HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut 3.2. Radio- ja tv-jutut 3.3. Mainokset 3.4. Internet 3.5. Jäsenkirjeet 3.6. Muut markkinointi toimet 3.7. Markkinoinnin onnistuminen 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3. Yleisötilaisuudet 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5. Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1. Toteutustapa 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3. Kiinteistöjen omistajat 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset 6. Palaute 7. Tuloksellisuus 8. Arvio hankkeen onnistumisesta LIITTEET Liite 1: Tilaisuudet taulukkona ja kartalla Liite 2: Kiinteistökohtainen neuvonta kartalla Liite 3: Neuvonnan ilmoitus Liite 4: Maa- ja kotitalousnaisten vinkkilehtiset 3 kpl

3 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla 2012 on rahoitettu Ympäristöministeriön Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista Hankkeen kulut ja toiminta-aika Alkuperäisen hankehakemuksen mukaan haettiin rahoitusta ajalle euron kokonaiskustannuksiin, niin että alv:n osuus voidaan hyödyntää ProAgrian muun toiminnan arvonlisäverojen tilityksissä. Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa saakka. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,29 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Hankkeen lopullinen toimiaika Hankkeen tavoitteista uupuu 70 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa (+alv). Jätevesi-illat vetivät kuulijoita hieman odotettu laimeammin, jolloin kahvitarjoiluun varattua rahaa kului n vähemmän. Muu vähäisempi rahan kuluminen johtuu säästöistä matkakustannuksissa ja vähäisestä ulkopuolisen asiantuntijatyöntarpeesta. Esimerkiksi jätevesiiltoihin oli laskettu luennoitsijan käyttö ostopalveluna. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä ,27 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 3 179,78 - matkat projektin johto, yleisneuvonta 2 810,93 - matkat asiantuntijat 95,85 - päivärahat ja muut matkakulut 273,00 Ostopalvelut ,65 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 2 446,96 Hankkeen muut kulut yhteensä ,63 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset ,89 - posti ja kopiokulut 1 057,79 - muut kulut 775,95 Hankkeen kustannukset yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu.

4 ProAgria Oulu ry on perustettu v ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämisja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla 2012 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii.

5 Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin pilotti hankkeen sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Isohätälä, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalvelut ostettiin kilpailutetun puitesopimuksen pohjalta Viestintä Karttimolta, jolloin viestintävastaavana toimi Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Owla Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa käsiteltävistä asioista riippuen erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY keskuksesta Jari Häkkinen, Tyrnävän kunta, rakennustarkastaja Jaana Kiiski, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Isohätälä, ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.

6 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on ( ) ja pinta-ala on n km 2, joista maa-alueita on n km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. (www.kunnat.net). Alueen kasvukeskuksina ovat Uusi Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Hankkeen aikana Oulun seudun ympäristötoimi on laatinut luonnoksen, joka on ollut nähtävillä. Se ei ole kuitenkaan saanut vielä lain voimaa. Lakimuutoksien jälkeen muissakin kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmoja alueita on käyty läpi ympäristöpuolen edustajien ja rakennustarkastajien kanssa. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusmääräyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta Ainoastaan Pyhännän kunta on päivittänyt sen ajan tasalle 2009 ja Taivalkoski on päivittänyt omansa tämän hankkeen aikana. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat

7 alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla on hankkeita mahdollisesti alkamassa. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet erittäin passiivisia. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurin kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajamaalueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana tekninen johtaja, ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesiilloissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estettyä tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat).

8 Rakennustarkastajan kanssa yhteisistä jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen jo pilotti-hankkeessa, jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti. Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Ongelmia neuvontaan on aiheuttanut joidenkin kuntien ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Tämä näkyy erityisesti rakennustarkastajien suhtautumisessa neuvontaan. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgriassa on toiminut YmpäristöAgro II- hankkeen kanssa. Hanke on jatkoa jo 2008 asti toimineelle neuvontahankkeelle koko Pohjois-pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on välittää kentälle ja käytäntöön uusin tieto maaseutuohjelman mukaisista tavoitteista, syistä ja menetelmistä. Hanke painottuu maatalouden ympäristöasioihin, eläinten hyvinvointiin ja luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. Kuluttajille halutaan tuoda esille ympäristöasioiden huomioimista maataloudessa positiivisten esimerkkien avulla. Yhtenä tavoitteena on myös hyödyntää maaseutuympäristönhoitoon käytettävissä olevia rahoitusmuotoja. Molemmat hankkeet ovat jakaneet toistensa materiaalia ja yhteystietoja omissa tilaisuuksissaan hankkeen alueella halukkaille. Kosteikkotuki-infoissa on ollut lyhyt jätevesiasioiden ja neuvonnan katsaus. Tämän lisäksi YmpäristöAgro on jakanut sekä hankkeen neuvonnan esitettä että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen jätevesiopasta. Vuonna 2012 alkaneen VYYHTI-hankkeen kanssa on järjestetty kaksi yhteistä jätevesi-iltaa. Oulun kalatalouskeskuksen kanssa on kirjoitettu lehtijuttu yhteystyössä ja Hankeyhteistyö Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella vuosina toteutettava tiedotushanke. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY). Hankkeessa kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita, kesäasukkaita, maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä muita tahoja omaehtoiseen vesistöjä suojelevaan, hoitavaan ja kunnostavaan yhteistoimintaan.

9 Hanke pyrkii juurruttamaan vesiensuojelutoiminnan osaksi jokaisen ihmisten arkipäivää. Hankkeen tavoitteena on toimia tietotoimistona, johon yhteyttä ottamalla alueen asukkaat saavat tietoa ja vastauksia vesiensuojeluun, erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja järvikunnostuksiin, liittyvissä kysymyksissä. (www.ymparisto.fi/tiedottamallaparempaanvesientilaan). Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa on tehty työnjako niin, että TPVT järjestää erityisesti yleisneuvonnan ja tämä hanke on keskittynyt tilausneuvontaan. Alueen ihmisille on pyritty esittämään asiat ns. yhdestä suusta, jotta vältytään enemmiltä sekaannuksilta jätevesiasioiden yhteydessä. Yhteistyöstä sovittaessa tätä pidettiin erittäin tärkeänä, koska jopa viranomaiset sekoittivat hankkeet keskenään. MTK:n tiedonvälitys ja koordinointihanke on tiedottanut jätevesineuvonnasta omissa verkostoissaan sähköpostin välityksellä. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 70% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Hankkeen aikana hän on tehnyt 15 kiinteistöneuvontakäyntiä. Muut neuvontakäynnit on tehty muiden neuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja. Oulaisten neuvoja on ollut omassa työssään Nivalan ja Sievin alueella, joten neuvontakäynnit ovat hoituneet työmatkojen ohessa.

10 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen. 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut Lehtijuttuja jätevesineuvonnasta ja jätevesistä yleensä on ollut melko kattavasti koko alueella, niin että jokaisen luettavissa on ollut vähintään yksi juttu. Jutut ovat painottuneet jätevesiviikkojen ympäristöön. Juttuja on ollut lehdistötiedotteiden pohjalta, haastattelujen perusteella ja joitakin ihan toimittajien omien tietojen perusteella. ProAgria Oulun jäsenlehdessä Maaviestissä on ollut 3 kertaa juttu aiheesta hankkeen aikana ja ProAgria Keski-pohjanmaan lehdessä kerran. Paikallislehtiin on toimitettu 6 erilaista lehdistötiedotetta ja 2 valmista julkaisukelpoista juttua. Niiden hyödyntämisestä ei ole tarkkaa tietoa. Osa tiedotteista on poikinut haastatteluja, joista on tehty juttu. Lisäksi lehdistä on löytynyt haastattelumuotoon kirjoitettuja juttuja, jotka on tehty vain tiedotteen pohjalta. Lehdistön suhtautuminen jätevesiasiaan on ollut kiinnostunutta, ystävällistä ja positiivissävyistä. Kutakin lehtijuttua kohti neuvontaan on tullut 0-3 yhteydenottoa. Lehtijutut ovat olleet positiivissävyisiä ja tunteita herättämättömiä. Lieneekö siinä syy laimeaan yhteydenottoon juttujen perusteella. 3.2 Radio- ja tv-jutut Vuoden 2012 Oulun rakentajamessuilta oli juttu pohjois-suomen uutisissa jätevesineuvonnasta. Kaksi kertaa radiomainoskampanjan (Radio Pooki) aikana tehtiin suora puhelinhaastattelu ohjelma-ajalla ja sitä lähettiin useampia kertoja nauhoitettuna. Kukaan yhteyttä ottanut ei ole näitä ilmoittanut nähneensä tai kuulleensa. Radiohaastattelut on tehty jätevesiviikkojen aikana, joten silloin on toki ollut muutakin informaatiota aiheesta ja haastattelut ovat olleet rikkana rokassa. 3.3 Mainokset Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin neljä noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Radiomainoskampanjoissa jatkettiin samalla teemalla kuin Pilotti-hankkeen kahdessa viimeisessä kampanjassa. Mainokset olivat melko räväköitä ja

11 ulkopuolisen palautteen perusteella mieleen jääviä. Radiomainokset saavat huomiota ulkopuolisilta, mutta vain muutama soittaja kertoo kuulleensa mainoksen. 3.4 Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. ProAgrian sivujen tapahtumakalenterissa on ilmoitukset tilaisuuksista, joihin on osallistuttu tai niitä järjestetty. Sivuilta löytyy myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista Jäsenkirjeet Jätevesineuvonnasta on tiedotettu myös jäsenkirjeissä. Jäsenkirjeitä on mennyt Maa- ja kotitalousnaisten jäsenjärjestöille, ProAgria Oulun jäsenille, ProAgria Keskipohjanmaan jäsenille ja Oulun kalatalouskeskusten jäsenille. Kirjeissä on markkinoitu sekä luentomahdollisuutta että suoraa neuvontaa Muut markkinointitoimet Talkoilla on jaettu n. 100 kpl kutsuja jätevesi-iltoihin. Lähetetty100 kpl sähköpostikutsuja jätevesi-iltoihin ProAgrian asiakkaille. Tilaisuuskutsu ja neuvonnan markkinointikirjeitä Itellan ykkösosoitteettomia jakeluna 3500 kpl Markkinoinnin onnistuminen Markkinointi on nojannut kolmeen pääasialliseen kanavaan. ProAgrian ja jäsenyhdistyksien verkostoon, radioon ja lehti-ilmoituksiin. Jokaisella näillä reiteillä on tavoitettu asiakkaita, mutta laajamittaisempi neuvontatarpeen tunteen herättäminen on jäänyt saavuttamatta. Osasyy tähän voi olla markkinoinnin viesti maksuttomasta avusta. Avusta, jonka tarvetta markkinointi ei ole pystynyt herättämään. Ehkä jossain tapauksessa apua tulisi tarjota ilman kysyntää (vrt. nuohooja menetelmä). Radiokampanjat jäävät mieleen ja niistä tulee palautetta pitkän ajan kuluttua myös ulkopuolisilta henkilöiltä. Niiden suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Pilotti-hankkeessa kysyntään tuli hankealueen ulkopuolisilta alueilta piikki kampanjan aikana. Soittaessa asiakkaat kuitenkin viittaavat lehti-ilmoitukseen tai nettisivuun lähes poikkeuksetta. Luultavasti soitettaessa numero katsotaan netistä tai lehdestä. Talkoilla jaetut kutsut toimivat, kun kutsujana on paikallinen kyläyhdistys. ProAgrian jätevesineuvonnan jakamilla kutsuilla ei ole vaikutusta, eikä niiden perusteella oteta neuvontaan yhteyttä. 100 kyläyhdistyksien jakamaa kutsua sai aikaan 5 yhteydenottoa ja 3500 Itellan jakamaa tiedotetta yhden puhelun.

12 tammi- toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 28 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset kysymykset olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää sähköpostineuvontaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja hankealueen ns. mummon mökkikiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana. Niiden kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Puhelinneuvontaan tuli 103 eri asiakkaan soittoa sähköposti/muu neuvonta sähköposti/muu neuvonta

13 puhelinneuvonta puhelut 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Vuonna 2012 neuvontapisteitä oli Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen järjestämänä jätevesiviikolla Oulun seudun ympäristötoimessa kerran, Oulun rakentajamessuilla kolme päivää, Raahen Rakenna Sisusta ja Asu messuilla kaksi päivää. Näiden tilaisuuksien osallistujat on esitetty ko. hankkeen loppuraportissa. Kuva: Rakenna, Sisusta ja Asu messut 2012, Raahe

14 Pudasjärven hanketorilla ja Nivalan konekapinassa on ollut hankkeen oma yleisneuvontapiste. Kuva: Hanketori, Pudasjärvi Kuva: Konekapina, Nivala Vuoden 2013 Oulun rakentajamessuilla oli hankkeella yhteinen osasto HevosAgro hankkeen kanssa. Jätevesien osalta tarjolla oli sekä yleisneuvontaa, että jätevesiklinikkatyyppistä neuvontaa. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty. Kuva: Oulun Rakentajamessut 2013

15 Näissä pisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa. Pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas. 4.3 Yleisötilaisuudet Jätevesi-iltoja järjestettiin yhdessä yhdistyksien kanssa ja osittain kokonaan hankkeen toimesta. Hankkeen omat illat on järjestetty vasta vuoden 2013 puolella, kun Tiedottamalla parempaan vesientilaan hanke on päättynyt. Hankkeen toimesta järjestettiin 6 jätevesi-iltaa ja yhdessä pakallisten järjestöjen kanssa 11 tilaisuutta. Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.). Kaikki tilaisuudet on listattu ja sijoitettu kartalle liitteessä Muiden järjestämät tilaisuudet Hanke osallistui myös Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen jätevesi-iltoihin 6 kertaa. Yhteensä yleisneuvontaa on annettu erilaisissa tilaisuuksissa yhteensä 356 henkilölle. 4.5 Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat Hanke järjesti ProAgria Oulun toimitiloissa 6 jätevesiklinikkaa, joista 5 jätevesiviikolla Samoin Oulun rakentajamessuilla 2013 oli messuosastolla jätevesiklinikka vastaanotto 3 päivää. Näissä klinikoissa jätevesiopastusta oman kiinteistön tilanteeseen sai Yksilöllistä opastusta on annettu myös jätevesi-iltojen jälkeen niille, joilla on ollut vähintään asemapiirros mukana. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa on annettu toimistolle saapuneille yms. sopivasti tavatuille henkilöille. Yksilöllistä jätevesineuvontaa henkilön omalle kiinteistölle on annettu muualla kuin kiinteistöllä 72 kertaa.

16 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 250 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hankkeen aikana tehtiin 174 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden 2012 jäädessä käytännössä hyödyntämättä. Jatkoajalla kevätkaudella 2013 tilattuja käyntejä taas tehdään kustannussyistä vasta vuoden 2013 hankkeen aikana, koska tilauksia oli hajanaisesti ympäri maakuntaa. 5.1 Toteutustapa Aluksi neuvontakäynti tilattiin ainoastaan projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesi-illassa. Pian havaittiin kuitenkin, että suoraan tutuilta jätevesineuvojilta asiasta kyselleet eivät soittaneet ja tilanneet käyntiä projektipäällikön kautta. Tästä syystä lisättiin myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. Käyntitilauksien ajankohta käyntitilaukset tilaukset tilauksien tekotapa: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 16 kpl 8,9 % soitto projektipäällikölle 129 kpl 72,1 % sähköpostitilaus 11 kpl 6,1 % suora tilaus jätevesineuvojalle 17 kpl 9,5 % muu tapa (naapuri, yht.kump. tms.) 6 kpl 3,4 % Yhteensä 179 kpl 100,0 % Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne kiinteistön kannalta.

17 Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 15-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso (mm. mikä järjestelmä on käytössä) Kiinteistöjen nykyiset järjestelmät, huomioitavaa on, että yhdellä kiinteistöllä voi olla useampi järjestelmä eri rakennuksissa tai kaksivesijärjestelmä. Umpisäiliö 18 kpl 1 kaivo 5 kpl 2 kaivoa 140 kpl 3 kaivoa, tai enemmän 21 kpl kaivojen määrää ei raportoitu 1 kpl kivipesä tai imeytyskaivo 46 kpl muu yksinkert. maahan imeytys 10 kpl imeytyskenttä 20 kpl suodatuskenttä 11 kpl laitepuhdistamo 1 kpl Ei mitään järjestelmää 0 kpl 5.3 Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 22 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 6 kpl /179 käyntiä, eli n.3 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana.

18 Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos sekä maatalous. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista neuvoista Kiinteistökäyntien ohjeistuksessa oli täällä pieniä kuntakohtaisia suhtautumiseroja. Esimerkiksi osassa oli maapuhdistamon lisääminen kaivokäsittelyn jälkeen kirjattu pieniä muutoksia kohtaa ja viivattu sana pieni pois, kun osassa vastaavasti oli kirjattu kohtaan uusinnan paikka, vaikka vanhat kaivot olivat hyödyntämiskelpoisia. Taulukossa prosenttiosuus käyntien suosituksista. Järjestelmä ei täytä vaatimuksia Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai parannuksia heti Järjestelmä kunnossa sekä vastaa nykyisen lain ja asetuksen vaatimuksia Jätevesimäärä vähäinen, ei vaadi toimenpiteitä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 6. Palaute Hankkeen aikana ei tehty palautekyselyä, vaan se toteutetaan vuoden 2013 hankkeen aikana SYKEn kaavakkeen pohjalta, johon lisätään oman neuvonnan laatua mittaavat kysymykset.

19 7. Tuloksellisuus Hankkeen taloudellista tuloksellisuutta on jossain määrin hankala itse arvioida varsinaisen vertailukohdan puuttuessa. Muutamia verrannollisia asioita on tietysti vuoden 2011 pilotti-hanke. Siinä alue oli pienempi, joten matkakuluja ja ilmoituskuluja on samalla toimintamäärällä vähemmän. Toinen vertailukohta on esimerkiksi suunnittelu. Tällä alueella voi saada jätevesisuunnitelman hintaan alv +kulut. Näissä suunnitelmissa kaikki kulu tietysti menee palkkaan ja välineisiin eikä tämä hinta ole suurempien toimijoiden hintatasoa vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = 2012 vuoden neuvontahankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 487 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 72 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 179 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =513, vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 368 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 0 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 174 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =437,87 Hankkeen kustannustehokkuus on hieman kärsinyt pilottivaiheen jälkeen. Siihen on osasyynä alueen laajentuminen. Osittain myös kevään 2013 ilmoitukset ovat palvelevat tämän kesän neuvontaa. Keväänaikana tulleista tilauksista 13kpl on siirretty seuraavassa hankkeessa tehtäviksi eikä niitä näy näissä tilastoissa.

20 8. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustelun lomassa myös oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin hieman. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Suurin vaikutus kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleinen vireys sekä viranomaisten kanta jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinoinnin epäonnistuminen siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on edelleen luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Jätevesien vaikutuksista tiedottaminen Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät näe siitä olevan hyötyä. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 Väliraportti elokuu 2012 Hankkeen perustiedot ProAgria Oulun hallinnoima Jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2012 on Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II LIITE 6 YmpäristöAgro II Hakijaorganisaation esittely ja taloudellinen tilanne ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset sekä yhteistyökumppanit hankkeessa Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 1 (22) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 2 (22) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2014 Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja...

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

OMAVESI-hankkeen loppuraportti

OMAVESI-hankkeen loppuraportti OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2015 OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja

Lisätiedot

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015 Sanna Jattu SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Hankkeen rahoitus... 5 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 4. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 6 4.1. Jätevesineuvojien taustat,

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

I-piirin KOULUTUS. D 107-I 15.12.2014 Hannu Anttonen

I-piirin KOULUTUS. D 107-I 15.12.2014 Hannu Anttonen I-piirin KOULUTUS D 107-I 15.12.2014 Hannu Anttonen Koulutuksen toteutuminen Syksyllä osallistuneita n 300 henkilöä Elokuu LPJ 23.8 Oulu Syyskuu Lohko-/ aluekokous 24.9, aiheena mm brandiasiat uusien koulutus

Lisätiedot

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti Loppuraportti 1 (40) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2014-2015 Loppuraportti Nina Pimiä Loppuraportti 2 (40) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2014 Maija Massinen Niina Tiainen 2014 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013

Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013 Kainuun jätevesi-hanke Loppuraportti 1.4.2012 31.3.2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kainuun tilanne... 2 2 YHTEENVETO... 4 3 KAINUUN JÄTEVESI-HANKE... 5 3.1 Hankkeen rahoitus... 5 3.2

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 1 2. YLEISTÄ HANKKEESTA... 3 2.1 Hankkeen tavoitteet ja rahoitus... 3 2.2 Hankkeen hallinnointi... 3 2.3 Hankkeen työntekijät... 3 2.4 Yhteistyötahot... 4 3. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI...

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi Osuuskuntailta Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman Ohjelma Illan avaa Act4myBalticSea projektin projektikoordinaattori Terhi Sundman 18:00 Kahvitarjoulu 18:30 Osuuskunnan perustaminen Act4myBalticSea

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu markkinointitoimikunta Nro 6 / 2009 29 Kokousaika 30.06.2009 klo 9.00 9.50 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä -

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien avoimien työpaikkojen

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

NEUVO HANKE LOPPURAPORTTI

NEUVO HANKE LOPPURAPORTTI NEUVO HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 296/2015 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS 2

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien työpaikkojen määrä

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot