HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut 3.2. Radio- ja tv-jutut 3.3. Mainokset 3.4. Internet 3.5. Jäsenkirjeet 3.6. Muut markkinointi toimet 3.7. Markkinoinnin onnistuminen 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3. Yleisötilaisuudet 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5. Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1. Toteutustapa 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3. Kiinteistöjen omistajat 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset 6. Palaute 7. Tuloksellisuus 8. Arvio hankkeen onnistumisesta LIITTEET Liite 1: Tilaisuudet taulukkona ja kartalla Liite 2: Kiinteistökohtainen neuvonta kartalla Liite 3: Neuvonnan ilmoitus Liite 4: Maa- ja kotitalousnaisten vinkkilehtiset 3 kpl

3 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla 2012 on rahoitettu Ympäristöministeriön Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista Hankkeen kulut ja toiminta-aika Alkuperäisen hankehakemuksen mukaan haettiin rahoitusta ajalle euron kokonaiskustannuksiin, niin että alv:n osuus voidaan hyödyntää ProAgrian muun toiminnan arvonlisäverojen tilityksissä. Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa saakka. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,29 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Hankkeen lopullinen toimiaika Hankkeen tavoitteista uupuu 70 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa (+alv). Jätevesi-illat vetivät kuulijoita hieman odotettu laimeammin, jolloin kahvitarjoiluun varattua rahaa kului n vähemmän. Muu vähäisempi rahan kuluminen johtuu säästöistä matkakustannuksissa ja vähäisestä ulkopuolisen asiantuntijatyöntarpeesta. Esimerkiksi jätevesiiltoihin oli laskettu luennoitsijan käyttö ostopalveluna. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä ,27 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 3 179,78 - matkat projektin johto, yleisneuvonta 2 810,93 - matkat asiantuntijat 95,85 - päivärahat ja muut matkakulut 273,00 Ostopalvelut ,65 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 2 446,96 Hankkeen muut kulut yhteensä ,63 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset ,89 - posti ja kopiokulut 1 057,79 - muut kulut 775,95 Hankkeen kustannukset yhteensä , Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu.

4 ProAgria Oulu ry on perustettu v ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämisja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla 2012 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii.

5 Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin pilotti hankkeen sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Isohätälä, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalvelut ostettiin kilpailutetun puitesopimuksen pohjalta Viestintä Karttimolta, jolloin viestintävastaavana toimi Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Owla Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa käsiteltävistä asioista riippuen erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY keskuksesta Jari Häkkinen, Tyrnävän kunta, rakennustarkastaja Jaana Kiiski, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Isohätälä, ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.

6 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on ( ) ja pinta-ala on n km 2, joista maa-alueita on n km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. (www.kunnat.net). Alueen kasvukeskuksina ovat Uusi Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Hankkeen aikana Oulun seudun ympäristötoimi on laatinut luonnoksen, joka on ollut nähtävillä. Se ei ole kuitenkaan saanut vielä lain voimaa. Lakimuutoksien jälkeen muissakin kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmoja alueita on käyty läpi ympäristöpuolen edustajien ja rakennustarkastajien kanssa. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusmääräyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta Ainoastaan Pyhännän kunta on päivittänyt sen ajan tasalle 2009 ja Taivalkoski on päivittänyt omansa tämän hankkeen aikana. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat

7 alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla on hankkeita mahdollisesti alkamassa. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet erittäin passiivisia. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurin kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajamaalueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana tekninen johtaja, ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesiilloissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estettyä tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat).

8 Rakennustarkastajan kanssa yhteisistä jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen jo pilotti-hankkeessa, jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti. Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Ongelmia neuvontaan on aiheuttanut joidenkin kuntien ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Tämä näkyy erityisesti rakennustarkastajien suhtautumisessa neuvontaan. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgriassa on toiminut YmpäristöAgro II- hankkeen kanssa. Hanke on jatkoa jo 2008 asti toimineelle neuvontahankkeelle koko Pohjois-pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on välittää kentälle ja käytäntöön uusin tieto maaseutuohjelman mukaisista tavoitteista, syistä ja menetelmistä. Hanke painottuu maatalouden ympäristöasioihin, eläinten hyvinvointiin ja luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. Kuluttajille halutaan tuoda esille ympäristöasioiden huomioimista maataloudessa positiivisten esimerkkien avulla. Yhtenä tavoitteena on myös hyödyntää maaseutuympäristönhoitoon käytettävissä olevia rahoitusmuotoja. Molemmat hankkeet ovat jakaneet toistensa materiaalia ja yhteystietoja omissa tilaisuuksissaan hankkeen alueella halukkaille. Kosteikkotuki-infoissa on ollut lyhyt jätevesiasioiden ja neuvonnan katsaus. Tämän lisäksi YmpäristöAgro on jakanut sekä hankkeen neuvonnan esitettä että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen jätevesiopasta. Vuonna 2012 alkaneen VYYHTI-hankkeen kanssa on järjestetty kaksi yhteistä jätevesi-iltaa. Oulun kalatalouskeskuksen kanssa on kirjoitettu lehtijuttu yhteystyössä ja Hankeyhteistyö Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella vuosina toteutettava tiedotushanke. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY). Hankkeessa kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita, kesäasukkaita, maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä muita tahoja omaehtoiseen vesistöjä suojelevaan, hoitavaan ja kunnostavaan yhteistoimintaan.

9 Hanke pyrkii juurruttamaan vesiensuojelutoiminnan osaksi jokaisen ihmisten arkipäivää. Hankkeen tavoitteena on toimia tietotoimistona, johon yhteyttä ottamalla alueen asukkaat saavat tietoa ja vastauksia vesiensuojeluun, erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja järvikunnostuksiin, liittyvissä kysymyksissä. (www.ymparisto.fi/tiedottamallaparempaanvesientilaan). Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa on tehty työnjako niin, että TPVT järjestää erityisesti yleisneuvonnan ja tämä hanke on keskittynyt tilausneuvontaan. Alueen ihmisille on pyritty esittämään asiat ns. yhdestä suusta, jotta vältytään enemmiltä sekaannuksilta jätevesiasioiden yhteydessä. Yhteistyöstä sovittaessa tätä pidettiin erittäin tärkeänä, koska jopa viranomaiset sekoittivat hankkeet keskenään. MTK:n tiedonvälitys ja koordinointihanke on tiedottanut jätevesineuvonnasta omissa verkostoissaan sähköpostin välityksellä. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 70% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Hankkeen aikana hän on tehnyt 15 kiinteistöneuvontakäyntiä. Muut neuvontakäynnit on tehty muiden neuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja. Oulaisten neuvoja on ollut omassa työssään Nivalan ja Sievin alueella, joten neuvontakäynnit ovat hoituneet työmatkojen ohessa.

10 2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen. 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut Lehtijuttuja jätevesineuvonnasta ja jätevesistä yleensä on ollut melko kattavasti koko alueella, niin että jokaisen luettavissa on ollut vähintään yksi juttu. Jutut ovat painottuneet jätevesiviikkojen ympäristöön. Juttuja on ollut lehdistötiedotteiden pohjalta, haastattelujen perusteella ja joitakin ihan toimittajien omien tietojen perusteella. ProAgria Oulun jäsenlehdessä Maaviestissä on ollut 3 kertaa juttu aiheesta hankkeen aikana ja ProAgria Keski-pohjanmaan lehdessä kerran. Paikallislehtiin on toimitettu 6 erilaista lehdistötiedotetta ja 2 valmista julkaisukelpoista juttua. Niiden hyödyntämisestä ei ole tarkkaa tietoa. Osa tiedotteista on poikinut haastatteluja, joista on tehty juttu. Lisäksi lehdistä on löytynyt haastattelumuotoon kirjoitettuja juttuja, jotka on tehty vain tiedotteen pohjalta. Lehdistön suhtautuminen jätevesiasiaan on ollut kiinnostunutta, ystävällistä ja positiivissävyistä. Kutakin lehtijuttua kohti neuvontaan on tullut 0-3 yhteydenottoa. Lehtijutut ovat olleet positiivissävyisiä ja tunteita herättämättömiä. Lieneekö siinä syy laimeaan yhteydenottoon juttujen perusteella. 3.2 Radio- ja tv-jutut Vuoden 2012 Oulun rakentajamessuilta oli juttu pohjois-suomen uutisissa jätevesineuvonnasta. Kaksi kertaa radiomainoskampanjan (Radio Pooki) aikana tehtiin suora puhelinhaastattelu ohjelma-ajalla ja sitä lähettiin useampia kertoja nauhoitettuna. Kukaan yhteyttä ottanut ei ole näitä ilmoittanut nähneensä tai kuulleensa. Radiohaastattelut on tehty jätevesiviikkojen aikana, joten silloin on toki ollut muutakin informaatiota aiheesta ja haastattelut ovat olleet rikkana rokassa. 3.3 Mainokset Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin neljä noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Radiomainoskampanjoissa jatkettiin samalla teemalla kuin Pilotti-hankkeen kahdessa viimeisessä kampanjassa. Mainokset olivat melko räväköitä ja

11 ulkopuolisen palautteen perusteella mieleen jääviä. Radiomainokset saavat huomiota ulkopuolisilta, mutta vain muutama soittaja kertoo kuulleensa mainoksen. 3.4 Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. ProAgrian sivujen tapahtumakalenterissa on ilmoitukset tilaisuuksista, joihin on osallistuttu tai niitä järjestetty. Sivuilta löytyy myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista Jäsenkirjeet Jätevesineuvonnasta on tiedotettu myös jäsenkirjeissä. Jäsenkirjeitä on mennyt Maa- ja kotitalousnaisten jäsenjärjestöille, ProAgria Oulun jäsenille, ProAgria Keskipohjanmaan jäsenille ja Oulun kalatalouskeskusten jäsenille. Kirjeissä on markkinoitu sekä luentomahdollisuutta että suoraa neuvontaa Muut markkinointitoimet Talkoilla on jaettu n. 100 kpl kutsuja jätevesi-iltoihin. Lähetetty100 kpl sähköpostikutsuja jätevesi-iltoihin ProAgrian asiakkaille. Tilaisuuskutsu ja neuvonnan markkinointikirjeitä Itellan ykkösosoitteettomia jakeluna 3500 kpl Markkinoinnin onnistuminen Markkinointi on nojannut kolmeen pääasialliseen kanavaan. ProAgrian ja jäsenyhdistyksien verkostoon, radioon ja lehti-ilmoituksiin. Jokaisella näillä reiteillä on tavoitettu asiakkaita, mutta laajamittaisempi neuvontatarpeen tunteen herättäminen on jäänyt saavuttamatta. Osasyy tähän voi olla markkinoinnin viesti maksuttomasta avusta. Avusta, jonka tarvetta markkinointi ei ole pystynyt herättämään. Ehkä jossain tapauksessa apua tulisi tarjota ilman kysyntää (vrt. nuohooja menetelmä). Radiokampanjat jäävät mieleen ja niistä tulee palautetta pitkän ajan kuluttua myös ulkopuolisilta henkilöiltä. Niiden suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Pilotti-hankkeessa kysyntään tuli hankealueen ulkopuolisilta alueilta piikki kampanjan aikana. Soittaessa asiakkaat kuitenkin viittaavat lehti-ilmoitukseen tai nettisivuun lähes poikkeuksetta. Luultavasti soitettaessa numero katsotaan netistä tai lehdestä. Talkoilla jaetut kutsut toimivat, kun kutsujana on paikallinen kyläyhdistys. ProAgrian jätevesineuvonnan jakamilla kutsuilla ei ole vaikutusta, eikä niiden perusteella oteta neuvontaan yhteyttä. 100 kyläyhdistyksien jakamaa kutsua sai aikaan 5 yhteydenottoa ja 3500 Itellan jakamaa tiedotetta yhden puhelun.

12 tammi- toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 28 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset kysymykset olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää sähköpostineuvontaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja hankealueen ns. mummon mökkikiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana. Niiden kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Puhelinneuvontaan tuli 103 eri asiakkaan soittoa sähköposti/muu neuvonta sähköposti/muu neuvonta

13 puhelinneuvonta puhelut 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Vuonna 2012 neuvontapisteitä oli Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen järjestämänä jätevesiviikolla Oulun seudun ympäristötoimessa kerran, Oulun rakentajamessuilla kolme päivää, Raahen Rakenna Sisusta ja Asu messuilla kaksi päivää. Näiden tilaisuuksien osallistujat on esitetty ko. hankkeen loppuraportissa. Kuva: Rakenna, Sisusta ja Asu messut 2012, Raahe

14 Pudasjärven hanketorilla ja Nivalan konekapinassa on ollut hankkeen oma yleisneuvontapiste. Kuva: Hanketori, Pudasjärvi Kuva: Konekapina, Nivala Vuoden 2013 Oulun rakentajamessuilla oli hankkeella yhteinen osasto HevosAgro hankkeen kanssa. Jätevesien osalta tarjolla oli sekä yleisneuvontaa, että jätevesiklinikkatyyppistä neuvontaa. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty. Kuva: Oulun Rakentajamessut 2013

15 Näissä pisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa. Pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas. 4.3 Yleisötilaisuudet Jätevesi-iltoja järjestettiin yhdessä yhdistyksien kanssa ja osittain kokonaan hankkeen toimesta. Hankkeen omat illat on järjestetty vasta vuoden 2013 puolella, kun Tiedottamalla parempaan vesientilaan hanke on päättynyt. Hankkeen toimesta järjestettiin 6 jätevesi-iltaa ja yhdessä pakallisten järjestöjen kanssa 11 tilaisuutta. Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.). Kaikki tilaisuudet on listattu ja sijoitettu kartalle liitteessä Muiden järjestämät tilaisuudet Hanke osallistui myös Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen jätevesi-iltoihin 6 kertaa. Yhteensä yleisneuvontaa on annettu erilaisissa tilaisuuksissa yhteensä 356 henkilölle. 4.5 Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat Hanke järjesti ProAgria Oulun toimitiloissa 6 jätevesiklinikkaa, joista 5 jätevesiviikolla Samoin Oulun rakentajamessuilla 2013 oli messuosastolla jätevesiklinikka vastaanotto 3 päivää. Näissä klinikoissa jätevesiopastusta oman kiinteistön tilanteeseen sai Yksilöllistä opastusta on annettu myös jätevesi-iltojen jälkeen niille, joilla on ollut vähintään asemapiirros mukana. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa on annettu toimistolle saapuneille yms. sopivasti tavatuille henkilöille. Yksilöllistä jätevesineuvontaa henkilön omalle kiinteistölle on annettu muualla kuin kiinteistöllä 72 kertaa.

16 5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 250 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hankkeen aikana tehtiin 174 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden 2012 jäädessä käytännössä hyödyntämättä. Jatkoajalla kevätkaudella 2013 tilattuja käyntejä taas tehdään kustannussyistä vasta vuoden 2013 hankkeen aikana, koska tilauksia oli hajanaisesti ympäri maakuntaa. 5.1 Toteutustapa Aluksi neuvontakäynti tilattiin ainoastaan projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesi-illassa. Pian havaittiin kuitenkin, että suoraan tutuilta jätevesineuvojilta asiasta kyselleet eivät soittaneet ja tilanneet käyntiä projektipäällikön kautta. Tästä syystä lisättiin myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. Käyntitilauksien ajankohta käyntitilaukset tilaukset tilauksien tekotapa: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 16 kpl 8,9 % soitto projektipäällikölle 129 kpl 72,1 % sähköpostitilaus 11 kpl 6,1 % suora tilaus jätevesineuvojalle 17 kpl 9,5 % muu tapa (naapuri, yht.kump. tms.) 6 kpl 3,4 % Yhteensä 179 kpl 100,0 % Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne kiinteistön kannalta.

17 Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 15-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso (mm. mikä järjestelmä on käytössä) Kiinteistöjen nykyiset järjestelmät, huomioitavaa on, että yhdellä kiinteistöllä voi olla useampi järjestelmä eri rakennuksissa tai kaksivesijärjestelmä. Umpisäiliö 18 kpl 1 kaivo 5 kpl 2 kaivoa 140 kpl 3 kaivoa, tai enemmän 21 kpl kaivojen määrää ei raportoitu 1 kpl kivipesä tai imeytyskaivo 46 kpl muu yksinkert. maahan imeytys 10 kpl imeytyskenttä 20 kpl suodatuskenttä 11 kpl laitepuhdistamo 1 kpl Ei mitään järjestelmää 0 kpl 5.3 Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 22 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 6 kpl /179 käyntiä, eli n.3 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana.

18 Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos sekä maatalous. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista neuvoista Kiinteistökäyntien ohjeistuksessa oli täällä pieniä kuntakohtaisia suhtautumiseroja. Esimerkiksi osassa oli maapuhdistamon lisääminen kaivokäsittelyn jälkeen kirjattu pieniä muutoksia kohtaa ja viivattu sana pieni pois, kun osassa vastaavasti oli kirjattu kohtaan uusinnan paikka, vaikka vanhat kaivot olivat hyödyntämiskelpoisia. Taulukossa prosenttiosuus käyntien suosituksista. Järjestelmä ei täytä vaatimuksia Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai parannuksia heti Järjestelmä kunnossa sekä vastaa nykyisen lain ja asetuksen vaatimuksia Jätevesimäärä vähäinen, ei vaadi toimenpiteitä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 6. Palaute Hankkeen aikana ei tehty palautekyselyä, vaan se toteutetaan vuoden 2013 hankkeen aikana SYKEn kaavakkeen pohjalta, johon lisätään oman neuvonnan laatua mittaavat kysymykset.

19 7. Tuloksellisuus Hankkeen taloudellista tuloksellisuutta on jossain määrin hankala itse arvioida varsinaisen vertailukohdan puuttuessa. Muutamia verrannollisia asioita on tietysti vuoden 2011 pilotti-hanke. Siinä alue oli pienempi, joten matkakuluja ja ilmoituskuluja on samalla toimintamäärällä vähemmän. Toinen vertailukohta on esimerkiksi suunnittelu. Tällä alueella voi saada jätevesisuunnitelman hintaan alv +kulut. Näissä suunnitelmissa kaikki kulu tietysti menee palkkaan ja välineisiin eikä tämä hinta ole suurempien toimijoiden hintatasoa vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = 2012 vuoden neuvontahankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 487 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 72 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 179 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =513, vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 368 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 0 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 174 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =437,87 Hankkeen kustannustehokkuus on hieman kärsinyt pilottivaiheen jälkeen. Siihen on osasyynä alueen laajentuminen. Osittain myös kevään 2013 ilmoitukset ovat palvelevat tämän kesän neuvontaa. Keväänaikana tulleista tilauksista 13kpl on siirretty seuraavassa hankkeessa tehtäviksi eikä niitä näy näissä tilastoissa.

20 8. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustelun lomassa myös oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin hieman. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Suurin vaikutus kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleinen vireys sekä viranomaisten kanta jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinoinnin epäonnistuminen siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on edelleen luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Jätevesien vaikutuksista tiedottaminen Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät näe siitä olevan hyötyä. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012

JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 Väliraportti elokuu 2012 Hankkeen perustiedot ProAgria Oulun hallinnoima Jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2012 on Ympäristöministeriön harkinnanvaraisella

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN PILOTTIHANKE POHJOIS-POHJANMAALLA 2011 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS-POHJANMAALLA 2013 LOPPURAPORTTI 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II LIITE 6 YmpäristöAgro II Hakijaorganisaation esittely ja taloudellinen tilanne ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset sekä yhteistyökumppanit hankkeessa Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4 PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla,

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2014 Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja...

Lisätiedot

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti

Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 1 (22) Jätevesineuvonta Keski- Suomessa 2013-2014 Loppuraportti Raportti 2 (22) Sisällys 1 Yleistä hankkeesta 3 1.1 Hankkeen rahoitus 3 1.2 Hankkeen kulut 3 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella

Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella Vesihuoltoseminaari 22.10.2015 Satu Heino, KVVY ry Esityksen sisältö Vesihuollon nykytila haja asutusalueella Pirkanmaan Haja apu hankkeiden

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu

NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015. Sanna Jattu NEUVO5 -HANKE LOPPURAPORTTI Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 313/2015 Sanna Jattu SISÄLLYS 1 HANKKEEN TOTEUTTAJA 1 2 HANKKEEN NIMI 1 3 YHTEENVETO HANKKEESTA 1 4 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus 24.4.2017 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtaja: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP.

Lisätiedot

Raahe. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti Raahe Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Ii Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015

Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2015 Marttojen haja-asutusalueiden jätevesineuvonta Etelä-Karjalassa vuonna 2015 1.1. - 31.12.2015 LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Martat ry 2 www.martat.fi/etela-karjala

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OMAVESI-hankkeen loppuraportti

OMAVESI-hankkeen loppuraportti OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2015 OMAVESI-hankkeen loppuraportti 1.6.2014 30.4.2015 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5

1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4. 2. Hankkeen rahoitus... 5. 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 4 2. Hankkeen rahoitus... 5 3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 5 4. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät... 6 4.1. Jätevesineuvojien taustat,

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1 SYKE/VK/VVA 23.9.2010 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen.

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA 1. TAVOITTEET Neuvonnan keskeinen tavoite on edistää hajajätevesisäädösten edellyttämän jätevesien käsittelyn tason toteuttamista

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2013 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot