kontrahti Metla keskitti toimintojaan Jokiniemeen Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Transkriptio

1 Kosteusongelmat johtivat Oppion korjaukseen Asiakaspalvelun konseptointi Mobiilityön edut kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Metla keskitti toimintojaan Jokiniemeen

2 Kontrahti Sisältö 4 Oppion korjaus onnistui ja opetti Jyväskylän yliopiston Oppiorakennus peruskorjattiin sisäilmaongelmien vuoksi. 9 Laaja mutta yhtenäinen Esko Kangaskoski johtaa Senaatti-kiinteistöjen Keski- Suomen aluetta. 10 PuREnetissä hyödytään verkostoitumisesta 13 Kiinteistön hoitoon yhteiset nuotit Senaatti-kiinteistöt haluaa yhdenmukaistaa kiinteistönhoidon laatukriteerit. 14 Asiakaspalvelu yhtenäiseksi konseptoimalla Maanmittauslaitoksessa pilotoidaan piakkoin uusi asiakaspalvelukonsepti. 16 Kuopioon visioidaan uudenlaista kampusta Savilahden ympärille suunnitellaan ainutlaatuista aluetta. PuREnet 18 Keskittämällä kustannusten kimppuun 23 Kolumni, Markus Montola 24 Mobiilityö antaa valinnanvapauden Mobiilityön konkari Pirkko Paavola-Häggblomin mielestä muutos mobiilisoidumpaan työympäristöön on väistämätön. 27 Pinnalla 28 Merkkipäiviä 30 Ammattilaisen valinnat 31 Uutisia 34 Resumé 10 PuREnetissä hyödytään verkostoitumisesta PuREnet-yhteistyössä on mukana Euroopan valtioiden tilapalveluja hoitavia organisaatioita. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus Jari Härkönen Nyt tarvitaan tilanneketteryyttä 18 Keskittämällä kustannusten kimppuun Metlan keskusyksikön palvelut sekä Vantaan toimintayksikkö löytyvät nyt Jokiniemestä Vantaalta. 28 Merkkipäivät Kulttuuritalo on Alvar Aallon upeimpia töitä. Saara Kähönen Jos joku on kuvitellut, ettei julkinen hallinto olisi kyvykäs muutoksiin, viimeisen vuoden puolentoista vuoden turbulenssi romuttaa moisen käsityksen. Samaan aikaan ovat meneillään suuri yliopistouudistus, sektoritutkimuslaitosten muutokset ja uudelleenpaketoinnit, on ellut ja allut eli aluehallinnon uudistaminen sekä poliisihallinnon ja käräjäoikeuksien alueverkostojen tarkistukset. Myös liikelaitosten soveltuvuus yhteismarkkinoille on pohdinnan alla. Tilanne jatkuu samanlaisena vielä pitkälle ensi vuoden puolelle, ja varsinaiset toteutustoimenpiteet ovat vasta edessäpäin. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat myös Senaatti-kiinteistöihin, niin tilankäyttöön kuin tehtäviimme. Kulunutta vuotta on leimannut myös epävarmuus. Ennustettavuus monissa asioissa on heikohko ja mihin finanssikriisinä alkanut talouden alamäki päättyy, ja mitkä ovat sen seuraukset Suomen talous elämälle ja sitä kautta julkiselle hallinnolle, ei ole kenenkään varmassa tiedossa. Kuten useasti aiemmin jo olen tähdentänyt, nyt jos koskaan Senaatti-kiinteistöiltä vaaditaan ennakoivuutta ja tilanneketteryyttä. Meidän tehtävänämme on tukea asiakkaitamme eli valtionhallintoa näissä muuttuvissa tilanteissa tuottamalla tilapalveluja, jotka vievät valittua muutosta eteenpäin, ovat taloudellisesti järkeviä ja tehok kaasti tuotettuja. Vallitseva tilanne markkinoilla on vaatinut erityistä paneutumista järkevään taloudenpitoon. Vuoden 2008 tulokset näyttävät, että olemme kuluvan vuoden osalta onnistuneet vähintäänkin kohtuullisesti. Jo nyt voimme todeta, että saavutamme asetetut taloudelliset sekä muut toiminta- ja palvelu tavoitteet. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti vuotta Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille rauhallista joulunaikaa! Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen

4 Kaikki kuvat Tommi Anttonen Oppion korjaus onnistui ja opetti Anne-Marjut Rauhala Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukselle vuonna 1882 valmistuneen Oppio-rakennuksen kosteus- ja homeongelmien vuoksi tehty korjaus paisui laajemmaksi kuin kukaan osasi ajatella. Tulos kuitenkin tyydyttää tekijöitä. Urakasta saatiin myös paljon tietotaitoa, joka otettiin käyttöön saman tien. Kun rakennuksella on ikää 126 vuotta, se näkyy ja tuntuu. Oppio, S2-suojeluluokan punatiilirakennus, kuitenkin tuotti korjaajilleen melkoisen yllätyksen: rakennus jouduttiin purkamaan niin perusteellisesti, että lopulta jäljellä olivat vain seinät ja sisäkatot.»korjauksen piti olla muutaman kuukauden projekti, mutta monien asioiden summana se laajeni yli 1,5-vuotiseksi», ker too arkkitehti Perttu Nieminen Op pion arkkitehtisuunnittelusta vastanneesta Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy:stä. Oppio peruskorjattiin edellisen kerran 1990-luvun lopussa. Sisäilmaongelmia alettiin epäillä jo 2000-luvun alussa, kun talossa toimivan Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen henkilöstö alkoi saada ärsytysoireita. Korjaus pohjustettiin edellistä kattavammin»vähitellen yhä useampi työntekijä joutui oireiden vuoksi siirtymään muihin tiloihin. Jotkut eivät voineet edes käydä täällä, ja se hankaloitti toimintaa», kertaa 4 kontrahti

5 kontrahti

6 Oppio-rakennuksen suojelu koski alun perin vain ulkopuolta, mutta laajeni 1990-luvun lopun peruskorjauksessa koskemaan myös sisätiloja, joita tuolloin palautettiin aikaisempien vaiheiden asuihin. Upeat koristemaalaukset piirrettiin näkyviin valkoisen maalikerroksen alta paljastuneen mallin mukaan. Lattiasieni oli levinnyt myös kantaviin palkkeihin ja tiilirakenteeseen. kielikeskuksen johtaja Maija Kalin muutaman vuoden takaista tilannetta. Kun yksittäiset tutkimukset ja korjaukset eivät auttaneet, vuoden 2006 lopussa Oppiossa käynnistettiin laaja tutkimus. Monipuoliset mittaukset vahvistivat epäilyt, kielikeskuksen henkilöstö muutti evakkoon yliopiston päärakennukseen, ja Oppiossa aloitettiin jälleen peruskorjaus. Sisäilmatutkimuksen tehnyttä Työterveyslaitoksen työryhmää johtaneen tutkimusinsinööri, arkkitehti Eero Palomäen mukaan Oppion aikaisemman, lähtökohdiltaan museaalisen remontin alkuvaiheessa mahdollisia ongelmia ei ollut ryhdytty tunnistamaan tarpeeksi tarkkaan. Tällä kertaa rakennus tutkittiin perusteellisesti, jotta saataisiin kattava kokonaiskuva tilanteesta.»selvitimme mittaamalla, mille raken nuksessa oli altistuttu ja paikansimme teknisten selvitysten kautta kohdat, joissa epäiltiin olevan ongelma. Keräsimme myös käyttäjiltä heidän kokemuksiaan, mikä pitäisi ehdottomasti tehdä aina. Ihmisethän rakennuksia käyttävät, ja korjausten tavoitteena on saada heidät voimaan paremmin», hän korostaa.»oppion henkilöstö raportoi monista oireista päänsärystä nenän, silmien, kurkun ja ihon ärtymiseen. Sisäilma koettiin tunkkaiseksi, ja rakennuksessa tunnettiin homeisen maakellarin hajua. Ylemmässä kerroksessa työskentelevät oireilivat muita enemmän.» Senaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen alueen rakennuttajapäällikkö Harri Raulo lisää, että suojelluissa kohteissa tärkein tavoite on nimenomaan saada rakennus terveelliseksi käyttäjille.»ja on myös tärkeää, että käyttäjät ovat mukana korjausprojektissa alusta asti. Arkipäivää hankaloittaviin muutoksiinkin on helpompi sitoutua, kun tietää mitä rakennuksessa tehdään.» Vasta purkaminen paljasti ongelmien määrän Ensimmäisiä merkintöjä Oppion lahovaurioiden korjauksista on dokumentoitu jo 1900-luvun alussa. Ikä sinänsä 6 kontrahti

7 ei Harri Raulon mukaan kuitenkaan ole ollut Oppion ongelmien pääsyy, vaan ongelmakohdat ovat syntyneet monien asioiden summana.»esimerkiksi vanhat täytteet ovat pitkään olleet huonossa kunnossa. Ja koska niitä ei edellisessä remontissa suojelullisista syistä poistettu, sekä ala- että yläpohjaan oli aikojen kuluessa syntynyt laajoja kosteus- ja lahovaurioita. Lahovauriot tulivat esiin kokonaisuudessaan vasta purkutöiden yhteydessä. Koneellinen ilmastointi sitten nosti mikrobit sisäilmaan, mikä on vanhoissa rakennuksissa yleinen ongelma», Raulo havainnollistaa.»ilmanvaihto oli jo lähtökohtaisestikin vajaatehoinen rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan nähden. Lisäksi sisäilmassa todettiin terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä, joita kulkeutui maavaraisesta ryömintätilasta alipaineiseksi todettuun kellarikerrokseen. Koska siitä oli porrasyhteys toiseen kerrokseen, siellä työskentelevät saivat voimakkaampia oireita. Myös ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen sisällä oli viiden senttimetrin rako, jonka kautta epäpuhtaudet pääsivät kulkeutumaan sisälle», selvittää Eero Palomäki. Koko todellisuus paljastui vasta purkutöiden edetessä: lattiasieni oli levinnyt myös kantaviin palkkeihin ja tiilirakenteeseen. Monta tavallista haasteellisempaa paikkaa Korjaussuunnittelu lähti liikkeelle havaittujen epäkohtien järjestelmällisestä poistamisesta.»alapohja oli välttämätön uusia kokonaan ilmavuotojen vuoksi ja koska siihen pesiytynyt lattiasieni olisi ollut todella hankala tuhota. Palkit olivat paikoin niin lahoja, että ne aiheuttivat Arkkitehti Perttu Niemisen rooliin Oppion korjausurakassa kuului niin erilaisten näkökulmien kuin vanhan ja uuden yhteensovittaminen. jopa romahtamisvaaran, ja myös ne uusittiin. Lattiasienirihmastojen valtaamia tiilirakenteita purettiin ja uusittiin pala palalta», Eero Palomäki selvittää.»samalla kun välipohjat rakennettiin uudestaan, uusittiin myös ilmastointi ja varmistettiin sekä riittävä ilmatiiviys että tarpeeksi isot kanavareitit. Kivihiilitervatut, PAH-yhdisteitä erittävät pinnat kapseloitiin käsittelemällä ne kaasutiiviillä epoksipinnoitteella niin, että niistä ei enää ole haittaa. Vanha kattopaneeli imuroitiin ja desinfioitiin hapettavalla sumutuskäsittelyllä.» Oppiossa toimivan Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Maija Kalin nauttii työpaikkansa puhdistuneesta sisäilmasta, mutta kaipailee standardikalustettuihin huonetiloihin enemmän estetiikkaa. Vanhan paneelikaton säilyttäminen oli historiallisten arvojen vuoksi tärkeää, ja vaikea vaihe onnistuikin erinomaisen hyvin. Paneelikatot kiinnitettiin uusiin kannakkeisiin ja saatiin siten säilytettyä. Perttu Nieminen kertoo, että paneelikattoja kannattavat rakenteet tuettiin alta päin joustavilla, pehmustetuilla tukirakenteilla ja entiset palkit sahattiin osina pois.»vanhat paneelit ovat todella lujaa tekoa», hän kiittää. Konsensus löytyi, vanha henki säilyi Koska Oppio on suojeltu arvorakennus, projektissa olivat tiiviisti mukana myös Museovirasto ja Keski-Suomen kontrahti

8 Koska Oppion ilmastointia tehostettiin, oli iv-laitteille rakennettava uusia reittejä. Peruskorjattu rakennus sai koko joukon pömpeleitä, jotka varmistavat että ilma riittää ja liikkuu. Haaste on sana, joka toistuu usein Esko Kangaskosken puheessa. Meneillään on monta suurta hanketta, jotka vaativat tarkkaa harkintaa ja ennakoivia päätöksiä.»valtion toimintojen alueellistaminen, käräjäoikeusuudistus, tulossa olevat poliisin paikallishallinnon järjestelyt, vanhojen rakennusten peruskorjaukset, ensi vuoden budjetointi», Kangaskoski luettelee. Senaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen alueeseen kuuluvat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, joiden keskuskaupungit ovat Jyväskylä, Tampere, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Senaatti-kiinteistöjen omistamia rakennuksia alueella on 2700, ja niissä yhteensä 1,7 miljoonaa neliömetriä. museo. Arkkitehtisuunnittelijana Perttu Niemisellä oli suurin rooli näkökulmien yhteensovittelijana.»eniten keskusteltiin purkutöiden laajuudesta. Käytännössä hankalinta oli saada uusi tekniikka piilotettua vanhaan miljööseen», hän summaa. Vaikka LPV Jyväskylä Oy tekee paljon suojelukohteiden peruskorjaustyötä, Oppion kaltaista urakkaa ei vielä ollut sattunut kohdalle. Ajatuksena oli, että kaikki ongelmakohdat kaivetaan varmasti pois, mikä osoittautui isoksi ja raskaaksi toimenpiteeksi. Talvella rakentaminen oli myös haaste samoin kuin esimerkiksi se, että vanhat kattopalkit oli pystyttävä kuljettamaan pois paneeleja rikkomatta. Eero Palomäki ja Harri Raulo kertovat olevansa erittäin tyytyväisiä siihen, kuinka Oppiossa massiivisista korjauksista huolimatta on yhä näkyvissä aito vanhan rakennuksen henki.»perusteellisen tutkimuksen ja hyvän suunnittelun avulla onnistuttiin loistavasti säilyttämään vanhat arvot», Palomäki tiivistää. Maija Kalin huomauttaa, että Oppio olisi pysynyt paremmassa kunnossa, jollei se olisi jäänyt unohduksiin Alvar Aallon uusien rakennusten valmistuttua Seminaarinmäelle 1950-luvulla.»Ja 1960-luvun remontit hävittivät tietoisesti kaiken alkuperäisen», Kalin harmittelee, vaikka onkin sinänsä tyytyväinen raikastuneeseen työpaikkaansa. Kokemukset heti hyötykäyttöön Korjaus tuotti myös hyödyllistä tietoa tulevaisuuden varalle. Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle pro gradu -työtään tehnyt FM Riikka Mäkipelkola teki sekä Oppion rakennushistoriallisen selvityksen että dokumentoi korjauksen jokaisen vaiheen tarkasti. Harri Raulo kertoo, että kokemukset ovat jo hyötykäytössä myös Seminaarinmäen kampuksella sijaitsevassa, parhaillaan restauroitavassa Seminariumrakennuksessa, joka valmistui vuonna 1883.»Seminariuminkin tilanne on ollut hankalampi kuin osasimme odottaa», Raulo myöntää. Vanhoille arvorakennuksille ollaan valtakunnallisesti suunnittelemassa oman korjausohjeiston laatimista. Historia ja kulttuuri yhdistävät»maakunnat linkittyvät luontevasti toisiinsa sekä kulttuurisesti että historiallisesti. Jo Keski-Suomi on monella tavalla yhtenäinen, samoin Pirkanmaa on selkeä maakunta. Myös vanhassa Vaasan läänissä on paljon yhteistä, vaikka alueella on kolme eri maakuntaa. Kaikki aluekeskukset taas ovat selkeitä ja vahvoja keskuksia omissa maakunnissaan», Esko Kangaskoski selvittää. Senaatti-kiinteistöjen suurimpia asiakkaita Keski-Suomen toimialueella ovat Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, Tampereen tekninen yliopisto ja puolustusvoimat, joilla on ilmavoimien isot yksiköt Tikkakoskella ja Pirkkalassa sekä materiaalilaitoksen varikoita useam massakin paikassa. Valtionhallinnon, käräjäoikeuden, poliisin ja verohallinnon yksiköitä on kaikkien maakuntien alueilla.»vuoden 2010 alussa aluehallinnon uudistamisen myötä syntyvien Allu- ja Ellu-virastojen sijoitusasioita olemme pohtineet jo pitkän aikaa, ja myös valtion alueellistamishankkeissa ja käräjäoikeuksien keskittymisessä maakuntakeskuksiin riittää työtä», Kangaskoski sanoo.»olemme sitoutuneet auttamaan näitä virastoja toimitilojen löytymisessä. 8 kontrahti

9 Esko Kangaskosken mielestä parasta hänen työssään on se, kun asiakkaan tilantarve saadaan ratkaistua. Palkitsevinta tässä työssä onkin se, kun asiakkaan tilantarve saadaan ratkaistua.» Laaja mutta yhtenäinen Senaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen alue muodostuu viidestä maakunnasta, jotka johtaja Esko Kangaskosken mielestä ovat olemukseltaan kuitenkin varsin samankaltaisia. Lähiaikojen haasteista vaativimpina hän pitää käynnissä olevia keskittämis- ja alueellistamishankkeita. Anne-Marjut Rauhala Tommi Anttonen Tilatehokkuutta peruskorjauksilla Runsas uusien toimitilojen tarve ei Esko Kangaskosken linjauksen mukaan kuitenkaan välttämättä tarkoita uuden rakentamista, vaan tilatehokkuutta ja samalla myös säästöä haetaan peruskorjauksilla. Vanhojen arvokiinteistöjen peruskorjauksista on saatu kokemusta sekä Jyväskylästä että Vaasasta. Jyväskylässä yliopiston Seminaarinmäen kampuksen Oppio-rakennuksen remontti valmistui juuri ja Seminarium-rakennuksenkin korjaus on loppusuoralla, ja Vaasassa yliopiston käytössä on vanhan puuvillatehtaan rakennuksia.»vanhat kohteet ovat todellisia haasteita, joissa keskustelu ja yhteistyö Museoviraston kanssa on oleellisen tärkeää. Selvää on, että homma ei onnistu, jos vanhaan kiinteistöön rakennetaan koneellinen ilmastointi eikä vanhoja täytteitä poisteta. On tehtävä perusteellinen kuntoselvitys, ennen kuin voidaan sanoa, mihin tarkoitukseen rakennusta voi käyttää», Kangaskoski korostaa. Kotielämä tasapainottaa liikkuvaa työtä Lapualla syntynyt Esko Kangaskoski valmistui Oulun yliopistosta diplomiinsinööriksi ja työskenteli sen jälkeen opiskelukaupungissaan VTT:n tutkijana. Oulusta hän siirtyi vuonna 1986 Vaasaan rakennushallituksen palvelukseen. Yhdeksän Vaasan vuoden jälkeen perhe muutti Jyväskylään, ja Kangaskoski aloitti työt silloisessa kiinteistölaitoksessa.»yhteensä 28 vuotta on nyt takana tätä kiinteistöjen ylläpitosarkaa», hän summaa. Kangaskoskelle kertyy vuosittain matkapäivää, joten muu reissaaminen rajoittuu lähinnä vierailuihin tyttären luo Lontooseen ja pojan luo Helsinkiin. Vapaa-aikanaan Kangaskoski viihtyy kotona.»lukeminen on mieluisaa, samoin omakotitalon remontoiminen. Kierrämme vaimoni kanssa myös usein kävellen Jyväsjärven ympäri kulkevaa kaunista rantaraittia.» kontrahti

10 Euroopan maiden valtioiden tilapalveluja tarjoavien ja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyöverkosto käynnistettiin viime vuonna, jolloin Italian Agencia Del Demanio kutsui kollegat koolle Roomaan. Tuija Holttinen PuREnetissä hyödytään verkostoitumisesta Roomassa sijaitseva Palazzo Altemps rakennettiin vuonna Nyt se toimii arkeologisena museona. 10 kontrahti

11 PuREnet Info PuREnet-yhteistyössä (Public Real Estate agencies in Europe) ovat mukana seuraavien maiden valtion tilapalveluja hoitavat organisaatiot: Itävalta Kypros Tsekin tasavalta Tanska Viro Saksa Kreikka Italia Liettua Norja Ruotsi Iso-Britannia Suomi PuRE-verkoston (Public Real Estate Network) tarkoituksena on jakaa tietoa ja vertailla Euroopan valtioiden tilapalveluorganisaatioiden toimintastrategioita. Verkosto käynnistyi italialaisten aktiivisuudesta vuonna 2007 Roomassa pidetyllä konferenssilla, johon oli kutsuttu kaikki Euroopan vastaavat organisaatiot. Senaatti-kiinteistöistä konferenssiin osallistui toimitusjohtaja Aulis Kohvakka. Aloitustapaamisen jälkeen järjestetyissä verkoston työpajoissa on ollut mukana toimistot-toimialan johtaja Jorma Heinonen ja johtaja Kaj Hedvall liiketoiminnan kehittämisyksiköstä. Hedvallin mukaan uudesta EU-tasoisesta verkostoyhteistyöstä on hyötyä, vaikka Senaatti-kiinteistöt on jo aiemminkin osallistunut myös sekä pohjoismaisten toimijoiden verkostoon että globaalien kiinteistöosaajien kansainväliseen verkostoon. Globaalissa verkostossa Euroopan edustus on tosin ollut vähäisempi, varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopan maiden osalta. Siksi nyt alkanut EU-tasoinen PuREnet onkin aloittanut aktiivisesti toimintansa.»euroopan maiden on varmasti helpompi löytää keskenään yhteisiä kehittämisalueita, koska esimerkiksi Euroopan hankintalainsäädäntö on sama kaikille», Kaj Hedvall sanoo. Otollinen aloitusajankohta Italian Agenzia del Demanion vastaava johtaja Carlo Petagna sanoo ajankohdan verkoston aloittamiselle olleen otollisen.»viime syksy oli otollinen aika aloittaa, sillä juuri nyt tuntuu monella maalla olevan muutoksia joko parhaillaan tai tulemassa liittyen valtion tilojen hallinnoimiseen. Samanaikaisesti monessa maassa kiristetään julkisia varoja ja toisaalta vaaditaan jatkuvasti enemmän tietoa, ratkaisuja ja taitoa tilapalvelujen tarjoamisessa ja kiinteistövarallisuuden kehittämisessä.» Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa asioita ryhdyttiin viemään työryhmissä eteenpäin. Suomi ja Senaatti-kiinteistöt on mukana kahdessa työryhmässä, joissa muun muassa on tilastoitu ja kuvattu strategisen johtamisen malleja ja työkaluja sekä tiedon keräämistä ja toimintojen kehittämistä. Toimintastrategioita vertaava työryhmä kokoontui tämän vuoden alussa Kööpenhaminassa, keväällä Wienissä ja tänä syksynä tapaaminen järjestettiin Helsingissä Senaatti-kiinteistöjen isännöimänä. Seuraava kokoontuminen on ennen joulua Lontoossa. Työpajoissa mukana ollut Hedvall pitää verkoston aktiivisesti alkaneen toiminnan olevan merkki siitä, että aika on otollinen benchmarkkaukseen; muiden maiden toimintastrategioista ollaan kiinnostuneita, vaikka maakohtaiset erot vaikuttavatkin.»suomi erottuu joukosta modernina, liiketoimintaorientoituneena organisaationa. Me toimimme enemmän yrityksen lailla, kun taas monessa muussa maassa vastaavat organisaatiot ovat vielä toistaiseksi ainakin aika perinteisellä virastomallilla toimivia. Osalla mukana olevista maista organisaatiorakenne on vasta rakenteilla virastotyyppisestä toimintamallista yritysmaailmaa imitoivaksi ratkaisuksi.» Oppeja erilaisista käytännöistä Eri maiden erilaisista käytännöistä ja toimintamalleista riippumatta tai juuri niistä johtuen Hedvall kokee verkoston hyötyjen näkyvän jo nyt.»on ollut kiinnostavaa vertailla erilaisten, samaa työtä tekevien organisaatioiden toimintatapoja ja kuulla erilaisia käytäntöjä. Ihan konkreettista hyötyä muiden kokemuksista meille on ollut esimerkiksi juuri meneillään olevan yliopistouudistuksen tiimoilta. Siinä yhteydessä on selvitelty monentyyppisiä omistus- ja hallintarakenteita vastaavissa tapauksissa eri»työkaluja tarvitaan lisää, jotta voimme johtaa melko monimutkaista PuREverkostomallia.» Carlo Petagna Euroopan maissa.» Kiinnostuksen kohteet PuRE-verkoston työskentelyyn osallistuneiden maiden kesken ovat kuitenkin olleet melko yhteneväiset.»ainakin meidän kanssamme samassa strategiatyö- kontrahti

12 Punta Imperatoren majakka löytyy Napolinlahdelta Ischian saarelta. ryhmässä olleet maat ovat olleet erittäin kiinnostuneita nimenomaan siitä, millaisia työkalua käytetään organisaation kehittämisessä ja strategiatyössä sekä siitä, millaisia avaintunnuslukuja ja raportteja käytetään. Näissä asioissa on ollut varsin miellyttävää edustaa Senaatti-kiinteistöjä, sillä meillä juuri nämä seikat ovat edistyksellisiä. Itävallan ohella Suomea pidetään monella tavalla edelläkävijäorganisaationa tilahallinnoinnissa ja kiinteistöliiketoiminnassa», Hedvall toteaa.»tämä johtuu pitkälti siitä, että täällä valtio on jo 90-luvun puolivälissä tehnyt paljon sellaisia rakenteellisia päätöksiä valtion omistuksen selkeyttämisestä ja organisoinnista, mitä monet maat vasta nyt miettivät. Ja toiseksi meillä on toimintaalueena moneen muuhun verrattuna varsin pieni maa. Monessa muussa maassa jo suuri koko aiheuttaa sen, että siellä on vähemmän yhtenäisyyttä rakenteissa ja järjestelmissä.» Vaatimukset kovenevat Olennaista PuREnetissä on päästä vertailemaan käytäntöjä ja työkaluja. Olennaista PuREnetissä on päästä vertailemaan käytäntöjä ja työkaluja. Käytännössä se ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi tunnuslukujen mittaamista tutkivassa työryhmässä on osoittautunut, että ainakin toistaiseksi on aika hankala tuottaa yhteismitallisia ja yksiselitteisesti tulkittavia tunnuslukuja. Kaj Hedvallin mukaan siinä on selkeästi vielä kehittämistä.»tunnusluvut ovat kuitenkin merkittäviä ja erittäin tarpeellisia kiinteistönpidossa esimerkiksi energiankäyttöä vertailtaessa. Kunhan tunnusluvut saadaan vertailukelpoiseksi on mielenkiintoista nähdä energiankulutuskustannuksia eri organisaatioiden samantyyppisen kiinteistökannan välillä.» Suomalaiset saavat uusia näkökulmia myös isompien maiden rakennuskannan määrissä. Meiltähän puuttuu pitkälti sitä arvokiinteistökantaa, mitä monella muulla Euroopan maalla on. Toki Suomestakin arvokiinteistöjä löytyy, mutta linnat ja palatsit ovat valtaosin etelämmässä. Asenteellisia eroja PuREnet Hedvall ei ole maiden välillä huomannut.»mielestäni kaikki ovat tunnistaneet sen seikan, että julkisiin kiinteistöihin tullaan jatkuvasti asettamaan aina vain kovempia vaatimuksia. Kaikilla organisaatioilla, myös Senaatti-kiinteistöillä, on aikamoiset haasteet selvitä siitä, että kiinteistöjen kokonaiskustannukset on saatava alas, vaikka toisaalta samanaikaisesti kiinteistöjen ja niiden käyttäjien vaatimukset kasvavat.» Yhteiset kiinnostuksen kohteet Ensimmäisen PuREnet-vuoden toiminnasta Hedvallille on päällimmäisenä jäänyt mieleen se, että vaikka organisaatiot ovatkin erilaisia rakenteeltaan ja toimintaideoiltaan, kiinteistönpito on yhdistävä tekijä.»kun parannetaan ja kehitetään toimintaa, löytyy kuitenkin aika samanlaisia työkaluja, mittareita ja tavoitteita. On ollut havainnollista nähdä, että toiminnan parantamiseen käytettävät keinot ovat loppujen lopuksi aika samankaltaisia. On hyvä, että Eurooppa-tasoisesti on ryhdytty keräämään tietoa ja analysoimaan tätä saatua materiaalia.» Carlo Petagna on Hedvallin lailla erittäin innostunut hyvin alkaneesta yhteistyöstä.»täytyy sanoa, että meillä on suuria odotuksia vuonna 2008 tehdyn työn valossa. Mutta kaikki on vasta alussa, tästä on hyvä jatkaa. Todennäköisesti tarvitsemme jonkinlaisen hallinnointijärjestelmän tai -rakenteen verkoston kehittämistä ja tukemista varten. Työkaluja tarvitaan myös lisää, jotta voimme johtaa melko monimutkaista PuRE-verkostomallia: yhteistyöryhmien kehittämistä, vaihto-ohjelmia, kahdenvälisiä arviointi- ja vertailuprojekteja ja vähitellen myös e-oppimista sekä tietojohtamista.» Lue lisää: 12 kontrahti

13 Tommi Anttonen Senaatti-kiinteistöjen kiinteistönhoidon laatutarkastuskriteerit vaihtelevat alueittain. Nyt tavoitellaan mittareita, joilla laatu olisi mitattavissa tasapuolisesti missä tahansa toimitilassa sijainnista riippumatta. Kiinteistön hoitoon Marjo Tiirikka yhteiset nuotit Kuvitellaanpa Kalle Kiinteistönhoitaja, joka vastaa Oulun yliopiston kiinteistön toimivuudesta. Eräänä päivänä paikalle saapuu Pekka Kiinteistöpäällikkö, joka suorittaa laatutarkastuksen. Miehet tarkastavat kiinteistön yhdessä, ja päällikkö arvioi pistein 1 5 esimerkiksi ulkoalueidenhoitoon, automaatioon sekä lämmitys-, rakennus- ja ilmanvaihtotekniikkaan liittyviä aihealueita. Kiinteistöpäällikkö arvioi hoidetun työn ja syöttää pisteet mobiilin järjestelmän kautta tietojärjestelmään. Jos tarkastuksessa läpikäydyt asiat osoittautuvat olevan kohdallaan, Kalle Kiinteistönhoitajalle napsahtaa hyvin suoritetusta työstä mahdollisesti tulospalkkiota. Asiakkaalle eli vuokralaiselle kiinteistönhoidon hyvä laatu näkyy esimerkiksi siinä, että sisäilman laatu ja lämpötila pysyvät tasaisen hyvinä. Jos osaava kiinteistönhoitaja säätää ilmanvaihtokoneen toiminnan optimaaliseksi, energiaakin säästyy. Kohteissa, joissa käyttäjä maksaa itse sähkönsä, energian säästö näkyy suoraan kukkarossa. Mikäli Kalle Kiinteistönhoitajan toiminnan seurauksena energiankäytössä esiintyy poikkeamia eli selvästi muita alhaisempaa tai korkeampaa kulutusta, kutsutaan laadunhallintakonsultti apuun. Erikoisalan asiantuntijana hän etsii, mikä toiminnassa on aiheuttanut muutoksen. Korkean kulutuksen syyt pyritään löytämään ja korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Alhaisen kulutuksen tuottaneesta toiminnasta kerätään tietoa, jota pyritään hyödyntämään muissa kiinteistöissä. Tällainen toimintamalli on jo miltei valmis. Pilotti käyntiin ensi vuonna Kesäkuussa 2009 Senaatti-kiinteistöjen pilottikohteet ottavat uuden laadunhallintajärjestelmän käyttöönsä. Jos kokemukset ovat hyviä, käyttöönotto laajennetaan koko Suomeen kesäkuusta 2010 alkaen. Käytännössä arvioinnin työväline on kannettava tietokone. Kännykkä tulee kuvioihin mukaan myöhemmin tekniikan edetessä.»olisi hyvä, jos tiedot voisi siirtää mobiililaitteen avulla suoraan tietojärjestelmiin. Vähintään tiedot voisi kannettavalla tallentaa ja siirtää ne verkkoon työpisteestä. Yksi mahdollisuus tiedon varastoimiseen tietojärjestelmiin on hyödyntää rakenteilla olevaa kiinteistöverkkoamme. Tämä on vielä selvitystyön alla», kertoo Olli-Pekka Bergman Senaatti-kiinteistöistä. Talotekniikan asiantuntija Bergmanin mukaan tavoitteena on saada valtakunnallisesti sovitun mukaista ja yhtenäisin kriteerein mitattua laatua kaikkiin Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimiin kohteisiin.»voisin verrata laadunhallintaa vaikkapa kansainväliseen hampurilaisketjuun. On ihan sama, menenkö syömään Moskovassa tai Singaporessa, hampurilainen on samanlainen.» Motivoi myös kiinteistönhoitajaa Tarkastus kulminoituu Bergmanin mukaan pitkälti kiinteistönhoitajaan ja tämän esimieheen. Samalla paljastuu koko ketjun toimivuus ja esimerkiksi se, onko kiinteistönhoitaja saanut riittävän perehdytyksen työhönsä.»puuttumalla epäkohtiin parannamme koko kiinteistönhoitoketjun toimintaa.» Laadunhallintajärjestelmällä pyritään myös kiinteistönhoitajan motivoimiseen. Itsekin aiemmin tarkastuksia tehneenä Bergman tietää, että asioita analysoitaessa tiedonhalu usein herää ja kiinteistönhoitaja huomaa omat mahdolliset koulutustarpeensa. kontrahti

14 Vesa Ville Mattila Strategialähtöiseen työympäristön kehittämiseen liittyvä konseptointi saattaa aluksi kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä kyse on johdonmukaisesta palveluprosessista. Konseptointi jakaantuu periaatteessa kahteen peruslinjaan. Joko se keskittyy kokoamaan ja kuvaamaan parhaat käytännöt tai tämän lisäksi vielä kehittämään uusia toimintamalleja ja niihin liittyviä tilaratkaisuja. Parhaimmillaan konseptointi on kuvallista ennakkosuunnittelua ja kiteytyy ohjeistukset sisältäväksi manuaaliksi käytännön toteutuksia varten. Eniten konseptointi hyödyttää laajan toimipisteverkon johtamisessa. Hyvin toteutettuna se vie johdonmukaisesti samat tavoitteet käytäntöön monissa toimipaikoissa, jolloin se säästää niin johdon työtä kuin organisaation kustannuksiakin. Kyseessä on ratkaisu asiakastarpeeseen»konseptoinnissa hahmotamme asiakastarpeen sekä varmistamme oikean osaajakokoonpanon kehittämään ja viemään muutosta läpi. Prosessin aikana valvomme työn laatua ja varmistamme asiakastyytyväisyyden pysymisen hyvänä», linjaa Senaatti-kiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Anne Sundqvist. Konsultit aloittavat työnsä kokoamalla tietoa toiminnasta ymmärtääkseen sitä. Sen jälkeen määritellään yhdessä tavoitteet ja linjaukset sekä toiminnalle että tilalle tarkastelemalla niitä talouden, asiakkaiden, prosessien ja osaamisen kautta. Konseptiin liittyvät toiminta-, tila- ja viestintäratkaisut hahmottuvat ensin idea- ja kaaviotasolla, myöhemmin yhä yksityiskohtaisemmin. Konsulttien laatima manuaali testataan kerran käytännössä ennen kuin sen sisältö vyörytetään laajasti toteutettavaksi. Asiakkaalta konsepti edellyttää ennen kaikkea halua yhtenäistää toimintatapojaan. Tahto kehittää toimintoja ja ratkaisuja yleensä vielä tehostaa tuloksia. Asiakaspalvelu yhtenäiseksi konseptoimalla Valtionhallinnon muutokset haastavat kehittämään työympäristöä. Senaatti-kiinteistöjen tarjoama uusia työtapoja sekä tila- ja viestintäratkaisuja painottava konseptointi on hallittu ja kustannustehokas tapa edetä asiassa. Maanmittauslaitoksessa pilotoidaan piakkoin uusi asiakaspalvelukonsepti.»aikaa konseptin kehittämiseen ja ensimmäiseen testaamiseen kannattaa varata ainakin puolisen vuotta», Sundqvist luonnehtii. Maanmittauslaitos kirkastaa brändiä Käräjäoikeuksien kirjaamisasiat henkilöstöineen siirtyvät Maanmittauslaitokseen vuoden 2010 alusta alkaen. Kahden organisaation toimintojen yhdistäminen merkitsee melkoista muutoshaastetta, mutta myös tuhannen taalan paikkaa uudistaa brändiä.»asiakaspalvelutilat rakentavat suurelle yleisölle mielikuvaa meistä. Haluamme saada kaikkiin toimipisteisiin toiminnoiltaan ja Tahto kehittää toimintoja ja ratkaisuja tehostaa tuloksia. tyyliltään toistensa kaltaiset asiakaspalvelutilat, joissa asiakkaat voivat saada samanlaisen palvelukokemuksen», kiteyttää Maanmittauslaitoksen toimitilapäällikkö Markku Kivikoski. Koska valtio omistaa valtaosan Maanmittauslaitoksen tiloista, oli Senaattikiinteistöt tilojen haltijana luonnollinen yhteistyökumppani asiakaspalvelutilojen uudistamiseksi.»täytyy tunnustaa, että ensimmäiseen palaveriin moni meistä meni mielessään lähinnä seinien väritys. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat saivat kuitenkin miettimään kokonaan uudenlaisen asiakaspalvelumallin tarvetta», kertoo viestintäpäällikkö Pirkko Yliselä. Askel kerrallaan kohti toteutusta Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelutilojen konseptointi alkoi elokuussa siitä, että konsultit keräsivät tietoja ja näkemyksiä tiloihin ajatelluista toiminnoista. Mitä toimintoja halutaan tarjota ja miten? Vasta sen jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan varsinaisia tila- ja toimintaratkaisuja.»kustannusten hillitsemiseksi hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan vanhoja kalusteita. Siksi esimerkiksi kaikki viestinnälliset elementit nousevat todella tärkeiksi», Yliselä mainitsee. Uusi asiakaspalvelukonsepti valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä, kaikkiaan 36 uuden asiakaspalvelutilan toteutus ensi lokakuun alkuun mennessä. 14 kontrahti