Plaani Rakennuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plaani. 1 2011 Rakennuttaminen"

Transkriptio

1 Plaani Rakennuttaminen

2 venesse -OVIVERHOKOJE TEhOKAs ELEKtRONINEN SäädIN ENERgIaa SääStäVä HELppO Ja NOpEa asentaa LuOKKaNSa HILJaISIN (55 db) MODERNIA TYYLIKKYYTTÄ ONNLINE OVIVERHOKOJEISIIN Onnline -Venesse oviverhokojeiden käyttökohteita ovat mm. kaupat, kauppakeskukset, hotellien tuulikaapit, julkiset rakennukset. Onnline Venesse oviverhokojeet sopivat oviin, joiden maksimileveys on 7,5 m, laitekorkeus on 2,5 m. Onnline Venesse -oviverhokojeet on varustettu sähkö- tai vesilämmityksellä. Kojeita saa myös ilman lämmitystä. Säädettävät lamellit mahdollistavat tehokkaan ilmavirran suuntauksen. Oviverhokojeisiin kuuluu vakiona säädin (DM), jossa on kolmiportainen puhallinnopeuden säätö. Sähköversiossa lisäksi lämpötilan kaksiportainen säätömahdollisuus. Onninen Oy, Mittalinja 1, vantaa, p

3 Hedtec Hedtec on sähköteknisten tuotteiden asiantuntijaorganisaatio. Tuotevalikoimamme sekä osaamisemme kattaa laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden eri osa-alueita. Toimimme yhteistyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijoiden, arkkitehtien, tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden, urakoitsijoiden, jälleenmyyjien sekä teollisuuden kanssa.

4 Plaani Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. Rakennuttaminen 12. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B Helsinki p f e. Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p Toimitusneuvosto Plaani : Matti Kiiskinen, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry Ilpo Peltonen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Jarmo Töyräs, Sähkö-Aro Oy Timo Tenninen, Insinööritoimisto Lausamo Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio 2b Kansikuva Viikin Syke-talosta tulee energiatehokas puurakennus. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Painopaikka Painoyhtymä Oy Loviisa ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Pääkirjoitus: NSS mukaan Suomen Green Building Counciliin Risto Hiltunen Kari Kuosman sähkögrilli Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa Anna-Maija Gruber KHO täsmensi SFS standardin soveltamisalaa Matti Valli Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus Anna-Maija Gruber M&V-suunnitelma työkaluksi rakennuksen energiatehokkuusprosessin varmistamiseen Kari Hiltunen Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla Matti Valli Sähköistyksen hankinta määräluettelopohjaisesti Virpi Kumpulainen Tampereella siirryttiin halogeenivapaisiin kaapeliratkaisuihin Matti Valli Sähköautojen lataukseen liittyvä standardisointi Juha Vesa KNX-koulutustarjonta laajenee Veijo Piikkilä Ledit, muoti-ilmiö vai tulevaisuuden ratkaisu? Leif Norrby Uutiset 4

5 pääkirjoitusplaani NSS mukaan Suomen Green Building Couciliin Sähkösuunnittelijat NSS ry toimii jäsenistönsä edunvalvojana sekä vaikuttaa laaja-alaisesti sähköalan ja rakentamisen kentässä. Yhteistyötä tehdään muun muassa RAKLI:n, STUL:n, SIL:n, SAFA:n, SIO:n, SVS:n ja SES- KO:n kanssa. NSS ja sen edustajat vaikuttavat monissa työryhmissä eri ministeriöissä, säätiöissä ja Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa. Näissä yhteyksissä NSS:n edustajat tuovat esille sähkösuunnittelun ja sähkösuunnittelijoiden kannalta tärkeitä asioita. Tänä päivänä puhutaan yhä enemmän ihmisen vaikutuksesta ympäristöön, ekologiseen kehitykseen sekä aiheuttamaamme hiilijalanjälkeen. Energiatehokkuus ja elinkaariajattelu ovat selkeästi tärkeitä asioita tämän päivän ja tulevaisuuden rakentamisessa. NSS on yhdessä Sähköteknisen Kaupan Liiton STK:n, entisen Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton, kanssa järjestänyt kahtena edellisenä vuotena marraskuussa Energiatehokkuusseminaarin Vantaan Heurekassa. Näissä tilaisuuksissa on energiatehokkuutta katsottu sähköalan näkökulmasta monista eri suunnista ja löydetty yhdessä asiaan liittyviä innovatiivisia keinoja. Viime syksynä NSS antoi oman lausunnon Ympäristöministeriön ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusmääräyksistä. Asia on edelleen ajankohtainen. Viime vuoden lopulla NSS:n hallitus päätti liittymisestä yhteistoimintajäseneksi Suomen Green Building Counciliin, joka on osa kansainvälistä yli 70 maassa toimivaa GBC:tä. Kiinteistö- ja rakentamisalan kestävän kehityksen käytäntöjä edistävä FIGBC perustettiin viime vuonna. Tällä hetkellä siinä on jäsenyhteisöjä kuutisenkymmentä käsittäen niin julkista kuin yksityistä alaa, suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoja, rakennuttajia ja rakentajia. Tavoitteena järjestöllä on tuoda kestävän kehityksen näkökulmaa luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. FIGBC edistää rakennettuun ympäristöön liittyviä ympäristöluokituksien käyttöä. Promise, LEED ja BREEAM ovat tärkeimpiä Suomessa käytettyjä ympäristöluokituksia, joilla osoitetaan rakennuksessa huomioitua ympäristövaikutusta. Jatkuvasti käytetään myös muita työkaluja, kuten esimerkiksi energiatodistusta tai kuntoarviota. Nämä ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan suunnata rakennusalan toimintoja ympäristöä paremmin huomioivaan suuntaan. On itsestään selvää, että näiden työkalujen ja erilaisten mittareiden tulee olla ajan tasalla koko ajan muuttuvassa ympäristössä. Tässä kehitystyössä FIGBC on avainasemassa antamassa ehdotuksia ja kommentteja niin Ympäristöministeriölle, Valtioneuvostolle, Sitralle kuin muille toimijoille. Sähkösuunnittelijat NSS ry:llä on nyt paremmat mahdollisuudet olla vaikuttamassa siihen, että tässä kehitystyössä otetaan huomioon jatkossa entistä paremmin sähköala, sen osaajat ja asiantuntijat. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli 5

6 Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa Kevään 2011 aikana valmistuva Helsingin uusi Musiikkitalo on Suomen oloissa harvinaisen laaja ja monitahoinen rakennushanke. Sen valmiiden tilojen on määrä aueta suurelle yleisölle pidettävien virallisten avajaisten jälkeen. Musiikkitalo on paitsi erityisen vaativa rakennuskohde myös käynnissä olevista Senaatti-kiinteistöjen hankkeista kallein. Kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa, kertoo talotekniikan asiantuntija, DI Pasi Hyyppä, joka on toiminut hankkeessa talotekniikan tilaajana. Suurten mittojen suoritus Musiikkitalon tekee ainutlaatuiseksi sekä sen erilainen ja vaativa toiminnallisuus että poikkeuksellinen mittakaava. Hankkeen tietomallinnuksena toteutettu rakennusaikainen suunnittelu on sekin omassa sarjassaan, koska aiemmin sitä ei ole sovellettu mihinkään kohteeseen tässä laajuudessa, määrittelee Hyyppä. Erikoisten taloteknisten ratkaisujen vuoksi rakennusaikana on tarvittu muun muassa tavallista enemmän suunnittelutarkenteita ja viimeistelyä, mikä puolestaan on vaatinut runsaasti suunnittelukapasiteettia malliasennusten muodossa. Siitä huolimatta hanke on pysynyt sekä aikataulussa että budjetissa, jonka lukemaa voidaan pitää sangen kohtuullisena vastaaviin ulkomaisiin hankkeisiin verrattuna. Rakennustöiden on määrä päättyä ja talon olla luovutuskunnossa Neljälle käyttäjälle Talon vaatimustasoa nostaa se, että sen on sovelluttava neljälle eri käyttäjätaholle, joilla kaikilla on omat odotuksensa sen ominaisuuksista. Sibelius-Akatemia omistaa 48 % kiinteistöstä, loput jakaantuvat tasan Helsingin kaupungin ja Yleisradion kesken. Käyttäjinä tulevat olemaan Sibelius-Akatemian eri osastot, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion Sinfoniaorkesteri, jotka siirtyvät pois Finlandia-talosta ja Kulttuuritalolta. Neljäs käyttäjäryhmä ovat tilojen ulkopuoliset vuokraajat, kuten ohjelmatoimistot, joten oikeasti voidaan puhua monitoimitalosta, arvioi Hyyppä. Taloa rakennetaan kuitenkin ennen muuta akustisen musiikin ehdoilla. Akustiikka edellä Oikeastaan voidaan sanoa, että koko talo on rakennettu akustiikan ehdoilla. Ensin on määritelty 1700-paikkaisen pyöreän pääsalin dimensiot ja sen ympärille muu talo

7 rakennuttaminenplaani Kaikkien paikkojen tulee olla akustisesti yhtä hyviä, Hyyppä kuvailee rakentamisen lähtökohtia. Kuten muustakin, myös akustiikasta on tehty tietotekninen malli sekä lisäksi reilun leikkimökin kokoinen täydellisesti kalustettu 1:10 pienoismalli, jossa toimivuutta voidaan testata. Akustiikasta vastaa japanilainen alan yritys Nagata Acoustics. Pääsalin lisäksi taloon tulee viisi harjoitussalia. Mutkainen taival Musiikkitalo-hankkeen etenemistä on voitu seurata julkisuudessa jo usean vuoden ajan. Ensimmäinen tarjouskilpailu järjestettiin vuonna 2006, kuumenneiden rakennusmarkkinoiden aikaan, ja tarjoukset hylättiin alkuvuodesta Sen tuloksena suunnittelua päätettiin kehittää, koska hinta oli silloin karkaamassa pilviin. Loppuvuodesta 2007 järjestettiin uusi kilpailu. Siihen saatiin vain yksi tarjous, sekin aivan liian kallis, joten hanke päätettiin muuttaa projektinjohtourakaksi, kertoo Hyyppä alkuhankaluuksista. 1. Lasinen ulkoseinä on ripustettu lasipilarien varaan. 2. Musiikkitalosta on laadittu kaikkiaan 108 tietomallia. 3. Sisäverhoilua hallitsee petsattu suomalainen koivu. 4. Musiikkitalo on rakennettu akustiikan ehdoilla, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä, joka on toiminut hankkeessa talotekniikan tilaajana. 5. Projektinhallinnan päätavoite on palvella työmaata, sanoo projektinjohtaja Juhani Karhu. Yle oli jo vetäytymässä kokonaan hankkeesta hintasyistä, koska kustannukset olivat nousemassa kohtuuttomiksi. Rakennustöiden alkaessa se kuitenkin palasi omistajien joukkoon. Loppujen lopuksi ratkaisuksi valikoitui se, että ainoan tarjouksen tehneelle SRV:lle annettiin talon pääurakka projektinjohtourakkana, mutta muut urakat ovat jaettuja sivu-urakoita, jotka kaikki kilpailutettiin erikseen. Laatu ratkaisee Suurena haasteena on koko hankkeen ajan ollut löytää korkeaa vaatimustasoa vastaavat tekijät ja sitouttaa heidät siihen, arvioi Hyyppä, joka tuli mukaan hankkeeseen sen toteutusvaiheessa ja on ollut kilpailuttamassa, neuvottelemassa ja sopimassa rakennuksen taloteknisistä ratkaisuista. Projektilla on suomalainen johto, ja kaikki tekijät on pyritty valitsemaan laadullisin perustein. Rakennusmateriaalit on hankittu kotimaasta. Hänen mukaansa suurimpia haasteita ovat olleet rakennusaikaisen suunnittelun kehittäminen ja kustannusten hallinta sekä taloteknisten valvojien, projektipäälliköiden ja työnjohtajien sitouttaminen hankkeeseen. Rakennuksen LVI-puolta on valvonut Juha Muttilainen, ja sähkön osuutta valvoi suunnitteluvaiheessa Aimo Timonen. Esitystekniikan valvojana on toiminut Timo Laine. Talon ensimmäiset toimintakokeet käynnistyivät vuodenvaihteessa. Me-hengellä hyvää tulokseen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Juhani Karhu tuli mukaan Musiikkitalo-hankkeeseen ensin osa-aikaisena erityisasiantuntijana vuoden

8 Ukoalueilla käytetään runsaasti kotimaista graniittia. Graniittisävyjä taloon tulee kaikkiaan neljä. keväällä kommentoimaan suuntaviivoja, kuten hän itse asian määrittelee. Sittemmin hänet valittiin projektinjohtajaksi tilaajan eli Senaatti-kiinteistöjen edustajana alkuvuodesta 2009 lähtien, jolloin rakennuttaminen organisoitiin uudelleen. Tavoitteena oli varmistaa, että hanke pysyy aikataulussa ja kustannusraameissa ja että lopputuloksesta tulee silti paras mahdollinen laadusta tinkimättä, hän kertoo oman pestinsä käynnistymisestä. Siinä vaiheessa noin kolmasosa rakennuksen rungosta oli tehty. Projektinjohtotoimintaa jo aiemmissa hankkeissaan erityisesti kehittäneen Karhun yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut innostuneen ja yhteen pelaavan tiimin luominen myös Musiikkitalon työmaalle, jotta osaamisesta saadaan paras mahdollinen hyöty. Projektinhallinnan päätavoite on palvella työmaata, hän sanoo. Tiedonhallinta on ykkösasia Ison rakennushankkeen kriittisin tekijä on tiedonhallinta. Päätöksiä pitää pystyä ja uskaltaa tehdä käytettävissä olevilla tiedoilla, määrittelee Karhu, joka projektia organisoidessaan loi sille tehokkaan ja monitasoisen kommunikaatioverkon, päätöshierarkian ja vastuunjaon sekä yksityiskohtaiset kokouskäytännöt. Hankkeeseen liittyi myös riskienhallintasuunnitelma, jossa määriteltiin 15 merkittävintä riskiä, niiden joukossa mainittu toimimaton informaatioverkko. Tavoitteeseen suunnittelua kehittämällä Esimerkkinä kustannusraameissa pysymisestä Karhu antaa Musiikkitalon päämateriaalit, jotka haluttiin valita kotimaasta kustannuspaineista huolimatta. Kivimateriaali oli määritelty graniitiksi. Alun perin suunniteltu määrä ei kuitenkaan mahtunut sellaisenaan budjettiin. Kun kiveysten laajuutta tarkasteltiin lähemmin ja suunnitelmia kehitettiin, asettui hintakin sopivalle tasolle, hän kertoo. Samantapainen operaatio kohdistui toiseen päämateriaaliin eli sisätilojen runsaaseen puuverhoiluun, jonka alun perin piti olla savutammea. Kun se vaihtui petsattuun koivuun, saatiin tilalle hieno kotimainen raaka-aine, jonka hinta ei karannut käsistä. Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija Gruber Havainnekuvat: LPR-arkkitehdit Oy Juhani Karhusta Vuoden rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimistojen liitto RTL ry valitsi tammikuussa pidetyillä Rakennuttajapäivillä Vuoden rakennuttajakonsultiksi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejohtajan Juhani Karhun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen kunniamaininta myönnettiin. Valinnan perusteluissa raati mainitsi Karhun vahvuuksina muun muassa monipuolisuuden, laaja-alaisen kokemuksen, yhteistyökyvyn ja ahkeruuden. Tietoa Musiikkitalosta Omistajat: Helsingin kaupunki 26 %, Yle 26 % ja Sibelius-akatemia 48 % Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Suunnittelu: LPR-arkkitehdit Oy Huoneistoala: m 2 Tilavuus: m 3 Rakennuskustannukset: 160 milj. euroa (4 000 euroa/brm 2 ) Pääurakoitsija: SRV Rakennuttaminen täytyy suunnitella Karhun valintaan vaikutti myös hänen suunnitelmallisuutensa ja aktiivinen pyrkimyksensä etsiä uusia toimintatapoja sekä suunnittelun ja toteutuksen työkaluja. Myös rakennuttamisen toteutus pitää suunnitella erityisen huolellisesti, sanoo Karhu, joka on viimeksi toteuttanut tavoitteitaan Musiikkitalon ja Vuosaaren sataman logistiikkakeskuksen hankkeissa. Arvostus tulee hankkia oman työn kautta, hän korostaa toimintatapaansa. Karhu on toiminut vuodesta 2003 A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n palveluksessa, jonka rakennuttamistoimialan hän on käynnistänyt pääkaupunkiseudulle. Sitä ennen hän toimi Skanska Etelä-Suomi Oy:ssä eri tehtävissä, muun muassa suunnittelujohtajana, ja samoin Polar-Rakennus Oy:ssä eri tehtävissä. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri. 8

9 Exxact Vaihtoehto tavanomaiselle Voit valita yli 250 toiminnosta ja yli 400 kojeesta. Helppoja ja älykkäitä ratkaisuja valaistukseen, sähkölaitteiden hallintaan ja energiatehokkuuteen. Exxact Design -kehyksen mukana tulee kuusi väriliuskaa. Sijoita ne läpinäkyvän pintaosan alle ja sinulla on oma kehysdesign toimintoa 3 värivaihtoehtoa 4 kehysperhettä Vain mielikuvitus on rajana suunnittele kehys makusi mukaan! Testaa Mix&Match - työkalua osoitteessa schneider-electric.fi ja luo oma Exxact-kehyksesi vaikka omasta valokuvastasi. Primo Design Solid Combi Tilaa Exxact-tuoteluettelo osoitteesta Syötä avainkoodi 86170T Schneider Electric Finland Oy Kalkkipellontie 6, Espoo PL 410, Espoo Asiakaspalvelu puh

10 KHO täsmensi SFS standardin soveltamisalaa Rakennusten sähkösuunnittelua tekevien suunnittelijoiden tulee jatkossa perehtyä tarkemmin myös koneiden sähköturvallisuutta koskevaan standardiin ja muihinkin konedirektiivin vaatimuksiin. Korkein hallinto-oikeus KHO on epäsuorasti ottanut kantaa konedirektiivin ja rakennusten sähkösuunnittelua koskevien standardien väliseen rajapintaan. Granlund Tampere Oy halusi hallinto-oikeudesta ja myöhemmin KHO:sta ratkaisun siihen, missä kulkee koneen raja kun se kytketään erilaisiin kiinteistönvalvontajärjestelmiin ja miten toimitaan, jollei rajaa voida selkeästi osoittaa. Ratkaisu haluttiin, jotta suunnittelijat osaisivat suunnitella, urakoitsijat tehdä työt sekä tarkastajat tarkastaa ja soveltaa oikein standardeja. KHO katsoo, että vaikka ilmastointikoneen puhaltimen turvakytkin toimii verkkoonliityntäpisteenä, kuuluvat edeltävät koneen ohjausjärjestelmät konedirektiivin soveltamisalan piiriin ja että niiden ohjausjärjestelmä tulee suunnitella standardin SFS mukaisesti, sanoo Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n sähköosaston johtaja Matti Urjo. KHO:n kannan mukaan sähkösuunnittelijan kuuluu myös määritellä, että projektissa yksi urakoitsija toimii ilmanvaihtokoneen markkinoille saattajana, ja että koneesta luovutetaan konedirektiivin mukainen asiakirja, vaatimustenmukaisuusvakuutus. Toisin sanoen, suunnittelijan on omalta osaltaan varmistauduttava, että syntyvä konekokonaisuus on konedirektiivin mukainen. Energiasyöttö osa konetta Päätöksen perusteluissa KHO katsoo, että koneen verkkoliityntäpistettä edeltävät sähköjärjestelmät ovat oleellinen osa ilmanvaihtokoneen turvallista toimintaa. Konedirektii- 10

11 suunnitteluplaani vissä ja direktiivin nojalla annetuissa viranomaispäätöksissä koneen on määritelty sisältävän muun muassa tarvittavat hallintalaitteet sekä ohjaus- ja energiansyöttöpiirit. Linjaus on, että koneen käyttötarkoituksen kannalta välttämättömät osat kuuluvat koneeseen ja näiden muodostaman kokonaisuuden on täytettävä asianmukaiset turvallisuusvaatimukset. Näin ollen ilmanvaihtokoneen ohjauspiireissä sekä liitäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee noudattaa konedirektiiviä riippumatta siitä, mihin koneen verkkoliityntäpiste on määritelty. Kohde, johon KHO otti kantaa, on kiinteistön ilmanvaihtolaitos, joka on rakennettu useamman urakoitsijan toimesta. Varsinaiset koneet on toimittanut ilmanvaihtourakoitsija ja putkiurakoitsija. Sähkökeskukset ohjausjärjestelmineen on toimittanut sähköurakoitsija. Kohteessa verkkoliitäntäpisteenä ovat puhaltimien turvakytkimet. Ongelmallinen koneen rajapiste Tekniikan kehittymisen ja kiinteistövalvontajärjestelmien yleistymisen takia koneen rajapisteen eli verkkoliittymäpisteen määrittely on tullut yhä tärkeämmäksi. On tiedettävä kuinka toimitaan ja kuka vastaa mistäkin, sillä kiinteistöön kuuluvia koneita voidaan ohjata eri paikkakunnalta ja jopa ulkomailta käsin. Tähän saakka Suomessa on katsottu, että konedirektiivi koskee pelkästään verkkoliitäntäpisteen jälkeisiä asennuksia, joiden sähköjärjestelmät suunnitellaan koneiden sähkölaitteita koskevan standardin SFS mukaisesti. Samoin on katsottu, että verkkoliityntäpistettä edeltävät asennukset toteutetaan rakennusten sähkösuunnittelua koskevan SFS standardin mukaisesti. Standardiin SFS 6000 ei sisälly yksityiskohtaisia määrittelyjä rakennuksen sähkölaitteiston ja koneen välisistä rajapinnoista. SFS standardi on puolestaan tarkoitettu ohjeeksi, jonka mukaan sähkölaitteistojen käyttöönottoon liittyvät varmennustarkastukset tulee suorittaa. Suomessa ilmanvaihtokoneita koskeva käytäntö on monesti tähän saakka ollut KHO:n linjasta poikkeava. Verkkoliityntäpistettä edeltävät sähköratkaisut on suunniteltu vastaamaan rakennusten sähköasennuksia koskevien standardien mukaisia vaatimuksia ja konedirektiivin asettamia vaatimuksia on sovellettu vain liityntäpisteen jälkeisiin ratkaisuihin, joista vastaa koneen markkinoille saattaja eli käytännössä ilmanvaihtourakoitsija, Urjo sanoo. Rajat selväksi Käytäntö on ollut hieman sekava ja suunnittelijoiden kuin sähkötarkastajien toimintatavoissa on ollut kirjavuutta. Jatkossa niin suunnittelijat kuin tarkastajatkin voivat toimia yhtenäisten pelisääntöjen mukaan. Rakennusprojektin alkaessa suunnittelijoiden ja eri osapuolten vastuut ja rajapinnat on määriteltävä aikaisempaa tarkemmin. On kirjattava ylös muun muassa toimitusrajat, missä kulkee koneen raja ja kuka on markkinoille saattaja, Urjo pohtii. niitä edeltävä ketju ovat selvästi kuuluneet IV-urakoitsijan toimitukseen ja vastuulle. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle vaatimuksenmukaisuustodistuksen, jonka rakennuttaja pyydettäessä esittää tarkastajille ja viranomaisille. Projektissa toimivat IV-aliurakoitsijat toimittavat valmistajavakuutukset pääurakoitsijalle, joka kokoaa ne yhteen ja toimittaa rakennuttajalle. KHO:n päätös ei sinänsä kasvata sähkösuunnittelijoiden vastuuta. Rakennusten sähkösuunnitelmat toteutetaan edelleenkin niitä koskevan SFS standardin mukaisena, ja sen rinnalla kulkee entistä laajemmin sovellettava koneiden sähkölaitteita koskeva standardi, Urjo toteaa. Rakennusten sähkösuunnittelua toteuttavat suunnittelijat tuntevat toki koneiden sähkösuunnittelua koskevat standardit. Tekstiä standardeissa on kuitenkin sen verran paljon, että vähemmän käytettyjen standardien perusvaatimuksia on syytä kerrata. Samoin käytännön soveltamistapoja on syytä pohtia. Konepaketit yleistynevät Konedirektiiviä tulkitaan eri maissa hiukan eri tavalla. Useimmissa eurooppalaisissa maissa ilmanvaihtokone on nähty kokonaisuutena, johon kuuluvat niin sähkökeskus kuin toimintaa ohjaava automaatiokin. KHO:n päätös vauhdittaa Suomessakin siirtymistä pakettikoneisiin, jossa toimitukseen kuuluvat sekä sähkökeskus että ohjausjärjestelmä. Tässä mallissa koneen toimittamisesta ja sen vaatimuksenmukaisuudesta vastaa yksiselitteisesti urakoitsija. Itsekin pidän luontevana ratkaisua, jossa ilmanvaihtokoneen automaatio olisi osa pakettikoneen ohjausjärjestelmää, Urjo sanoo. KHO:n päätös poistaa yhden epäselvyyden mutta synnyttää samalla uusia. Tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä sääntöjä noudatetaan korjausrakennuskohteessa, jossa on mukana vanhan käytännön mukaisesti toteutettuja ratkaisuja. Mahdollisesti ilmanvaihtokonetta uusittaessa joudutaan uusimaan myös verkkoliityntäpistettä edeltäviä sähköjärjestelmiä. KHO:n ratkaisu koskee pelkästään ilmanvaihtokoneita ja pelkästään kyseistä yksittäistapausta, mutta rakennuksissa on paljon muitakin koneita kuten kompressoreita, kylmä- ja pakkashuoneita, pohjavesipumppaamoja jne. Näiden kaikkien sähköjärjestelmiin on jossakin vaiheessa otettava kantaa. Urjo arvelee, että osa tulkinnoista muodostuu samanlaisiksi kuin ilmanvaihtokoneiden osalta. Ilmanvaihtokonetta ohjataan pääsääntöisesti rakennusautomaatiojärjestelmällä. Päätöksellä on vaikutuksia myös rakennusautomaatioon, sillä koneen toimintoja saatetaan ohjata toiselta paikkakunnalta tai jopa toisesta maasta. Konedirektiivin ajantasaisuutta automaation osalta olisi varmaan selvitettävä, Urjo pohtii. Teksti: Matti Valli Linjanveto hyödyttää myös ilmanvaihtoalan urakoitsijoita, jotka ovat monesti kokeneet epävarmuutta sovellettavista määräyksistä. Useimmissa isoissa rakennusprojekteissa rajapintojen kanssa ei ole ollut ongelmia, sillä ilmanvaihtokoneet ja 11

12 Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus Senaatti-kiinteistöjen ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdessä järjestämä kilpailu Suomen ympäristökeskuksen uudeksi toimitaloksi Helsingin Viikin Tiedepuistoon ratkesi viime joulukuussa. Voiton vei kotimainen työryhmä Apila -nimisellä ehdotuksellaan. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna kolmelle kotimaiselle toimistolle ja niiden työryhmille sekä kolmelle ulkomaiselle toimistolle Englannista, Irlannista ja Hollannista. Toimistot oli valittu 30 halukkaasta työryhmästä. Laaja-alainen osaaminen voitti Voittoisan ehdotuksen teki työryhmä, jonka jäseninä olivat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ECADI East China Architectural Design & Research Institute CoLtd, LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy ja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Kilpailun ratkaisi tämän ehdotuksen hyväksi työryhmän laaja-alainen osaaminen kaikilla edellytetyillä kilpailualueilla eli energia- ja ekotehokkuudessa, toimitilojen suunnittelussa ja kustannustehokkuudessa. Se on ennen muuta kaupunkikuvallisesti hyvä kokonaisratkaisu, kiittelee johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Kilpailijoilta edellytettiin asiantuntemusta monilta suunnittelualoilta: arkkitehti-, rakenne-, LVIA-, sähkö-, laboratorio- ja ekologisten ratkaisujen suunnittelusta sekä energia- ja olosuhdesimuloinnista. Lemströmiä ilahdutti erityisesti se, että suomalainen suunnittelu on hyvää kansainvälistä tasoa ja että suomalaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa. Ykköstilan edellytyksenä oli myös se, että ehdotus on oikeasti toteuttamiskelpoinen. 12

13 suunnitteluplaani Omaleimainen puurakennus Tuomaristoa miellytti erityisesti voittaneen Apilan omaleimainen arkkitehtoninen ratkaisu. Aidosti puurunkoisen kahdeksikon muotoisen rakennuksen tilat kiertävät puolilämpimiä sisäpihoja, mikä vähentää ulkovaipan pinta-alaa ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Apilan energiankulutus sekä energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt olivat kilpailun alhaisimmat. Hankkeen laajuus on noin ohm 2. Työtiloja sinne on kaavailtu noin 625 henkilölle. Rakennuskustannusten budjetti on 50 milj. euroa. Synergiatalon suunnittelu pääsee nyt käyntiin, kun tekijät on valittu. Seuraavaksi odotellaan ympäristöministeriön päätöstä asialle. Kun luvat ovat kunnossa, menee suunnitteluun noin 1,5 vuotta ja rakentamiseen vielä saman verran, joten valmista saattaisi tulla vuonna 2013, arvioi Lemström. (yllä) Lehtipuut varjostavat julkisivuja ja vähentävät kesän lämpökuormaa. (alla) Julkisivu länteen. Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä Helsingissä useassa osoitteessa, muun muassa Ylen vanhassa toimitalossa Kesäkadulla. Uudet tilat Viikissä tuovat sen muiden ympäristöön liittyvien toimintojen läheisyyteen, joita pyritään keskittämään sinne. Energiatehokkuuden ehdoilla Apilan talotekninen suunnittelu on kokonaisuudessaan Insinööritoimisto Olof Granlundin käsialaa. Ehdotusta laadittaessa teimme tavallista enemmän yhteistyötä arkkitehtien kanssa, koska koko suunnitelma lähti liikkeelle kilpailuehdoissa korostetussa asemassa olleesta energiatehokkuudesta, kertoo Granlundin varatoimitusjohtaja Kari Kaleva. Rakennuksen energiatehokkuus pohjautuu jo talon muotoon, jolle etsittiin yhdessä systemaattisesti optimaalisia ratkaisuja, kuvailee valaistussuunnittelija Sanna Forsman hankkeen lähtökohtia. 13

14 Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n suunnittelijat pyrkivät määrittelemään esimerkiksi sen, millaisilla runkosyvyyksillä pystytään optimoimaan tarvittava materiaalimäärä. Granlundin suunnittelijat puolestaan laskivat ehdotuksen toteuttamiseen tarvittavien materiaalien päästöt ja hiilijalanjäljen. Myös muita ihanneratkaisuja etsittiin avoimin mielin ja hyvässä yhteistyössä. Matalaenergiarakentamiseen pyrittäessä on tärkeää, että koko suunnittelijatiimi osallistuu ratkaisujen ideointiin alusta asti, arvioi Kaleva. Optimoitua luonnonvaloa Rakennuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, joten kaikki työtilat on ryhmitelty ulkojulkisivujen tai puolilämpimien sisäpihojen ikkunoiden viereen, toteaa Forsman. Ikkunoihin on suunniteltu erilaisia energiankulutusta minimoivia ratkaisuja, kuten yläikkunan valohyllynä toimiva säteilylämmitinpaneeli, jonka yläpinta heijastaa luonnonvaloa katon kautta syvälle huonetiloihin ja alapinta toimii säteilylämmittimenä tuottaen talvella tarvittavaa lämpöä. Alaikkunoissa on ulkopuolella automaattisesti kääntyvät säleet. Yläikkunoihin on suunniteltu myös uuden sukupolven 2-puoleiset mikro-optiset prismalasit, joiden hyötysuhde on parempi kuin ennen, koska 2-puoleinen mikro-optiikka pystyy taittamaan valoa sisätiloihin laajemmalla auringon säteilykulmien vaihteluvälillä. Näin myös matalalta tulevat auringonsäteet taittuvat kohti kattoa. Myös sisätilojen keinovalaistus on suunniteltu energiatehokkaaksi ja helposti muunneltavaksi. Valohyllyn sisäreunaan on integroitu ohjausväylällä varustettu kosketinkiskojärjestelmä, johon saadaan kytkettyä läsnäoloilmaisimilla varustetut työpistevalaisimet. Näitä voidaan helposti siirtää työpisteiden sijoittelun mukaan, kertoo Kaleva. Myös ikkunoiden koko on pyritty optimoimaan ottamalla huomioon luonnonvalon käyttö ja lasimateriaalin päästöt. Älykkäitä ratkaisuja Syke-taloon on suunniteltu koko joukko viimeisintä tekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja. Työtiloihin tulee päivänvalonmittausanturit ja läsnäolotunnistimet. Valaistusta ja ulkosäleitä ohjataan nykyaikaisella väyläohjausjärjestelmällä, joka optimoi päivänvalon hyödyntämisen ja lämpökuorman välttämisen. Rakennukseen on määritelty myös eri kulutusryhmät rekisteröivä käyttäjäkohtainen energianmittausjärjestelmä, josta käyttäjät voivat seurata ja verrata omaa energiankulutustaan web-pohjaisella käyttöliittymällä. Modernien hissien jarrutusenergiakin voidaan ottaa automaattisesti talteen. Energiankulutuksen laskelmia varten rakennuksen kokonaisenergiankulutus arvioitiin tuntikohtaisella simulointiohjelmalla tyyppisään mukaan. Tehokkuutta sisälle ja ulos Energiatehokkuuden tavoitteet on ulotettu myös rakennuksen ulkopuolelle ja otettu huomioon sen maisemasuunnittelussa. Rakennuksen etelä- ja länsisivuille istutetaan lehtipuita, jotka auttavat varjostamisessa ja vähentävät näin lämpökuormaa kesäaikana, kun puissa on lehdet, kertoo Kaleva. Talvella, kun puut eivät varjosta niin paljon, luonnonvaloa voidaan hyödyntää ilman haittaavaa lämpösäteilyä. Rakennuksen katolle tulee sääasemia ja aurinkopaneelit. Kilpailuehdoissa edellytettiin, että vähintään 15 % 14

15 UUTUUS! Tolomeo XXL (vas.) Voittanut ehdotus Apila on aidosti puurunkoinen kahdeksikon muotoinen rakennus, jonka tilat kiertävät puolilämpimiä sisäpihoja. (oik.) Suomalainen suunnittelu on hyvää kansainvälistä tasoa ja suomalaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa, toteaa johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Tolomeo XXL IP 65 jalusta Ø 920 mm runko 3110 mm korkeus 2570 mm rakennuksen keskimääräisestä sähköntarpeesta aikaansaadaan paikallisella energiantuotannolla. Kun paneelit sijoitetaan pystyjen ulkoseinien asemesta oikeassa kulmassa katolle, saatiin laskelmissa keskimääräinen energiantuotto nousemaan 24 %:iin. Jos koko kattopinta käytettäisiin hyväksi, nousisi energiantuotto 31 %:iin, kertoo Kaleva. Rakennuksen ulkovalaistus noudattaa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen kaupunkikuvallisia periaatteita, joissa Viikin luonnonsuojelualueet määritellään pimeäksi eli pääosin luonnonvalon varassa olevaksi alueeksi. Niinpä ulkoseiniin ei tule julkisivuvalaistusta vaan ainoastaan alaspäin suuntautuvia led-valaisimia, jotta taivaalle ei suuntaudu häiritsevää valosaastetta. Samoin pysäköinti- ja sisäpiha-alueet valaistaan maltillisesti pääasiassa suoraan valoon perustuvilla ratkaisuilla. Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija Gruber Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Teclux Oy puh VALO ON VIESTI

16 M&V-suunnitelma työkaluksi rakennuksen energiatehokkuusprosessin varmistamiseen Ympäristösertifikaatit ovat merkittäviä työkaluja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Niiden yhtenä tavoitteena on ohjata kohteen suunnittelua ja rakentamista kohti energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Mittaus- ja valvontasuunnitelma, Measurement & Verification Plan eli M&V-suunnitelma, on suunnitelma rakennuksen energiatehokkuuden mittaamiselle ja varmistamiselle. M&V-suunnitelma on yksi LEED-kriteeristön pisteytyskohta, mutta siihen liittyvät läheisesti myös useat muut sertifikaatin energiakategorian pisteet. Suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen vaativat projektiryhmältä tiivistä tiedonsiirtoa. M&V-suunnitelma koostuu kolmesta osa-alueesta: energiasimuloinnista, energiatehokkuuden mittaroinnista sekä seurannasta ja raportoinnista. Energiasimulointien tarkoituksena on erilaisten suunnitteluratkaisujen arviointi ja kehittäminen energiatehokkuuden näkökulmasta. Simuloinnin avulla saadaan laskennallisia energiatodistuksia todellisempi arvio rakennuksen tulevasta energiankulutuksesta. Tuloksena syntyvät rakennuksen suunnitteluratkaisun ja vertailutapauksen simuloidut energiankulutuksen jakaumat. Energiankulutuksen analysoinnissa ei tavallisesti uudisrakennuksen valmistuttua ole vielä hyvää vertailutasoa. Kun rakennushankkeen konkreettiset energiatehokkuustavoitteet asetetaan hankesuunnitteluvaiheessa, vaikutusmahdollisuudet erityisesti järjestelmäratkaisuihin ovat merkittävät. Energiasimulointi luonnossuunnitteluvaiheessa havainnoi järjestelmä- ja laiteratkaisujen vaikutuksia energiankulutukseen ja motivoi konkreettisten tulosten avulla suunnitteluorganisaatiota. Toteutussuunnitteluvaiheessa simulointi päivitetään suunnittelumuutosten ja laitevalintojen johdosta. Mittarointia ja seurantaa Vaikka suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuustavoitteet, niiden toteutumista tulisi myös seurata rakennuksen käytön aikana. Saavutettiinko suunnittelutavoitteet? Toimivatko järjestelmät oikein? Käytetäänkö niitä oikein? Järjestelmäkohtaisten kulutusten lisäksi tulisi tarkastella tehokkuusparametrejä, jotka antavat yksityiskohtaisemman arvion niiden teknisestä toimivuudesta. Kohteeseen on suunniteltava riittävän laaja mittaristo rakennuksen energiatehokkuuden todentamiseksi. Mittaroinnin avulla puutteet rakennuksen ja järjestelmien toteutuksessa ja toiminnassa voidaan paikallistaa riittävällä tarkkuudella ja virhetilanteisiin puuttua nopeasti. Mittarointisuunnitelman kehityksen lähtökohtana ovat energiasimuloinnin tiedot, sillä mittaroinnilla on oltava järkevä vertailutaso jo uudisrakennuksen valmistuttua. Oleellisinta on tunnistaa energiatehokkuuden kannalta merkittävimmät seurattavat parametrit. Seurantajaksolla rakennuksen tekninen toiminta analysoidaan ja raportoidaan tilaajalle. Raportti sisältää kuvauksen merkittävimmistä eroavaisuuksista energiankulutusarvion ja mittaustulosten välillä sekä ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä. Raportoinnin avulla asetetaan tavoitteet kiinteistönpidolle. Suunnittelijoille uusia mahdollisuuksia Suunnitelman avulla energiatehokkuustarpeiden määritys ja toteutus konkretisoituvat sekä takuuajan seuranta tehostuu. Investointikustannuksia hieman korottamalla voidaan energiakustannuksissa säästää 16

17 suunnitteluplaani merkittävästi. Myös maine energiatehokkaana, ympäristöystävällisenä ja vastuullisena kiinteistön omistajana korostuu. Käyttäjät hyötyvät myös energiakustannusten alenemisesta sekä olosuhteiden optimoinnista. Suunnittelijoiden asiantuntemus ja innovaatiokyky korostuvat M&V-prosessissa. Energiakonsulteille energiatehokkaampi rakentaminen avaa uusia mahdollisuuksia. Viime aikoina rakennusalalla on keskusteltu vastuunalaisesta erillisestä energiatehokkuussuunnittelijan nimeämisestä kaikkiin merkittäviin rakennushankkeisiin. M&V-suunnitelma on työkalu rakennuksen energiatehokkuuden kehittämiseen ja varmistamiseen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana. M&Vsuunnitelman avulla varmistetaan rakennushankkeen järjestelmällinen energiatehokkuusprosessi. Energiatehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa kokonaiskustannuksista kuitenkaan tinkimättä. Energiatehokkaiden ratkaisujen lisäksi energiatehokkuusprosesseja on jatkuvasti kehitettävä. Teksti: Kari Hiltunen, Pöyry Finland Oy Kari Hiltusen marraskuussa 2010 valmistunut diplomityö Mittaus- ja valvontasuunnitelman laatiminen LEED-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan.

18 Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla Yhä useampi julkisen hallinnon suurehko rakennushanke toteutetaan PPP- eli kumppanuusmallilla, mikä tarkoittaa yksityisten rakentajien ja rahoittajien sekä julkista hallintoa edustavan tilaajan tavoitteellista yhteistyötä. Suomen suurin kilpailuvaiheeseen edennyt toimitilainvestointia koskeva kumppanuushanke on Espoon Puolarmetsän sairaala, jonka nykyinen kustannusarvio on 191 miljoonaa euroa ja kokonaislaajuus vajaa bruttoneliömetriä. Puolarmetsän uudisrakennus ja vanhan sairaalan peruskorjaus on mittava ja kunnianhimoinen projekti, joka toteutetaan kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen Orkidea-ehdotuksen pohjalta. Hankeen kilpailutus on herättänyt laajaa kansainvälistä mielenkiintoa, toteaa hankkeen kilpailuttamista valmistelevan Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehto. Rakennuttaja jää vuokralle Kumppanuushankkeessa yksityiset rahoittavat, osallistuvat suunnitteluun ja rakentavat esimerkiksi koulun tai sairaalan tilaajan vaatimusten mukaisesti ja tilaajan valvonnassa. Valmistumisen jälkeen kumppanitaho vastaa rakennuksen ja sen ulkoalueiden toiminnasta, kunnosta ja ylläpidosta. Sopimuskausi on tavallisesti useamman vuosikymmenen pituinen; Puolarmetsässä tavoitellaan vuoden yhteistyökuviota. Julkista hallintoa edustava tilaaja, tässä tapauksessa Espoon kaupunki, jää rakennuksen vuokralle ja maksaa sopimuskauden aikana rakentajalle vuokraa, jolla raken- 18

19 rakennuttaminenplaani taja kuittaa kohteen rahoitus-, rakentamis- ja ylläpitokustannukset, Lehto sanoo. Maksu on sidottu tilojen käytettävyyteen, joten elinkaaririski on ylläpitäjällä. Maksu on suurempi, jos tilat pysyvät kunnossa ja kunta voi tuottaa niissä palveluita asukkailleen. Energiankäytölle ja sen kulutukselle etsitään malleja, jotka täyttävät tilaajan vaatimukset ja joiden kanssa palveluntuottaja pystyy elämään. Kilpailutus etenee Kilpailutus ja toteutus etenevät ripeästi. Hankintailmoitus julkistettiin vuoden 2010 marraskuussa ja vastausaikaa päättyi tammikuun puolivälissä Parhaiksi katsotut tarjoajat kutsutaan jatkoneuvotteluihin. Neuvotteluihin kutsutaan viisi liittoutumaa. Prosessin aikana joku viidestä tarjokkaasta voi pudota pois ennen loppusuoraa, jolle pääsee vain kaksi tai kolme osallistujaa. Tavoite on, että kumppani löydetään vuoden 2012 alkuun mennessä, Lehto sanoo. Tällä aikataululla rakentaminen käynnistyisi vuoden 2012 alkupuolella ja sairaala valmistuisi Nykyisestä Puolarmetsän sairaalasta peruskorjattava Elä ja asu -yksikkö valmistuisi Kohteen rakentajiksi on pyrkimässä niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita joko erikseen tai yhdessä valitun kumppanin kanssa. Kohteen yksityiskohtainen suunnittelutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hankkeen toteutuksen tahdissa. Voittava tarjoaja tekee yhteistyötä paitsi Espoon kaupungin myös Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n ja Pöyryn kanssa tavalla, joka määritellään hankintaprosessin aikana. Hankintamenettelyä kutsutaan kilpailulliseksi neuvottelumenettelyksi, jossa osapuolet voivat esittää omia ajatuksiaan hankeen parhaaksi toteuttamistavaksi. Puolarmetsän hankkeessa tavoitteena on kokonaisratkaisu, jossa rahoitus, rakentaminen ja ylläpito saadaan samassa paketissa. Mikäli kokonaisratkaisuun ei löydetä kumppania tai kilpailukykyinen kiinnostus puuttuu, niin rahoitus voidaan erottaa paketista omaksi kokonaisuudekseen, Lehto sanoo. Vaihtoehtona kunnan oma yhtiö Kumppanuusmalli on kunnalta vapaaehtoinen valinta, jonka vaihtoehtona on hankeen toteuttaminen kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta. Toteutustavasta päättää Espoon kaupunginhallitus. Riskiä jaetaan Tulosyksikön kannata kumppanusmalli tarkoittaa myös riskien jakamista. Kunnallisen toimijan riski vähenee, jos rakentaja yhteistyökumppaneineen jää itse rakennukseen vastaamaan sen kunnosta ja ylläpidosta. Näin Espoossakin ajatellaan. Mikään ei nimittäin takaa sitä, että budjettirahoilla toteutettu kunnallinen rakennus toimisi moitteettomasti vuosikymmeniä. Asia voi olla pikemminkin päinvastoin, sillä kuntien budjettitaloudessa tingitään helposti rakennusten ylläpitoon ja peruskorjauksiin tarvittavista määrärahoista. Remonttia voi aina lykätä. Tämän säästämistavan yksi ilmentymä ovat homevaurioituneet koulut, päiväkodit ja virastotalot. Kaupungin asukkaat tarvitsevat sairaala- ja hoitopalveluita, mutta omassa omistuksessa olevia rakennuksia kaupunki ei niiden tuottamiseen tarvitse. Espoo haluaa, että olosuhteet palveluiden tuottamiseen olisivat kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, Lehto sanoo. Asiaa voidaan perustella myös työnjaon teorialla. Kun kunta keskittyy omiin vahvuuksiinsa ja vaihtaa osaamista muiden alojen osaajien kanssa, niin lopputulos on parempi kuin se, että kunta tuottaisi itse kaikki ratkaisut. Kumppanuusmallissa Espoo uskoo saavansa sairaalan alhaisemmin elinkaarikustannuksin kuin itse rakentaen ja itse ylläpitäen. Pääomakustannus huolestuttaa Kumppanuusmallit kohtaavat myös kritiikkiä, ja tärkein vasta-argumentti kohdistuu pääoman hintaan. Jos kunta rakentaisi ja rahoittaisi hankkeen itse, niin se saisi lainaa markkinoilta halvemmalla kuin yksityinen rakentajataho. Tietysti kunta voisi taata hankkeen rakentajien ottamat lainat, jolloin rakentaja saisi toteutukseen rahaa samalla hinnalla kuin kuntakin. Näin ei kuitenkaan yleensä tehdä, koska jos hanke menee pieleen, niin rakentajan mokat ja (vas.) Hanke toteutetaan arkkitehtitoimisto K2S Oy:n toteuttaman Orkidea-ehdotuksen pohjalta. (alla) Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehdon mielestä kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteistöjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille. Kysymykseen miksi kumppanuusmallit valtaavat alaa ei löydy yksiselitteistä vastausta, sillä toteutetuissa hankkeissa perusteet ovat olleet varsin erilaisia. Espoo toteutti 2000-luvun alussa Kuninkaantien lukion ja uimahallin kumppanuusperiaatteella, joten kokemukset kumppanuudesta lienevät hyvin positiivisia. Uskon yhden tärkeimmän vastauksen löytyvän siitä, että kuntalaisille palveluita tuottavat yksiköt ja tulosalueet haluavat keskittyä ensisijassa oman palvelutuotannon kehittämiseen. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteistöjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille, Lehto pohtii 19

20 Sairaalan yksityiskohtainen suunnittelutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hankkeen toteutuksen tahdissa. rahoitukseen liittyvä riski kaatuvat kunnan niskaan. Lainojen takaaminen estäisi riskin siirtymisen toteuttajalle. Puolarmetsän tapauksessa Espoo on ilmoittanut, ettei se mielellään myönnä rahoittajalle takauksia palveluntuottajan velvollisuuksien vakuudeksi. Tilaajana kaupunki kuitenkin suhtautuu joustavasti eri ratkaisuihin, joilla palveluntuottaja rahoituksensa hankkii, mutta Espoo saattaa kuitenkin asettaa rahoittajien luottokelpoisuutta tai vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia. Kritiikkiä kohdistuu myös siihen, että onko kaupungin järkevää kilpailuttaa ja hankkia palvelua useamman vuosikymmen ajaksi, sillä kilpailun organisointi ja itse kilpailutus syövät valtavasti kunnan resursseja. Kilpailutusprosessisakin voi tapahtua virheitä eikä kaikkia vastaantulevia muuttujia pystytä ottamana huomioon. Optio lunastukseen Mutta mitä Puolarmetsän sairaalalle tapahtuu sopimuskauden umpeuduttua runsaan 30 vuoden kuluttua? Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi. Sopimuspaperiin voidaan kirjata, että Espoolla on optio eli oikeus lunastaa itselleen sairaalan rakennukset, tai sitten niin, että ne siirtyvät kaupungin omistukseen joka tapauksessa. Tällä hetkellä sairaalarakennuksen tuleva kohtalo on linjattu lauseella Espoolla on tarve sairaalassa tuotettavaan palveluun sopimuskauden umpeutumisen jälkeenkin. Espoon sairaalaan tulee muun maussa kahdeksan 30- paikkaista kuntoutusosastoa sekä alueellinen terveysasema. Seniorikeskukseen rakennetaan asuntoja ja yhteistiloja noin 160 asukkaalle ja avopalvelukeskus. Teksti: Matti Valli Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto K2S Oy Kriitikot epäilevät myös, että pitkä sopimuskausi heikentää tarjoajien motivaatiota lähteä mukaan näin pitkäkestoisiin hankkeisiin ja että riskimarginaali lasketaan varmuuden vuoksi tavallista suuremmaksi. 20

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 216 Keskustakirjaston projektinjohtourakka; urakoitsijan valinta HEL 2015-001242 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 63/673 496, Töölönlahdenkatu 4-10 Päätös A päätti

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Monitoimitalot kilpailullisella neuvottelumenettelyllä Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Kokemuksia? - Toteutuivatko

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Eeva Kiviniemi Juha Kontkanen Tarja Krakau Pilvi Takala Markkinaoikeuden ratkaisutilastot 700 600 500 400 300 200 100 472 461 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Rakennuttamisen Rakentaminen ammattilainen ammattina avuksesi! Uudenmaan Projektinjohtopalvelun kuvaus Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Tekniikantie 12 Vaihde 020 779 0010 myynti@upj.fi

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana Kauhajoen kaupunki Tarjouspyyntö 2/5 Pyydämme KVR urakkatarjoustanne päiväkoti kohteestamme ohessa olevien määritysten ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin

Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin Visio: Suomen ekologisin ja palveluiltaan personoiduin uimahalli vuonna 2015 Vanha halli 1974 / 1991 = 2400 brm2.. Laajennus 2013-2015 = 2700

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Jäähallien valaistus

Jäähallien valaistus Jäähallien valaistus Mika Saari www.licon-at.fi LiCon-AT Oy Ulko- ja urheiluvalaistukseen erikoistunut konsulttitoimisto Toiut 13 vuotta markkinoilla Henkilöstöä 10 suunnittelijaa Hyvinkää Espoo Tampere

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

TAPRE JA URAKKAOHJELMAN LAADINTA

TAPRE JA URAKKAOHJELMAN LAADINTA JA URAKKAOHJELMAN LAADINTA VERSIO 30.6.2014 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -ohje 06 30.6.2014 2 (8) -TUOTE: JA URAKKAOHJELMAN LAADINTA Kuka tekee Kenelle ja mihin

Lisätiedot

EU:n jäsenvaltiot - Palveluhankintoja koskeva sopimus - hankintailmoitus - Rajoitettu menettely

EU:n jäsenvaltiot - Palveluhankintoja koskeva sopimus - hankintailmoitus - Rajoitettu menettely 1/6 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:203186-2010:text:fi:html FI-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2010/S 132-203186 HANKINTAILMOITUS

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 SÄHKÖTIETO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012 6.2.2013 1(3) TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Kortiston tarkoitus ja tavoite 2. Julkaisuversiot ST- kortiston perustamisasiakirjan mukaisesti ST- kortisto kehittää sähköurakoinnin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2

KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2 KIINTEISTÖLIITON TAPAHTUMA 25.2 22.2.2016 Pauli Riikola ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Consti lyhyesti 2 Urakoitsijan toiveita muilta osapuolilta 3 Määräsidonnaisten kustannusten ymmärtäminen 4 Lisä- ja muutostöiden

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin.

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin. TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) SISÄLLYS 1. Yleistä 1 2. Hankinnan kohde 1 3. Hankintamenettely 2 4. Tehtävät 2 5. Aikataulu 2 6. Osatarjous 2 7. Vaihtoehtoiset tarjoukset 2 9. Tarjouspyyntöasiakirjat 2 10. Rakennusaikaiset

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Julkinen puurakentaminen tilaajan näkökulmasta

Julkinen puurakentaminen tilaajan näkökulmasta Julkinen puurakentaminen tilaajan näkökulmasta Case Lusto ja Haltia Timo Kukko Nuuksiokeskus Oy / Suomen luontokeskus Haltia Puurakentaminen on hieno mahdollisuus julkiselle rakentamiselle Rakennus on

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/9 10.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/9 10.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2013 1 (5) 505 Lasten päiväkoti Laajasuon uudisrakennus; urakoitsijavalinta ja putkiteknisten töiden sopimuksen purku HEL 2012-009070 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta G5P4,

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen peruskorjaus, Nilsiänkatu 3, Taucher-talo,

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus

Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus E C D B A RK Useasta yksi RIL 260-2012 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry 7.8.2012 1 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot