Integrated Carbon Observation System (ICOS)
|
|
- Annemari Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Integrated Carbon Observation System (ICOS) Yhteystiedot: Timo Vesala, Fysiikan laitos PL 48, 00014, Helsingin yliopisto puh sähköposti: TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN PERUSKUVAUS ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka muodostuu kansallisista mittausasemista ja Eurooppa-tasoisesta koordinaatio-organisaatiosta. Hajautettu mittausasemaverkosto käsittää yli 50 ilmakehä-, ekosysteemi- ja merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa. Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, ilokaasu) pitoisuuksia että ekosysteemin hiilen ja typen kiertoa ja vaihtoa ilmakehän kanssa. ICOS tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa ja laatuvalvottua kasvihuonekaasujen havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden yhdistäminen edistää kasvihuonekaasuihin liittyvää teknologista kehitystä. ICOSin missiona on ymmärtää kasvihuonekaasujen taseet ja niihin liittyvät muutokset. ICOS mahdollistaa alueellisten häiriöiden havainnoinnin ja ekosysteemien hiilen ja typen kierron vasteet ilmastonmuutokseen, pienentäen maa-ilmakehä-meri mallien epävarmuuksia. Suomi on ICOSin päämajan isäntämaa. Kansainväliset verkkosivut ovat: Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin juridinen muoto: ICOS on perusteilla, ja valmistelutyö on hyvin pitkällä. Juridiseksi muodoksi on sovittu ERIC ja sen kotipaikaksi Suomi. Perussääntö (ICOS ERIC Statutes) ja muut perustamisasiakirjat (Technical and Scientific Description, Data Policy Document, draft Internal Financial Rules) ovat viimeisellä lausuntokierroksella osallistuvien maiden ministeriöissä. ICOS ERIC perussäännöstä on jo saatu epäviralliset kommentit Euroopan Komissiolta. ICOS ERIC-hakemusprosessi aloitetaan kesäkuussa (step 1). Virallinen hakemus (step 2) on tarkoitus jättää komissiolle syksyllä Vuoden loppuun mennessä ICOS ERICin pitäisi olla perustettu. Suomen liittyminen tulevaan eurooppalaiseen oikeushenkilöorganisaatioon tulee ajankohtaiseksi silloin, kun Suomi lähettää muiden tulevien ICOS ERIC jäsenmaiden tuella ja edustajana hakemuksen alustavaan etukäteistarkastukseen ERIC hakemuksen Euroopan Komissioon kesäkuussa (step 1), ja erityisesti, kun hakuvaiheen toisessa vaiheessa (step 2) tarvitaan Suomen ja kunkin ERICiin liittyvän maan viralliset allekirjoitukset hakemukseen. Tämän vaiheen on laskettu olevan käsillä syksyllä Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin asettamat ehdot liittymiselle: Suomen tulee maksaa osallistuessaan ICOS ERICiin jäsenmaksu, kuten säännöissä määrätään. Erityisiä liittymismaksuja ei ole, vain vuosittainen jäsenmaksu. Suomi on kuitenkin lupautunut isännöimään ja 1
2 hoitamaan huomattavan osan ICOS ERICin päämajan kuluista ns. host premium -kontribuutiona ERICiin. Samoin Suomi on sitoutunut hoitamaan fyysisen päämajan perustamis- ja rakentamiskustannukset, sekä huolehtimaan ICOS ERICin neuvotteluprosessista. Muilla mailla on samanlainen sitoumus isännöimiensä infrastruktuurikeskusten osalta, joten ne huolehtivat kokonaan rakennusvaiheen rahoituksesta ja huomattavan osan niiden kustannuksista operatiivisessa vaiheessa. Kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin jo sitoutuneet maat: Juridisesti sitovia sitoumuksia ei ole, mutta 16 Euroopan maata valmistelee parhaillaan ICOS ERICin perustusasiakirjoja ja valmistaa omien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien (RI) komponenttiensa ICOSyhteensopivuutta. Tietyt maat ovat rakentamassa nimenomaan ICOS infrastruktuuriin omistettuja keskuksia, joiden rakennuskustannukset ovat noin Meur ( ) ja joista nämä keskuksia isännöivät maat ovat sitoutuneet huolehtimaan. Tämä on suuri panostus ja sitoumus kyseisiltä mailta ICOSiin, koska keskuksia rakennetaan nimenomaan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin (ICOS RI) osiksi. Suomi on päämajan isäntämaa ja osallistuu ilmakehä-teemakeskuksen toimintaan. Ranska on ilmakehä-teemakeskuksen isäntämaa ja osallistuu päämajan toimintaan ja ekosysteemiteemakeskuksen toimintaan. Italia on ekosysteemi-teemakeskuksen isäntämaa. Saksa on kalibraatiolaboratorion isäntämaa. Belgia osallistuu ekosysteemi-teemakeskuksen toimintaan. Ruotsi ja Alankomaat ovat jättäneet yhteisen ja Tšekin tasavalta oman hakemuksen hiiliportaalin (Carbon Portal) isäntämaiksi; ICOSin Executive Board suosittelee, että hiiliportaalin isäntämaaksi valittaisiin Ruotsi yhdessä Alankomaiden kanssa; lopullinen päätös tehdään toukokuun 2013 lopulla Näiden keskusten lisäksi kaikki ICOS valmisteluhankkeessa mukana olleet ja muut ICOSista kiinnostuneet maat rakentavat ja päivittävät kansallisia asemiaan vastaamaan ICOS standardeja. Arvio näistä rakennuskustannuksista on n. 125 Meur ( ) ja tarkoittaa merkittävää Eurooppalaista panostusta ICOSin valmistelevissa toiminnoissa. Edellä mainittujen merkittävien kansallisten panostusten lisäksi 13 maata on allekirjoittanut Letter of Intent asiakirjan. Kansalliset mittausverkostot ovat jo osittain toiminnassa ja kahdeksan mittausasemaa viidessä maassa lähettää dataa lähes reaaliaikaisesti ilmakehän ja ekosysteemien temaattisiin keskuksiin. Siirtymävaiheen päämaja on toiminnassa Suomessa. YLEISET PERUSTELUT SUOMEN LIITTYMISESTÄ KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIIN Odotettavissa olevat tulokset ja vaikuttavuus: Suomen erityisosaaminen: Suomella on huippuosaamista ilmakehätieteissä ja ilmastonmuutostutkimuksessa Suomella on erityisosaamista boreaalisten ja pohjoisten alueiden tutkimuksessa Suomella on globaalisti merkittävät mittausasemat ja pitkät aikasarjat Näitä hyödynnetään ICOSissa seuraavasti: ICOS tuottaa pitkäaikaista, jatkuvaa ja laadukasta aineistoa (dataa) ilmastonmuutostutkimuksen tarpeisiin Havaintosarjat lisäävät ymmärrystä hiilen ja typen kierrosta 2
3 Saadut aineistot auttavat erottelemaan ihmistoiminnan ja luonnon vaikutuksen päästöpitoisuuksissa Saadut aineistot lisäävät ilmastomallien suorituskykyä ja luotettavuutta paremmilla hiilen ja typen kiertojen kuvauksilla ICOS täyttää YK:n ilmastosopimuksen kasvihuonekaasujen eurooppalaiset seurantatavoitteet ja on merkittävä kasvinhuonekaasujen päästövähennysten todentamisen ja seurannan kannalta. ICOS toteuttaa maailmanlaajuisten GCOS (Global Climate Observing System) sekä GEOSS (The Global Earth Observation System of Systems) -verkostojen kasvihuonekaasujen havainnoinnin Euroopan osalta ICOSin tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa mittausasemaverkostoa myös muille mantereille (Afrikka, Aasia) Potentiaaliset tieteelliset läpimurrot Biosfäärin prosessien vasteet ilmastonmuutokseen, erityisesti liittyen hiilen ja typen kierron keskinäiseen kytkeytymiseen Järvien ja jokien merkitys hiilen kierrossa ja ihmisperäisen hiilen varastoituminen ja uudelleen vapautuminen ilmakehään Ilmakehän rajakerroksen dynamiikka ja sen vuorovaikutus biogeokemiallisten kiertojen kanssa ICOS-asemilla mitataan myös haihduntaa ja veden kierron komponentteja: paradigman muutos kasvien haihdunnan säätelyssä Suomalainen kasvihuonekaasujen tutkimus on tuottanut 8 artikkelia Nature ja Nature Geoscience lehdissä: Valentini et al., Nature 404, 861 (2000); Hari et al., Nature 422, 134 (2003); Ciais et al., Nature 102, (2005); Magnani et al., Nature 447, 848 (2007); Piao et al., Nature 451, 49 (2008); Magnani et al., Nature 451, E3 (2008); Arneth et al., Nature Geoscience 3, 525, (2010); Yvon-Duracher et al., Nature doi: /nature11205 (2012) Kansainvälistyminen Päämajan ja ICOS ERICin isännyyden saaminen Suomeen tarkoittaa merkittävän näköala- ja vaikutuspaikan saamista lähelle suomalaisia toimijoita. Keskeinen asema vahvistaa Suomen näkyvyyttä ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä aloitteissa keskeisenä ja haluttuna partnerina. Toteutuessaan ICOS RI ja ICOS ERICin päämajan sijoittuminen Suomeen mahdollistaa suomalaisille selkeästi nykyistä parempia osallistumis-, koordinointi- ja johtamismahdollisuuksia kansainvälisissä hankkeissa ja aloitteissa, ja näin luo merkittävää potentiaalia moninkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen saaminen maahamme. ICOS Suomen asemaverkosto on kansainvälisesti avoin tutkimusinfrastruktuuri. Sitä käyttää noin 500 tutkijaa vuodessa sisältäen tutkimusvierailut ja aineistojen käytön. Myöhemmin, kun ICOS RI on muodollisesti perustettu, toiminnan volyymi ja koottujen tietoaineistojen määrä kasvaa ja ICOS tulee tunnetummaksi, käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Käyttäjistä noin puolet on ulkomaisia tutkijoita. Suomi on osallistunut ns. demonstraatiokokeeseen, jossa harjoitellaan ja osoitetaan toimivaksi ICOSin yksi peruselementti: mittausaineistojen lähes reaaliaikainen siirto temaattisiin keskuksiin, joissa ne prosessoidaan keskitetysti. Tämä on myös johtanut oman toiminnan kehittymiseen ja parantanut kotimaisten mittausasemien ja niiden aineistojen näkyvyyttä entisestään. Ns. ekosysteemi- ja ilmakehätemaattiset keskukset ottavat vastaan kotimaisten ICOS-asemien mittausaineistot lähes reaaliajassa ja prosessoivat ne keskitetysti. Tämä palvelee ja varmistaa kotimaisten aineistojen kansainvälisen näkyvyyden, vertailukelpoisuuden ja hyödynnettävyyden. Hiiliportaali (Carbon 3
4 Portal) toimii merkittävänä mittausaineiston jakelukanavana sekä viestintäkanavana loppukäyttäjille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Itämerellä tehtävät kaasumittaukset palvelevat hyvin Suomelle tärkeitä tutkimusintressejä liittyen merien tilaan. Koska Suomi on toiminut koordinaattorina ICOSin ja sen päämajan organisatorisessa sekä laki- ja rahoitusteknisessä valmistelussa, työ on lisännyt tietotaitoa ja verkostoitumista erityisesti näillä toimintaalueilla. Hallinnollisen asiantuntemuksen vuoksi Suomi on saavuttanut ICOSissa merkittävän aseman ja ICOS Suomi seuraa aktiivisesti ERIC asetuksen soveltamisen selvitystyötä. Opetus ja tutkijankoulutus Noin 100 suomalaisen tohtoriopiskelijan ja post-doc -vaiheen tutkijan odotetaan vuosittain käyttävän ICOS infrastruktuuria ja sen tietoaineistoja. Infrastruktuureja on käytetty opetuksessa, kuten osana kenttäkursseja, ja myös demonstraatioissa ja erilaisessa harjoittelussa, kuten opiskelijoiden kesätyöt. Mittausaineistoja hyödynnetään luentokurssien oheismateriaalina ja laskuharjoituksissa. Lisäksi osallistuminen ICOSiin antaa alan tutkijoille, opiskelijoille, sekä teknikoille mahdollisuuden osallistua ICOSin puitteissa järjestettyyn huippukoulutukseen liittyen esimerkiksi mittaus- ja analyysimenetelmiin. Työ on hyvin kansainvälistä ja osallistuminen on lisännyt kansainvälistä verkostoitumista erityisesti nuorille uransa alussa oleville tutkijoille. Alan nuorten tutkijoiden tutkimusympäristö on parantunut infrastruktuurin rakentamisen ja kehittämisen myötä. ICOSin valmisteluhankkeen aikana on Suomessa järjestetty viisi kansainvälistä konferenssia kasvihuonekaasuista, jotka ovat kasvattaneet nuorten tutkijoiden ja opiskelijoiden verkostoitumista. Lisäksi on järjestetty kaksi kansallista tiedekokousta, joihin on kutsuttu kaikki Suomessa kasvihuonekaasujen ja ekosysteemien hiilen ja typen kierron parissa työskentelevät. Teknologinen laatu ja merkittävyys innovaatiotoiminnalle ICOS infrastruktuuri tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja Infrastruktuurin hajautetun luonteen vuoksi työpaikkoja on syntynyt myös Lappiin sekä Itä- ja Keski-Suomeen. Odotettavissa on välittömästi 20 työpaikkaa ja välillisesti huomattavasti enemmän. ICOSin rakentaminen on verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen. Sen seurauksena Suomeen syntyi vahvaa alan koulutusta, tutkimusta ja maailman johtava sääalan yritys. Euroopan laajuinen kasvihuonekaasujen mittausjärjestelmä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Päämaja ja Suomen osallistuminen ICOSin operatiivisiin keskustoimintoihin auttaa pysymään alan laitteistojen teknologisen testauksen ja kehityksen kärjessä ja mahdollistaa uusien avauksien ja kumppanuuksien syntymisen Suomeen laitteistojen suunnittelijoille ja valmistajille käynnistyi EU-rahoitteinen ICOS-INWIRE projekti, jonka puitteissa testataan kaasuanalysaattoreita kylmissä olosuhteissa Suomessa. Lisäksi ICOSiin liittyvien kansainvälisten kokousten pitäminen Suomessa on tuonut ja tuo lisääntyvässä määrin työtä erilaisten tukipalveluiden tuottajille mm. matkailuun ym. järjestelyihin liittyen. Yhteiskunnallinen merkitys ja muut vaikutukset Yhteiskunnallinen näkyvyys on kasvanut ja verkostoitumista on tapahtunut myös tutkijayhteisön ulkopuolelle. ICOS-organisaatio toimii läheisessä yhteistyössä aineistojen ja tutkimustulosten loppukäyttäjien, kuten tiedeyhteisön, sektoritutkimuslaitosten, teollisuuden ja alan yritysten, poliittisten päätöksentekijöiden ja median kanssa. 4
5 Odotetut vaikutukset ICOS tarjoaa korkealuokkaista pitkäaikaista aineistoa ilmastotutkijoille, poliitikoille ja suurelle yleisölle ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän kasvihuonekaasujen seurannassa käyttäjäystävällisten rajapintojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen mm. satelliittihavaintojen todentamiseen ja maa-ilmakehä-meri -mallien kehittämiseen ICOS auttaa innovaatioiden syntyä ja edistää uusien mahdollisuuksien muodostumista Euroopan taloudelle ja hyvinvoinnille Tiedepoliittinen merkitys ICOS on tällä hetkellä ainoa ESFRI hanke, jonka päämaja ja koordinaatio Suomella tulee olemaan, sillä Helsinkiin sijoitetaan ICOS ERICin päämaja (Head Office). Osallistuminen ICOS RIn keskusoperaatioihin antaa mahdollisuuden johtaa ja koordinoida eurooppalaista alan tutkimusta, koulutusta ja tuotekehittelyä, ja vaikuttaa globaaliin alan tutkimuskenttään. Lisäksi tämä vahvistaa suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistä asemaa, houkuttelevuutta ja näkyvyyttä. ICOS päämaja on askel kohti Suomen tavoittelemaa laajempaa kansainvälistä ilmakehätutkimuksen johtamista ja Eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen instituutin perustamista Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustoimintojen, erit. päämajan, tarjoamat aineettomat ja aineelliset hyödyt Suomelle ovat mm. kansainvälistyminen, houkuttelevuus, tieteellinen ja teknologinen näkyvyys, kehitys- ja etulyöntiasema, innovaatiot ja uudet työpaikat. Haluttu asema kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Haemme Suomea ICOS ERICin jäseneksi yhtenä perustajajäsenistä. Jäsenyys on tieteellisesti ainoa järkevä ratkaisu, koska Suomella on toimintoja ilmakehä-teemakeskuksessa ja merkittävä asemaverkosto, jotka halutaan liitettäväksi ICOS-tutkimusinfrastruktuuriin. Lisäksi ICOS ERICin kotipaikaksi tulee Suomi, Helsinki, jolloin Suomen jäsenyys on ainoa vaihtoehto, sillä ei-jäsen tai tarkkailija ei voi isännöidä organisaatiota. Suomalainen edustus kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Suomen jäsenyys ICOS ERICissä oikeuttaa äänioikeutettuun asemaan General Assemblyssä, korkeimmassa päätöksentekoelimessä. Siihen osallistuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat ja he nimeävät edustajansa omien käytäntöjensä mukaan. Koska Suomella on päämaja, osa ilmakehäteemakeskuksesta ja laaja asemaverkosto, tämä takaa Suomelle maksimi äänimäärän General Assemblyssä. Toinen paikka, missä Suomen tieteellisen yhteisön edustajat voivat osallistua ICOS RIn toiminnan ohjaukseen, on ns. Monitoring Station Assemblies (MSAs, ilmakehä-, ekosysteemi- ja meriverkostolle kullekin omansa). Näissä ovat edustettuina maiden asemaverkostojen vastuulliset tutkijat ja teknikot. Suomesta näihin tulee osallistumaan asemista vastuulliset tutkijat Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitoksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. Kukin MSA valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka edustaa ICOS ERICin pääjohtajaa tukevassa ICOS Research Infrastructure Committeessa oman alansa tietämystä ja vie ehdotuksia tutkimusinfrastruktuurin toiminnan kehittämisestä eteenpäin. Suomalaisia toimijoita on luonnollisesti myös ilmakehäteemakeskuksen suomalaisvetoisessa yksikössä. Ilmakehäteemakeskus on myös edustettuna ICOS Research Infrastructure Committeessa. 5
6 Ajankohtaisuuden perusteet Kansainväliset neuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että ICOS ERIC ollaan perustamassa 2014 alkupuolella. Suomi ei voi viivyttää omaa liittymistään perustamisvaiheesta johonkin myöhempään ajankohtaan yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi johtaa koko ICOS ERIC neuvotteluita ja valmisteluita organisaation perustamiseksi, ja tulee isännöimään sen päämajaa ja osallistumaan merkittävällä panoksella operatiiviseen toimintaan. HANKKEEN RAKENTEIDEN JA PALVELUJEN VALMIUDET Kansallisen hankkeen/osallistumisen lyhyt kuvaus suhteessa kansainväliseen hankkeeseen Suomen ICOS toiminnot jakautuvat selkeästi kahteen osa-alueeseen: kansainvälisiin ICOS-toimintoihin ja kansallisiin ICOS Suomen toimintoihin. Suomi johtaa eurooppalaisen ICOS organisaation perustamista. ICOSin päämaja on päätetty sijoittaa Suomeen, myös Ranska osallistuu päämajan toimintaan. ICOS päämaja on ensimmäinen ESFRI-hankkeen päämaja Suomessa. Suomi huolehtii koko ICOSin päämajan rakentamisesta ja hallinnon organisoimisesta seuraavaksi 20+ vuodeksi. ICOS Suomi osallistuu myös Ranskan johtaman Ilmakehäteemakeskuksen toimintaan. Suomen vastuulle keskuksessa tulee laitetestaus ja koulutus pohjoisissa olosuhteissa, sekä liikkuvan laadunvarmennuslaboratorion toiminnot. ICOS Suomen kansalliset toiminnot käsittävät kotimaisen asemaverkoston ylläpitämisen ja kasvihuonekaasujen mittaukset. Korkeatasoiset mittaukset ja ICOS Suomi ovat perusedellytys sille, että Suomi voi olla ICOSin jäsenenä. Suomessa havaintoasemaverkostoon kuuluu boreaalisia ja subarktisia mittausasemia. Huippuvarustellut SMEAR-asemat (Station for measuring ecosystem-atmosphere relations) ja Pallas-Sodankylä ja Utön mittausasema kattavat kaikki keskeiset osat ilmakehän fysiikasta ja kemiasta, biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutuksesta sekä ekofysiologiasta. ICOS-asemat osallistuvat ICOSin laadunvarmistustyöhön ja saavat palveluita ICOSin keskusfasiliteeteilta, kuten aineistojen prosessointia, laadunvarmistusta, tallennusta, koulutusta ja opastusta instrumentoinnissa. ICOS Suomi kansalliset verkkosivut: Hallintorakenne Suomessa Sopimus ICOS Suomi organisaation perustamisesta tehtiin kolmen kansallisen toimijan, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston, kesken maaliskuussa ICOS Suomi toimii eurooppalaisen ICOS tutkimusinfrastruktuurin kansallisen kasvihuonekaasuhavaintoverkoston ja alan tutkimuksen koordinaatio-organisaationa. Se yhdistää sopijaosapuolien alan tutkimustoimintaa, koordinoi kansallisen ICOS havaintoaineistojen keräämistä, työstämistä ja edelleen lähettämistä eurooppalaiselle ICOS tutkimusinfrastruktuurille, suunnittelee ja tukee kansallisen ICOS infrastruktuurin rakentamista ja kehittämistä sekä edistää alan koulutusta, teknologia- ja innovaatiotoimintaa sekä ICOS tutkimusinfrastruktuurin tunnettavuutta. ICOS Suomen toiminnot sijoittuvat useisiin sopijaosapuolien yksiköihin. Sen toiminnasta vastaa sopijaosapuolien edustajista koostuva johtokunta ja käytännön työn toteutuksesta ICOS Suomi koordinaatiotoimisto, joka vuonna 2013 sijaitsee Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksella ja jota johtaa professori, tutkimusjohtaja Timo Vesala. Koordinaatiotoimisto järjestää johtokunnan kokoukset, ICOS 6
7 Suomen henkilöstökokoukset, ja puolitoistavuosittain ICOS Suomen tieteellisiä kokouksia, sekä ylläpitää nettisivuja ja huolehtii yhteydenpidosta kansainvälisiin partnereihin ja Suomen verkoston yhteistyöstä. ICOS Suomen tarkempi hallintorakenne ja toiminta määrätään osapuolten hyväksymässä työjärjestyksessä. ICOS Suomen toimintaa ohjataan osana sopijaosapuolten oman hallinnonalan tulosohjausta. Pääyhteistyökumppanit rahoittajien puolelta ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Yllämainitut yliopistot ja Ilmatieteenlaitos ovat mukana merkittävällä omarahoitusosuudella. Ylin päättävä elin ICOSin siirtymävaiheessa on ICOS Stakeholders Interim Council (ISIC), jonka toimintaan ministeriöiden virkamiehet ovat aktiivisesti osallistuneet liittyen neuvotteluihin ja päätöksentekoon ICOS ERICin perustamisesta, sekä ISICin työryhmiin perustusasiakirjan ja taloudellisten velvoitteiden osalta. Kolmen toimijan (HY, IL ja I-SY) lisäksi yhteistyökumppaneita ovat METLA (kansallinen kasvihuonekaasujen inventointi) ja SYKE. Cleen Oy (SHOK) ja Vaisala Oyj ovat kotimaisia yrityskumppaneita. Tutkimusinfrastruktuurin käyttöaste ja käyttöpolitiikka ICOS infrastruktuurin tuottaman tietoaineiston käyttäjäkunta globaalilla tasolla tulee olemaan n Suomen asemien tuottaman aineisto on tässä mukana osana ICOS-dataa. Suurin osa aineistojen käyttäjistä tutkii ilmakehää, meriä, biosfääriä (metsät, suot, ruohomaat, maatalousmaat, vesistöt). Kaukokartoitusta käyttävä yhteisö on tärkeä ICOSin kannalta. Arviolta 20% ICOS aineistojen ja datatuotteiden käyttäjistä on poliittisia päätöksentekijöitä, opettajia, ja esim. median edustajia. ICOS data on vapaasti saatavilla, kunhan aineiston käyttäjä hyväksyy ICOS data lisenssin ja lupautuu huolehtimaan asianmukaisesta viittauksesta aineiston tuottajaan. ICOS ERICin data policy - dokumentti ja perussääntö (statutes) määrittelevät ICOS aineistojen käytön tarkemmin. ICOS Suomen asemaverkosto on osa kansainvälistä avointa tutkimusinfrastruktuuria. Pääkäyttäjiä ovat tutkijat. Asemaverkostoa käyttää noin 500 tutkijaa vuodessa. Myöhemmin, kun ICOS RI on muodollisesti perustettu, toiminnan volyymi ja koottujen tietoaineistojen määrä kasvaa ja ICOS tulee tunnetummaksi, käyttäjiä on enemmän, joista noin puolet ulkomaisia tutkijoita. Yli 100 suomalaisen tohtoriopiskelijan ja post-doc vaiheen tutkijan odotetaan vuosittain käyttävän ICOS infrastruktuuria ja sen tietoaineistoja. Suomen tutkimusinfrastruktuuria eli asemia tullaan kasvavassa määrin käyttämään koulutustarpeisiin, sillä ICOSin Eurooppa-tasoisen ilmakehä noodin velvollisuuksiin kuuluu koulutuksen antaminen muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmakehäasemien operoijille. Lisäksi asemilla tullaan tekemään laitetestausta infrastruktuurin kehittämiseksi. Mikäli tutkimusinfrastruktuurin käyttö ylittää kapasiteetin, tullaan käyttäjät valikoimaan tieteellisen arvioinnin perusteella. TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET Investoinnit Suomessa: ICOS Suomen havaintoasemaverkoston pohja on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana monien merkittävien hankerahoitusten turvin. Verkostoon kuuluvat Hyytiälän SMEARII ja Pallas-Sodankylä asemat ovat koko kansainvälisen verkoston lippulaivoja ja varustukseltaan maailman huippua. Ne toimivat benchmark asemina monille kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Kansallisten partnereiden (HY, IL, I-SY) 7
8 kokonaispanostus asemaverkostonsa ylläpitämiseen, käyttö-, tila- ja muihin kustannuksiin on vuosittain noin 6.5 milj.. Suomi on ollut mukana ICOSin rakentamisvaiheessa yli neljä vuotta varustelemalla, instrumentoimalla ja rakentamalla kasvihuonekaasujen mittausasemaverkostoa ICOS standardien mukaiseksi ja palkkaamalla teknistä henkilökuntaa havaintoasemien rakentamiseen ja hoitamiseen. Suomi on lisäksi jo rakentamassa ilmakehä-teemakeskuksen liikkuvaa laadunvarmennuslaboratoriota ja muita ilmakehätoimintoja yhdessä Ranskan kanssa. ICOSin liittymissäännöt eivät velvoita investointeihin kotimaassa tai ulkomailla. Hajautetussa infrastruktuurissa rakentaminen tapahtuu kunkin isäntämaan kansallisella rahoituksella. Liittymissääntöihin perustuen, liittyessään ICOS-infrastruktuuriin Suomi sitoutuu maksamaan vuotuista jäsenmaksua ja ylläpitämään kansallisen havaintoasemaverkoston toimintaa. Suomi sitoutuu siihen että seurantamittaukset noudattavat ICOS-standardeja. Suomi ei sitoudu esim. kansallisen verkoston laajentamiseen, vaan sitä koskevat päätökset tehdään täysin kansallisesti. Päämajan isäntämaana Suomi sitoutuu rahoittamaan ICOSin päämajan toimintaa. Lisäksi Suomi on sitoutunut osallistumaan ilmakehäteemakeskuksen toimintoihin. Nämä eivät kuitenkaan perustu liittymissääntöihin vaan perustamisasiakirjan liitteisiin. Välttämättömät kustannukset Suomessa ICOSin Jäsenmaksuneuvottelut ovat loppusuoralla. ISIC on päättänyt jäsenmaksun laskentamenetelmästä. ICOSin jäsenmaksu koostuu kahdesta peruskomponentista: 1) osa joka perustuu ICOSiin tuotavien asemien lukumäärään ja tyyppiin ja 2) osa jolla katetaan yhteiset kustannukset. Jäsenmaksun osa joka koostuu yhteisistä kustannuksista jaetaan seuraavasti: 50 % kustannuksista jaetaan tasan jäsenten kesken ja 50 % jaetaan GNI perusteisesti (Gross National Income, kumulatiivinen ). Maksun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä neuvotellaan vielä lähinnä siltä osin, joka liittyy asemien lukumäärään ja tyyppiin. Suomi on tulevan ICOS ERICin päämajan isäntävaltio, ja sitoutuu päämajan kustannuksiin nk. host contribuutio osuudella, joka on ensimmäisen viiden vuoden aikana maksimissaan 80 % päämajan kokonaiskustannuksista. Ensimmäisinä vuosina koko infrastruktuurin kustannuksista noin % katetaan isäntämaiden host contribuutio osuudella, ja noin % jäsenmaksuilla. Pitkällä tähtäimellä ICOS ERIC panostaa ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen niin että isäntämaiden suhteellinen panostus pienenee. Perustamis-/rakentamisvaiheen investointikustannukset eriteltynä vuosittain ICOS Suomi on ollut mukana valmisteluvaiheen hankkeessa vuodesta 2008 lähtien. Tänä aikana ICOS Suomi on investoinut kansallisen havaintoasemaverkoston rakentamiseen ja päivittämiseen ICOS standardien mukaiseksi. Teknistä henkilökuntaa on palkattu havaintoasemien rakentamiseen ja hoitamiseen. Lisäksi ICOS Suomi on vahvasti mukana Ilmakehäteema-keskuksen toiminnassa. Ilmatieteen laitoksella on investoitu liikkuvan laadunvarmennuslaboratorion rakentamiseen ja nk. pohjoisen testausyksikön perustamiseen. ICOSin päämaja tulee ISIC (ICOS Stakeholder Interim Council) kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti Suomeen. Päämajan rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Sen toiminta on käynnistynyt
9 ICOS Suomi on investoinut päämajan perustamiseen sekä laillisen prosessin vetämiseen useita henkilötyövuosia vuodesta 2011 lähtien. Rakennuskustannusten päärahoittajat ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. HY:n, IL:n sekä I-SY:n oma rahoitus ICOS Suomen rakennusvaiheen toiminnoista on noin 20 %. Kustannukset jakautuvat kansallisen havaintoasemaverkoston rakentamiseen, Suomen ilmakehätoimintojen rakentamiseen sekä ICOSin päämajan valmisteluun ja rakentamiseen. Rahoitusrakenne ja rahoitusyhteistyö : Kansalliset rahoitusneuvottelut on suurelta osin käyty. Kansalliset kumppanit ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön myös taloudellisesti. Tähän mennessä vuodesta 2010 Liikenne- ja viestintäministeriö on rahoittanut suoraan Ilmatieteen laitoksen ICOS toimintoja, ja OKM on rahoittanut Suomen Akatemian kautta yliopistojen ICOS toimintoja. Ministeriöt ovat sitoutuneet rahoittamaan ICOSia myös jatkossa. Allekirjoittaessaan ICOS ERIC sopimuksen valtio sitoutuu vähintään viideksi vuodeksi. Kansainväliset neuvottelut ovat edenneet siihen pisteeseen, että ICOS ERIC ollaan perustamassa 2014 alkupuolella. Suomi ei voi viivyttää omaa liittymistään perustamisvaiheesta johonkin myöhempään ajankohtaan yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi johtaa koko ICOS ERIC neuvotteluita ja valmisteluita organisaation perustamiseksi, tulee isännöimään sen päämajaa ja osallistumaan merkittävällä panoksella operatiiviseen toimintaan. 9
Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen
1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan
LisätiedotICOS Integrated Carbon Observation System
ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases Marjut Nyman ICOS-Suomi projektipäällikkö (Focal Point) Antropogeenisten
LisätiedotERIC-asetus infrastruktuurien säädöspohjana ja toiminnan ohjaajana
ERIC-asetus infrastruktuurien säädöspohjana ja toiminnan ohjaajana ERIC-ASETUKSEN TAUSTAA Komission työpaja "Legal forms of research infrastructures of pan- European interest", maaliskuu 2006 Asia nostettiin
LisätiedotMETSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt
Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotKansallinen asiantuntijaryhmä
Kansallinen asiantuntijaryhmä 20.9.2012 Riitta Mustonen 2 FIRI asiantuntijaryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 2.12.2011 Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 2 :n 5 kohdan nojalla Suomen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotBiobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)
Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Yhteystiedot: Anu Jalanko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansantautien genetiikan yksikkö, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotInfrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala
Infrastruktuuripolitiikan nykytila Johtaja Leena Vestala Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kartoitushanke Infrastruktuurikartoitus 2008, julkistettiin 2009 alussa nykyisiä kansallisia infrastruktuureja
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotSuomen Changemakerin säännöt
Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan tilannekatsaus. Petteri Kauppinen, Marja-Liisa Niemi
Tutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan tilannekatsaus Petteri Kauppinen, Marja-Liisa Niemi 26.5.2011 Kansallisen ja ESFRI-tiekartan hankkeita 1 Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet Euroopan
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTutkijan identifiointi
Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä
ICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä Marjut Nyman 16.11.2010 Hyytiälä Tutkimusinfrastruktuurit ICOS Eu ICOS-Suomi Tutkimusinfrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuurit
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotMerentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee
Merentutkimuksen kansalliskomitea toimii Kansainvälisen tieteellisen neuvoston ICSU:n asettaman Merentutkimuksen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR) kansallisena yhteistyötahona.
LisätiedotEepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus
Eepos-kirjastojen yhteistoimintasopimus 1. Sopijaosapuolet Kunta Alajärven kaupunki Y-tunnus Yhteyshenkilö Alavuden kaupunki Evijärven kunta Ilmajoen kunta Isokyrön kunta Karijoen kunta Kaskisten kaupunki
LisätiedotPohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake
Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotINTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI
. INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotTYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center
TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013
Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotPromoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)
Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitys 2013. Ohjeet tutkimusinfrastruktuureiden tiekarttapäivityksen hanke-esityksille
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitys 2013 Ohjeet tutkimusinfrastruktuureiden tiekarttapäivityksen hanke-esityksille 1 PÄIVITYKSEN TAVOITTEET JA KATEGORIAT... 3 1.1 Tutkimusinfrastruktuurien
LisätiedotOletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!
Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.
LisätiedotMiten perustamme Naapuruuspiirin?
Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset
LisätiedotFashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT
LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotFinnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella
Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotOpen access julkaiseminen Helsingin yliopistossa
Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;
LisätiedotErasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet
Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotTTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013
TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5)
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
LisätiedotNäkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta
Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotKv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla
Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotIDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus
IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus Uusi hakemus Käyttäjätietojen muutos Projektin vastuuhenkilön yhteystiedot: Etu- ja sukunimi: Mikäli sinulla ei ole HAKA-tunnusta, täytä seuraavat kentät: Projektin
LisätiedotYDINENERGIA-ALAN TOIMITTAJIEN TOIMIALARYHMÄ SÄÄNNÖT 4.11.2009
YDINENERGIA-ALAN TOIMITTAJIEN TOIMIALARYHMÄ SÄÄNNÖT 4.11.2009 1. Toimialaryhmän nimi ja tarkoitus Toimialaryhmän nimi on Ydinenergia-alan toimittajien toimialaryhmä, englanniksi Finnish Nuclear Suppliers
LisätiedotLiikkuvuushankkeiden partneriyhteistyö. WEBINAARI osa
Liikkuvuushankkeiden partneriyhteistyö WEBINAARI osa 1 1.11.2017 Millaisia partnereita mukana hankkeessa? Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen verkoston hanke? - Jos hakija
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotU 5/2015 vp. Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2015. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Opetusneuvos Petteri Kauppinen
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä yhteiseen kieliaineistojen ja teknologian eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (CLARIN ERIC konsortioon liittyminen) Perustuslain
LisätiedotHallinnollisia asioita Maiju Gyran
Hallinnollisia asioita Maiju Gyran 1 HYÖTY -ryhmä Johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran SJTY Tiedeasiantuntija Timo Sareneva BY Tiedeasiantuntija Riitta Launonen KY Tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho
LisätiedotAdvisory Board palveluopas
Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun
LisätiedotIDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy
IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen
LisätiedotFinnfund numeroina
Finnfund lyhyesti Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö Suomen valtio (UM) 93,4 %, Finnvera 6,5 %, EK 0,1 % Perustettu 1980 Toimisto Helsingissä, henkilökunnan
Lisätiedot