POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 2/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 2/2007"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 2/2007 Norovirus sairaalassa Erityishuoltopiiristä fuusioesitys

2 Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! Toimitusjohtaja Työnjohtajat , Toimisto OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLE Elektroninen valokennohana, jossa pesuaine- ja käsihuuhdeannostelu samassa hanassa * Hanassa vesisuuttimen lisäksi erilliset pesuaine- ja käsihuuhdesuuttimet * Annostelu automaattisesti käsin koskematta vesi, saippua, käsihuuhde * Hygieeninen ohjelmoitu puhdistumaan automaattisesti * Helppo asentaa * Ruostumatonta terästä * Lisätiedot: Franke Finland Oy NAARAJÄRVI Puh. (015) Fax (015)

3 Pentti Silvola, jsairaanhoitopiirin johtaja Suunnitelmia, tavoitteita ja lupauksia Hallitus on valittu seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Samalla on hyväksytty ohjeellinen hallitusohjelma, joka tällä kertaa olikin varsin kiinnostava, mutta ei yllättävä. Sain mahdollisuuden tavata neuvottelijoita ja esittää myös näkemyksiämme kuntien ja terveydenhuollon kehittämisestä. Olennaista ohjelmassa on kasvuhakuisuus ja työllisyyden uusi tavoiteasettelu. Se turvaa pitkällä aikavälillä parhaiten väestön ikääntymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Verotusta kevennetään, mikä puolestaan laskee kuntien verokertymää: samalla se vaikeuttaa omistajiemme mahdollisuutta selviytyä kunnialla palvelutarpeen lisäkustannuksista. Uutta rahaa kuntatalouteen on luvassa vain 250 miljoonaa euroa, kun kattamattomia alijäämiä on vähintään kaksi kertaa mainittu summa. Harkinnanvaraista rahoitusta luvataankin jatkaa, samoin kunta- ja palvelurakenneuudistusta sovitun ohjelman mukaisesti. Monet pelkäävät jo nyt, että helsinkiläistä kuntaministeriä ei Pohjois-Suomi kiinnosta. Toivottavasti pelko on aiheeton. Luvassa on uusi valtionosuuslaki, mutta vasta vuodelle Toivottavasti se ottaa paremmin huomioon terveyskustannusten alueelliset erot. Terveydenhuollon lainsäädäntö uudistetaan yhdistämällä erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki yhdeksi terveyslaiksi. Uudistusta on pitkään odotettu, ja se on suuri haaste. Monet aikaisemmat hallitukset ovat juuri tätä uudistusta karttaneet peläten sen seurauksia itse palvelurakenteeseen. Olen todennut joskus aikaisemminkin, että uudistusten järjestyksen olisi pitänyt olla toinen. Ensin olisi pitänyt toteuttaa lakien yhdistäminen ja sen jälkeen palvelurakenneuudistus. Nyt joudutaan tekemään paljon turhaa ja päällekkäistä työtä, eikä hoitoprosesseja saada vieläkään toimiviksi. Uusi politiikkaohjelma terveyden edistämiseksi käynnistyy nyt koko valtakunnassa. Sitä tulisi rahoittaa muutenkin kuin pieninä projektiavustuksina. Aihe on tärkeä, ja siihen on meidänkin hyvä mennä mukaan. Miljoonapiirien sisällä on työnjakoa edelleen parannettava ja kehitettävä nykyistä palvelutuotantoa. Myös laaja sosiaaliturvan kehitysohjelma on edessä. Maakuntahallinnon rahoituksen ja ohjelmatyön uudistaminen on tulevaisuuden aluehallintoa, jota muissa Euroopan maissa jo pääsääntöisesti toteutetaan. Muutoksia on siis luvassa. Hoitotakuuta seurataan edelleen ja sairaanhoitopiireille siirretään lisää vastuuta. Kun samaan aikaan yliopistojen sisäistä kehitystä halutaan nopeuttaa, on muutoksien suhteen pysyttävä hereillä. Viime vuosi oli sairaanhoitopiirin historiassa taloudellisesti raskas. Kuluvan vuoden haasteet eivät näytä juuri helpommilta, mutta on kuitenkin katsottava luottavaisesti tulevaisuuteen. Yhdessä selviämme vaikeistakin muutoksista. 3

4 sisältö Pääkirjoitus Suunnitelmia, tavoitteita ja lupauksia Teema: Norovirus sairaalassa 5 Norovirus aiheutti laajan epidemian 6 Norovirus testasi epidemiavalmiuden sairaanhoitopiirissä 8 Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset myös epidemiatilanteissa 9 Infektio-osastolla on ollut kiirettä koko talvikauden 10 Kirurgiallakin turvauduttiin noro-osastoon 11 Noro-osastot puhdistettiin perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin 11 Yhteispäivystyskin järjesti noroeristyksen 13 Tornberg luotsaa kriisikuntien arviointityöryhmää 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas 16 Keskusleikkausosasto jakaantui kirurgian toimintaalueiksi 17 Sairaanhoitopiiri vakinaistaa henkilökuntaa ja kehittää rekrytointia 18 Oberon on täydessä käytössä psykiatrialla vanhaan järjestelmään ei enää haikailla 20 Työ ja tekijä: Tapanaisen Päivin motto: Näe suuret linjat ja tee pieniä asioita 22 Savuton sairaala tukee myös potilaiden tupakoimattomuutta 23 Oulaskankaan sairaala edelleen maan paras Stakesin potilastyytyväisyyskyselyssä 24 Erityishuoltopiirin liittyminen sairaanhoitopiiriin eteni kuntien päätettäväksi 26 Potilasyhdistys: Oulun seudun keliakiayhdistys ry 28 Curlingin salat tulivat tutuiksi 29 Aktivaattorit osoittivat, että terveellisillä elämäntavoilla vähennetään diabetes-riskiä 30 Visalassa jaettiin ansiomerkkejä 30 SuPerin tunnustuspalkinto oh. Raija Taskiselle 34 Lisbetti 4 28 LÄÄKETIETEELLISET ARTIKKELIT TARKASTETTU Kannen kuva: Olavi Määttä

5 TEKSTI: HANNU SYRJÄLÄ, INFEKTIOIDEN TORJUNTAYKSIKÖN OSASTONYLILÄÄKÄRI, OYS Norovirus aiheutti laajan epidemian Hanna Savilaakso Lumijoelta joutui tulemaan Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle 42 eristyshuoneeseen 18. huhtikuuta. Pienenä, pyöreänä viruksena tunnettu virus tunnistettiin v Näyte oli peräisin laajasta talven oksennusripuliepidemiasta Norwalkista vuodelta Viruksen perimä selvitettiin vasta vuonna 1990, jolloin tämän RNA-viruksen todettiin kuuluvan kalikiviruksiin. Norovirusta esiintyy talvipainotteisesti eri puolilla maailmaa. Normaalisti virus leviää infektoituneen veden ja ruuan välityksellä. Suomessa todetaan vuosittain mikrobiologisesti varmistettua epidemiaa, joiden aiheuttajina saattavat toimia esimerkiksi kansanvälisesti markkinoidut matalan hygieniatason maista peräsin olevat pakastetut tuotteet, kuten osterit ja vadelmat. Muutaman vuoden välein esiintyvien laajempien epidemioiden alkuperää on vaikeampi jäljittää. Noroviruksen tarttuvuus on suuri, koska hyvin pieni virusmäärä riittää aiheuttamaan infektion. Itämisaika on 12 tunnista kahteen vuorokauteen. Oireinen infektio kestää puolesta vuorokaudesta kahteen päivään, joillakin paljon pitempään. Taudinkuvaan voi liittyä äkillisesti alkavaa vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua tai ripulia. Vain osalla esiintyy kuumetta. Toipumisvaiheessa saattaa esiintyä useamman päivän voimakasta väsymystä. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu. Hoito on oireenmukaista riittävästä nesteen saannista huolehtimista, joka onnistuu useimmiten kotona. Henkilökunnan on suositeltu olevan sairauslomalla kaksi päivää oireiden loppumisen jälkeen epidemian hallitsemiseksi. Sairastettu infektio antaa vain muutaman kuukauden suojan ja seuraava, hieman muuntunut norovirus, voi aiheuttaa jälleen uuden taudin. Norovirus leviää erittäin helposti lähinnä kosketustartuntana joko suoraan oireisen potilaan eritteiden oksennus tai ripuli käsittelyn yhteydessä tai niiden saastuttamien pintojen koskettamisen yhteydessä. Vaikka virusten tarttumista henkilökunnan käsiin pidetäänkin harvinaisempana kuin bakteerien tarttumista, silti henkilökunnan käsiä pidetään merkittävimpänä syynä noroviruksen leviämiselle sairaalassa. Viimeisen 40 vuoden aikana on julkaistu 194 epidemiaa, joiden yhteydessä on jouduttu niiden hallitsemiseksi sulkemaan osastoja. Yleisin syy osastosulkuihin on ollut norovirus (44 %). Koska virusta on ollut vaikea tutkia laboratorioloissakin, vasta pari vuotta sitten osoitettiin alkoholihuuhteen tehoavan hyvin tähän virukseen. Niinpä mediassa ja jopa valtakunnallisiksi tarkoitetuissa ohjeissa yhä puhutaan yksinomaan käsienpesun tärkeydestä noroviruksen yhteydessä. Kotioloissa selvitään kyllä saippuavesipesulla, mutta sairaalaepidemiassa olemme suositelleet käsihuuhteen käyttöä. Toki silloinkin näkyvä lika pestään aina pois saippuavesipesulla, oli sitten kyseessä norovirus tai mikä muu syy tahansa. 5

6 N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Norovirus testasi epidemiavalmiuden sairaanhoitopiirissä Joulukuusta lähtien Oulun yliopistollisessa sairaalassa on mellastanut norovirusepidemia. Pahimmillaan sydäntalven aikaan norovirus häiritsi tehokkaasti toimintaa OYS:ssa, sairaanhoitopiirissä ja koko Suomessa. Tutkimuksia, toimenpiteitä ja leikkauksia jouduttiin perumaan ja siirtämään. Erityisen suurta hämminkiä ja uusia järjestelyjä epidemian hallinta on vaatinut sisätautien osastoilla, kertoo OYS:n infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä. Näin laajaa epidemiaa ei ole ollut OYS:ssa sitten 1978 elokuun salmonella-epidemian. Sekään ei koskenut tässä laajuudessa koko taloa. Lähimpänä muistissa on vuosien VRE-epidemia. Sekin esiintyi rajatummalla alueella ja oli paremmin hallittavissa. Norovirus velloo edelleenkin erityisesti sisätautien yksiköissä. Huippuvaihe alkaa olla ohi. Kuitenkaan ei tiedetä varmaa, milloin siitä päästään. Kysymyksessähän on talviajan oksennustauti, joten sen pitäisi talttua talven taittuessa kesäksi. 1 2 osastollista potilaita odotti jatkohoitopaikkaa Syrjälän mukaan erityisen hankalan yhtälön noron hallintaan ovat muodostaneet Oulun kaupungin rajalliset valmiudet sijoittaa OYS:sta vapautuvia potilaitaan jatkohoitoon, kun paikkoja ei ole riittävästi. Tässä korostuu se, että OYS joutuu eräiltä osin luopumaan erikoissairaanhoidon tehtävästään, kun se hoitaa osastoillaan oululaisia norosta jo tervehtyneitä, mutta heikkoon kuntoon menneitä vanhuksia, jotka eivät 6 Sisätaudeilla järjestettiin noropalavereita lähes päivittäin tilanteen pitämiseksi hallinnassa. Paikalla oli edustajia kaikilta osastoilta ja yksiköistä. vielä pärjää kotonaan, mutta eivät myöskään enää tarvitse erikoissairaanhoitoa. Pahimmillaan jatkohoitopaikkaa odottaneita vanhuspotilaita OYS:ssa on ollut samanaikaisesti 1 2 potilasosaston verran. Niille paikoille ei ole ollut mahdollista ottaa hoitoon uusia potilaita. Siksi leikkauksia ja muita toimenpiteitä on jouduttu perumaan. Kun sairaala on jo normaalioloissa toimintakykynsä äärirajoilla, kaikki ylimääräinen korostaa niin potilaspaikkojen kuin osaavan henkilökunnan niukkuutta, Syrjälä huomauttaa. Myönteisenä kokemuksena Syrjälä sanoo, että yhteistyö OYS:ssa on toiminut epidemian yhteydessä hyvin yli tulosyksikkörajojen, ja sairaalaa on tässä paineisessa tilanteessa onnistuttu hahmottamaan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Noropalavereilla tilanteen tasalle Epidemian kokonaishallinnan vastuuhenkilönä Syrjälä on pitänyt tärkeänä, että sairaalassa ja sairaanhoitopiirin alueella ollaan koko ajan tilanteen tasalla. Se edellyttää ajantasaista tiedottamista ja päivittäistä yhteydenpitoa. Tärkeitä tiedotusfoorumeja ovat olleet sairaanhoitopiirin intranet- ja internetsivustot. Alkuvaiheessa palavereita pidettiin tulosyksikköjen vetäjien kesken. Sen lisäksi pidettiin tulosyksiköiden sisäisiä kokouksia, joissa Syrjälä oli mukana. Sisätautiklinikassa järjestettiin pahimpaan aikaan noropalavereita päivittäin. Niissä noropotilasvirtaa ja tilannetta seurattiin ja käsiteltiin osastoittain ja niistä laadittiin päivittäin tiedote laajaan jakeluun. On ollut paljon organisatorista asiaa ja potilaiden siirtojen järjestelyjä. On pitänyt katsoa, mihin noropotilaita mahtuu ja miten saadaan kosketuseritystoimin estettyä viruksen leviäminen. Hygieniahoitajat ovat tehneet tilanteista raportteja ja antaneet tarvittavaa käytännön ohjausta noron torjuntaan liittyen. Henkilökunnasta on noin 500 sairastunut norotautiin. Valtaosa heistä on saanut tartunnan sairaalan ulkopuolelta.

7 Huhtikuun puolivälissä, 17.4., noroviruspotilaita oli enää neljä osastolla 42. Pahimmillaan oli kolme noro-osastoa sisätaudeilla ja yksi kirurgialla Helmikuun puolivälissä epidemian ollessa pahimmillaan myös kirurgian yksikössä jouduttiin järjestämään oma osasto noropotilaille. Osasto 8 oli puolentoista viikon ajan noro-oireisten ja -altistuneiden osasto kirurgialla. Yhden viikon aikana jouduttiin perumaan 180:stä 130 leikkausta. Päätöksiä jouduttiin tekemään pikaisesti. Esimerkiksi os. 3:lla yhtenä viikonloppuna peruttiin kaikki alkuviikon sydänleikkaukset yhdessä sydänkirurgian päivystäjän kanssa. Onneksi sydänkirurgisella osastolla selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Sisätautipuolella epidemia on jatkunut pitempään. Siellä noropotilaat on sijoitettu ensisijaisesti infektio-osastolle 42. Pahimmillaan noro-osastoja on ollut kolme (os. 42, 34, 31 ja tarkkailuosasto ajoittain). Hiljalleen tilannetta on purettu. Huhtikuun puolivälin tienoilla norohoito oli keskitetty os. 42:lle. Viime aikoina noropotilaita ei ole tarvinnut enää ottaa tarkkailuosastolle. Syrjälä korostaa, että kaikki henkilökuntaryhmät ovat joutuneet venymään todella paljon. On jouduttu tekemään ylimääräisiä kiertoja ja on jouduttu jäämään ylitöihin. Mitä tässä on opittu? Syrjälän mukaan pitkä, useita kuukausia jatkunut epidemia on hallinnaltaan paljon rankempi kuin esimerkiksi äkillinen suuronnettomuus, joka yleensä menee nopeasti ohi ja organisaatio palaa aika nopeasti normaaliin tilaan. Tämän epidemian seuraukset jatkuvat pitkään. Sitä mukaa, kun epidemia rauhoittuu, ryhdymme tarkemmin analysoimaan epidemian kokonaisuutta ja eri vaiheita. Tilannetta luotsaamassa vakavina sisätautien osastonylilääkärit Heikki Kauma ja Pasi Salmela sekä infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä. Kertyvää tietoa hyödynnetään esimerkiksi PPSHP:n infl uenssapandemiasuunnitelman toimivuuden arvioinnissa. Syrjälän mukaan kaikissa yksiköissä ei alkuvaiheessa välttämättä heti tajuttu, miten suuresta ongelmasta noroepidemiassa oli kyse. Tilanne katsottiin herkästi vain omien potilaiden hoidon kannalta. Vasta vähitellen ymmärrettiin, että kysymyksessä on koko sairaalaa ja ympäristöäkin koskettava yhteinen ongelma. Pohtimaan joudutaan myös Nuutinen: Epidemia parantanut yhteistyötä Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo epidemian parantaneen Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin toimijoiden yhteistyötä. Yhteisissä kokouksissa molempien puolien hoitotilanne käytiin läpi ja yhteisellä tiedottamisella pidettiin potilaat ja omaiset ajan tasalla. Kaupungin tekemät järjestelyt ovat osaltaan auttamassa loppukevään ja kesän potilassijoittelussa hoitohenkilöiden sijaisten pulan karsiessa OYS:n sairaansijoja. Nuutisen mukaan epidemia osoitti pikaisen peruskorjauksen tarpeellisuuden ja osastojen nykyaikaisen huonesuunnittelun toteuttamisen merkityksen. Tällaisissa tilanteissa lisää tilaa tarvitaan myös yhteispäivystyksen alueella. Sitä saadaan käynnistämällä kirurgian avohoitoyksikön rakentaminen viivytyksettä. Oulun kaupunginsairaalan roolia. Se toimii yhteisen suunnitelmamme mukaan pandemian yhteydessä infl uenssapotilaiden sairaalana. Vaikka pandemiaa varten kaupungilla onkin suunnitelma potilaiden siirtämisestä, tällaisen pienemmän epidemian hallinta, joka pitäisi kuulua normaalien toimivaltuuksien piiriin, tuottaa selviä vaikeuksia. Tämän epidemian aikana kaupunginsairaalaan olisi pitänyt saada toistakymmentä potilasta päivässä. Se osoittautui vaikeaksi ja kriittiseksi kysymykseksi. Tässä joudutaan käymään laajempaa keskustelua siitä, miten kaupunki pystyy ylipäänsä vastaamaan yhä kasvavaan ikääntyvien potilaiden tuomaan haasteeseen saati toimimaan vanhuspainotteisessa epidemiassa, Syrjälä sanoo. Hyvin opettavainen asia tämä on siitä, miten iso epidemia halvaannuttaa sairaalan toimintaa monella taholla. Vaikka erityinen paine kohdistuu epidemian kourissa oleviin yksiköihin, sillä on vaikutuksia myös niiden yksiköiden toimintaan, joissa epidemia ei varsinaisesti riehu. Tämä epidemia on aiheuttanut suurimmat paineet vanhuspainotteisten potilaiden vuoksi juuri sisätaudeilla. Päivystyksestä pystyttiin kotiuttamaan päivittäin potilaita nesteytyksen jälkeen takaisin kotiin, kertoo Syrjälä. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten laaja epidemia on pystytty viemään läpi koko ajan hyvässä hallinnassa, vaikka toimintoja on jouduttu rajoittamaan. Jos OYS:ssa olisi ollut vain 1- ja 2-hengen huoneita ja niissä omat wc- ja suihkutilat, epidemia olisi ollut Syrjälän mukaan helpompi hallita. Sen sijaan isot, jopa kuuden hengen huoneet, ja käytävien yhteiset vessat edistivät norovirusepidemian leviämistä. 7

8 N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset myös epidemiatilanteissa Norovirusepidemian vuoksi Oulun kaupunginsairaalassa jouduttiin turvautumaan potilaiden toistuviin siirtoihin osastoilta toisille ja muihin järjestelyihin. Uusien paikkojen saamiseksi myös pitkäaikaispotilaita siirrettiin ylipaikoille hoivakoteihin. Olemme pyrkineet hoitamaan oululaisia siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Kaupunginsairaalan tilat ovat rajalliset. Meillä oli noroa välillä kutakuinkin kaikilla osastoilla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, mutta tilanne saatiin hallintaan, kertoo ylilääkäri Heikki Pirttiaho. Jatkohoidon kannalta tilanne saatiin rajatuksi niin, että OYS:n noro-osastoilta siirrettiin OKS:n puhtaille osastoille vain noron jo sairastaneita potilaita. Tartuttavassa vaiheessa olevia noropotilaita siirrettiin vain OKS:n noro-osastona toimivalle Oulu-osastolle. Lisäksi noropotilaita tuli päivystysosastolle A3, nämä valtaosin suoraan yhteispäivystyksestä. Pirttiaho kertoo, että lähes kaikki pahimpaan aikaan OYS:sta tarjotut noropotilaat pystyttiin ottamaan kaupunginsairaalaan. Noron huippukautena tarjottiin pariin otteeseen potilasta päivässä. Me teimme potilassiirtoja OKS:n sisällä ja siirsimme pitkäaikaishoitolaitoksiin ylipaikoille potilaita, jotka jonottivat pitkäaikaishoitoon. Näin pystyimme käsittääkseni varsin hyvin ottamaan tänne noropotilaita. Olemme pyrkineet niin suureen venymiseen kuin on mahdollista. Me olemme kuitenkin hoitoketjun loppupää, ja meidän täytyy saada kotiin suurin osa tänne tulevista potilaista. Se asettaa rajan, ettei äärettömästi voi ylipaikoille ottaa. Paljon helpompi on hoitaa potilaita sänkyyn, kuten olosuhteiden pakosta joudutaan usein tekemään sisätautiklinikassa, kuin saada monisairas vanhus jalkeille ja kuntoutumaan siirrettäväksi kotiin. Pirttiaho myöntää, että kysymys pitkäaikaishoidon jatkohoitopaikoista on polttava. Niiden saaminen kuntabyrokratiassa vie kuitenkin aikaa. Tarvitaan vuosia siitä, kun tarve todetaan siihen, kun rakennus on lopulta valmis. Kaupunki ostaa ympärivuorokautisia asumispalveluja niin paljon kuin niitä Oulun ympäristöstä on saatavissa. Kaupungin omana toimintana tulossa ovat 90-paikkainen hoivakoti Rajakylään ja paikkainen ympärivuorokautiset asumispalvelut tarjoava palvelukoti Hollihakaan. Alustavien tietojen mukaan myös seurakunta alkaa rakentaa Caritaksen kylkeen uutta ryhmäkotia. Suuri panostus pitkäaikaishoitoon on uusi 90-paikkainen Intiön hoivakoti, joka otettiin käyttöön vasta runsas vuosi sitten. Vuodenvaiheessa panostettiin runsaasti uusiin ulkoa ostettuihin palvelukotipaikkoihin. Paikkoja ostettiin mm. Muhoksella toimivasta Mikevan palvelukodista. Pirttiaho muistuttaa, että kansallisella tasolla tarkastellen Oulussa jatkohoitoon pääsyn odotusajat ovat vaihdelleet 2 5 päivän välillä, kun joissakin etelän kaupungeissa odotusaika on päivää ja tavoitteena on päästä viiteen päivään. Kyllä minä ymmärrän OYS:n huolen, mutta kun katsoo ympärilleen, tilanne ei Oulun osalta niin äärimmäisen surkea ole kuin joskus lehtikirjoitusten perusteella voisi käsittää, hän sanoo. 8

9 TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Infektio-osastolla on ollut kiirettä koko talvikauden Sisätautien infektio-osastolla (os. 42) ovat parhaimmat mahdollisuudet noropotilaiden hoitoon. 20-paikkaisen osaston huoneet ja vuoteet ovat olleet kovassa käytössä koko talven ja kevään. Noropotilaita on riittänyt pahimpaan aikaan eristyshoitoon myös päiväsaliin ylipaikoille. Meillä eristys toteutettiin tarkasti. Desinfektiohuuhde, hanskat, lähikontaktitakki ja tarvittaessa maski ovat täällä kovassa käytössä. Erityisen tärkeätä on käsihuuhteen käyttö, kertoo osastonhoitaja Eeva-Maija Kivelä. V osastolle tehtiin kaksi alipainehuonetta Sars-epidemian varalle. Näiden huoneiden lisäksi muutkin huoneet voidaan laittaa erityshuoneiksi. Kaikissa huoneissa on omat wc:t. Eristyshoidossa potilailla pitää olla huonekohtaiset hoito- ja näytteenottovälineet. Se vaatii järjestelykykyä ja tavaroiden paljoutta. Normaalisti osastolla on keskimäärin viisi potilasta eristyksessä. Nyt eristyspotilaita on ollut jokaisessa potilashuoneessa ja tämä on luonnollisesti jonkin verran hidastanut käytännön hoitotyötä. On pitänyt olla tarkkana eristyksen toteutumisessa. Potilashuoneesta ei voi kesken kaiken lähteä hakemaan muualta tavaroita, kun aina on pitänyt riisua ja pukea suojavaatteet, Kivelä luettelee. Kaikki on mennyt hyvin. Kun työ ja suojautuminen hallitaan, infektio-osastolla henkilöstö itse on sairastanut noroa vähemmän kuin muualla sairaalassa. Osasto 42:n rakenne poikkeaa muista osastoista siinä, että se jakaantuu pitkällä käytävällä kahteen osaan. Potilashuoneet sijaitsevat käytävän toisella ja henkilöstön tilat toisella puolella. Pahin noroepidemia tuntuu olevan jo takana, kertovat ilmeet osastonkokouksessa infektio-osastolla 42. Potilaiden ja omaisten ohjaukseen ja tiedottamiseen on panostettu. Noron vuoksi vierailuja pyrittiin rajoittamaan. Muutama omainen on sairastunut, kun on käynyt kylässä osastolla. Potilaista suurin osa on ollut vanhuksia, ja heille jatkohoitopaikan järjestämisessä on ollut vaikeuksia. Kotiutukset ovat olleet hankalia, kun piti löytää sopiva jatkohoitopaikka, jossa eristys voitiin myös toteuttaa sekä kyydit piti olla sopivia. Se oli meillä aika härdelliä, kun piti ottaa uusia potilaita ja samaan aikaan piti toisia kotiuttaa normaalia enemmän. Kaikki piti suunnitella normaalia tarkemmin. Tiedon keruu potilaista oli tarkkaa, jotta oikeat potilaat tulisivat oikeiden potilaiden kanssa samaan huoneeseen. Lisätyövoimana oli aika paljon keikkalaisia. Joinakin öinä piti olla useampia yöhoitajia. Mitä opittiin? Kivelän mukaan osaston potilashuoneet ovat eristyksen kannalta liian ahtaita. Koska kaikkia huoneita ei ole tarkoitettu eristyshuoneiksi, tulee ahdasta, kun niihin esimerkiksi joutuu laittamaan kaksi isoa roskista. Odotamme vuodeosastoremonttia, jolloin huoneista poistettaisiin tarpeettomat tilaa vievät ammeet ja tuulikaapit sekä suihkut saataisiin joka huoneeseen. Viidessä huoneessa on jo omat suihkut. Epidemiatilanteissa huonekohtaisia tarvikkeita (mm. saturaatio- ja verenpainemittareita) on riittämättömästi. Myös varastotilat ovat riittämättömät. Henkilöstö on ollut osaavaa. Tietoja pitää tietysti päivittää jatkuvasti. Ylpeitä voimme olla siitä, että työ hallitaan ja osataan toimia hyvin poikkeuksellisissakin tilanteissa. Se tässä on myös opittu, että noropotilaiden hoitoa koskevien tiedotteiden ja ohjeistuksen pitää olla tarkkoja ja yksiselitteisen selkeitä, ettei synny erilaisia tulkintoja. Kun potilaita tulee osastolle ympäri vuorokauden, hoitajien ei tarvitsisi hirveästi puhelimessa keskustella sijoittamisista, Kivelä sanoo. 9

10 N orovirus sairaalassa TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Kirurgiallakin turvauduttiin noro-osastoon Perjantaina 16. helmikuuta illansuussa gastroenterologian potilaille tarkoitettu kirurgian osasto 8 muutettiin pikavauhdilla kirurgisten noropotilaiden osastoksi. Osastolla 8 oli hoidossa yksi noropotilas ja yksi noroaltistunut potilas. Samana iltana sinne siirrettiin päivystyksestä ja muilta kirurgian osastoilta noro-epäillyt (ripuloivat ja altistuneet) potilaat. Viikon aikana osastolle siirrettiin potilaita lähes kaikilta kirurgian erikoisaloilta; ortopedisia, urologisia ja trauma- sekä ylä gi-kanavan potilaita. Tieto muutoksesta tuli meille hyvin nopeasti ja yllättäen. Pikaisesti laadimme moniammatillisessa tiimissä yhteisen suunnitelman. Suunnittelussa olivat mukana kirurgi, infektiolääkäri, siivoustyön johtaja, osaston esimies ja hoitohenkilökuntaa. Osastoa ryhdyttiin tyhjentämään. Potilaita kotiutettiin, siirrettiin jatkohoitopaikkoihin ja toisille kirurgisille osastoille. Lisäksi alkuvaiheessa osastolla hoidettiin myös norosta puhtaita potilaita, jotka hoidettiin keskitetysti osaston toisen puolen huoneissa, kunnes heidät saatiin sijoitetuksi muille osastoille, kertovat osastonhoitaja Anne Sivonen ja apulaisosastonhoitaja Marja Lämsä. Lisää henkilökuntaa soitettiin työvuoroihin, jotta pystyttiin järjestämään erikseen hoitajat noropotilaille ja omat hoitajat potilaille, joilla ei ollut infektiota. Osaston toimiessa noro-osastona henkilökuntaa lisättiin suunnitellusti kaikkiin työvuoroihin. Toiminta ohjeistettiin tarkasti hoitokäytäntöjä, suojautumista ym. myöten. Myös vierailijat ohjeistettiin. Jo samana muutospäivänä ryhdyttiin perumaan leikkauksia Osastonhoitaja Anne Sivonen ja apulaisosastonhoitaja Marja Lämsä olivat tulilinjalla, kun osasto 8 muutettiin pikavauhdilla noro-osastoksi. seuraavan viikon ajalta. Siitä eteenpäin joka päivä tuli uusia noropotilaita ja altistuneita potilaita muilta kirurgian osastoilta ja päivystyksestä. Viikon aikana jouduttiin perumaan 130 leikkausta 180:stä. Osastolla on kuusi pientä kahden hengen potilashuonetta, joissa on oma wc. Eristystä vaativat potilaat hoidettiin näissä huoneissa, ja myöhemmin kaikissa potilashuoneissa hoidettiin eristyspotilaita. Eri erikoisalojen lääkärit kävivät päivittäin osastolla kiertämässä omat potilaansa. Osaston ulkopuolella oleva tupakkahuone suljettiin epidemian leviämisen estämiseksi. Potilaiden omaisille kerrottiin, että vierailuja toivotaan mahdollisimman vähän. Mielestämme kirurgisten noropotilaiden hoidon järjestäminen onnistui hyvin aktiivisen tilanteeseen reagoimisen vuoksi. Olemme ylpeitä henkilökunnasta ja hyvin toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Kaikki toimivat osaavasti ja oikealla asenteella. Kaikki noudattivat tarkasti infektio-osaston ohjeita, Lämsä ja Sivonen kertovat. Omasta henkilökunnasta kolme hoitajaa sairastui noroinfektioon. Infektiolääkäri ja hygieniahoi- tajat seurasivat tilanteen kehittymistä koko ajan. Kun infektiolääkäri katsoi epidemian laantuneen, kirurginen noro-osasto purettiin potilaat siirrettiin jatkohoitoon ja omille erikoisaloilleen. Siivoustyönjohtaja organisoi tehokkaan loppusiivouksen. Useita sairaala-apulaisia oli suursiivoamassa osastoa. Kaikki pinnat puhdistettiin. Kaikki kertakäyttöiset hoitotarvikkeet laitettiin roskiin. Puhtaat käyttämättömät vaatteet palautettiin pesulaan. Osasto oli todella puhdas, kun uudet potilaat tulivat hoitoon. 10

11 TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ OYS:ssa ei ole aikaisemmin koettu niin täydellistä siivousmyllerrystä osastoilla kuin nyt koettiin norovirusten hävittämisessä. Osa noropotilaita hoitaneista osastoista tyhjennettiin ja sairaala-apulaiset puhdistivat sananmukaisesti kaikki paikat jättämättä mitään sattuman varaan. Siivousyksikön puhdistusarmeija on tottunut tavanomaisiin eristyssiivouksiin. Puhdistaminen käsittää nykyajan ohjeistuksen mukaan kosketuspintojen puhdistamista. Kun noropotilaat olivat osastoilla, tehtiin normaalia eristyssiivousta. Tässä puhdistus otettiin paljon laajempina kokonaisuuksina, koska virus viihtyy pinnoilla kauemmin ja epäillään, että se voi sieltä tarttua eteenpäin, kertoo siivouspäällikkö Sirpa Pekkala. Normaalissa eristyssiivouksessa ei käytetä desinfi oivia puhdistusaineita muissa kuin eritteissä. Nyt jouduttiin ottamaan käyttöön desinfektioaineet. Nyt käytettiin jopa uutta vetyperoksidipohjaista desinfektioainetta, jonka on todettu tehoavan myös viruksiin. Täydellinen puhdistus tehtiin noropotilaiden virusten jäljiltä osastoilla 31, 34, 35, 37 ja 8. Kaikki potilashuoneet ja kaikki tilat käytiin tarkasti läpi. Samalla poistettiin kaikki ne tavarat, jotka Noro-osastot puhdistettiin perusteellisemmin kuin koskaan aikaisemmin Norovirusten hävitystyössä osastolla 34 olivat mm. sairaala-apulaiset Sisko Koski ja Johanna Sassi. olivat avonaisia pakkauksia ja joissa olisi voinut tulla kosketusta potilaista. Samassa yhteydessä vaihdettiin sisätaudeilla lisätyönä kaikki vaahtomuovipatjat hygieniapäällysteisiin patjoihin. Sii- vouspartio ei ole vielä tehnyt tehopuhdistusta osasto 42:ssa ja tarkkailuosastolla. Teimme hirveän tiivistä yhteistyötä infektioiden torjuntayksikön kanssa. Ohjeita jouduttiin täsmentämään koko ajan ja niitä tehtiin useampaan eri otteeseen. Sairaala-apulaiset ohjeistettiin. Osastoilla pidettiin yhteisiä infoja ja koulutusta koko ajan siitä, miten toimitaan tällaisissa tilanteissa. Tilanne oli outo, kun tästä ei ollut aikaisempaa kokemusta. Tietotaito on koko ajan parantunut epidemian aikana, Pekkala kertoo. Meidän väki toimi äärettömän hyvin. Tilanne saatiin hirveän hyvin haltuun. Sairaala-apulaiset tekivät pitkiä työpäiviä. Puhdistus saatiin osastoilla tehtyä tosi nopeasti muutamassa tunnissa. Moniammatillinen yhteistyö toimi osastotasolla. Pekkala korostaa tiedon jakamisen tärkeyttä yhdessä yhteisessä tilassa koko henkilökunnalle. Silloin kaikilla, hoitajilla ja sairaala-apulaisilla, ovat yhteiset pelisäännöt selvänä. Norovirus pakotti moniin erityisjärjestelyihin myös Oulun seudun yhteispäivystyksessä, jon-ne vatsatautisia tuli erittäin paljon epidemian ollessa pahimmillaan. Yhteispäivystyksen tiloissa oleva seurantatila järjestettiin eristystilaksi, jonne oksentelevat ja ripuloivat potilaat sijoitettiin, vaikkei ollut mitään varmaa, johtuiko sairaus norosta vai jos-takin muusta. Välillä seurantatilat olivat ihan täynnä noropotilaita. Pahimmillaan oli potilasta vuorokaudessa. Nyt tilanne on selvästi parempi. Heidät pyrittiin eristämään, Yhteispäivystyskin järjesti noroeristyksen ettei virus pääsisi leviämään yhteispäivystyksen muiden potilaiden mukana eri yksiköihin erikoissairaanhoidon puolelle, kertoo osastonhoitaja Maarit Willman. Epidemian alkuvaiheessa yhteispäivystys sai lähes päivittäin ohjeita siitä, mihin noropotilaita sijoitetaan. Osa oli perusterveydenhuollon potilaita ja osa siirrettiin erikoissairaanhoidon puolelle, mutta heidät pyrittiin pitämään yhteispäivystyksessä. Jos potilas ei ollut pystynyt syömään eikä juomaan ja hän oli kovasti ripuloinut tai oksennellut, hänelle annettiin suonensisäistä nesteytystä. Osassa tapauksista tilanne korjaantui sillä ja potilas voitiin päästää kotiin. Suhteellisen hyväkuntoisille annettiin ohjeet normaalista kotihoidosta ja heitä pyrittiin käännyttämään kotiin hoito-ohjeiden kanssa. Noron ollessa kiihkeimmillään myös henkilökunta sairasti, mikä aiheutti monenlaisia järjestelyjä. Yhteispäivystyksen n. 80- henkisestä hoitohenkilökunnasta yli puolet eli yli 40 hoitajaa sairasti noron. 11

12 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas Vuosi 2006 jää terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa, historiaan hoitotakuun täytäntöönpanon ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain säätämisen ansiosta. Vuoden 2006 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ennakoitua huomattavasti korkeamman palvelukysynnän ja -tuotannon seurauksena. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä kasvoi 3,6 % ja hoidossa olleiden potilaiden määrä 2,8 %, vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan toimintatuotot olivat 363,3 milj. euroa eli 7,8 % (26,2 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna Vertailukelpoisissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä toimintatuottojen kasvu oli keskimäärin 6,9 %. Kuntasopimukset ylittyivät huomattavasti. Jäsenkuntalaskutus hoitotakuuseen osoitetut määrärahat mukaan lukien kasvoi edellisestä vuodesta 10,9 %. Ilman hoitotakuuseen käytettyjä määrärahoja kasvu oli runsaat 6 %. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle, väheni 3 %. Jäsenkunnille palautettiin sopimusehtojen mukaisesti 6,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa. Vuoteen 2005 verrattuna ne lisääntyivät 25,4 milj. eurolla (7,8 %). Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin lisäys vuoteen 2005 verrattuna oli henkilöstömenoissa. Vuonna 2006 niihin käytettiin 231,2 milj. euroa eli 5,8 % edellisvuotta enemmän. Talousjohtaja Pekka Kaiston mukaan henkilöstöme- nojen kasvuun vaikuttaa hoitohenkilökunnan palkkojen erilliskorotus noin 1,8 milj. euron arvosta. Viime vuonna maksettiin lääkärihenkilöstölle ja hoitohenkilöstölle palkkoja 5,8 % enemmän kuin vuonna Muun henkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 3,7 %. Henkilökunnan työpanoksen käyttö kasvoi edellisvuodesta yhteensä 2 %. Kokonaisuudessaan vuoden 2006 vuosikate on 14,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä euroa. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni hieman vuoteen 2005 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2006 oli 93,4 %, kun vuonna 2005 se oli 96,4 %. Hoitoa odottavien potilaiden määrä laski rivakasti Hoitoon pääsyä odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä oli lain voimaan tullessa v.2005 suhteellisesti selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Odottajien määrä on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen laskenut nopeasti. Sairaanhoitopiiri saavutti lain velvoitteet vuoden 2006 loppuun mennessä muutamia, lähinnä ortopediaan liittyviä hoitoja lukuun ottamatta. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi jäsenkuntalaskutusta vuonna 2006 yhteensä noin 10 milj. euroa. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi leikkauksia ostettiin kirurgian vastuualueen hoitotakuuyksikön kautta yksityisiltä sairaaloilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä noin 6 milj. eurolla. Lisäksi hoitotakuuyksikön muihin palvelumenoihin sisältyy noin 2 milj. euron vuokratyöpanoksen osto hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden leikkausten toteuttamiseksi. Vuoden 2006 tilinpäätöksen toimintamenoihin sisältyy edellisvuoteen verrattuna poikkeavia menoja hoitotakuun osalta 5,2 milj. euroa, hoitohenkilökunnan palkankorotus 1,8 milj. euroa, potilasvakuutusmenojen kasvu 0,9 milj. euroa, hoitomaksusaatavien poisto 0,5 milj. euroa ja ensihoidon toimintamenot 0,4 milj. euroa, yhteensä 8,8 milj. euroa. Investointien menoiksi vuodelle 2006 vahvistettiin 16,2 milj. euroa, joista toteutui 93 %. Vuodelle 2007 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit olivat kertomusvuonna 6,7 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2005 tasoa. Tietokoneohjelmistojen hankintaan käytettiin 1,2 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa suurempi summa kuin vuonna Rakennusinvestoinnit 7 milj. euroa olivat lähes 0,2 milj. euroa vuotta 2005 pienemmät. Henkilöstön (palveluksessa olevien) määrä sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2006 keskimäärin 6107 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana lähes 2 %, 118 henkilöllä. Toteutunut työaika oli 4338 henkilötyövuotta. Kasvua oli noin 2 %, josta suurin osa hoitohenkilökunnan ryhmässä (75 htv). Sairauspoissaolopäiviä kertyi yhteensä eli 17,6 päivää / henkilö. Positiivista oli, että sairauspoissaolojen määrä väheni vuodesta ,3 % (henkilöstön määrään suhteutettuna). Haasteena hoitoon pääsyn turvaaminen pysyvästi Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan kuluvan vuoden 2007 osalta haasteena on hoitoon pääsyn turvaamiseksi säädetyn lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lain määräysten toteuttamiseksi tarvitaan palvelutuotannon pysyvää lisäystä tietyillä operatiivisilla aloilla. Sairaanhoitopiirissä lain kustannusvaikutukset vuoden 2007 talousarviossa ovat 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin koko maassa arvioitua noin 1,5 % kustannusten pysyvää lisäystä. Hoitotarpeeseen vastaamiseen liittyy myös sairaanhoitopiirin lähivuosien suurin rakennusinvestointihanke; kirurgisen avohoitoyksikön toteuttaminen. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen sopimusjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 alusta siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg-järjestelmän käyttöön. Tällä varmistetaan osaltaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Valtioneuvoston asetus alueellisesta yhteistyöstä korostaa sairaanhoitopiirien roolia. Ase- 12

13 TEKSTI JA KUVA: OLAVI MÄÄTTÄ Tornberg luotsaa kriisikuntien arviointiryhmää Iin kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin luotsaama kolmihenkinen työryhmä etsii ulospääsyä Oulun läänin neljän kriisikunnan ongelmiin. Tarkoitus on arvioida, kykenevätkö mainitut kunnat täyttämään niille säädetyt lakisääteiset tehtävät, ja tehdä ehdotuksia kuntien talouden vakauttamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi. Ulkopuolisena puolueettomana puheenjohtajana toimivan Kyösti Tornbergin listalla ovat Kestilä, Rantsila, Utajärvi ja Puolanka. Lisäksi arvioinnin alla on Ylivieskan kaupunki Keski- ja Itä- Suomen kuntien ryhmässä, jossa etsitään ratkaisuja Joutsenon kunnanjohtajan Kari Korkiakosken johdolla. Lapissa arviointityöryhmää vetää Lapin sairaanhoitopiirin entinen johtaja Matti Kakko. Työ perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin. Lähtökohtana on huoli siitä, että selvitysmenettelyn alla olevien kuntien talous uhkaa vaarantaa peruspalvelujen järjestämisen. Talouden eri tunnuslukujen avulla asetuksella on määritelty arviointimenettelyyn otetut 15 kuntaa, joista Oulun ja Lapin lääneistä kummastakin on viisi ja muualta maasta viisi kuntaa. Lapista arviointimenettelyssä ovat Keminmaa, Pelkosenniemi, Enontekiö, Muonio ja Utsjoki. Muualta maasta tarkastelussa ovat Leivonmäki, Puumala, Rääkkylä, Lehtimäki ja Karjaa. Kunkin kunnan kolmihenkiseen arviointiryhmään kuuluu puheenjohtajan lisäksi yksi kuntien nimeämä edustaja ja sisäministeriön edustajana hallitusneuvos Arto Luhtala. Varsinainen työ käynnistyi huhtikuun puolivälissä. Ryhmät laativat pidettävien arviointikokousten perusteella ehdotuksensa ao. kuntien valtuustoille syksyyn mennessä. Tämä on niin uusi menettely, että on vaikea arvioida, mihin se johtaa. Syksyyn mennessä jokaiselle kriisikunnalle laaditaan ohjelma, jonka perusteella niillä olisi mahdollisuus selviytyä, sanoo Oulun läänin neljän kriisikunnan arviointityöryhmän puheenjohtaja Kyösti Tornberg. Kunnat on valittu heikon talouden perusteella Kunnat on valittu arviointimenettelyyn valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen talouden raja-arvojen perusteella. Ne alittuvat, jos kunnan kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös, jos kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi, lainamäärä on vähintään 50 % maan kuntien keskimääräistä lainamäärää korkeampi, taseessa on kertynyttä alijäämää, omavaraisuusaste on alle 50 % ja kunnan suhteellinen velkaosuus on vähintään 50 %. Tornberg korostaa, että arviointimenettely on hyvin poikkeuksellinen menettely. Ryhmä paneutui aloituskokouksissa mahdollisimman perusteellisesti taloustilanteeseen talousarvioiden, tilinpäätösten ym. asiakirjojen perusteella. Tietojen perusteella arvioidaan, mitä keinoja voisi olla kunnan talouden kuntoon saamiseksi. Niistä ryhmä tekee ehdotukset. Syksyyn mennessä jokaiselle kunnalle laaditaan ohjelma, jonka perusteella kunnilla olisi mahdollisuus selviytyä ja kyetä palvelunsa järjestämään, Tornberg sanoo. Kuntien valtuustot ottavat kantaa ohjelmiin. Laki lähtee siitä, että jos valtuustopäätökset ja kuntien toimet eivät johda tuloksiin, valtioneuvosto voi v alussa tehdä eduskunnalle lakiesityksen kuntajaon muuttamiseksi, joka voi johtaa viime kädessä kuntien pakkoliitoksiinkin. Tavoitteenamme on saada aikaan taloutta vakauttavia ja palveluja turvaavia toimenpiteitä. Voi olla myös kuntia, joihin kuntaliitoskaan ei ole ratkaisu. Silloin täytyy miettiä muitakin keinoja, Tornberg sanoo ja toteaa, että jo tässä vaiheessa Kestilä ja Rantsila ovat pohtimassa kuntaliitosta yhtenä vaihtoehtona. Syrjäisyys altistaa kriisiin Pitkään ennen Iitä mm. Ranualla ja Kuusamossa kunnanjohtajana toiminut Tornberg tuntee itse hyvin pohjoisen kuntien vaikeudet. Talouden tunnusluvut tahtovat olla heikoimpia juuri kasvukeskuksista kauimpana olevissa harvaanasutuissa kunnissa, joissa veronmaksajiakin on vähän. Tällaisia kuntia ovat nytkin listalla olevat kriisikunnat. Niissä väestön ikärakenne on epäedullinen ja väki asuu isolla alueella. Palvelujen järjestäminen ei muutoinkaan ole kovin kustannustehokasta. Tornberg arvelee, että näiden olosuhdetekijöiden lisäksi on jonkin verran muitakin kuntapäätöksistä ja linjanvedoista johtuvia tekijöitä. Terveydenhuolto on yksi keskeinen kustannustekijä. Erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Nykyisellään esimerkiksi Iin kunnan toimintamenoista erikoissairaanhoidon osuus on yli 25 prosenttia. Mainituissa kriisikunnissa sen osuus on vähintäänkin samaa luokkaa. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi jos perusterveydenhuolto on hyvin organisoitu, päteviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia on riittävästi, hoitoon osataan ohjata oikein ja oikeat asiat osataan tehdä perusterveydenhuollossa, niillä tekijöillä on vaikutusta myös kustannustehokkuuteen, Tornberg sanoo. 13

14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätös: Hoitojonot purettiin, palvelujen kysynnän kasvu oli erittäin voimakas Vuosi 2006 jää terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidossa, historiaan hoitotakuun täytäntöönpanon ja kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain säätämisen ansiosta. Vuoden 2006 osalta sairaanhoitopiirille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi ennakoitua huomattavasti korkeamman palvelukysynnän ja -tuotannon seurauksena. Sairaanhoitopiirin yksiköihin saapuneiden lähetteiden määrä kasvoi 3,6 % ja hoidossa olleiden potilaiden määrä 2,8 %, vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan toimintatuotot olivat 363,3 milj. euroa eli 7,8 % (26,2 milj. euroa) suuremmat kuin vuonna Vertailukelpoisissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä toimintatuottojen kasvu oli keskimäärin 6,9 %. Kuntasopimukset ylittyivät huomattavasti. Jäsenkuntalaskutus hoitotakuuseen osoitetut määrärahat mukaan lukien kasvoi edellisestä vuodesta 10,9 %. Ilman hoitotakuuseen käytettyjä määrärahoja kasvu oli runsaat 6 %. Myynti ulkokunnille, lähinnä OYS:n erityisvastuualueelle, väheni 3 %. Jäsenkunnille palautettiin sopimusehtojen mukaisesti 6,1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 349,6 milj. euroa. Vuoteen 2005 verrattuna ne lisääntyivät 25,4 milj. eurolla (7,8 %). Menolajeittain tarkasteltuna summaltaan merkittävin lisäys vuoteen 2005 verrattuna oli henkilöstömenoissa. Vuonna 2006 niihin käytettiin 231,2 milj. euroa eli 5,8 % edellisvuotta enemmän. Talousjohtaja Pekka Kaiston mukaan henkilöstöme- Toimintatuotot 2006 TOIMINTATUOTOT YHT. 363,3 milj. (Tuloslaskelmaosa ei sisällä satunnaisia tuottoja) nojen kasvuun vaikuttaa hoitohenkilökunnan palkkojen erilliskorotus noin 1,8 milj. euron arvosta. Viime vuonna maksettiin lääkärihenkilöstölle ja hoitohenkilöstölle palkkoja 5,8 % enemmän kuin vuonna Muun henkilöstön osalta palkkasumman kasvu oli 3,7 %. Henkilökunnan työpanoksen käyttö kasvoi edellisvuodesta yhteensä 2 %. Kokonaisuudessaan vuoden 2006 vuosikate on 14,5 milj. euroa ja tilikauden alijäämä euroa. Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin talous heikkeni hieman vuoteen 2005 verrattuna. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku vuonna 2006 oli 93,4 %, kun vuonna 2005 se oli 96,4 %. Hoitoa odottavien potilaiden määrä laski rivakasti Toimintakulut 2006 Hoitoon pääsyä odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä oli lain voimaan tullessa v.2005 suhteellisesti selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Odottajien määrä on kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen laskenut nopeasti. Sairaanhoitopiiri saavutti lain velvoitteet vuoden 2006 loppuun mennessä muutamia, lähinnä ortopediaan liittyviä hoitoja lukuun ottamatta. Hoitotakuun toteuttaminen lisäsi jäsenkuntalaskutusta vuonna 2006 yhteensä noin 10 milj. euroa. Hoitotakuun tavoitteiden saavuttamiseksi leikkauksia ostettiin kirurgian vastuualueen hoitotakuuyksikön kautta yksityisiltä sairaaloilta ja muilta sairaanhoitopiireiltä noin 6 milj. eurolla. Lisäksi hoitotakuuyksikön muihin palvelumenoihin sisältyy noin 2 milj. euron vuokratyöpanoksen osto hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden leikkausten toteuttamiseksi. Vuoden 2006 tilinpäätöksen toimintamenoihin sisältyy edellisvuoteen verrattuna poikkeavia menoja hoitotakuun osalta 5,2 milj. euroa, hoitohenkilökunnan palkankorotus 1,8 milj. euroa, potilasvakuutusmenojen kasvu 0,9 milj. euroa, hoitomaksusaatavien poisto 0,5 milj. euroa ja TOIMINTAKULUT YHT. 349,6 milj. (Tuloslaskelmaosa ei sisällä rahoituskuluja eikä poistoja) ensihoidon toimintamenot 0,4 milj. euroa, yhteensä 8,8 milj. euroa. Investointien menoiksi vuodelle 2006 vahvistettiin 16,2 milj. euroa, joista toteutui 93 %. Vuodelle 2007 siirtyvien hankkeiden arvo on noin 1,7 milj. euroa. Pääasiassa lääkinnällisten koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintainvestoinnit olivat kertomusvuonna 6,7 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2005 tasoa. Tietokoneohjelmistojen hankintaan käytettiin 1,2 milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa suurempi summa kuin vuonna Rakennusinvestoinnit 7 milj. euroa olivat lähes 0,2 milj. euroa vuotta 2005 pienemmät. Henkilöstön (palveluksessa olevien) määrä sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2006 keskimäärin 6107 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana lähes 2 %, 118 henkilöllä. Toteutunut työaika oli 4338 henkilötyövuotta. Kasvua oli noin 2 %, josta suurin osa hoitohenkilökunnan ryhmässä (75 htv). Sairauspoissaolopäiviä kertyi 14

15 yhteensä eli 17,6 päivää / henkilö. Positiivista oli, että sairauspoissaolojen määrä väheni vuodesta ,3 % (henkilöstön määrään suhteutettuna). Haasteena hoitoon pääsyn turvaaminen pysyvästi Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan kuluvan vuoden 2007 osalta haasteena on hoitoon pääsyn turvaamiseksi säädetyn lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lain määräysten toteuttamiseksi tarvitaan palvelutuotannon pysyvää lisäystä tietyillä operatiivisilla aloilla. Sairaanhoitopiirissä lain kustannusvaikutukset vuoden 2007 talousarviossa ovat 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin koko maassa arvioitua noin 1,5 % kustannusten pysyvää lisäystä. Hoitotarpeeseen vastaamiseen liittyy myös sairaanhoitopiirin lähivuosien suurin rakennusinvestointihanke; kirurgisen avohoitoyksikön toteuttaminen. Palvelujen mahdollisimman tehokkaan järjestämisen ja hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen sopimusjärjestelmä vaatii kehittämistä. Vuoden 2008 alusta siirrytään valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg-järjestelmän käyttöön. Tällä varmistetaan osaltaan kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen, potilaiden hoitoon pääsyn turvaaminen ja jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu. Valtioneuvoston asetus alueellisesta yhteistyöstä korostaa sairaanhoitopiirien roolia. Asetuksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta valtuusto on hyväksynyt em. suunnitelman osana toimintaja taloussuunnitelmaa vuosille Edelliseen liittyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) liittyvän puitelain huomioon ottaminen. Eduskunnan helmikuussa 2007 hyväksymä puitelaki tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huomattavasti. Syntyy uusia kuntia ja uusia palvelujärjestelmiä puitelain määrittelemin tavoittein. Sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri yhdistyvät mahdollisesti jo vuoden 2008 alusta. Monet kunnat haluavat myös yhdistää perusterveydenhuollon, siihen läheisesti liittyvät sosiaalitoimen palvelut ja erikoissairaanhoidon yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Uudistumisen päämääränä on selkeä ja nykyistä palvelukykyisempi ja taloudellisempi tuotantojärjestelmä. Sairaanhoitopiiri on mukana hankkeiden toteuttamisessa kuntien toivomassa laajuudessa. Näyttää selvältä, että puitelaki vahvistaa sairaanhoitopiirien asemaa tuoden samalla uusia tehtäviä, Silvola toteaa. Vieras Virosta tutustui keskoshoitoon HANNU MARJAMAA Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen puoliso rouva Evelin Ilves tutustui OYS:n keskoshoitoon vierailullaan 15. maaliskuuta Lasten ja nuorten klinikassa. Kiinnostuksen yksi lähtökohta oli se, että hän on työskennellyt takavuosina hoitajana virolaisessa sairaalassa vastasyntyneiden osastolla. Rouva Ilvekselle ja hänen seurueelleen esiteltiin vastasyntyneiden hoitoyksikön toimintaa. Kuvassa ovat rouva Ilvestä ottamassa vastaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola, vs. ylihoitaja Seija Miettinen, Lasten ja nuorten tulosyksikön johtaja Päivi Tapanainen ja lastentautien professori Mikko Hallman. 15

16 TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Keskusleikkausosasto jakaantui kirurgian toiminta-alueiksi OYS:n keskusleikkausosasto on jaettu neljään erilliseen toimintaalueeseen 19.3 lähtien. Jako noudattaa kirurgisten erikoisalojen mukaista jakoa. Muutoksella tehostetaan toimintaa ja parannetaan hoitoprosessin sujuvuutta. Hoitohenkilökunta pystyy nyt entistä paremmin keskittymään omaa erityisosaamistaan edellyttäviin tehtäviin. Kaikki kirurgian erikoisalat käsittänyt keskusleikkausosasto oli ajan saatossa paisunut suureksi kokonaisuudeksi johtamisen, osaamisen hallinnan ja potilaan hoidon kannalta.. Toimenpiteiden määrä on lisääntynyt ja vaatimukset toiminnan tehostamiseksi ovat kasvaneet. On keskitytty yhä enemmän vaativaan kirurgiaan. Osaamisen sekä välineiden ja laitteiden hallinta on monimutkaistunut. Johtamisjärjestelmäkin kaipasi uudistumista. Ennen kaikkien hoitajien piti hallita koko kirurgian erikoisalojen kirjo. Yhtenä päivänä hoitaja saattoi työskennellä sydänleikkaussalissa, toisena päivänä neurokirurgisessa tai urologisessa leikkaussalissa jne. Hyvin suuri ero on mm. välineistössä ja anestesiassa. Nyt on pyritty pienentämään osaamisaluetta, kertovat osastonhoitajat Tuula Virsiheimo ja Irma Länkinen. Hoitajat voivat keskittyä muutamaan kirurgian erikoisalaan. Potilaita hoidetaan nyt aiempaa pienemmissä ryhmissä. Myös uuden hoitajan on helpompi perehtyä ensin pienempään Keskusleikkausosasto Johtotiimi - oyl Päivi Laurila - oh Irma Länkinen, leikkaushoitotyö - oh Tuula Virsiheimo, anestesiahoitotyö Toiminta-alue 1 - Gastroenterologinen kirurgia: salit Urologia: salit Päivystyssali 7 - aoh Raija Kujala - vastaava kirurgi Tero Rautio - vastaava anestesialääkäri Timo Salomäki Toiminta-alue 2 - Thorax- ja verisuonikirurgia: salit Pohjoinen keskusröntgen: hybridi ja 3D-angio - Anestesian toimenpidehuone - aoh Päivi Widgren - vastaava kirurgi Martti Lepojärvi - vastaava anestesialääkäri Vilho Vainionpää alueeseen, ja myöhemmin hän voi laajentaa osaamistaan. Suuressa yksikössä henkilöstöllä on ollut vaikea vaikuttaa omaan työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Isossa yksikössä vastuun kantaminen ja sitoutuminen on löysempää kuin pienemmissä Toiminta-alue 3 yksiköissä, joissa työntekijät hahmottavat paremmin oman työnsä merkityksen. Kun ei koe pystyvänsä hallitsemaan, seuraukset näkyvät työpahoinvointina ja poissaoloina. Selvitysten mukaan keskusleikkausosastolla on ollut 20 poissaolopäivää henkilöä - Plastiikka- ja käsikirurgia: Sali 8 - Ortopedia ja traumatologia: salit Neurokirurgia: salit ja IMRI - aoh Arja Heino - vastaava kirurgi Martti Lakovaara - vastaava anestesialääkäri Petri Kukkonen - vastaava anestesialääkäri Eila Sonkajärvi (nki, Imri) Toiminta-alue 4 - Heräämö 1 - Heräämö 2 - Urologian heräämö - aoh Outi Kääriäinen 16

17 kohti vuodessa, kun se terveydenhuoltoalalla on keskimäärin päivää. Painetta muutokseen lisäksi myös hoitotakuulaki. Leikkauksia piti saada tehtyä yhä enemmän. Toiminnan uudelleen organisointiin liittyy myös uusi johtamisjärjestelmä. Keskusleikkausosaston johtotiimin muodostavat osastonylilääkäri Päivi Laurila ja osastonhoitajat Irma Länkinen ja Tuula Virsiheimo. Tiimi tukee toiminta-alueiden päivittäistä hoitotyötä. Sen vastuulla on toiminnan, talouden, osaamisen ja päivittäisen työn organisointi. Työn hallinta paranee Muutos on suurin sairaanhoitajien ja anestesialääkäreiden kannalta. He erikoistuvat entistä suppeamman alueen asiantuntijoiksi. Näin heidän syvällinen osaamisensa paranee. Muutokset tuloksena tänne Keskusleikkausosaston johtotiimin muodostavat osastonhoitaja Irma Länkinen, osastonylilääkäri Päivi Laurila ja osastonhoitaja Tuula Virsiheimo. saadaan entistä parempaa työn hallintaa, Laurila, Länkinen ja Virsiheimo vakuuttavat. He korostavat muutoksen varmistavan sen, että potilaat pääsevät leikkaukseen suunniteltuna päivänä. Leikkausten peruutusten määrä vähenee. Suunnittelu on entistä tehokkaampaa ja se ottaa entistä paremmin huomioon realiteetit ilman ylioptimismia ja tyhjiä lupauksia. Nyt voidaan paremmin välttää potilaan tarpeetonta viipymistä osastolla. Jos porukka näillä toimintaalueilla saadaan suunnittelemaan omat asiansa paremmin, ehkä sitä kautta henkilökunta jaksaa siellä paremmin, sairauspäivien määrä pienenee ja leikkaussalit saadaan pidetyksi auki entistä varmemmin. Henkilökunnan poissaolojen ja sairastumisten vuoksi leikkaussaleja on jouduttu aamun pikapäätöksillä yllättäen sulkemaan, he kertovat. Sairaanhoitopiiri vakinaistaa hoitohenkilökuntaa ja kehittää rekrytointia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vakinaistaa yhteensä 161 määräaikaista sijaista kevään 2007 aikana. Suurin osa vakinaistettavista on sairaanhoitajia. Lisäysten jälkeen sairaanhoitopiirissä on yhteensä 453 vakinaista sisäistä sijaista. Sairaanhoitopiirissä halutaan näin varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden pysyminen omassa talossa terveydenhuollon työvoiman saatavuuden vaikeutuessa. Tehtävät perustetaan keskitettyyn rekrytointipalveluun, joka hoitaa henkilöstöresurssien ohjauksen hoidollisiin yksiköihin erilaisissa sijaistarpeissa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa sisäisten sijaisten suhteellinen osuus on lisäyksen jälkeen samalla tasolla kuin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja selvästi korkeampi kuin Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistol- lisissa sairaaloissa. Vakinaistamistoimenpiteiden lisäksi sairaanhoitopiirissä kehitetään rekrytointia ja sijaisten ohjausta sekä työolosuhteita eri alan ammattilaisten yhteistyönä. Henkilöstöresurssit edelleen kohtalaiset Vaikka sairaanhoitopiirissä joudutaan supistamaan toimintoja kevään ja kesän 2007 aikana, henkilöresurssit ovat edelleen kohtalaiset. Henkilöstömäärä jopa kasvoi vuoden 2006 aikana n. 2 % ja se oli vuoden lopussa yhteensä 6107 henkilöä. Merkittävimpiä lisäykset ovat olleet hoitohenkilöstöryhmässä, joka muodostaa n. 56 % koko henkilökuntamäärästä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hoitohenkilöstöryhmässä määrällinen lisäys on ollut lähes 21 %, mikä tarkoittaa n. 600 hoitohenkilöä. Muissa ammattiryhmissä lisäys on ollut em. seurantajakson aikana n. 10 %. Vaikka henkilökuntamäärä on pysynyt alkukevään 2007 aikana ennallaan, työntekijäresurssit eivät tahdo edelleenkään riittää. Terveydenhuollon tarpeet kasvavat ja muuttuvat koko ajan, mikä puolestaan lisää henkilökunnan osaamisvaatimuksia. Tällä hetkellä henkilökunnan poissaoloihin, kuten vuosilomaja sairauslomasijaisuuksiin ammattitaitoisen henkilöstön saaminen on vaikeutunut. Tulevina vuosina henkilökunnan eläköityminen kolminkertaistuu, mikä lisää entisestään rekrytointipaineita. Suurena haasteena on pitää nykyiset ja uudet työntekijät tyytyväisenä kehittämällä työtä ja työolosuhteita, mm. panostamalla työntekijöiden osaamisen, työnjaon sekä työssä jaksamisen kehittämiseen. Keskitetty rekrytointipalvelu aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Tavoitteena on, että uusi työntekijä löytää työnantajan helpommin yhden kanavan kautta. Henkilöstöresurssitarpeet ovat tiedossa kokonaisuutena rekrytointipalveluissa ja näin resurssien ohjaukseen on olemassa entistä paremmin tietoa. Yksiköiden esimiesten paineita keskitetty palvelu vähentää huomattavasti, kun puhelinsoittelu mahdollisille sijaisille jää heiltä pois. Täyteen vauhtiin keskitetty palvelu pääsee kesän aikana, kun uusi sähköinen rekrytointi- ja sijaisten hallintajärjestelmä saadaan käyttöön. 17

18 TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Oberon on täydessä käytössä psykiatrialla - vanhaan järjestelmään ei enää haikailla Osastonsihteerit Terttu Kortetjärvi ja Outi Isomursu ovat tyytyväisiä Oberonin käyttäjiä. Oberon-potilastietojärjestelmä on vääjäämättä siirtämässä vanhan Sapon historiaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sa- malla, kun Oberonin käyttö laajenee osa osalta OYS:ssa, Sapo on psykiatrialla ja Oulaskankaan sairaalassa siirretty syrjään eikä sen suuntaan enää haikailla. Tavoitteena on, että OYS:ssa Oberon otetaan kokonaisuudessaan käyttöön ensi vuoden (2008) alussa. Visalan sairaalassa aloitetaan syksyllä 2007 Oberonin käyttö vaiheittain edeten niin, että myös vuoden vaihteessa otetaan käyttöön Avos-osuus. V alusta Sapoa ei enää käytetä potilastietojen kirjaamiseen koko sairaanhoitopiirissä. Oulaskankaalla se otettiin käyttöön syyskuussa Psykiatrialla sen viimeiset osat eli avohoitokäynnit ja osastohoitojaksot -osio (Avos) otettiin käyttöön , kun tietoja ruvettiin kirjaamaan suoraan uuteen järjestelmään. Koko Oberon kaikkine osineen on käytössä aikuis- ja nuorten psykiatrian puolella. Lastenpsykiatrialla Avos-osio otetaan käyttöön samanaikaisesti OYS:n kanssa. Oberonin Henkilötiedot ja lähetteet -osiota (Henlä) on psykiatrialla käytetty jo keväästä 18

19 Koulutukset ja käyttöönotto toteutuivat suunnitelman mukaan psykiatrialla, tässä pääkäyttäjät Kaisa Karvonen ja Marjo Sirviö lähtien. Sähköiset lähetteet otettiin käyttöön koko psykiatrian klinikassa v Palautteen perusteella koulutukseen on oltu tyytyväisiä. Tavoitteen mukaan kaikki ohjelmaa käyttävät saivat kolmen tunnin käyttökoulutuksen. Hoitajat ovat saaneet täsmäkoulutusta sen mukaan, työskentelevätkö he osastolla vai poliklinikalla. Myös osastolla työskentelevät hoitajat ovat saaneet koulutusta, samoin päivystyshenkilökunta, kertovat pääkäyttäjät Marjo Sirviö ja Kaisa Karvonen. He ovat vastanneet Oberonin käyttöönotosta. Koulutukseen ei ole tarvinnut väkeä houkutella. Jouduimme laittamaan sitä enemmänkin kuin alun perin oli laskettu. Siihen kannattaakin panostaa, että kyselyrumba voidaan välttää käyttöönoton yhteydessä. Muutosta ei ole pelätty. Asenteet ovat olleet hyvät. Jonkin verran sanottiin, että varausten kirjaaminen on lisännyt työmäärää, kun Sapossa sitä ei tehty. Oberonin ajanvarausohjelma on psykiatrialla laajassa käytössä hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä myöten. Avosia (avo- ja osastohoidot) käyttävät eniten osastonsihteerit. Hoitohenkilökuntakin sai koulutusta siihen. Vaikkeivät he sitä usein tarvitsisikaan, he pystyvät käyttämään sitä esimerkiksi yövuorossa potilaan osaston siirtoa koskevaan potilaskirjaukseen. Oberonin myötä ajanvarausohjelmien käyttö laajeni, kun Sapo-ajanvaraus oli vain vähän käytössä. Varaukset ovat käytössä kaikissa toimipisteissä. Psykiatrialla ohjelmaan on lisätty omia erityispiirteitä. Esimerkiksi ohjelmaan merkitään potilaiden erilaiset hoitopäätökset ja rajoitukset sekä lomat. Oberonin hermokeskus koulutustiloineen on sijainnut projektin alusta lähtien n. 1,5 vuoden ajan väliaikaisissa parakkitiloissa psykiatrian alueella. Osastot sijaitsevat hajallaan Kontinkankaalla ja OYS:n puolella sekä etäpisteissä kaupungin keskustassa, Kiimingissä ja Limingassa. Ei tätä kannata pelätä Osastonsihteerit Terttu Kortetjärvi ja Outi Isomursu psykiatrian poliklinikalta ovat tykänneet käyttää Oberonia. Ei tätä kannata pelätä. Tämän omaksuu helposti ja se myös selkeyttää tekemistä, he kertovat tiedoksi niille, jotka eivät vielä käytä koko Oberonia. Poliklinikka on toiminut koko psykiatrian yksikön pilottina Oberonin käyttöönotossa. Isomursu ja Kortetjärvi toimivat myös toimipisteessään järjestelmän käytön yhdyshenkilöinä. Ohjelma on nykyaikainen windows-pohjainen ja siinä on selkeä näyttö verrattuna vanhaan sapoon. Ajanvarauspuoli toimii hyvin helpottaen sihteerien työtä, kun hoitajat ovat laittaneet tiedot koneelle, he kertovat. 19

20 T yö ja tekijä Lastentautien ja lasten endokrinologian erikoislääkäri Päivi Tapanainen ei ollut kuvitellut siirtyvänsä hallinnollisiin johtotehtäviin. Toisin kuitenkin kävi. Viime syyskuusta lähtien hän on toiminut Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikan johdossa, tulosyksikön johtajana. Uusi tehtävä on merkinnyt lähes tyystin luopumista kliinisestä työstä. Työ on johtamista, hallinnointia, kehittämistä ja talouden suunnittelua. Tulosyksikönjohtajuus on iso ja mielenkiintoinen haaste. Jokainen työpäivä on erilainen ja usein yllättäväkin. Vastasin kaksi vuotta klinikkamme henkilöstöhallinnosta, joka kyllä on auttanut uuteen tehtävään sopeutumisessa. Potilastyöstä en ole malttanut kokonaan luopua, katson omia potilaitani yhtenä aamupäivänä viikossa silloin, kun muut työt antavat siihen mahdollisuuden. Pysyn myös toistaiseksi takapäivystysringissä. Haluan, että tuntuma kliiniseen työhön säilyy, olenhan melkoisen osa elämästäni satsannut näihin asioihin ja olen myös pitänyt työstäni, Päivi Tapanainen selventää. Työpaikka on hänelle ennestään hyvin tuttu, sillä hän on toiminut klinikan leivissä luvun alusta lähtien muutamaa Yhdysvaltain tutkimusvuotta lukuun ottamatta. Juuri siellä hän kiinnostui lastenendokrinologiasta ja päätti erikoistua lastentauteihin ja hankkia lastenendokrinologian suppean pätevyyden. Hän väitteli v ja sai lastenlääkärin pätevyyden Oulussa v Lasten endokrinologin spesialiteetin hän sai v. 1994, josta lähtien työpaikka on ollut OYS. Syntyään Päivi Tapanainen on Peräseinäjoelta, Etelä-Pohjanmaalta. Luonteen vilkkaus ja vahva sosiaalisuus lienevät äidin perua rajantakaisesta Karjalasta. Vanhemmat olivat tasavahva coctailpari, jossa yhdistyvät vilkas karjalaisuus ja aikaansaava eteläpohjalaisuus. TEKSTI JA KUVAT: OLAVI MÄÄTTÄ Päivi Tapanainen on johtanut puolen vuoden ajan OYS:n Lasten ja nuorten klinikkaa ja tulosyksikköä. Tapanaisen Päivin motto: Näe suuret linjat ja tee pieniä asioita Ouluun hän tuli miehensä Juha Tapanaisen perässä. Jo kouluajoista lähtien olimme olleet yhdessä. Ajattelin tulla käymään Ouluun niin pitkäksi aikaa, että hän saa tutkimustyönsä valmiiksi. Tämä mies Tapanainen toimii nyt professoriylilääkärinä ja OYS:n Naistentautien ja genetiikan tulosyksikön johtajana. Osaava henkilöstö on tärkein voimavara Arvokkain voimavara täällä on osaava ja hyvin voiva henkilöstö, hoitajat ja lääkärit. Heistä täytyy pitää hyvää huolta. Myös tulevaisuutta pitää suunnitella tarkoin, että saadaan osaavaa henkilöstöä. Hoitohenkilökunnan saanti ja riittävien resurssien turvaaminen on isoin haaste. Nuorten lääkäreiden rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia kahtena viime vuotena. Nyt näkymät ovat valoisammat. Myös n. suppeiden erikoisalojen lääkäriosaajia tarvitaan. Toiminta on herkästi haavoittuvaa, koska meillä on paljon suppeita erikoisaloja yhden osaajan varassa (lasten sydäntaudit, reuma jne.). Pidän tulevaisuudessa tärkeänä osaavien ihmisten kouluttamista myös näille erikoisaloille. Taloudenhoitoa ei pidä myöskään unohtaa, onhan hyvä talous toiminnan perusta. Työtä tehdään kunnille ja sitä pitää tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Haluan pitää hyvää huolta taloudesta, vaikka talouteen katsomisesta ei saisi muodostua toiminnan pääasia. Kustannusten miettiminen on kuitenkin välttämätöntä. Haluan huolehtia myös siitä, että hoito, opetus ja tutkimus kehittyvät ja akateemisuus säilyy. 20

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu 4/2017 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa MITÄ JOS NORO-VIRUS YLLÄTTÄÄ VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja

Lisätiedot

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-elokuu 8/2011 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto Hoidossa olleet

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 8/2017 1 (1) 107 219/00.04.01/2017 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista 1-6/2016

Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista 1-6/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 35 23.08.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 35 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-kesäkuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 23 03.05.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-MAALISKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 23 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-maaliskuun

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Hallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja

Hallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja Hallituksen seminaari 26.09.2017 Kari Janhonen Talousjohtaja Alijäämän kattaminen 2016 2017 2018 2019 Ylijäämä 0,9 0,8 2,0 1,0 PS 24 3,0 Myynti 2,6 Kum. alijäämä -9,4-5,6-3,6 0,0 24.10.2017 2 Talousarvio

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2010 Osavuosikatsaus II

Tammi-elokuu 8/2010 Osavuosikatsaus II POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-elokuu 8/2010 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Tammi-elokuu 8/2013 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä

Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä Erikoissairaanhoidon talouden näkymiä Eduskunnan kunta- ja terveysjaosto Johtaja Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 20.10.2016 Tarkastelukulma Ensisijaisesti erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I

Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Huhtikuu 4/2016 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot