Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)"

Transkriptio

1 Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Yhteystiedot: Anu Jalanko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansantautien genetiikan yksikkö, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu 8, Helsinki puh , sähköposti: TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN PERUSKUVAUS Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin lyhyt kuvaus BBMRI (Biobanking and Biomolecular Resorces Reserch Infrastrcture) on eurooppalainen, European Strategy Forum for Research Infrastructures, ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien tiekartan hanke, jonka tavoitteena on yhdistää eurooppalaiset biopankit koordinoiduksi verkostoksi. Tarkoituksena on tehostaa biologisten näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen saatavuutta ja yhteiskäyttöä. BBMRI:n toiminta tapahtuu kansallisten keskusten kautta, jotka koordinoivat jäsenmaiden biopankkeja. Jäsenmaihin ja BBMRI:n alaisuuteen tullaan perustamaan myös palvelukeskuksia ( Common services ), jotka palvelevat biopankkitoimijoita sekä akateemisessa että teollisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. BBMRI:n pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää toiminnan laatua ja vahvistaa eurooppalaisen tiedeyhteisön mahdollisuuksia biopankkinäytteiden hyödyntämiseen. Hanke vahvistaa näytteisiin perustuvaa tutkimusta, sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä. Verkkosivut: Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin juridinen muoto BBMRI-infrastruktuurin juridinen muoto on Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, ERIC. Euroopan komission on päättänyt BBMRI-ERIC:n perustamisesta Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin asettamat ehdot liittymiselle BBMRI-ERIC infrastruktuuriin osallistuvat maat maksavat vuosittaisen jäsenmaksun perustuen säännöksissä kuvattuihin laskentaperusteisiin (http://www.meduni07.edis.at/files/draft_bbmri_statutes_clean.pdf). Suomen jäsenmaksun suuruudeksi on laskettu vuodessa. Säädökset määrittelevät myös mahdollisia in-kind sitoumuksia jäsenmaille riippuen tulevista infrastruktuurin rakenteellisista tarpeista. Jäsenmaan tulee lisäksi nimetä kansallinen vastuutaho ja koordinaatio sekä varmistaa tutkijoiden pääsyy hyödyntämään tutkimusinfrastruktuuria ja sen palveluita. Kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin jo sitoutuneet maat BBMRI-ERIC liittymisen ovat vahvistaneet Alankomaat, Itävalta, Kreikka, Malta, Ruotsi ja Viro. Myös Suomi, Belgia, Tshekki ja Italia pyrkivät perustajajäseniksi. Yhteensä 14 maata on allekirjoittanut BBMRI valmistelun yhteisymmärryspöytäkirjan vuonna 2011: Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Suomi, Tshekki ja Viro. Lisäksi 5 maata on tarkkailija-statuksella: Saksa, Irlanti, Sveitsi, Luxemburg, Puola (useimmat näistäkin aikovat hakea jäsenyyttä). 1

2 YLEISET PERUSTELUT SUOMEN LIITTYMISESTÄ KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIIN Odotettavissa olevat tulokset ja vaikuttavuus BBMRI infrastruktuurin toiminta kohottaa biopankkinäytteiden ja niihin liitetyn tiedon laatua ja siten niiden laajaa käytettävyyttä. Biopankkien lisääntynyt hyödyntäminen on jo nyt tuonut Suomelle etulyöntiaseman erityisesti väestöaineistojen genetiikan tutkimuksessa, mitä osoittaa yli suomalaisnäytteen geenianalyysit kansainvälisissä monikeskushankkeissa. Lisäksi, samoissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on n suomalaisen koko genomi sekvensoitu. Väestöaineistojen hyödyntäminen onkin tuonut suomalaisen tutkimuksen tieteen eturintamaan ja vuosittain näiden aineistojen hyödyntäminen tuottaa n 100 julkaisua, joista 25 % ns. korkean impaktin julkaisusarjoissa (IF>25). Lähitulevaisuudessa on odotettavissa muiden suuren mittakaavan analyysimenetelmien hyödyntäminen (proteomiikka, metabolomiikka, epigenetiikka jne). Tämä lisää entisestään biopankkien kokoelmien arvoa ja tuottaa uusia tieteellisiä läpimurtoja diagnostiikassa, lääkekehityksessä, hoidossa sekä terveyden ja sairastumisriskin ennustettavuudessa. Erityisesti kliinisten biopankkien rakentaminen ja hyödyntäminen BBMRI-yhteistyössä tulee merkittävästi lisäämään tietoa eri tautiryhmien hoitovasteiden ennusteista sekä kehittämään yksilökohtaista hoitoa. Kaikki yllämainitut lisäävät merkittävästi suomalaisen biopankkitoiminnan ja tutkimuksen kansainvälistymistä. Suomen menestys biopankkien hyödyntämisessä on jo nyt tuottanut suuria kilpailtuja tutkimusrahoituksia, mm. EU:sta. Kaikki suuret suomalaiset yliopistojen, tutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien biopankkitoiminnot liittyvät BBMRI.fi infrastruktuuriin, mikä takaa sen, että koko biopankkiaineistoja hyödyntävä tutkijayhteisö käyttää BBMRI.fi keskuksen kautta myös eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa. BBMRI-toimintaan liittyy kiinteästi myös tutkijoiden ja muiden biopankkitoimijoiden koulutus kotimaassa sekä osallistuminen eurooppalaisen verkoston tarjoamiin koulutustilaisuuksiin. Teknologinen laatu ja merkittävyys innovaatiotoiminnalle Infrastruktuurin teknologian rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuu tällä hetkellä yhteensä 30 asiantuntijaa ja teknikkoa THL:ssa, FIMM:ssa, sairaanhoitopiireissä ja yliopistoissa ja lukumäärä kasvaa lähivuosina, kun kaikki suuret sairaanhoitopiirit aktivoituvat biopankkitoiminnassa. Biopankkiaineistoihin liittyvä innovaatiotoiminta ulottuu jo nyt kansallisen ja kunnallisen terveydenhuollon kehittämiseen, erityisesti sähköisten terveyspalvelujen alueella. BBMRI:n yhteyteen ennustetaan lisäksi syntyvän uusia akateemisten laitosten ja yritysten yhteistoimintoja, jotka suorittavat lääke- ja bioteknologian yrityksille tilaustutkimuksia liittyen diagnostiikkaan ja yksilökohtaisen hoidon seurantaan. Yhteiskunnallinen merkitys ja muut vaikutukset Biopankkitutkimuksen suurena haasteena on tuottaa huippututkimuksen keinoin kansantaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. Saavutetut tulokset merkitsevät mm. sairauksien diagnostiikan ja hoidon tehostumista sekä osuvampaa sairauksien ennaltaehkäisyä. Tulokset voivat luoda myös mahdollisuuksia käyttää suomalaiseen terveydenhuoltoon investoituja varoja uuden tiedon kaupallistamiseen ja jopa tarjota mahdollisuuksia tulevaisuuden terveydenhuollon osittaiseen rahoittamiseen. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat etulyöntiasemassa, koska niiden kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät mahdollistavat uusien innovaatioiden nopean hyödyntämisen terveydenhuollon tarpeisiin. Suomalaisten kliinikoiden, tutkijoiden ja tutkimuslaitosten keräämien ainutlaatuisten näytekokoelmien laadukas hyödyntäminen tulee tuottamaan uusia geenilöydöksiä ja biomarkkereita kansantaloudellisesti merkittäville 2

3 tautikokonaisuuksille. Esimerkiksi geenitestit ovat syntyneet tutkimusaineistojen hyödyntämisen tuloksena ja ne uudistavat merkittävästi terveydenhuoltoa. Haluttu asema kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Suomi hakee jäsenyyttä BBMRI-ERIC infrastruktuurissa. Suomalaiset tutkijat ovat osallistuneet BBMRI- infrastruktuurin rakennusvaiheeseen merkittävällä panoksella ja helmikuussa 2013 on alkanut Suomalaisten koordinoima laaja BBMRI-LPC infrastruktuurihanke (FP7-rahoitus, 8 m ), jonka tarkoituksena tukea BBMRI:n rakennusvaihetta. Suomella tulee siten olemaan merkittävä asema myös kansainvälisen BBMRI- infrastruktuurin toiminnassa ja on erittäin tärkeää, että Suomi pääsee mukaan heti perustamisvaiheessa, jolloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa BBMRI-ERIC toiminnan suunnitteluun. Suomalainen edustus kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Suomen edustus BBMRI-ERIC ohjaavissa toimielimissä tullaan määrittelemään Suomen liittyessä BBMRI-ERIC infrastruktuuriin. Ajankohtaisuuden perusteet BBMRI-ERIC infrastruktuuri on juuri perustettu ja perustajajäseneksi pääseminen edellyttää Suomen sitoutumista kesän 2013 aikana. Suomi on osallistunut infrastruktuurin rakentamiseen alusta alkaen erittäin näkyvästi ja olisi ehdottoman tärkeää, että Suomesta tulee BBMRI-ERIC perustajajäsen. Suomi on ollut johtavassa asemassa BBMRI -infrastruktuurin rakennusvaiheen hankkeessa (BBMRI-PP) ja Suomi aikoo säilyttää merkittävän asemansa myös infrastruktuurin operatiivisessa vaiheessa. Lisäksi Suomella ja suomalaisilla tutkijoilla on johtava asema (koordinaatio) uudessa BBMRI-LPC-hankkeessa, joka on suunniteltu tukemaan BBMRI:n rakennusvaihetta. Lisäksi Suomen biopankkilaki tulee voimaan vuonna 2013, ja uudet perustettavat kansalliset biopankit tulevat osallistumaan BBMRI infrastruktuurin toimintaan. Kansalliset toimijat pääsevät vaikuttamaan eurooppalaisiin ratkaisuihin alusta alkaen ja vastaavasti uudet biopankit hyötyvät BBMRI-palveluista. Nämä seikat yhdessä puoltavat Suomen osallistumisen ajankohtaisuutta. HANKKEEN RAKENTEIDEN JA PALVELUJEN VALMIUDET Kansallisen hankkeen/osallistumisen lyhyt kuvaus suhteessa kansainväliseen hankkeeseen Suomi on osallistunut eurooppalaisen BBMRI-infrastruktuurin rakennusvaiheen hankkeeseen (BBMRI-PP) yhdessä 53 osallistujan kanssa. Suomesta käsin johdettiin hankkeen hallintoa ja väestöaineistojen biopankkitoimintaa. BBMRI-ERIC infrastruktuurin keskustoimisto perustetaan Itävaltaan, mutta Suomi aikoo säilyttää merkittävän asemansa myös infrastruktuurin operatiivisessa vaiheessa. Lisäksi Suomella ja suomalaisilla tutkijoilla on johtava asema (koordinaatio) uudessa EU:n rahoittamassa I3-hankkeessa BBMRI-LPC (Large Prospective Cohorts), joka on suunniteltu tukemaan BBMRI:n rakennusvaihetta. BBMRI.fi on eurooppalaisen BBMRI:n kansallinen infrastruktuuri (National Node), jossa ovat edustettuina yliopistojen, sairaanhoitopiirien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Suomen Molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) biopankkitoiminnot. Suomalainen BBMRI toimii yhteistyössä EATRIS ja ELIXIR infrastruktuurien kanssa (Biomedinfra-konsortio) ja lisäksi Biokeskus Suomi toimii tärkeänä yhteistyökumppanina. 3

4 Hallintorakenne Suomessa BBMRI.fi infrastruktuurin kansallinen koordinaatiovastuu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). BBMRI.fi infrastruktuurin osallistujalaitokset: Suomen Molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ja Helsingin yliopisto, Turun yliopisto (TY) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) ja Itä-Suomen yliopisto (IsY), Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) ja Oulun yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) ja Tampereen yliopisto (TaY). Kansallinen hallintorakenne: BBMRI.fi toimintaan osallistuvat laitokset ovat (STM) sopineet sitoutuvansa BBMRI -yhteistyöhön. Samassa kokouksessa perustettiin kansallinen työryhmä (THL, VSSHP, FIMM, OKM, STM, SA) kehittämään edelleen kansallista BBMRI.fi suunnitelmaa. Tarkoituksena on vuoden 2013 aikana tehdä konsortiosopimus toiminnan virallistamiseksi. Tutkimusinfrastruktuurin käyttöaste ja käyttöpolitiikka: BBMRI.fi infrastruktuuri tulee tarjoamaan suomalaisille ja eurooppalaisille kolmiportaisen webpohjaisen palvelun, josta tutkijat, tutkimuslaitosten edustajat, kansalaiset ja viranomaiset voivat selvittää suomalaisissa biopankkikokoelmissa olevia näytteitä ja niihin liitettyä tietoa. Järjestelmä liitetään eurooppalaiseen BBMRI -järjestelmään, jolloin BBMRI.fi keskus välittää myös eurooppalaisten näytekokoelmien tiedot suomalaisille. Lisäksi tarjotaan väestö- ja kliinisiin aineistoihin liittyviä tutkimuspalveluja, näytehallinnan palveluja, eettisiä ja juridisia palveluja sekä viestintää ja koulutusta. Käyttäjien lukumäärä tulee olemaan tuhansia Suomessa. Tietopalvelu ja muut BBMRI -palvelut tullaan hinnoittelemaan yhdessä BBMRI -ERIC:n kanssa sovittujen hinnoitteluperiaatteiden mukaan. Tällä hetkellä maksullisia ovat keskitetyt näytehallintapalvelut. TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET Investoinnit Suomessa Suomessa on investoitu väestöaineistoihin arviolta 30 milj. ja viimeisen viiden vuoden aikana näille aineistoille ( näytteenluovuttajaa) on suoritettu arviolta 30 milj. edestä genomianalyysejä Eurooppassa ja USA:ssa. Sairaanhoitopiirien patologian laitosten näytekokoelmat sisältävät useita miljoonia näyteitä ja niiden voidaan arvioida olevan satojen miljoonien arvoisia. Biopankkiaineistoihin on investoitu merkittäviä määriä julkisia varoja, ja BBMRI toiminta edistää aineistojen laadun kohottamista ja hyödyntämistä edelleen tutkimuksessa, terveydenhuollossa ja tuotekehityksessä. Liittyessään Eurooppalaiseen BBMRI-ERIC infrastruktuuriin Suomi sitoutuu yhdistämään suomalaiset biopankit yhteistyöverkostoksi eurooppalaisen BBMRI:n kanssa. Verkoston biopankit sitoutuvat noudattamaan yhteneviä laatustandardeja biopankkien näyte- ja tietohallinnassa sekä antamaan aineistoista saatavuustietoa yhteisiin tietojärjestelmiin. BBMRI muodostaa myös kanavan aineistojen tutkimuskäytön (saatavuuden) helpottamiseksi. BBMRI on hajautettu infrastruktuuri, jossa kansallinen infrastruktuuri on toiminnan perusta. BBMRI -infrastruktuurille tyypillistä onkin varsin pieni kansainvälinen investointivelvollisuus (jäsenmaksu). Sen sijaan kansalliseen infrastruktuuriin tulee investoida, että näytteet ja niihin liitetty tieto saadaan uudenaikaisten tutkimusmenetelmien hyödynnettäväksi. Tutkimuslaitokset ja sairaanhoitopiirit investoivat merkittävästi omia resurssejaan biopankkien perustamiseen ja kansallisten palvelujen tuottamiseen. BBMRI toiminnassa on oleellista myös keskitetty valtiollinen tuki, jolla taataan operatiivisen toiminnan alkuvuodet. Myöhemmässä vaiheessa on odotettavissa, 4

5 että BBMRI.fi infrastruktuuri voi periä käyttäjämaksuja, jotka lähes kokonaan kattavat toiminnan suorat käyttö- ja työvoimakulut. Välttämättömät kustannukset Suomessa Suomen BBMRI-ERIC jäsenmaksu on vuodessa. BBMRI-toimintaa on valmisteltu Suomessa Suomen akatemian Biomedinfra-hankkeelle myöntämän rahoituksen puitteissa, joka sisältää myös vuoden 2013 jäsenmaksuvarauksen. BBMRI on kansallisesti hajautettu infrastruktuuri. THL koordinoi verkoston toimintaa ja vastaa jäsenyyden edellyttämästä kansallisen tason BBMRI-infrastruktuuriin liittyvien palveluiden tuottamisesta. Helsingin yliopisto (FIMM) ja Turun yliopisto ovat myös sitoutuneet kansallisten palveluiden tuottamiseen yhteistyössä THL:n kanssa. Suomen Akatemiaan kohdistuvan rahoituksen osuus on vuodessa kaudella Kansallinen BBMRI.fi verkosto on perustettu ja laitokset ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Kaikki BBMRI.fi osallistujalaitokset panostavat huomattavasti biopankki-infrastruktuurin perustamiseen. Biopankkien kansallisen ICT-infrastruktuurin rakennusvaiheessa tullaan tarvitsemaan myös muuta ulkopuolista rahoitusta, kuten Suomen Akatemian FIRI tutkimusinfrastruktuurirahoitus, Tekes- ja EU-rahoitus. Mikäli ulkopuolinen rahoitus ei onnistu, BBMRI infrastruktuurin hyvin alkanut kansallinen yhteistyö hidastuu merkittävästi erityisesti uusilla kehittämisalueilla kuten sairaanhoitopiirien biopankkien yhteistyö sekä kansallisen ICT -infrastruktuurin rakentaminen. 5

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kansallinen asiantuntijaryhmä

Kansallinen asiantuntijaryhmä Kansallinen asiantuntijaryhmä 20.9.2012 Riitta Mustonen 2 FIRI asiantuntijaryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 2.12.2011 Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 2 :n 5 kohdan nojalla Suomen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Biopankkilain tavoitteet

Biopankkilain tavoitteet Biopankkilaki 688/2012 Biopankkilain tavoitteet Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2013 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Miksi biopankkilaki? Biopankki =

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA

RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA RAHOITUSPOLIITTINEN TUTKIMUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSTA 15.09.2011 KUNTAMARKKINAT Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja Oy Audiapro AB, Itä-Suomen yliopisto 1. TAUSTAA Suomen terveydenhuollon hajautetun

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Tutkimuspalvelupäivät 22.-23.8.2013 Vaasa. Johtaja Riitta Maijala

Tutkimuspalvelupäivät 22.-23.8.2013 Vaasa. Johtaja Riitta Maijala Tutkimuspalvelupäivät 22.-23.8.2013 Vaasa Johtaja Riitta Maijala Haasteet ja mahdollisuudet korkeakoulujen TKI-toiminnalle - toimijat TKI-järjestelmään liittyvät arvioinnit ja päätökset Suomen Akatemian

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013. Eero Vuorio

Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013. Eero Vuorio Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013 Eero Vuorio Sisältö 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen 2.

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit

Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit Sisältö Horisontti2020 tutkimuksen uusi puiteohjelma ESFRI yhteiseurooppalainen infrastruktuuristrategia Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK Biopankit ja me TENK ETENE TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK TJNK Julkaisun on toimittanut biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) yhdessä muiden kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Kirjoittajat: Kimmo Pitkänen,

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Evp soveltavan tutkimuksen intoilija bioetiikan harrastaja lääkäri, kirurgi ja neurokirurgi

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä

Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä Content Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä... 1 1. Johdanto... 2 2. Määritelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016

UNA-hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely 24.5.2016 UNA-hankkeen tavoite ja aikataulu Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Suomesta genomi-edon hyödyntämisen mallimaa

Suomesta genomi-edon hyödyntämisen mallimaa Suomesta genomi-edon hyödyntämisen mallimaa vaikutukset, mahdollisuudet, yhteistyö eri tahojen kanssa Sanna Lauslah- Terveydenhuollon tulevaisuuden maalailua - miksi genomi-etoa tarvitaan Yhä useampi suomalainen

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot