Salon kaupungin lukiot. Laatukäsikirja. Common Assessment Framework (CAF) Halikon lukio Perniön lukio Salon lukio Salon aikuislukio

Transkriptio

1 Salon kaupungin lukiot Laatukäsikirja Common Assessment Framework (CAF) Halikon lukio Perniön lukio Salon lukio Salon aikuislukio

2 Sisältö 1 JOHTAJUUS 1 JOHTAMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Organisaation tehtävä, visio ja arvot Organisaation johtamisjärjestelmä Henkilöstön motivointi ja tukeminen Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin 4 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Strategian ja suunnittelun päivitys ja toiminnan toteutus Uudistusten suunnittelu, toimeenpano ja resurssit 6 3 HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssien hallinnointi ja työhyvinvoinnin parantaminen Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Henkilöstön osallistuminen 8 4 KUMPPANUUDET JA RESURSSIT LUKIOKOULUTUKSESSA Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Taloushallinto Tiedon ja teknologian hallinta Toimitilojen hallinta 12

3 5 PROSESSIT Jatkuva prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Kansalais- ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja tuotanto Prosessien kehittäminen 15 6 ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Asiakastuloksia koskevat indikaattorit 17 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Henkilöstön työmotivaatio ja työtyytyväisyysmittausten tulokset Henkilöstötulosten indikaattorit 24 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Sidosryhmien näkemykset organisaation yhteiskunnallisista tuloksista Yhteiskunnallisia tuloksia koskevat indikaattorit 27 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Ulkoiset tulokset Sisäiset tulokset 31

4 JOHDANTO Salon kaupungin lukioiden laatu- ja arviointijärjestelmän kehittäminen nykyisen mallin mukaiseksi alkoi kuntaliitoksen jälkeen. Vuonna 2009 Salon lukiokoulutus pääsi mukaan Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvään hankkeeseen, jonka tavoitteena oli luoda opetustoimea koskeva laadunhallintamalli osaksi kunnan johtamis- ja laadunhallintajärjestelmää. Laadunvarmistustyötä oli tehty aikaisemmin itsenäisissä kunnissa toimintaa suunnittelemalla, seuraamalla, arvioimalla ja kehittämällä. Lukiokoulutuksen toiminnan ja tulosten arvioinnissa käytetään CAF-itsearviointijärjestelmää (CAF Common Assessment Framework), joka on laadittu ensisijaisesti itsearviointityökaluksi julkisen sektorin organisaatioille. CAF-mallin tavoitteina on ottaa arviointiulottuvuuksissa huomioon julkisen sektorin organisaatioiden erityispiirteet ja helpottaa organisaatioiden välisen vertailun kehittämistä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laadunvarmistustyön tavoitteena on lukiokoulutuksen toiminnan ja tulosten jatkuva parantaminen henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Työllä tavoitellaan myös laatutietoisuuden lisääntymistä. Oman toiminnan systemaattinen arviointityö pohjautuu kaupungin visioon, arvoihin ja strategisiin päämääriin. Strategiaa ja tuloskortteja toteutetaan prosesseissa päätettyjen menettelytapojen mukaisesti. Toimintaa suunnitellaan, seurataan ja kehitetään systemaattisesti. CAF-laadunhallintamallin avulla varmistetaan lukiokoulutuksen palvelujen korkea laatu ja sen jatkuva parantaminen. Itsearviointijärjestelmä kohdentaa arvioinnin lukiokoulutuksen toiminnan kannalta oleellisiin asioihin ja auttaa omien vahvuuksien ja parantamisalueiden löytämisessä. Malli tekee mahdolliseksi pidemmän aikavälin toiminnan ja tulosten seurannan. Laadun arviointiin liittyvien prosessien avulla lukiokoulutuksen johto ja koko henkilökunta sitoutuvat oman toiminnan arvioinnin jatkuvaan kehittämiseen. Laatukäsikirjaa päivitetään CAF-mallin periaatteiden mukaisesti vuosittain. Laatukäsikirjan laatimistyöhön ovat osallistuneet opetustoimenjohtaja Pia Setälä, Halikon lukion rehtori Ari Leino, Salon ja Perniön lukion rehtori Juha-Markus Koistinen, Aikuislukion rehtori Kalervo Friberg, Salon lukion apulaisrehtori Eija Mäenpää, opinto-ohjaaja Teija Rosenqvist ja lehtori Matti Ahvenus. Kiitokset kaikille mukana olleille laatu- ja arviointijärjestelmän luomisessa. Salossa Pia Setälä Opetustoimenjohtaja, toinen aste ja vapaa sivistys

5 1 JOHTAJUUS JOHTAMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Salon lukiokoulutuksen johtamisen yleiset perusteet on johdettu Salon kaupunkistrategiasta ja henkilöstöohjelmista. Johtaminen lukiokoulutuksessa on yksikön strategista johtamista ja laaja-alaista toimintaedellytysten luomista sekä operatiivista toiminnan ohjaamista koulujen tasolla. Johtaminen kaupungissa on ennakoivaa toimintaedellytysten luomista, johon kuuluu resurssien varmistaminen. Johtaminen on päätöksentekokykyä, henkilöstöstä tehtävät on määritelty hallintosäännössä. Asiantuntijaorganisaation johtaminen edellyttää johtajilta alan substanssiosaamista. 1.1 Organisaation tehtävä, visio ja arvot Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Lukiokoulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankitut tiedot ja taidot osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. huolehtimista, vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa; se on yhteydenpitoa päättäjiin ja omaan esimieheen. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä Toisen asteen lukiokoulutus on osa sivistystoimea, johon kuuluvat opetus-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön palvelut (lukiokoulutus, musiikkiopisto ja kansalaisopisto) ovat osa opetustoimen palveluja. Opetustoimi puolestaan muodostuu kolmesta osastosta: varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Kutakin osastoa johtaa oma osastonjohtaja. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja toimii lukioiden rehtorien esimiehenä. Opetustoimenjohtaja valmistelee lukiokoulutusta koskevat asiat opetuslautakuntaan. Lautakunnassa esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Opetustoimenjohtaja kehittää ja johtaa lukiokoulutusta. Johtamisen perustana on Salon kaupungin johtamisjärjestelmä, hallintosääntö sekä lukiokoulutuksen valtakunnallinen normisto. Lukion rehtorin Sivistystoimeen on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategiaan perustuva sivistystoimen tuloskortti, jossa määritellään kriittiset menestystekijät, kehittämistoimenpiteet ja mittarit. Tuloskortti raportoidaan kolme kertaa vuodessa lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, jossa arvioidaan toiminnan kehittymistä määriteltyjen mittareiden avulla. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 1

6 1.2 Organisaation johtamisjärjestelmä Lukiokoulutuksen ja oppilaitosten johtamisessa vaikuttaa henkilökohtaisen johtamisen ohella valtuuttava ja osallistava johtaminen, joka tarkoittaa luottamusta asiantuntijuuteen. Lukion rehtoreiden toimintavalta on määritelty kaupungin hallintosäännössä. Rehtorit käyttävät johtamisen välineinä kouluissaan myös johto-, suunnittelu- ja teemaryhmiä. Opetuslautakunta Sivistystoimen toimialajohtaja Opetustoimenjohtaja 2.aste ja vapaa sivistys Opetustoimenjohtaja Perusopetus Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus Halikon lukio Perniön lukio * Salon lukio Salon Aikuislukio Salon kansalaisopisto Salon musiikkiopisto Salon musiikkiopisto *Salon lukion filiaali Perusopetus Erityisopetus Koululaisten iltapäivätoiminta Perusopetuksen kouluja 35 Perhepäivähoito Päiväkotihoito Avoin päiväkotihoito Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus Päiväkoteja 28 Opetustoimi Opetuslautakunnan alaiset osastot (2.aste ja vapaa sivistys, perusopetus, varhaiskasvatus) ovat osa sivistystoimea, johon edellä mainittujen lisäksi kuuluvat kirjasto, kulttuuri, nuoriso ja liikuntatoimi. Kuvio 1. Opetustoimen lautakunnan alaiset osastot 2 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

7 Toiminnan jatkuvaan kehittämiseen käytetään CAF-mallin mukaista itsearviointijärjestelmää. Laatukäsikirjan mukaisen toiminnan arviointi toteutetaan vuosikellon mukaan. Kuvio 2. CAF-malli SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 3

8 1.3 Henkilöstön motivointi ja tukeminen Opetustoimenjohtaja ja rehtorit kehittävät henkilöstön osaamista, hyvinvointia, ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja. Lukiotoimen imagon ylläpitäminen on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi, johon pyritään mm. aktiivisilla lehdistösuhteilla. viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä huolehtivat, että näihin liittyvät suunnitelmat ovat ajan tasalla. Johtajat käyvät säännölliset kehityskeskustelut henkilöstönsä kanssa. Henkilöstön Kriisitilanteen viestinnästä on olemassa kaupungin ohjeistus, jonka mukaan ulkoisen viestinnän hoitaa kaupungin viestintäpäällikkö ja sivistystoimen toimialajohtaja. osalta on käytössä harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanlisä (=heko) kannustimena ja positiivisena palautteena yksilöiden hyvästä työsuorituksesta. Yhteydenpito lukiokoulutuksen sidosryhmiin hoidetaan kahdella tasolla. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetustoimenjohtaja johtaa sidosryhmäyhteistyötä Henkilöstöä kannustetaan innovaatio- ja kehittämiskulttuuriin luomalla tilaisuuksia oman oppiaineen ja koko työyhteisön kehittämiseen tiimi- ja aineryhmäyhteistyön avulla sekä kannustamalla henkilöstöä osallistumaan täydennyskoulutukseen. muiden kuntien oppilaitosjohdon kanssa erilaisissa valtakunnallisissa hankkeissa ja projekteissa. Kukin lukio puolestaan toimii itsenäisesti luoden omia toimintatapojaan ja -väyliään verkostoituen mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Sidosryhmäyhteistyö kattaa Salon kaupungin lukioiden välisen tiiviin yhteistyön sekä Osana koulukohtaista kehittämistä edistetään turvallisuuteen, avoimuuteen ja valtuuttavaan johtamiseen perustuvaa toimintakulttuuria. kontaktit muihin julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin yrityskumppanuuksia unohtamatta. Keskeisellä sijalla Salon kaupungin lukiokoulutuksen sidosryhmäyhteistyössä on pitkäaikainen kumppanuus Salon seudun koulutuskuntayhtymän 1.4 Tiedottaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin Lukiokoulutusta koskevat keskeiset strategiset linjaukset tehdään lautakunnassa kanssa sekä viime vuosina entistä aktiivisemmaksi noussut yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen kanssa. Sidosryhmien edustajia pyritään kohtaamaan vähintään lukuvuosittain. käydyn valmistelukeskustelun pohjalta. Tiedottamisesta ja viestinnästä vastaa lukiotasolla rehtori. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteydenpito paikallisiin tiedotusvälineisiin ja tarvittaessa myös maakunnallisiin Lukiokoulutuksessa seurataan aktiivisesti valtakunnallisia koulutuspoliittisia linjauksia. Lukiokoulutus on aktiivisesti mukana koulutuksen toimijoiden (Opetusministeriö, Opetushallitus, Kuntaliitto, aluehallintovirasto) kehittämishankkeissa. tai kansallisiin viestimiin. Osastokohtaisesta tiedottamisesta vastaa toisen asteen 4 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

9 2 STRATEGIAT JA TOIMIN- NAN SUUNNITTELU Salon lukiokoulutuksen toimintaa ohjaa Salon kaupungin strategia ja tuloskortit (BSC). Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tuloskortit ovat valtuuston hyväksymiä toimintaa ja kehitystä ohjaavia asiakirjoja, joista on laadittu sivistystoimen toimialan tuloskortti. Strategisen suunnittelun avulla lukiokoulutus huolehtii peruskoulun jälkeisestä toisen Salon kaupungin strategia Perustehtävä: Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Visio 2020: Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön Arvot: Rohkeus, Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus asteen opintopolusta, joka tähtää lukiotoiminnan laadukkuuteen ja tuloksellisuuteen: tavoitteena on kouluttaa ylioppilaita, joilla on hyvä elämänhallinta, yleissivistys ja jatkoopintovalmiudet. Valtuustokauden strategiset menestystekijät Säännöllisesti päivitettävät Kaupunginvaltuuston tuloskortti Toiminnan vuositavoitteet Kaupunginhallituksen tuloskortti Sivistystoimen toimialan tuloskortti Lukioiden vuosittaiset opetussuunnitelmaan perustuvat työsuunnitelmat Kuvio 3. Salon kaupungin strategia SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 5

10 2.1 Strategian ja suunnittelun päivitys ja toiminnan toteutus 2.2 Uudistusten suunnittelu, toimeenpano ja resurssit Strategisessa kehittämisessä ennakoidaan yhteiskunnallisia muutoksia ja varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen tukee lukiotoiminnan uudistumista ja kehittymistä. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja niistä tiedottaminen mahdollistavat toiminnan parantamisen ja ideoiden hyödyntämisen yli oppiaine- ja oppilaitosrajojen. Sivistystoimen toimialan tuloskortti päivitetään vuosittain. Lukiokoulutuksen suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu toteutetun itsearvioinnin ja kerätyn palautetiedon kautta, jonka avulla suunnitellaan seuraavan lukuvuoden toimintaa ja tavoitteita. Lukiokoulutus käyttää Common Assesment Framework (=CAF) -itsearviointimallia organisaationsa toiminnan arvioinnin pohjana. Oman toiminnan itsearviointi tehdään opetuksen järjestäjän tasolla ja lukiotasolla vuorovuosina. Opetustoimenjohtaja apunaan lukiokoulutuksen johtoryhmä (=johtotiimi) vastaa Lukiokoulutuksen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikuttavuuden arviointiin, mm. opintojen läpäisyyn ja keskeytyksiin, jatko-opintoihin sijoittumiseen sekä toteutuneisiin yhdistelmäopintoihin. strategisesta suunnittelusta. Henkilöstön lisäksi myös opiskelijat osallistuvat erilaisten palautejärjestelmien kautta ja edustuksellisesti oppilaitostason strategiatyöskentelyyn. Uudistusten ja innovaatioiden toimeenpanon mahdollistamiseksi varmistetaan riittävät ja oikein suunnatut resurssit (henkilöstö, tilat ja varusteet, koulutus, käyttötalous) ja tukipalvelut. Yksiköiden rehtorit vastaavat vuosisuunnitelmien toteuttamisesta. Vuosisuunnitelmien toteutumista arvioidaan vuosittaisissa toimintakertomuksissa sekä työsuunnitelman kohdassa edellisen lukuvuoden tavoitteiden toteutumisen arviointi. Valtuuttavalla johtamisella delegoidaan tehtäviä kehittämisryhmille, joiden puheenjohtajat vastaavat ja huolehtivat siitä, että ryhmä toimii tehtävänannon suuntaisesti. 6 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

11 3 HENKILÖSTÖ 3.1 Henkilöstöresurssien hallinnointi ja työhyvinvoinnin parantaminen Lukioissa yhteisöllisyys ja viestinnällisyys toteutuvat rehtorin järjestämissä viikkopalavereissa, työpaikkakokouksissa ja opettajainkokouksissa. Henkilöstöhallinnon apuna hyödynnetään Salon kaupungin sähköisiä järjestelmiä, joita ovat mm. Santra, Digium, Primus, Kurre, Wilma ja henkilöstön yhteinen sähköpostiosoitteisto Henkilöstö saa tietoa virkojen ja työsuhteiden kelpoisuusehdoista laeista, asetuksista ja virkaehtosopimuksista. Salon kaupungin henkilöstöä koskeva muu ohjeistus on kaupungin intranetissä eli Santrassa. Salon kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan kaupungin omalla nettisivulla, Salon Seudun Sanomissa ja työvoimahallinnon sivuilla. Kaupunki käyttää rekrytoinnin hallinnoinnissa Kuntarekry.fi -palvelua. Myös sijaisrekrytoinnin hallinnoinnissa käytetään kuntarekryjärjestelmän sähköistä sijaisrekisteriä. Työturvallisuutta ja terveyttä koskevat toimintamenettelyt (sammutus- ja pelastussuunnitelma) sekä kriisiviestintäohjeistus päivitetään säännöllisesti. Lisäksi henkilöstö osallistuu vuosittain työpaikallaan pelastautumisharjoituksiin. Työhyvinvoinnissa on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Selkeä johtaminen, toimivat työjärjestelyt, avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat olennaisia osia työhyvinvoinnissa. Kaupungin työhyvinvointihanke käynnistyi 2011, ja se koostuu kaikille suunnatusta osasta sekä toimialoittain etenevästä kohdennetusta toiminnasta. Kaupungin työntekijöiden liikunnan ja kulttuurin harrastamista tuetaan 60 euron suuruisella tykyrahalla. Henkilöstölle tarjotaan Kuntovalmentaja-ohjelman Lukiokoulutuksen tasa-arvosuunnitelma noudattaa Salon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä tasa-arvolakia, jonka mukaisesti on huomioitu henkilöstön lisäksi myös opiskelijat. Henkilöstön kokemuksia tasa-arvosta ja työhyvinvoinnista kartoitetaan kyselyillä. Tuloksista ja tarvittavista toimenpiteistä keskustellaan opettajainkokouksissa. käyttöönottamista sekä työyhteisöjen liikkumista edistävää Liikuntapäiväkirjan pitämistä. Liikuntapäiväkirjojen perusteella arvotaan kuukausittain hedelmäkoreja. Henkilöstöllä on oikeus työnantajan järjestämään lakisääteiseen työterveyshuoltoon. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 7

12 3.2 Henkilöstön osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen Lukiokoulutuksen strateginen tavoite on että kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelun yhteydessä tehdään osaamisarviointi, joka toimii kannustimena ja positiivisena palautteena yksilöiden hyvästä työsuorituksesta. Osaamisarvioinnin perusteella maksetaan työntekijälle henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää (HEKO). Arvioinnin perusteet selvitetään henkilöstölle. Kehityskeskustelujen toteuttaminen raportoidaan toiminnan ja talouden Johtajan keskeinen tehtävä on toimia roolimallina työyhteisössä, itsensä ja oman osaamisensa kehittämisessä ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Jokaiselle johtajalle asetetaan kehityskeskustelussa tavoitteet oman henkilökohtaisen johtamisen ja yksikön johtamisen osalta. Johtajat puolestaan käyvät kehityskeskustelut henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelut ovat aidon palautteen viestintätilaisuus puolin ja toisin sekä tärkeä osa henkilöstön motivointia. seurantaraportissa kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa tarkastellaan mm. henkilöstön koulutustarpeita ja osaamisvajeita. Kehityskeskusteluissa esille nousseet kouluttautumistoiveet pyritään sovittamaan yhteen lukioyksikön painopistealuiden kanssa. VESO-koulutuspäivät on määritelty OVTES:ssa. Henkilöstön yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita tuetaan mahdollisuuksilla vuorotteluvapaaseen, osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen ja osa-aikaisen hoitovapaan pitämiseen. Uudet työntekijät perehdytetään työpaikan toimintaan, jota varten lukioissa on laadittu uuden työntekijän perehdyttämisoppaat. Lukioiden vuosittainen aloituspäivä on perehdytyspäivä niin uusille kuin vanhoille työntekijöille. Henkilöstö voi kehittää osaamistaan myös erilaisten hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan kautta. Lukion opetussuunnitelman laadinnassa on huomioitu pedagoginen kehittäminen. 3.3 Henkilöstön osallistuminen Sivistystoimen strategiassa määritellyt tavoitteet raportoidaan säännöllisesti kaupungin valtuustolle ja opetuslautakunnalle. Lukioiden henkilöstö arvioi omaa toimintaansa joka toinen vuosi, ja opetuksenjärjestäjän tason arviointi suoritetaan joka toinen vuosi. Arvioinnin avulla tunnistetaan työyksikön vahvuudet ja heikkoudet. Henkilöstö valitsee keskeisimmät kehittämiskohteet seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan. Kehittämiskohteiden tulee olla strategian linjauksen mukaisia, ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon talousarviota laadittaessa. Yksilölliset koulutustarpeet ja -toiveet määritellään esimiehen ja työntekijän kesken. Työnantaja määrää tai oikeuttaa työntekijän osallistumaan tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Tavoitteena on henkilön osaamisalueiden täydentäminen ajatellen työntekijän työtehtävää. 8 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

13 Jokaisessa lukiossa on lukion kehittämiseen liittyviä työryhmiä. Työryhmät valmistelevat tai vastaavat kehittämishankkeiden, tapahtumien ja teemojen valmistelusta sekä toteutuksesta. Erilaisissa hankkeissa ja työryhmissä henkilöstö voi verkostoitua alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 4 KUMPPANUUDET JA RESURSSIT LUKIOKOULUTUKSESSA 4.1 Kumppanuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen Henkilöstön työhyvinvointia selvitellään kyselyillä. Kyselyiden yhteenvedoista ja tuloksista keskustellaan työyhteisöissä sekä tehdään kehittämissuunnitelmia. Lukiot tunnistavat tärkeimmät yhteistyökumppaninsa ja pitävät yllä suhteita niihin. Lukiot kehittävät aktiivisesti yhteistyötä kumppaneidensa kanssa ja hakevat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Alueen muiden oppilaitosten kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Perusopetuksen koulut ovat lukioiden keskeinen yhteistyökumppani uusien lukiolaisten rekrytoinnissa. Myös Salon seudun ammattiopisto on lukiokoulutuksen tärkeä kumppani yhdistelmätutkintojen tuottamisessa. Opintojen yhdistämistä helpottaa lukioiden ja ammattiopiston sama jaksojärjestelmä. Lukiot tekevät opetusyhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen ja Turun avoimen yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulussa lukiolaiset suorittavat yrittäjyyskasvatukseen kuuluvia opintoja sekä saavat mentorointia opintoihinsa ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. Tietojenkäsittelytieteen opintoja lukiolaiset suorittavat avoimessa yliopistossa. Opinto-ohjauksessa ja opetuksessa lukiot hyödyntävät ja kehittävät suhteitaan suomalaisiin ja kansainvälisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Kansainvälisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta tukevia hankkeita ovat mm. IBT ja Comenius. Hanketoiminnan rahoituksessa tärkeä kumppani on Opetushallitus ja Cimo. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 9

14 Salon alueen Yrittäjäyhdistykset ja niiden nimeämät lukioiden yrittäjäkummit, Yrityssalo Oy, Varsinais-Suomen YES-keskus ja Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) ovat aktiivisesti mukana lukioiden yrittäjyyskasvatustyön kehittämisessä ja toteuttamisessa. Salon lukio kuuluu myös valtakunnalliseen Yrittäjälukioverkostoon (y-love). Kaikki Salon lukiot ovat mukana valtakunnallisessa Innolukio-hankkeessa. tasaisesti vastaamaan koulujen tarpeita. Sen jakamisessa otetaan huomioon lukion koko ja mahdolliset erityispainotukset. Lukioiden rehtorit vastaavat talousarviosta oman lukionsa osalta. Osaston johtaja vastaa koko lukiokoulutuksen budjetista. Toisen asteen koulutuksen yhteistyö lisää lukioiden toiminnallisia ja taloudellisia resursseja. Kustannustietoisuutta lukioissa kasvatetaan. Talousarvion käyttötaloussuunnitelmassa resurssit kohdennetaan suoraan yksiköille, ja lukiotoiminnan yhteisesti jaettavaa osuutta on talousarviossa vähennetty. Lukiokoulutuksen irtaimiston investointisuunnitelma tarkennetaan ja täydennetään vuosittain. Kehittämishankkeet budjetoidaan erikseen. Opetus- ja kasvatusyhteistyöhön osallistuvat kumppaneista mm. alueen kirjastot, museot, kansalaisjärjestöt urheiluseurat, 4H, työ- ja elinkeinotoimisto, seurakunnat, nuorisotoimi ja poliisi. Salon lukiokoulutuksen kustannusjakauma Henkilöstökulut Palvelujen ostot, sisäiset Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut, sisäiset Muut toimintakulut, ulkoiset 4.2 Taloushallinto 3 % 1 % 10 % 1 % Lukiokoulutuksen talous on osa sivistystoimen budjettia. Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelualueen talousarvion, 15 % jonka pohjalta toimintaa toteutetaan. 70 % Neljännesvuosiraportit, raportoidaan Targetor Cube -ohjelmassa opetuslautakunnalle ja valtuustolle. Kaupunkitasolla laaditaan toimialoittain raportti joka kuukausi. Jokaiselle lukiolle laaditaan oma budjetti. Tuntikehys jaetaan Kuvio 4. Salon lukiokoulutuksen kustannusjakauma v ( ) 10 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

15 4.3 Tiedon ja teknologian hallinta Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan järjestelmiä ja palveluja kehitetään yhdessä työ- ja opiskelijayhteisöjen kanssa. Kaikessa toiminnassa noudatetaan tietoja viestintätekniikan käytön eettisiä sääntöjä sekä hyviä tietosuoja- ja tietoturvakäytänteitä. lukion, Someron lukion ja Ammattiopisto Livian kanssa Salon seudun toisen asteen verkko-oppimisen ja sosiaalisen median työryhmän, jonka tavoitteena on edistää Salon seudun toisen asteen yhteistyöalueen verkko-opetuksen ja sosiaalisen median käyttöönottoa nuorten tulevaisuutta ja työllistymistä ajatellen. Koulujen tietoverkko koostuu hallintoverkosta ja opetusverkosta. Koulujen ATKlaitteet ovat leasing-laitteita, joiden hankinnasta vastaa atk-osasto. Yksiköt huolehtivat itse leasing-sopimusten ajantasaisuudesta. Kopiokoneiden leasing-sopimukset hoidetaan keskitetysti atk-osastolta. Tiedottaminen tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostilla, opettajainkokouksissa ja ryhmänohjauksessa sekä ilmoitustauluilla. Jokaisella lukiolla on myös omat verkkosivut, joissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja lukuvuoden tapahtumista sekä annetaan tietoa työajoista, opetussuunnitelmasta ja opetettavista kursseista. Tämän lisäksi lukioilla on käytössään Wilma-ohjelmisto, jonka välityksellä opiskelijat Taloushallinnon ohjelmista käytössä ovat laskujen maksuun tarkoitettu Rondo, matkalaskujen laatimiseen käytössä oleva Populus, talousarvion laadinnassa käytetään Budnettia, ja talouden seurantaan on käytössä Tane. Strategian ja tuloskorttien seurantaa varten on käytössä Targetor Cube -ohjelma. Henkilöstöhallinnon puolella käytössä on Web-tallennus sekä esimiehillä on käytössä WebAGS-ohjelma. ja heidän huoltajansa voivat viestiä koulun opettajien ja henkilökunnan kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Opiskelijat valitsevat Wilmassa myös kursseja, seuraavat suorituksiaan ja kurssiarvosanojaan. Opettajat syöttävät Wilmaan arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Wilman kautta huoltajat voivat myös seurata ja selvittää opiskelijan poissaoloja, jolloin kodin ja koulun yhteistyö on reaaliaikaista ja vuorovaikutteista. Tietotekniikan ja sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen koetaan olennaiseksi osaksi lukio-opetuksen arkea ja henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään tekniikkaa sekä verkkopedagogisia ratkaisuja monipuolisesti. Jokainen yksittäinen opettaja voi omassa opetuksessaan hyödyntää erilaisia verkko-opetusmenetelmiä ja verkko-oppimisympäristöjä (esim. Moodle) sekä sosiaalista mediaa ja sitä kautta Lisäksi Halikon lukio ja Salon alueen toisen asteen opinto-ohjaus hyödyntävät tiedotuksessaan Peda.net -kouluverkkoa. Salon kaupungin henkilöstön sisäisessä tiedotuksessa on käytössä intranet Santra. Lukioilla on käytössään myös koulutuksen arviointijärjestelmä INKA, jonka avulla opiskelijoilta kerätään palautetta opetuksesta ja koulun toiminnasta. näyttää opiskelijoille erilaisia oppimisen ja sosiaalisen verkostoitumisen malleja. Salon lukiot ovat perustaneet yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston, Kosken SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 11

16 4.4 Toimitilojen hallinta Päivälukio-opetusta annetaan kolmessa yksikössä; Halikossa, Perniössä ja Salossa. Salon lukion tiloissa toimii omana hallinnollisena yksikkönään Salon aikuislukio. Tilavuokrien osuus lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista on 10,5 %. 5 PROSESSIT 5.1 Jatkuva prosessien tunnistaminen, suunnittelu ja parantaminen Sivistystoimen ydinprosessi on tunnistettu ja mallinnettu. Se on kasvun, oppimisen Salon lukioissa on viime vuosina panostettu oppimisympäristöjen monipuoliseen ja laadukkaan elämän mahdollistamisen prosessi. kehittämiseen. Luokkien vakiovarustukseen kuuluu tietokone, datatykki, dokumenttikamera sekä valko- tai liitutaulu. Halikon ja Perniön lukioissa kaikissa luokissa on käytössä älytaulut, Salon lukiossa älytauluja ei vielä ole kaikissa luokissa. Lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö muodostaa kasvun, oppimisen ja laadukkaan elämän sisällä olevan yhden avainprosessin (=lukiokoulutus ja elinikäinen oppiminen). Avainprosessi ja prosessin perustietolomake on kuvattu. Lukiokoulutuksen työ- ja Tilojen käyttöasteet vaihtelevat toimitiloittain. Lukioiden toimitilat ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja liikuntarajoitteisten pääsy tiloihin on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Hallinnollisesti koulun alaisuudessa toimiva koulun palveluprosessit on kuvattu (ylioppilastutkinto, lukioarvioinnin prosessi, opintoohjauksen prosessi, oppilashuollon prosessi). Työ- ja palveluprosessien sujuvuuden itsearvioinnit on suoritettu sekä osaston rajoja ylittävät prosessit on tunnistettu. vahtimestari tai teknisen toimen alaisuudessa olevat huoltomiehet huolehtivat Kaupungin prosessikuvaukset löytyvät kaupungin sisäisestä intranetistä Santrasta. lukioiden päivittäisen toiminnan sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi koulualueiden turvallisuutta varmistetaan kameravalvonnalla ja hälytysjärjestelmillä. Jokaisella lukiolla on oma päivitetty ja testattu pelastussuunnitelma ja turvakansio. Lukioiden opiskelijan oppaissa on kuvattu koulun käytänteet ja kurssisisällöt. Kurssitarjotin vaikuttaa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksiin, lukujärjestyksiin ja ryhmäkokoihin. Kurssitarjottimen laatii rehtori. Lukioiden opetussuunnitelmissa olevat painotukset vaikuttavat tarjottaviin kursseihin. Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti, aikuislukiossa tai muissa lukioissa. Opiskelijaksi ottaminen tapahtuu yhteishaun kautta, paitsi aikuislukiossa, jossa opiskelijaksi voi ilmoittautua koko lukuvuoden ajan. Lukioesite jaetaan kaikille 12 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

17 Opiskelijat voivat vaikuttaa lukion arkeen ja päätöksentekoon oppilaskunnanhallituksessa, tutor-opiskelijoina ja ohjausryhmänsä luottamusopiskelijoina. Koulun juhlat ja erilaiset teemapäivät kuuluvat lukioiden perinteisiin ja tukevat samalla kasvatustyön tavoitteita. Näihin tapahtumiin aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi myös vaikuttaa ja samalla myös lisätä oppilaitoksensa yhteisöllisyyttä. peruskoulun päättöluokkalaisille, ja huoltajille järjestetään tammikuussa lukioiden esittelyillat. Lukioon perehdyttäminen alkaa heti ensimmäisenä päivänä, jolloin ryhmänohjaajat kertovat lukion käytänteistä ja jakavat opiskelijan oppaan. Ensimmäisen jakson aikana ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja tutorit opastavat lukion aloittaneita. Yläkoulun opinto-ohjaajat ja lukion opinto-ohjaajat käyvät nivelvaiheen tiedonsiirron, jotta opiskelun järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan huomioida tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla. Hallinnollista toimintaa tukee lukioissa käytössä oleva opintohallinto-ohjelma Multiprimus, jota käyttävät erityisesti koulusihteerit, rehtorit ja opinto-ohjaajat. Opiskelijoiden opintojen ohjaaminen (mm. kurssivalinnat ja ylioppilaskirjoitukset) jatkuu opintojen edetessä. Tätä työtä tekee opinto-ohjaaja apunaan aineenopettajat ja ryhmänohjaajat. Ryhmänohjaaja haastattelee ensimmäisen vuoden aikana opiskelijansa. Opintojen keskeytyessä opiskelijalle laaditaan jatko-opintosuunnitelma. Keskeyttävistä tehdään aina ilmoitus nuorisotoimen etsiville (etsivat.fi). Jatkoopintojen suunnittelussa ja niihin hakeutumisessa auttaa opinto-ohjaaja. Opiskelijat tekevät itse esivalintansa ja lopulliset kurssivalintansa opintohallintoohjelmaan, johon myös opettajat syöttävät arvosanat. Kurssiarvioinnilla ja päättöarvioinnilla ohjataan opiskelijoiden oppimista. Päättötodistuksen arvosanoilla on merkitystä jatko-opintoihin haettaessa. Lukion päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset, joiden toimeksipanossa noudatetaan kirjoituksista annettuja ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) määräyksiä ja ohjeita. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille järjestetään suullisia tenttejä. Opiskelijahuollon järjestäminen on kirjattu Salon kaupungin lukioiden opiskelijahuoltosuunnitelmaan. Opiskelijahuoltoryhmässä ovat tavallisesti mukana rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Kaupunki tarjoaa lukiolaiselle mahdollisuuden terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluihin. Erityisopettajan palveluista vain lukitestaus ja lukilausunto ovat mahdollisia. Viihtyisä oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen. Oppimisympäristöön kuuluvat tilat, laitteet ja sähköiset järjestelmät. Tiedonkulku henkilöstölle tapahtuu sähköpostin, henkilöstön tiedotuskanavan (Santra), koulun kotisivujen, Wilman, infotv:n, ilmoitustaulun ja opettajainkokousten kautta. Opiskelijoiden tiedotuskanavana ovat edellisten lisäksi kuulutukset ja ryhmänohjaustuokiot. Tiedotusta koteihin Kodin ja koulun välinen yhteistyö on yhteydenpitoa puhelimen tai Wilman kautta hoidetaan Wilman, koulun kotisivujen ja paperitiedotteiden avulla. Lukioiden ruokailusta ja siivouksesta vastaa kaupungin ravitsemus- ja puhdistusyksikkö. sekä tapaamista vuosittain vanhempainilloissa ja koulun juhlissa. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 13

18 Jokaisessa lukiossa on pelastautumis-, kriisi- ja tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmissa määritellään vastuuhenkilöt. Suunnitelmat päivitetään vuosittain yhdessä asiantuntijoiden kanssa. heille pyritään tarjoamaan monipuoliset vaikutuskanavat lukion kehittämiseksi. Opiskelijoilta kerätään kurssipalautteita, ja sen lisäksi he pääsevät arvioimaan lukion tarjoamaa koulutusta sähköisen arviointijärjestelmän (INKA) avulla. Jokaiselle 5.2 Kansalais- ja asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja tuotanto ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle teetetään lukion aloittamiskysely ja abiturientit puolestaan vastaavat lukion päättökyselyyn. Näin seurataan ja kartoitetaan opiskelijoiden mielipiteitä ja niiden muutoksia lukio-opintojen aikana. INKA-järjestelmä antaa lukion käyttöön valmiin kysymyspatteriston, ja kaikki järjestelmässä mukana olevat kunnat muodostavat vertailuaineiston, johon yksittäinen lukio voi peilata omia tuloksiaan ja hakea kehittämiskohteita. Salon kaupungin lukioiden rehtorit suunnittelevat itsenäisesti lukioidensa kurssitarjonnan, kuitenkin keskinäisessä yhteistyössä pyrkien annettujen resurssien maksimointiin. Salon ja Halikon lukioissa on lisäksi yhteneväinen tuntikaavio, joka mahdollistaa opiskelijoiden kurssivalinnat molemmista oppilaitoksista. Salon aikuislukio tarjoaa iltaisin laajan kielitarjonnan sekä kursseja, joilla opiskelija voi täydentää kurssivalintojaan ja laajentaa osaamistaan. Seudullisesti Salon lukiot tekevät toimivaa yhteistyötä Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa. Tämä Lukiot pyrkivät kehittämään toimintaansa verkottumalla mahdollisimman laajasti ja hankkimalla yhteistyökumppaneita ympäri maata. Myös kansainvälisen toiminnan toteuttamiseen panostetaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä tiede- ja ammattikorkeakouluihin pyritään tiivistämään, jotta opiskelijalle voitaisiin tarjota paremmat edellytykset siirtyä jatko-opintoihin lukion jälkeen. yhteistyö mahdollistaa ns. ammatti- ja lukiopaketit, joiden avulla toisen asteen opiskelijat voivat opiskella kursseja joko ammatillisella tai yleissivistävällä puolella. Oppilaskuntaa kuullaan lakisääteisen oppilaskunnan hallituksen kautta. Lukioissa Ennakkotieto tulevan lukuvuoden suunnittelua varten kerätään lukiokohtaisesti esivalintatarjottimen avulla, johon opiskelijat saavat valita haluamansa kurssit. Varsinainen kurssitarjotin rakennetaan lukiokohtaisesti näiden asiakastoiveiden pohjalta tuntikehystä tehokkaasti käyttäen. Kurssitarjotinta voidaan lisäksi tarkistaa lukuvuoden aikana tarpeen mukaan. on lisäksi foorumi- tai parlamenttityyppistä toimintaa, jossa laajempi otos oppilaskuntaa pääsee keskustelemaan henkilökunnan edustajien kanssa lukion arjen kehittämiseen liittyvistä teemoista. Oppilaskuntaa kuullaan mahdollisuuksien mukaan myös opettajienkokouksissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös tutor-toimintaan, jonka tarkoituksena on helpottaa uusien opiskelijoiden integroitumista lukioon sekä antaa vertaistukea. Oppilaskuntaa kannustetaan myös järjestämään hyvinvointi-, retki- ja toimintapäiviä, joihin koko lukio ottaa osaa. Opiskelijoiden mielipiteet halutaan saada kuuluviin Salon lukiokoulutuksessa ja Opiskelijat osallistuvat joka toinen vuosi valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn, 14 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI

19 jonka avulla analysoidaan heidän hyvinvointiaan, viihtyvyyttään ja jaksamistaan. Tuloksista laaditaan yhteenveto, joka tiedotetaan myös huoltajille. 5.3 Prosessien kehittäminen 6 ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET Salon kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteena on: tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja myönteistä kasvua aikuisuuteen kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Prosessien sujuvuuden itsearviointeja jatketaan, arviointien mahdollistaa opiskelijan toiminta vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä antaa riittävät tiedot ja taidot lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin seurauksena laadittuja kehittämistoimenpiteitä viedään käytäntöön, ja niiden systemaattisen seurannan järjestelmiä kehitetään. Lisäksi kehitetään prosessien mittareiden laadintaa, jolla varmistetaan, että prosessi vastaa asiakkaan tarpeita sekä sisäisiä kustannus- ja tehokkuusvaatimuksia. Jatkossa on tarkoitus kohdentaa prosessien resursseja lisäarvoa tuottaviin toimintoihin. Rehtorien ja laatutyöryhmien prosessikoulutusta lisätään. Kaupungissa valmistellaan organisaatiouudistusta vuoden 2013 aikana, jolloin kaupungin avainprosessit, sekä niiden sisällä olevat työ- ja palveluprosessit, määritellään uudelleen. SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI 15

20 6.1 Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Varsinais Suomi 2011 Kouluterveyskysely Välitöntä palautetta saadaan ryhmänohjaajien ja opiskelijoiden kanssa käytävistä keskusteluista, opettajien keräämistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuuluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Pitää koulunkäynnistä % 14 % 37 % 1 % 11 % % 13 % 35 % 2 % 9 % 74 % Varsinais Suomi % 14 % 40 % 1 % 8 % 76 % kurssipalautteista, oppilaskuntien kanssa säännöllisesti käydyistä keskusteluista sekä vanhempainilloista. Oppilaskunnan edustaja on tarvittaessa mukana opettajainkokouksissa. Yhtenäistä käytäntöä palautteen kokoamiseksi ei ole. Koulutuksen arviointiohjelma INKA on otettu käyttöön lukioissa vuonna Asiakastyytyväisyysmittaus 2. vuositasojen opiskelijoille tehtiin INKA-arviointiohjelmalla ensimmäisen kerran tammikuussa Salon kaupungin lukiot ovat osallistuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kahden vuoden välein järjestämiin kouluterveyskyselyihin vuosina 2009 ja Kuvio 5. Salon päivälukioiden kouluolot 1. ja 2. vuositasojen opiskelijoiden vastausten perusteella THL:n kouluterveyskyselyissä vuosina koko Varsinais-Suomen tuloksiin 2011 verrattuna. 16 SIVISTYSTOIMI ELINIKÄINEN KUMPPANI