TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 1/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Muut osallistujat: Marjamäki Tarja ylilääkäri Lempäälä, pj. Ahvenainen Jari tilaajapäällikkö Tampere Hakari Kari kehitysjohtaja Tampere Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala, 1. vpj. Kovalainen Erja sosiaalityön johtaja Nokia Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Lehtomäki Erkki Hatanpään kantasairaalan johtaja Tampere Lätti Heikki avopalvelujen johtaja Tampere Mäkinen Sari johtava ylilääkäri Kangasala 2. vpj. Nieminen Raimo sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Paavilainen Paula vs. perusturvajohtaja Pirkkala Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Pulkkinen Laura vt. johtava lääkäri Vesilahti Päivärinta Eeva tilaajapäällikkö Tampere Ranki Pirkko ylilääkäri Pirkkala Rannanautio Kari sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Salkoaho Tuukka seutukoordinaattori TKS, sihteeri Smolander Pirjo tietohallintokoordinaattori Tampere Tiihala Marketta sosiaalityön johtaja Ylöjärvi Virta Kari perusturvajohtaja Ylöjärvi Kärki Elias tietohallintopäällikkö Tampere Mattelmäki Ulla lääkintöneuvos Rekonen Riku projektipäällikkö Tampere Aaltonen Anne Mari projektipäällikkö TKS Närhi Maritta suunnittelupäällikkö Tampere Perämää Tiia asiakasohjauspäällikkö Tampere Lehtinen Jarmo asuntopoliittinen sihteeri Tampere Tirronen Anniina suunnittelupäällikkö Tampere 1/14

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TIETOHALLINTO OHJELMA, KATSELMOINTIVERSIO 4 5 ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO JA KARTTA HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ 4 6 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN 6 7 JÄSENEN NIMEÄMINEN TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA PROJEKTIN (SOPIMUSOHJAUSMENETTELYN KEHITTÄMISHANKE) OHJAUSRYHMÄÄN 8 8 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA, HANKKEEN ETENEMINEN 9 9 SUUN TERVEYDENHUOLLON HANKE, TILANNEKATSAUS SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA, LOPPURAPORTTI ALUEELLISEN MAAHANMUUTON KEHITTÄMISHANKKEEN JATKAMINEN MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Marjamäki avasi kokouksen klo 9. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä. hyväksyä kokouksen muistion. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT työryhmän sihteeri, seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho on siirtymässä helmikuun 2012 aikana toisiin tehtäviin perusterveydenhuollon tuotteistus (PDRG) Tampereen kaupunkiseudulla, Martti Virtasen alustus maaliskuun kokouksessa seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi seutukoordinaattori Salkoahon siirtyminen Tampereen kaupungin palvelukseen helmikuun 16. päivänä. Perusterveydenhuollon tuotteistamisprosessin osalta sovittiin edettävän seuraavasti; maaliskuun kokoukseen valmistellaan alustukset sekä avohoidon potilasryhmityksestä (APR) että pdrg:stä. APR:n osalta alustuksesta vastaa projektipäällikkö Riku Rekonen, pdrg:n mahdollisuuksiin taas tutustutaan Pirkkalan kunnan PETTU hankkeesta saamien kokemusten pohjalta. 3/14

4 4 TIETOHALLINTO OHJELMA, KATSELMOINTIVERSIO Syksyn aikana käytyjen keskusteluiden ja saatujen kommenttien pohjalta seudun tietohallinto ohjelma on edennyt katselmointivaiheeseen. Asialistan liitteenä oleva materiaali sisältää ohjelman yhteenvedon, johon haetaan kommenttikierrosten kautta lopullista muotoa. Tietohallintopäällikkö Elias Kärki ja tietohallintokoordinaattori Pirjo Smolander selostavat asiaa kokouksessa. Liite: tietohallinto ohjelman katselmointiversio merkitä tietohallinto ohjelman valmisteluvaiheen tiedoksi ja tarvittaessa osaltaan ohjeistaa ohjelman viimeistelyä. Työryhmä päätti osaltaan merkitä tietohallinto ohjelman valmisteluvaiheen tiedoksi ja samalla todeta, että ohjelman strategiset painopisteet ovat sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisen näkökulmasta oikeita ja toimintaa tukevia. 5 ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO JA KARTTA HANKKEEN KÄYNNIS TÄMISESTÄ Syksyllä 2011 käynnistynyt esiselvitys seudullisen sähköisen palvelukartan toteuttamisedellytyksistä on valmistunut. Esiselvityksen tavoitteena oli saada riittävä tietämys: seudun väestötiedon, paikkatietojärjestelmien ja aineistojen nykytilasta sekä hyödynnettävyydestä seudullisessa palvelukartassa, seudun kuntien toimipiste ja palvelurekisterien nykytilasta, sekä hyödynnettävyydestä seudullisessa palvelukartassa, hyödyistä, joita seudullinen sähköinen palveluverkko ja kartta kuntalaisille, päättäjille ja suunnittelijoille tuottaa, toteutusedellytyksistä ja työvaiheista sähköisen palveluverkko ja karttapalvelun toteuttamisesta kaupunkiseudun kahdeksan kunnan alueelle. Johdon tiivistelmä raportista: 4/14

5 Tampereen kaupunkiseudun kuntien paikkatietojärjestelmien ja aineistojen hyvä taso ja kattavuus mahdollistavat seudullisen sähköisen palveluverkko ja kartta hankkeen edistämisen. Haasteena seudullisen palvelukartan tuottamisessa on toimipiste ja palvelurekisterien hajanaisuus ja epäajantasaisuus, mikä vaatii joko keskitetyn koko kaupunkiseudun kattavan palvelurekisterin tuottamisen tai kuntien vastuuttamisen näiden tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen rajapintojen avulla yhteiseen käyttöön. Tuottamistakin tärkeämpää on organisoida tietojen ylläpito siten, että palvelukohtaiset tiedot ovat päivittäin ajan tasalla ja kaikilta osiltaan luotettavia. Tähän liittyy koko palvelukartan näkökulmasta merkittävä riski, joka toteutuessaan luo palvelulle epäluotettavan maineen ja on hidaste tai jopa este palvelun laajemmalle käytölle. Tietojen ylläpidon organisointi pitää ratkaista, jotta palvelusta saadaan luotettava. Palvelukartta tuo toteutuessaan merkittäviä hyötyjä kuntalaisille, elinkeinoelämälle, kuntien työntekijöille, palvelu ja asiakasohjaukselle, suunnittelulle ja johdolle. Palvelukartan yhden luukun kautta kuntalaiset saavat tiedot tarvitsemistaan palveluista oma aloitteisesti ja heille selkiytyy kuva palvelutarjonnan laajuudesta, saavutettavuudesta ja juuri omaan tarpeeseensa kohdistuvan palvelun sijainnista, tavoista päästä toimipisteeseen sekä muusta palveluun olennaisesti liittyvästä tiedosta. Toisaalta kunnan työntekijät, päätöksentekijät ja sidosryhmät, kuten suunnittelijat, pystyvät käyttämään tehokkaasti sijaintiin perustuvia analyysejä kaupunkiseudun palveluverkosta, väestöennusteesta ja tulevaisuuden palvelutarpeista. Palvelukartta toimii tulevaisuudessa pohjana kuntalaisten sähköisille palveluille, esimerkiksi hoitopaikkahakemuksen taustaksi kuntalainen voi tarkastella päivähoitopalveluiden saatavuutta, sijaintitietoja ja muuta olennaista informaatiota karttapohjalla ja siirtyä sen jälkeen sujuvasti varsinaisen hakemuksen tekemiseen samassa palvelussa. Kaupunkiseudun palvelutiedot tulevat olemaan myös kansallisten julkishallinnon palveluita kuvaavien portaalien käytettävissä, mikä edistää Tampereen kaupunkiseudun palveluverkon tunnettavuutta ja mahdollistaa tietoihin pääsyn eri yhteyksistä. Ennen hankkeen toteutusvaiheeseen siirtymistä tulee kaupunkiseudun kuntien kesken sopia, miten hanke organisoidaan, resursoidaan ja aikataulutetaan siten, että syntyy yhteinen näkemys ja tahtotila hankkeen edistämiseksi. Palvelukartan edellyttämien aineistojen suhteen tulee sopia yhteinen ja yhtenäinen tapa tuottaa ja ylläpitää erityisesti toimipaikka ja palvelutietoja. Suositeltavaa on, että ennen toteutusta laaditaan suunnitelma edellä mainituista asioista. Suunnitelmaa voidaan valmistella ja käsitellä kaupunkiseudun eri toimialojen työryhmissä kevään 2012 aikana. Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden todentamiseksi voidaan myös toteuttaa pilottina tietyn toimialan tarpeisiin vastaava 5/14

6 palvelu, ottaen lähtökohdaksi esimerkiksi päivähoitopohjaisen lähestymistavan. Hankkeen toteutus esitetään tehtäväksi ns. ketterän projektimenetelmän mukaisesti siten, että palvelua kehitetään iteratiivisesti lähtien liikkeelle tärkeimmistä ja eniten hyötyä tuottavista toiminnallisuuksista. Tämä vähentää myös osaltaan riskiä, joka liittyy kuntien toimipiste ja palvelurekisterien tuottamiseen ja ylläpitoon. Hankkeen nimeksi päätettiin projektiryhmän toimesta TAPSA. Palvelukartta on mahdollista toteuttaa myös hyödyntämällä nykyaikaisia olemassa olevia karttapohjaisia verkkopalveluita, joita tarjoavat sekä maailmanlaajuiset että paikalliset toimijat. Ulkopuolisen palvelun hyödyntämisessä pitää huomioida erityisesti tietoturvaan ja palvelutasoon liittyvät seikat. Asiaa selostetaan kokouksessa. Liitteet: loppuraportti loppuraportti (esitys) merkitä raportin ja annetun selostuksen tiedoksi ja sopia osaltaan jatkotoimista asian valmistelun suhteen. Merkittiin esiselvityksen valmistuminen tiedoksi. Hankkeen jatkovalmistelun osalta työryhmä totesi, että se tulee antamaan täyden tukensa ja asiantuntemuksensa seudun tietohallinnon käyttöön, jotta asiassa kyettäisiin etenemään. 6 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus käsitteli kokouksessaan seudun asuntopoliittisen yhteistyön etenemistä. Tuolloin seudun asuntopoliittinen työryhmä esitti muiden asumisen kehittämistoimenpiteiden ohella, että erityisryhmien asumisen kehittämisen osalta työ ensinnäkin organisoitaisiin. Ensivaiheessa työn painopiste on ajateltu kohdennettavan tiedonhankintaan, asiakkaiden segmentointiin ja palvelutarpeiden arviointiin sekä suurimmat yhteiset hyödyt tuottaviin ratkaisuihin. 6/14

7 Työn organisoinnista käydyissä keskusteluissa on päädytty ratkaisuun, jossa erityisryhmien asumisen seudullisen kehittämisen työryhmän muodostaisivat: Raija Harju, sosiaali ja terveysjohtaja, Kangasala Raimo Nieminen, sosiaali ja terveysjohtaja, Lempäälä perusturvajohtaja, Nokia Kari Rannanautio, sosiaali ja terveysjohtaja, Orivesi Paula Paavilainen, vs. perusturvajohtaja, Pirkkala Eeva Päivärinta, tilaajapäällikkö, ikäihmisten palvelut, Tampere (pj) Maritta Närhi, suunnittelupäällikkö, terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut, Tampere Tiia Perämää, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, asiakasohjauspäällikkö Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri, seudullinen asuntopoliittinen työryhmä/tampereen kaupunki Pirkko Partanen, sosiaali ja terveystoimenjohtaja, Vesilahti Kari Virta, perusturvajohtaja, Ylöjärvi hyvinvointipalveluiden seutukoordinaattori, Tampereen kaupunkiseutu Lopullisesti työryhmän nimeää seudun asuntopoliittinen työryhmä. Asiaa selostetaan kokouksessa. Liitteet: MAL aiesopimus (ks. s. 4 5) Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä ja organisoinnin kehittämisestä (ks. s. 4) Erityisryhmien asuminen Tampereella merkitä annetun selostuksen ja työryhmän kokoonpanon tiedoksi ja sopia työryhmän järjestäytymiskokouksen aikataulusta ja kokouksen tavoitteista. Merkittiin annettu selostus ja työryhmän kokoonpano tiedoksi. Nimetyn työryhmän ensimmäinen varsinainen kokous pidetään klo 8.30 (paikka ilmoitetaan myöhemmin). 7/14

8 7 JÄSENEN NIMEÄMINEN TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA PROJEKTIN (SOPIMUSOH JAUSMENETTELYN KEHITTÄMISHANKE) OHJAUSRYHMÄÄN Sopimusohjauksen kehittämisprojektissa uudistetaan sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen sopimusohjaus siten, että pilotoinnin avulla luodaan malli siirtymiseksi tulosperusteiseen hankintaan ja potilasryhmäkohtaiseen kokonaishinnoitteluun. Lähtökohtana ja kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on potilaalle tuotettava terveyshyöty (arvo, vaikutus) suhteessa käytettyihin kustannuksiin koko potilaan hoitopolun alueella. Toiminta järjestetään potilaslähtöisen hoitopolun mukaisesti. Mittaristo ja kannustimet sekä tuotteistaminen ja hinnoittelu määritellään saman hoitopolun alueella. Yhdellä taholla tulee olla vastuu kokonaisuuden koordinoinnista ja sen edellyttämät resurssit sekä vastuu. Projektin tuloksena konkretisoidaan potilaalle tuotettava terveyshyöty. Lisäksi tarkennetaan sopimusohjausprosessia kokonaisuudessaan siten, että siirrytään terveyshyötyihin sidottuihin ja kokonaishinnoiteltuihin palvelusopimuksiin sisältäen tavoitteet, mittarit, kannustimet, resurssit ja vastuut koko potilaslähtöisen hoitopolun alueessa. Pilotoinnin kautta saatujen kokemusten perusteella päätetään erikseen uudistetun sopimusohjauksen käyttöönotosta. Projekti on Tampereen kaupunkiseudun sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelman yksi keskeisistä toimenpiteistä ja se toteutetaan ajalla Kehittämisohjelman ovat hyväksyneet kaikkien Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien hallitukset. Sairaanhoitopiirin kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että projekti toteutetaan kahden pilottikohteen avulla, jotka ovat silmäsairaala ja psykiatria. Näihin kahteen pilottikohteeseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan projektiaikana. Kummallekin pilottikohteella laaditaan oma erillinen työsuunnitelma yhteistyössä pilottikohteen henkilöstön kanssa. Projektin kuluessa päätetään erikseen seuraavien kohteiden käynnistämisestä. Lisäksi sairaanhoitopiirin kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että projektin ohjausryhmään nimetään yhdeksän (9) jäsentä: Kari Hakari, hyvinvointipalvelujen kehitysjohtaja, Jari Ahvenainen, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajapäällikkö, Erkki Kujansuu, PSHP hallintoylilääkäri, Alpo Karila, PSHP talousjohtaja, PSHP nimeää, PSHP:n kolmas edustaja PSHP nimeää, PSHP:n kaupunkiseudun ulkopuolisten jäsenkuntien edustaja 8/14

9 PSHP nimeää, PSHP:n kaupunkiseudun ulkopuolisten jäsenkuntien edustaja seudun sote työryhmä nimeää, Tampereen kaupunkiseudun sosiaali ja terveydenhuollon edustaja, seudun kuntajohtajakokous nimeää, Tampereen kaupunkiseudun talousjohdon edustaja Lopullisesti ohjausryhmän nimeää Tampereen kaupungin pormestari. Projektia esitellään tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Työryhmä nimeää Tampereen kaupunkiseudun sosiaali ja terveydenhuollon edustajan sopimusohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmään. Seudun sote työryhmän edustajaksi sopimusohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmään nimettiin Kangasalan kunnan johtava ylilääkäri Sari Mäkinen. 8 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA, HANKKEEN ETENEMINEN Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki selostaa asiaa kokouksessa. Liitteet: järjestämissuunnitelman laatimisprosessi (.ppt) kuntaliiton yleiskirje (.ppt) merkitä selostuksen järjestämissuunnitelman valmistelun etenemisestä tiedoksi. Asian käsittely siirrettiin työryhmän seuraavaan kokoukseen. 9/14

10 9 SUUN TERVEYDENHUOLLON HANKE, TILANNEKATSAUS Suun terveydenhuollon selvityshanke on edennyt työohjelman aikataulun mukaisesti. Nykytoimintaa kuvaavaa aineistoa on kerätty mm. kuntien toimintatilastoja ja haastattelujen avulla. Haastattelujen kohderyhmänä ovat olleet kaupunkiseudun kuntien (Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Vesilahti, Kangasala ja Tampere) suun terveydenhuollosta vastaavat ylihammaslääkärit, vastaava hammaslääkäri, osastonhoitajat ja kunnan terveydenhuollosta vastaavat henkilöt kuten perusturvajohtaja, sosiaali ja terveystoimen johtaja ja johtava hoitaja. Haastattelut kaupunkiseudun kuntiin toteutettiin välisenä aikana. Haastattelumateriaalin analyysin mukaan kaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollon haasteina on kasvanut/kasvava palvelujen kysyntä, hoitojonot ja jonojen hallinta, suun terveydenhuollon johtamisvaje ja ammattihenkilöiden työvoimavajaus. Työvoimavajaus liittyy erityisesti hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien ammattiryhmään. Tämän lisäksi useista kaupunkiseudun kunnista puuttuu toiminnasta vastaava ylihammaslääkäri. Ylihammaslääkärien puuttuminen vaikeuttaa erityisesti suun terveydenhuollon substanssiin liittyvää toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Kaupunkiseudun kuntien aikuishoidon palvelujen osalta hoitoon pääsyn aikarajoissa on suuria eroja. Myös kuntien asiakasprosesseihin liittyvät toimintamallit poikkeavat toisistaan. Lasten ja nuorten hoidossa ongelmat kulminoituvat erikoishoidon palveluihin. Lasten ja nuorten oikomishoidon järjestelyt kaupunkiseudun kunnissa ovat vaikeutuneet mm. erikoishammaslääkäreiden eläköitymisen ja rekrytointivaikeuksien vuoksi. Nykytilanteessa kaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyön on hyvin vähäistä ja sen organisoitunut vahvistaminen on tärkeää. Jatkossa selvitystyö pureutuukin erilaisten yhteistyömallien vaikuttavuuden arviointiin. Projektipäällikkö Aaltonen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: Seutuhallitus merkitä annetun selostuksen tiedoksi ja 10/14

11 tarvittaessa osaltaan ohjeistaan hankkeen jatkovalmistelua. Merkittiin Anne Mari Aaltosen selostus tiedoksi. 10 SELVITYS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIS TA, LOPPURAPORTTI Loppuraportti ympäristöterveydenhuollon seudullisen yhteistyön mahdollisuuksista on valmistumassa. Hankkeen ohjausryhmä käsittelee loppuraportin ja konsultin esittämät toimenpide ehdotukset kokouksessaan Selvityksen perusteella konsultti tullee esittämään, että Tampereen kaupunkiseudun kunnat tekevät päätöksen valita joko tiivistetyn verkostomallin, joka ei edellytä suuria muutoksia, tai hallinnollisesti keskitetyn ratkaisun, joka edellyttää sekä keskitettyä johtoa että yhteistä suunnitelmaa ja seurantaa ympäristöterveydenhuollossa. Asiaa selostetaan kokouksessa. merkitä annetun selostuksen tiedoksi ja todeta, että loppuraportti käsitellään työryhmän kokouksessa Päätösehdotus hyväksyttiin. 11 ALUEELLISEN MAAHANMUUTON KEHITTÄMISHANKKEEN JATKAMINEN Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen ALMA on pirkanmaalaisissa kunnissa toimiva alueellisen maahanmuuton kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa sekä heidän kanssaan toimivien työntekijöiden valmiuksia ja osaamista. Lisäksi hankkeella tehostetaan kuntien vastaanottovalmiuksia ja kotoutumiskäytäntöjä. Yleisten neuvontapalvelujen ohessa kehitetään maahanmuuttajien suomen kie 11/14

12 len kursseille ohjautumista yhteistyössä oppilaitosten ja työvoimapalvelujen kanssa. Hankkeen toiminta jatkuu nykyisen päätöksen mukaan Mukana nyt olevat kunnat ovat kuluvassa projektissa Akaa, Hämeenkyrö, Juupajoki, Lempäälä, Pirkkala, Punkalaidun, Sastamala, Valkeakoski, Tampere ja Urjala voimaan astunut kotoutumislaki edellyttää kunnilta uusia toimintoja ja terävöittää myös kunnan kotouttamisohjelman laadintaa. Kotouttamisohjelma pitää nyt kytkeä kunnan talousarvioon ja hyväksyä valtuustokausittain valtuustossa. Kunnat kantavat myös vastuuta ns. alkukartoituksen järjestämisestä. Tämä järjestetään kunnassa ainakin sellaisille uusille tulokkaille, jotka eivät ole työvoimatoimiston asiakkaita. Kunta saa tästä korvauksen (700 ) valtiolta. Pirkanmaan ELY keskus on toivonut, että ALMA hankkeelle haettaisiin jatkorahoitusta niin, että toiminta voisi jatkua seutukunnallisena ja/tai koko Pirkanmaan kattavana yhtenä hankkeena Pirkanmaan alueella. Osa nykyisen hankkeen kehittämistyöstä saadaan kuitenkin tyydyttävään vaiheeseen nykyisen hankkeen aikana ja siksi toimintojen painopistettä ehdotetaan osittain muutettavaksi. Asia oli esillä pidetyssä hankkeen ohjausryhmässä, jonka keskustelun pohjalta esitetään, että jatkohankkeessa kehitettäisiin erityisesti alkuvaiheen vastaanottoa ja alkukartoitusta, tuettaisiin kuntia lain edellyttämien kotouttamisohjelmien laatimisessa tai päivittämisessä, kehitettäisiin suomen kielen opetuksen sähköistä tiedottamista ja tuotteistetaan omakielistä neuvontaa edelleen koko Pirkanmaata kattavaksi joko lähipalveluna tai sähköisiä apuvälineitä käyttäen. Te toimistot kehittävät jatkossa palvelujaan niin, että tulevan Pirkanmaan TE toimiston asiakaspalvelupisteitä on jatkossa Pirkanmaalla Tampereen lisäksi Virroilla, Akaassa, ja Sastamalassa, muilta osin siirrytään sähköiseen etäpalveluun, omakielinen etäneuvonta voisi olla yksi kehittämiskohde, joka palvelusi varsinkin näistä keskuksista kauempana olevia asiakkaita. ALMAn jatkohanketta haetaan ajanjaksolle 11/2012 6/2014. Valtio on jo kohdentanut Pirkanmaan ELYlle tarkoitukseen vuosittaisen määrärahan. Kuntien omarahoitusosuus on yhteensä 15% eli euroa vuodessa. Myös Pirkanmaan liiton kanssa keskustellaan osarahoituksesta, mutta tästä ei vielä ole saatu takeita. 12/14

13 Mikäli kunnat haluavat, voitaisiin erillisrahoitusta saada myös esimerkiksi Etelä Pirkanmaan kuntien yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että näillä kunnilla on valmius jatkaa toimintaa kokeiluvaiheen myös vakinaisesti ilman erillisrahoitusta. Seutujohtaja Nurminen Maahanmuuttajapalveluiden kehittämiselle ei ole asetettu erityistä tavoitetta seutustrategiassa. Toiminta on osa sosiaalitoimen erityispalveluja, minkä vuoksi hankkeen toiminta alueen laajentamisesta on tarpeen käydä asiantuntijakeskustelu sosiaali ja terveysjohtajien työryhmässä. Johtaja Lasse Eskonen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: PP esitys hankkeen jatkovalmistelusta ajalle marraskuu 2012 kesäkuu 2014 Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan pyytää kaupunkiseudun sosiaali ja terveysjohtajien työryhmältä mennessä kannanoton ALMA jatkohankkeen toiminta alueen laajentamisesta seudulliseksi Päätösehdotus hyväksyttiin. antaa kannanottonsa ALMA jatkohankkeen toiminta alueen seudullisesta laajentamisesta kokouksessaan Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/14

14 12 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut. 13 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Marjamäki päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 14/14