TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 MUISTIO 2/2011 Aika klo Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja (x) Sari Mäkinen Kangasala 2. varapuheenjohtaja ( ) Raimo Nieminen Lempäälä ( ) Tuula Salminen Lempäälä ( ) Erja Kovalainen Nokia ( ) Kari Rannanautio Orivesi (x) Paula Paavilainen Pirkkala (x) Pirkko Ranki Pirkkala ( ) Kari Hakari Tampere ( ) Taru Kuosmanen Tampere ( ) Erkki Lehtomäki Tampere (x) Heikki Lätti Tampere ( ) Eeva Päivärinta Tampere ( ) Pirkko Partanen Vesilahti (x) Tiina Viitaniemi Vesilahti ( ) Marketta Tiihala Ylöjärvi ( ) Kari Virta Ylöjärvi (x) Päivi Nurminen TKSKY (x) Tuukka Salkoaho TKSKY sihteeri (x) Raimo Nieminen henkilöstön edustaja (x) Kutsut: Outi Lepistö Pirteva (x) Kimmo Wuotila Digifundus Oy (x) RUOKAILUJÄRJESTELY Kokoukseen osallistuvilla on mahdollisuus buffetlounaaseen ennen kokousta Juvenes ravintola Ziperiassa, Itäinenkatu 9, Siperia kiinteistö 1. kerros. Ilmoittakaa kassalla nimenne, niin ravintola osaa laskuttaa kuntayhtymää. Ravintolassa on pöytä varattuna klo alkaen.

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ONKOLOGIAN JA SISÄTAUTIEN ERIKOISALOJEN TOIMINNAN AUDITOINTI DIGIFUNDUS OY:N ESITTELY MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

3 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Puheenjohtaja Tarja Marjamäki avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Päätösehdotus hyväksyttiin. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys muutettuna siten, että ensimmäisenä varsinaisena asiana päätettiin käsitellä Ympäristöterveydenhuollon seutuyhteistyön mahdollisuudet.. 4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET Tampereen kaupunkiseudun alueella toimii kolme ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä. Seutuyksiköt tekevät runsaasti yhteistyötä yhdenmukaistaakseen toimintaansa. Nykytilanne on kuitenkin osittain hallinnollisesti ja toiminnallisesti sekava. Kunnat ja niiden viranhaltijat hoitavat ympäristöterveydenhuollon osa alueita osittain päällekkäisinä. Päällekkäistä toimintaa muodostuu mm valvontasuunnitelmien, laatujärjestelmien, maksutaksojen, lomakkeiden laatimisen ja keskushallinnolle raportoimisen muodossa sekä tietohallinnon osalta. Pitkäjänteinen toiminnan linjaaminen, yhtenäisten toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden asettaminen ja asiakkaiden yhdenvertainen palvelu kaupunkiseudulla ei ole mahdollista, kun toiminta on jakautunut useaan organisaatioon. 3

4 Toimiala on tiukkaan lainsäädännöllä säädeltyä, eikä kuntakohtaisia eroavaisuuksia toiminnassa tai asiakkaiden kohtelussa pitäisi olla. Toimialalla on lisäksi useita kapeita sektoreita, joissa toimiminen seudullisesti olisi kannattavaa. Näitä ovat mm kemikaalivalvonta ja ensisaapumisvalvonta sekä valtiollinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä. Seutuhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt, että selvitys koko ympäristöterveydenhuollon seudullisesta organisoinnista käynnistetään vuoden 2011 alussa. Kuntayhtymä on varautunut selvitykseen vuoden 2011 talousarviossaan ja seudulliseen selvitykseen on varattu rahoitusta Selvitystä tekemään kilpailutetaan konsultti. Keskeisenä tavoitteena on kartoittaa ympäristöterveydenhuollon yhteistyön mahdollisuudet ja toiminnan kannalta oleelliset organisointivaihtoehdot kaupunkiseudulla ja lähialueilla sekä vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset. Selvityksessä tulee erityisesti huomioida mukana olevien tahojen riittävä kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen sekä toimialaa säätelevä lainsäädäntö ja ministeriöiden ja keskusvirastojen ohjaus. Selvitystä varten tulee perustaa ohjaus ja projektityöryhmät, joiden kokoonpano on esitetty liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa. Projektityöryhmä vastaa selvityksen käytännön tasosta ohjausryhmän alaisuudessa. Hankkeen päätyttyä ohjausryhmä esittää konsultin työn perusteella loppuyhteenvedon ja toimenpide ehdotukset käsiteltäväksi kaupunkiseudun kuntayhtymälle ja edelleen jäsenkunnille. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä esiselvitysvaiheessa kartoitetaan toiminnan ja organisaatioiden nykytila ja haasteet. Esiselvityksen valmistuttua jatketaan selvitystä organisaatiovaihtoehtojen toteuttamisesta. Esiselvitys on tarkoitus käynnistää elokuussa 2011 ja toinen vaihe tammikuussa Koko hankkeen on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2012 jolloin mahdolliset muutokset toiminnassa voidaan toteuttaa vuoden 2013 alussa. Ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö selostaa asiaa kokouksessa. Liite: Hankesuunnitelma Työryhmä päättää omalta osaltaan esittää seudun kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle, että hanke käynnistetään suunnitelman mukaisessa aikataulussa. 4

5 Työryhmä päätti esittää seudun kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle, että hanke viedään yhtenä kokonaisuutena läpi ja aikataulua kiristetään siten, että esitykset mahdollisesta uudelleenorganisoinnista olisivat valmiina kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kilpailutusasiakirjat laaditaan seudun kuntajohtajakokoukseen TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMA Tampereen kaupunkiseudun sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelman valmistelu on edennyt pisteeseen, jossa tavoitellut kehittämisen painopistealueet ja toimenpiteet tuleville vuosille ovat valikoituneet. Suunnittelun keskiöön on noussut toukokuun alusta voimaan tulevaan terveydenhuoltolakiin varautuminen. Lain mukaan potilaalla on esivaiheessa mahdollisuus valita kuntansa tai yhteistoimintaalueensa terveysasema ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajenee valtakunnalliseksi. Kehittämisohjelman valmistelussa on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, että Tampereen kaupunkiseudulla kyetään ennakoimaan seudun sisäisen kilpailun vaikutukset ja toimimaan asiassa proaktiivisesti. Rakenteellisesti tiiviillä Tampereen kaupunkiseudulla onkin omaehtoisesti lähdettävä rakentamaan terveydenhuollon toimintamalleja, jotka luovat kunnille edellytykset palvelujen järjestämiseen muuttuneista lähtökohdista. Tässä suunnittelun vaiheessa onkin tuotu esille, että seudulla tulisi laatia selvitys suun terveydenhuollon seudullisesta organisoinnista sekä selvitys perustason erikoissairaanhoidon seudullisen organisaation perustamisen edellytyksistä. Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä, että vapaata palveluihin hakeutumista pilotoidaan jollakin valitulla kuntarajat ylittävällä alueella vuosina ennen lain voimaantuloa. Edellä mainittujen toimenpiteiden ohella kehittämisohjelman painopisteitä ovat yhteisen tietotuotannon ja kustannuslaskennan kehittäminen, terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittaminen, terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman laadinta sekä sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen vahvistaminen. 5

6 Liite: Sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (luonnos) Käydään kehittämisohjelman luonnos läpi. Merkitään annettu ohjeistus tiedoksi. Käytiin läpi kehittämisohjelman luonnos. Todettiin, että ohjelmaa on valmisteltu sovittujen linjausten mukaisesti. 6. PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ONKOLOGIAN JA SISÄTAUTIEN ERIKOISALOJEN TOI MINNAN AUDITOINTI Pirkanmaan sairaanhoitopiirin onkologian ja sisätautien erikoisalojen toiminnan auditointi on valmistunut. Auditointihankkeen päätavoitteena oli muodostaa ulkopuolinen asiantuntija arvio Pirkanmaan sairaanhoitopiirin syöpä ja sisätautien toiminnan toimintakäytännöistä sekä vertailla ko. alojen hoitokäytäntöjä, palveluiden käyttöä ja kustannuksia muihin yliopistosairaaloihin. Toisena päätavoitteena on tuottaa toimenpide ehdotukset syöpä ja sisätautien palvelujen järjestämiseksi niin, että ne täyttävät tulevaisuuden hyvän, kustannustehokkaan ja vaikuttavan hoidon rakenteet ja tunnusmerkit. PSHP:n ja vertailussa mukana olleiden sairaanhoitopiirien sekä kaupunkien syövän ja sisätautien hoidon kustannustasoa lähestyttiin tarkastelemalla toisaalta erikoisalojen toteutuneita (hoitotoiminnan aiheuttamia) kustannuksia mutta myös koko hoidon kokonaisuuteen liittyviä laskennallisia kustannuksia. Tässä rekisteritietoihin pohjautuvassa osuudessa ei siis käsitelty laskutuksen kautta syntyneitä tilaajan kustannuksia eikä myöskään laskutuksen ja todellisten kustannusten välistä eroa. Havaittuja kustannusten eroja (poikkileikkausasetelmassa sekä aikasarjatarkasteluissa) pyrittiin selventämään kahden selittävän tekijän avulla, eli missä määrin havaitut erot johtuivat 1) siitä, kuinka paljon palveluja tuotetaan väestöön nähden ja 2) siitä, kuinka tehokkaasti (keskimääräisillä yksikkökustannuksilla) näitä palveluja on tuotettu. Syöpätautien osalta voidaan arvioida, että PSHP:n kustannusten nousu vuosina johtuu pääasiassa seuraavista erillisistä tekijöistä: 1) kasvavat potilasmäärät useissa merkittävissä syöpäpotilai 6

7 den ryhmissä, 2) Hoitokäytännöistä johtuva yksikkökustannusten kasvu (keskimäärin hoitojaksot/potilas, avokäynnit/potilas, porrastus), 3) Kasvava osuus syöpätautien hoidosta syöpätautien erikoisalan vastuulla (tämä selittää siis syöpätautien erikoisalan kustannusten nousua), 4) Päijät Hämeen yksikön kustannusten liittäminen TAY Sin syöpätautien kustannuksiin (näkyy nousseina kustannuksina vuodesta 2007). VSSHP:iin vertailemalla voitiin todeta että potilasmäärät ovat nousseet hyvin samansuuruisesti (selitys 1) eli suhteellisesti nopeampaa kustannusten nousua voi selittää vain 2) ja 3). Tarkasteltaessa kustannuksia todellisten kustannusten (ts. tilinpäätösten) mukaan havaittiin hinnoittelun nousseen todellisia kustannuksia nopeammin. Toiminnan hajauttaminen ei näyttäisi säästävän kustannuksia. Taysin omana toimintana oleva Lahden sädehoitoyksikkö on tilinpäätöstietojen mukaan tappiollista ja toiminnan alkuvuosien kustannukset on katettu kalliimmilla hinnoilla. Myöskään Taysin ja Hatanpään sairaalan välinen työnjako rintasyöpä ja suolistosyöpäleikkauksissa ei näyttäisi tuovan säästöjä pikemmin hoitoviiveitä potilaalle. Pirkanmaan sisätautien palvelujen tarve ei tilastojen valossa eroa koko maan vastaavista luvuista. Poikkeuksen tekevät korkeat MRSA ja Clostridium difficele luvut. Lisäksi Iskeemisissä sydänsairauksissa ja munuaissairauksissa on tapahtunut suhteellisen merkittävää potilasmäärien kasvua. Munuaissairauksissa on Pirkanmaalla korkea ilmaantuvuus ja aktiivihoidon piirissä on entistä enemmän potilaita. Dialyysihoitoon pääsy on valtakunnallisten suositusten mukaista. Dialyysihoidon yksikköhinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Diabeteksen 2. tyypin kansallinen hanke (D2D), mikä toteutettiin myös Pirkanmaalla, on tuonut uusia diabeetikkoja hoidon piiriin. Reumahoito on siirtynyt valtaosin avohoitopainotteiseksi ja vähentänyt kuluja (vähentänyt vuodeosastohoidon tarvetta) mutta toisaalta lisännyt jonkin verran lääkehoidon kustannuksia. Sisätautien potilasryhmäkohtainen tarkastelu ei paljastanut merkittävää kalleuseroa PSHP:n haitaksi poikkeuksena iskeemiset sydänsairaudet ja sepsikset, joissa PSHP:n yksikkökustannukset jonkin verran korkeammat Varsinais Suomeen verrattuna. Lisäksi leukemiassa ja suolisairauksien ryhmässä PSHP nousi kustannuksiltaan korkeammaksi kuin VSSHP. Auditointiraportit toimenpide ja kehittämisehdotuksineen ovat esityslistan liitteenä. Asiaa selostetaan kokouksessa. 7

8 Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7. DIGIFUNDUS OY:N ESITTELY Digifundus Oy:n myyntijohtaja Kimmo Wuotila esittelee yrityksen toimintaa kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 8. MUUT ASIAT Käydään läpi muut esille tulevat asiat. Tarja Marjamäki ja Erkki Lehtomäki selostivat TAYS:n yhteyteen rakentuvan potilashotellin valmistelun tilannetta. Käydyssä keskustelussa työryhmän jäsenet totesivat, että potilashotelli on koko ervaalueen kattava hanke, ei niinkään kaupunkiseudun kuntien. Tämän tulisi näkyä myös hankkeen valmistelussa. 9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Marjamäki päättää kokouksen. Puheenjohtaja Marjamäki päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 8