ICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä
|
|
- Asta Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä Marjut Nyman Hyytiälä
2 Tutkimusinfrastruktuurit ICOS Eu ICOS-Suomi
3 Tutkimusinfrastruktuurit
4 Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia
5 Keskitetty Hajautettu Virtuaalinen
6 ESFRIn tehtävänä on; Tukea yhteisen pitkäaikaisen eurooppalaisen infrastruktuuripolitiikan syntyä, lisätä olemassa olevien eurooppalaisten infrastruktuurien hyödyntämistä ja yhteisten uusien rakentumista sekä kehittymistä yhteiseen strategiaan perustuen. ESFRI keskittyy tutkimusinfrastruktuureihin, jotka laaja-alaisia ja sellaisia, ettei yksi maa pysty investointeja tai käyttökustannuksia kattamaan ja joilla on selkeä eurooppalainen tai globaali luonne. ESFRI ei rahoita infroja ESFRI European Strategy Forum on Research Infrastructures
7 Kriteeristö Tieteellinen pohja ja kypsyys Monen maan yhteishanke Hallinnolliset järjestelyt Tekninen pätevyys Taloudellinen suunnitelma ja institutionaaliset sitoumukset Laajuus (national-european-global)
8 ESFRI 2008 tiekarttahankkeet Construction costs (M ) Operations costs (M /year) Rakennuskustannukset yht. n. 20 mrd. euroa. Valmistelua tuettu 135 Meurolla
9 ESFRI hankkeiden implementointi Kussakin jäsenmaassa joudutaan ratkaisemaan mihin eurooppalaisiin hankkeisiin tullaan sitoutumaan niiden rakentamisvaiheessa. Tämä edellyttää kansallisen tason strategian luomista (tiekartat) ja tiekarttahankkeiden ensisijaistamista (tutkimusinfrastruktuuripolitiikan rakenteet). Hankkeille joudutaan tekemään tarkentavat toteuttamisaikataulut Euroopan tasolla ja kansallisesti liittymisaikataulut. ESFRI ja sen temaattiset ryhmät seuraavat hankkeiden toteutumista yhdessä EU:n komission kanssa Hankkeiden priorisointi ja hankkeiden integraatio voi tulla kyseeseen jatkossa kansallisesti, alueellisesti tai Euroopan tasolla (esim. pohjoismainen yhteistyö)
10 ERICON-AB COPAL EURO-ARGO EISCAT_3D IAGOS-ERI LIFEWATCH EMSO ICOS EPOS European Plate Observing System SIAEOS 19/11/
11 Ympäristöalojen ESFRI projektit 2006 ESFRI kartoitus COPAL (Community heavy-payload Long endurance Instrumented Aircraft for Tropospheric Research in Environmental and Geo-Sciences) EMSO (European multidisciplinary seafloor observation infrastructure) ERICON-AB (European Polar Research Icebraker-Aurora Borealis) IAGOS-ERI (In-service Aircraft for a Global Observing system) ICOS (Integrated Carbon Observation System) LIFEWATCH (Science and technology infrastructure for biodiversity data and observatories) EURO-ARGO (global ocean observing system) 2008 ESFRI kartoitus EPOS (European Plate Observing System) SIAEOS (Svalbard Integrated Arctic Earth Observing System) EISCAT_3D (The next generation European Incoherent Scatter radar system)
12 Haasteet 2010 Jäsenmaiden sitoutuminen rakennusvaiheeseen ERICin toteutus maiden hallinnoissa Tiekartta 2010 tiputtaa RI hankkeet, joilla ei ole merkkejä sitoumuksista ja realistista rakentamissuunnitelmaa
13 Kansallinen tutkimusinfrastruktuuri tiekartoitus 24 merkittävää kansallisen tason infrastruktuuria 130 Meur/v 20 tiekarttainfrastruktuuria, joista 13 liittyy ESFRI hankkeisiin Rakentamiskustannukset n 230 Meur Vuosikustannukset 30 Meur AKA esittää: tiekartan esittämät investoinnit toteutettava vuoteen 2016 Luotava kansallinen infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä
14 Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases
15 Antropogeenisten CO 2 päästöjen kohtalo 1.5 Pg C y Pg y Atmosphere -1 46% Pg C y Pg y -1 Land 29% 2.3 Pg y -1 Oceans 26% Canadell et al. 2007, PNAS (updated)
16 ICOS mittausasema verkosto Asemien mittausaineistot kerätään temaattisiin keskuksiin laatukontrolliin, jalostettavaksi ja helpommin saataville.
17 ICOSin selkärankana ovat kansalliset mittausasemat Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän KHKpitoisuuksia että ekosysteemin KHK-kiertoja ja vaihtoa ilmakehän kanssa (sinks, sources) Eurooppa-tasoinen koordinaatio-organisaatio, ICOS- ERIC, huolehtii infrastruktuurin toiminnasta, yhtenäisyydestä ja strategiasta Mittausasemaverkosto tulee käsittämään noin 30 ilmakehä- ja 30 ekosysteemihavaintoasemaa + 10 merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa
18 ICOS EUn keskustoiminnot ICOS council Data from connex projects And international networks Ecosystem Thematic Centre It,Fr, Be Fi, Fr Coordination Office Carbon Portal Analytical Laboratory Ger Atmospheric Thematic Centre Fr, Fi Ocean Thematic Centre UK, No, Sp Greenhouse fluxes Assessments International programs Global Networks GEOSS Ecosystem stations Calibration Sample analysis Atmospheric stations Ocean ships and stations Quality control Training Sensors developt
19 ICOS lyhyesti... ICOS on hajautettu eurooppalainen kasvihuonekaasujen (KHK) seurantajärjestelmä ICOS tutkimusinfrastruktuuri on hyväksytty eurooppalaiselle ESFRIn ja Suomen kansalliselle tiekartalle Tavoitteena tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa ja laatuvalvottua havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin
20 ICOSin tavoitteita ICOS tuottaa pitkäaikaista, jatkuvatoimista ja laatuvalvottua dataa ilmastonmuutostutkimuksen tarpeisiin Havaintosarjat lisäävät ymmärrystä hiilidioksidin, typpioksiduuli, metaanin kierrosta Saadut aineistot auttavat erottelemaan ihmistoiminnan ja luonnon vaikutuksen päästöpitoisuuksissa Saadut aineistot lisäävät ilmastomallien suorituskykyä ja luotettavuutta paremmilla hiilen ja typen kiertojen kuvauksilla Helppokäyttöisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen mm. satelliittihavaintojen todentamiseen, mallintajille... ICOS auttaa kouluttamaan seuraavaa KHK tutkijasukupolvea Tarkoittaa~20 v.
21 ICOSin odotetut vaikutukset Tarjoaa korkealuokkaista pitkäaikaista aineistoa poliitikoille ja suurelle yleisölle ICOS täyttää YK:n ilmastosopimuksen KH-kaasujen eurooppalaiset seurantatavoitteet ICOS toteuttaa maailmanlaajuisten IGCO (Integrated Global Carbon Observation) sekä GEOSS (The Global Earth Observation System of Systems) -verkostojen KHK-havainnoinnin Euroopan osalta ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän KHKseurannassa ICOS auttaa innovaatioiden syntyä ja edistää uusien mahdollisuuksien muodostumista Euroopan taloudelle ja hyvinvoinnille
22 The agenda to build ICOS Carboeurope Other research projects National networks Science case Preparatory Month 36 : Legal status accepted Month 48: First stations operational Month 48: All infrastructure facilities in place Construction Operational > 2013 Month 24: Stations prototypes developed Month 24 Centers (sites) location recommendations 22
23 Päämaja ja ilmakehäteemakeskus
24 Suomen erityisosaaminen ja suhde muuhun Eurooppalaiseen osaamiseen Suomi ICOSissa vahvalla tietotaidollaan mukana pääpartnerina (johtoryhmän jäsen) Huippuosaamista ilmakehätieteissä ja ilmastonmuutostutkimuksessa Erityisosaamista boreaalisten ja pohjoisten alueiden tutkimuksessa Globaalisti merkittävät mittausasemat ja pitkät aikasarjat Hallinnollinen asiantuntemus ICOS-Suomi seuraa aktiivisesti ERIC asetuksen soveltamisen selvitystyötä ICOSin operationaalisen vaiheen päämaja Suomeen, Suomesta ICOS-ERICin isäntämaa
25 Tiedepoliittinen merkitys Suomeen tulossa ICOS-päämaja (HQ) Helsinkiin ( ) ICOS päämaja askel kohti Suomen tavoittelemaa Eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen instituuttia (EINAR) Osallistuminen ICOS ERICin keskustoimintoihin (HQ, ATC) Antaa mahdollisuuden johtaa ja koordinoida eurooppalaista ilmakehätutkimusta, koulutusta ja tuotekehittelyä, ja vaikuttaa globaaliin alan tutkimuskenttään Vahvistaa suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kv. asemaa, houkuttelevuutta ja näkyvyyttä
26 ICOS koordinaatio päämajan tehtävät ICOS RIn koordinointi ja valvonta siten, että kaikki sen osat toimivat yhteen (teemakeskukset ja kansalliset mittausasemaverkostot) ja toteuttavat yhteistä strategiaa ICOS-ERIC kv-organisaation velvollisuuksien hoitaminen Hallinto, raha-asiat Uudet jäsenet, aineistojen käyttäjät, IPR asiat Yhteisen datapolitiikan valvonta Kansainväliset suhteet ja yhteydet muihin KHK infroihin ja hankkeisiin Synteesien tekeminen Koulutus ja palveluntarjonta Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen loppukäyttäjille
27 ICOS ATC Ilmakehäteemakeskuksen tehtävät Mittausasemaverkoston toiminnan koordinointi Aineiston jatkokäsittely Avustus asennuksissa ja ylläpidossa (palvelut asemaverkostolle) Välinekehitys ja testaus
28 Suomen tehtävät ATCssä Boreaalisen ja arktisen alueen mittausasemaverkoston palvelukeskus Avustus asennuksissa ja ylläpidossa, varalaitteet, koulutus Aineiston käsittely Aineistojen varmuustallennus Välinekehitys ja testaus kenttäolosuhteissa Hyytiälä, Pallas
29 University of Helsinki, Finnish Meteorological Institute, University of Eastern Finland
30 ICOS Suomi mittauspaikat Kattaa hyvin suomalaisen ympäristön erityispiirteet (boraalivyöhyke, Itämeri, pohjoiset alueet) Euroopan itäisimpiä mittausasemia ICOSissa Metsäekosysteemit ja suot Mittauksia myös kaatopaikoilla, maanviljelysalueilla ja järvestä
31 + LakeSMEAR Peatland fluxes
32 SMEAR Stations for Measuring Ecosystem- Atmosphere Relations Suomen ICOS mittausasemat 2012 mennessä Ilmakehämittausasemat Pallas-Sodankylä GAW - in operation SMEAR II Hyytiälä - under construction SMEAR IV Puijo-Koli - under construction Utö-Baltic Sea - under construction Ekosysteemiasemat (kaikki toiminnassa) SMEAR II Hyytiälä - Southern boreal pine forest Sodankylä - Northern boreal pine forest Täydentävät ekosysteemiasemat (kaikki toiminnassa) SMEAR I Värriö - subarctic pine forest SMEAR III Kumpula - urban station Tammela - forest on peatland Siikaneva - Southern boreal fen Lompolojänkkä - Northern boreal fen Kaamanen - Subarctic fen Kenttärova - spruce forest
33 ICOS Suomen merkitys Tieteelliset: tieteellisen osaamisen vahvistuminen, houkuttelevuuden kasvu ICOSin rakentaminen verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn Tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Luo uusia työpaikkoja, myös maakuntiin
34 Missä mennään?
35 ICOS vaiheet 1.ICOS valmisteluvaihe EU-rahoitteinen valmisteluprojekti käynnissä , koordinaattorimaa Ranska Hoitaa Eurooppa-tasoisen koordinaation + asemaverkoston suunnittelun Prof. Timo Vesala (HY) johtokunnan jäsen Temaattisten keskusten ja päämajan haku ICOS-Suomi Kolme partneria HY, IL ja UEF Suunnittelu- ja rakentamisvaihe käynnissä Jatkossakin aktiivinen osallistuminen infrastruktuurin kehittämiseen
36 2. ICOS operatiivinen vaihe ( ) ICOS organisaatio koordinoi Eurooppa tasolla KHKinfrastruktuuria Lähes reaaliaikainen tiedonsiirto teemakeskuksiin Korkeatasoiset palvelut asemaverkoille, tutkijoille ja opiskelijoille Ulkopuoliset sidosryhmät kuten politiikka ja globaalit verkostot
37 ICOSin valmistelun eteneminen yleisesti Valmisteluja tapahtuu monella tasolla Euroopassa ja kansallisesti. Esimerkkejä Tekninen valmistelu asemilla ja Euroopan tasolla Hallinnollinen valmistelu maissa ja Euroopan tasolla ISIC (valmisteluvaiheen sitoutuneimmat maat) kokoontunut ja välivaiheen MoU pöydällä ICOS-ERICin tuleva isäntämaa on Suomi. Se johtaa ICOS-ERIC hakemuksen tekemistä ja lähettämistä komissioon ja päämajan perustamista Helsinkiin.
38 ICOS valmistelut Suomessa, lyhyt historiikki ICOSia esitelty tiedehallinnon ja politiikan edustajille ICOS-esitys käsitelty tutkimus- ja innovaationeuvostossa OKM ja LVM myöntäneet 2Meur 2010, ensi vuoden budjetti mukana ministeriöiden esityksissä Suomi on valmistautunut Komission ERIC (European Research Infrastructure Consortium) asetukseen parhaimpien joukossa Euroopassa ICOS stakeholder kokouksessa Kumpulassa Ranskan ja Suomen sh-lausunto ATCn ja HQn tehtävien jaosta ja siitä, että päämaja tulee Suomeen Suomen johdolla valmistellaan operationaalisen vaiheen hallintorakennetta ja lähestytään kv-neuvotteluvaihetta
39 ICOS Suomessa käynnissä ja tapahtunut Hakemus jätetty SA:n RI kutsuhakuun vuodelle 2011 Noin kymmenen ihmistä rekrytoitu (tiedehallintoon, tutkijoita, teknikoita) Johtovastuut Tehty esitys ICOSin päämajan konseptiksi Tehty esitys ICOS ERICin hallinnon järjestämiseksi operationaalisessa vaiheessa ATC hakemus lähetetty yhdessä Ranskan kanssa (ATC Ranskassa, Suomella tehtäviä ATCssä) Laitehankintoja, testausta ja asemien rakentamista Mm. Hyytiälässä maston korotus ilmakehäpitoisuuksien mittaamiseksi ICOS standardien mukaan Metaanianalysaattoritestit Siikanevalla Web sivut ICOS-Suomelle, tiedotustoiminta
40 Lähitulevaisuuden tehtävät ICOS-Suomessa Kansallisen rakenteen virallistaminen Johtaa ICOS-ERIC haku- ja perustamisprosessia ICOSin päämajan valmistelu Varmistaa operationaalisen vaiheen rahoitus Saattaa loppuun asemien varustelu ja rakentaminen Toteuttaa Suomen tehtävät ilmakehäteemakeskuksesta Aktiivinen osallistuminen valmisteluvaiheen toimintoihin Tutkijayhteisön tiedotus ja aktiivinen mukaan ottaminen!
41 Lisätietoja ICOS seurantaverkostosta antavat: Prof. Timo Vesala, Helsingin yliopisto, , timo.vesala@helsinki.fi Marjut Nyman, Helsingin yliopisto, , marjut.nyman@helsinki.fi ICOS-Finland internet sivusto: EU-valmisteluhankkeen internet sivut:
42 Te tutkijat olette tämän infrastruktuurin tärkein kohderyhmä; se palvelee teitä ja te voitte olla aktiivisesti vaikuttamassa (teistä riippuu) miten hyvin sen tuottamaa tietoa käytetään. Muistakaa myös, että koko ICOS Euroopan infrastruktuuri on käytössänne ja sen tuottama aineisto, ei vain ICOS-Suomen. Kuva: Sakari Uusitalo
ICOS Integrated Carbon Observation System
ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases Marjut Nyman ICOS-Suomi projektipäällikkö (Focal Point) Antropogeenisten
Lisätiedotperustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen
1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetusneuvos Petteri Kauppinen Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto 3.11.2015 Eduskunnan
LisätiedotIntegrated Carbon Observation System (ICOS)
Integrated Carbon Observation System (ICOS) Yhteystiedot: Timo Vesala, Fysiikan laitos PL 48, 00014, Helsingin yliopisto puh.0405779008 sähköposti: timo.vesala@helsinki.fi TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN PERUSKUVAUS
LisätiedotInfrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala
Infrastruktuuripolitiikan nykytila Johtaja Leena Vestala Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kartoitushanke Infrastruktuurikartoitus 2008, julkistettiin 2009 alussa nykyisiä kansallisia infrastruktuureja
LisätiedotKansallinen asiantuntijaryhmä
Kansallinen asiantuntijaryhmä 20.9.2012 Riitta Mustonen 2 FIRI asiantuntijaryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 2.12.2011 Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 2 :n 5 kohdan nojalla Suomen
LisätiedotEnvironmental Research Infrastructures and data Ari Asmi University of Helsinki
Environmental Research Infrastructures and data Ari Asmi University of Helsinki www.helsinki.fi/yliopisto Earth system research Specialties in observing the Earth System Example of an Earth system observation
LisätiedotPoikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland
Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland Scope of Environmental Research Global warming Earthquakes Climate change Air
LisätiedotSUOMEN JÄSENYYS EUROPPALAISISSA INFRASTRUKTUUREISSA (ESFRI) Huippuyksikköseminaari 12.11.2013
SUOMEN JÄSENYYS EUROPPALAISISSA INFRASTRUKTUUREISSA (ESFRI) Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Taina Pihlajaniemi LKT, Prof. Tutkimusrehtori Oulun yliopisto ESFRI:n HISTORIA Created in 2002 by the Member
LisätiedotERIC-asetus infrastruktuurien säädöspohjana ja toiminnan ohjaajana
ERIC-asetus infrastruktuurien säädöspohjana ja toiminnan ohjaajana ERIC-ASETUKSEN TAUSTAA Komission työpaja "Legal forms of research infrastructures of pan- European interest", maaliskuu 2006 Asia nostettiin
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle 21.2.2017 Prof. Yrjö Viisanen Tutkimusjohtaja Ilmatieteen laitos
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan tilannekatsaus. Petteri Kauppinen, Marja-Liisa Niemi
Tutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan tilannekatsaus Petteri Kauppinen, Marja-Liisa Niemi 26.5.2011 Kansallisen ja ESFRI-tiekartan hankkeita 1 Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet Euroopan
LisätiedotAvoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos
Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos Avoin DATA Mittausdata Analysoidut tulokset Mallitulokset Globaaleihin haasteisiin mahdoton
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotVärriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)
Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke) Kimmo Neitola kimmo.neitola@helsinki.fi INAR Fysiikan laitos, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto Yhteistyöhanke:
LisätiedotKansallisen infrastruktuurin kriteerit
Tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen valtakunnallinen tiekartta ja museoiden rooli Mirja Arajärvi 24.03.2009 Kansallisen infrastruktuurin kriteerit hallintorakenteet ja vastuuhenkilöstö vuosittainen
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotKokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139
Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari 18.3.2014 Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Mihin mikrobikokoelmia tarvitaan? 2 Culture Collection Laaja käyttäjäjoukko;
LisätiedotSuomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan väliarviointi 2018
Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan 2014-2020 väliarviointi 2018 Riitta Maijala 16.3.2018 1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan kehittäminen Tutkimus- ja innovaationeuvoston Linjauksessa 2010-2015
LisätiedotEtäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.
Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetila. Johtaja Riitta Maijala
Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetila Johtaja Riitta Maijala 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurien määritelmä Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja
LisätiedotVerkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013. Eero Vuorio
Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi 02.10.2013 Eero Vuorio Sisältö 1. Suomalaisten biokeskusten ja paikallisen infrastruktuuriyhteistyön käynnistyminen 2.
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotCANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
CANEMURE Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP CANEMURE Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia Projektin kesto: 2018-2024 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotTutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )
Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 (21.5.2019) Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala 1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan
LisätiedotTutkimuspalvelupäivät 22.-23.8.2013 Vaasa. Johtaja Riitta Maijala
Tutkimuspalvelupäivät 22.-23.8.2013 Vaasa Johtaja Riitta Maijala Haasteet ja mahdollisuudet korkeakoulujen TKI-toiminnalle - toimijat TKI-järjestelmään liittyvät arvioinnit ja päätökset Suomen Akatemian
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN Mari Pihlatie, Maataloustieteiden osasto, Maaperä- ja ympäristötiede / Ilmakehätieteiden keskus (INAR) 1 ILMASTONMUUTOS JA
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotHorisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014
Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja
LisätiedotECO-BRIDGE. KA5016 Joint crossborder. monitoring system
ECO-BRIDGE KA5016 Joint crossborder environmental monitoring system KA5016 - Ympäristötietoisuuden lisääminen rajan molemmilla puolilla ECO-Bridge Priority: 3. Clean and comfortable region to live Thematic
LisätiedotFIRI2019 -haku. Merja Särkioja. Haku-info
2019 -haku Merja Särkioja Haku-info 7.2.2019 1 Perustietoa 2019 -hausta Haku on auki 2.4-15.5.2019 Avataan 2 hakua: Haku 1: Tiekartan infrastruktuurit Haku 2: Uudet avaukset ja tiekartan ulkopuoliset infrastruktuurit
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotLiite 2 A
Liite 2 A 8.4.2019 www.cleverhealth.fi 1 CleverHealth Network CleverHealth Network on terveysteknologian ekosysteemi, jossa yritykset yhdessä terveydenhuollon parhaiden asiantuntijoiden kanssa terveysdataa
LisätiedotEU:n raja-alueyhteistyöohjelmat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotMerentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee
Merentutkimuksen kansalliskomitea toimii Kansainvälisen tieteellisen neuvoston ICSU:n asettaman Merentutkimuksen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR) kansallisena yhteistyötahona.
LisätiedotEurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN
LisätiedotLTER/LTSER. Käsitteet
LTER/LTSER Käsitteiden määrittely Periaatteet Tavoitteet Saavutettavia etuja Historiaa -maailmalla -Euroopassa -Suomessa Päijänne LTER Käsitteet LTER Long Term Ecological Research Pitkän aikavälin ekologinen
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotSocietal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials
Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotItämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo
Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten
LisätiedotSuomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM
Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM Horisontti 2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen
LisätiedotEnvibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta
LisätiedotInfrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus
Ulla Ellmén tiedeasiantuntija Tutkimusrahoituksen kehittäminen Infrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus 1 Aineistonhallintasuunnitelma ja selvitys tutkimusinfrastruktuurin käytön avoimuudesta
LisätiedotEU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotKansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitys 2013. Ohjeet tutkimusinfrastruktuureiden tiekarttapäivityksen hanke-esityksille
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitys 2013 Ohjeet tutkimusinfrastruktuureiden tiekarttapäivityksen hanke-esityksille 1 PÄIVITYKSEN TAVOITTEET JA KATEGORIAT... 3 1.1 Tutkimusinfrastruktuurien
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotEU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?
LisätiedotYritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto
Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon
LisätiedotHiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä
Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä L. Järvi, A. Nordbo, T. Vesala, S. Haapanala 17.11.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13.12.2010 1 1. Johdanto
LisätiedotEU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa
EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotEU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus
EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotKäytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser
Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma Open access and data policy Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser 1 Käytön avoimuus Suunnitelmassa tulisi kuvata ainakin seuraavat asiat: (Kriteerit,
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotEurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä
Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotVUOSI 2015 / YEAR 2015
VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic
LisätiedotEUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu
EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu 27.9.2007 Asta Manninen ja Minna Salorinne Helsingin kaupungin tietokeskus EUKN pilottiprojekti (2005-2007 toukokuu) Lähtökohdat Tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat
LisätiedotEuroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja
Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotAlueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs
Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotKYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.
KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids
LisätiedotEU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto
EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020 Rahoituskehys
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotTekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset
Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
LisätiedotSALLA elinkeinot ja kehitysnäkymät KJ EP 18.8.2015 MRL-PÄIVÄT
SALLA elinkeinot ja kehitysnäkymät KJ EP 18.8.2015 MRL-PÄIVÄT MATKAILU & KAUPPA JA PALVELUT Sallatunturin matkailukeskus: monipuoliset, laadukkaat palvelut ja rakentaminen on toteutettu luontoon, kulttuuriin
LisätiedotSESSIO C1, KANSAINVÄLISET KORKEAKOULUVERKOSTOT JA KUMPPAN UUDET: CASE JY
SESSIO C1, KANSAINVÄLISET KORKEAKOULUVERKOSTOT JA KUMPPAN UUDET: CASE JY Kv. päivät 2017 Tu ija Koponen JY:n kv. yhteistyöyliopistot 1/2 Rehtorin päätös yliopistotason puite- ja yhteistyösopimuksista ulkomaisten
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...
LisätiedotInterreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy
Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia 28.11.2017 Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy Interreg V B BSR Itämeren alue Ohjelma-alue, kaikki Itämeren maat FOKUS makroalueen
LisätiedotAavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM
Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:
LisätiedotLife IP CLIMA Pirkko Heikinheimo
Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotKansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille
Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä Ilkka Nykänen Business Joensuu 4.9.2019 Business Joensuu Oy Supporting companies to grow and become international, providing
LisätiedotErkki Antila Teknillinen tiedekunta
9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta
LisätiedotGRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO
GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä
Lisätiedot