TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 1/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

Transkriptio

1 seurakuntaneuvosto MARTINSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina klo Paikka Martin seurakuntatalo Läsnä Tuomo Norvasuo puheenjohtaja Aki Eriksson Kirsti Grönberg Anna-Liisa Kiviö Sakari Itähaarla Timo Kari Keijo Korkka Marja Kytö Martti Lehto Seppo Muurinen Petra Määttänen Annika Raaska Pekka Saarela Anu Verho Seppo Riihimäki sihteeri Poissa Jari Hlavatý 1 KOKOUKSEN AVAUS Veisattiin virsi 42, jonka jälkeen luettiin yhdessä Herran rukous. Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Seurakuntaneuvoston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa, ellei sitä tarkasteta heti kokouksessa. Seurakuntaneuvosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sakari Itähaarla ja Petra Määttänen.

2 seurakuntaneuvosto KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. lista sekä puheenjohtajan jakama lisäesityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 5 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan kirjeet - Tuomiokapitulin kiertokirje n:o 2382, Tuomiokapitulin päätös ADn:o 984/356/07, pastori Sanna Lehtisen virkamääräyksen lakkauttaminen - Tuomiokapitulin päätös ADn:o 975/357/07, sivutoimiluvan myöntäminen pastori Lasse Mustoselle - Tuomiokapitulin suositus työnohjauksen antamisesta, Kirkkohallituksen yleiskirjeet - Kirkkohallituksen yleiskirje 35/2007, Suositus nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi 3. Muut asiat Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 6 SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT 1. Yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston pöytäkirjat - Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirja 7/2007, Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirja 8/2007, Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 21/2007, (ei kiertänyt kokouksessa) - Yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja 24/2007,

3 seurakuntaneuvosto Pöytäkirjanote yhteisen kirkkoneuvoston kokouksesta , Pyhän Marin ystävyysseurakuntatoimikunnan kokoonpano 2. Oman seurakunnan toimielinten pöytäkirjat - Lähetystyön johtokunnan pöytäkirja 5/2007, Lähetystyön johtokunnan pöytäkirja 6/2007, Inkeri-toimikunnan 4/2007, Ilomantsin ystävyysseurakuntatoimikunnan pöytäkirja 4/2007, Perinnetoimikunnan pöytäkirja 1/2007, Muut pöytäkirjat - Hirvensalon kirkon suunnittelutoimikunnan pöytäkirja 15/2007, Kirkkoherran päätöspöytäkirjat 1 / 2008 Lastenohjaaja Päivi Heipmannin ja Aki Ekmarkin palkkaaminen perhetyöhön 2 / 2008 Virkavapauden myöntäminen (...) 3 / 2008 Virkavapauden myöntäminen (...) 4 / 2008 Tarkentava päätös teologiharjoittelijan palkkaamisesta Merkitään saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7 TALOUSSUUNNITELMA V Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä seurakuntayhtymässä on v otettu käyttöön ns. kokonaismäärärahajärjestelmä. Sen mukaisesti paikallisseurakunnan seurakuntaneuvosto vastaa kokonaisbudjetista ja sen seurannasta. Kokonaisbudjettiin sisältyvät henkilöstökulut, käyttömäärärahat, kirkkoherran käyttövarat sekä henkilöstön koulutusmääräraha. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti kokonaisbudjetti v osalta on seuraava: Luottamushenkilöpalkkiot Henkilökunnan kokouspalkkiot Viranhaltijoiden kk-palkat Palkkavaraukset Sosiaalivakuutusmaksut

4 seurakuntaneuvosto KIEL-eläkevakuutusmaksut Henkilökunnan km-korvaukset Muut sivukulut Käyttövarat (07-määrärahat) Kirkkoherran käyttövarat Lähetyssihteerin palkkakulut Koulutuspalvelut henkilöstölle Kaikki yhteensä Käyttövarojen osalta tulee huomioida, että uudessa budjetissa erikseen kirjatut lähetyssihteerin palkkakulut ovat aiemmin sisältyneet käyttövaroihin (07-määrärahat). Lähetyssihteerin virka on seurakunnan omilla käyttövaroilla ylläpitämä virka eivätkä sen kustannukset siis sisälly viranhaltijoiden kuukausipalkkoihin. Seurakunnan käyttövarojen osuus v on siten käytännössä yhteensä euroa. Vuonna 2007 käyttövaroja oli kokonaisuudessaan Vuoden 2008 määrärahajaossa on perusteltua lähteä liikkeelle siitä, että seurakunnallisten työmuotojen käyttövarat säilyvät pienin tarkistuksin samalla tasolla kuin v jaossa. Korotuksia tehdään pääsääntöisesti vain silloin, jos siihen on olemassa erityisiä toiminnallisia perusteita. Lisäksi tulee myös selvittää, onko v muutamissa määrärahaylityksissä ollut kyse virheellisestä budjetoinnista. Varovaisuus työalojen käyttövarojen korottamiseen tässä vaiheessa on perusteltua erityisesti siksi, ettei kokonaismäärärahamallista ole vielä käytännön kokemusta. Kirkkoherrojen taholta on yhtymän hallinnossa kannettu huolta henkilöstömäärärahojen riittävyydestä, mm. siitä, onko uuden palkkausjärjestelmän tuomat korotukset ja sijaisten palkkaamiseen varatut varat riittävät. Mikäli näin ei olisi, se merkitsisi turvautumista toiminnallisen puolen käyttömäärärahoihin, jotka eivät kokonaisuudessaankaan ole kovin suuret. Uuden määrärahajaon mukanaan tuomat lisävarat on syytä tässä vaiheessa kirjata seurakuntaneuvoston kustannuspaikalle, josta niitä voidaan erillisillä päätöksillä käyttää. Viime vuoden kuluiksi menoja voidaan kirjata vielä asti. Jotta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva v toteutumasta, kirkkoherra pyytää 7.1. viimeisimmän raportin taloustoimistolta. Kustannuspaikkakohtainen määrärahanjako tarkennetuin perustein toimitetaan seurakuntaneuvoston jäsenille ennen kokousta. Seurakuntaneuvosto vahvistaa v taloussuunnitelman.

5 seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto päätti vahvistaa vuoden 2008 taloussuunnitelman. Tiedoksi Taloustoimisto, Martin työntekijät 8 INKERI-TOIMIKUNNAN PIETARIN-MATKAA KOSKEVA ANOMUS Inkeri-toimikunta on v tehnyt esityksen, että seurakunnasta tehtäisiin matka Pietarin Pyhän Marian ystävyysseurakuntaan. Ehdotuksessa toivottiin, että matkaan lähtisivät Inkeri-toimikunnan, seurakuntaneuvoston ja työyhteisön jäsenet. Ajatukseen matkan järjestämisestä suhtauduttiin seurakuntaneuvostossa periaatteessa myönteisesti, mutta päätettiin siirtää se käsiteltäväksi taloussuunnitelman yhteyteen. Seurakuntaneuvoston kustannuspaikalla on varoja, joista myös tämän matkan kustannukset voitaisiin kattaa. Mikäli matkaan lähdettäisiin em. kokoonpanolla, lähtijöitä olisi kaikkiaan 32. Työjaostossa pohdittiin, että sopiva matkan ajankohta voisi olla keväällä (huhtitoukokuu). Matka voitaisiin toteuttaa lauantaista maanantaihin. Tämä olisi hyvä mm. siksi, että sunnuntaina jäisi aikaa yhdessäoloon seurakuntalaisten kanssa Pyhän Marian seurakunnan jumalanpalveluksen jälkeen. Ajankohdasta voitaisiin käydä alustava keskustelu kokouksessa Matkaan liittyy tarkemmin selvitettäviä käytännön asioita. Tässä vaiheessa voitaisiin kuitenkin tehdä periaatteellinen päätös siitä, että matka toteutetaan keväällä 2008 sekä siitä, että matkan kustannukset maksettaisiin seurakuntaneuvoston käyttövaroista. Kustannusarvio tarkentuu, kun saadaan selville lähtijöiden lopullinen määrä sekä matkaan liittyvät yksityiskohdat. Kappalainen Lasse Mustonen on Pyhän Marian ystävyysseurakunnan yhdyshenkilö Martissa, joten hänen tehtäväkseen voitaisiin yhdessä kirkkoherran kanssa antaa tarkempien järjestelyjen selvittäminen. Seurakuntaneuvosto päättää, että matka Pietarin Pyhän Marian ystävyysseurakuntaan toteutetaan keväällä 2008; matkan kustannukset katetaan seurakuntaneuvoston käyttövaroista; matkan käytännön järjestelyt ja tarkempien kustannusten selvittäminen annetaan kirkkoherran ja Lasse Mustosen selvitettäviksi

6 seurakuntaneuvosto Päätettiin esityksen mukaisesti. 9 SEURAKUNNALLE SAAPUNEET AVUSTUSANOMUKSET Seurakunnalle on tullut eri yhteisöiltä anomuksia, joissa pyydetään talousarvioavustusta. Anomuksia on tullut ainakin seuraavilta yhteisöiltä (suluissa anomuksen päivämäärä): Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto ry ( ), Lähetysjärjestöjen yhteisanomus 2007 ( ), Herättäjä-Yhdistys ry ( ), Suomen Teologinen Instituutti ( ), Suomen Raamattuopiston säätiö ( ), Kirkon Ulkomaanapu ( ), Sinapinsiemen ry (toukokuussa 2007), Kadulta kotiin projekti ( ), Suomen Karmel-yhdistys ry ( ), Petroskoin kirkkohanke ( ), Partaharju Säätiö ( ), Suomen Idäntyö UP ry ( ). Seurakuntaneuvosto on vuosittain myöntänyt lähetystyön johtokunnan esityksen pohjalta seurakunnan nimikkokohteille avustusta Lehmosen testamenttirahastosta. Vuonna 2007 avustusta myönnettiin rahastosta tähän tarkoitukseen yhteensä Muita avustuksia ei ole pääsääntöisesti myönnetty. Voitaneen lähteä siitä, että ulkopuolisille tahoille (järjestöt ym.) mahdollisesti osoitettavat avustukset päätetään pääsääntöisesti seurakuntayhtymän hallinnossa. Jotta anomukset voidaan katsoa seurakunnan osalta käsitellyiksi, tulee niistä tehdä erillinen päätös. Seurakuntaneuvosto päättää olla myöntämättä anottuja avustuksia talousarviomäärärahoista. Päätettiin esityksen mukaisesti. 10 PERHETYÖN SIHTEERIN VIRKA JA TEHTÄVÄKENTTÄ Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan , että perhetyön sihteerin virkaan liittyviä asioita, mm tehtäväkuvausta valmistellaan käsittelyyn mennessä. Viran perustaminen tulee kysymykseen v virkapaketin yhteydessä, joten seurakunnan tulisi saada asiasta esitys kuluvan kevään aikana. Jotta seurakuntaneuvostolla on riittävästi aikaa keskustella uuden vi-

7 seurakuntaneuvosto ran perustamiseen, sisältöön ja tehtävänkuvaukseen liittyvistä kysymyksistä, on perusteltua nyt käynnistää yksityiskohtaisempi keskustelu perhetyön virasta ja tehtäväkentästä. Edellisen vuoden lopussa (tilanne ) ikäjakautuma jäsenistössä oli seuraava: 0-19 vuotiaat 21,4 % vuotiaat 25,4 % vuotiaat 13,0 % vuotiaat 24,6 % yli 66 vuotiaat 15,6 % Tämä tarkoittaa sitä, että vuotiaita aikuisia seurakunnassamme on 38,4% koko jäsenistöstä, ja 0-19 vuotiaita lapsia ja nuoria kaikkiaan 21,4% jäsenistöstä. Yhteensä nämä ikäryhmät muodostavat lähes 60% koko jäsenistöstä. Perhetyön tarve jo yksin seurakunnan väestörakenteen näkökulmasta on perusteltu. Kirkon perhetyö on määritelty seuraavansisältöisesti: Seurakuntien perhetyötä ovat kaikki avioliiton ja parisuhteen sekä vanhemmuuden ja isovanhemmuuden tukemiseksi järjestettävät yksittäiset tapahtumat, pienryhmät, kerho- ja kurssitoiminta, jotka on tarkoitettu koko perheelle, vanhemmille tai lapsille. Perhetyö on luonteeltaan ongelmia ennaltaehkäisevää, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen eväitä antavaa, ei ongelmakeskeistä eikä kriisejä hoitavaa korjaavaa työtä. ( Tämä määritelmä täsmentää paikallisseurakunnan tekemän perhetyön sisältöä ja asemaa seurakuntatyön kentässä. Perhetyö jäsentyy selkeimmin kasvatuksen kenttään, johon se tällä hetkellä Martinseurakunnassakin niveltyy; sen asioita käsitellään lapsi- ja nuorisotyön johtokunnassa. Edellä oleva määritelmä selkiinnyttää rajat esim. perheasiain neuvottelukeskuksen toimintaan todetessaan, ettei seurakunnan perhetyö ole luonteeltaan korjaavaa (terapeuttista toimintaa). Vaikka niin paikallisseurakunnan kuin yhtymän tasolla tehtävä työ kulkevat samaan suuntaan, perheitä tukien, painopiste seurakunnan tekemässä työssä on kuitenkin ennaltaehkäisevässä ja kasvatuksellisessa työssä. Myös rajanveto diakoniseen perhetyöhön on syytä pitää mielessä, vaikka yhtymäkohtia siihenkin on. Vaikka seurakunnan perhetyön lähtökohdat paalutetaan kasvatuksen kenttään, sillä on varsin laaja-alaisesti yhtymäkohtia muuhun seurakunnan työhön, erityisesti lapsi- ja nuorisotyöhön, rippikoulutyöhön, diakoniatyöhön ja yleiseen seurakuntatyöhön (esim. kirkolliset toimitukset). Perusnäkökulma perhetyölle on syytä selkiinnyttää siksi, että hahmotetaan työlle paikka seurakunnan työkentässä, kyetään määrittelemään perhetyöntekijältä edellytettävä koulutuksellinen pätevyys ja valmiudet sekä luomaan tehtävän sisältö ja tarkempi tehtävänkuvaus.

8 seurakuntaneuvosto Määrittäminen on tärkeää, jotta perhetyötä tekevä työntekijälle voidaan määritellä hänen perustehtävänsä ja työnkuvansa. Samalla on kuitenkin syytä painottaa sitä, että virkaa hoitavan tulee hahmottaa linkit muihin seurakunnan työmuotoihin, joilla on selkeästi perhetyön ulottuvuudet. Perhetyön viran tehtävänkuvauksen tekee jossain määrin ongelmalliseksi se, ettei kokonaiskirkon tasolla ole minkäänlaista mallijohtosääntöä perhetyöntekijän tehtävään. Edellä hahmotellun pohjalta perhetyön viran tehtäväkentän sisältönä voisi olla ainakin seuraavanlaiset kokonaisuudet: tukea ja rohkaista lapsiperheitä vanhemmuudessa ja kristillisessä kasvatuksessa suunnitella ja kehittää seurakunnan perhetyötä yhdessä muiden työntekijöiden kanssa vastata seurakunnan perhekerhotoiminnasta suunnitella ja toteuttaa yhdessä toisten työalojen kanssa perhetapahtumia, perheleirejä ja retkiä suunnitella ja toteuttaa parisuhdetta, vanhemmuutta ja perheiden kristillistä kasvatusta tukevaa koulutusta ja muuta toimintaa huolehtia osaltaan seurakunnan perhetyön yhteyksistä perhepäivähoitoon ja päiväkoteihin vastata 4-vuotiaiden synttäreiden järjestämisestä edistää perhetyön näkökulmaa seurakunnan jumalanpalveluselämässä osallistumalla perhemessujen sekä lapsille ja perheille suunnattujen jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen Koska perhetyötekijällä olisi kokonaisvastuu perhetyön kehittämisestä seurakunnassa, hänen tulisi lisäksi vastata seurakunnan perhetyötä koskevasta tiedotuksesta (perinteinen ja sähköinen tiedotus) osallistua kirkon, hiippakunnan ja seurakuntayhtymän perhetyötä koskeviin neuvotteluihin, koulutuksiin ja projekteihin valmistella ja esitellä perhetyön asiat lapsi- ja nuorisotyön johtokunnassa valmistella perhetyön toiminta- ja taloussuunnitelma sekä laatia toiminta-arvio Jotta viran tehtäväkenttään, vaadittavaan koulutuspätevyyteen ja tehtävänkuvaukseen saataisiin lisää näkökulmia, tulisi seuraavassa vaiheessa pyytää malleja muista seurakunnista. Niiden pohjalta asiaa voidaan valmistella eteenpäin konkreettisempaan suuntaan. Seurakuntaneuvosto keskustelee perhetyön virkaan ja tehtävänkenttään liittyvistä näkökohdista viran perustamisen ja tehtävänkuvauksen jatkovalmistelua varten.

9 seurakuntaneuvosto Käytiin keskustelu perhetyön viran jatkovalmistelua varten. Keskustelussa korostettiin perhekäsitteen monimuotoisuuden huomioimista viran tehtäväkuvausta laadittaessa. Esiin nostettiin myös näkökulmia avioparikoulutuksen ja lasten kristillisen kasvatuksen tukemisen tärkeydestä. Lisäksi tehtäväkuvaan tulisi sisällyttää yhteistyö lastenohjaajien yhteyshenkilön kanssa. 11 NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUS JA TYÖALAVASTAAVAN TEHTÄVÄT SN Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että jokaiseen seurakuntaan voidaan perustaa nuorisotyön työalavastaavan palkkiotoiminen tehtävä, johon seurakunta nimeää yhden nykyisistä nuorisotyönohjaajista tai papeistaan. Lisäksi kokouksessa vahvistettiin malliohjesäännöt, joiden mukaan tehtävien jako tehdään. Vaikka lähtökohtana ei ollutkaan kiinteän johtavan viran perustaminen, perusajatus on sama kuin diakonian sektorilla, jossa on johtavien diakoniaviranhaltijoiden virat. Palkkauksellisesti nämä tehtävät ovat keskenään samansuuruiset. Lisäksi nyt käyttöön otettava palkkausjärjestelmä ei enää tunne palkkaluokkien käsitteitä, vaan lähtee vaativuusryhmiin sijoittamisesta ja sen pohjalta määriteltävästä tehtäväkohtaisesta palkkauksesta. Nuorisotyö on keskeinen osa seurakuntien ja kirkon kristillistä kasvatustyötä. Sen perusammattilaisia paikallisseurakunnassa ovat nuorisotyönohjaajat, jotka ovat saaneet tähän kasvatustehtävään ammatillisen koulutuksen. Lisäksi työalakohtaisessa lähiesimiestyössä on myös se ajatus, että työalajohtajien tehtävät tarjoavat niin diakonian kuin nuorisotyönkin puolella mahdollisuuden saada esimiestehtäviä. On myös perusteltua ja järkevää, että työryhmätasolla on olemassa viranhaltija, joka vastaa niin työnjohdollisista kuin työalan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Lähiesimiestyöskentelyn perusidea on se, että työalavastaava johtaa työryhmän toimintaa ja työalaansa ollen siitä vastuussa kirkkoherralle ja seurakuntaneuvostolle, joille kuuluu kokonaisvastuu seurakunnan toiminnan johtamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto ei tehnyt perustamispäätöstä seurakuntien puolesta. Työalavastaavuus on käytössä kaikissa muissa yhtymän seurakunnissa, paitsi Martissa ja Ruotsalaisessa seurakunnassa, jossa on vain yksi nuorisotyönohjaaja. Lisäksi suurimmassa osassa seurakuntia työalavastaavana on nuorisotyönohjaaja.

10 seurakuntaneuvosto Kun järjestelmä otetaan käyttöön, tämä tulee edellyttämään hyvää sisäänajoa. Siihen tulisi kuulua työalavastaavaksi valittavan kouluttaminen ja työnohjaaminen tehtäväänsä sekä mahdollisesti koko nuorisotyöntyöryhmän työnohjaaminen. Liitteessä 1 225/sn on määritelty työalavastaavan nuorisotyönohjaajan tehtävät. Kun nämä tehtävät ensin määritellään, on työskentelyä jatkettava määrittelemällä kahden muun nuorisotyönohjaajan tehtävät, jotta nämä ovat linjassa työalavastaavan ja nuorisopapin tehtäväkuvien kanssa. Seurakuntaneuvosto päättää että tehtäväkuva täsmennetään tammikuun kokoukseen, jonka jälkeen pyydetään lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan lausunto työalavastaavan nuorisotyönohjaajan tehtävän perustamisesta Martinseurakuntaan sekä työalavastaavan tehtävänkuvauksesta. Lausunnon saatuaan seurakuntaneuvosto tekee asiasta päätöksen viimeistään helmikuun 2008 kokouksessa. Päätettiin esityksen mukaisesti. SN Kirkkoherra on seurakuntaneuvoston kokouksen jälkeen muokannut työalavastaavan nuorisotyönohjaajan johtosäännön. Pohjana on käytetty edellisessä kokouksessa esiteltyä, yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymää mallijohtosääntöä. Asian käsittely etenee siten, että johtosäännöstä pyydetään lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan lausunto Tämän jälkeen työalavastaavuuden käyttöönotosta ja tehtävänkuvauksesta päätetään seurakuntaneuvoston kokouksessa. Seurakuntaneuvosto käsittelee työalavastaavan nuorisotyönohjaajan johtosäännön ja pyytää siitä lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan lausunnon mennessä. Päätettiin esityksen mukaisesti. Tiedoksi Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta / puheenjohtaja Juhani Pulkkinen

11 seurakuntaneuvosto VANHUSTYÖN STRATEGIAA KOSKEVA LAUSUNTO SN Turun ja Kaarinan seurakunnassa on laadittu yhtymän vanhustyön strategia. Strategia muodostaa pohjan eri yksiköille suunnitella vanhustyötä. Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan pyytänyt seurakunnilta lausunnon vanhustyön strategiasta tammikuun 2008 loppuun mennessä. Jotta seurakuntaneuvostolle jäisi rauhassa aikaa tutustua strategiaan, se annetaan tässä vaiheessa tiedoksi tutustumista varten, ja lausunto siitä annetaan ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa Vanhustyön strategia liitteenä 1 233/sn Seurakuntaneuvosto merkitsee seurakuntayhtymän vanhustyön strategian tiedoksi tutustumista ja lausunnon antamista varten. Päätettiin esityksen mukaisesti tiedoksi. SN seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan vanhustyön strategiasta seuraavaa: Vanhustyön strategia 2015 käsittelee seurakuntatyön kannalta monellakin tavalla tärkeää aihepiiriä. Strategiassa nostetaan esille monia keskeisiä näkökohtia, jotka tulee huomioida tulevaisuuden seurakuntatyön suunnittelussa. Myönteistä strategiassa on se, että se sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sekä myös esityksen strategian toteutumisen seurannasta. Toisaalta tällaisenaan strategia on luonteeltaan toimenpideohjelman kaltainen. Hyviä ehdotuksia olisi voinut ehkä terävöittää selkiyttämällä strategian rakennetta esim. siten, että nykytilan kartoituksen jälkeen olisi piirretty visio siitä, mitä ja millaista on vanhustyö seurakuntayhtymän alueella Sen pohjalta olisi voitu vetää strategiset reitit, joiden kautta tavoitteisiin päästään. Toisaalta tehty ratkaisu puoltaa paikkaansa sikäli, että paikallisseurakunnat joutuvat itse ottamaan kantaa vanhustyön kysymyksiin omissa strategioissaan ja toimintasuunnitelmissaan. Strategiassa keskeisiksi nostetut kehittämisalueet ovat kaikki tärkeitä. Erityisesti diakonisen ja muun seurakunnallisen vanhustyön tehtäväkenttien selkiinnyttäminen on tärkeää, sekä vanhustyön suunnittelun että diakoniatyön perustehtävän näkökulmasta. Myös vapaaehtoistyön

12 seurakuntaneuvosto selkeämpään organisointiin ja jäsentämiseen on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota. Kokonaisuudessaan vanhustyön strategia antaa paljon eväitä vanhustyön nykyhetken kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Päätettiin esityksen mukaisesti. Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto 13 PERINNETOIMIKUNNAN TÄYDENTÄMINEN Perinnetoimikunnan jäsen (...) on loppuvuodesta kuollut. Perinnetoimikunta on välittänyt tiedon asiasta kirkkoherralle sekä pyynnön siitä, että perinnetoimikunnan kokoonpanoa täydennettäisiin. Toivomuksena on se, että edesmenneen (...) tilalle valittaisiin jäseneksi (...). Seurakuntaneuvosto valitsee perinnetoimikuntaan uuden jäsenen edesmenneen (...) tilalle. Päätettiin jättää asia pöydälle valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi Perinnetoimikunta / puheenjohtaja Markku Fredriksson 14 ESITYSLISTOJEN JA PÖYTÄKIRJOJEN JULKISTAMINEN INTERNETISSÄ Seurakuntaneuvoston kokouksessa jäsen Jari Hlavatý teki aloitteen julkaista seurakuntaneuvoston kokousten esityslistat ennen kokouksia internetissä seurakunnan kotisivuilla. Vastaavanlainen aloite tehtiin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Lähtökohtaisesti seurakuntaneuvoston esityslista ei ole julkinen dokumentti. Kokouksen asialista voidaan seurakuntaneuvoston päätöksellä julkaista internetissä. Pöytäkirja puolestaan on julkinen kun sen on puheenjohtaja allekirjoittanut ja tarkastajat tarkastaneet. Seurakuntayhtymän hallintoelinten osalta on päätetty noudattaa käytäntöä, jonka mukaisesti yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston ko-

13 seurakuntaneuvosto kousten asialistat julkistetaan internetissä ennen kokousta. Mikäli julkistamiseen päädytään, olisi perusteltua noudattaa samaa linjaa kuin seurakuntayhtymän hallinnossa. Niin asialistan kuin pöytäkirjojen julkistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. siihen, mitä on säädetty henkilötietolaissa ( /523) sekä laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ( /621). Seurakuntaneuvosto päättää, että sen kokousten asialistat julkaistaan seurakunnan kotisivuilla postittamista seuraavan viikon alussa. Lisäksi seurakuntaneuvosto päättää julkaista seurakuntaneuvoston pöytäkirjat sen jälkeen kun ne on tarkastettu ja pidetty julkisesti nähtävillä. Jari Hlavatýn tekemä aloite katsotaan näin käsitellyksi. Päätettiin esityksen mukaisesti. 15 LEHMOSEN TESTAMENTTIRAHASTON TILINPÄÄTÖS V Liite 1 15 Seurakuntaneuvosto nimesi edellisessä kokouksessa Lehmosen testamenttirahaston tilintarkastajat sekä päätti, että tilinpäätös allekirjoitetaan seurakuntaneuvostossa kokouksessa (SN ). Seurakuntayhtymän tilintarkastajan Ilkka Yli-Räisäsen antamien ohjeiden mukaisesti tulee menetellä siten, että tilintarkastajiksi valitut seurakuntaneuvoston jäsenet Keijo Korkka ja Martti Lehto eivät allekirjoita tilinpäätöstä. Lehmosen testamenttirahaston tarkastettu tilinpäätös v tuodaan seurakuntaneuvoston pidettävään kokoukseen hyväksyttäväksi. Seurakuntaneuvosto käsittelee Lehmosen testamenttirahaston tilinpäätöksen v. 2006, allekirjoittaa sen sekä lähettää tilintarkastajille tilintarkastusta varten. Seurakuntaneuvosto käsitteli tilinpäätöksen vuodelta 2006, allekirjoitti sen sekä lähetti tilintarkastajille tilintarkastusta varten. 16

14 seurakuntaneuvosto PARTIOLIPPUKUNTIEN TOIMINTASUUNNITELMAT JA TALOUSARVIOT V SEKÄ AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Liitteet Partiolippukunta Tornipääskyt ry, Tornikotkat ry sekä Tuulihaukat ry ovat toimittaneet seurakuntaneuvostolle toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa vuodelle Koska partiolippukunnat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, ne päättävät toiminnastaan ja taloudestaan itsenäisesti. Koska seurakunta on em. lippukuntien taustayhteisö ja tukee niiden toimintaa taloudellisesti, niiden talous- ja toimintasuunnitelmat tulevat seurakuntaneuvostolle tiedoksi. Vastaavasti lippukunnat toimittavat seurakuntaneuvostolle tiedoksi toimintakertomukset sekä tilinpäätökset. Olisi johdonmukaista ottaa käytännöksi maksaa toiminta-avustukset lippukunnille sen jälkeen kun ne ovat toimittaneet talous- ja toimintasuunnitelmien lisäksi edellisen vuoden toimintakertomukset tilinpäätöstietoineen. Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedokseen partiolippukunta Tornipääskyt ry:n, Tornikotkat ry:n sekä Tuulihaukat ry:n toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle Lisäksi seurakuntaneuvosto päättää, että lippukuntien toiminta-avustukset maksetaan sen jälkeen kun ne ovat toimittaneet talous- ja toimintasuunnitelmien lisäksi edellisen vuoden toimintakertomukset tilinpäätöstietoineen. Merkittiin tiedoksi partiolippukuntien toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle Lisäksi seurakuntaneuvosto päätti, että lippukuntien toiminta-avustukset maksetaan määrärahajaon jälkeen ja lippukuntia pyydetään toimittamaan seurakuntaneuvostolle talous- ja toimintasuunnitelmien lisäksi edellisen vuoden toimintakertomukset tilinpäätöstietoineen. Tiedoksi Partiolippukunta Tornipääskyt ry, Tornikotkat ry sekä Tuulihaukat ry 17 (...) OPINTOVAPAA-ANOMUS (...) on tehnyt päivätyn anomuksen seurakuntaneuvostolle:

15 seurakuntaneuvosto Anon palkatonta opintovapaata ajalle Opintovapaan aikana on tavoitteena saada valmiiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniatyön ja Turun kaupungin sosiaalitoimen yhteistoimintaa kehittävä tutkimus- ja kehittämistyö. Kehittämistyön keskeisenä kysymyksenä on sosiaalityöntekijöiden käsitykset diakoniatyön roolista auttamistyön kentällä Turun kaupungin alueella. Johtava diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela puoltaa anomusta. Opintovapaalaissa opintovapaan myöntämisen kriteereistä todetaan seuraavaa: 4 ( /58) Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Samoin työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. 12 Opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä on opetuksen tai koulutuksen järjestäjä taikka opinnäytteen vastaanottaja velvollinen antamaan opiskelijalle todistuksen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä tämä todistus työnantajalleen. Jos opiskelija ilman hyväksyttävää syytä on hänelle myönnetyn opintovapaan aikana laiminlyönyt opiskelun tai koulutukseen osallistumisen siinä määrin, ettei 1 momentissa tarkoitettua todistusta voida hänelle antaa, on työnantajalla oikeus olla myöntämättä hänelle opintovapaata seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi hän menettää opintovapaan aikana kertyneet 6 :ssä tarkoitetut oikeudet Opintovapaalain nojalla ei ole estettä myöntää (...) hänen anomaansa opintovapaata ajalle Mainitulle ajalle tarvittaneen viransijainen hoitamaan (...) työtehtäviä. Alustavasti sijaiseksi on kysytty Sirpa Sipilää, joka on aikaisemminkin ollut diakoniatyössä sijaisena ja projektitehtävissä. Koska opintovapaa on palkatonta vapaata, ei sijaisen palkkaaminen tuo reaalisesti lisäkustannuksia seurakunnalle. Seurakuntaneuvoston ohjesäännön mukaisesti seurakuntaneuvoston puheenjohtajalla on oikeus ottaa sijainen enintään 6 kk:n ajaksi määrärahojen puitteissa. Seurakuntaneuvosto myöntää opintovapaata (...) anomuksen mukaisesti ajalle Opintovapaalain mukaisesti seura-

16 seurakuntaneuvosto kuntaneuvosto pyytää (...) selvityksen tutkimustyön etenemisestä opintovapaajaksolla. Päätettiin esityksen mukaisesti. Tiedoksi (...), johtava diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela, diakoniatyön johto kunta 18 (...) KOULUTUSSUUNNITELMA V Seurakuntaneuvosto hyväksyi henkilöstön koulutussuunnitelman Suunnitelmaa hyväksyttäessä ei ollut tiedossa, että (...) jatkaa Martinseurakunnassa lukien. Tämän vuoksi häneltä ei tullut ehdotusta koulutussuunnitelmaankaan. (...) anoo nyt koulutusta seuraavasti: ja Raamattutiedon pastoraalikurssi Luova liike Sielunhoidon pitkä koulutus sekä Kirkon tunnustus pastoraalikurssi Raamattu, tunnustus ja julistus Raamattutiedon ja Kirkon tunnustus - pastoraalikurssit hän toivoo voivansa käydä seurakunnan kustannuksella. Seurakuntayhtymän käytänön mukaan papille voidaan vuodessa kustantaa kaksi pastoraalikurssia. Kolmannen kurssin (Raamattu, tunnustus ja julistus) hän kävisi kokonaan omalla kustannuksellaan siten, että työnantaja antaisi luvan suorittaa kurssin palkallisella virkavapaalla. Sielunhoidon koulutus on ns. pitkä koulutus ja on perusteltua, että(...) saa käydä sen loppuun. Luova liike kurssi liittyy hänen sielunhoidon koulutuksen aihepiiriin. Sen hän voisi käydä palkallisella virkavapaalla omalla kustannuksellaan. Pääsääntöisesti henkilöstön täydennyskoulutus on luonteeltaan ilmeisen hyödyllistä. Välttämättömäksi voidaan luokitella vain sellainen koulutus, jota ilman työntekijä ei selviä työtehtävistään. Ilmeisen hyödyllistä koulutusta varten työnantaja voi myöntää 30 päivää palkallista virkavapautta tai työlomaa riippuen siitä, onko työntekijä virka- vai työsopimussuhteinen. Koulutus voi tapahtua myös viranhaltijan / työntekijän lomatai vapaa-ajalla. Seurakuntayhtymässä vallitsevan käytännön mukaan ilmeisen hyödyllisestä koulutuksesta korvataan pääsääntöisesti koulutus-,

17 seurakuntaneuvosto majoitus- ja matkakulut sekä päivärahat. Pappien pastoraalikoulutukset rinnastetaan ilmeisen hyödylliseen koulutukseen. Pastoraalikurssien kustannukset ovat 450 / kurssi (yhteensä 900 ). Sielunhoidon koulutuksen kustannukset ovat arviolta 250. Yhteensä Hannele Turkin anomat koulutukset seurakunnan osalta olisivat n Martinseurakunnalle on myönnetty määrärahoja henkilöstökoulutukseen 5.963, jonka puitteissa suunniteltu koulutus on mahdollista toteuttaa. Seurakuntaneuvosto vahvistaa (...) koulutuksen osaksi v henkilöstökoulutussuunnitelmaa seuraavasti: ja Raamattutiedon pastoraalikurssi Luova liike Sielunhoidon pitkä koulutus sekä Kirkon tunnustus pastoraalikurssi Raamattu, tunnustus ja julistus Seurakunta kustantaa Raamattutiedon ja Kirkon tunnustuksen pastoraalikurssit sekä sielunhoidon koulutuksen jatkon. Muiden kurssien kustannuksista seurakunta ei vastaa. Koulutuksien suorittamista varten myönnetään työntekijälle palkallista virkavapautta tai työlomaa 30 päivää / vuosi. Seurakuntaneuvosto vahvisti (...) koulutuksen osaksi v henkilöstökoulutussuunnitelmaa seuraavasti: ja Raamattutiedon pastoraalikurssi Luova liike Sielunhoidon pitkä koulutus sekä Kirkon tunnustus pastoraalikurssi Raamattu, tunnustus ja julistus Seurakunta kustantaa Raamattutiedon ja Kirkon tunnustuksen pastoraalikurssit sekä sielunhoidon koulutuksen jatkon. Muiden kurssien kustannuksista seurakunta ei vastaa. Koulutuksien suorittamista varten myönnetään työntekijälle palkallista virkavapautta tai työlomaa 30 päivää / vuosi. Tiedoksi (...), koulutustoimikunta, tuomiokapitulin toiminnallinen osasto 19 JÄSENTEN ESILLE OTTAMAT ASIAT

18 seurakuntaneuvosto MUUTOKSEN HAKU Anu Verho nosti esiin kysymyksen siitä, voisiko joulurauhanjulistuksen yhteydessä Tuomiokirkossa järjestetty hartaus olla jatkossa kaksikielinen. Puheenjohtaja lupasi viedä kysymyksen kirkkoherrojen kokouksen käsiteltäväksi. Liite 1 20/sn KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Vakuudeksi Tuomo Norvasuo puheenjohtaja Seppo Riihimäki sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Sakari Itähaarla Petra Määttänen