HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut 3.2. Radio- ja tv-jutut 3.3. Mainokset 3.4. Internet 3.5. Jäsenkirjeet 3.6. Muut markkinointi toimet 3.7. Markkinoinnin onnistuminen 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3. Yleisötilaisuudet 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5. Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1. Toteutustapa 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3. Kiinteistöjen omistajat 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset 6. Palaute 7. Tuloksellisuus 8. Arvio hankkeen onnistumisesta LIITTEET Liite 1: Tilaisuudet taulukkona ja kartalla Liite 2: Kiinteistökohtainen neuvonta kartalla Liite 3: Neuvonnan ilmoitus Liite 4: Maa- ja kotitalousnaisten vinkkilehtiset 3 kpl

3 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla 2012 on rahoitettu Ympäristöministeriön Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista Hankkeen kulut ja toiminta-aika Alkuperäisen hankehakemuksen mukaan haettiin rahoitusta ajalle euron kokonaiskustannuksiin, niin että alv:n osuus voidaan hyödyntää ProAgrian muun toiminnan arvonlisäverojen tilityksissä. Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa saakka. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,29 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Hankkeen lopullinen toimiaika Hankkeen tavoitteista uupuu 70 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa (+alv). Jätevesi-illat vetivät kuulijoita hieman odotettu laimeammin, jolloin kahvitarjoiluun varattua rahaa kului n vähemmän. Muu vähäisempi rahan kuluminen johtuu säästöistä matkakustannuksissa ja vähäisestä ulkopuolisen asiantuntijatyöntarpeesta. Esimerkiksi jätevesiiltoihin oli laskettu luennoitsijan käyttö ostopalveluna. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä ,27 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 3 179,78 - matkat projektin johto, yleisneuvonta 2 810,93 - matkat asiantuntijat 95,85 - päivärahat ja muut matkakulut 273,00 Ostopalvelut ,65 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 2 446,96 Hankkeen muut kulut yhteensä ,63 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset ,89 - posti ja kopiokulut 1 057,79 - muut kulut 775,95 Hankkeen kustannukset yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu.

4 ProAgria Oulu ry on perustettu v ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämisja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla 2012 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii.

5 Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin pilotti hankkeen sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Isohätälä, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalvelut ostettiin kilpailutetun puitesopimuksen pohjalta Viestintä Karttimolta, jolloin viestintävastaavana toimi Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Owla Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa käsiteltävistä asioista riippuen erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY keskuksesta Jari Häkkinen, Tyrnävän kunta, rakennustarkastaja Jaana Kiiski, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Isohätälä, ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.

6 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on ( ) ja pinta-ala on n km 2, joista maa-alueita on n km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. (www.kunnat.net). Alueen kasvukeskuksina ovat Uusi Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Hankkeen aikana Oulun seudun ympäristötoimi on laatinut luonnoksen, joka on ollut nähtävillä. Se ei ole kuitenkaan saanut vielä lain voimaa. Lakimuutoksien jälkeen muissakin kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmoja alueita on käyty läpi ympäristöpuolen edustajien ja rakennustarkastajien kanssa. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusmääräyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta Ainoastaan Pyhännän kunta on päivittänyt sen ajan tasalle 2009 ja Taivalkoski on päivittänyt omansa tämän hankkeen aikana. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat

7 alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla on hankkeita mahdollisesti alkamassa. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet erittäin passiivisia. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurin kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajamaalueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana tekninen johtaja, ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesiilloissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estettyä tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat).

8 Rakennustarkastajan kanssa yhteisistä jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen jo pilotti-hankkeessa, jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti. Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Ongelmia neuvontaan on aiheuttanut joidenkin kuntien ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Tämä näkyy erityisesti rakennustarkastajien suhtautumisessa neuvontaan. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgriassa on toiminut YmpäristöAgro II- hankkeen kanssa. Hanke on jatkoa jo 2008 asti toimineelle neuvontahankkeelle koko Pohjois-pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on välittää kentälle ja käytäntöön uusin tieto maaseutuohjelman mukaisista tavoitteista, syistä ja menetelmistä. Hanke painottuu maatalouden ympäristöasioihin, eläinten hyvinvointiin ja luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. Kuluttajille halutaan tuoda esille ympäristöasioiden huomioimista maataloudessa positiivisten esimerkkien avulla. Yhtenä tavoitteena on myös hyödyntää maaseutuympäristönhoitoon käytettävissä olevia rahoitusmuotoja. Molemmat hankkeet ovat jakaneet toistensa materiaalia ja yhteystietoja omissa tilaisuuksissaan hankkeen alueella halukkaille. Kosteikkotuki-infoissa on ollut lyhyt jätevesiasioiden ja neuvonnan katsaus. Tämän lisäksi YmpäristöAgro on jakanut sekä hankkeen neuvonnan esitettä että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen jätevesiopasta. Vuonna 2012 alkaneen VYYHTI-hankkeen kanssa on järjestetty kaksi yhteistä jätevesi-iltaa. Oulun kalatalouskeskuksen kanssa on kirjoitettu lehtijuttu yhteystyössä ja Hankeyhteistyö Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella vuosina toteutettava tiedotushanke. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY). Hankkeessa kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita, kesäasukkaita, maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä muita tahoja omaehtoiseen vesistöjä suojelevaan, hoitavaan ja kunnostavaan yhteistoimintaan.

9 Hanke pyrkii juurruttamaan vesiensuojelutoiminnan osaksi jokaisen ihmisten arkipäivää. Hankkeen tavoitteena on toimia tietotoimistona, johon yhteyttä ottamalla alueen asukkaat saavat tietoa ja vastauksia vesiensuojeluun, erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja järvikunnostuksiin, liittyvissä kysymyksissä. (www.ymparisto.fi/tiedottamallaparempaanvesientilaan). Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa on tehty työnjako niin, että TPVT järjestää erityisesti yleisneuvonnan ja tämä hanke on keskittynyt tilausneuvontaan. Alueen ihmisille on pyritty esittämään asiat ns. yhdestä suusta, jotta vältytään enemmiltä sekaannuksilta jätevesiasioiden yhteydessä. Yhteistyöstä sovittaessa tätä pidettiin erittäin tärkeänä, koska jopa viranomaiset sekoittivat hankkeet keskenään. MTK:n tiedonvälitys ja koordinointihanke on tiedottanut jätevesineuvonnasta omissa verkostoissaan sähköpostin välityksellä. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 70% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Hankkeen aikana hän on tehnyt 15 kiinteistöneuvontakäyntiä. Muut neuvontakäynnit on tehty muiden neuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja. Oulaisten neuvoja on ollut omassa työssään Nivalan ja Sievin alueella, joten neuvontakäynnit ovat hoituneet työmatkojen ohessa.

10 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen. 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut Lehtijuttuja jätevesineuvonnasta ja jätevesistä yleensä on ollut melko kattavasti koko alueella, niin että jokaisen luettavissa on ollut vähintään yksi juttu. Jutut ovat painottuneet jätevesiviikkojen ympäristöön. Juttuja on ollut lehdistötiedotteiden pohjalta, haastattelujen perusteella ja joitakin ihan toimittajien omien tietojen perusteella. ProAgria Oulun jäsenlehdessä Maaviestissä on ollut 3 kertaa juttu aiheesta hankkeen aikana ja ProAgria Keski-pohjanmaan lehdessä kerran. Paikallislehtiin on toimitettu 6 erilaista lehdistötiedotetta ja 2 valmista julkaisukelpoista juttua. Niiden hyödyntämisestä ei ole tarkkaa tietoa. Osa tiedotteista on poikinut haastatteluja, joista on tehty juttu. Lisäksi lehdistä on löytynyt haastattelumuotoon kirjoitettuja juttuja, jotka on tehty vain tiedotteen pohjalta. Lehdistön suhtautuminen jätevesiasiaan on ollut kiinnostunutta, ystävällistä ja positiivissävyistä. Kutakin lehtijuttua kohti neuvontaan on tullut 0-3 yhteydenottoa. Lehtijutut ovat olleet positiivissävyisiä ja tunteita herättämättömiä. Lieneekö siinä syy laimeaan yhteydenottoon juttujen perusteella. 3.2 Radio- ja tv-jutut Vuoden 2012 Oulun rakentajamessuilta oli juttu pohjois-suomen uutisissa jätevesineuvonnasta. Kaksi kertaa radiomainoskampanjan (Radio Pooki) aikana tehtiin suora puhelinhaastattelu ohjelma-ajalla ja sitä lähettiin useampia kertoja nauhoitettuna. Kukaan yhteyttä ottanut ei ole näitä ilmoittanut nähneensä tai kuulleensa. Radiohaastattelut on tehty jätevesiviikkojen aikana, joten silloin on toki ollut muutakin informaatiota aiheesta ja haastattelut ovat olleet rikkana rokassa. 3.3 Mainokset Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin neljä noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Radiomainoskampanjoissa jatkettiin samalla teemalla kuin Pilotti-hankkeen kahdessa viimeisessä kampanjassa. Mainokset olivat melko räväköitä ja

11 ulkopuolisen palautteen perusteella mieleen jääviä. Radiomainokset saavat huomiota ulkopuolisilta, mutta vain muutama soittaja kertoo kuulleensa mainoksen. 3.4 Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. ProAgrian sivujen tapahtumakalenterissa on ilmoitukset tilaisuuksista, joihin on osallistuttu tai niitä järjestetty. Sivuilta löytyy myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista Jäsenkirjeet Jätevesineuvonnasta on tiedotettu myös jäsenkirjeissä. Jäsenkirjeitä on mennyt Maa- ja kotitalousnaisten jäsenjärjestöille, ProAgria Oulun jäsenille, ProAgria Keskipohjanmaan jäsenille ja Oulun kalatalouskeskusten jäsenille. Kirjeissä on markkinoitu sekä luentomahdollisuutta että suoraa neuvontaa Muut markkinointitoimet Talkoilla on jaettu n. 100 kpl kutsuja jätevesi-iltoihin. Lähetetty100 kpl sähköpostikutsuja jätevesi-iltoihin ProAgrian asiakkaille. Tilaisuuskutsu ja neuvonnan markkinointikirjeitä Itellan ykkösosoitteettomia jakeluna 3500 kpl Markkinoinnin onnistuminen Markkinointi on nojannut kolmeen pääasialliseen kanavaan. ProAgrian ja jäsenyhdistyksien verkostoon, radioon ja lehti-ilmoituksiin. Jokaisella näillä reiteillä on tavoitettu asiakkaita, mutta laajamittaisempi neuvontatarpeen tunteen herättäminen on jäänyt saavuttamatta. Osasyy tähän voi olla markkinoinnin viesti maksuttomasta avusta. Avusta, jonka tarvetta markkinointi ei ole pystynyt herättämään. Ehkä jossain tapauksessa apua tulisi tarjota ilman kysyntää (vrt. nuohooja menetelmä). Radiokampanjat jäävät mieleen ja niistä tulee palautetta pitkän ajan kuluttua myös ulkopuolisilta henkilöiltä. Niiden suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Pilotti-hankkeessa kysyntään tuli hankealueen ulkopuolisilta alueilta piikki kampanjan aikana. Soittaessa asiakkaat kuitenkin viittaavat lehti-ilmoitukseen tai nettisivuun lähes poikkeuksetta. Luultavasti soitettaessa numero katsotaan netistä tai lehdestä. Talkoilla jaetut kutsut toimivat, kun kutsujana on paikallinen kyläyhdistys. ProAgrian jätevesineuvonnan jakamilla kutsuilla ei ole vaikutusta, eikä niiden perusteella oteta neuvontaan yhteyttä. 100 kyläyhdistyksien jakamaa kutsua sai aikaan 5 yhteydenottoa ja 3500 Itellan jakamaa tiedotetta yhden puhelun.

12 tammi- toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 28 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset kysymykset olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää sähköpostineuvontaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja hankealueen ns. mummon mökkikiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana. Niiden kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Puhelinneuvontaan tuli 103 eri asiakkaan soittoa sähköposti/muu neuvonta sähköposti/muu neuvonta

13 puhelinneuvonta puhelut 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Vuonna 2012 neuvontapisteitä oli Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen järjestämänä jätevesiviikolla Oulun seudun ympäristötoimessa kerran, Oulun rakentajamessuilla kolme päivää, Raahen Rakenna Sisusta ja Asu messuilla kaksi päivää. Näiden tilaisuuksien osallistujat on esitetty ko. hankkeen loppuraportissa. Kuva: Rakenna, Sisusta ja Asu messut 2012, Raahe

14 Pudasjärven hanketorilla ja Nivalan konekapinassa on ollut hankkeen oma yleisneuvontapiste. Kuva: Hanketori, Pudasjärvi Kuva: Konekapina, Nivala Vuoden 2013 Oulun rakentajamessuilla oli hankkeella yhteinen osasto HevosAgro hankkeen kanssa. Jätevesien osalta tarjolla oli sekä yleisneuvontaa, että jätevesiklinikkatyyppistä neuvontaa. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty. Kuva: Oulun Rakentajamessut 2013

15 Näissä pisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa. Pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas. 4.3 Yleisötilaisuudet Jätevesi-iltoja järjestettiin yhdessä yhdistyksien kanssa ja osittain kokonaan hankkeen toimesta. Hankkeen omat illat on järjestetty vasta vuoden 2013 puolella, kun Tiedottamalla parempaan vesientilaan hanke on päättynyt. Hankkeen toimesta järjestettiin 6 jätevesi-iltaa ja yhdessä pakallisten järjestöjen kanssa 11 tilaisuutta. Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.). Kaikki tilaisuudet on listattu ja sijoitettu kartalle liitteessä Muiden järjestämät tilaisuudet Hanke osallistui myös Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen jätevesi-iltoihin 6 kertaa. Yhteensä yleisneuvontaa on annettu erilaisissa tilaisuuksissa yhteensä 356 henkilölle. 4.5 Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat Hanke järjesti ProAgria Oulun toimitiloissa 6 jätevesiklinikkaa, joista 5 jätevesiviikolla Samoin Oulun rakentajamessuilla 2013 oli messuosastolla jätevesiklinikka vastaanotto 3 päivää. Näissä klinikoissa jätevesiopastusta oman kiinteistön tilanteeseen sai Yksilöllistä opastusta on annettu myös jätevesi-iltojen jälkeen niille, joilla on ollut vähintään asemapiirros mukana. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa on annettu toimistolle saapuneille yms. sopivasti tavatuille henkilöille. Yksilöllistä jätevesineuvontaa henkilön omalle kiinteistölle on annettu muualla kuin kiinteistöllä 72 kertaa.

16 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 250 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hankkeen aikana tehtiin 174 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden 2012 jäädessä käytännössä hyödyntämättä. Jatkoajalla kevätkaudella 2013 tilattuja käyntejä taas tehdään kustannussyistä vasta vuoden 2013 hankkeen aikana, koska tilauksia oli hajanaisesti ympäri maakuntaa. 5.1 Toteutustapa Aluksi neuvontakäynti tilattiin ainoastaan projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesi-illassa. Pian havaittiin kuitenkin, että suoraan tutuilta jätevesineuvojilta asiasta kyselleet eivät soittaneet ja tilanneet käyntiä projektipäällikön kautta. Tästä syystä lisättiin myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. Käyntitilauksien ajankohta käyntitilaukset tilaukset tilauksien tekotapa: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 16 kpl 8,9 % soitto projektipäällikölle 129 kpl 72,1 % sähköpostitilaus 11 kpl 6,1 % suora tilaus jätevesineuvojalle 17 kpl 9,5 % muu tapa (naapuri, yht.kump. tms.) 6 kpl 3,4 % Yhteensä 179 kpl 100,0 % Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne kiinteistön kannalta.

17 Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 15-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso (mm. mikä järjestelmä on käytössä) Kiinteistöjen nykyiset järjestelmät, huomioitavaa on, että yhdellä kiinteistöllä voi olla useampi järjestelmä eri rakennuksissa tai kaksivesijärjestelmä. Umpisäiliö 18 kpl 1 kaivo 5 kpl 2 kaivoa 140 kpl 3 kaivoa, tai enemmän 21 kpl kaivojen määrää ei raportoitu 1 kpl kivipesä tai imeytyskaivo 46 kpl muu yksinkert. maahan imeytys 10 kpl imeytyskenttä 20 kpl suodatuskenttä 11 kpl laitepuhdistamo 1 kpl Ei mitään järjestelmää 0 kpl 5.3 Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 22 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 6 kpl /179 käyntiä, eli n.3 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana.

18 Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos sekä maatalous. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista neuvoista Kiinteistökäyntien ohjeistuksessa oli täällä pieniä kuntakohtaisia suhtautumiseroja. Esimerkiksi osassa oli maapuhdistamon lisääminen kaivokäsittelyn jälkeen kirjattu pieniä muutoksia kohtaa ja viivattu sana pieni pois, kun osassa vastaavasti oli kirjattu kohtaan uusinnan paikka, vaikka vanhat kaivot olivat hyödyntämiskelpoisia. Taulukossa prosenttiosuus käyntien suosituksista. Järjestelmä ei täytä vaatimuksia Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai parannuksia heti Järjestelmä kunnossa sekä vastaa nykyisen lain ja asetuksen vaatimuksia Jätevesimäärä vähäinen, ei vaadi toimenpiteitä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 6. Palaute Hankkeen aikana ei tehty palautekyselyä, vaan se toteutetaan vuoden 2013 hankkeen aikana SYKEn kaavakkeen pohjalta, johon lisätään oman neuvonnan laatua mittaavat kysymykset.

19 7. Tuloksellisuus Hankkeen taloudellista tuloksellisuutta on jossain määrin hankala itse arvioida varsinaisen vertailukohdan puuttuessa. Muutamia verrannollisia asioita on tietysti vuoden 2011 pilotti-hanke. Siinä alue oli pienempi, joten matkakuluja ja ilmoituskuluja on samalla toimintamäärällä vähemmän. Toinen vertailukohta on esimerkiksi suunnittelu. Tällä alueella voi saada jätevesisuunnitelman hintaan alv +kulut. Näissä suunnitelmissa kaikki kulu tietysti menee palkkaan ja välineisiin eikä tämä hinta ole suurempien toimijoiden hintatasoa vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = 2012 vuoden neuvontahankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 487 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 72 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 179 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =513, vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 368 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 0 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 174 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =437,87 Hankkeen kustannustehokkuus on hieman kärsinyt pilottivaiheen jälkeen. Siihen on osasyynä alueen laajentuminen. Osittain myös kevään 2013 ilmoitukset ovat palvelevat tämän kesän neuvontaa. Keväänaikana tulleista tilauksista 13kpl on siirretty seuraavassa hankkeessa tehtäviksi eikä niitä näy näissä tilastoissa.

20 8. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustelun lomassa myös oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin hieman. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Suurin vaikutus kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleinen vireys sekä viranomaisten kanta jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinoinnin epäonnistuminen siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on edelleen luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Jätevesien vaikutuksista tiedottaminen Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät näe siitä olevan hyötyä. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla,

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus 8/2012

Työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Työllisyyskatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa 25.9.2012 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Työttömiä työnhakijoita 1 560 enemmän kuin vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti Rita Oinas Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaalla Muutosagentti 1 8.3.2017 Keihäänkärkiä ovat Alueellisen palvelukokonaisuuden ja keskitetyn asiakas- /palveluohjauksen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1 SYKE/VK/VVA 23.9.2010 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen.

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS LAPELY/4158/2016 ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS LAPELY/4158/2016 ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS LAPELY/4158/2016 ympäristökeskus 1.12.2016 ASIA Taksilupien kuntakohtaisten enimmäismäärien vahvistaminen Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin LAUSUNNOT JA SELVITYKSET

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n= Pohjois-Pohjanmaa, n=3 Koillismaa, n=3 Nivala-Haapajärvi, n=

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus Vanhuspalveluiden tilannekatsaus SISÄLTÖ 1. Väestöennusteet (3-4) 2. Vanhuspalveluiden peittävyys (5-13) 3. Dementiaindeksi ja muistisairaiden lukumäärän muutos (14-15) 4. PoPSter: Alustavat toiminnalliset

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona. Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4.

Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona. Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4. Pohjois-Pohjanmaan pellettivarat ja käyttäjät paikkatietona Toni Sankari Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 11.4.2013 Tavoitteet ja toteutustapa Tavoitteena oli arvioida Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2013 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot