VIIDES PUITEOHJELMA ELÄMÄNLAATU JA LUONNONVAROJEN HOITAMINEN TYÖOHJELMA 2001

Transkriptio

1 QoL/PC-271/4 VIIDES PUITEOHJELMA ELÄMÄNLAATU JA LUONNONVAROJEN HOITAMINEN TYÖOHJELMA

2 TÄRKEÄÄ: Jotta ehdotuksella olisi menestymisen mahdollisuuksia, siinä on otettava huomioon kyseessä olevan avaintoiminnon, yleisluonteisen TTK-toiminnan tai tutkimusinfrastruktuurien tukitoimen sosioekonomiset tavoitteet ja (avaintoimintojen osalta) odotetut suoritteet, ei siis pelkästään tutkimuspainopisteitä. 2

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 4 PAINOPISTEALA: GENOMITUTKIMUS... 4 AVAINTOIMINNOT... 6 AVAINTOIMINTO 1: RAVINTO, RAVITSEMUS JA TERVEYS...6 Tavoitteet ja suoritteet... 6 Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet... 7 AVAINTOIMINTO 2: TARTUNTATAUTIEN HALLINTA...8 Tavoitteet ja suoritteet... 8 Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet... 9 AVAINTOIMINTO 3: SOLUTEHDAS Tavoitteet ja suoritteet Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet AVAINTOIMINTO 4: YMPÄRISTÖ JA TERVEYS Tavoitteet ja suoritteet Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet AVAINTOIMINTO 5: KESTÄVÄ MAA-, KALA- JA METSÄTALOUS SEKÄ YHTENÄINEN MAASEUDUM KEHITTÄMINEN VUORISTOALUEET MUKAAN LUKIEN Tavoitteet ja suoritteet Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet AVAINTOIMINTO 6: IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ JA TOIMINTAKYVYN VAJAVUUDET Tavoitteet ja suoritteet Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet TUTKIMUKSEN JA TEKNOLOGISEN KEHITTÄMISEN YLEISLUONTEISET TOIMET Vuoden 2001 ehdotuspyynnön ala KROONISET JA RAPPEUTUMISSAIRAUDET, SYÖPÄ, SOKERITAUTI, SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET SEKÄ HARVINAISET SAIRAUDET Tavoitteet GENOMITUTKIMUS JA GENEETTISTEN SAIRAUKSIEN TUTKIMUS Tavoitteet NEUROTIETEET Tavoitteet KANSANTERVEYSTUTKIMUS JA TERVEYSPALVELUJEN TUTKIMUS Tavoitteet TOIMINTAKYVYN VAJAVUUKSIEN TUTKIMUS Tavoitteet BIOETIIKKA Tavoitteet BIOTIETEIDEN JA TERVEYDENHOIDON TEKNOLOGIAN SOSIAALIS-TALOUDELLINEN ARVIOINTI Tavoitteet TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN TUKEMINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN TUKEMINEN LIITTEET LIITE I: LIITÄNNÄISTOIMENPITEIN TOTEUTETTAVAT STRATEGISET ALOITTEET LIITE II: VALINTAPERUSTEET LIITE III: TOTEUTUSKAAVIO LIITE IV: KOORDINOINTI

4 JOHDANTO Ohjelma Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen rakentuu kuuden erityisen avaintoiminnon ympärille, joiden tavoitteena on parantaa Euroopan kansalaisten elämänlaatua ja kohentaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Avaintoiminnot ovat tehtävälähtöisiä, ja niitä varten on määritelty selkeät tavoitteet ja mitattavissa olevat suoritteet. Avaintoimintojen avulla pyritään vastaamaan välittömiin sosioekonomisiin ja markkinoiden tarpeisiin, joita ovat ravinnon laadun ja turvallisuuden parantaminen, sairauksien hallinta, solujen biologisten mahdollisuuksien valjastaminen, maa- ja kalatalouden kestävä kehitys sekä terve ja omatoiminen vanhuusikä. Avaintoimintojen erityisenä ominaisuutena on se, että niissä voidaan ottaa huomioon yhteisön eri alojen politiikkojen, kuten maatalous-, kalatalous-, teollisuus-, ympäristö- ja terveyspolitiikan, yhteiset tavoitteet. Avaintoimintoihin jätettävien ehdotusten odotetaan aktiivisesti edistävän näitä tavoitteita. Tätä varten on tarvittaessa kiinnitettävä huomiota huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojausta koskeviin vaatimuksiin sekä toimiin, joilla tuloksia levitetään jatkuvaluonteisella ja taloudellisesti elinkelpoisella tavalla. Avaintoimintojen kyky vastata uusiin sosiaalis-taloudellisiin haasteisiin riippuu osittain siitä, missä määrin eri hankkeiden synergiamahdollisuudet kyetään havaitsemaan ja miten niitä kyetään hyödyntämään heti ohjelman alusta lähtien. Synergiavaikutusten varmistamiseksi ehdotuksia pyydetään myös sopivilta yhteiskuntatieteiden aloilta, jotta biotieteiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä voitaisiin kehittää. Kuuden avaintoiminnon lisäksi ohjelmaan sisältyy yleisluonteisia TTK-toimia, joiden tavoitteena on laajentaa tietopohjaa aloilla, joiden katsotaan olevan tulevaisuudessa strategisesti tärkeitä. Näitä aloja ovat genomitutkimus, aivotutkimus, kansanterveystutkimus, krooniset sairaudet sekä biotieteisiin liittyvät sosiaalis-taloudelliset ja eettiset kysymykset. Avaintoimintoja ja yleisluonteisia TTK-toimia tuetaan muilla ohjelmaan kiinteästi liittyvillä toimilla, kuten tutkimusinfrastruktruurien tukitoimilla, tulosten levittämisellä ja hyödyntämisellä sekä koulutusmahdollisuuksilla. Lisäksi ohjelmassa kannustetaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista sekä yrittäjyyttä. Ohjelmassa pyritään komission tiedonannon Naiset ja tiede 1 mukaisesti siihen, että kaikissa sen toimissa kiinnitetään asiaankuuluvaa huomiota naisten ja miesten tasa-arvokysymyksiin. Tarvittaessa tuetaan myös toimia, jotka edistävät eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvää aloitetta 2 sen lisäksi, että ne vastaavat ohjelman tavoitteita. PAINOPISTEALA: GENOMITUTKIMUS Genomien sekvensseistä saadulla uudella tiedolla ja erityisesti äskettäin julkaistulla ihmisgenomin alustavalla sekvenssillä on merkittäviä seurauksia lääketieteelle ja ihmisen terveydelle. Komissio on käynnistämässä aloitetta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää yhteisön TTK-toimia alalla "Ihmisen terveyttä palveleva genomitutkimus", joka sisältyy nyt ohjelmaan "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen". Ihmisen terveyttä palveleva genomitutkimus" -ohjelmaa toteutetaan vuoden 2001 työohjelmassa seuraavantyyppisin toimin: a) Avaintoiminnoissa, yleisluonteisissa TTK-toimissa ja tutkimusinfrastruktuurin tukitoimissa korostetaan aiempaa selkeämmin aloitteen kannalta erityisen tärkeitä tutkimuspainopisteitä. b) Aihepiiriä 8 ("Genomitutkimus ja geneettisten sairauksien tutkimus") on vahvistettu lisäämällä 1 KOM(99) 76 lopullinen,

5 siihen toimintalinja 8.5 ("Genomitutkimukseen ja ihmisen terveyteen liittyvät integroidut hankkeet"). c) Genomitutkimukseen ja ihmisen terveyteen liittyvien tutkimusinfrastruktuurien aihepiiriä 14 on vahvistettu erityisesti genomi- ja proteomitietokantojen sekä varastoitaviksi soveltuvien eläinmallien osalta. Tätä aloitetta varten odotetaan olevan käytettävissä yli 100 miljoonaa euroa vuonna Lisätietoja saa tämän asiakirjan liitteessä IV olevasta taulukosta. 5

6 AVAINTOIMINNOT AVAINTOIMINTO 1: RAVINTO, RAVITSEMUS JA TERVEYS TAVOITTEET JA SUORITTEET Ravitsemusta parantamalla voidaan ehkäistä ruokavalion kautta välittyviä sairauksia, mikä hyödyttää huomattavasti yhteiskuntaa ja terveydenhoitoa sekä yksittäisten kansalaisten että eräiden tiettyjen väestöryhmien tasolla. Tutkijat eivät kuitenkaan yksimielisiä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä, eikä liioin ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten ruokavaliota koskevaa valistusta voitaisiin antaa tehokkaasti. Lisäksi alan lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Nämä seikat ovat vaikeuttaneet kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin sekä teollisuuden kilpailukykyyn myötävaikuttavien tuotteiden innovointia. Elintarvikeketjussa ilmenevät haitalliset tekijät muodostavat samaan aikaan yhä vakavamman vaaran elintarvikeketjun turvallisuudelle. Elintarvikealan pk-yritykset tuottavat merkittävän osan Euroopassa markkinoitavista lukuisista elintarvikkeista, ja vähittäismyyntisektorilla on yhä tärkeämpi merkitys vahvistettaessa elintarviketuotannon ja -jalostuksen sekä kuluttajan välisiä yhteyksiä. Tämän avaintoiminnon tavoitteena on tarjota parempaa tietoa kuluttajien vaatimuksista ja huolehtia terveellisestä, turvallisesta ja korkeatasoisesta elintarviketarjonnasta. Näin voidaan lisätä kuluttujien luottamusta elintarviketarjonnan turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Monitieteinen tutkimustyö, jota varten kootaan yhteen laaja-alainen asiantuntemus, on olennaisen tärkeää seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: Kuluttajan tarpeisiin vastaaminen ja Euroopan elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn kohentaminen: Tavoitteena on kehittää strategioita, joiden avulla voidaan tulkita aiempaa paremmin kuluttajien vaatimuksia, asenteita ja mielteitä, informoida kuluttajia aiempaa tehokkaammin elintarvikkeiden riskeihin liittyvistä kysymyksistä ja parantaa elintarvikkeiden laatua ja tehostaa siten Euroopan teollisuuden innovaatio- ja kilpailukykyä sekä työpaikkojen luomista. Odotetut suoritteet: Kuluttajaluottamuksen ja kuluttajien mieltämien riskien ymmärtämiseen ja arviointiin käytettävät uudet menetelmät; uudet tavat kommunikoida tehokkaasti kuluttajan kanssa; edellytysten luominen avoimelle mielipiteenmuodostukselle; uudet kuluttajavalintojen ennakointimallit, jotka helpottavat tuotteiden innovointia; tieteellisen pohjan luominen ravitsemuksen kannalta aiempaa parempien tuotteiden kehittämiselle; raaka-aineiden ja jalostusmenetelmien optimoidut yhdistelmät, joista saadaan lisäarvoa ja joiden avulla parannetaan turvallisuutta ja ravitsemusominaisuuksia. Elintarviketarjonnan turvallisuuden ja elintarviketjun eheyden varmistaminen: Tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ennakoimalla riskit, jäljittämällä kontaminanttien lähteet koko elintarvikeketjussa ja kvantifioimalla riskitekijät. Odotetut suoritteet: Optimoidut menetelmät epäsuotavien tekijöiden havaitsemiseksi ja materiaalien jäljitettävyyden mahdollistamiseksi koko elintarvikeketjussa; uudet kvantifiointimenetelmät riskien arvioimiseksi. Ravitsemuksen merkityksen ymmärtäminen terveydelle ja hyvinvoinnille: Tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin ravitsemuksen, ruokavalion ja elämäntapojen merkitystä terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä, tukea terveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvia kuluttajavalintoja sekä helpottaa terveyttä edistävien tuotteiden ja ruokavalioiden kehittämistä ja ymmärtämistä. Odotetut suoritteet: Ravitsemuksen ja terveyden keskinäisen riippuvuuden määrittämiseen käytettävät uudet menetelmät, joihin kuuluvat elintarvikkeiden koostumusta ja kulutusta koskevat, koko Euroopan kattavat tietokannat sekä altistumista ja vaikutusta osoittavat biologiset merkkiaineet; niiden tekijöiden tutkiminen, jotka vaikuttavat elintarvikkeiden ainesosien, ruokavaliotottumusten ja optimaalisen terveyden välisiin yhteyksiin; elintarvikkeiden ravintoarvon parantaminen; uudet geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet, joista on todellista etua kuluttajan terveyden kannalta. Nämä suoritteet edellyttävät innovatiivisten yleiseurooppalaisten sekä paikallisten ja kansallisten verkkojen 6

7 perustamista, mikä edistää tulevan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista. Käytettävissä olevia toteutuskeinoja eli koordinoivaa toimintaa, aihepiirikohtaisia verkkoja, liitännäistoimenpiteitä (esiselvitys, kartoitus, tulosten levitys) ja koulutustoimia tulisi hyödyntää kaikilta osin tällaisten verkkojen edistämiseksi. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNTÖJEN PAINOPISTEET 1.1 Turvallisten ja joustavien sekä uusien ja/tai aiempaa parempien valmistusprosessien ja - tekniikoiden kehittäminen (vuonna 2001 tähän toimintalinjaan ei voida jättää ehdotuksia TTK-toimiksi, demonstrointihankkeiksi, yhdistetyiksi TTK- ja demonstrointihankkeiksi, koordinoivaksi toiminnaksi eikä aihepiirikohtaisiksi verkoiksi; tämä ei kuitenkaan koske ehdotuksia, jotka saavat alkunsa esiselvitystuesta) Uudet ja entistä paremmat biologiset raaka-aineet korkeatasoisia elintarvikkeita varten Pitkälle kehitetyt ja optimoidut elintarviketekniikat, pakkausjärjestelmät ja prosessinohjaus Laadunvalvonta ja jäljitettävyys koko elintarvikeketjussa 1.2 Testien kehittäminen tartunnanaiheuttajien ja toksisten aineiden havaitsemiseksi ja prosessien kehittäminen niiden torjumiseksi kaikissa elintarvikeketjun tekniikoissa (vuonna 2001 tähän toimintalinjaan ei voida jättää ehdotuksia TTK-toimiksi, demonstrointihankkeiksi, yhdistetyiksi TTK- ja demonstrointihankkeiksi, koordinoivaksi toiminnaksi eikä aihepiirikohtaisiksi verkoiksi; tämä ei kuitenkaan koske ehdotuksia, jotka saavat alkunsa esiselvitystuesta) Kontaminaatio-olosuhteiden aiempaa parempi ymmärtäminen ja hallinta kautta koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttujalle Erityisesti patogeenejä ja hormoneja varten tarkoitetut pikamääritystestit Uudet ja aiempaa turvallisemmat elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelumenetelmät Mikrobeihin, kemiallisiin aineisiin ja allergiaan liittyvien riskien ja altistusten uudet arviointimenetelmät 1.3 Elintarvikkeiden merkityksen tutkiminen terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ruokavalion ja ravitsemuksen, toksikologian, epidemiologian, ympäristötekijöiden, kuluttajavalintojen ja kansanterveyden merkitys 1 Avaintoiminnon tavoitteiden saavuttamiseksi rohkaistaan erityisesti monitieteellisten ehdotusten tekoon. Ehdotettaviin hankkeisiin on sisällyttävä selkeä kuluttajatutkimuselementti. Behaviorististen tutkimusalojen, kuten sosiologian, psykologian ja markkinointitutkimuksen, panos on erityisen tärkeä Elintarvikkeisiin ja niiden jalostamiseen ja merkintöihin liittyvät kuluttajien tarpeet, asenteet ja reaktiot. Tällä osa-alueella otetaan vastaan ehdotuksia paitsi TTK-hankkeiksi myös koordinoivaksi toiminnaksi ja aihepiirikohtaisiksi verkoiksi. Menetelmät, joilla voidaan analysoida pitkän aikavälin kuluttajatarpeita ja kuluttajien päätöksentekoa ja edistää sitä, että kuluttajat hyväksyvät ja asettavat etusijalle elintarvikkeet, jotka myötävaikuttavat erilaisten etnisten sekä kulttuuri- ja koulutustaustojen ja sosioekonomisten olosuhteiden muovaamien ruokavalioiden terveellisyyteen. Tehokkaiden viestintästrategioiden tutkimukset, jotta voitaisiin auttaa kuluttajia ymmärtämään ravitsemustietoa ja arvioimaan elintarvikkeisiin liittyviä riskejä. Riskien arvioinnista ja hallinnasta vastaavien optimaalinen yhteydenpito, mukaan luettuina viestintä ja sosiologiset näkökohdat. Sellaisten tekijöiden yksilöinti ja analysointi, joiden pohjalta määräytyvät kuluttajien luottamus elintarviketarjontaan ja informaatiolähteisiin sekä riskien ja etujen punninta kuluttajien päätöksenteossa. Aiempaa paremmat menetelmät, joiden avulla kerätään, järjestetään ja validoidaan elintarvikkeiden koostumusta ja kulutusta koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa, mukaan luettuina genomin, iän, kulttuurisen alkuperän ja elämäntapojen kaltaiset tekijät. Elintarvikeketjun erilaisten sääntely- ja organisointitapojen vaikutukset kuluttajien mielteisiin ja ostopäätöksiin. Sellaisten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalis-kognitiivisten tekijöiden 1 Jos ehdotuksiin sisältyy kliinisiä tutkimuksia (vaiheet I ja II), niitä tuetaan TTK-hankkeina, demonstrointihankkeina ja yhdistettyinä TTK- ja demonstrointihankkeina. 7

8 (myös aistinvaraisten ominaisuuksien) aiempaa parempi ymmärtäminen, jotka johtavat siihen, että tietyistä elintarviketuotteista pidetään ja niitä kulutetaan säännöllisesti. Sen tutkiminen, miten esim. luomuviljelytuotteisiin, elintarvikkeiden lisäaineisiin, terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja geneettisesti muunnettuihin organismeihin liittyvät seikat vaikuttavat ostopäätöksiin Elintarvikkeiden vaikutus fysiologisiin toimintoihin sekä fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Sen tutkiminen, miten ruokavalio vaikuttaa käyttäytymiseen, ruokahaluun, kylläisyyteen, kognitiiviseen kehitykseen ja emotionaalisiin toimintoihin, jolloin huomioon otetaan tarvittaessa sukupuolten väliset erot. Uudet menetelmät elintarvikkeiden sisältämien ravintoaineiden ja muiden aineiden biologisen hyötyosuuden tutkimiseksi ihmisessä, mukaan luettuina genomin, iän ja elintarvikkeiden prosessoinnin yms. tekijöiden vaikutukset. Ruokavalioperäisen altistuksen, fysiologisten vaikutusten, ravitsemustilan ja terveydentilan sekä geeniekpression tasolla toteutuvien vaikutusten merkkiaineet ja osoittajat, joiden avulla voidaan määritellä fysiologisten reaktioiden normaalit vaihtelurajat sekä ruokavaliotekijöiden ja elintarvikkeiden ainesosien vaikutukset, jolloin otetaan tarvittaessa huomioon viimeaikainen edistys ihmisen genomin ja proteomin toiminnan tutkimuksessa. Bioaktiivisten molekyylien limakalvoimeytymisen ja mikrobiaineenvaihdunnan riippuvuus iästä, terveydentilasta ja ruokavaliosta Ruokavalion sekä kroonisten sairauksien ja häiriöiden välisten yhteyksien taustalla olevat solu- ja molekyylimekanismit. Sairauksiin liittyvien välittömien vaikutuskohteiden määrittäminen ja uusien interventiotutkimusmenetelmien kehittäminen. Ravitsemustekijöiden merkityksen tutkiminen solu- ja kudostasolla tapahtuvassa kasvussa, kehityksessä ja erilaistumisessa. Ruokavaliovasteeseen sekä tiettyihin sairauksiin ja häiriöihin liittyvän geenivaihtelun tutkiminen, mukaan luettuna erityisten biologisten merkkiaineiden kehittäminen, sekä riskitekijöiden määritteleminen yksilön tasolla, jolloin otetaan tarvittaessa huomioon viimeaikainen edistys ihmisen genomin ja proteomin toiminnan tutkimuksessa. Sikiökauden ja varhaisiän ravitsemuksen vaikutus kroonisten sairauksien patofysiologiaan. AVAINTOIMINTO 2: TARTUNTATAUTIEN HALLINTA TAVOITTEET JA SUORITTEET Noin kolmannes maailman kaikista kuolemantapauksista johtuu tartuntataudeista. Kuolleisuus on korkeimmillaan kehitysmaissa, mutta sairastuvuus on merkittävää myös teollisuusmaissa, missä sairauksista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset ovat erittäin suuret. Väestön muuttoliikkeet, laaja matkustaminen ja ilmastonmuutokset edistävät patogeenien nopeaa leviämistä. Myös Eurooppa ja sen asukkaat ovat alttiina tartunnoille, joiden mahdollisuus kasvaa kaiken aikaa maailmanlaajuisen kaupan ja matkustamisen myötä. Lisäksi lääkeresistenssi on jatkuvasti kasvavana uhkana terveydelle. Myös eläinten välittämät tartuntataudit muodostavat zoonooseina yhä vakavamman vaaran ihmisen terveydelle ja aiheuttavat lisäksi suuria taloudellisia kustannuksia, kun tartuntatauteja puhkeaa kotieläimissä tai vesiviljelmissä. Tämän avaintoiminnon päätavoitteina on: i) parantaa kansanterveyden kannalta merkittävien tartuntatautien ehkäisyä ja hoitoa kehittämällä uusia ja aiempaa parempia esto- ja/tai hoitorokotteita ja rokotusstrategioita, ii) määrittää uusia kohteita anti-infektiivisille interventioille ja hyödyntää niitä, iii) kehittää uusia diagnoosimenetelmiä, iv) kehittää välineitä epidemiologiseen seurantaan ja ennusteiden tekemiseen ja v) kehittää tutkimuspohja tartuntatauteihin kohdistuville järkeville kansanterveyskäytännöille. Patogeenien genomien kartoittamiseen sekä genomien ja proteomien tuntemukseen pohjautuvien uusien tekniikoiden hyödyntämisellä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia tartuntatautien hallintaan. Synergiaa voidaan todennäköisesti hyödyntää tärkeällä tavalla yhdistämällä ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvä tutkimus. Kotieläimissä ja vesiviljelmissä esiintyvien tartuntatautien tutkimus tarjoaa tieteellisen ja teknisen perustan yhteisön sääntöjen ja politiikan tueksi. Tämä koskee erityisesti kansainvälisen eläintautiviraston 1 luetteloon A sisältyviä sairauksia, yhteisön hävitysohjelmien kohteena olevia sairauksia sekä zoonooseja. Tutkimus kohdistuu luonnonvaraisiin eläimiin siltä osin kuin ne voivat toimia 1 8

9 tartunnanaiheuttajien kantajina. Avaintoiminnon tärkeimpänä suoritteena ovat integroidut, yhteisönlaajuiset lähestymistavat hallintakeinojen kehittämiseksi merkittävimmille ihmisten ja eläinten tartuntataudeille. Tätä kautta tutkimustyöhön pyritään saamaan mukaan kaikki sidosryhmät. Lisäksi tässä avaintoiminnossa rohkaistaan Euroopan tiedeyhteisöä antamaan panoksensa EU:n nopeutettuihin toimiin, joiden kohteena ovat tärkeimmät köyhyyteen liittyvät sairaudet. Nämä sairaudet mainitaan G8:n 23. heinäkuuta 2000 Okinawassa julkistamassa tiedonannossa1 sekä komission tiedonannossa2 nopeutetusta toiminnasta, joka kohdistetaan tärkeimpiin tartuntatauteihin osana köyhyyden vähentämiseen liittyvää toimintaa. Erityissuoritteisiin kuuluvat: Rokotteiden kehittäminen Odotetut suoritteet: Sopivien kohteiden ja rokotteiden käyttötavan määrittely koerokotteille ja koerokotteiden arviointi; immunologisten suojamekanismien määrittely sekä immuunisuojan ja patogeenisyyden osoittajat; validoitujen eläinmallijärjestelmien ja merkkiainerokotteiden kehittäminen eläinten tartuntataudeille; monikeskusverkot rokotteiden esikliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia varten. Hoito- ja ehkäisystrategiat Odotetut suoritteet: Uudet kohteet infektioiden torjuntaan ja hoitoon ja strategiat uusia immuunijärjestelmään liittyviä interventioita varten; strategiat infektiolääkkeiden optimaaliselle käytölle; standardoidut ja validoidut kriteerit resistenssin seurannalle; mikrobiresistenssin 1 hallinnan biologisen ja epidemiologisen perustan tutkiminen; verkot resistenssin seurantaa varten; uudet diagnoosimenetelmät. Kansanterveys Odotetut suoritteet: riskitekijöiden määrittäminen; riskinarviointimenetelmien kehittäminen; tartunnan uusien transmissioriskien arviointi; epidemiologisen seuranta- ja valvontaverkon tieteellinen pohja; tiettyjen sairauksien seurantajärjestelmien parantaminen; menetelmät lääkevalmisteiden turvallisuuden ja niistä johtuvien epätoivottavien reaktioiden arviointiin; aiempaa paremmat näyttöön perustuvat kansanterveyskäytännöt. Jotta tartuntatautien hallintaan tähtääviä toimia voitaisiin integroida paremmin Euroopan tasolla, avaintoiminnossa rohkaistaan koordinointihankkeita, joissa yhdistetään kansallisia ja yhteisön tason toimia. Tutkimuksessa tulisi kiinnittää tarvittavaa huomiota sukupuolisidonnaisiin tekijöihin. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNTÖJEN PAINOPISTEET 2.1. Aiempaa parempien tai uusien mono- ja polyvalenttien sekä yhdistelmärokotteiden kehittäminen Tukea myönnetään rokotteiden kehittämiseen ihmisten ja eläinten tartuntatauteihin, mukaan luettuina syöpä ja muut tartunnanaiheuttajien aiheuttamat krooniset sairaudet sekä zoonoosit. Huomioon otetaan ennaltaehkäisevien ja/tai hoitoon tarkoitettujen rokotteiden ja rokotusstrategioiden kehittäminen sekä rokotteiden ja rokottamisen turvallisuusnäkökohdat. Tutkittavilla ihmissairauksilla on oltava tuntuva merkitys kansanterveyden kannalta, jolloin merkitys määritellään maailmanlaajuisena sairastuvuutena ja kuolleisuutena. Eläinsairauksien osalta tutkimuksella on oltava merkitystä ihmisten elintarvikeketjun, ihmisen terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, tuotannon taloudellisuuden ja ympäristön bioturvallisuuden kannalta. Sillä on oltava merkitystä myös EU:n yhteiselle eläin- ja vesiviljelypolitiikalle KOM(2000) 585 lopullinen, Mikrobilääkkeisiin kuuluvat virus-, bakteeri-, sieni- ja loislääkkeet. 9

10 Ihmis- ja eläinrokotteiden kehittäminen katsotaan myös tärkeäksi keinoksi vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä. Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, tämän avaintoiminnon tarkoituksena on vauhdittaa rokotteiden tutkimusja kehittämisprosessia. Avaintoiminto ulottuu strategisesti tärkeästä tutkimuksesta koerokotteiden kliiniseen arviointiin. Tavoitteena on korjata perustietämyksen keskeisiä puutteita ja tutkia kehittämismahdollisuuksia. Hankkeissa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää synergiaa yhdistämällä ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvä tutkimus. Yhtenä tärkeänä päämääränä on saattaa onnistuneet koerokotteet varhaiseen kliiniseen tutkimukseen. Avaintoiminnossa rohkaistaan hankkeita, joihin sisältyy patogeenien genomien tutkimiseen perustuvia rokotteiden kehittämisstrategioita Uudet rokotusstategiat. Immuunireaktioiden tutkiminen sekä rokotteiden kehittämisen kannalta relevantin adaptiivisen ja synnynnäisen immuniteetin tutkiminen. Adjuvantteihin, vektoreihin ja antigeenien muodostumiseen liittyvien uusien konseptien tutkiminen suojaavien ja pitkäaikaisten systeemisten ja limakalvoimmuunireaktioiden induktiota varten. Immuunireaktioiden kohdennettu muuntelu. Yksinkertaistetut rokotusstrategiat, yhdistelmärokotteet ja merkkiainerokotteet. Immunisaatiostrategiat tietyille kohderyhmille, kuten vastasyntyneille, immuunivajavuudesta kärsiville ja ikääntyneille. Rokotusstrategiat luonnonvaraista eläimistöä varten Ennaltaehkäisevien ja hoitorokotteiden kehittäminen ja esikliininen tutkiminen. Uusien koerokotteiden yksilöinti ja hyödyntäminen ottaen huomioon patogeenien ominaisuudet, patogeenin ja isännän väliset vuorovaikutukset ja patogeneesi, infektioiden merkitys kroonisissa saiaruksissa ja syövässä sekä ympäristöja geneettiset tekijät. Suojaavien immuunireaktioiden ja suojakorrelaattien yksilöinti ja määritys sekä epätoivottavien reaktioiden tutkiminen, mukaan luettuna immunopatologia. Tarkoituksenmukaisten ja uusien eläinmallien kehittäminen ja vaihtoehtojen kehittäminen eläinkokeille. Merkkiainerokotteiden kehittäminen kansainvälisen eläintautiviraston luetteloon A sisältyville eläinten tartuntataudeille Rokotteiden kliininen arviointi. Kansanterveyden kannalta merkittävien koerokotteiden varhainen kliininen testaus (vaiheet I ja II) demonstraatiohankkein; kyseeseen tulevat erityisesti rokotteet, jotka hyötyvät julkisen sektorin tuesta eniten (esim. rokotteet, joiden välitön kaupallinen merkitys on vähäinen). Koordinoiva toiminta ja aihepiirikohtaiset verkot kliinisten tutkimusten verkkoja ja menetelmiä varten (vaiheet III ja IV) Strategiat tartuntatautien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi Tässä aihepiirissä tuetaan uusien hoitostrategioiden kehittämistä ja hyödyntämistä ja 8. kesäkuuta 1999 antibioottiresistenssistä annetun neuvoston päätöslauselman mukaisesti (EYVL C 195/01)1 yhdennettyjä lähestymistapoja mikrobilääkeresistenssin hallintaan. Lisäksi tuetaan uusien diagnoosimenetelmien kehittämistä ihmisten ja eläinten tartuntatauteja varten. Avaintoiminnossa rohkaistaan hankkeita, joihin sisältyy ihmisen genomin, patogeenien genomien ja sairausvektorien genomien tutkimiseen pohjautuvia uusien lääkkeiden ja diagnoosimenetelmien kehittämisstrategioita Ihmisten ja eläinten tartuntatautien hoito ja niiltä suojautuminen. Uusien mikrobilääkeluokkien identifiointi. Uusien kohteiden määrittely mikrobilääkkeille ottaen huomioon mikrobien elinkaaret, genomin/proteomin hyödyntäminen sekä isännän, vektorin ja patogeenin väliset vuorovaikutuskohdat. Immuunihoidon kehittäminen. Lääkkeiden ja hoitojen varhainen kliininen testaus (vaiheet I ja II) demonstraatiohankkein; kyseeseen tulevat erityisesti lääkkeet ja hoidot, jotka hyötyvät julkisen sektorin tuesta eniten (esim. lääkkeet ja hoidot, joiden välitön kaupallinen merkitys on vähäinen). Uusien hoitomenetelmien ja mikrobilääkkeille vaihtoehtoisten lääkkeiden kehittäminen, mukaan luettuina muihin kuin elintarvikkeisiin perustuvat probioottiset aineet ja bakteerien välinen kilpailu. 1 EYVL C 195, , s

11 Mikrobilääkeresistenssi ja virulenssin muutokset. Mikrobilääkeresistenssin mekanismin ja kehityksen tutkiminen sekä resistenssin stabiliteetin ja transmission tutkiminen ihmis- ja eläinpopulaatiossa ja niiden välillä. Resistenssin määrittelemiseen ja seurantaan käytettävien menetelmien standardointi. Mikrobiresistenssin seurantaverkkoja tukeva tutkimus. Resistenssin kliinisten korrelaattien yksilöinti. Strategioiden kehittäminen mikrobilääkkeiden optimaalista kliinistä käyttöä varten Ihmis- ja eläinsairauksien diagnostiset kokeet. Diagnostisten kokeiden kehittäminen: uudet nopeat diagnostiset ja herkkyyskokeet kohdennettua mikrobilääkehoitoa varten, nopeat monidiagnoosijärjestelmät, infektion varhaisvaiheen diagnostiset kokeet sekä veren ja siitä saatujen tuotteiden turvallisuustestit. Sairauden suojaa, etenemistä ja paranemista osoittavien merkkiaineiden yksilöinti. Kantojen tyyppaukseen käytettävät menetelmät ja niiden vaihtelevia ominaisuuksia koskevat tutkimukset. Etusijalle asetetaan sellaisten sairauksien diagnostiset kokeet, joita varten ei ole tällä hetkellä olemassa tyydyttäviä analyysimenetelmiä, sekä merkittäviin teknologisiin edistysaskeliin perustuva kehittäminen Kansanterveyshuoltoon ja hoitojärjestelmiin liittyvät näkökohdat Tässä aihepiirissä tuetaan sellaisten aiempaa parempien järjestelmien kehittämistä, joita voidaan soveltaa ihmisten ja eläinten (ja näiden välisten) tartuntatautien riskiarviointiin, transmissioon ja valvontaan. Siinä tuetaan myös sellaisten uusien menetelmien kehittämistä, joiden avulla voidaan parantaa lääkevalmisteiden turvallisuutta tartunnanaiheuttajien osalta. Lisäksi tuetaan tutkimusta tartuntatauteihin liittyvistä kansanterveyden organisaatio- ja talousnäkökohdista, mukaan luettuina parhaita käytäntöjä koskevat tutkimukset Riskinarviointi, transmissio ja valvonta. Epidemiologinen tutkimus niiden (esim. ympäristö- tai geneettisten) tekijöiden yksilöimiseksi, jotka lisäävät tartuntatautien transmissioriskiä. Heterotransplantaatioon liittyvän tartuntariskin arviointi. Transmissiomekanismeihin kohdistuva tutkimus. Epidemiologinen tutkimus infektion kehittymisestä sairaudeksi, jotta voitaisiin määritellä parhaat mahdolliset torjunta- ja hoitostrategiat. Etiologinen ja epidemiologinen tutkimus infektioiden merkityksestä kroonisissa sairauksissa ja syövässä. Menetelmät ihmisiin ja eläimiin tarttuvien tautien valvontaan ja varhaiseen havaitsemiseen käytettävien paikallisten, kansallisten ja yhteisönlaajuisten järjestelmien perustamiseksi ja arvioimiseksi, jolloin huomiota kiinnitetään esimerkiksi uusiin patogeeneihin, mikrobiresistenssiin, sairaalainfektioihin ja rokotusten kattavuuteen. Uudet välineet ja epidemiologiset tutkimukset, jotka tarjoavat tukea tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkostolle yhteisössä (ks. 24. syyskuuta 1998 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2119/98/EY 1 ). Epidemiologinen tutkimus ilmoitettavista eläinsairauksista ja muista merkittävistä eläinten tartuntataudeista, mukaan luettuna tartunnanaiheuttajien esiintymisen seuranta luonnonvaraisissa eläimissä ja näiden tartunnanaiheuttajien transmissio kotieläimiin ja ihmisiin Markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuuden valvontamenetelmät. Seuraavien suoritteiden kehittäminen ja arviointi: i) riskinarvioimiseen ja laadunvalvontaan käytettävät menetelmät, joiden tarkoituksena on estää potentiaalisesti tartuntavaarallisten aineiden aiheuttama lääkevalmisteiden kontaminaatio ja ii) menetelmät, joiden avulla voidaan havaita rokotteiden haitalliset sivuvaikutukset, rokotekomponenteille ja anti-infektiivisille lääkkeille Ihmisten ja eläinten terveydenhoidon organisaatio- ja talousnäkökohdat. Tutkimukset tartuntatautien hallintatoimenpiteiden tehokkuudesta ja toimivuudesta, mukaan luettuina rokotus- ja mikrobieristysohjelmat. Tutkimukset tekijöistä, joiden pohjalta määräytyy, hyväksyykö suuri yleisö tartuntatautien torjumiseen tarkoitetut julkiset toimenpiteet. Sosiaalis-taloudellisten tekijöiden ja ihmisen käyttäytymisen merkityksen ymmärtäminen sairauksien ehkäisyssä, transmissiossa ja hallinnassa, mukaan luettuna potilaan hoitomyöntyvyys mikrobilääkehoitoon. 1 EYVL L 268, , s

12 AVAINTOIMINTO 3: SOLUTEHDAS TAVOITTEET JA SUORITTEET Tämän avaintoiminnon tavoitteena on integroida innovoiva tutkimus ja teknologia niiden hyödyntämiseen teollisuudessa ja/tai muilla sosioekonomisilla tahoilla terveydenhoidon ja ympäristön aloilla, maatalouden raaka-aineita jalostavassa teollisuudessa, elintarvikealalla sekä vahvasti lisäarvollisten kemikaalien alalla. Avaintoiminnon lähestymistapa on ongelmalähtöinen, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen siten, että parannetaan mahdollisuuksia luoda pieniä, tutkimukseen perustuvia bioteknologiayrityksiä ja toteuttaa alan yrittäjyyteen liittyviä aloitteita. Tällaiset tietämykseen perustuvat uudet yritykset tarjoavat edellytyksiä teollisuuden kilpailukyvyn tehostamiselle, tieteelliselle ja tekniselle innovaatiolle, investointimahdollisuuksille ja työpaikkojen luomiselle; näitä edellytyksiä ei vieläkään hyödynnetä tarpeeksi Euroopassa. Avaintoiminnan tarkoituksena on tarjota ympäristö, jossa tieteellisiä tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti ja muuttaa yhteiskuntaa hyödyttäviksi tuotteiksi ja menetelmiksi. Tähän päästään integroimalla alan koko innovaatiotoiminta tutkimuksesta teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn. Tälläinen integroitu innovoiva lähestymistapa on avaintoiminnon ehdoton ennakkoedellytys, mutta hyödyntämisvaihe voi tapahtua myös teollisuuden ulkopuolella riippuen kyseessä olevan tieteen ja teknologian alan sosioekonomisesta ympäristöstä. Tästä ovat esimerkkeinä yleishyödyllisten organisaatioiden hyödyntämä bioturvallisuustutkimus, eläinkokeille vaihtoehtoiset in vitro -kokeet sekä kliinikkojen käyttämät ja sairaaloissa hyödynnettävät tutkimustulokset. Avaintoimintoa varten kootaan näin ollen yhteen tarvittavat toimijat (esim. tutkimustahot, teollisuus, riskisijoittajat, vastaperustettuja yrityksiä hoivaavat "biolaaksot" ja "biohautomot" sekä kuluttaja- ja potilasjärjestöt ja yleistä etua ajavat ryhmät), jotta ne voisivat pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin koordinoidusti ja keskitetysti ja yhdistämällä tutkimusmahdollisuudet hyödyntämismahdollisuuksiin: Tehtävälähtöisen tutkimuksen mahdollistavat innovatiiviset teknologiat. Solujen (mukaan luettuina geneettisesti muunnetut organismit) toiminnasta biologisina tehtaina on määrä tuottaa uutta tietämystä muun muassa seuraavilla aloilla: genomin ja proteomin toiminnan ja rakenteen tutkimus, aineenvaihduntatuotteet, kombinatorinen biokemia, tehoseulontamenelmät, nanobioteknologia, rakennebiologia, molekyylievoluutio, bioinformatiikka sekä geeni- ja biotekniikka. Näiden monitieteisten, monenlaisissa solutehtaita käytettävissä tutkimuksissa sovellettavien tekniikoiden avulla saadaan käyttöön uusia prosesseja ja molekyylejä, joiden avulla työohjelmassa esitettyjen painopistealueiden tutkimus voidaan toteuttaa. Aihepiiriin Ihmisen terveyttä palveleva genomitutkimus liittyvät innovatiiviset tekniikat (erityisesti genomin toiminnan ja rakenteen tutkimus) yhdistetään avaintoiminnossa hyödyntämisstrategioihin, jotka keskittyvät uusiin diagnoosimenetelmiin (3.1.1), terapeuttisiin strategioihin (3.1.3) sekä funktionaalisiin biokatalysaattoreihin ja biomolekyyleihin (3.3.3). TTK-työn tulosten hyödyntäminen. Tieteen ja teknologian korkea taso on välttämätön joskaan ei riittävä edellytys: sen on liityttävä tiiviisti siihen, että teollisuus ja/tai yleistä etua ajavat organisaatiot sitoutuvat määrätietoisesti levittämään ja hyödyntämään tietämystä vakuuttavalla tavalla. Tehokkaat riskipääomamarkkinat, huipputeknologian alan pk-yritysten luominen ja kehittäminen sekä teknologian tuottajien ja käyttäjien välisen vuoropuhelun edistäminen ovat ratkaisevassa asemassa suunnattaessa tutkimusta sosiaalis-taloudellisten tarpeiden mukaan, minkä on tarkoitus johtaa tulevaisuudessa vaurauteen ja uusiin työpaikkoihin. Tavoitteena on näin ollen luoda suotuisa ympäristö, jossa bioteknologiayritykset voivat vakiintua ja eurooppalaisten yrittäjien uusi sukupolvi aloittaa toimintansa ja menestyä. Koska avaintoiminnon tavoitteena on kohentaa vakiintuneiden bioteknologiayritysten kilpailukykyä ja saada alan uusien, tutkimukseen perustuvien yritysten luominen käyntiin ja pitää niiden kasvua yllä, alan toimijat Euroopassa tulisi saada tarttumaan seuraavien kolmen painopistealueen mahdollisuuksiin: - Terveydenhoidon diagnoosi- ja hoitomahdollisuuksien parantaminen. Odotetut suoritteet: Uusien ja aiempaa parempien terveydenhoitoon liittyvien menetelmien ja tuotteiden kehittäminen elävistä soluista ja biomolekyyleistä, minkä tavoitteina ovat etenkin diagnostiset testit, biologiseen tuotantoon tarkoitetut innovatiiviset tekniikat, uudet kohteet lääkkeiden 12

13 suunnittelulle, uudet ja aiempaa paremmat hoitomahdollisuudet terveydenhuollon tarkoituksiin (kuten uudet antibiootit, syöpähoidot jne.) sekä eläinkokeille vaihtoehtoisten in vitro -kokeiden kehittäminen. - Ympäristön säilyttäminen. Odotetut suoritteet: Aiempaa tehokkaampien ja puhtaampien tekniikoiden kehittäminen teollisuuden käyttöön sekä teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ja jäteveden käsittelymenetelmien parantaminen. Biologiset analyysit ympäristön pilaantumisen seurantaa varten. Tekniikat epäpuhtauksien biologiseen hajottamiseen ja biologinen sanitointi. Välineiden parantaminen biodiversiteetin hyödyntämiseksi. Menetelmät ja strategiat geneettisesti muunnettujen organismien turvallista käyttöönottoa, käyttöä, seurantaa ja jäljittämistä varten. Myötävaikuttaminen alan politiikan kehittämiseen. - Maatalouden raaka-aineita jalostavassa teollisuudessa, elintarvikealalla ja vahvasti lisäarvollisten kemikaalien alalla käytettävät uudet biologiset ja bioteknologiset tuotteet ja prosessit Odotetut suoritteet: Bioprosessit ja tuotteet, joista on etuja teollisuudelle, kuluttajille ja ekologialle, sekä vahvasti lisäarvolliset tuotteet ja menetelmät seuraavilla aloilla: maatalouden raaka-aineiden jalostus ja (bio)kemia, biokatalysaattorit, nanobioteknologiset laitteet sekä parannelluista organismeista (kuten geneettisesti muunnetuista organismeista) saadut tuotteet. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNTÖJEN PAINOPISTEET Hankkeissa on yhdistettävä korkeatasoinen tiede vakuuttaviin tulosten hyödyntämisstrategioihin. Tämän avaintoiminnon tavoitteiden ja ongelmalähtöisen lähestymistavan mukaisesti kaikissa tuettavissa hankkeissa on mobilisoitava korkeatasoista tutkimusta, innovatiivisia tekniikoita ja vakuuttavia hyödyntämisstrategioita, joissa on oltava mukana bioteollisuutta, yrityshankkeita, sairaaloita ja/tai yleistä etua ajavia organisaatioita. Niissä on myös otettava huomioon sosiaalis-taloudelliset tekijät, mukaan luettuina teollis- ja tekijänoikeudet. Hankkeiden on ehdottomasti täytettävä tämä ennakkoehto. Avaintoiminnon kaikilla osa-alueilla rohkaistaankin ehdottamaan mahdollisuuksien mukaan demonstrointihankkeita. Hankkeen tavoitteista riippuen ehdotusten tekijöitä pyydetään harkitsemaan myös muiden avaintoimintojen tehtävälähtöisiä lähestymistapoja tai tietopohjan laajentamista osana yleisluonteisia toimia. Jos hankkeet täyttävät edellä mainitun ennakkoehdon, niillä voi olla useita eri tavoitteita. Seuraavat TTK-painopisteet ovat siten pelkästään esimerkinomaisia. Niiden tarkoituksena ei ole kattaa kaikkia mahdollisia avaintoiminnossa toteutettavia TTK-toimia, vaan ne jättävät tilaa ehdotusten tekijöiden innovaatiolle. Avaintoiminnossa kannustetaan tieteellistä ja teknologista monialaisuutta, kuten nanobioteknologiaa. Monialaisuus on tuotava ehdotuksissa selkeästi esille, jotta useita aloja, avaintoimintoja tai aihepiirikohtaisia ohjelmia käsittävät ehdotukset voitaisiin arvioida asianmukaisesti. Lisäksi rohkaistaan erityisesti seuraavia strategisesti tärkeitä toimia, jotka kattavat kaikki avaintoiminnon osa-alueet: yleiseurooppalaiset aloitteet biolaaksojen tai biohautomojen verkottamiseksi, bioteknologia-alan yrittäjyyden lujittaminen, bioyrittäjien ja investoijien välisten yhteyksien luominen, tutkimuskumppanuuksien kannustaminen ja bioteknologiayritysten välisen vuorovaikutuksen lujittaminen, bioteknologiatutkimuksen yhdistäminen kliiniseen käytäntöön sekä geneettisesti muunnettuihin organismeihin kohdistuvan tutkimuksen analysointi ja näin saadun informaation levitys. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotusten tekijöitä pyydetään ensisijaisesti harkitsemaan ehdotuksia aihepiirikohtaisiksi verkoiksi tai liitännäistoimenpiteiksi Terveydenhoidon diagnoosi- ja hoitomahdollisuuksien parantaminen Uusien diagnoosimenetelmien kehittäminen Tähän toimintalinjaan jätettävien ehdotusten kohteena voivat olla ainoastaan demonstrointihankkeet 1, tutkimusyhteistyö, esiselvitystuki, koulutusapurahat ja liitännäistoimenpiteet. Jos ehdotus saa alkunsa esiselvitystuesta, sen kohteena voivat olla kaikentyyppiset toimet. 1 Ks. lisätiedot toteutuskaaviosta. 13

14 Tarkasteltavat näkökohdat: uudet diagnostiset tutkimukset ja menettelyt, joiden avulla voidaan havaita varhaiset osoittajat ja heikot signaalit patologiassa, mukaan luettuina lähellä potilasta tehtävät (mm. nukleiinihappoihin pohjautuvat) diagnoosit sekä biologisten nesteiden turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät kokeet. Myös nukleiinihappoihin pohjautuvien diagnoosien laadunvalvontaan ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia on tarkasteltava Terapeuttiset aineet 1 Tarkasteltavat näkökohdat: uusien terapeuttisten aineiden, kuten vasta-aineiden, mikrobilääkkeiden, syöpälääkkeiden ja muiden terapiassa käytettävien bioaktiivisten yhdisteiden suunnittelu ja kehittäminen. Terapeuttisten aineiden (kuten rokotteiden) parannettu, turvallinen ja tehokas tuotanto mikro-organismien, kasvien tai eläinten avulla. Uusien terapeuttisten aineiden innovatiivinen seulonta, mukaan luettuina aineet, jotka perustuvat monimutkaisen geneettisen ja fysiologisen tiedon analyysiin Terapeuttiset strategiat 2 Tarkasteltavat näkökohdat: Nukleiinihappo- ja soluhoitojen, solu- ja kudostekniikoiden sekä täsmälääkkeiden kuljetusjärjestelmien kehittäminen. Solulinjojen kehittäminen soluvälitteistä geenihoitoa varten ja sellaisten biologisten substituuttien kehittäminen, jotka palauttavat ennalleen, pitävät yllä tai parantavat kudosten ja elinten toimintoja Uudet in vitro -kokeet vaihtoehtona eläinkokeille Tarkasteltavat näkökohdat: esinormatiivisen tutkimuksen tehostaminen kehittämällä soluviljelmiä, joilla korvataan eläinkokeet, sekä kehittämällä tehoseulontamenetelmiä toksisuuden havaitsemiseksi ja in vitro -testejä esim. paikallis-, immuno- ja neurotoksisuudelle. Toiminta liittyy erityisesti seuraaviin direktiiveihin: 24. marraskuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/609/ETY kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 2 ja 27. heinäkuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Ympäristön säilyttäminen Uudet biologiset menetelmät, joiden avulla voidaan tehostaa teollisuusprosesseja, ehkäistä saastumista, hyödyntää biologisesti kertyviä jätteitä ja sivutuotteita sekä käsitellä jätevesiä. Tähän toimintalinjaan jätettävien ehdotusten kohteena voivat olla ainoastaan demonstrointihankkeet 5, tutkimusyhteistyö, esiselvitystuki, koulutusapurahat ja liitännäistoimenpiteet. Jos ehdotus saa alkunsa esiselvitystuesta, sen kohteena voivat olla kaikentyyppiset toimet. Tarkasteltavat näkökohdat: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen tai saastumisen ehkäiseminen sen syntypaikassa uudenaikaista bioteknologiaa hyödyntävien entsyymi- ja teollisuusprosessien avulla, mihin päästään esim. kehittämällä uusia biokatalysaattoreita tai suunnittelemalla tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja mikro-organismeja. Uudenaikaiset biologiset menetelmät jäteveden käsittelemiseksi sen uudelleenkäyttöä varten. Sellaisten menetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan arvioida bioteknologisten prosessien ja tuotteiden "puhtaus". 1 Jos ehdotuksiin sisältyy kliinisiä tutkimuksia (vain vaiheet I ja II), niitä tuetaan vain demonstrointihankkeina. Kliinisten tutkimusten verkkoja (vaiheet III ja IV) tuetaan vain koordinoivana toimintana tai aihepiirikohtaisina verkkoina. 2 EYVL L 117, , s EYVL L 53, , s Tämä osa-alue keskittyy ainostaan biologisiin välineisiin, tekniikoihin ja menetelmiin. Sellaiset jäteveteen ja kontaminoitujen paikkojen sanitointiin (mukaan luettuna biologisten koettimien soveltaminen) kohdistuvat hanke-ehdotukset, joissa tavoitteena on yleisten järjestelmien teknologinen kehittäminen, tulee osoittaa energiaa, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevaan ohjelmaan (avaintoimintoon 1). 5 Ks. lisätiedot toteutuskaaviosta. 14

15 3.2.2 Biologiset määritysmenetelmät ja koettimet. Tarkasteltavat näkökohdat: biologiset määritysmenetelmät ja koettimet, joiden avulla saastuminen voidaan todeta nopeasti ja tehokkaasti, määrittää sen taso ja seurata in situ -sanitointia sekä osoittaa geneettisesti muunnetut organismit ja niiden tuotteet tuotantoketjussa Hitaasti hajoavien kemikaalien biologinen hajottaminen sekä biologinen sanitointi. Tarkasteltavat näkökohdat: sellaisten järjestelmien kehittäminen, joiden tavoitteena on parantaa biologista hyötyosuutta (esim. mikro-organismien dynamiikka maaperässä), tehostaa biologisia hajottamismenetelmiä (esim. anaerobisten prosessien biokemia ja jätteidensyöjäkasvit), sekä hyödyntää luonnossa esiintyviä erilaisia hajottamistapoja ja -mahdollisuuksia (esim. kataboliareittien säätelyä). Ekologisia riskejä aiheuttavien kontaminoitujen paikkojen biologinen stabilisaatio. Epäpuhtauksien biologinen kertyminen Luonnollisten ja uusien populaatioiden biodiversiteetti ja ekologinen dynamiikka Tarkasteltavat näkökohdat: - Mikro-organismit. Sellaisten menetelmien kehittäminen ja sellaiset tutkimukset, joiden avulla voidaan tutkia kaikkia mikrobeja ja hyödyntää mikro-organismeja ympäristössä. Populaatioiden rakenteen ja dynamiikan, mikrobien keskinäisen vuorovaikutuksen ja diversiteetin arviointi kehittämällä merkkiaineita sekä seuranta- ja tunnistusstrategioita. Biodiversiteetin uusien käyttötapojen arviointi, mukaan luettuina mikro-organismien käyttö maan lannoittamiseen tai biologiseen kasvinsuojeluun taikka biotorjunta-aineiden käyttö. - Kasvit ja eläimet. Sellaisten molekulaaristen välineiden kehittäminen ja käyttö, joiden avulla voidaan tutkia geneettistä diversiteettiä sekä populaatioiden rakennetta ja dynamiikkaa viljelymaassa ja luonnonvaraisissa järjestelmissä. Geenivirtauksen dynamiikan arviointi viljely-ympäristössä ja siihen liittyvissä osittain tai kokonaan luonnonvaraisissa ympäristöissä sekä siirtogeenisten kasvien ja eläinten käytön mahdollisten ekologisten vaikutusten arviointi. Hyödyntämisjärjestelmien kehittäminen tällaisten vaikutusten vähentämiseksi Sellaiset menetelmät ja strategiat, joiden avulla voidaan käyttää turvallisesti uusia biomolekyylejä ja - prosesseja, tunnistaa rekombinanttiorganismit ja niiden jäämät ympäristössä, arvioida niiden vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen sekä tukea yhteisön politiikkaa Tarkasteltavat näkökohdat: sellaisten tarkkojen, luotettavien, nopeiden ja herkkien menetelmien kehittäminen, joilla tietyt organismit (erityisesti geneettisesti muunnetut organismit) ja niiden tuotteet, voidaan havaita ja määrittää koko tuotanto- ja kulutusketjussa sekä ympäristössä. Menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida ja seurata ihmisten ja eläinten terveyden parantamiseksi käytettävien geneettisesti muunnettujen organismien ja rekombinanttituotteiden esiintymistä ja vaikutuksia sekä tiukentaa niiden avulla ympäristöstandardeja. Tutkimukset, joiden pohjalta voidaan kehittää kriteerejä ja standardeja geneettisten organismien käytön ympäristöturvallisuuden arvioimiselle Maatalouden raaka-aineita jalostavassa teollisuudessa, elintarvikealalla ja vahvasti lisäarvollisten kemikaalien alalla käytettävät uudet biologiset ja bioteknologiset tuotteet ja prosessit Organismien solu- ja molekyyliominaisuuksien hyödyntäminen uusissa nano- ja mikrotekniikoissa Tarkasteltavat näkökohdat: nanobioteknologia, joka kattaa sekä uusien tieteellisten välineiden soveltamisen biologisiin järjestelmiin että biologisten järjestelmien käytön välineinä uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittämisessä. Tutkimukset suoritetaan seuraavilla tasoilla: molekyylit (esim. biomolekyylien itseohjautuva kokoonpano), molekyylien ja solujen sitominen luonnollisiin ja synteettisiin pintoihin (esim. proteiinien, solujen ja pintojen välisten vuorovaikutusten hallinta) ja funktionaaliset rakenteet (esim. nanovalmistukseen tarkoitetut materiaalien prosessointitekniikat) Vahvasti lisäarvolliset tuotteet ja prosessit, jotka liittyvät mikro-organismeihin, kasveihin tai eläimiin tai ovat peräisin niistä. Tähän toimintalinjaan voi jättää ehdotuksia vain demonstrointihankkeiksi1, tutkimusyhteistyöksi, 1 Elektromagneettisen säteilyn ja matkapuhelimien osalta ks. myös jäljempänä oleva luku "Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet". 15

16 esiselvitystueksi, koulutusapurahoiksi ja liitännäistoimenpiteiksi. Jos ehdotus saa alkunsa esiselvitystuesta, sen kohteena voivat olla kaikentyyppiset toimet. Tarkasteltavat näkökohdat: geenien ilmentymisen parantaminen, jotta geenejä voidaan käyttää stabiilisti ja luotettavasti. Aiempaa tehokkaampien fermentaatio-, biotransformaatio- ja jatkoprosessien kehittäminen. Genomitiedon ja lisääntymismekamismien käyttö. Taloudellisesti merkittävien primaaristen ja sekundaaristen aineenvaihduntatuotteiden tekninen hyödyntäminen, mukaan luettuna yhdisteiden optimointi solu- ja elintasolla. Fysikaalisiin ja biologisiin rasitustekijöihin kohdistuvien resistenssimekanismien yksilöinti ja kehittäminen Funktionaaliset biomolekyylit ja biokatalysaattorit Tarkasteltavat näkökohdat: Tavoitteena on kehittää suuria määriä tehokkaita ja spesifejä sekä useita ohjelmoitavia ominaisuuksia omaavia biomolekyylejä hyödyntämällä rakennebiologiaa, genomin rakennetutkimusta ja ohjattua molekyylievoluutiota Aineenvaihdunta- ja geneettisen diversiteetin tunnistaminen ja kestävä käyttö uusien arvokkaiden tuotteiden lähteenä. Tarkasteltavat näkökohdat: Uudet tai aiempaa paremmat menetelmät meri- ja maaorganismien kartoitusta varten. Luonnonvaraisten ja hyötykäyttöön valjastettujen populaatioiden (mukaan luettuna viljeltäväksi soveltumattomat mikro-organismit) molekyylikoostumuksen tutkiminen rekombinanttituotantojärjestelmiin soveltuvien hyödyllisten tuotteiden ja geenien löytämiseksi. Luonnonvaraisten tai vähän hyödynnettyjen organismien geneettinen parantaminen niiden viljelemiseksi tai uusiin ympäristöihin mukauttamiseksi. AVAINTOIMINTO 4: YMPÄRISTÖ JA TERVEYS TAVOITTEET JA SUORITTEET Ympäristöperäiset terveysriskit, jotka voivat olla vaikutuksiltaan hyvin moninaisia, ovat merkittävästi lisääntyneet EU:ssa. Näiden terveysriskien on väitetty liittyvän uudenlaisiin, muuttuneisiin ja sekaaltistuksiin. Haasteena on vahvistaa tieteellistä todistusaineistoa, jonka avulla tällaisia oletuksia voidaan arvioida ja sitä kautta tukea tietoon perustuvaa julkisten viranomaisten, teollisuuden ja yksittäisten kansalaisten päätöksentekoa. Ympäristöperäisten riskien vähentäminen edellyttää aiempaa kehittyneempiä ja tehokkaampia diagnoosi- ja riskinarvioimismenetelmiä sekä riskien hallintatapojen innovointia. Lisäksi riittävän tiedon puute altistuksesta ja annos-vastesuhteesta vähentää mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa ehkäisyä. Tällä avaintoiminnolla tuotetaan ja hyödynnetään tietoa ja aiheeseen liittyvien tieteenalojen ja menetelmien välistä tutkimussynergiaa. Näitä aloja ovat lääketieteelliset, tekniset ja sosiaaliset alat sekä ammattitauteihin, kansanterveyteen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä käsittelevät alat. Avaintoiminnon tarkoituksena on arvioida, rajoittaa ja torjua altistusta elinympäristössä (kuten työpaikalla) esiintyville kemiallisille, biologisille ja fysikaalisille riskitekijöille. Tämä EU:n tasolla tapahtuva verkottuminen edistää osaltaan sellaisen tieteellisen näytön tuottamista, joka muodostaa pohjan riittäville ympäristö- ja terveyspoliittisille toimenpiteille. - Ympäristötekijöistä johtuvien terveysvaikutusten (kuten allergioiden) vähentäminen: tavoitteena on vähentää ympäristötekijöiden, kuten melun, sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien, raskasmetallien, toksisten aineiden ja elektromagneettisen säteilyn1, kuten ultraviolettisäteilyn, kielteisiä terveysvaikutuksia (jotka ilmenevät sairastuvuutena ja kuolleisuuteena) ja saada sekä ympäristön että terveydenhuollon näkökulmasta käsitys siitä, miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää. Odotetut suoritteet: Kyseisiä altistuksia ja niiden terveysvaikutuksia koskevat, koko Euroopan kattavat tietokannat; jo käytössä olevien tietokantojen välisen koordinoinnin parantaminen (ja niiden laajentaminen koskemaan ehdokasmaita) sekä tietojen tehokkaampi levitys; ympäristönseurantaa ja terveyttä koskevan tiedon laadun, merkityksellisyyden ja vertailukelpoisuuden parantaminen; uusien 1 Elektromagneettisen säteilyn ja matkapuhelimien osalta ks. myös jäljempänä oleva luku "Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet". 16

17 ehkäisystrategioiden määritteleminen. Ympäristöön liittyvien terveysriskien arviointi ja vähentäminen: tavoitteena on lisätä tieteellistä ja yleistä tietämystä altistusten, terveysvaikutusten ja riskien välisistä yhteyksistä sekä vuorovaikutuksista muiden terveysriskien kanssa käyttämällä tutkimuksessa hyväksi rajat ylittävää ympäristön monimuotoisuutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää, arvioida ja torjua aiempaa paremmin ympäristötekijöistä väestölle aiheutuvia riskejä. Odotetut suoritteet: Standardoidut menetelmät, joilla arvioidaan altistusta ja vaikutuksia; tiettyjen ympäristöaltisteiden ja terveysvaikutusten välisten annos-vastesuhteiden määrittäminen; altistusteiden (hengitys, elintarvikkeet ja iho) suhteellisen merkityksen kvantifiointi ympäristöaltisteiden osalta; tietojen lisääminen koko Euroopan kattaviin informaatiojärjestelmiin; riskien arviointimenetelmien parantaminen. Terveys- ja ympäristöpolitiikan sekä suurelle yleisölle suunnatun tiedotuksen tukeminen: sen tieteellisen pohjan vahvistaminen, jota julkinen sektori ja teollisuus tarvitsevat ympäristöterveysvaikutuksiin liittyvässä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa priorisoinnin ympäristö- ja terveyspolitiikassa ja tukee säätelyelimiä niiden työssä. Sen tietopohjan vahvistaminen, jonka perusteella suuri yleisö voi tehdä harkittuja päätöksiä todellisten tai mahdollisten riskien suhteen. Odotetut suoritteet: Ympäristö- ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukeminen; ympäristön ja terveyden välisiä yhteyksiä koskevan tiedotuksen parantaminen; ympäristöperäisten terveysriskien sosioekonomisten vaikutusten tutkiminen. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNTÖJEN PAINOPISTEET Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet on jaettu kahteen ryhmään. Jaksossa 4.1 tarkoitetulla tutkimuksella keskitytään lisäämään tietoa reiteistä, joiden kautta altistus johtaa terveysvaikutukseen. Jaksossa 4.2 tarkoitetun tutkimuksen tavoitteena on puolestaan tarjota teollisuudelle ja poliittisille päätöksentekijöille aiempaa parempia välineitä arvioida ja hallita riskejä. Tähän ehdotuspyyntöön jätettävien ehdotusten aiheina voivat olla kaikki jäljempänä mainitut aiheet. Jotta kaikki avaintoiminnon tavoitteet ja suoritteet varmasti saavutettaisiin, vuosien 2001 ja 2002 ehdotuspyynnöille on kuitenkin asetettu joitain selkeitä painopisteitä. Etusijalla ovat seuraavat aiheet: ympäristöaltistuksen (kuten elektromagneettisen säteilyn) kognitiiviset vaikutukset geenien ja ympäristön vuorovaikutus in vitro -menetelmät, joilla voidaan korvata eläinkokeet seka-altistukset sisäilman epäpuhtaudet hormonaaliset haitta-aineet ympäristöön ja terveyskysymyksiin liittyvät sosioekonomiset näkökohdat, kuten tekijät, joiden pohjalta määräytyy, miten suuri yleisö ymmärtää ja mieltää riskit ja miten niistä tiedotetaan. Tämän avaintoiminnon avulla voidaan edistää tehokkaasti kehitteillä olevaa eurooppalaisten tutkimusaluetta siten, että luodaan innovatiivisia yleiseurooppalaisia verkkoja, jotka huolehtivat koordinointitoimista (mm. tietokantojen osalta) ja Euroopan osaamiskeskusten keskinäisistä yhteyksistä (myös EU:n ulkopuolisiin maihin). Aihepiirikohtaisten verkkojen ja koordinoivan toiminnan sekä koulutus- ja liitännäistoimenpiteiden tarjoamia mahdollisuuksia (esiselvitystutkimukset, osaamiskeskusten kartoittaminen, uudet tulosten levitykseen tähtäävät aloitteet jne.) tulee käyttää hyväksi kaikilta osin. Tällaiset toimet ovat tarkoituksenmukaisia mm. seuraavien tutkimusaiheiden osalta: ilman epäpuhtauksien, elektromagneettisen säteilyn, kemiallisten epäpuhtauksien, melun ja hormonaalisten haitta-aineiden terveysvaikutukset sekä allergiaan ja astmaan vaikuttavat ympäristötekijät. Vuoden 1999 ehdotuspyynnön nro 1999/C 361/06 perusteella saadut TTK-hanke-ehdotukset kattavat tyydyttävästi tutkimuksen, jonka kohteena ovat mahdolliset elektromagneettiseen säteilyyn ja matkapuhelimiin liittyvät karsinogeeniset vaikutukset. Vuonna 2001 tätä erityisnäkökohtaa koskevia ehdotuksia voidaankin jättää vain seuraaviksi: aihepiirikohtaiset verkot, koordinoiva toiminta, tutkimusyhteistyö, esiselvitystuki, koulutusapurahat ja liitännäistoimenpiteet (tämä ei koske ehdotuksia, jotka saavat alkunsa esiselvitystuesta) Jos ehdotuksen aiheena ovat elektromagneettisen säteilyn muut mahdolliset terveysvaikutukset (esim. kognitiiviset ja muut vaikutukset, seka-altistukset ja altistuksen kvantifiointi), 17

18 rahoitusta voidaan hakea kaikille toimintamuodoille (TTK-hankkeet, demostrointihankkeet, yhdistetyt TTKja demonstrointihankeet, tutkimusyhteistyö, esiselvitystuki, koordinoiva toiminta, aihepiirikohtaiset verkot, koulutusapurahat ja liitännäistoimenpiteet) Ympäristöön liittyvät tai osittain sen vaikutuksesta syntyvät sairaudet ja allergiat ja niiden ehkäisy Ympäristötekijöiden terveysvaikutusten analyysi ja kvantifiointi. Tarkasteltavat näkökohdat: sellaisten yleisten ja työympäristöstä johtuvien ympäristötekijöiden määrittäminen ja kvantifiointi, jotka altistavat ihmisiä terveysvaikutuksille, sekä erityisen riskialttiiden ryhmien (esim. tiettyjen ammattiryhmien, lasten, ikääntyneiden, altistusherkkien ja/tai geneettisesti alttiiden ryhmien ja yksilöiden ja sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien) erityistarpeiden yksilöinti tarvittaessa sukupuolitekijät huomioon ottaen, jotta voitaisiin parantaa mahdollisuuksia vähentää ympäristöstä johtuvia haitallisia terveysvaikutuksia. Merkittäviin sairauksiin vaikuttavien hormonaalisten ja immunotoksikologisten ympäristövaikutusten arviointi. Allergioiden kausaalisten ja muuntelevien tekijöiden tunnistus, jotta allergioita voitaisiin paremmin torjua ja ehkäistä (mm. allergeenien tunnistus, validointi ja standardointi). Tutkimukset ympäristötekijöiden vaikutuksesta hermojärjestelmän kehitykseen ja neurorappeumasairauksiin. Ilmastoon liittyvien altistusten terveysvaikutusten kvantifiointi ja tutkiminen. Ympäristöön liittyvien sairauksien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden määrittelyn standardointi, jossa otetaan huomioon maantieteellinen ja/tai ilmastollinen vaihtelu, jotta tietoa ja interventioita voitaisiin verrata EU:n tasolla Terveyteen vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen ja niiden välisten vuorovaikutusten arviointi. Tarkasteltavat näkökohdat: haitallisten aineiden vaikuttavien tekijöiden ja altistusteiden (ilma, vesi tai välitön kosketus) tutkiminen, jotta parannettaisiin tietämystä ympäristöön liittyvistä terveysvaikutuksista. Ympäristön haitallisten aineiden ja niiden yhdistelmien altistusteiden tutkiminen. Kausaalisiin vaikutuksiin ja annosvastesuhteeseen liittyvän tiedon kerääminen sekä laboratorio- että epidemiologisten tutkimustulosten pohjalta, jotta altisteet voitaisiin kytkeä vaikutuksiin aiempaa paremmin Sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittäminen riskinhallintaan, jossa otetaan huomioon ympäristö- ja kansanterveysnäkökohdat. Tarkasteltavat näkökohdat: haitallisten terveysvaikutusten ja niistä Euroopan väestölle aiheutuvien seurausten kvantifiointi (painopisteenä terveyteen liittyvät vaikutuskohteet, mukaan luettuina kognitiiviset toiminnot) sen ymmärtämiseksi, mikä merkitys ympäristöolosuhteilla on elinajanodotteeseen, sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen, sekä aiempaa tarkoituksenmukaisempien kansanterveysstrategioiden edistämiseksi. Ympäristön ja terveysvaikutusten seurantaan ja vertailuun käytettävän ympäristö- ja terveystiedon laadun, merkityksellisyyden ja vertailukelpoisuuden parantaminen, mukaan luettuna pitkittäistutkimuksin saatu tieto. Ympäristöriskien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä kustannusten arviointia pohjustavat tutkimukset, jotka johtavat aiempaa parempaan priorisointiin kansanterveystyössä. Riskien mieltämiseen ja riskeistä tiedottamiseen liittyvien menetelmien parantaminen, jotta voitaisiin vahvistaa tietopohjaa, jonka perusteella suuri yleisö tai tietyt ryhmät voivat tehdä harkittuja päätöksiä todellisten tai miellettyjen riskien suhteen Diagnoosi-, riskinarviointi- ja riskinhallintamenetelmät, joiden avulla voidaan vähentää haitallisia ympäristöperäisiä terveysvaikutuksia ja niiden syitä Ympäristöperäisten riskien arviointimenetelmien kehittäminen, mukaan luettuina seka-altistukset sekä kumulatiiviset ja pieniin annoksiin liittyvät vaikutukset. Tarkasteltavat näkökohdat: innovatiiviset menetelmät, joiden avulla voidaan tutkia ja verrata seoksina esiintyvien epäpuhtauksien sekä toksisten aineiden, kuten liuottimien ja raskasmetallien, terveysvaikutuksia sekä erilaisten tekijöiden ja elektromagneettisen säteilyn1 yhteisvaikutuksia ja pieniin annoksiin liittyviä vaikutuksia. Epidemiologiset ja biolääketieteelliset tutkimukset, joilla määritetään meluun (esim. 1 Elektromagneettisen säteilyn ja matkapuhelimien osalta ks. myös edellä oleva luku "Vuoden 2001 ehdotuspyyntöjen painopisteet". 18

19 kotiympäristön, liikenteen, työympäristön jne. meluun) ja ionisoimattomaan säteilyyn (lukuun ottamatta yhteisrahoitteisia toimia, jotka koskevat säteilualtistukseen kytkeytyvän syövän tutkimusta) liittyvät mahdolliset vaikutukset (kuten kognisiiviset vaikutukset) ja annos-vastesuhteet. Menetelmät (mukaan luettuina matemaattiset ja muuntyyppiset mallit), joiden avulla voidaan mitata eri altistustekijöiden, -teiden ja -tasojen suhteellinen merkitys monimutkaisten ympäristöepäpuhtausseosten osalta Toksisuutta ennustavien testien sekä mekanismiperusteisen riskinarvioinnin parantaminen, minkä tarkoituksena on vähentää eläinkokeita ja lopulta korvata ne Tarkasteltavat näkökohdat: toksikologisten menetelmien (painopisteenä in vitro -koejärjestelmät) ja vaihtoehtoisten seulonta- ja koesuunnitelmien parantaminen ja sitä kautta terveysvaikutusten diagnoosin ja ihmisten terveydelle haitallisten, ympäristössä esiintyvien aineiden riskinarvioinnin parantaminen. Lajien sisäisen ja välisen muuntelun tutkiminen epävarmuustekijöiden vähentämiseksi ja aiempaa luotettavampien tiedostojen aikaansaamiseksi sekä sen tieteellisen pohjan parantaminen, jonka avulla esim. eläin- tai soluviljelmiä koskevaa tietoa voidaan ekstrapoloida koskemaan ihmisiä. Uusien seulonta- ja testaussuunnitelmien kehittäminen, jolloin otetaan huomioon käytössä olevat kansainvälisellä tasolla vahvistetut kemialliset ja sääntelyn tueksi tarkoitetut testausohjelmat ja -suunnitelmat ja painotetaan tarvetta integroida vaikutuskohdemääritykset Aiempaa paremmat menetelmät ja tekniikat lyhyen ja pitkän aikavälin altistusten ja vaikutusten arvioimiseksi, mukaan luettuina ympäristötekijöille altistuksen biologiset merkkiaineet (ja biologiset indikaattorit) sekä herkkyys ympäristössä esiintyville aineille. Tarkasteltavat näkökohdat: geneettisten ja ympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuorovaikutuksen määrittäminen ja validoiminen tieteellisesti sekä sellaisten biologisten merkkiaineiden kehittäminen, joiden avulla voidaan tunnistaa altiste sekä altisteelle herkkyys ja haavoittuvuus, sekä myös varhaiset vaikutukset (mukaan luettuina palautuvat vaikutukset). Sellaisten menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen ja soveltaminen, joilla voidaan parantaa lyhyen ja pitkän aikavälin altistusten ja pienille annoksille altistuksen (mukaan luettuina tapaukset, joissa kynnysarvoja ei voida määritellä) arviointia ja riskien määrittelyä. AVAINTOIMINTO 5: KESTÄVÄ MAA-, KALA- JA METSÄTALOUS SEKÄ YHTENÄINEN MAASEUDUM KEHITTÄMINEN VUORISTOALUEET MUKAAN LUKIEN TAVOITTEET JA SUORITTEET Tavoitteena on parantaa elämänlaatua luonnonvarojen kestävän tuotannon ja järkevän käytön kautta, jolloin erityisenä painopisteenä ovat uudet teknologiat, kuten bioteknologia. Ehdotusten tekijöiden on otettava huomioon se, miten luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät Euroopan sosioekonomiset ja ympäristötavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa tieteellisen ja teknisen kehityksen kautta. On toivottavaa soveltaa monitieteistä, integroitua lähestymistapaa, jossa rohkaistaan maanviljelijöiden, loppukäyttäjien, kuluttajien ja sääntelyelinten aktiivista osallistumista ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota tulosten kohdennettuun levitykseen ja hyödyntämiseen. Tutkimustoimien avulla tulisi pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: - Kilpailukyky ja sen välitön vaikutus i) työllisyyteen sekä maaseudun ja muiden relevanttien alueiden olosuhteisiin, ii) asianomaisten sektoreiden tilanteen parantaminen monipuolistamisen kautta, iii) mahdollisuuksiin vastata yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka koskevat järkeviä ympäristökäytäntöjä, sekä iv) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään tuotantoon. Tutkimuksen avulla on voitava tukea muuttuvan yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalatalouspolitiikan toteuttamista ja niiden mukauttamista luonnonvarojen rajoitettuun saatavuuteen, yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin, maailmankaupan muuttuvaan tilanteeseen ja markkinoiden globalisaatioon sekä EU:n laajentumiseen. Tutkimuksen on tuettava myös sellaisten kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanoa ja yhteisön toimenpiteiden toteuttamista, jotka koskevat metsien ja muiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää hoitamista. Odotetut suoritteet: i) Objektiivinen tieto, jonka avulla voidaan tukea maa-, kala- ja metsätalouden tuotantojärjestelmiä, integroitua maaseudun kehittämistä, maa-, kala- ja metsätalouspolitiikan 19

20 suuntaviivoja ja yhteisön toimenpiteitä; ii) välineet ja menetelmät, joilla voidaan edistää, arvioida, mitata ja seurata maa-, kala- ja metsätalouden kilpailukykyä ja kestävää kehitystä, tuotteiden laadun paranemista ja työllisyysmahdollisuuksia; iii) välineet ja menetelmät, joilla voidaan ennakoida tarve mukauttaa maa-, kala- ja metsätalouspolitiikan toimenpiteitä, toteuttaa ja seurata niitä, edistää integroitua maaseudun kehittämistä ja vähentää maa-, kala- ja metsätalousalojen haitallisia ympäristövaikutuksia tai lisätä niistä yhteiskunnalle aiheutuvia hyötyjä; iv) näiden välineiden, menetelmien ja toimenpiteiden tehokkuuden arviointi; v) EU:n tasolla ja kansallisesti harjoitettavan nykyisen maa-, kala- ja metsätalouspolitiikan selkeämpi analysointi, jonka pohjalta voidaan muodostaa selkeämpi näkemys tulevista suuntauksista. - Luonnonvarojen kestävä hoitaminen ja hyödyntäminen. Tutkimuksen on vahvistettava biologisia resursseja hyödyntävien yritysten teknistä ja taloudellista kilpailukykyä siten, että tutkimuksessa integroidaan eri tieteenaloja. Tutkimuksessa on otettava huomioon ympäristön ja luonnonvarojen haavoittuvuus, vastattava johdonmukaisesti nykyisiin ja tuleviin markkinavaatimuksiin ja oltava sovellettavissa prosesseihin ja tuotantokäytäntöihin. Tätä kautta voidaan paremmin toteuttaa biologisten luonnonvarojen kestävästä hoitamisesta ja vastuullisesti hyödyntämisestä aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöhyödyt. Odotetut suoritteet: Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kestävää tuotantoa sekä puhtaita ja tehokkaita prosessitekniikoita, joiden ansiosta voidaan aikaansaada uusia tai aiempaa parempia tuotteita, joilla on runsaasti lisäarvoa ja aiempaa vähemmän ympäristövaikutuksia. Tutkimuksen avulla voidaan myös laajentaa biologisten raaka-aineiden tuotantoa ja käyttöä yhdentämällä raakaaineiden tuotanto teollisuuden ja markkinoiden tarpeisiin. - Kuluttajan hyvinvointia edistävät ja laatuvaatimuksia vastaavat tuotteet ja materiaalit. Tutkimuksessa on keskityttävä tekijöihin, jotka vaikuttavat korkealaatuisten tuotteiden kehittämiseen, ja käsiteltävä kaikkia tuotantoon ja prosessointiin liittyviä näkökohtia, mukaan luettuina lopullisen tuotteen ominaisuudet, turvallisuusnäkökohdat ja markkinavaatimukset. Odotetut suoritteet: Tutkimuksen on tarjottava tieteellinen ja teknologinen pohja sellaisten uusien tai aiempaa parempien tuotteiden kehittämiselle, jotka vastaavat kuluttajien vaatimuksia ja joiden elinkaaresta, kierrätettävyydestä, kustannusanalyysistä, turvallisuudesta ja suorituskyvystä annetaan yksityiskohtaisia tietoja Näiden tavoitteiden ja suoritteiden saavuttamiseksi on perustettava innovatiivisia yleiseurooppalaisia verkkoja, joissa ovat mukana kaikki asianosaiset ja jotka edistävät tulevan eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Käytettävissä olevia toteutuskeinoja eli koordinoivaa toimintaa, aihepiirikohtaisia verkkoja, liitännäistoimenpiteitä ja koulutustoimia tulisi hyödyntää kaikilta osin tällaisten verkkojen edistämiseksi. VUODEN 2001 EHDOTUSPYYNTÖJEN PAINOPISTEET 5.1. Uudet ja kestävät maa- ja kalatalouden sekä vesiviljelyn tuotantojärjestelmät, mukaan luettuína kasvattamis- ja hyödyntämisjärjestelmät, joissa otetaan huomioon tuottoisuus, resurssien kestävä hallinta, tuotteiden laatu, työllisyys sekä eläinten terveys ja hyvinvointi Kestävä maatalous Uudet ja aiempaa paremmat tai mukautetut viljelyjärjestelmät, jotka edistävät alueiden kestävää kehitystä. Viljelyjärjestelmät: Tutkimuksen kohteena ovat uudet ja aiempaa paremmat viljelyjärjestelmät, myös uudet lajikkeet ja puutarhaviljely, kotieläimet sekä näihin liittyvät apuvälineet, kuten genomianalyysi. Tutkimus kattaa koko tuotantoprosessin, ja sen tavoitteina ovat taloudellinen kilpailukyky, panostusten optimaalinen hyödyntäminen, eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen tuotantoeläinkasvatuksessa, tuotteiden turvallisuus ja laatu, ympäristön, biodiversiteetin, maisema-alueiden ja luontotyyppien suojelu ja niiden tilan kohentaminen, maaperän ja vesistöjen järkevä käyttö sekä samalla työllisyyden huomioonotto. Tervetulleita ovat ehdotukset, joiden aiheena ovat molekyylibiologiaan ja tietotekniikkaan perustuvat uudet tekniikat, joilla voidaan tehokkaasti parantaa maataloustuotantoa ja viljelyjärjestelmiä. Tavanomaiset viljelyjärjestelmät: Maanviljely- ja tuotantoeläinjärjestelmät, jotka tuottavat optimaalisesti korkealaatuisia tuotteita ja jotka vastaavat edellä mainittuja vaatimuksia. Luomuviljelyjärjestelmät: Ratkaisut nykyisiin ongelmiin, jotka estävät siirtymistä 20