MUISTIO 2/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys- ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Harju Raija sosiaali- ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali- ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Rutanen Leila vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Orivesi Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Mäkinen Sari ylilääkäri 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET 4 5 SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTITYÖ 6 6 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN 8 7 MUUT ASIAT 11 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja Paavilainen avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion (liitteenä). Päätös. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - suun terveydenhuollon ajankohtaiset asiat - Kaste -hankkeiden seuraava haku syyskuussa seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat Seuraavat kokoukset: 11.6 kello Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Päätös. Merkittiin tiedoksi sovittiin palattavan suun terveydenhuollon asioihin. Juupajoen ja Oriveden liitos kaatui. 3/11

4 4 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET Seutujohtaja Nurminen ja kehittämispäällikkö Laine: Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan raportin kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun nykytilasta ja päätti, että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. MAL2-aiesopimuksessa toimenpide on muotoiltu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Seudullisissa periaatteissa huomioidaan palvelujen liikenteelliset vaikutukset eri kulkumuotoihin. Kuntien yhteissuunnittelualueilla selvitetään palvelujen yhteistuotantomahdollisuutta. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Seudullisten palveluverkkoperiaatteiden tarvetta lähestyttiin keväällä 2012 selvittämällä palveluverkon suunnittelun nykytilaa kunnissa. Kartoituksen mukaan kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun yksittäisistä päätöksistä aina poliittisesti hyväksyttyihin palveluverkkoperiaatteisiin. Kartoituksen johtopäätökset tukivat palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelua. Palveluverkon periaatteiden suunnittelua ja palveluiden toteutusta voidaan lähestyä mm. seuraavien näkökulmien kautta: Periaatteiden luonne Periaatteisiin tulee sitoutua sekä operatiivisella että poliittisella tasolla. Seudulliset periaatteet voisivat olla yhteisesti hyväksyttyjä strategisia näkemyksiä sekä menettelytapoja palveluverkon suunnittelun perustaksi. Pohjaa työlle on luotu aiemmin mm. Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksessä, joissa korostuivat mm. mitoitus- ja rajaaluekysymykset. Tulevaisuuteen orientoituvat palveluverkkoratkaisut saavat mitoituskriteerinsä rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä väestön sijoittumisen kautta. Käsitteet Seudullista käsitteistöä voidaan hyödyntää palvelujaoissa ja luokitteluissa. Tärkeänä nähdään vähintään lähi- ja aluepalveluiden yhteinen määrittely. 4/11

5 Toimintamallit Palveluverkkosuunnittelun yhteiset toimintamallit voivat tukea mm. kuntien kahdenvälistä palveluverkkosuunnittelua ja toteutusta kuntarajalla. Yhteisen toimintamallin ja kriteeristön tarvetta koetaan myös investointisuunnittelussa. Yhdyskuntarakenne MAL2-aiesopimuksen kirjaukset korostavat palveluverkon yhdyskuntarakenteellista näkökulmaa. Seudullisten periaatteiden valmistelussa tulee huomioida myös maakuntakaavatyö, jossa OASin mukaan tarkasteltavia asioita ovat mm. palveluverkko (keskusta-alueet ja muut palveluiden alueet, palvelukylät sekä vähittäiskaupan suuryksiköt). Hyvinvointipalveluiden asiantuntijaryhmät ovat käyneet jatkosuunnittelua koskevan keskustelun seutuhallituksen päätöksen pohjalta ja todenneet, että palveluverkkosuunnittelun seudullisten periaatteiden kokoamiseksi työ tulisi aloittaa yhteisen käsitteistön luomisesta. Kyseeseen voisi tulla ensimmäisessä vaiheessa esimerkiksi palvelukategorisointi, jonka avulla erilaiset palvelumuodot ja tyypit (kuten päiväkoti-lähipalvelu, terveyskeskus-aluepalvelu) määritellään seudullisesti ja jota myös kunnat soveltaisivat jatkossa omassa palveluverkkosuunnittelussaan. Toisessa vaiheessa palvelutasovyöhykkeet voitaisiin lisätä uuteen seudulliseen rakennesuunnitelmaan väestötietojen avulla ja siten tunnistaa potentiaalisia yhteiskehittämisalueita ja edistää seudullisen palveluverkon hahmottamista sekä investointisuunnittelua. -- Kehittämispäällikkö Laine : Seudulliset hyvinvointipalvelutyöryhmät ovat toteuttaneet kehittämispäivissään 2013 syksyllä palvelutehtävien kategorisoinnin ja käsitteistön luomisen. Palvelut on jaoteltu asiointitiheyden mukaan tai järjestämistavan tarkoituksenmukaisuuden mukaisesti (keskitetty erikoispalvelu). Ensimmäisessa vaiheessa työryhmät ovat määritelleet, millaisia toimintatapaperiaatteita asiakirjaan lisätään ja millä tarkkuustasolla toimintatapaperiaatteet on syytä kirjata. Tampereen kaupunki on käynnistämässä yhtäaikaisesti omaa palveluverkon kehittämissuunnitelmaansa ja periaatteita on harmonisoitu Tampereen kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kehyskuntien osalta on toteutettu vastaavaa tarkastelua. Palveluverkkoperiaatteita laadittaessa on osallistuttu myös vuorovaikutteisesti maakuntakaavatyön puitteissa meneillään olevaan palveluverkkosuunnitteluun. Seudun kuntajohtajat ovat käsitelleet asiaa kokouksessaan Tuloksena tarkastelua on toivottu laajennettavan myös tulevaisuuden 5/11

6 palvelumallien suuntaan rakenteellisen tarkastelun lisäksi. Työtä tukee sote-työryhmän käynnistämä tulevaisuuden sote-palveluiden sekä tiedonhallinnan visiointityö. Tarkoituksena on, että kunnat hyväksyvät periaatteet rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä. Liite: periaatteiden ajankohtainen versio Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää ohjeistaa seudullisen palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen periaatteiden laadintaa. Päätös. Työryhmä merkitsi valmistelun tiedoksi ja keskustelun jälkeen valtuutti työryhmän asiantuntijasihteerin laatimaan tulevaisuuden toimintamalliperiaatteita sote-palveluiden osalta työryhmän 28.3 käymän visiointikeskustelun yhteenvedon pohjalta. 5 SEUDULLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTI- TYÖ Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan Tarve tulevaisuuden palveluiden ja tiedonhallinnan pohdinnalle on lähtenyt liikkeelle tietohallinnon aloitteesta. Tietohallinnon näkökulmasta sote-sektorin kehittämistyötä on tehty Tampereen seudulla vahvasti oletuksella, että tietohallinto pystyy ICT ratkaisujen uusimisen kautta korjaamaan nykyisiä ongelmallisia toiminnan ja prosessien epäkohtia (mm. sote-tietojen tehokas hyödyntäminen alueellisesti). Toisaalta keskustelussa on korostunut myös odottava kanta siihen, mitä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat käytännössä. Tampereen seudulta on puuttunut selkeä ja riittävän tavoitteellinen asiakaslähtöinen sote-palveluiden kehittämisen visio. Tällaisia kehitystoimenpiteitä on kuitenkin nähtävissä esimerkiksi pääkaupungin tai Oulun seudulla. Tietohallinto haluaakin haastaa Tampereen kaupunkiseudun palvelutoiminnan edustajia miettimään, miten seudulla saataisiin aikaiseksi ak- 6/11

7 tiivinen ja asiakaslähtöinen ICT-teknologiaa tehokkaasti hyödyntävä kehittämistoiminta. Keskeinen ratkaistava kysymys on esimerkiksi, miten seudullisesti kehitetään alueellista soten kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Keskeinen osa kokonaisarkkitehtuuria on kehittämispolku, joka kuvaa ne kehittämiskohteet joiden toimeenpanolla siirrytään nykytilasta määriteltyyn tavoitetilaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman kehittämispolussa vuodelle 2016 on kuvattu paljon uusia kehittämiskokonaisuuksia, jotka alkavat pian jalkautumaan kuntiin. Esimerkkejä tällaisista kehittämiskokonaisuuksista ovat esimerkiksi kansalaisten käyttöliittymäpalvelut, sosiaalihuollon arkisto ja potilastiedon arkiston seuraavat vaiheet. -- Haasteeseen vastaamiseksi Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan Erillinen kehittämispäivä asiantuntija-alustuksineen pidettiin Kehittämispäivän työpajasta koottu materiaali esitetään kokouksessa. Työtä jatketaan asetetun pientyöryhmän toimesta. Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää merkitä visiointipäivän tulokset tiedoksi sekä päättää hankkeen jatkon edistämisestä. Päätös. Työryhmä hyväksyi visiointityön jatkamisen ja selvityksen laadinnan aloittamisen. Työryhmä ohjeisti selvityksen segmenttiryhmiä (työikäiset, ikääntyvät). IT- ratkaisujen osalta valmistelun osalta Tampereen tietohallinnossa ja seudullisessa tietohallinnossa valmistaudutaan soteuudistuksen akuutteihin tarpeisiin. 7/11

8 6 PAIKKATIETOPOHJAISEN SEUTUSUUNNITTELUN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen : MAL-sopimuksessa todetaan, että sopimuskaudella kunnat ottavat käyttöön paikkatietojärjestelmien mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen seurannassa ja sopivat tuotettavista analyyseistä ja käytettävistä mittareista. Kuntayhtymän toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2014 asia on muotoiltu siten, että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen on tarkoitus käynnistyä vuonna Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on muodostunut vapaaehtoisen seutuyhteistyön keskeiseksi teemaksi. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. Seudullinen MAL-suunnittelu on nostanut esiin suunnitelmien havainnollisuutta lisäävän paikkatiedon hyödyntämisen tarpeet ja mahdollisuudet mm. suunnitteluvaiheessa valintoja tehtäessä. Paikkatiedon hyödyntämisen tarve on akuutti myös MAL-sopimuksen seurannassa. MAL-aiesopimuksen lisäksi paikkatietopohjaisen tiedon tuottamisen kehittämistä kaupunkiseudulla ohjaavat vuosille vahvistettu kansallinen paikkatietostrategia, Inspire-direktiivi, laki- ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista ja kuntien paikkatietostrategiat. Inspire direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietovarantojen hallintaa ja käytettävyyttä ja velvoittaa viranomaiset, esimerkiksi kunnat, kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot sekä saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiseen ja avoimeen käyttöön. Direktiivin toteuttamisesta Suomessa säädetään em. paikkatietoinfrastruktuurilailla ja asetuksella. Kehyskunnille on valmistunut vuonna 2008 yhteinen paikkatietostrategia, joka vaatii jo omalta osaltaan uudistamista. Tampereella on oma paikkatietostrategiansa, joka on hyväksytty vuonna Seudullista paikkatietopohjaista tietotuotantoa on tarkasteltu kuntayhtymän hankkeessa 2011 (esiselvitys sähköinen palveluverkko - ja kartta) ja uudelleen ns. omana työnä syksyllä Tarkasteluissa on ilmennyt, että seudun kunnilla on eroja paikkatietopohjaisen datan tuottamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Myös käytettävissä tietotekniikkaympäristöissä on eroa. Nykyisin kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on hajanaista. Tiedon tuottajia on useita, mutta tiedon hyödyntämisaste seutusuunnittelussa on alhainen. Yhdyskuntarakennetta koskeva tietoa syntyy mm. kahdeksassa kunnassa, ELYkeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Tilastokeskuksessa. 8/11

9 Haasteita on myös tiedon keräämisessä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä suuri osa seudullisesta seurantatiedosta kootaan erillisin sähköpostitiedusteluin, joihin vastaaminen, vastausten odottelu, karhuaminen ja kokoaminen vievät paljon työaikaa. Tämän vuoksi yhdyskuntarakennetta koskevan tiedon tuottamisen, jakelun ja koonnin systematisointiin ja resursointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tehdyn tarkastelun perusteella on myös ilmeistä, että paikkatietopohjaista tietoa ei vielä kattavasti osata hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen on tarkoituksen mukaista toteuttaa kahdessa päävaiheessa: 1) Vuoden 2014 aikana työ organisoidaan, kartoitetaan kehyskuntien toimintamallit, resurssit ja käytettävissä olevat välineet. Kartoituksen pohjalta päätetään toimenpidesuosituksista, joilla paikkatietopohjaisen tietotuotannon yhdenmukaistaminen onnistuu kehyskunnissa. Tämän jälkeen kunnat toteuttavat tarvittavan tuotantoja kehittämistyötyön koordinoidusti. Vuoden 2014 lopussa kehyskunnilla ja Tampereella on yhtenäinen paikkatietopohja, jonka hyödyntämismallia seudullisiin tarpeisiin tutkitaan seuraavassa vaiheessa. 2) Vuoden 2015 aikana valmistellaan kaikkien jäsenkuntien yhteistyössä seudullisen paikkatietopohjaisen tietotuotannon malli, avoimeen käyttöön kuntayhtymän ja kuntien tarpeisiin. Jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota myös kuntien päätöksentekijöiden sekä viran- ja toimenhaltijoiden perehdytykseen ja paikkatietopohjaisen tiedon hyödyntämiseen. Hankkeen rahoitustarve vuoden 2014 toimenpiteiden osalta on euroa. Rahoitus käytetään kuntien työtä tukevan seudullisen projektin koordinointikuluihin sisältäen työn organisoinnin, työsuunnitelman laadinnan, nykytilan kartoituksen, toimenpidesuositusten laadinnan ja kuntien paikkatietotuotannon tukemisen, projektikokoukset ja yhteiset tilaisuudet. Kuntajohtajakokouksen mukaan koordinointityön rahoitus vuonna 2014 tulisi painottua kehyskunnille työn painopistettä vastaten. Vuoden 2014 rahoitus esitetään jaettavaksi seuraavasti: kuntayhtymä euroa, MAL-verkosto euroa ja kehyskuntien rahoitus euroa. Asukasluvun mukaisesti jaetut kuntakohtaiset osuudet ovat: 9/11

10 Kuntaosuudet asluku 12/2013 euroa Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere 0 Vesilahti Ylöjärvi Yht Vuoden 2015 osalta hankkeen painopiste laajenee kattamaan myös Tampereen, ja rahoitus jakaantuu kuntayhtymän maksuosuuteen ja mahdollisen ITI-rahoitukseen. Kaavoitusjohtajien työryhmä (MASTO) hyväksyi omalta osaltaan hankkeen käynnistämisen ja rahoitusmallin kokouksessaan Myös kehyskuntien teknisten johtajien kanssa on käyty palaverit, joissa he omalta osaltaan ovat hyväksyneet hankkeen käynnistämisen esitetyllä toimintamallilla. Tekniset johtajat ovat luonteva ohjausryhmä projektille. Projekti muodostuu poikkihallinnolliseksi, sillä kattavat tietosisällöt edellyttävät paikkatietojen tuottamista myös hyvinvointipalvelujen osalta. Seudun kuntajohtajat käsittelevät asiaa kokouksessaan Esityksenä on, että että paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa käynnistetään kuntien omaa työtä koordinoivan projektin pohjalta vuonna 2014 ja projekti rahoitetaan em. taulukossa näkyvällä tavalla. Ohjausryhmänä toimisi kaupunkiseudun teknisistä johtajista koostuva infratyöryhmä ja projektin käytännön työstä vastaisi paikkatietoasiantuntijoista nimettävä projektiryhmä ja kuntayhtymän henkilöstö. Päätösehdotus. SEUTUSOTE kehittämispäällikkö Laine: Työryhmä päättää antaa tukensa hankkeelle sekä tukea tarvittavin osin tietosisältöjen määrittelyä ja tuottamista sekä merkitä hankkeen suunnittelun tiedoksi. Päätös. Työryhmä antoi tukensa hankkeelle ja merkitsi sen tiedoksi. Työryhmä esitti toiveen, että hankkeesta syntyy myös kuntia 10/11

11 hyödyttävää aineistoa omissa palveluissa soveltamiseksi. 7 MUUT ASIAT Tuukka Salkoaho esitteli Tampereen kaupungin näkemyksiä soteuudistuksesta. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 11/11