Plaani Rakennuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plaani. 1 2011 Rakennuttaminen"

Transkriptio

1 Plaani Rakennuttaminen

2 venesse -OVIVERHOKOJE TEhOKAs ELEKtRONINEN SäädIN ENERgIaa SääStäVä HELppO Ja NOpEa asentaa LuOKKaNSa HILJaISIN (55 db) MODERNIA TYYLIKKYYTTÄ ONNLINE OVIVERHOKOJEISIIN Onnline -Venesse oviverhokojeiden käyttökohteita ovat mm. kaupat, kauppakeskukset, hotellien tuulikaapit, julkiset rakennukset. Onnline Venesse oviverhokojeet sopivat oviin, joiden maksimileveys on 7,5 m, laitekorkeus on 2,5 m. Onnline Venesse -oviverhokojeet on varustettu sähkö- tai vesilämmityksellä. Kojeita saa myös ilman lämmitystä. Säädettävät lamellit mahdollistavat tehokkaan ilmavirran suuntauksen. Oviverhokojeisiin kuuluu vakiona säädin (DM), jossa on kolmiportainen puhallinnopeuden säätö. Sähköversiossa lisäksi lämpötilan kaksiportainen säätömahdollisuus. Onninen Oy, Mittalinja 1, vantaa, p

3 Hedtec Hedtec on sähköteknisten tuotteiden asiantuntijaorganisaatio. Tuotevalikoimamme sekä osaamisemme kattaa laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden eri osa-alueita. Toimimme yhteistyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijoiden, arkkitehtien, tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden, urakoitsijoiden, jälleenmyyjien sekä teollisuuden kanssa.

4 Plaani Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. Rakennuttaminen 12. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B Helsinki p f e. Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p Toimitusneuvosto Plaani : Matti Kiiskinen, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry Ilpo Peltonen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Jarmo Töyräs, Sähkö-Aro Oy Timo Tenninen, Insinööritoimisto Lausamo Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio 2b Kansikuva Viikin Syke-talosta tulee energiatehokas puurakennus. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy Loviisa ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Pääkirjoitus: NSS mukaan Suomen Green Building Counciliin Risto Hiltunen Kari Kuosman sähkögrilli Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa Anna-Maija Gruber KHO täsmensi SFS standardin soveltamisalaa Matti Valli Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus Anna-Maija Gruber M&V-suunnitelma työkaluksi rakennuksen energiatehokkuusprosessin varmistamiseen Kari Hiltunen Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla Matti Valli Sähköistyksen hankinta määräluettelopohjaisesti Virpi Kumpulainen Tampereella siirryttiin halogeenivapaisiin kaapeliratkaisuihin Matti Valli Sähköautojen lataukseen liittyvä standardisointi Juha Vesa KNX-koulutustarjonta laajenee Veijo Piikkilä Ledit, muoti-ilmiö vai tulevaisuuden ratkaisu? Leif Norrby Uutiset 4

5 pääkirjoitusplaani NSS mukaan Suomen Green Building Couciliin Sähkösuunnittelijat NSS ry toimii jäsenistönsä edunvalvojana sekä vaikuttaa laaja-alaisesti sähköalan ja rakentamisen kentässä. Yhteistyötä tehdään muun muassa RAKLI:n, STUL:n, SIL:n, SAFA:n, SIO:n, SVS:n ja SES- KO:n kanssa. NSS ja sen edustajat vaikuttavat monissa työryhmissä eri ministeriöissä, säätiöissä ja Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa. Näissä yhteyksissä NSS:n edustajat tuovat esille sähkösuunnittelun ja sähkösuunnittelijoiden kannalta tärkeitä asioita. Tänä päivänä puhutaan yhä enemmän ihmisen vaikutuksesta ympäristöön, ekologiseen kehitykseen sekä aiheuttamaamme hiilijalanjälkeen. Energiatehokkuus ja elinkaariajattelu ovat selkeästi tärkeitä asioita tämän päivän ja tulevaisuuden rakentamisessa. NSS on yhdessä Sähköteknisen Kaupan Liiton STK:n, entisen Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton, kanssa järjestänyt kahtena edellisenä vuotena marraskuussa Energiatehokkuusseminaarin Vantaan Heurekassa. Näissä tilaisuuksissa on energiatehokkuutta katsottu sähköalan näkökulmasta monista eri suunnista ja löydetty yhdessä asiaan liittyviä innovatiivisia keinoja. Viime syksynä NSS antoi oman lausunnon Ympäristöministeriön ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusmääräyksistä. Asia on edelleen ajankohtainen. Viime vuoden lopulla NSS:n hallitus päätti liittymisestä yhteistoimintajäseneksi Suomen Green Building Counciliin, joka on osa kansainvälistä yli 70 maassa toimivaa GBC:tä. Kiinteistö- ja rakentamisalan kestävän kehityksen käytäntöjä edistävä FIGBC perustettiin viime vuonna. Tällä hetkellä siinä on jäsenyhteisöjä kuutisenkymmentä käsittäen niin julkista kuin yksityistä alaa, suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoja, rakennuttajia ja rakentajia. Tavoitteena järjestöllä on tuoda kestävän kehityksen näkökulmaa luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. FIGBC edistää rakennettuun ympäristöön liittyviä ympäristöluokituksien käyttöä. Promise, LEED ja BREEAM ovat tärkeimpiä Suomessa käytettyjä ympäristöluokituksia, joilla osoitetaan rakennuksessa huomioitua ympäristövaikutusta. Jatkuvasti käytetään myös muita työkaluja, kuten esimerkiksi energiatodistusta tai kuntoarviota. Nämä ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan suunnata rakennusalan toimintoja ympäristöä paremmin huomioivaan suuntaan. On itsestään selvää, että näiden työkalujen ja erilaisten mittareiden tulee olla ajan tasalla koko ajan muuttuvassa ympäristössä. Tässä kehitystyössä FIGBC on avainasemassa antamassa ehdotuksia ja kommentteja niin Ympäristöministeriölle, Valtioneuvostolle, Sitralle kuin muille toimijoille. Sähkösuunnittelijat NSS ry:llä on nyt paremmat mahdollisuudet olla vaikuttamassa siihen, että tässä kehitystyössä otetaan huomioon jatkossa entistä paremmin sähköala, sen osaajat ja asiantuntijat. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli 5

6 Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa Kevään 2011 aikana valmistuva Helsingin uusi Musiikkitalo on Suomen oloissa harvinaisen laaja ja monitahoinen rakennushanke. Sen valmiiden tilojen on määrä aueta suurelle yleisölle pidettävien virallisten avajaisten jälkeen. Musiikkitalo on paitsi erityisen vaativa rakennuskohde myös käynnissä olevista Senaatti-kiinteistöjen hankkeista kallein. Kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa, kertoo talotekniikan asiantuntija, DI Pasi Hyyppä, joka on toiminut hankkeessa talotekniikan tilaajana. Suurten mittojen suoritus Musiikkitalon tekee ainutlaatuiseksi sekä sen erilainen ja vaativa toiminnallisuus että poikkeuksellinen mittakaava. Hankkeen tietomallinnuksena toteutettu rakennusaikainen suunnittelu on sekin omassa sarjassaan, koska aiemmin sitä ei ole sovellettu mihinkään kohteeseen tässä laajuudessa, määrittelee Hyyppä. Erikoisten taloteknisten ratkaisujen vuoksi rakennusaikana on tarvittu muun muassa tavallista enemmän suunnittelutarkenteita ja viimeistelyä, mikä puolestaan on vaatinut runsaasti suunnittelukapasiteettia malliasennusten muodossa. Siitä huolimatta hanke on pysynyt sekä aikataulussa että budjetissa, jonka lukemaa voidaan pitää sangen kohtuullisena vastaaviin ulkomaisiin hankkeisiin verrattuna. Rakennustöiden on määrä päättyä ja talon olla luovutuskunnossa Neljälle käyttäjälle Talon vaatimustasoa nostaa se, että sen on sovelluttava neljälle eri käyttäjätaholle, joilla kaikilla on omat odotuksensa sen ominaisuuksista. Sibelius-Akatemia omistaa 48 % kiinteistöstä, loput jakaantuvat tasan Helsingin kaupungin ja Yleisradion kesken. Käyttäjinä tulevat olemaan Sibelius-Akatemian eri osastot, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion Sinfoniaorkesteri, jotka siirtyvät pois Finlandia-talosta ja Kulttuuritalolta. Neljäs käyttäjäryhmä ovat tilojen ulkopuoliset vuokraajat, kuten ohjelmatoimistot, joten oikeasti voidaan puhua monitoimitalosta, arvioi Hyyppä. Taloa rakennetaan kuitenkin ennen muuta akustisen musiikin ehdoilla. Akustiikka edellä Oikeastaan voidaan sanoa, että koko talo on rakennettu akustiikan ehdoilla. Ensin on määritelty 1700-paikkaisen pyöreän pääsalin dimensiot ja sen ympärille muu talo

7 rakennuttaminenplaani Kaikkien paikkojen tulee olla akustisesti yhtä hyviä, Hyyppä kuvailee rakentamisen lähtökohtia. Kuten muustakin, myös akustiikasta on tehty tietotekninen malli sekä lisäksi reilun leikkimökin kokoinen täydellisesti kalustettu 1:10 pienoismalli, jossa toimivuutta voidaan testata. Akustiikasta vastaa japanilainen alan yritys Nagata Acoustics. Pääsalin lisäksi taloon tulee viisi harjoitussalia. Mutkainen taival Musiikkitalo-hankkeen etenemistä on voitu seurata julkisuudessa jo usean vuoden ajan. Ensimmäinen tarjouskilpailu järjestettiin vuonna 2006, kuumenneiden rakennusmarkkinoiden aikaan, ja tarjoukset hylättiin alkuvuodesta Sen tuloksena suunnittelua päätettiin kehittää, koska hinta oli silloin karkaamassa pilviin. Loppuvuodesta 2007 järjestettiin uusi kilpailu. Siihen saatiin vain yksi tarjous, sekin aivan liian kallis, joten hanke päätettiin muuttaa projektinjohtourakaksi, kertoo Hyyppä alkuhankaluuksista. 1. Lasinen ulkoseinä on ripustettu lasipilarien varaan. 2. Musiikkitalosta on laadittu kaikkiaan 108 tietomallia. 3. Sisäverhoilua hallitsee petsattu suomalainen koivu. 4. Musiikkitalo on rakennettu akustiikan ehdoilla, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä, joka on toiminut hankkeessa talotekniikan tilaajana. 5. Projektinhallinnan päätavoite on palvella työmaata, sanoo projektinjohtaja Juhani Karhu. Yle oli jo vetäytymässä kokonaan hankkeesta hintasyistä, koska kustannukset olivat nousemassa kohtuuttomiksi. Rakennustöiden alkaessa se kuitenkin palasi omistajien joukkoon. Loppujen lopuksi ratkaisuksi valikoitui se, että ainoan tarjouksen tehneelle SRV:lle annettiin talon pääurakka projektinjohtourakkana, mutta muut urakat ovat jaettuja sivu-urakoita, jotka kaikki kilpailutettiin erikseen. Laatu ratkaisee Suurena haasteena on koko hankkeen ajan ollut löytää korkeaa vaatimustasoa vastaavat tekijät ja sitouttaa heidät siihen, arvioi Hyyppä, joka tuli mukaan hankkeeseen sen toteutusvaiheessa ja on ollut kilpailuttamassa, neuvottelemassa ja sopimassa rakennuksen taloteknisistä ratkaisuista. Projektilla on suomalainen johto, ja kaikki tekijät on pyritty valitsemaan laadullisin perustein. Rakennusmateriaalit on hankittu kotimaasta. Hänen mukaansa suurimpia haasteita ovat olleet rakennusaikaisen suunnittelun kehittäminen ja kustannusten hallinta sekä taloteknisten valvojien, projektipäälliköiden ja työnjohtajien sitouttaminen hankkeeseen. Rakennuksen LVI-puolta on valvonut Juha Muttilainen, ja sähkön osuutta valvoi suunnitteluvaiheessa Aimo Timonen. Esitystekniikan valvojana on toiminut Timo Laine. Talon ensimmäiset toimintakokeet käynnistyivät vuodenvaihteessa. Me-hengellä hyvää tulokseen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Juhani Karhu tuli mukaan Musiikkitalo-hankkeeseen ensin osa-aikaisena erityisasiantuntijana vuoden

8 Ukoalueilla käytetään runsaasti kotimaista graniittia. Graniittisävyjä taloon tulee kaikkiaan neljä. keväällä kommentoimaan suuntaviivoja, kuten hän itse asian määrittelee. Sittemmin hänet valittiin projektinjohtajaksi tilaajan eli Senaatti-kiinteistöjen edustajana alkuvuodesta 2009 lähtien, jolloin rakennuttaminen organisoitiin uudelleen. Tavoitteena oli varmistaa, että hanke pysyy aikataulussa ja kustannusraameissa ja että lopputuloksesta tulee silti paras mahdollinen laadusta tinkimättä, hän kertoo oman pestinsä käynnistymisestä. Siinä vaiheessa noin kolmasosa rakennuksen rungosta oli tehty. Projektinjohtotoimintaa jo aiemmissa hankkeissaan erityisesti kehittäneen Karhun yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut innostuneen ja yhteen pelaavan tiimin luominen myös Musiikkitalon työmaalle, jotta osaamisesta saadaan paras mahdollinen hyöty. Projektinhallinnan päätavoite on palvella työmaata, hän sanoo. Tiedonhallinta on ykkösasia Ison rakennushankkeen kriittisin tekijä on tiedonhallinta. Päätöksiä pitää pystyä ja uskaltaa tehdä käytettävissä olevilla tiedoilla, määrittelee Karhu, joka projektia organisoidessaan loi sille tehokkaan ja monitasoisen kommunikaatioverkon, päätöshierarkian ja vastuunjaon sekä yksityiskohtaiset kokouskäytännöt. Hankkeeseen liittyi myös riskienhallintasuunnitelma, jossa määriteltiin 15 merkittävintä riskiä, niiden joukossa mainittu toimimaton informaatioverkko. Tavoitteeseen suunnittelua kehittämällä Esimerkkinä kustannusraameissa pysymisestä Karhu antaa Musiikkitalon päämateriaalit, jotka haluttiin valita kotimaasta kustannuspaineista huolimatta. Kivimateriaali oli määritelty graniitiksi. Alun perin suunniteltu määrä ei kuitenkaan mahtunut sellaisenaan budjettiin. Kun kiveysten laajuutta tarkasteltiin lähemmin ja suunnitelmia kehitettiin, asettui hintakin sopivalle tasolle, hän kertoo. Samantapainen operaatio kohdistui toiseen päämateriaaliin eli sisätilojen runsaaseen puuverhoiluun, jonka alun perin piti olla savutammea. Kun se vaihtui petsattuun koivuun, saatiin tilalle hieno kotimainen raaka-aine, jonka hinta ei karannut käsistä. Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija Gruber Havainnekuvat: LPR-arkkitehdit Oy Juhani Karhusta Vuoden rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimistojen liitto RTL ry valitsi tammikuussa pidetyillä Rakennuttajapäivillä Vuoden rakennuttajakonsultiksi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejohtajan Juhani Karhun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen kunniamaininta myönnettiin. Valinnan perusteluissa raati mainitsi Karhun vahvuuksina muun muassa monipuolisuuden, laaja-alaisen kokemuksen, yhteistyökyvyn ja ahkeruuden. Tietoa Musiikkitalosta Omistajat: Helsingin kaupunki 26 %, Yle 26 % ja Sibelius-akatemia 48 % Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Suunnittelu: LPR-arkkitehdit Oy Huoneistoala: m 2 Tilavuus: m 3 Rakennuskustannukset: 160 milj. euroa (4 000 euroa/brm 2 ) Pääurakoitsija: SRV Rakennuttaminen täytyy suunnitella Karhun valintaan vaikutti myös hänen suunnitelmallisuutensa ja aktiivinen pyrkimyksensä etsiä uusia toimintatapoja sekä suunnittelun ja toteutuksen työkaluja. Myös rakennuttamisen toteutus pitää suunnitella erityisen huolellisesti, sanoo Karhu, joka on viimeksi toteuttanut tavoitteitaan Musiikkitalon ja Vuosaaren sataman logistiikkakeskuksen hankkeissa. Arvostus tulee hankkia oman työn kautta, hän korostaa toimintatapaansa. Karhu on toiminut vuodesta 2003 A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n palveluksessa, jonka rakennuttamistoimialan hän on käynnistänyt pääkaupunkiseudulle. Sitä ennen hän toimi Skanska Etelä-Suomi Oy:ssä eri tehtävissä, muun muassa suunnittelujohtajana, ja samoin Polar-Rakennus Oy:ssä eri tehtävissä. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri. 8

9 Exxact Vaihtoehto tavanomaiselle Voit valita yli 250 toiminnosta ja yli 400 kojeesta. Helppoja ja älykkäitä ratkaisuja valaistukseen, sähkölaitteiden hallintaan ja energiatehokkuuteen. Exxact Design -kehyksen mukana tulee kuusi väriliuskaa. Sijoita ne läpinäkyvän pintaosan alle ja sinulla on oma kehysdesign toimintoa 3 värivaihtoehtoa 4 kehysperhettä Vain mielikuvitus on rajana suunnittele kehys makusi mukaan! Testaa Mix&Match - työkalua osoitteessa schneider-electric.fi ja luo oma Exxact-kehyksesi vaikka omasta valokuvastasi. Primo Design Solid Combi Tilaa Exxact-tuoteluettelo osoitteesta Syötä avainkoodi 86170T Schneider Electric Finland Oy Kalkkipellontie 6, Espoo PL 410, Espoo Asiakaspalvelu puh

10 KHO täsmensi SFS standardin soveltamisalaa Rakennusten sähkösuunnittelua tekevien suunnittelijoiden tulee jatkossa perehtyä tarkemmin myös koneiden sähköturvallisuutta koskevaan standardiin ja muihinkin konedirektiivin vaatimuksiin. Korkein hallinto-oikeus KHO on epäsuorasti ottanut kantaa konedirektiivin ja rakennusten sähkösuunnittelua koskevien standardien väliseen rajapintaan. Granlund Tampere Oy halusi hallinto-oikeudesta ja myöhemmin KHO:sta ratkaisun siihen, missä kulkee koneen raja kun se kytketään erilaisiin kiinteistönvalvontajärjestelmiin ja miten toimitaan, jollei rajaa voida selkeästi osoittaa. Ratkaisu haluttiin, jotta suunnittelijat osaisivat suunnitella, urakoitsijat tehdä työt sekä tarkastajat tarkastaa ja soveltaa oikein standardeja. KHO katsoo, että vaikka ilmastointikoneen puhaltimen turvakytkin toimii verkkoonliityntäpisteenä, kuuluvat edeltävät koneen ohjausjärjestelmät konedirektiivin soveltamisalan piiriin ja että niiden ohjausjärjestelmä tulee suunnitella standardin SFS mukaisesti, sanoo Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n sähköosaston johtaja Matti Urjo. KHO:n kannan mukaan sähkösuunnittelijan kuuluu myös määritellä, että projektissa yksi urakoitsija toimii ilmanvaihtokoneen markkinoille saattajana, ja että koneesta luovutetaan konedirektiivin mukainen asiakirja, vaatimustenmukaisuusvakuutus. Toisin sanoen, suunnittelijan on omalta osaltaan varmistauduttava, että syntyvä konekokonaisuus on konedirektiivin mukainen. Energiasyöttö osa konetta Päätöksen perusteluissa KHO katsoo, että koneen verkkoliityntäpistettä edeltävät sähköjärjestelmät ovat oleellinen osa ilmanvaihtokoneen turvallista toimintaa. Konedirektii- 10

11 suunnitteluplaani vissä ja direktiivin nojalla annetuissa viranomaispäätöksissä koneen on määritelty sisältävän muun muassa tarvittavat hallintalaitteet sekä ohjaus- ja energiansyöttöpiirit. Linjaus on, että koneen käyttötarkoituksen kannalta välttämättömät osat kuuluvat koneeseen ja näiden muodostaman kokonaisuuden on täytettävä asianmukaiset turvallisuusvaatimukset. Näin ollen ilmanvaihtokoneen ohjauspiireissä sekä liitäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee noudattaa konedirektiiviä riippumatta siitä, mihin koneen verkkoliityntäpiste on määritelty. Kohde, johon KHO otti kantaa, on kiinteistön ilmanvaihtolaitos, joka on rakennettu useamman urakoitsijan toimesta. Varsinaiset koneet on toimittanut ilmanvaihtourakoitsija ja putkiurakoitsija. Sähkökeskukset ohjausjärjestelmineen on toimittanut sähköurakoitsija. Kohteessa verkkoliitäntäpisteenä ovat puhaltimien turvakytkimet. Ongelmallinen koneen rajapiste Tekniikan kehittymisen ja kiinteistövalvontajärjestelmien yleistymisen takia koneen rajapisteen eli verkkoliittymäpisteen määrittely on tullut yhä tärkeämmäksi. On tiedettävä kuinka toimitaan ja kuka vastaa mistäkin, sillä kiinteistöön kuuluvia koneita voidaan ohjata eri paikkakunnalta ja jopa ulkomailta käsin. Tähän saakka Suomessa on katsottu, että konedirektiivi koskee pelkästään verkkoliitäntäpisteen jälkeisiä asennuksia, joiden sähköjärjestelmät suunnitellaan koneiden sähkölaitteita koskevan standardin SFS mukaisesti. Samoin on katsottu, että verkkoliityntäpistettä edeltävät asennukset toteutetaan rakennusten sähkösuunnittelua koskevan SFS standardin mukaisesti. Standardiin SFS 6000 ei sisälly yksityiskohtaisia määrittelyjä rakennuksen sähkölaitteiston ja koneen välisistä rajapinnoista. SFS standardi on puolestaan tarkoitettu ohjeeksi, jonka mukaan sähkölaitteistojen käyttöönottoon liittyvät varmennustarkastukset tulee suorittaa. Suomessa ilmanvaihtokoneita koskeva käytäntö on monesti tähän saakka ollut KHO:n linjasta poikkeava. Verkkoliityntäpistettä edeltävät sähköratkaisut on suunniteltu vastaamaan rakennusten sähköasennuksia koskevien standardien mukaisia vaatimuksia ja konedirektiivin asettamia vaatimuksia on sovellettu vain liityntäpisteen jälkeisiin ratkaisuihin, joista vastaa koneen markkinoille saattaja eli käytännössä ilmanvaihtourakoitsija, Urjo sanoo. Rajat selväksi Käytäntö on ollut hieman sekava ja suunnittelijoiden kuin sähkötarkastajien toimintatavoissa on ollut kirjavuutta. Jatkossa niin suunnittelijat kuin tarkastajatkin voivat toimia yhtenäisten pelisääntöjen mukaan. Rakennusprojektin alkaessa suunnittelijoiden ja eri osapuolten vastuut ja rajapinnat on määriteltävä aikaisempaa tarkemmin. On kirjattava ylös muun muassa toimitusrajat, missä kulkee koneen raja ja kuka on markkinoille saattaja, Urjo pohtii. niitä edeltävä ketju ovat selvästi kuuluneet IV-urakoitsijan toimitukseen ja vastuulle. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle vaatimuksenmukaisuustodistuksen, jonka rakennuttaja pyydettäessä esittää tarkastajille ja viranomaisille. Projektissa toimivat IV-aliurakoitsijat toimittavat valmistajavakuutukset pääurakoitsijalle, joka kokoaa ne yhteen ja toimittaa rakennuttajalle. KHO:n päätös ei sinänsä kasvata sähkösuunnittelijoiden vastuuta. Rakennusten sähkösuunnitelmat toteutetaan edelleenkin niitä koskevan SFS standardin mukaisena, ja sen rinnalla kulkee entistä laajemmin sovellettava koneiden sähkölaitteita koskeva standardi, Urjo toteaa. Rakennusten sähkösuunnittelua toteuttavat suunnittelijat tuntevat toki koneiden sähkösuunnittelua koskevat standardit. Tekstiä standardeissa on kuitenkin sen verran paljon, että vähemmän käytettyjen standardien perusvaatimuksia on syytä kerrata. Samoin käytännön soveltamistapoja on syytä pohtia. Konepaketit yleistynevät Konedirektiiviä tulkitaan eri maissa hiukan eri tavalla. Useimmissa eurooppalaisissa maissa ilmanvaihtokone on nähty kokonaisuutena, johon kuuluvat niin sähkökeskus kuin toimintaa ohjaava automaatiokin. KHO:n päätös vauhdittaa Suomessakin siirtymistä pakettikoneisiin, jossa toimitukseen kuuluvat sekä sähkökeskus että ohjausjärjestelmä. Tässä mallissa koneen toimittamisesta ja sen vaatimuksenmukaisuudesta vastaa yksiselitteisesti urakoitsija. Itsekin pidän luontevana ratkaisua, jossa ilmanvaihtokoneen automaatio olisi osa pakettikoneen ohjausjärjestelmää, Urjo sanoo. KHO:n päätös poistaa yhden epäselvyyden mutta synnyttää samalla uusia. Tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä sääntöjä noudatetaan korjausrakennuskohteessa, jossa on mukana vanhan käytännön mukaisesti toteutettuja ratkaisuja. Mahdollisesti ilmanvaihtokonetta uusittaessa joudutaan uusimaan myös verkkoliityntäpistettä edeltäviä sähköjärjestelmiä. KHO:n ratkaisu koskee pelkästään ilmanvaihtokoneita ja pelkästään kyseistä yksittäistapausta, mutta rakennuksissa on paljon muitakin koneita kuten kompressoreita, kylmä- ja pakkashuoneita, pohjavesipumppaamoja jne. Näiden kaikkien sähköjärjestelmiin on jossakin vaiheessa otettava kantaa. Urjo arvelee, että osa tulkinnoista muodostuu samanlaisiksi kuin ilmanvaihtokoneiden osalta. Ilmanvaihtokonetta ohjataan pääsääntöisesti rakennusautomaatiojärjestelmällä. Päätöksellä on vaikutuksia myös rakennusautomaatioon, sillä koneen toimintoja saatetaan ohjata toiselta paikkakunnalta tai jopa toisesta maasta. Konedirektiivin ajantasaisuutta automaation osalta olisi varmaan selvitettävä, Urjo pohtii. Teksti: Matti Valli Linjanveto hyödyttää myös ilmanvaihtoalan urakoitsijoita, jotka ovat monesti kokeneet epävarmuutta sovellettavista määräyksistä. Useimmissa isoissa rakennusprojekteissa rajapintojen kanssa ei ole ollut ongelmia, sillä ilmanvaihtokoneet ja 11

12 Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus Senaatti-kiinteistöjen ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdessä järjestämä kilpailu Suomen ympäristökeskuksen uudeksi toimitaloksi Helsingin Viikin Tiedepuistoon ratkesi viime joulukuussa. Voiton vei kotimainen työryhmä Apila -nimisellä ehdotuksellaan. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna kolmelle kotimaiselle toimistolle ja niiden työryhmille sekä kolmelle ulkomaiselle toimistolle Englannista, Irlannista ja Hollannista. Toimistot oli valittu 30 halukkaasta työryhmästä. Laaja-alainen osaaminen voitti Voittoisan ehdotuksen teki työryhmä, jonka jäseninä olivat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ECADI East China Architectural Design & Research Institute CoLtd, LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy ja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Kilpailun ratkaisi tämän ehdotuksen hyväksi työryhmän laaja-alainen osaaminen kaikilla edellytetyillä kilpailualueilla eli energia- ja ekotehokkuudessa, toimitilojen suunnittelussa ja kustannustehokkuudessa. Se on ennen muuta kaupunkikuvallisesti hyvä kokonaisratkaisu, kiittelee johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Kilpailijoilta edellytettiin asiantuntemusta monilta suunnittelualoilta: arkkitehti-, rakenne-, LVIA-, sähkö-, laboratorio- ja ekologisten ratkaisujen suunnittelusta sekä energia- ja olosuhdesimuloinnista. Lemströmiä ilahdutti erityisesti se, että suomalainen suunnittelu on hyvää kansainvälistä tasoa ja että suomalaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa. Ykköstilan edellytyksenä oli myös se, että ehdotus on oikeasti toteuttamiskelpoinen. 12

13 suunnitteluplaani Omaleimainen puurakennus Tuomaristoa miellytti erityisesti voittaneen Apilan omaleimainen arkkitehtoninen ratkaisu. Aidosti puurunkoisen kahdeksikon muotoisen rakennuksen tilat kiertävät puolilämpimiä sisäpihoja, mikä vähentää ulkovaipan pinta-alaa ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Apilan energiankulutus sekä energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt olivat kilpailun alhaisimmat. Hankkeen laajuus on noin ohm 2. Työtiloja sinne on kaavailtu noin 625 henkilölle. Rakennuskustannusten budjetti on 50 milj. euroa. Synergiatalon suunnittelu pääsee nyt käyntiin, kun tekijät on valittu. Seuraavaksi odotellaan ympäristöministeriön päätöstä asialle. Kun luvat ovat kunnossa, menee suunnitteluun noin 1,5 vuotta ja rakentamiseen vielä saman verran, joten valmista saattaisi tulla vuonna 2013, arvioi Lemström. (yllä) Lehtipuut varjostavat julkisivuja ja vähentävät kesän lämpökuormaa. (alla) Julkisivu länteen. Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä Helsingissä useassa osoitteessa, muun muassa Ylen vanhassa toimitalossa Kesäkadulla. Uudet tilat Viikissä tuovat sen muiden ympäristöön liittyvien toimintojen läheisyyteen, joita pyritään keskittämään sinne. Energiatehokkuuden ehdoilla Apilan talotekninen suunnittelu on kokonaisuudessaan Insinööritoimisto Olof Granlundin käsialaa. Ehdotusta laadittaessa teimme tavallista enemmän yhteistyötä arkkitehtien kanssa, koska koko suunnitelma lähti liikkeelle kilpailuehdoissa korostetussa asemassa olleesta energiatehokkuudesta, kertoo Granlundin varatoimitusjohtaja Kari Kaleva. Rakennuksen energiatehokkuus pohjautuu jo talon muotoon, jolle etsittiin yhdessä systemaattisesti optimaalisia ratkaisuja, kuvailee valaistussuunnittelija Sanna Forsman hankkeen lähtökohtia. 13

14 Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n suunnittelijat pyrkivät määrittelemään esimerkiksi sen, millaisilla runkosyvyyksillä pystytään optimoimaan tarvittava materiaalimäärä. Granlundin suunnittelijat puolestaan laskivat ehdotuksen toteuttamiseen tarvittavien materiaalien päästöt ja hiilijalanjäljen. Myös muita ihanneratkaisuja etsittiin avoimin mielin ja hyvässä yhteistyössä. Matalaenergiarakentamiseen pyrittäessä on tärkeää, että koko suunnittelijatiimi osallistuu ratkaisujen ideointiin alusta asti, arvioi Kaleva. Optimoitua luonnonvaloa Rakennuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, joten kaikki työtilat on ryhmitelty ulkojulkisivujen tai puolilämpimien sisäpihojen ikkunoiden viereen, toteaa Forsman. Ikkunoihin on suunniteltu erilaisia energiankulutusta minimoivia ratkaisuja, kuten yläikkunan valohyllynä toimiva säteilylämmitinpaneeli, jonka yläpinta heijastaa luonnonvaloa katon kautta syvälle huonetiloihin ja alapinta toimii säteilylämmittimenä tuottaen talvella tarvittavaa lämpöä. Alaikkunoissa on ulkopuolella automaattisesti kääntyvät säleet. Yläikkunoihin on suunniteltu myös uuden sukupolven 2-puoleiset mikro-optiset prismalasit, joiden hyötysuhde on parempi kuin ennen, koska 2-puoleinen mikro-optiikka pystyy taittamaan valoa sisätiloihin laajemmalla auringon säteilykulmien vaihteluvälillä. Näin myös matalalta tulevat auringonsäteet taittuvat kohti kattoa. Myös sisätilojen keinovalaistus on suunniteltu energiatehokkaaksi ja helposti muunneltavaksi. Valohyllyn sisäreunaan on integroitu ohjausväylällä varustettu kosketinkiskojärjestelmä, johon saadaan kytkettyä läsnäoloilmaisimilla varustetut työpistevalaisimet. Näitä voidaan helposti siirtää työpisteiden sijoittelun mukaan, kertoo Kaleva. Myös ikkunoiden koko on pyritty optimoimaan ottamalla huomioon luonnonvalon käyttö ja lasimateriaalin päästöt. Älykkäitä ratkaisuja Syke-taloon on suunniteltu koko joukko viimeisintä tekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja. Työtiloihin tulee päivänvalonmittausanturit ja läsnäolotunnistimet. Valaistusta ja ulkosäleitä ohjataan nykyaikaisella väyläohjausjärjestelmällä, joka optimoi päivänvalon hyödyntämisen ja lämpökuorman välttämisen. Rakennukseen on määritelty myös eri kulutusryhmät rekisteröivä käyttäjäkohtainen energianmittausjärjestelmä, josta käyttäjät voivat seurata ja verrata omaa energiankulutustaan web-pohjaisella käyttöliittymällä. Modernien hissien jarrutusenergiakin voidaan ottaa automaattisesti talteen. Energiankulutuksen laskelmia varten rakennuksen kokonaisenergiankulutus arvioitiin tuntikohtaisella simulointiohjelmalla tyyppisään mukaan. Tehokkuutta sisälle ja ulos Energiatehokkuuden tavoitteet on ulotettu myös rakennuksen ulkopuolelle ja otettu huomioon sen maisemasuunnittelussa. Rakennuksen etelä- ja länsisivuille istutetaan lehtipuita, jotka auttavat varjostamisessa ja vähentävät näin lämpökuormaa kesäaikana, kun puissa on lehdet, kertoo Kaleva. Talvella, kun puut eivät varjosta niin paljon, luonnonvaloa voidaan hyödyntää ilman haittaavaa lämpösäteilyä. Rakennuksen katolle tulee sääasemia ja aurinkopaneelit. Kilpailuehdoissa edellytettiin, että vähintään 15 % 14

15 UUTUUS! Tolomeo XXL (vas.) Voittanut ehdotus Apila on aidosti puurunkoinen kahdeksikon muotoinen rakennus, jonka tilat kiertävät puolilämpimiä sisäpihoja. (oik.) Suomalainen suunnittelu on hyvää kansainvälistä tasoa ja suomalaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa, toteaa johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Tolomeo XXL IP 65 jalusta Ø 920 mm runko 3110 mm korkeus 2570 mm rakennuksen keskimääräisestä sähköntarpeesta aikaansaadaan paikallisella energiantuotannolla. Kun paneelit sijoitetaan pystyjen ulkoseinien asemesta oikeassa kulmassa katolle, saatiin laskelmissa keskimääräinen energiantuotto nousemaan 24 %:iin. Jos koko kattopinta käytettäisiin hyväksi, nousisi energiantuotto 31 %:iin, kertoo Kaleva. Rakennuksen ulkovalaistus noudattaa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen kaupunkikuvallisia periaatteita, joissa Viikin luonnonsuojelualueet määritellään pimeäksi eli pääosin luonnonvalon varassa olevaksi alueeksi. Niinpä ulkoseiniin ei tule julkisivuvalaistusta vaan ainoastaan alaspäin suuntautuvia led-valaisimia, jotta taivaalle ei suuntaudu häiritsevää valosaastetta. Samoin pysäköinti- ja sisäpiha-alueet valaistaan maltillisesti pääasiassa suoraan valoon perustuvilla ratkaisuilla. Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija Gruber Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Teclux Oy puh VALO ON VIESTI

16 M&V-suunnitelma työkaluksi rakennuksen energiatehokkuusprosessin varmistamiseen Ympäristösertifikaatit ovat merkittäviä työkaluja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Niiden yhtenä tavoitteena on ohjata kohteen suunnittelua ja rakentamista kohti energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Mittaus- ja valvontasuunnitelma, Measurement & Verification Plan eli M&V-suunnitelma, on suunnitelma rakennuksen energiatehokkuuden mittaamiselle ja varmistamiselle. M&V-suunnitelma on yksi LEED-kriteeristön pisteytyskohta, mutta siihen liittyvät läheisesti myös useat muut sertifikaatin energiakategorian pisteet. Suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen vaativat projektiryhmältä tiivistä tiedonsiirtoa. M&V-suunnitelma koostuu kolmesta osa-alueesta: energiasimuloinnista, energiatehokkuuden mittaroinnista sekä seurannasta ja raportoinnista. Energiasimulointien tarkoituksena on erilaisten suunnitteluratkaisujen arviointi ja kehittäminen energiatehokkuuden näkökulmasta. Simuloinnin avulla saadaan laskennallisia energiatodistuksia todellisempi arvio rakennuksen tulevasta energiankulutuksesta. Tuloksena syntyvät rakennuksen suunnitteluratkaisun ja vertailutapauksen simuloidut energiankulutuksen jakaumat. Energiankulutuksen analysoinnissa ei tavallisesti uudisrakennuksen valmistuttua ole vielä hyvää vertailutasoa. Kun rakennushankkeen konkreettiset energiatehokkuustavoitteet asetetaan hankesuunnitteluvaiheessa, vaikutusmahdollisuudet erityisesti järjestelmäratkaisuihin ovat merkittävät. Energiasimulointi luonnossuunnitteluvaiheessa havainnoi järjestelmä- ja laiteratkaisujen vaikutuksia energiankulutukseen ja motivoi konkreettisten tulosten avulla suunnitteluorganisaatiota. Toteutussuunnitteluvaiheessa simulointi päivitetään suunnittelumuutosten ja laitevalintojen johdosta. Mittarointia ja seurantaa Vaikka suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuustavoitteet, niiden toteutumista tulisi myös seurata rakennuksen käytön aikana. Saavutettiinko suunnittelutavoitteet? Toimivatko järjestelmät oikein? Käytetäänkö niitä oikein? Järjestelmäkohtaisten kulutusten lisäksi tulisi tarkastella tehokkuusparametrejä, jotka antavat yksityiskohtaisemman arvion niiden teknisestä toimivuudesta. Kohteeseen on suunniteltava riittävän laaja mittaristo rakennuksen energiatehokkuuden todentamiseksi. Mittaroinnin avulla puutteet rakennuksen ja järjestelmien toteutuksessa ja toiminnassa voidaan paikallistaa riittävällä tarkkuudella ja virhetilanteisiin puuttua nopeasti. Mittarointisuunnitelman kehityksen lähtökohtana ovat energiasimuloinnin tiedot, sillä mittaroinnilla on oltava järkevä vertailutaso jo uudisrakennuksen valmistuttua. Oleellisinta on tunnistaa energiatehokkuuden kannalta merkittävimmät seurattavat parametrit. Seurantajaksolla rakennuksen tekninen toiminta analysoidaan ja raportoidaan tilaajalle. Raportti sisältää kuvauksen merkittävimmistä eroavaisuuksista energiankulutusarvion ja mittaustulosten välillä sekä ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä. Raportoinnin avulla asetetaan tavoitteet kiinteistönpidolle. Suunnittelijoille uusia mahdollisuuksia Suunnitelman avulla energiatehokkuustarpeiden määritys ja toteutus konkretisoituvat sekä takuuajan seuranta tehostuu. Investointikustannuksia hieman korottamalla voidaan energiakustannuksissa säästää 16

17 suunnitteluplaani merkittävästi. Myös maine energiatehokkaana, ympäristöystävällisenä ja vastuullisena kiinteistön omistajana korostuu. Käyttäjät hyötyvät myös energiakustannusten alenemisesta sekä olosuhteiden optimoinnista. Suunnittelijoiden asiantuntemus ja innovaatiokyky korostuvat M&V-prosessissa. Energiakonsulteille energiatehokkaampi rakentaminen avaa uusia mahdollisuuksia. Viime aikoina rakennusalalla on keskusteltu vastuunalaisesta erillisestä energiatehokkuussuunnittelijan nimeämisestä kaikkiin merkittäviin rakennushankkeisiin. M&V-suunnitelma on työkalu rakennuksen energiatehokkuuden kehittämiseen ja varmistamiseen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana. M&Vsuunnitelman avulla varmistetaan rakennushankkeen järjestelmällinen energiatehokkuusprosessi. Energiatehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa kokonaiskustannuksista kuitenkaan tinkimättä. Energiatehokkaiden ratkaisujen lisäksi energiatehokkuusprosesseja on jatkuvasti kehitettävä. Teksti: Kari Hiltunen, Pöyry Finland Oy Kari Hiltusen marraskuussa 2010 valmistunut diplomityö Mittaus- ja valvontasuunnitelman laatiminen LEED-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan.

18 Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla Yhä useampi julkisen hallinnon suurehko rakennushanke toteutetaan PPP- eli kumppanuusmallilla, mikä tarkoittaa yksityisten rakentajien ja rahoittajien sekä julkista hallintoa edustavan tilaajan tavoitteellista yhteistyötä. Suomen suurin kilpailuvaiheeseen edennyt toimitilainvestointia koskeva kumppanuushanke on Espoon Puolarmetsän sairaala, jonka nykyinen kustannusarvio on 191 miljoonaa euroa ja kokonaislaajuus vajaa bruttoneliömetriä. Puolarmetsän uudisrakennus ja vanhan sairaalan peruskorjaus on mittava ja kunnianhimoinen projekti, joka toteutetaan kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen Orkidea-ehdotuksen pohjalta. Hankeen kilpailutus on herättänyt laajaa kansainvälistä mielenkiintoa, toteaa hankkeen kilpailuttamista valmistelevan Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehto. Rakennuttaja jää vuokralle Kumppanuushankkeessa yksityiset rahoittavat, osallistuvat suunnitteluun ja rakentavat esimerkiksi koulun tai sairaalan tilaajan vaatimusten mukaisesti ja tilaajan valvonnassa. Valmistumisen jälkeen kumppanitaho vastaa rakennuksen ja sen ulkoalueiden toiminnasta, kunnosta ja ylläpidosta. Sopimuskausi on tavallisesti useamman vuosikymmenen pituinen; Puolarmetsässä tavoitellaan vuoden yhteistyökuviota. Julkista hallintoa edustava tilaaja, tässä tapauksessa Espoon kaupunki, jää rakennuksen vuokralle ja maksaa sopimuskauden aikana rakentajalle vuokraa, jolla raken- 18

19 rakennuttaminenplaani taja kuittaa kohteen rahoitus-, rakentamis- ja ylläpitokustannukset, Lehto sanoo. Maksu on sidottu tilojen käytettävyyteen, joten elinkaaririski on ylläpitäjällä. Maksu on suurempi, jos tilat pysyvät kunnossa ja kunta voi tuottaa niissä palveluita asukkailleen. Energiankäytölle ja sen kulutukselle etsitään malleja, jotka täyttävät tilaajan vaatimukset ja joiden kanssa palveluntuottaja pystyy elämään. Kilpailutus etenee Kilpailutus ja toteutus etenevät ripeästi. Hankintailmoitus julkistettiin vuoden 2010 marraskuussa ja vastausaikaa päättyi tammikuun puolivälissä Parhaiksi katsotut tarjoajat kutsutaan jatkoneuvotteluihin. Neuvotteluihin kutsutaan viisi liittoutumaa. Prosessin aikana joku viidestä tarjokkaasta voi pudota pois ennen loppusuoraa, jolle pääsee vain kaksi tai kolme osallistujaa. Tavoite on, että kumppani löydetään vuoden 2012 alkuun mennessä, Lehto sanoo. Tällä aikataululla rakentaminen käynnistyisi vuoden 2012 alkupuolella ja sairaala valmistuisi Nykyisestä Puolarmetsän sairaalasta peruskorjattava Elä ja asu -yksikkö valmistuisi Kohteen rakentajiksi on pyrkimässä niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita joko erikseen tai yhdessä valitun kumppanin kanssa. Kohteen yksityiskohtainen suunnittelutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hankkeen toteutuksen tahdissa. Voittava tarjoaja tekee yhteistyötä paitsi Espoon kaupungin myös Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n ja Pöyryn kanssa tavalla, joka määritellään hankintaprosessin aikana. Hankintamenettelyä kutsutaan kilpailulliseksi neuvottelumenettelyksi, jossa osapuolet voivat esittää omia ajatuksiaan hankeen parhaaksi toteuttamistavaksi. Puolarmetsän hankkeessa tavoitteena on kokonaisratkaisu, jossa rahoitus, rakentaminen ja ylläpito saadaan samassa paketissa. Mikäli kokonaisratkaisuun ei löydetä kumppania tai kilpailukykyinen kiinnostus puuttuu, niin rahoitus voidaan erottaa paketista omaksi kokonaisuudekseen, Lehto sanoo. Vaihtoehtona kunnan oma yhtiö Kumppanuusmalli on kunnalta vapaaehtoinen valinta, jonka vaihtoehtona on hankeen toteuttaminen kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta. Toteutustavasta päättää Espoon kaupunginhallitus. Riskiä jaetaan Tulosyksikön kannata kumppanusmalli tarkoittaa myös riskien jakamista. Kunnallisen toimijan riski vähenee, jos rakentaja yhteistyökumppaneineen jää itse rakennukseen vastaamaan sen kunnosta ja ylläpidosta. Näin Espoossakin ajatellaan. Mikään ei nimittäin takaa sitä, että budjettirahoilla toteutettu kunnallinen rakennus toimisi moitteettomasti vuosikymmeniä. Asia voi olla pikemminkin päinvastoin, sillä kuntien budjettitaloudessa tingitään helposti rakennusten ylläpitoon ja peruskorjauksiin tarvittavista määrärahoista. Remonttia voi aina lykätä. Tämän säästämistavan yksi ilmentymä ovat homevaurioituneet koulut, päiväkodit ja virastotalot. Kaupungin asukkaat tarvitsevat sairaala- ja hoitopalveluita, mutta omassa omistuksessa olevia rakennuksia kaupunki ei niiden tuottamiseen tarvitse. Espoo haluaa, että olosuhteet palveluiden tuottamiseen olisivat kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, Lehto sanoo. Asiaa voidaan perustella myös työnjaon teorialla. Kun kunta keskittyy omiin vahvuuksiinsa ja vaihtaa osaamista muiden alojen osaajien kanssa, niin lopputulos on parempi kuin se, että kunta tuottaisi itse kaikki ratkaisut. Kumppanuusmallissa Espoo uskoo saavansa sairaalan alhaisemmin elinkaarikustannuksin kuin itse rakentaen ja itse ylläpitäen. Pääomakustannus huolestuttaa Kumppanuusmallit kohtaavat myös kritiikkiä, ja tärkein vasta-argumentti kohdistuu pääoman hintaan. Jos kunta rakentaisi ja rahoittaisi hankkeen itse, niin se saisi lainaa markkinoilta halvemmalla kuin yksityinen rakentajataho. Tietysti kunta voisi taata hankkeen rakentajien ottamat lainat, jolloin rakentaja saisi toteutukseen rahaa samalla hinnalla kuin kuntakin. Näin ei kuitenkaan yleensä tehdä, koska jos hanke menee pieleen, niin rakentajan mokat ja (vas.) Hanke toteutetaan arkkitehtitoimisto K2S Oy:n toteuttaman Orkidea-ehdotuksen pohjalta. (alla) Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehdon mielestä kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteistöjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille. Kysymykseen miksi kumppanuusmallit valtaavat alaa ei löydy yksiselitteistä vastausta, sillä toteutetuissa hankkeissa perusteet ovat olleet varsin erilaisia. Espoo toteutti 2000-luvun alussa Kuninkaantien lukion ja uimahallin kumppanuusperiaatteella, joten kokemukset kumppanuudesta lienevät hyvin positiivisia. Uskon yhden tärkeimmän vastauksen löytyvän siitä, että kuntalaisille palveluita tuottavat yksiköt ja tulosalueet haluavat keskittyä ensisijassa oman palvelutuotannon kehittämiseen. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteistöjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille, Lehto pohtii 19

20 Sairaalan yksityiskohtainen suunnittelutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hankkeen toteutuksen tahdissa. rahoitukseen liittyvä riski kaatuvat kunnan niskaan. Lainojen takaaminen estäisi riskin siirtymisen toteuttajalle. Puolarmetsän tapauksessa Espoo on ilmoittanut, ettei se mielellään myönnä rahoittajalle takauksia palveluntuottajan velvollisuuksien vakuudeksi. Tilaajana kaupunki kuitenkin suhtautuu joustavasti eri ratkaisuihin, joilla palveluntuottaja rahoituksensa hankkii, mutta Espoo saattaa kuitenkin asettaa rahoittajien luottokelpoisuutta tai vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia. Kritiikkiä kohdistuu myös siihen, että onko kaupungin järkevää kilpailuttaa ja hankkia palvelua useamman vuosikymmen ajaksi, sillä kilpailun organisointi ja itse kilpailutus syövät valtavasti kunnan resursseja. Kilpailutusprosessisakin voi tapahtua virheitä eikä kaikkia vastaantulevia muuttujia pystytä ottamana huomioon. Optio lunastukseen Mutta mitä Puolarmetsän sairaalalle tapahtuu sopimuskauden umpeuduttua runsaan 30 vuoden kuluttua? Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi. Sopimuspaperiin voidaan kirjata, että Espoolla on optio eli oikeus lunastaa itselleen sairaalan rakennukset, tai sitten niin, että ne siirtyvät kaupungin omistukseen joka tapauksessa. Tällä hetkellä sairaalarakennuksen tuleva kohtalo on linjattu lauseella Espoolla on tarve sairaalassa tuotettavaan palveluun sopimuskauden umpeutumisen jälkeenkin. Espoon sairaalaan tulee muun maussa kahdeksan 30- paikkaista kuntoutusosastoa sekä alueellinen terveysasema. Seniorikeskukseen rakennetaan asuntoja ja yhteistiloja noin 160 asukkaalle ja avopalvelukeskus. Teksti: Matti Valli Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto K2S Oy Kriitikot epäilevät myös, että pitkä sopimuskausi heikentää tarjoajien motivaatiota lähteä mukaan näin pitkäkestoisiin hankkeisiin ja että riskimarginaali lasketaan varmuuden vuoksi tavallista suuremmaksi. 20

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde -kilpailu

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

TAPRE-hanke ja Luhtaan päiväkoti. Pertti Koivisto 30.05.2012

TAPRE-hanke ja Luhtaan päiväkoti. Pertti Koivisto 30.05.2012 TAPRE-hanke ja Luhtaan päiväkoti Pertti Koivisto 30.05.2012 Asiantuntijaryhmä - antaa lausuntoja ja tietoja osaamisalueeltaan ORGANISAATIO Tampereen kaupunki, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos - hankkeen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kolmannentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kolmannentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli.

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli. Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma jarmo.ojalainen@ Joensuun Elli Opiskelija-asuntoja joensuussa 1781 kpl Rakennuttaa ja huoltaa itse

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

ao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus 17.9.2014/RK

ao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus 17.9.2014/RK ao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus 17.9.2014/RK Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Tarjoaa ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta sekä nuorille että aikuisille Kaksitoista omistajakuntaa: Hankasalmi,

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat 15.3.2012 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa Valtionhallinnon

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

3.4.2014 Kiinteistöjen energia-, elinkaari- ja ympäristöohjaus

3.4.2014 Kiinteistöjen energia-, elinkaari- ja ympäristöohjaus Green Building Partners Oy Kutomotie 16 00380 Helsinki GBP- H- REF GBP valitut referenssit Kiinteistöjen energia-, elinkaari- ja ympäristöohjaus Kastellin monitoimitalo Lemminkäinen PPP Oy Liikelaitos

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014

Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014 Hankintalaista rakennuttajan silmin Rakennusfoorumi 10.6.2014 Hankintalain tavoitteita Heka Vesala Viitankruununtie Tehostaa julkisten varojen käyttöä Edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä Turvata

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET

KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET PÄIVÄRINTEEN MONITOIMITALO KOKONAISSUUNNITTELUTARJOUSPYYNNÖN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET = KYSYMYS o =VASTAUS Tarjouspyynnössä viitataan ARK12, jota täydennetään erillis- ja täydentävillä tehtävillä. Erillis-

Lisätiedot

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy

Uusi Lastensairaala. Tulevaisuuden sairaala. Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Tulevaisuuden sairaala Kari Kaleva Granlund Oy Uusi Lastensairaala Rakennuttaja/omistaja Kiinteistö Oy Uusi lastensairaala Bruttopinta-ala n. 47 500 brm 2 Tilavuus n. 230 000 m 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu TAPRE - taustaa Taloudelliset, ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet edellyttävät energiatehokkuuden parantamista. Se, miten tavoitteet saadaan jalkautettua,

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

26.6.2015. Urakkatarjouspyyntö Oulaisten uuden uimahallin putkiurakasta ja lmanvaihtourakasta

26.6.2015. Urakkatarjouspyyntö Oulaisten uuden uimahallin putkiurakasta ja lmanvaihtourakasta OULAISTEN KAUPUNKI Tekninen keskus TARJOUSPYYNTÖ 26.6.2015 Urakkatarjouspyyntö Oulaisten uuden uimahallin putkiurakasta ja lmanvaihtourakasta Oulaisten kaupunki pyytää urakkatarjousta Oulaisten uuden uimahallin

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015. Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015. Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929 PAIMION KAUPUNKI Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu 2015 Maaret Vuorio Maaret.vuorio@schneider-electric.com +358 50 5678 929 1 Sisältö o Schneider Electric lyhyt esittely o Energiansäästöhankkeen

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Mitä ilmastokatu tarkoittaa? Ilmastoystävällisten ratkaisujen katu jossa alueen yritykset ja asukkaat

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten

Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten Liite: Kutsu 14.6.2010 INFO-tilaisuuteen Vaso/Soininen PROJEKTIKUVAUS Projekti Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten 1. Lähtökohta Projektin toteuttaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot