MUISTIO 7/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Osallistujat: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Marjamäki Tarja ylilääkäri Lempäälä, pj. Ahvenainen Jari tilaajapäällikkö Tampere Vuori Mika suunnittelupäällikkö Tampere Hakari Kari kehitysjohtaja Tampere Harju Raija sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala, 1. vpj. Kovalainen Erja sosiaalityön johtaja Nokia Lätti Heikki avopalvelujen johtaja Tampere Kuosmanen Taru tilaajajohtaja Tampere Mäkinen Sari johtava ylilääkäri Kangasala 2. vpj. Nieminen Raimo sosiaali- ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula vs. perusturvajohtaja Pirkkala Partanen Pirkko sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Viitaniemi Tiina johtava lääkäri Vesilahti Päivärinta Eeva tilaajapäällikkö Tampere Ranki Pirkko ylilääkäri Pirkkala Peurala Tuija vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Orivesi Laine Toni K. seutukoordinaattori TKS, sihteeri Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Tiihala Marketta sosiaalityön johtaja Ylöjärvi Virta Kari perusturvajohtaja Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Torppa-Saarinen Eeva ylihammaslääkäri Tampere 5 Koskela Pirkko ylihammaslääkäri Kangasala 5 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA -PROJEKTIN (SOPIMUSOHJAUSMENETTELYN KEHITTÄMISHANKE) AJANKOHTAISET ASIAT 3 5 SUUN TERVEYDENHUOLLON SEUDULLINEN JATKOSELVITYS 5 6 TYÖRYHMIEN ITSEARVIOINNIN TULOKSET 9 7 MUUT ASIAT 10 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. Päätösehdotus. SEUTUSOTE puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion (liitteenä). Päätös. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat - terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman tilanne Päätösehdotus. SEUTUSOTE puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi. 4 TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA -PROJEKTIN (SOPIMUSOHJAUSMENETTELYN KE- HITTÄMISHANKE) AJANKOHTAISET ASIAT Projektipäällikkö Riku Rekonen : Projektin projektisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmässä ja toimenpiteet molemmissa pilottikohteissa ovat käynnissä. Tays Silmäkeskuksen osalta on keskitytty prosessikartan ja potilaslähtöisen hoitopolun kokonaisuuden sekä hoitoprosessien tunnistamiseen, määrittämiseen ja kuvaamiseen. Tays Silmäkeskuksen osalta terveysongelmakohtaiset hoitopolut muodostetaan kaihin, glaukooman ja ikärap- 3/11

4 peuman ympärille. Psykiatrian osalta pääpaino on ollut kokonaisuuden rajaamisessa ja terveysongelmakohtaisen kokonaisuuden määrittämisessä. Tulevaisuuden hoitopolun määrittämisessä pyritään tekemään yhteistyötä käynnissä olevan alueellisen hoitoketjutyön kanssa siten, että terveysongelmakohtainen tarkastelu perustetaan alueellisesti muodostettavaan psykoosipotilaan hoitoketjuun. Sopimusohjauksen osalta on käyty keskusteluja useiden eri toimijoiden kanssa ja tämänhetkiseen prosessiin liittyvää problematiikkaa on tunnistettu. Sopimusohjauksen prosessin ja palvelusopimuksen kehittämistä tehdään samanaikaisesti projektin muiden toimenpiteiden kanssa. -- Projektipäällikkö Riku Rekonen : Toimenpiteet molemmissa pilottikohteissa ovat käynnissä projektisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyössä vastuualueiden kanssa on sovittu ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otettavat mittarit ja ensimmäiset sitovat mittaritasot sekä valmisteltu mittareiden käyttöönottoa. Tavoitteena on ottaa mittarit käyttöön osana hoitoa vuoden 2013 alusta. Sopimusohjauksen uudistaminen perustuu laajoihin keskusteluihin kuntien ja sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Pilottikohteissa toteutettavaa mallia on käsitelty projektin työryhmien lisäksi sairaanhoitopiirin omistajaohjauskokouksessa. Tavoitteena on, että menettelyä testataan käytännössä vuonna 2013 vuoden 2014 palvelusopimuksiin. Projektipäällikkö Riku Rekonen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. SEUTUSOTE puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää merkitä hankkeen etenemisen tiedoksi Päätös. Merkittiin tiedoksi. 4/11

5 5 SUUN TERVEYDENHUOLLON SEUDULLINEN JATKOSELVITYS Projektipäällikkö Aaltonen : Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman yksi painopiste on suun terveydenhuollon toiminnan seudullinen kehittäminen. Kuntien suun terveydenhuollon toiminnassa jo vuosia jatkuneiden haasteiden lisäksi vuonna 2014 kuntarajat ylittävän vapaan hoitoon hakeutumisen ennakoidaan näkyvän erityisesti hammashoidon toimialalla. Selvityshanke käynnistyi ja se eteni hankkeen järjestäytymisen jälkeen kaupunkiseudun kuntien nykytilan kartoitukseen. Nykytilaa kuvaava aineisto kerättiin suun terveydenhuollon toimintatilastojen ja henkilöhaastattelujen avulla. Suun terveydenhuollon nykytilan kartoituksen mukaan kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon ongelmia ovat: Kuntien väestönkasvun myötä seurannut palvelutarpeen jatkuva kasvu. Kyky vastata lainsäädännön vaatimuksiin. Asiakkaiden hoitoon pääsyn aikarajoissa on kuntien välisiä, merkittäviä eroja. Kuntien suun terveydenhuoltoon muodostuneet hoitojonot ja jonojen hallinta. Helmikuussa 2012 kaupunkiseudun kuntien hoitojonoissa oli yhteensä asiakasta. Kunnissa jo vuosia jatkunut hammaslääkärivaje. Kaupunkiseudun kuntien työvoimavaje näkyy erityisesti hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien henkilöstövajeena, jonka vuoksi mm. lasten ja nuorten oikomishoidon palvelujen saatavuus on vaikeutunut. Kaupunkiseudun kuntien johtamisvaje suun terveydenhuollossa. Toukokuussa 2012 kolmesta kaupunkiseudun kunnasta puuttui ylihammaslääkäri. Johtamisvaje vaikeuttaa suun terveydenhuollon toiminnan pitkän aikavälin tavoitteellista kehittämistä. Kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon yhteistyö on vielä vähäistä ja sitä tulisi vahvistaa sillä nykyiset haasteet ovat kaikissa kunnissa yhteneväisiä. Voimavaroja yhdistämällä voidaan jakaa hyviä käytäntöjä sekä kehittää palvelujen laatua ja saatavuutta. Nykytilan analyysin perusteella mahdollisen yhteisen organisaation vahvuuksina nähdään mm. vahva ammatillinen osaaminen ja sitoutu- 5/11

6 minen terveyskeskustyöhön, vetovoimaisuus työnantajana ja asiakkaiden saama hyvä palvelu. Yhteisen organisaation mahdollisuuksina nähdään lisäksi jonottomat kaupunkiseudun kunnat, uudet asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit, yhdessä organisoitu koulutustoiminta sekä yhteisen erikoishoidon kehittäminen. Ilman kokoavia toimia tulevaisuuden uhkia ovat kasvava palvelujen kysyntä ja palvelujen saatavuuden turvaaminen, hoitojonot ja jonojen hallinta sekä henkilöstön saatavuus kuntien suun terveydenhuoltoon Hankkeessa selvitettiin mahdolliset yhteistyömallit, joita ovat olleet verkostotyöskentely, osakeyhtiö, kunnallinen liikelaitos (isäntäkunta), liikelaitoskuntayhtymä ja osuuskunta -mallit. Eri yhteistyömalleja kuvattiin ja arvioitiin suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön, prosessien sujuvuuteen, kuntatalouteen ja kuntademokratiaan. Työskentelyn perusteella ohjausryhmässä on muodostunut hankkeen aikana yhteinen näkemys siitä, ettei verkostomallin tai verkostomaisen yhteistyön avulla voida ratkaista suun terveydenhuollon nykytilan ongelmia. Lisäksi linjattiin pois osuuskunta -malli. Jäljelle jääneiden vaihtoehtoisten toimintamallien analyysia syvennettiin edelleen palvelutuotannon organisoinnista myös kunnan järjestämisvastuun näkökulmaan. Asiantuntijoiden avulla on pyritty lisäämään näkemyksiä eri toimintamallien vaikutuksista palvelutuotantoon ja toiminnan järjestämisvastuuseen. Ongelmista keskeisin on toimialan johtamisvaje, joka tulisi ratkaista yhteisellä seudullisella organisaatiomallilla. Suun terveydenhuollon kehittämishankkeen ohjausryhmä on kokouksissaan ja todennut, että suun terveydenhuollon kokoamiselle yhteen organisaatioon seudulla on toiminnalliset perusteet. Seudun sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmä on keskustellut hankkeen ohjausryhmän työn pohjalta vaihtoehtoisista organisointimalleista ja niiden kyvystä ratkaista suun terveydenhuollon ongelmat. Vahvimmiksi organisointimalleiksi haasteisiin vastaamiseksi katsottiin kunnallinen liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä. Perusteena yhteisen organisaation kokoamiselle liikelaitosmuotoon (isäntäkunta) tai liikelaitoskuntayhtymämuotoon on erityisesti palkkaus- ja työaikamallien kehittäminen joustavimmiksi. Tarpeen takana on toimialalla esiintyvä jatkuva valtakunnallinen seudullinen kilpailu suun terveydenhuollon henkilöstöstä ja siten palveluiden turvaaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Toinen peruste tuotannon rakentamiselle liikelaitosperusteisesti on toimialan nopeaa reagointikykyä vaativa luonne. Erityisesti vuonna 2014 tapahtuvan vapaan, kuntarajat ylittävän terveysasemavalinnan ennustetaan heijastuvan Tampereen kaupunkiseudulla myös suun ter- 6/11

7 veydenhuollon palveluihin jonotilanteen kunnittaisen epätasaisuuden vuoksi. Tästä syystä yhteisen tuotannon tarpeellisuus korostuu myös potilastietohallinnon näkökulmasta. Osakeyhtiömallia ei nähty tässä kehitysvaiheessa vielä mahdollisena toiminnan organisoinnin mallina. -- Hyvinvointipalveluiden seutukoordinaattori Laine : Suun terveydenhuollon kehittämishankkeen ohjausryhmä totesi kokouksessaan , että suun terveydenhuollon kokoamiselle yhteen organisaatioon seudulla on toiminnalliset perusteet. Seudun sotetyöryhmä on kokouksessaan esittänyt suun terveydenhuollon toimintojen kokoamisen jatkamista liikelaitos (isäntäkunta) tai liikelaitoskuntayhtymä -vaihtoehtojen pohjalta. Loppuraportin päätelmät ja sote-työryhmän esitys on käsitelty kuntajohtajakokouksessa sekä seutuhallituksessa Päätöksessään seutuhallitus hyväksyi loppuraportin sekä pyysi kunnilta asiasta lausunnot mennessä. Lausuntojen perusteella jatkovalmistelun suhteen Tampereen ja Oriveden lausunnoissa korostuivat kansallisen sote-rakenneratkaisun odottaminen. Tampere ja Orivesi korostivat lausunnoissaan myös perusterveydenhuollon eheyden säilyttämistä ja Tampere lisäksi palveluiden juridiseen organisointiin liittyviä haasteita. Tampere ei katsonut jatkovalmisteluun mukaan lähtemistä tällä hetkellä tarkoituksenmukaisena. Kangasala haluaa olla mukana jatkoselvityksissä, mutta lausui myös, että lopulliset osallistumispäätökset voidaan tehdä vasta kansallisten sote-rakenneratkaisujen jälkeen. Pirkkala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Vesilahti ovat lausuneet asiasta varsin yhdenmukaisesti kannattaen jatkoselvitysten ja jatkovalmistelun aloittamista. Lausuntojen perusteella jatkoselvitystä kaivataan mm. talousvaikutuksista, vaikutuksista muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä asiakas- ja henkilöstövaikutuksista. -- Kuntajohtajakokous on kokouksessaan osaltaan todennut, että selvitystä jatketaan Pirkkalan, Nokian, Lempäälän, Ylöjärven, Vesilahden ja Kangasalan kesken. Selvityksen kustannukset jaetaan osallistuvien kuntien kesken. Tampere ja Orivesi seuraavat asian valmistelua sote-työryhmässä. Seutuhallitus käsittelee asian kokouksessaan Jatkovalmisteluun lähdön toteutuessa on selvitys tarkoituksenmukaista hankkeistaa ja nimittää hankkeelle ohjausryhmä. Toimialan vahvan substanssiluonteen sekä kaivattujen moninaisten lisäselvitystarpeiden 7/11

8 vuoksi lienee tarkoituksenmukaista, että hankkeelle nimitetään ohjausryhmä, joka kokoontuessaan pystyy paremmin määrittelemään hankkeen aikataulutukseen ja selvityksen sisältöön liittyviä seikkoja. Lisäksi hankesuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista tuoda jo alkuvalmisteluvaiheessa selvitykseen lähtevien kuntien näkökulmia. Esitys ohjausryhmän jäsenistä annetaan kokouksessa. Päätösehdotus. SEUTUSOTE puheenjohtaja Marjamäki antoi muutetun päätösehdotuksen: Työryhmä päättää keskustella jatkoselvityshankkeen aikataulutuksesta ja toteutustavasta sekä asettaa suun terveydenhuollon hankkeen jatkoselvitystä valmistelemaan valmistelutyöryhmä, johon valittaisiin seuraavat henkilöt: Päätös. Työryhmä päätti asettaa valmisteluryhmän jatkoselvityksen hankkeistamiseen. Hankkeistamisen jälkeen hankkeelle tullaan esittämään ohjausryhmää. Ehdotus etenemisvaihtoehdoista sovittiin valmisteltavan helmikuun 2013 sote -työryhmän kokoukseen. Valmistelutyöryhmään valittiin: Raija Harju (Kangasala, pj) Pirkko Koskela (asiantuntijajäsen) Paula Paavilainen (Pirkkala-Vesilahti) Kari Virta (Ylöjärvi) Tarja Marjamäki (Lempäälä) Eeva Torppa-Saarinen (asiantuntijajäsen) Hannele Tapola (Nokia) Raimo T. Nieminen (henkilöstön edustaja) Toni K. Laine, TKS 8/11

9 6 TYÖRYHMIEN ITSEARVIOINNIN TULOKSET Seutujohtaja Päivä Nurminen : Seutuyhteistyön toimintamallin perusta muodostuu viidestä seutuhallituksen asettamasta asiantuntijatyöryhmästä, joista hyvinvointipalvelujen työryhmä työskentelee kolmen alatyöryhmän kautta. Työryhmissä on jäseniä yhteensä noin 100, ja ne päättävät nelivuotista toimintakauttaan 2012 lopussa. Kuva: Asiantuntijaryhmät Seudulliset työryhmien päätehtävänä on edistää seutustrategian toteutumista omalta osaltaan. Perussopimuksessa asiantuntijaryhmistä ei ole mainintaa ja hallintosäännössä niiden rooli on määritelty väljästi. Käytännön roolissaan ne käyttävät merkittävää valmisteluvaltaa tunnistaessaan yhteistyötarpeita ja valmistellessaan yhteistyötä koskevia ratkaisuehdotuksia päätöksentekoon. Olennaista on työryhmien vuorovaikutus ratkaisuehdotuksia käsittelevän kuntajohtajakokouksen kanssa. Työryhmärakenne on muodostettu kaupunkiseudun strategian teemojen mukaan, eli kullekin teemalle on oma työryhmä ja oman toimeksianto. Tämän perusteella kunnat ovat nimenneet työryhmiin korkeimman asiantuntemuksensa. Näin ne tarjoavat seutuyhteistyön käyttöön merkittävän taloudellisen panoksen, jolle odotetaan myös tuottoa. Työryhmien jäsenet ovat asiantuntijoita paitsi toimialan myös oman kuntansa osalta. Työryhmien käytännön yhteistyö tapahtuu kokouksissa, joiden onnistuminen pyritään varmistamaan asioiden hyvällä etukäteisvalmistelulla. Valmistelun linjat määrittelee seutustrategia ja kuntayhtymän talousarvio sekä kuntajohtajakokouksen kannanotot. Valmistelusta vastaavat työryhmien resurssina toimivat asiantuntijasihteerit, joiden työskentelyä seutujohtaja tukee. Työryhmille on luotu yhtenäinen seudullinen prosessiajattelu sekä kokousmenettelyt, jotka helpottavat työskentelyn ennakoitavuutta ja koordinointia. Työryhmien nelivuotiskauden päätyttyä on tarpeen arvioida niiden työskentelyä ja tuloksellisuutta. Arviointi toteutetaan lokakuun 2012 aikana työryhmien jäsenille kohdistettuna sähköisenä itsearviointitehtävänä. Tavoitteena on saada esille asiantuntijoiden omat näkemykset 9/11

10 ryhmien työskentelyn tilasta ja siitä miten työskentelyä tulisi kehittää seutuyhteistyön tuloksellisuuden lisäämiseksi. Arvioinnin pohjalta tuotetaan kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle esitys 2013 alussa uusien työryhmien asettamisesta, niiden työnjaosta, kokoonpanosta sekä työskentelyn ohjausmallista. Työryhmätasoa koskevia kehittämistoimia voidaan tehdä jo 2013 alusta kevyellä päätöksenteolla, sillä ne eivät vaadi muutoksia kuntayhtymän perussääntöön tmv. -- Seutukoordinaattori Laine : Arvioinnin tulokset ovat valmistuneet viikolla 45. Kokonaistulosten perusteella työryhmätyötä pidetään tärkeänä ja hyvänä työskentelymuotona, vaikka myös useita kehittämistarpeita on löydettävissä. Arviointimateriaalista löytyvät myös työryhmäkohtaiset vastaukset ja arvio työryhmien omasta toiminnasta. Arvioinnin tulokset käsitellään työryhmien lisäksi kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Päätösehdotus. SEUTUSOTE Puheenjohtaja Marjamäki: Työryhmä päättää käydä läpi arvioinnin keskeiset tulokset omalta osaltaan. Päätös. Merkittiin tiedoksi. Asiaa selosti seutujohtaja Nurminen. 7 MUUT ASIAT Taru Kuosmanen kertoi ajankohtaiset kuulumiset sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten palvelurakenteiden selvitysten suhteen. Lisäksi keskusteltiin syntyvien yhteistoiminta-alueiden vaikututuksista työryhmän kokoonpanoon. 10/11

11 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 11/11