MUISTIO 2/

Transkriptio

1 Aika: klo Huom. kokoukselle varattu aika on hieman pidempi 29.3 perutun kokouksen asioiden vuoksi. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Marjamäki Tarja ylilääkäri Lempäälä, pj. Ahvenainen Jari tilaajapäällikkö Tampere tilalla Mika Vuori suunnittelupäällikkö Tampere Hakari Kari kehitysjohtaja Tampere Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala, 1. vpj. Kovalainen Erja sosiaalityön johtaja Nokia Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Lätti Heikki avopalvelujen johtaja Tampere Mäkinen Sari johtava ylilääkäri Kangasala 2. vpj. Nieminen Raimo sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula vs. perusturvajohtaja Pirkkala Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Pulkkinen Laura vt. johtava lääkäri Vesilahti Päivärinta Eeva tilaajapäällikkö Tampere Ranki Pirkko ylilääkäri Pirkkala Rannanautio Kari sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Toni K. Laine seutukoordinaattori TKS, sihteeri Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere Tiihala Marketta sosiaalityön johtaja Ylöjärvi Uitus Mäntylä Katja vt. perusturvajohtaja Nokia Virta Kari perusturvajohtaja Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Mattelmäki Ulla lääkintöneuvos Rekonen Riku projektipäällikkö Tampere Aaltonen Anne Mari projektipäällikkö TKS Virtanen Martti johtaja Nordic Casemix Centre Kokko Petra johtaja FCG 1/16

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA, HANKKEEN ETENEMINEN 3 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTAMISHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JÄRJESTELMIEN ESITTELY 5 6 TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA PROJEKTIN (SOPIMUSOHJAUSMENETTELYN KEHITTÄMISHANKE) AJANKOHTAISET ASIAT 6 7 PALVELUSETELI JA OSTOPALVELUTOIMINNAN TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISU PROJEKTI 7 8 SUUN TERVEYDENHUOLLON HANKE, TILANNEKATSAUS 8 9 SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA, LOPPURAPORTTI 9 10 SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA HANKKEEN KÄYTÄNTÖÖN VIEMISEN EDISTÄMINEN PALVELUVERKON SUUNNITTELU TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, NYKYTILAN KARTOITUS, LOPPURAPORTTI MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/16

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion (liitteenä). Päätösehdotus hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT työryhmän sihteeriksi on vaihtunut uusi seutukoordinaattori Toni K. Laine seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 4 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA, HANKKEEN ETENEMINEN Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on terveydenhuoltolain 34 :n mukaan laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. 3/16

4 Terveydenhuoltolaissa annetaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laadinnassa aloite kunnille, jotka ovat velvollisia laatimaan suunnitelman itse ja/tai yhteistoimintaorganisaatioidensa puitteissa. Lain myötä kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa terveydenhuollon kokonaisuuden kehittämiseen. Nelivuotinen suunnitelma antaa mahdollisuuksia merkittävien muutosten aikaansaamiseen, mikäli kunnat pystyvät löytämään asiassa yhteisen äänen. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan näin edelleen purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki selostaa asian etenemistä kokouksessa Pirkanmaan osalta. Työryhmä päättää merkitä selostuksen järjestämissuunnitelman valmistelun etenemisestä tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 4/16

5 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTAMISHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JÄRJESTELMI EN ESITTELY Kunnallisen sosiaali ja terveydenhuollon toimintaympäristö on tulossa yhteen suurimmista murrosvaiheistaan lainsäädännön uudistuksista ja palvelutarpeen kasvusta johtuen. Vuonna 2014 konkretisoituu perusterveydenhuollon uudistus, joka tuo asiakkaalle mahdollisuuden valita perusterveydenhuollon hoitoyksikkö myös oman kunnan ulkopuolelta. Asiakkaan näkökulmasta kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa tulevat siis muodostamaan yhden perusterveydenhuollon alueen. Asiakkaan asemaa vahvistaa lisäksi mahdollisuus valita hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Muutostekijät edellyttävät yhteistä viitekehystä kaupunkiseudun kuntien perusterveydenhuollon kehittämiseen. Tällä hetkellä kunnallisia perusterveydenhuollon palveluja koskeva laadullinen, määrällinen ja asiakasryhmittäinen tieto on kirjavaa, vaikeasti hyödynnettävää ja ennen kaikkea vain kuntakohtaista. Kootun, analysoidun ja vertaillun tiedon systemaattinen hyväksikäyttö avaa mahdollisuuksia terveyspalvelujen laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämiselle yli nykyisten kunta ja organisaatiorajojen. Lisäksi se on välttämätön edellytys 2014 käynnistyvän kuntien välisen asiakaslaskutuksen toteuttamisessa. Myös terveyspalvelujen laatua ja eroavaisuuksia kuntien välillä on tarpeen kuvata. Oikein toteutettuna kuntien yhteinen perusterveydenhuollon tuotteistus on yksi keskeisimmistä työkaluista myös toimintoja rationalisoitaessa. Se mahdollistaa kuntakohtaisten yksittäisten mutta myös seudullisten yhteisten kehittämiskohteiden tunnistamisen ja kehittämistyön aktivoinnin. Tämän ohella tuotteistuksella pyritään yleisen kustannustietoisuuden lisäämiseen. Lisäksi tilanteessa, jossa palvelujen käyttö yli kuntarajojen on lisääntymässä, tarvitaan läpinäkyviä ja yhteismitallisia järjestelmiä tuotteiden hinnoittelulle laskutuksen perusteeksi Muutoksen ennakoimiseksi rakenteellisesti tiiviillä kaupunkiseudulla on omaehtoisesti lähdettävä rakentamaan toimintamallia, joka luo kunnille palvelujen järjestäjänä riittävän liikkumatilan mitoittaa ja suunnitella terveydenhuollon palvelutarjonta lainsäädännölliset ja asiakaslähtöiset tarpeet huomioiden. Yhteisellä kehittämistyöllä vältetään myös mahdollinen epäterve kilpailu kuntien välillä ja taataan kaupunkiseudun asukkaille tasainen palvelutaso. Tuotteistamishankkeen käynnistämiseen on haettu rahoitusta Pirkanmaan liitolta ja hankkeen käynnistäminen syksyllä 2012 on vireillä. Ennen siirtymistä varsinaiseen hankkeistukseen on kuitenkin tarpeellista tutustua erilaisiin tuotteistusjärjestelmiin sekä selvittää valtakunnallisia linjauksia perusterveydenhuollon tuotteistuksen suhteen. 5/16

6 Tarkempi hankesuunnitelma tavoitteenasetteluineen sekä taloudellisine yksityiskohteineen on liitteenä. Martti Virtanen ja Petra Kokko selostavat tuotteistusasiaa kokouksessa pdrg:n osalta. APR:n osalta asiaa selostaa Riku Rekonen. Liite: Hankesuunnitelma Työryhmä päättää hyväksyä omalta osaltaan hankesuunnitelman ja hankkeen käynnistämisen myönteisen rahoituspäätöksen toteutuessa sekä merkitä esitetyt selostukset tiedoksi. Työryhmä hyväksyi omalta osaltaan hankkeen käynnistämisen rahoituksen toteutuessa sekä merkitsi esitetyt selostukset tiedoksi. 6 TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA PROJEKTIN (SOPIMUSOHJAUSMENETTELYN KE HITTÄMISHANKE) AJANKOHTAISET ASIAT Projektipäällikkö Riku Rekonen : Projektin projektisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmässä ja toimenpiteet molemmissa pilottikohteissa ovat käynnissä. Tays Silmäkeskuksen osalta on keskitytty prosessikartan ja potilaslähtöisen hoitopolun kokonaisuuden sekä hoitoprosessien tunnistamiseen, määrittämiseen ja kuvaamiseen. Tays Silmäkeskuksen osalta terveysongelmakohtaiset hoitopolut muodostetaan kaihin, glaukooman ja ikärappeuman ympärille. Psykiatrian osalta pääpaino on ollut kokonaisuuden rajaamisessa ja terveysongelmakohtaisen kokonaisuuden määrittämisessä. Tulevaisuuden hoitopolun määrittämisessä pyritään tekemään yhteistyötä käynnissä olevan alueellisen hoitoketjutyön kanssa siten, että terveysongelmakohtainen tarkastelu perustetaan alueellisesti muodostettavaan psykoosipotilaan hoitoketjuun. Sopimusohjauksen osalta on käyty keskusteluja useiden eri toimijoiden kanssa ja tämänhetkiseen prosessiin liittyvää problematiikkaa on tunnistettu. Sopimusohjauksen prosessin ja palvelusopimuksen kehittämistä tehdään samanaikaisesti projektin muiden toimenpiteiden kanssa. 6/16

7 Projektipäällikkö Riku Rekonen selostaa asiaa kokouksessa. Työryhmä merkitsee selostuksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7 PALVELUSETELI JA OSTOPALVELUTOIMINNAN TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISU PROJEKTI Palvelusetelilain tultua voimaan seteli on mahdollistanut uuden järjestämistavan sosiaali ja terveyspalveluille. Palveluseteliin liittyvät prosessit ovat monelta osin kaupunki ja palveluriippumattomia ja siten niiden tueksi tarvittavien tietojärjestelmäratkaisujen määrittelyssä ja toteutuksessa on tarkoituksenmukaista tehdä kaupunkien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on löytää kumppani valtionhallinnosta ja sitä kautta ratkaista toteutuksen omistajuus ja löytää alusta, jonne tietojärjestelmäratkaisujen tarjoamat uudet sähköiset palvelut sijoitetaan siten, että ne voidaan tarjota kaikkien Suomen kuntien käyttöön. Tietohallintokoordinaattori Pirjo Smolander selostaa asiaa kokouksessa. Työryhmä päättää käydä keskustelun mahdollisista toiminnallisista kehittämistarpeista ja merkitä annetun selostuksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7/16

8 8 SUUN TERVEYDENHUOLLON HANKE, TILANNEKATSAUS Projektipäällikkö Aaltonen: Tampereen kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon ongelmana on hoitotakuulainsäädännön sekä väestön kasvun tuoma palvelutarpeen kasvu. Nykytoimintaa kuormittavat toimintaan muodostuneet hoitojonot ja jonojen hallinta. Lisäksi kaikissa kaupunkiseudun kunnissa on jo vuosia jatkunut hammaslääkärivaje ja johtamisvaje. Kuntien hoitojonoissa oli helmikuussa 2012 yhteensä 5366 asiakasta ja hoitoon pääsyn enimmäisajan ( 6 kk) ylitti 1411 asiakasta. Aikuisväestön hoitoon pääsyn aikarajoissa on merkittäviä eroja seudun kuntien välillä ( 4 vkoa 12 kk). Hammaslääkäriliiton lokakuussa 2011 tekemän selvityksen mukaan terveyskeskushammaslääkärien toimista oli vuonna 2011 täyttämättä 12,5 %. Vaje on kasvanut v.2010 työvoimaselvitykseen, jolloin se oli 11,4 %. Kaupunkiseudulla työvoimavaje näkyy erityisesti hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien puuttumisena. Erikoishammaslääkäri vaje vaikeuttaa ensisijaisesti lasten ja nuorten oikomishoidon palvelujen saatavuutta. Oikomishoidon järjestelyt ovat vaikeutuneet lähes kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Myös lapset ja nuoret odottavat oikomishoitoa jonossa. Suun terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja muutosjohtamista vaikeuttavat vähäiset johtajuusresurssit. Kehittämisen näkökulmasta on huolestuttavaa, että useista kaupunkiseudun kunnista puuttuu ylihammaslääkäri (Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja alkaen Ylöjärvi ( 5/12 asti). Ylihammaslääkärivaje vaikeuttaa mm. substanssiin liittyvän lyhyen ja pitkän aikavälin toiminnallista suunnittelua ja kehittämistä. Lisäksi kuntien jonotilanne vaatii jatkuvaa päivittäistoiminnan uudelleen organisointia, joka vaikeutuu substanssijohtajan puuttuessa. Työnjakoon liittyvää henkilöstön ammatillista kokemusta, koulutusta ja erityisosaamista on myös tarpeen hyödyntää nykyistä paremmin suun terveydenhuollon palveluissa. Selvitystyö on nyt edennyt ongelmaa ratkaisevien yhteistyömallien kuvaukseen. Yhteistyömalleja on kuvattu suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön, prosessien sujuvuuteen, kuntatalouteen ja kuntademokratiaan. Hankkeen ohjausryhmä on käsitellyt ja kokouksissa vaihtoehtoisia toimintamalleja tuotannon järjestämisen näkökulmasta. Seuraava kokous ( 22.5.) paneutuu toimintamallien analyysiin toiminnan järjestämisvastuun näkökulmasta. Tätä jatkoanalyysia tehdään osakeyhtiö, isäntäkunta, kunnallinen liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä malleista. 8/16

9 Projektipäällikkö Anne Mari Aaltonen selostaa asiaa kokouksessa. Työryhmä päättää merkitä annetun selostuksen tiedoksi ja tarvittaessa osaltaan ohjeistaa hankkeen jatkovalmistelua. Merkittiin tiedoksi. 9 SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA, LOP PURAPORTTI Seutukoordinaattori Salkoaho Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus päätti kokouksessa , että sopimus Tampereen kaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon seutuyhteistyön mahdollisuuksien selvittämisestä solmitaan Ramboll Management Consulting Oy:n kanssa. Päätöksessään seutuhallitus aikataulutti selvitystyötä siten, että työn väliraportointi sovittiin annettavaksi kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle lokakuussa 2011, työn loppuraportti puolestaan sovittiin luovutettavan tilaajalle tammikuussa Selvityshankkeen ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 7.2. hankkeen loppuraportin ja päätti esittää seudun kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle loppuraportin hyväksymistä sekä raportin pohjalta syntyneen yhteistyösuunnitelman viemistä käytäntöön. Valmistuneen selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella eri organisointivaihtoehtoja kaupunkiseututasoisen ympäristöterveydenhuollon yhteistyön lisäämiseksi. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisten vaikutusten tarkastelu oli toimeksiannossa rajattu reunaehtoihin, joiden mukaan toiminnan uudelleen organisoinnin ei tule lisätä merkittävästi alueen kuntien ympäristöterveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tiedonkeruu perustui eri sidosryhmien kuulemiseen, taloudellisten ja toiminnallisten tuloslaskelmien ja raporttien analysointiin sekä muun dokumenttiaineiston (muun muassa aikaisemmin tehdyt selvitykset) hyödyntämiseen. Selvityksen tiedonkeruun aikana kuultiin selvityksen kohteena 9/16

10 olevien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden johtoa ja muuta henkilöstöä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Selvityksen kohteena olivat seudulla toimivat kolme ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (Tampere, Pirteva, Kangasala Orivesi). Pirtevan ja Tampereen yksiköt ovat lähes yhtä suuria, kun tarkastellaan henkilöstömäärää, vuosikuluja sekä maksutuottoja. Vuonna 2011 Pirtevassa työskenteli 21 henkilöä, Tampereella 19 henkilöä ja Kangasala Orivedellä 12. Arvio vuoden 2011 vuosikuluista oli Pirtevassa euroa, Tampereella euroa ja Kangasala Oriveden osalta euroa. Työn ohjausryhmässä oli edustaja kaikista mukana olevista organisaatioista. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöllinen normiohjaus sekä siihen liittyvä valtakunnallinen ohjeistus on varsin keskeisessä asemassa toimintoja organisoitaessa, eikä kuntakohtaisia eroavaisuuksia toiminnassa tai asiakkaiden kohtelussa tulisi olla. Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat lisäksi tuoneet mukanaan ympäristöterveydenhuollon alalle uusia velvoitteita ja vastuita. Muuttuva toimintaympäristö asettaakin entistä enemmän haasteita toiminnan yhdenmukaisille linjauksille sekä asiakkaisiin kohdistuvien tasapuolisten vaatimusten suhteen. Jo näiden perusteella nykyistä laaja alaisempi yhteistyö kuntien välillä olisi kannattavaa. Konsultin näkemyksen mukaan ympäristöterveydenhuollon palvelun yhdenmukaisuus ja laatu paranevat toimintojen yhteistyön tiivistämisen myötä. Toimintamallien uudistamisesta ja yhdenmukaistamisesta saavutettavat hyödyt tulevat kulminoitumaan erityisesti toiminnan vaikuttavuuden lisääntymiseen (mm. yhteiset painopistealueet ja laatujärjestelmät), asiakkaiden yhdenvertaisuuden lisääntymiseen (yhteiset toimintaperiaatteet ja maksutaksat) sekä resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen (erikoisosaamisen keskittäminen ja sitä kautta tapahtuva osaamisen kehittyminen ja resurssien vapautuminen muihin toimintoihin). Seudullisessa toimintamallissa yleisen ympäristöterveydenhuollon toimintaa voidaan pyrkiä organisoimaan siten, että osaamista keskitetään nykyistä enemmän. Tehtävien uudelleen järjestäminen ja osaamisen keskittäminen mahdollistavat asiantuntemuksen syventämisen lisäksi myös toimivan varamiesjärjestelmän luomisen ja tätä myötä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun. Eläinlääkintähuollossa seudullinen toimintamallin mahdollistama valvontaeläinlääkärien yhteistyö tehostaisi yksilötyötä, vähentäisi työn kuormittavuutta sekä lisäisi eläinsuojelun ammattimaistumista. Eläinlääkintähuollossa osaamisen keskittäminen mahdollistaa myös tehokkaamman osaamisen jakamisen, mikä omalta osaltaan on myös rekrytointivaltti erityisesti nuoria eläinlääkäreitä palkattaessa. Myös toimivan 10/16

11 päivystysjärjestelmän on huomattu parantavan eläinlääkäreiden rekrytointeja eri alueille. Selvityksen perusteella konsultti esittää, että Tampereen kaupunkiseudun kunnat tekisivät päätöksen valita joko tiivistetyn verkostomallin tai seudullisen organisoinnin välillä. Selvitystyön pohjalta konsultti esittää, että Pirteva ottaisi vetovastuun seudullisen toimintamallin rakentamisesta. Vallitsevassa tilanteessa Pirtevalla on seudun toimijoista selkeästi parhaat edellytykset toimia muutosprosessin veturina. Lisäksi Pirtevalla on jo suhteellisen pitkä kokemus kuntien yhteistoiminnasta ympäristöterveydenhuollon alalla ja tehtyjen asiantuntijahaastatteluiden perusteella sen toiminta on arvotettu hyvin korkealle myös valtakunnallisesti. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus 28.3 ovat jo hyväksyneet loppuraportin sekä päättäneet lähettää loppuraportin jäsenkuntiin käsiteltäväksi. Liite: Loppuraportti Työryhmä päättää merkitä tiedoksi ja hyväksyä loppuraportin osaltaan. Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin loppuraportti. 10 SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIS TA HANKKEEN KÄYTÄNTÖÖN VIEMISEN EDISTÄMINEN Seutukoordinaattori Salkoaho Valmistuneen selvityksen päämääränä oli laatia Tampereen kaupunkiseudulle ympäristöterveydenhuollon seudullisen kehittämisen malli. Tavoitteena on ollut toiminnan järkeistäminen sekä asiakaspalvelun, laadun ja yhdenmukaisuuden parantaminen koko ympäristöterveydenhuollon sektorilla. Toimiala on lainsäädännöllä tiukkaan säädeltyä, joten pääasialliset uudelleenorganisoinnin vaikutukset ovat asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisääminen. 11/16

12 Loppuraportin perusteella ohjausryhmä esittää hankkeen viemistä käytäntöön seuraavasti: Vaihtoehto A) Yhteistyö toteutetaan keskitetyllä mallilla kokoamalla ympäristöterveydenhuolto nykyisen Pirtevan ympärille Pirkkalan toimiessa vastuukuntana. Organisaatioon kuuluu nykyisen Pirtevan lisäksi Tampere ja Orivesi, jolloin henkilökuntaa on yhteensä valvonnassa ja eläinlääkintähuollossa Valvontahenkilöstö sijoitetaan yhteen toimipisteeseen Pirkkalaan, eläinlääkäreiden toimipisteet pysyvät ennallaan. Organisaatiomuutos toteutetaan portaittain siten, että vuonna 2012 perustetaan valvontatiimi, jolloin Tampereen valvontaeläinlääkäri siirretään osaksi Pirtevan organisaatiota, jossa on ennestään 2 valvontaeläinlääkäriä. Valvontatiimi hoitaa seudun laitos, ensisaapumis, eläintauti ja eläinsuojeluvalvonnan. Kuntien osuus kustannuksista jaetaan asukaslukuperusteisesti, valtionosuus tästä toiminnasta on n. 70 %. Vuoden 2013 aikana toteutetaan uuden organisaation valmistelu Pirtevan johdolla. Tähän sisältyy mm. laatujärjestelmän, lomakkeiden, maksutaksojen ja suunnitelmien sekä tietojärjestelmien ja käytettävän tekniikan harmonisointi sekä asiakaskunnan ja sidosryhmien tiedottaminen. Uusi organisaatio aloittaa vuoden 2014 alussa. Eläinlääkintähuollon toiminta pysyy muuten ennallaan, mutta lemmikkien päivystys järjestetään joko yksityisesti tai osittain Tampereen kehyskuntien kunnaneläinlääkäreiden toteuttamana. Eläinlääkintähuollon organisaatiomuutos pyritään toteuttamaan niin, että muutokset ovat osittain voimassa jo vuonna Toteutus tarkentuu eläinlääkintähuollon osalta kevään 2012 aikana. Vaihtoehto B) Organisaatiomuutos toteutetaan muuten edellä kuvatusti, mutta yhteistyössä on mukana myös Kangasala. Tällöin valvonnan henkilöstön määrä on yhteensä ja eläinlääkäreiden Päätösvaihtoehtojen esittäminen on perustunut ohjausryhmässä käytyihin keskusteluihin. Raportin pohjalta tehdyt valmistelut ovat edenneet sote työryhmän kokousten välillä kuntajohtajakokouksen käsittelyyn sekä seutuhallitukseen. Hankkeen jatkovalmistelua jatketaan seutuhallituksen 28.3 tekemällä päätöksellä. Päätöksen mukaisesti valmistelua ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi jatketaan seudullisen organisaation pohjalta Pirte 12/16

13 van, Tampereen, Kangasalan ja Oriveden kesken siten, että valmistelussa seudullinen ympäristöterveydenhuolto kootaan nykyisen Pirtevan ympärille ja että valmistelu on Pirtevan ja valmisteluryhmän vastuulla. Ohjausryhmä jatkaa asian valmisteluryhmänä ja asian valmistelun eteneminen raportoidaan kesäkuussa ja marraskuussa Valmistelun pohjalta kesäkuussa 2012 päätetään etenemisestä. Asiaa selostetaan kokouksessa. Liitteet: Seutuhallituksen 28.3 pöytäkirja Työryhmä päättää merkitä annetun selostuksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 11 PALVELUVERKON SUUNNITTELU TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, NYKYTILAN KARTOITUS, LOPPURAPORTTI Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisissä malneuvotteluissa on keskusteltu aiesopimuksen sisällön laajentamisesta palveluverkkoa koskevaan tavoitteisiin ja toimiin. Kuntien valtuustoissa hyväksytty yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus 2030 ei kuitenkaan anna riittävää seudullista tukea palveluverkkoa koskevien tavoitteiden asettamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen käynnistää keskustelu palveluverkon suunnittelun seudullisista periaatteiden tarpeesta. Keskustelun aloittamiseksi on laadittu nykytilan kuvaus kuntien palveluverkon suunnittelua koskevan materiaalin pohjalta. Kartoituksessa selvitetään miten Tampereen kaupunkiseudun kunnat tällä hetkellä ohjaavat palveluverkon suunnittelua. Rakennesuunnitelmassa 2030 palveluverkon tarkastelu on jätetty vähälle huomiolle. Rakennesuunnitelmassa on kuitenkin nimetty joitain tavoitteita palveluverkon kehittämiseen, muun muassa palveluverkon seudullinen hyödyntäminen, yhteisten periaatteiden sekä läpinäkyvien seudullisten käytäntöjen luominen. Näiden tavoitteen saavuttamiseksi palveluverkkojen suunnittelun ohjauksen tarkastelu on tarpeen. 13/16

14 Seudullinen palveluverkkoselvitys on toteutettu ennen rakennesuunnitelmaa vuonna Selvityksen toimenpidesuosituksissa esitetään mm. että palveluverkon suunnittelun käsitteistöä tulisi kuntien välillä yhdenmukaistaa, jotta palveluyhteistyön toteutus olisi käytännössä helpompaa. Palveluverkon suunnittelussa yhteistyö on tarpeen mm. kuntien päällekkäisten investointien välttämiseksi. Selvityksen valmistumisen jälkeen sen sisältämiä tietoja ei ole päivitetty. Nykytilakartoitus on toteutettu keräämällä kunnista (1.) tiedot olemassa olevista palveluverkkosuunnitelmista, (2.) tiedot muista mahdollisista palveluverkon suunnittelua ohjaavista linjauksista, strategioista tai päätöksistä sekä (3.) kuntien avainhenkilöiden näkemykset siitä, ovatko seudulliset palveluverkkojen suunnittelun linjaukset tarpeen, ja millä tasolla palveluverkon suunnittelua voidaan seututasolla linjata. Raportti nykytilan kartoituksesta on valmistunut maaliskuussa Sen mukaan seudullinen ajattelu palveluyhteistyössä on lisääntynyt kunnissa mm. rakennesuunnitelman 2030 laadinnan jälkeen. Kunnilla on käytössä erilaisia välineitä ja tapoja kunnallisen palveluverkon suunnitteluun. Kartoituksen mukaan mm. Tampereen kaupungilla ja Kangasalan kunnalla on poliittisella tasolla hyväksytyt periaatteet palveluverkon suunnittelusta. Kuntakohtaisina ne ovat kuitenkin riittämättömiä palveluverkon seudulliseen tavoitteenasetteluun ja seurannan järjestämiseen. Raportin johtopäätökset tukevat ajatusta palveluverkon seudullisten periaatteiden jatkovalmistelusta. Yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä tarvitaan sekä kasvun että luopumisen hallinnassa. Molemmat tilanteet ovat tuttuja kaikille kaupunkiseudun kunnille. Palveluverkon suunnittelua ja palveluiden toteutusta voidaan tukea seudullisesti usein erilaisin tavoin. Näkökulmaksi voidaan valinta 1) periaatteet, 2) käsitteet, 3) toimintamallit ja 4) yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevat toimet. 1. Periaatteet Yhteisiä seudullisia palveluverkon suunnittelun periaatteet koettiin tarpeellisina erityisesti Tampereella. Kehyskunnissa ilmaistu tarve ei ole niin selkeä, minkä vuoksi seudullisten periaatteiden lisäarvosta on tarve keskustella. Lisäksi korostettiin, että mikäli yhteiset periaatteet laadittaisiin, niihin tulee sitoutua sekä operatiivisella että poliittisella tasolla päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa myöten. Palveluverkon tarkastelua yhtenä kaupunkiseudun rakennesuunnitelman osana tulisi joka tapauksessa jatkaa aiempaa, varsin kevyttä tarkastelua syvällisemmin. Mikäli yhteiset seudulliset periaatteet palveluverkon suunnitteluun päätetään laatia, ne voisivat olla samankaltaisia kuin Tampereen ja Kangasalan palveluverkkosuunnitelmat, jotka muodostuvat periaatteista ja nii 14/16

15 tä täydentävistä palvelujakoluokittelusta. Pohjaa yhteisille periaatteille voidaan hakea myös Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksen (FCG 2008) linjauksista, joissa korostuivat mm. mitoitus ja rajaaluekysymykset. 2. Käsitteet Seudullisen käsitteistön tarpeellisuutta pohdittiin palvelujakoa koskien. Yhteinen käsitteistö auttaisi suunnitelmien ja toimintatapojen tekemisessä, vertailussa ja kuntien tai kunnan eri sektorien välisessä yhteistyössä. Kuntien erilaisuus väestöpohjan, yhdyskuntarakenteen ja maantieteellisten etäisyyksien osalta vaikuttaa kuitenkin siihen, että täysin yhdenmukaiseen määrittelyyn palvelujaon osalta saattaa olla vaikea päästä. Tärkeänä pidettiin kuitenkin lähipalveluiden yhteistä määrittelyä ja toisaalta kustannuksiltaan merkittävimpien palveluiden luokittelua. Kangasalan käyttämä palvelujako mainittiin kehyskunnissa hyväksi lähtökohdaksi, mikäli yhteistä palvelujakoa ryhdytään laatimaan. 3. Toimintamallit Yhteiset toimintamallit nähtiin hyödyllisinä ja hyvänä tapana tukea kuntien tekemää palveluverkkojen suunnittelua. Tällaisia toimintamalleja voisivat olla ainakin seuraavat: Palveluiden yhteissuunnittelun ja toteutukseen prosessi kuntarajalla Yhteinen toimintamalli ja kriteeristö investointisuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Yhdenmukaiset kustannuslaskelmamallit eri tarpeisiin 4. Yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevat toimet Eräitä yksittäisiä palveluita tai palvelualoja koskevia kehittämistarpeita nostettiin esiin ehdotuksena seudullisen yhteistyön aiheiksi. Ehdotuksista kaikki lukuun ottamatta liikuntapaikkasuunnittelua olivat jo etenemässä. Asiaa on käsitelty seudun kuntajohtajakokouksessa, jossa todettiin, että yhteisten palveluverkkojen ohjauksen periaatteiden suunnittelu on syytä käynnistää. Liite: loppuraportti SEUTUSOTE Työryhmä päättää 15/16

16 merkitä annetun selostuksen tiedoksi ja käy palveluverkkojen ohjauksen tarvetta ja toteutuksen hankkeistamista koskevan keskustelun. Selostus merkittiin tiedoksi. Keskustelu päätettiin siirtää myöhempään kokoukseen. 12 MUUT ASIAT Todettiin seuraavat kokousajat 31.5 klo 13 ja 28.6 kello KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 16/16