Salon kaupungin lukiot. Laatukäsikirja. Common Assessment Framework (CAF) Halikon lukio Perniön lukio Salon lukio Salon aikuislukio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon kaupungin lukiot. Laatukäsikirja. Common Assessment Framework (CAF) Halikon lukio Perniön lukio Salon lukio Salon aikuislukio"

Transkriptio

1 Salon kaupungin lukiot Laatukäsikirja Common Assessment Framework (CAF) Halikon lukio Perniön lukio Salon lukio Salon aikuislukio

2 Sisältö 1 JOHTAJUUS 1 JOHTAMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Organisaation tehtävä, visio ja arvot Organisaation johtamisjärjestelmä Henkilöstön motivointi ja tukeminen Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin 4 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Strategian ja suunnittelun päivitys ja toiminnan toteutus Uudistusten suunnittelu, toimeenpano ja resurssit 6 3 HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssien hallinnointi ja työhyvinvoinnin parantaminen Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Henkilöstön osallistuminen 8 4 KUMPPANUUDET JA RESURSSIT LUKIOKOULUTUKSESSA Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Taloushallinto Tiedon ja teknologian hallinta Toimitilojen hallinta 12

3 5 PROSESSIT Jatkuva prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Kansalais- ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja tuotanto Prosessien kehittäminen 15 6 ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Asiakastuloksia koskevat indikaattorit 17 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Henkilöstön työmotivaatio ja työtyytyväisyysmittausten tulokset Henkilöstötulosten indikaattorit 24 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Sidosryhmien näkemykset organisaation yhteiskunnallisista tuloksista Yhteiskunnallisia tuloksia koskevat indikaattorit 27 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Ulkoiset tulokset Sisäiset tulokset 31

4 JOHDANTO Salon kaupungin lukioiden laatu- ja arviointijärjestelmän kehittäminen nykyisen mallin mukaiseksi alkoi kuntaliitoksen jälkeen. Vuonna 2009 Salon lukiokoulutus pääsi mukaan Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvään hankkeeseen, jonka tavoitteena oli luoda opetustoimea koskeva laadunhallintamalli osaksi kunnan johtamis- ja laadunhallintajärjestelmää. Laadunvarmistustyötä oli tehty aikaisemmin itsenäisissä kunnissa toimintaa suunnittelemalla, seuraamalla, arvioimalla ja kehittämällä. Lukiokoulutuksen toiminnan ja tulosten arvioinnissa käytetään CAF-itsearviointijärjestelmää (CAF Common Assessment Framework), joka on laadittu ensisijaisesti itsearviointityökaluksi julkisen sektorin organisaatioille. CAF-mallin tavoitteina on ottaa arviointiulottuvuuksissa huomioon julkisen sektorin organisaatioiden erityispiirteet ja helpottaa organisaatioiden välisen vertailun kehittämistä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laadunvarmistustyön tavoitteena on lukiokoulutuksen toiminnan ja tulosten jatkuva parantaminen henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Työllä tavoitellaan myös laatutietoisuuden lisääntymistä. Oman toiminnan systemaattinen arviointityö pohjautuu kaupungin visioon, arvoihin ja strategisiin päämääriin. Strategiaa ja tuloskortteja toteutetaan prosesseissa päätettyjen menettelytapojen mukaisesti. Toimintaa suunnitellaan, seurataan ja kehitetään systemaattisesti. CAF-laadunhallintamallin avulla varmistetaan lukiokoulutuksen palvelujen korkea laatu ja sen jatkuva parantaminen. Itsearviointijärjestelmä kohdentaa arvioinnin lukiokoulutuksen toiminnan kannalta oleellisiin asioihin ja auttaa omien vahvuuksien ja parantamisalueiden löytämisessä. Malli tekee mahdolliseksi pidemmän aikavälin toiminnan ja tulosten seurannan. Laadun arviointiin liittyvien prosessien avulla lukiokoulutuksen johto ja koko henkilökunta sitoutuvat oman toiminnan arvioinnin jatkuvaan kehittämiseen. Laatukäsikirjaa päivitetään CAF-mallin periaatteiden mukaisesti vuosittain. Laatukäsikirjan laatimistyöhön ovat osallistuneet opetustoimenjohtaja Pia Setälä, Halikon lukion rehtori Ari Leino, Salon ja Perniön lukion rehtori Juha-Markus Koistinen, Aikuislukion rehtori Kalervo Friberg, Salon lukion apulaisrehtori Eija Mäenpää, opinto-ohjaaja Teija Rosenqvist ja lehtori Matti Ahvenus. Kiitokset kaikille mukana olleille laatu- ja arviointijärjestelmän luomisessa. Salossa Pia Setälä Opetustoimenjohtaja, toinen aste ja vapaa sivistys

5 1 JOHTAJUUS JOHTAMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Salon lukiokoulutuksen johtamisen yleiset perusteet on johdettu Salon kaupunkistrategiasta ja henkilöstöohjelmista. Johtaminen lukiokoulutuksessa on yksikön strategista johtamista ja laaja-alaista toimintaedellytysten luomista sekä operatiivista toiminnan ohjaamista koulujen tasolla. Johtaminen kaupungissa on ennakoivaa toimintaedellytysten luomista, johon kuuluu resurssien varmistaminen. Johtaminen on päätöksentekokykyä, henkilöstöstä tehtävät on määritelty hallintosäännössä. Asiantuntijaorganisaation johtaminen edellyttää johtajilta alan substanssiosaamista. 1.1 Organisaation tehtävä, visio ja arvot Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Lukiokoulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankitut tiedot ja taidot osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. huolehtimista, vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa; se on yhteydenpitoa päättäjiin ja omaan esimieheen. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä Toisen asteen lukiokoulutus on osa sivistystoimea, johon kuuluvat opetus-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön palvelut (lukiokoulutus, musiikkiopisto ja kansalaisopisto) ovat osa opetustoimen palveluja. Opetustoimi puolestaan muodostuu kolmesta osastosta: varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Kutakin osastoa johtaa oma osastonjohtaja. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja toimii lukioiden rehtorien esimiehenä. Opetustoimenjohtaja valmistelee lukiokoulutusta koskevat asiat opetuslautakuntaan. Lautakunnassa esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Opetustoimenjohtaja kehittää ja johtaa lukiokoulutusta. Johtamisen perustana on Salon kaupungin johtamisjärjestelmä, hallintosääntö sekä lukiokoulutuksen valtakunnallinen normisto. Lukion rehtorin Sivistystoimeen on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategiaan perustuva sivistystoimen tuloskortti, jossa määritellään kriittiset menestystekijät, kehittämistoimenpiteet ja mittarit. Tuloskortti raportoidaan kolme kertaa vuodessa lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, jossa arvioidaan toiminnan kehittymistä määriteltyjen mittareiden avulla. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 1

6 1.2 Organisaation johtamisjärjestelmä Lukiokoulutuksen ja oppilaitosten johtamisessa vaikuttaa henkilökohtaisen johtamisen ohella valtuuttava ja osallistava johtaminen, joka tarkoittaa luottamusta asiantuntijuuteen. Lukion rehtoreiden toimintavalta on määritelty kaupungin hallintosäännössä. Rehtorit käyttävät johtamisen välineinä kouluissaan myös johto-, suunnittelu- ja teemaryhmiä. Opetuslautakunta Sivistystoimen toimialajohtaja Opetustoimenjohtaja 2.aste ja vapaa sivistys Opetustoimenjohtaja Perusopetus Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus Halikon lukio Perniön lukio * Salon lukio Salon Aikuislukio Salon kansalaisopisto Salon musiikkiopisto Salon musiikkiopisto *Salon lukion filiaali Perusopetus Erityisopetus Koululaisten iltapäivätoiminta Perusopetuksen kouluja 35 Perhepäivähoito Päiväkotihoito Avoin päiväkotihoito Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus Päiväkoteja 28 Opetustoimi Opetuslautakunnan alaiset osastot (2.aste ja vapaa sivistys, perusopetus, varhaiskasvatus) ovat osa sivistystoimea, johon edellä mainittujen lisäksi kuuluvat kirjasto, kulttuuri, nuoriso ja liikuntatoimi. Kuvio 1. Opetustoimen lautakunnan alaiset osastot 2 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

7 Toiminnan jatkuvaan kehittämiseen käytetään CAF-mallin mukaista itsearviointijärjestelmää. Laatukäsikirjan mukaisen toiminnan arviointi toteutetaan vuosikellon mukaan. Kuvio 2. CAF-malli SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 3

8 1.3 Henkilöstön motivointi ja tukeminen Opetustoimenjohtaja ja rehtorit kehittävät henkilöstön osaamista, hyvinvointia, ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja. Lukiotoimen imagon ylläpitäminen on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi, johon pyritään mm. aktiivisilla lehdistösuhteilla. viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä huolehtivat, että näihin liittyvät suunnitelmat ovat ajan tasalla. Johtajat käyvät säännölliset kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa. Henkilöstön Kriisitilanteen viestinnästä on olemassa kaupungin ohjeistus, jonka mukaan ulkoisen viestinnän hoitaa kaupungin viestintäpäällikkö ja sivistystoimen toimialajohtaja. osalta on käytössä harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanlisä (=heko) kannustimena ja positiivisena palautteena yksilöiden hyvästä työsuorituksesta. Yhteydenpito lukiokoulutuksen sidosryhmiin hoidetaan kahdella tasolla. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja johtaa sidosryhmäyhteistyötä Henkilöstöä kannustetaan innovaatio- ja kehittämiskulttuuriin luomalla tilaisuuksia oman oppiaineen ja koko työyhteisön kehittämiseen tiimi- ja aineryhmäyhteistyön avulla sekä kannustamalla henkilöstöä osallistumaan täydennyskoulutukseen. muiden kuntien oppilaitosjohdon kanssa erilaisissa valtakunnallisissa hankkeissa ja projekteissa. Kukin lukio puolestaan toimii itsenäisesti luoden omia toimintatapojaan ja -väyliään verkostoituen mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Sidosryhmäyhteistyö kattaa Salon kaupungin lukioiden välisen tiiviin yhteistyön sekä Osana koulukohtaista kehittämistä edistetään turvallisuuteen, avoimuuteen ja valtuuttavaan johtamiseen perustuvaa toimintakulttuuria. kontaktit muihin julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin yrityskumppanuuksia unohtamatta. Keskeisellä sijalla Salon kaupungin lukiokoulutuksen sidosryhmäyhteistyössä on pitkäaikainen kumppanuus Salon seudun koulutuskuntayhtymän 1.4 Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin Lukiokoulutusta koskevat keskeiset strategiset linjaukset tehdään lautakunnassa kanssa sekä viime vuosina entistä aktiivisemmaksi noussut yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen kanssa. Sidosryhmien edustajia pyritään kohtaamaan vähintään lukuvuosittain. käydyn valmistelukeskustelun pohjalta. Tiedottamisesta ja viestinnästä vastaa lukiotasolla rehtori. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteydenpito paikallisiin tiedotusvälineisiin ja tarvittaessa myös maakunnallisiin Lukiokoulutuksessa seurataan aktiivisesti valtakunnallisia koulutuspoliittisia linjauksia. Lukiokoulutus on aktiivisesti mukana koulutuksen toimijoiden (Opetusministeriö, Opetushallitus, Kuntaliitto, aluehallintovirasto) kehittämishankkeissa. tai kansallisiin viestimiin. Osastokohtaisesta tiedottamisesta vastaa toisen asteen 4 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

9 2 STRATEGIAT JA TOIMIN- NAN SUUNNITTELU Salon lukiokoulutuksen toimintaa ohjaa Salon kaupungin strategia ja tuloskortit (BSC). Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tuloskortit ovat valtuuston hyväksymiä toimintaa ja kehitystä ohjaavia asiakirjoja, joista on laadittu sivistystoimen toimialan tuloskortti. Strategisen suunnittelun avulla lukiokoulutus huolehtii peruskoulun jälkeisestä toisen Salon kaupungin strategia Perustehtävä: Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Visio 2020: Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön Arvot: Rohkeus, Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus asteen opintopolusta, joka tähtää lukiotoiminnan laadukkuuteen ja tuloksellisuuteen: tavoitteena on kouluttaa ylioppilaita, joilla on hyvä elämänhallinta, yleissivistys ja jatkoopintovalmiudet. Valtuustokauden strategiset menestystekijät Säännöllisesti päivitettävät Kaupunginvaltuuston tuloskortti Toiminnan vuositavoitteet Kaupunginhallituksen tuloskortti Sivistystoimen toimialan tuloskortti Lukioiden vuosittaiset opetussuunnitelmaan perustuvat työsuunnitelmat Kuvio 3. Salon kaupungin strategia SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 5

10 2.1 Strategian ja suunnittelun päivitys ja toiminnan toteutus 2.2 Uudistusten suunnittelu, toimeenpano ja resurssit Strategisessa kehittämisessä ennakoidaan yhteiskunnallisia muutoksia ja varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen tukee lukiotoiminnan uudistumista ja kehittymistä. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja niistä tiedottaminen mahdollistavat toiminnan parantamisen ja ideoiden hyödyntämisen yli oppiaine- ja oppilaitosrajojen. Sivistystoimen toimialan tuloskortti päivitetään vuosittain. Lukiokoulutuksen suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu toteutetun itsearvioinnin ja kerätyn palautetiedon kautta, jonka avulla suunnitellaan seuraavan lukuvuoden toimintaa ja tavoitteita. Lukiokoulutus käyttää Common Assesment Framework (=CAF) -itsearviointimallia organisaationsa toiminnan arvioinnin pohjana. Oman toiminnan itsearviointi tehdään opetuksen järjestäjän tasolla ja lukiotasolla vuorovuosina. Opetustoimenjohtaja apunaan lukiokoulutuksen johtoryhmä (=johtotiimi) vastaa Lukiokoulutuksen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikuttavuuden arviointiin, mm. opintojen läpäisyyn ja keskeytyksiin, jatko-opintoihin sijoittumiseen sekä toteutuneisiin yhdistelmäopintoihin. strategisesta suunnittelusta. Henkilöstön lisäksi myös opiskelijat osallistuvat erilaisten palautejärjestelmien kautta ja edustuksellisesti oppilaitostason strategiatyöskentelyyn. Uudistusten ja innovaatioiden toimeenpanon mahdollistamiseksi varmistetaan riittävät ja oikein suunnatut resurssit (henkilöstö, tilat ja varusteet, koulutus, käyttötalous) ja tukipalvelut. Yksiköiden rehtorit vastaavat vuosisuunnitelmien toteuttamisesta. Vuosisuunnitelmien toteutumista arvioidaan vuosittaisissa toimintakertomuksissa sekä työsuunnitelman kohdassa edellisen lukuvuoden tavoitteiden toteutumisen arviointi. Valtuuttavalla johtamisella delegoidaan tehtäviä kehittämisryhmille, joiden puheenjohtajat vastaavat ja huolehtivat siitä, että ryhmä toimii tehtävänannon suuntaisesti. 6 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

11 3 HENKILÖSTÖ 3.1 Henkilöstöresurssien hallinnointi ja työhyvinvoinnin parantaminen Lukioissa yhteisöllisyys ja viestinnällisyys toteutuvat rehtorin järjestämissä viikkopalavereissa, työpaikkakokouksissa ja opettajainkokouksissa. Henkilöstöhallinnon apuna hyödynnetään Salon kaupungin sähköisiä järjestelmiä, joita ovat mm. Santra, Digium, Primus, Kurre, Wilma ja henkilöstön yhteinen sähköpostiosoitteisto Henkilöstö saa tietoa virkojen ja työsuhteiden kelpoisuusehdoista laeista, asetuksista ja virkaehtosopimuksista. Salon kaupungin henkilöstöä koskeva muu ohjeistus on kaupungin intranetissä eli Santrassa. Salon kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan kaupungin omalla nettisivulla, Salon Seudun Sanomissa ja työvoimahallinnon sivuilla. Kaupunki käyttää rekrytoinnin hallinnoinnissa Kuntarekry.fi -palvelua. Myös sijaisrekrytoinnin hallinnoinnissa käytetään kuntarekryjärjestelmän sähköistä sijaisrekisteriä. Työturvallisuutta ja terveyttä koskevat toimintamenettelyt (sammutus- ja pelastussuunnitelma) sekä kriisiviestintäohjeistus päivitetään säännöllisesti. Lisäksi henkilöstö osallistuu vuosittain työpaikallaan pelastautumisharjoituksiin. Työhyvinvoinnissa on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Selkeä johtaminen, toimivat työjärjestelyt, avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat olennaisia osia työhyvinvoinnissa. Kaupungin työhyvinvointihanke käynnistyi 2011, ja se koostuu kaikille suunnatusta osasta sekä toimialoittain etenevästä kohdennetusta toiminnasta. Kaupungin työntekijöiden liikunnan ja kulttuurin harrastamista tuetaan 60 euron suuruisella tykyrahalla. Henkilöstölle tarjotaan Kuntovalmentaja-ohjelman Lukiokoulutuksen tasa-arvosuunnitelma noudattaa Salon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä tasa-arvolakia, jonka mukaisesti on huomioitu henkilöstön lisäksi myös opiskelijat. Henkilöstön kokemuksia tasa-arvosta ja työhyvinvoinnista kartoitetaan kyselyillä. Tuloksista ja tarvittavista toimenpiteistä keskustellaan opettajainkokouksissa. käyttöönottamista sekä työyhteisöjen liikkumista edistävää Liikuntapäiväkirjan pitämistä. Liikuntapäiväkirjojen perusteella arvotaan kuukausittain hedelmäkoreja. Henkilöstöllä on oikeus työnantajan järjestämään lakisääteiseen työterveyshuoltoon. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 7

12 3.2 Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Lukiokoulutuksen strateginen tavoite on että kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun yhteydessä tehdään osaamisarviointi, joka toimii kannustimena ja positiivisena palautteena yksilöiden hyvästä työsuorituksesta. Osaamisarvioinnin perusteella maksetaan työntekijälle henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää (HEKO). Arvioinnin perusteet selvitetään henkilöstölle. Kehityskeskustelujen toteuttaminen raportoidaan toiminnan ja talouden Johtajan keskeinen tehtävä on toimia roolimallina työyhteisössä, itsensä ja oman osaamisensa kehittämisessä ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Jokaiselle johtajalle asetetaan kehityskeskustelussa tavoitteet oman henkilökohtaisen johtamisen ja yksikön johtamisen osalta. Johtajat puolestaan käyvät kehityskeskustelut henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelut ovat aidon palautteen viestintätilaisuus puolin ja toisin sekä tärkeä osa henkilöstön motivointia. seurantaraportissa kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa tarkastellaan mm. henkilöstön koulutustarpeita ja osaamisvajeita. Kehityskeskusteluissa esille nousseet kouluttautumistoiveet pyritään sovittamaan yhteen lukioyksikön painopistealuiden kanssa. VESO-koulutuspäivät on määritelty OVTES:ssa. Henkilöstön yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita tuetaan mahdollisuuksilla vuorotteluvapaaseen, osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen ja osa-aikaisen hoitovapaan pitämiseen. Uudet työntekijät perehdytetään työpaikan toimintaan, jota varten lukioissa on laadittu uuden työntekijän perehdyttämisoppaat. Lukioiden vuosittainen aloituspäivä on perehdytyspäivä niin uusille kuin vanhoille työntekijöille. Henkilöstö voi kehittää osaamistaan myös erilaisten hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan kautta. Lukion opetussuunnitelman laadinnassa on huomioitu pedagoginen kehittäminen. 3.3 Henkilöstön osallistuminen Sivistystoimen strategiassa määritellyt tavoitteet raportoidaan säännöllisesti kaupungin valtuustolle ja opetuslautakunnalle. Lukioiden henkilöstö arvioi omaa toimintaansa joka toinen vuosi, ja opetuksenjärjestäjän tason arviointi suoritetaan joka toinen vuosi. Arvioinnin avulla tunnistetaan työyksikön vahvuudet ja heikkoudet. Henkilöstö valitsee keskeisimmät kehittämiskohteet seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan. Kehittämiskohteiden tulee olla strategian linjauksen mukaisia, ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon talousarviota laadittaessa. Yksilölliset koulutustarpeet ja -toiveet määritellään esimiehen ja työntekijän kesken. Työnantaja määrää tai oikeuttaa työntekijän osallistumaan tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Tavoitteena on henkilön osaamisalueiden täydentäminen ajatellen työntekijän työtehtävää. 8 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

13 Jokaisessa lukiossa on lukion kehittämiseen liittyviä työryhmiä. Työryhmät valmistelevat tai vastaavat kehittämishankkeiden, tapahtumien ja teemojen valmistelusta sekä toteutuksesta. Erilaisissa hankkeissa ja työryhmissä henkilöstö voi verkostoitua alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 4 KUMPPANUUDET JA RESURSSIT LUKIOKOULUTUKSESSA 4.1 Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Henkilöstön työhyvinvointia selvitellään kyselyillä. Kyselyiden yhteenvedoista ja tuloksista keskustellaan työyhteisöissä sekä tehdään kehittämissuunnitelmia. Lukiot tunnistavat tärkeimmät yhteistyökumppaninsa ja pitävät yllä suhteita niihin. Lukiot kehittävät aktiivisesti yhteistyötä kumppaneidensa kanssa ja hakevat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Alueen muiden oppilaitosten kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Perusopetuksen koulut ovat lukioiden keskeinen yhteistyökumppani uusien lukiolaisten rekrytoinnissa. Myös Salon seudun ammattiopisto on lukiokoulutuksen tärkeä kumppani yhdistelmätutkintojen tuottamisessa. Opintojen yhdistämistä helpottaa lukioiden ja ammattiopiston sama jaksojärjestelmä. Lukiot tekevät opetusyhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen ja Turun avoimen yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulussa lukiolaiset suorittavat yrittäjyyskasvatukseen kuuluvia opintoja sekä saavat mentorointia opintoihinsa ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. Tietojenkäsittelytieteen opintoja lukiolaiset suorittavat avoimessa yliopistossa. Opinto-ohjauksessa ja opetuksessa lukiot hyödyntävät ja kehittävät suhteitaan suomalaisiin ja kansainvälisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Kansainvälisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta tukevia hankkeita ovat mm. IBT ja Comenius. Hanketoiminnan rahoituksessa tärkeä kumppani on Opetushallitus ja Cimo. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 9

14 Salon alueen Yrittäjäyhdistykset ja niiden nimeämät lukioiden yrittäjäkummit, Yrityssalo Oy, Varsinais-Suomen YES-keskus ja Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) ovat aktiivisesti mukana lukioiden yrittäjyyskasvatustyön kehittämisessä ja toteuttamisessa. Salon lukio kuuluu myös valtakunnalliseen Yrittäjälukioverkostoon (y-love). Kaikki Salon lukiot ovat mukana valtakunnallisessa Innolukio-hankkeessa. tasaisesti vastaamaan koulujen tarpeita. Sen jakamisessa otetaan huomioon lukion koko ja mahdolliset erityispainotukset. Lukioiden rehtorit vastaavat talousarviosta oman lukionsa osalta. Osaston johtaja vastaa koko lukiokoulutuksen budjetista. Toisen asteen koulutuksen yhteistyö lisää lukioiden toiminnallisia ja taloudellisia resursseja. Kustannustietoisuutta lukioissa kasvatetaan. Talousarvion käyttötaloussuunnitelmassa resurssit kohdennetaan suoraan yksiköille, ja lukiotoiminnan yhteisesti jaettavaa osuutta on talousarviossa vähennetty. Lukiokoulutuksen irtaimiston investointisuunnitelma tarkennetaan ja täydennetään vuosittain. Kehittämishankkeet budjetoidaan erikseen. Opetus- ja kasvatusyhteistyöhön osallistuvat kumppaneista mm. alueen kirjastot, museot, kansalaisjärjestöt urheiluseurat, 4H, työ- ja elinkeinotoimisto, seurakunnat, nuorisotoimi ja poliisi. Salon lukiokoulutuksen kustannusjakauma Henkilöstökulut Palvelujen ostot, sisäiset Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut, sisäiset Muut toimintakulut, ulkoiset 4.2 Taloushallinto 3 % 1 % 10 % 1 % Lukiokoulutuksen talous on osa sivistystoimen budjettia. Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelualueen talousarvion, 15 % jonka pohjalta toimintaa toteutetaan. 70 % Neljännesvuosiraportit, raportoidaan Targetor Cube -ohjelmassa opetuslautakunnalle ja valtuustolle. Kaupunkitasolla laaditaan toimialoittain raportti joka kuukausi. Jokaiselle lukiolle laaditaan oma budjetti. Tuntikehys jaetaan Kuvio 4. Salon lukiokoulutuksen kustannusjakauma v ( ) 10 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

15 4.3 Tiedon ja teknologian hallinta Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan järjestelmiä ja palveluja kehitetään yhdessä työ- ja opiskelijayhteisöjen kanssa. Kaikessa toiminnassa noudatetaan tietoja viestintätekniikan käytön eettisiä sääntöjä sekä hyviä tietosuoja- ja tietoturvakäytänteitä. lukion, Someron lukion ja Ammattiopisto Livian kanssa Salon seudun toisen asteen verkko-oppimisen ja sosiaalisen median työryhmän, jonka tavoitteena on edistää Salon seudun toisen asteen yhteistyöalueen verkko-opetuksen ja sosiaalisen median käyttöönottoa nuorten tulevaisuutta ja työllistymistä ajatellen. Koulujen tietoverkko koostuu hallintoverkosta ja opetusverkosta. Koulujen ATKlaitteet ovat leasing-laitteita, joiden hankinnasta vastaa atk-osasto. Yksiköt huolehtivat itse leasing-sopimusten ajantasaisuudesta. Kopiokoneiden leasing-sopimukset hoidetaan keskitetysti atk-osastolta. Tiedottaminen tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostilla, opettajainkokouksissa ja ryhmänohjauksessa sekä ilmoitustauluilla. Jokaisella lukiolla on myös omat verkkosivut, joissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja lukuvuoden tapahtumista sekä annetaan tietoa työajoista, opetussuunnitelmasta ja opetettavista kursseista. Tämän lisäksi lukioilla on käytössään Wilma-ohjelmisto, jonka välityksellä opiskelijat Taloushallinnon ohjelmista käytössä ovat laskujen maksuun tarkoitettu Rondo, matkalaskujen laatimiseen käytössä oleva Populus, talousarvion laadinnassa käytetään Budnettia, ja talouden seurantaan on käytössä Tane. Strategian ja tuloskorttien seurantaa varten on käytössä Targetor Cube -ohjelma. Henkilöstöhallinnon puolella käytössä on Web-tallennus sekä esimiehillä on käytössä WebAGS-ohjelma. ja heidän huoltajansa voivat viestiä koulun opettajien ja henkilökunnan kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Opiskelijat valitsevat Wilmassa myös kursseja, seuraavat suorituksiaan ja kurssiarvosanojaan. Opettajat syöttävät Wilmaan arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Wilman kautta huoltajat voivat myös seurata ja selvittää opiskelijan poissaoloja, jolloin kodin ja koulun yhteistyö on reaaliaikaista ja vuorovaikutteista. Tietotekniikan ja sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen koetaan olennaiseksi osaksi lukio-opetuksen arkea ja henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään tekniikkaa sekä verkkopedagogisia ratkaisuja monipuolisesti. Jokainen yksittäinen opettaja voi omassa opetuksessaan hyödyntää erilaisia verkko-opetusmenetelmiä ja verkko-oppimisympäristöjä (esim. Moodle) sekä sosiaalista mediaa ja sitä kautta Lisäksi Halikon lukio ja Salon alueen toisen asteen opinto-ohjaus hyödyntävät tiedotuksessaan Peda.net -kouluverkkoa. Salon kaupungin henkilöstön sisäisessä tiedotuksessa on käytössä intranet Santra. Lukioilla on käytössään myös koulutuksen arviointijärjestelmä INKA, jonka avulla opiskelijoilta kerätään palautetta opetuksesta ja koulun toiminnasta. näyttää opiskelijoille erilaisia oppimisen ja sosiaalisen verkostoitumisen malleja. Salon lukiot ovat perustaneet yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston, Kosken SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 11

16 4.4 Toimitilojen hallinta Päivälukio-opetusta annetaan kolmessa yksikössä; Halikossa, Perniössä ja Salossa. Salon lukion tiloissa toimii omana hallinnollisena yksikkönään Salon aikuislukio. Tilavuokrien osuus lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista on 10,5 %. 5 PROSESSIT 5.1 Jatkuva prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Sivistystoimen ydinprosessi on tunnistettu ja mallinnettu. Se on kasvun, oppimisen Salon lukioissa on viime vuosina panostettu oppimisympäristöjen monipuoliseen ja laadukkaan elämän mahdollistamisen prosessi. kehittämiseen. Luokkien vakiovarustukseen kuuluu tietokone, datatykki, dokumenttikamera sekä valko- tai liitutaulu. Halikon ja Perniön lukioissa kaikissa luokissa on käytössä älytaulut, Salon lukiossa älytauluja ei vielä ole kaikissa luokissa. Lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö muodostaa kasvun, oppimisen ja laadukkaan elämän sisällä olevan yhden avainprosessin (=lukiokoulutus ja elinikäinen oppiminen). Avainprosessi ja prosessin perustietolomake on kuvattu. Lukiokoulutuksen työ- ja Tilojen käyttöasteet vaihtelevat toimitiloittain. Lukioiden toimitilat ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja liikuntarajoitteisten pääsy tiloihin on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Hallinnollisesti koulun alaisuudessa toimiva koulun palveluprosessit on kuvattu (ylioppilastutkinto, lukioarvioinnin prosessi, opintoohjauksen prosessi, oppilashuollon prosessi). Työ- ja palveluprosessien sujuvuuden itsearvioinnit on suoritettu sekä osaston rajoja ylittävät prosessit on tunnistettu. vahtimestari tai teknisen toimen alaisuudessa olevat huoltomiehet huolehtivat Kaupungin prosessikuvaukset löytyvät kaupungin sisäisestä intranetistä Santrasta. lukioiden päivittäisen toiminnan sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi koulualueiden turvallisuutta varmistetaan kameravalvonnalla ja hälytysjärjestelmillä. Jokaisella lukiolla on oma päivitetty ja testattu pelastussuunnitelma ja turvakansio. Lukioiden opiskelijan oppaissa on kuvattu koulun käytänteet ja kurssisisällöt. Kurssitarjotin vaikuttaa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksiin, lukujärjestyksiin ja ryhmäkokoihin. Kurssitarjottimen laatii rehtori. Lukioiden opetussuunnitelmissa olevat painotukset vaikuttavat tarjottaviin kursseihin. Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti, aikuislukiossa tai muissa lukioissa. Opiskelijaksi ottaminen tapahtuu yhteishaun kautta, paitsi aikuislukiossa, jossa opiskelijaksi voi ilmoittautua koko lukuvuoden ajan. Lukioesite jaetaan kaikille 12 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

17 Opiskelijat voivat vaikuttaa lukion arkeen ja päätöksentekoon oppilaskunnanhallituksessa, tutor-opiskelijoina ja ohjausryhmänsä luottamusopiskelijoina. Koulun juhlat ja erilaiset teemapäivät kuuluvat lukioiden perinteisiin ja tukevat samalla kasvatustyön tavoitteita. Näihin tapahtumiin aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi myös vaikuttaa ja samalla myös lisätä oppilaitoksensa yhteisöllisyyttä. peruskoulun päättöluokkalaisille, ja huoltajille järjestetään tammikuussa lukioiden esittelyillat. Lukioon perehdyttäminen alkaa heti ensimmäisenä päivänä, jolloin ryhmänohjaajat kertovat lukion käytänteistä ja jakavat opiskelijan oppaan. Ensimmäisen jakson aikana ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja tutorit opastavat lukion aloittaneita. Yläkoulun opinto-ohjaajat ja lukion opinto-ohjaajat käyvät nivelvaiheen tiedonsiirron, jotta opiskelun järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan huomioida tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla. Hallinnollista toimintaa tukee lukioissa käytössä oleva opintohallinto-ohjelma Multiprimus, jota käyttävät erityisesti koulusihteerit, rehtorit ja opinto-ohjaajat. Opiskelijoiden opintojen ohjaaminen (mm. kurssivalinnat ja ylioppilaskirjoitukset) jatkuu opintojen edetessä. Tätä työtä tekee opinto-ohjaaja apunaan aineenopettajat ja ryhmänohjaajat. Ryhmänohjaaja haastattelee ensimmäisen vuoden aikana opiskelijansa. Opintojen keskeytyessä opiskelijalle laaditaan jatko-opintosuunnitelma. Keskeyttävistä tehdään aina ilmoitus nuorisotoimen etsiville (etsivat.fi). Jatkoopintojen suunnittelussa ja niihin hakeutumisessa auttaa opinto-ohjaaja. Opiskelijat tekevät itse esivalintansa ja lopulliset kurssivalintansa opintohallintoohjelmaan, johon myös opettajat syöttävät arvosanat. Kurssiarvioinnilla ja päättöarvioinnilla ohjataan opiskelijoiden oppimista. Päättötodistuksen arvosanoilla on merkitystä jatko-opintoihin haettaessa. Lukion päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset, joiden toimeksipanossa noudatetaan kirjoituksista annettuja ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) määräyksiä ja ohjeita. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille järjestetään suullisia tenttejä. Opiskelijahuollon järjestäminen on kirjattu Salon kaupungin lukioiden opiskelijahuoltosuunnitelmaan. Opiskelijahuoltoryhmässä ovat tavallisesti mukana rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Kaupunki tarjoaa lukiolaiselle mahdollisuuden terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluihin. Erityisopettajan palveluista vain lukitestaus ja lukilausunto ovat mahdollisia. Viihtyisä oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen. Oppimisympäristöön kuuluvat tilat, laitteet ja sähköiset järjestelmät. Tiedonkulku henkilöstölle tapahtuu sähköpostin, henkilöstön tiedotuskanavan (Santra), koulun kotisivujen, Wilman, infotv:n, ilmoitustaulun ja opettajainkokousten kautta. Opiskelijoiden tiedotuskanavana ovat edellisten lisäksi kuulutukset ja ryhmänohjaustuokiot. Tiedotusta koteihin Kodin ja koulun välinen yhteistyö on yhteydenpitoa puhelimen tai Wilman kautta hoidetaan Wilman, koulun kotisivujen ja paperitiedotteiden avulla. Lukioiden ruokailusta ja siivouksesta vastaa kaupungin ravitsemus- ja puhdistusyksikkö. sekä tapaamista vuosittain vanhempainilloissa ja koulun juhlissa. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 13

18 Jokaisessa lukiossa on pelastautumis-, kriisi- ja tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmissa määritellään vastuuhenkilöt. Suunnitelmat päivitetään vuosittain yhdessä asiantuntijoiden kanssa. heille pyritään tarjoamaan monipuoliset vaikutuskanavat lukion kehittämiseksi. Opiskelijoilta kerätään kurssipalautteita, ja sen lisäksi he pääsevät arvioimaan lukion tarjoamaa koulutusta sähköisen arviointijärjestelmän (INKA) avulla. Jokaiselle 5.2 Kansalais- ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja tuotanto ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle teetetään lukion aloittamiskysely ja abiturientit puolestaan vastaavat lukion päättökyselyyn. Näin seurataan ja kartoitetaan opiskelijoiden mielipiteitä ja niiden muutoksia lukio-opintojen aikana. INKA-järjestelmä antaa lukion käyttöön valmiin kysymyspatteriston, ja kaikki järjestelmässä mukana olevat kunnat muodostavat vertailuaineiston, johon yksittäinen lukio voi peilata omia tuloksiaan ja hakea kehittämiskohteita. Salon kaupungin lukioiden rehtorit suunnittelevat itsenäisesti lukioidensa kurssitarjonnan, kuitenkin keskinäisessä yhteistyössä pyrkien annettujen resurssien maksimointiin. Salon ja Halikon lukioissa on lisäksi yhteneväinen tuntikaavio, joka mahdollistaa opiskelijoiden kurssivalinnat molemmista oppilaitoksista. Salon aikuislukio tarjoaa iltaisin laajan kielitarjonnan sekä kursseja, joilla opiskelija voi täydentää kurssivalintojaan ja laajentaa osaamistaan. Seudullisesti Salon lukiot tekevät toimivaa yhteistyötä Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa. Tämä Lukiot pyrkivät kehittämään toimintaansa verkottumalla mahdollisimman laajasti ja hankkimalla yhteistyökumppaneita ympäri maata. Myös kansainvälisen toiminnan toteuttamiseen panostetaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä tiede- ja ammattikorkeakouluihin pyritään tiivistämään, jotta opiskelijalle voitaisiin tarjota paremmat edellytykset siirtyä jatko-opintoihin lukion jälkeen. yhteistyö mahdollistaa ns. ammatti- ja lukiopaketit, joiden avulla toisen asteen opiskelijat voivat opiskella kursseja joko ammatillisella tai yleissivistävällä puolella. Oppilaskuntaa kuullaan lakisääteisen oppilaskunnan hallituksen kautta. Lukioissa Ennakkotieto tulevan lukuvuoden suunnittelua varten kerätään lukiokohtaisesti esivalintatarjottimen avulla, johon opiskelijat saavat valita haluamansa kurssit. Varsinainen kurssitarjotin rakennetaan lukiokohtaisesti näiden asiakastoiveiden pohjalta tuntikehystä tehokkaasti käyttäen. Kurssitarjotinta voidaan lisäksi tarkistaa lukuvuoden aikana tarpeen mukaan. on lisäksi foorumi- tai parlamenttityyppistä toimintaa, jossa laajempi otos oppilaskuntaa pääsee keskustelemaan henkilökunnan edustajien kanssa lukion arjen kehittämiseen liittyvistä teemoista. Oppilaskuntaa kuullaan mahdollisuuksien mukaan myös opettajienkokouksissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös tutor-toimintaan, jonka tarkoituksena on helpottaa uusien opiskelijoiden integroitumista lukioon sekä antaa vertaistukea. Oppilaskuntaa kannustetaan myös järjestämään hyvinvointi-, retki- ja toimintapäiviä, joihin koko lukio ottaa osaa. Opiskelijoiden mielipiteet halutaan saada kuuluviin Salon lukiokoulutuksessa ja Opiskelijat osallistuvat joka toinen vuosi valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn, 14 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

19 jonka avulla analysoidaan heidän hyvinvointiaan, viihtyvyyttään ja jaksamistaan. Tuloksista laaditaan yhteenveto, joka tiedotetaan myös huoltajille. 5.3 Prosessien kehittäminen 6 ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET Salon kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteena on: tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja myönteistä kasvua aikuisuuteen kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Prosessien sujuvuuden itsearviointeja jatketaan, arviointien mahdollistaa opiskelijan toiminta vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä antaa riittävät tiedot ja taidot lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin seurauksena laadittuja kehittämistoimenpiteitä viedään käytäntöön, ja niiden systemaattisen seurannan järjestelmiä kehitetään. Lisäksi kehitetään prosessien mittareiden laadintaa, jolla varmistetaan, että prosessi vastaa asiakkaan tarpeita sekä sisäisiä kustannus- ja tehokkuusvaatimuksia. Jatkossa on tarkoitus kohdentaa prosessien resursseja lisäarvoa tuottaviin toimintoihin. Rehtorien ja laatutyöryhmien prosessikoulutusta lisätään. Kaupungissa valmistellaan organisaatiouudistusta vuoden 2013 aikana, jolloin kaupungin avainprosessit, sekä niiden sisällä olevat työ- ja palveluprosessit, määritellään uudelleen. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 15

20 6.1 Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Varsinais Suomi 2011 Kouluterveyskysely Välitöntä palautetta saadaan ryhmänohjaajien ja opiskelijoiden kanssa käytävistä keskusteluista, opettajien keräämistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuuluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Pitää koulunkäynnistä % 14 % 37 % 1 % 11 % % 13 % 35 % 2 % 9 % 74 % Varsinais Suomi % 14 % 40 % 1 % 8 % 76 % kurssipalautteista, oppilaskuntien kanssa säännöllisesti käydyistä keskusteluista sekä vanhempainilloista. Oppilaskunnan edustaja on tarvittaessa mukana opettajainkokouksissa. Yhtenäistä käytäntöä palautteen kokoamiseksi ei ole. Koulutuksen arviointiohjelma INKA on otettu käyttöön lukioissa vuonna Asiakastyytyväisyysmittaus 2. vuositasojen opiskelijoille tehtiin INKA-arviointiohjelmalla ensimmäisen kerran tammikuussa Salon kaupungin lukiot ovat osallistuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kahden vuoden välein järjestämiin kouluterveyskyselyihin vuosina 2009 ja Kuvio 5. Salon päivälukioiden kouluolot 1. ja 2. vuositasojen opiskelijoiden vastausten perusteella THL:n kouluterveyskyselyissä vuosina koko Varsinais-Suomen tuloksiin 2011 verrattuna. 16 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutuksen Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja johtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten- Palvelut. ICT osana arkea. Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki www.sijoitusaloon.

Lasten- ja nuorten- Palvelut. ICT osana arkea. Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki www.sijoitusaloon. Lasten- ja nuorten- Palvelut ICT osana arkea Mari Haapanen Opetuksen tukipalveluiden esimies Salon kaupunki Tulevaisuuden työelämä tarvitsee: o yrittäjämäistä otetta o luovuutta, innovatiivisuutta o mukautuvaa

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti 15.6.2010 Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011 Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo 15.6.2010 Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet...

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET Erja Vihervaara IOYn päivillä 9.11.2013 AIKUISLUKIORINTAMALLA TAPAHTUU Perusopetuksen ops-työ Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet suorittaa peruskoulu

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö. Se kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Kaksitoista

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Hakuinfo Mäntsälän lukio

Hakuinfo Mäntsälän lukio Hakuinfo 2017 Mäntsälän lukio Millaista on opiskelu lukiossa? Lukio = lukemalla opiskelua Tavoitteena hankkia valmiudet korkeakouluopiskeluun (yliopisto + ammattikorkeakoulu) Millaista on opiskelu lukiossa?

Lisätiedot