ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero ESLH /Ha-7 Käsittelijä Valtteri Karhu Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi S11417 Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Käynnissä (3) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: OPM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Luovien alojen tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittäminen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Sibelius-Akatemia Organisaatiotyyppi Yliopisto Y-tunnus Lähiosoite PL 86 Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Helsinki Faksinumero Pankkiyhteys Nordea Tilinumero Web-osoite wwww.siba.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Osmo Palonen Asema organisaatiossa Kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite Osmo.Palonen@siba.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Eija Somervuori Asema organisaatiossa Palveluyksikön johtaja Sähköpostiosoite Eija.Somervuori@siba.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Outi.Jappinen@siba.fi Sähköpostiosoite Outi.Jappinen@siba.fi Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Osmo Palonen Sähköpostiosoite Osmo.Palonen@Siba.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Luovien alojen tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittäminen Hankkeessa tehtävä tutkimus tehdään koordinoidusti Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön toimesta, jonka eräänä strategisena painopistealueena on luova talous. Luova talous ja sen johtaminen ovat vahvoja teemoja TuKKK:n Porin yksikössä tehtävässä tutkimuksessa sekä opetuksen sisällöissä. Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston osaamiskeskittymä, joka antaa ainutlaatuisen ympäristön monitieteiseen tutkimukseen. TuKKK:n Porin yksiköllä on vahvat perinteet Taideteollisen korkeakoulun, Porin taiteen ja median osaston kanssa tehdystä yhteistyöstä, jonka aikaisempia merkittävimpiä tuloksia ovat luovan talouden Creative Leadership -hanke (EAKR) ja Creative Business Management - maisteriohjelma. Vahvoihin tuloksiin perustuvaa yhteistyötä hyödynnetään koulutuskokonaisuuksien sisällöllisessä kehittämisessä ja tutkimustyössä myös tämän hankkeen aikana. Pori on tapahtumatuotannon vahvimpia osaamiskeskittymiä valtakunnallisesti ja antaa siten vahvan perustan tapahtumatuotannon johtamiseen fokusoituneelle tutkimukselle sekä hankkeessa toteutettaville koulutuskokonaisuuksille. Osatoteuttajan nimi Aalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK) Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta HSE Pienyrityskeskuksen panos projektissa painottuu yritysten johtajaosaamisen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. PYK antaa yrityksille sekä koulutuksen, että konsultoinin kautta välineitä liiketoimintastrategioiden luomiseen, joita tarvitaan yritysverkostoissa toimimiseen. Toimiva tapahtumatuotantoverkosto edellyttää verkostojohtamisen valmennusta, johon tässä projektissa paneudutaan. Liiketoiminnan laajeneminen ja kasvu sekä kotimaassa, että ulkomailla on myös tavoitteena. Luovien alojen osaajilla ei ole välttämättä valmiuksia systemaattiseen liiketoimintakehittämiseen. Toisaalta monet perinteiset liikeyritykset toimivat liian jähmeästi. Helsingin kauppakorkeakoulu pienyrityskeskus toimii linkkinä luovien ja perinteisten tuomialojen välillä. PYK tuottaa myös tutkimus- ja selvityspanoksia projektiin sekä levittää tuloksia niille aloille, jotka ovat kiinnostuneet luovista liiketoimintaprosesseista. 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Puheenjohtaja, Kehittämispäällikkö Samu Forsblom, Oulun kaupunki Sihteeri, Projektipäällikkö Outi Jäppinen, Sibelius-Akatemia, täydennyskoulutus Toiminnanjohtaja Kai Amberla, Finlands Festivals Yliopettaja Katri Halonen, Metropolia Amk Projektipäällikkö Mervi Luonila, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Kehittämispäällikkö Jukka Pajunen, Seinäjoen kaupunki Yritysasiamies Anu Mänttäri (tuottaja Päivi Munther) Helsingin kaupungin yrityspalvelut EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 Edustaja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Program Director Jyrki Kangas, Birdland Jazzclub Toimitusjohtaja Heidi Ekholm-Talas, Eventgarden Oy Vararehtori Jari Perkiömäki, Sibelius-Akatemia Kehittämispäällikkö Osmo Palonen, Sibelius-Akatemia ESR-koordinaatttori Valtteri Karhu, Hämeen Ely Koordinaattori Saila Pulkkinen, Keski-Suomen Ely Edustaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Projekti on itsenäinen kokonaisuus, eikä se liity muihin olemassa oleviin tai valmisteilla oleviin projekteihin, mutta projektin on mahdollista hyödyntää seuraavien, jo käynnissä olevien ESR/EAKR- hankkeiden hyviä käytäntöjä: - Finnish Music Express -musiikkialan vientikoulutus -projekti (Siba) - Toive, musiikkialan koulutustarvekartoitus (Siba) - Creative Leadership -hanke (EAKR), (Porin yliopistokeskus) -Tuottaja 2020, Metropolia Amk - Kulttuurin ketju, Turku Touring 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Projekti tähtää tapahtumatuotannon johtamis- ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen.tapahtumatuotannon ala on Suomessa yksi nopeimmin kasvavista luovien alojen sektoreista. Sektoria leimaa samaan aikaan muutospaine. Sen konkreettisia tarpeita ovat mm. keskinäinen koordinaatio, verkostoituminen, publc private -yhteistyö. Ammattilaisten haastatteluissa projektin keskeiseksi teemaksi on noussut tapahtumaverkostojen johtaminen. Suomen kaupungeissa on vuosittain monia itsenäisesti toimivia tapahtumia, joiden keskinäinen koordinaatio puuttuu. Myöskään tapahtumien yhteistä synergiaa ei juuri hyödynnetä. Tarvitaan uudenlaista, leadership painotteista johtajuutta, jotta paikkakuntien sisäinen tapahtumaverkosto saadaan synkronoitua. Keskeistä on myös on julkisen tahon ja yksityisen yrittäjän yhteistyö. Tavoitteena työskentelylle on tapahtumatuotantojen kaupunkikohtaisen brändin kehittäminen. Onnistunut tapahtumakaupungin johtaminen edellyttää elämysteollisuuden hyödyntämistä suurena ja kasvavana työllistävänä sektorina. Keskeistä on tällöin on tapahtumien ja matkailun yhteistyöverkoston johtaminen.tärkeä on myös kotimaisten ja ulkomaisten tapahtumaverkostojen yhteistyö. Nykyisellään yksittäiset tapahtumat toteuttavat lliian paljon kertaluonteisia tuotantoja. Tuotantojen vaihto Suomen ja Euroopan tasolla lisää tehokkuutta. Kehitysjohtamisen kehittäminen edellyttää kansainvälisiä benchmarkingja verkostoitumisvierailuja. EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Tietoa on kerätty ja tarpeita on kartoitettu haastattelemalla kohdassa 5.3. mainittuja osapuolia. Näin muodostui ajanmukaisin tieto kulttuurialaan yrittäjien ja organisaatioiden tarpeista. Samalla analysoitiin Oulun, Porin, Seinäjoen ja Helsingin kaupungien strategioita ja kehittämisvisioita. Haastattelujen tulokset on siirretty suoraan hakemuslomakkeeseen ja projektisuunnitelmaan. Seuraavissa tutkimuksissa ja selvityksissä olevaa tietoa myös on hyödynnetty: Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisut 2009:15 Kulttuurialan työpaikat ja yritysten toimipaikat Helsingissä 2007:19 Kulttuurialan yritysten toimipaikat ja kulttuurin työpaikat Helsingissä Selvitys Musiikkialan yrityshautomotoiminnan edellytyksistä Uudenmaan TE-keskuksen alueella, Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus ja Diges ry, 2007 Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J. ja Kommonen, K. (2009) N-84: Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön - Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä, Mikkeli Business Campus Publications, N-84 Urmas, J., Kupi, O., Nikula, P., Penttilä, A. ja Kommonen, K. (2009): N-85: "Kannattaa ottaa pienikin siivu" - Luovien alojen yritysten näkemyksiä kansainvälistymisestä Mikkeli Business Campus Publications, N-85 ENCATC (European Network of Cultural Administration Training Centres) jäsenilleen toimittamat ja välittämät aineistot ja raportit. Changing room projektin tuottama materiaali (Trans Europe Halles, Siba) 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Seuraavat organisaatiot on haastateltu ja heidän tarpeensa valmisteilla olevassa ohjelmissa on kirjattu: Sibelius-Akatemia, Koy Helsingin Musiikkitalo, Luova Suomi, HSE Pienyrityskeskus (Helsingin kauppakorkeakoulu), Helsingin kaupunki: Elinkeinokehitys (EK), Matkailu- ja kongressitoimisto (Matko) ja kulttuurikeskus, Culminatum Oy, STAY ry (Suomen tapahtumamarkkinointiyhdistys), Eventgarden/BSG Marketing Oy, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Pori Jazz, Sibelius-Akatemian Seinäjoen toimipaikka, Rytmikorjaamo Oy, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys - SELMU ry, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Oulun kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Edellä mainittujen tahojen kanssa on myös pienemmissä ryhmissä pidetty yhteisiä ideointiklinikoita, joissa syntyneitä ideoita on yhdistelty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Luetteloissa olevien kaupungien strategioihin on niinikään tutustuttu ja etsitty työkaluja ja menetelmiä niiden toteuttamiseen. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Hanke on valtakunnallinen ja avoin kaikille, mutta kuntarahoittajien alueille varataan paikkaja seuraavasti: Oulu 5, Pori 5, Seinäjoki 5 ja Helsinki 10. Projektin kehittelyn ja yritysten ja organisaatioiden haastattelujen yhteydessä on ilmaistu monelta taholta halukkuutta osallistua hankkeeseen. Seuraavat tahot ovat erityisesti EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 ilmaisseet mielenkiintonsa Selmu (Seinäjoen elävän musiikin yhdistys), Provinssirock, Rytmikorjaamon tiloissa olevat yritykset, Etelä-Pohjanmaan elintarvikeyritykset, Pori Jazz, Raumanmeren Festivaali, Oulun Kuusisaaren kehitystyössä mukana olevat tahot, Helsingin Musiikkitalo Oy, Viapori Forum (Viapori Jazz, Viapori Blues, Väkevä Viapori, Luova Viapori). 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Tapahtumatuotantoyrittäjät ovat enimmäkseen miehiä. Toisaalta kulttuurin alueen järjestöjen, säätiöiden ja julkisten tahojen työntekijöinä on enemmän naisia kuin miehiä. Ohjelman tarkoituksena on helpottaa naispuolisia tapahtumatuotannon ja muiden kulttuurialueeseen sidoksissa olevia naispuolisia yrittäjiä verkostoitumaan ja työskentelemään alalla. Ohjelman aikana tapahtuva osaamisen vahvistaminen edesauttaa edellä mainittua tavoitteen toteutumista. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä tulevat hyödyntämään ensi sijaisesti tapahtumatuotannon alla oimivat yritykset.projektin tulokset julkaistaan ja levitetään Luovan Suomen kautta. Helsingin Musiikkitalossa järjestetään syksyllä 2011 avajaistapahtumaan liittyvä seminaari, jossa mukana olevat kaupungit esittelevät paikallisten projektien tuloksia. Tällöin levityskanavana on myös Musiikkitalon ja Sibelius-Akatemian www. sivut. Projektin aikana syntyviä tutkimuksia levitetään myös Aalto yliopiston ja Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksien kautta sekä Oulun kaupungin Sibelius-Akatemian Arts Management Master's Degree Programme ja ammattikorkeakoulujen tuottajalinjat voivat myöhemmässä vaiheessa hyödyntää projektin aikana syntyneitä raportteja ja käytäntöjä omassa toiminnassaan. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Valtakunnallinen projekti 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Projekti on avoin kaikille tapahtumatuotannon ja luovan talouden yrityksille, erityisesti niille, jotka haluavat kehittää johtamisosaamistaan. Projektiin voivat osallistua yritykset, joiden liike- ja tuotantotoiminta kohdistuu suoraan yleisölle tai busines to busines orientoituneet yritykset, jotka keskittyvät liike-elämän tapahtumien järjestämiseen. Myös tapahtumatuotantoihin läheisesti liittyvät alat kuten tapahtumamarkkinointi, matkailu, turvallisuus ja ravitsemuspalvelut kuuluvat kohderyhmään. Projektin painopiste on tapahtumien kehitys- ja verkostojohtamisessa ja case-tyyppisinä kehittämishankkeina ovat 1) Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat tapahtumatuotanto- ja palveluyritykset, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa ovat mukana Oulun kaupungin kulttuuriasiankeskuksen Kuusisaaren kehittämishankkeen toteuttamisessa. 2) Porin ja Satakunnan alueella toimivat tapahtumatuotanto- ja palveluyritykset, jotka ovat mukana Panimorakennuksen kehittämishankkeessa tai tulevaisuudessa sen toiminnan pöyrittämisessä. 3) Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat yritykset, jotka ovat verkostoituneet Seinäjoen kaupungissa EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 toteuttavien tapahtumien tuotanto- ja palvelutehtäviin ja ovat kehittämässä Rytmikorjaamon toimintaa. 4) Helsingin kaupungin ja Uudenmaan maakunnan alueella toimivat yritykset, jotka tuottavat tukipalveluluita Helsingin Musiikkitalolle ja kehittävät Musiikkitalon kesäkauteen liittyviä tapahtumia. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Luovien alojen tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittämishankkeen päämääränä on tuottaa uutta liiketoimintaa. Tästä syystä ei liika kohderyhmien toimialakohtainen rajaaminen tule kysymykseen. Useissa tutkimuksissa on todettu, että tapahtumilla on laajoja taloudellisia vaikutuksia, näin ollen välillisiä kohderyhmiä on paljon. Niitä ovat kaupunkien ja kuntien elinkeino- matkailu- ja kulttuuritoimi. Liikenne-, majoitus ja ravitsemuspalveyritykset, jotka hyötyvät tapahtumatuotannon liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittämisestä ja erityisesti verkostojohtamisen käytännöistä. Kaikki toimijat, jotka ovat suoraan tai välillisesti osa tapahtumien arvoketjua kuuluvat ainakin välilliseen kohderyhmään. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Projektin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin (esim. seminaarit) voi osallistua myös kunnallisen sektorin toimijoita sekä yksittäisiä yhdistyksiä. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä Yhteensä 100 joista naisia 20 EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin toimenpiteillä tavoitellaan erityisesti johtamis- ja liiketoimintaosaamisen alueilla pitkäkestoisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy uusi valtakunnallinen luovien alojen johtamiskoulutusohjelma ja koulutusjärjestelmämalli, joka palvelee erityisesti tapahtumatuotannon kasvavaa osaamistarvetta. Ohjelma yhdistää uudella tavalla leadership ja liiketoiminta-asiat luovien alojen toimijoiden vahvuuksiksi. Projektin aikana olemassa oleville tapahtumille muodostetaan eri kaupungeissa sateenkaariorganisaatiota, jotka edistävät verkostoitumista, yhteistä koordinointia ja brändäystä. Käytöstä poistettuja teollisuusrakennuksia ja vapaita maa-alueita kehitetään kulttuuri- ja tapahtumapaikoiksi, joissa tapahtuma-alan yritykset operoivat ja hyödyntävät projektin aikana tuotettua osaamista. Julkisen ja yksityisen sektorin partnerius ja yhteistyö syventää ja saa vakiintuneita muotoja, joita voidaan soveltaa laajasti myös muilla liiketoiminta-alueilla. Yrityspohjaiset tapahtumatuotanto- ja kulttuuriyritykset muodostavat matkailupalvelu- ja ravintolayritysten kanssa vahvoja palveluverkostoja, jotka tuottavat matkailijoille elämyspalveluja eri puolilla Suomea. Jotkut verkostoista ulottuvat myös ulkomaille. Verkostoihin liittyy projektin kautta myös muita luovan alan toimijoita, jotka hyödyntävät toistensa osaamista ja tuottavat vahvuuksiensa mukaisesti luovan talouden liiketoimintaan liittyviä palveluita. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 6 kpl joihin työllistyy naisia 2 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 2 kpl joista naisten perustamia 1 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Luovien alojen tapahtumatuotannon kehitys- ja verkostojohtaminen on tuloksellista erityisesti Oulussa, Porissa, Seinäjoella ja Helsingissä, mutta paremman johtamisen vaikutuksia on havaittavissa myös muilla alueilla. Luovien alojen leadership johtamisen kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä sekä malleja tunnetaan ja sovelletaan ehä enemmän ja tietoa ja esimerkkejä on saatavilla. Verkostojohtamisen seurauksena julkisten ja yksityisten tahojen luovien alojen liiketoimintakonseptien kehittämiseen liittyvää partneritoimintaa osataan hyödyntää alueellisesti verkosmaisesti ja yksityiset liikeyritykset tuottavat palveluita julkisen tahon alkujaan kehittämiin tapahtumaverkostoihin, tiloihin ja tapahtuma-areenoille. Osaaminen ei kohdistu pelkästää kansallisten käytäntöjen tuntemiseen, vaan liiketoiminta kansainvälisissä verkostossa lisääntyy uuden osaamisen myötä. Luovien alojen johtajaosaamista osataan hyödyntää elämystuotannossa laajasti, siten että kukin toimintasektori vahvistaa muita sektoreita. Tapahtumatuotantoihin on luontevasti integroitu matkailu, ravintolatoiminta, turvallisuus-, ympäristö- ja kehitysjohtaminen. Luovien alojen leadership taitoja omaava henkilö pystyy operoimaan useilla toimialoilla ja johtamaan luovia verkostaja, joilla on yhteinen päämäärä ja brändi. Ohjelman aikana valmistuu useita kehittämisprojekteja. Projektien tulokset ovat käytettävissä ja monistettavissa kehitysalustoina uusissa kansallisissa ja kansainvälisesissä projekteissa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Kestävä kehitys on projektin kaikki moduulit ja ja osiot läpäisevä teema. Tapahtumien ympäristökysymyksiä käsitellään omana johtamisalueenaan. Tapahtumien elintarvikehuollon tuotekehityksen johtamisessa etsitään ratkaisuja, jotka vähentävät roskaamista ja säästävät luontoa. Ylipäätään etsitään keinoja tapahtumien hiilijalanjäljen pienentämiseen. Health and safety asiat vaativat oman tarkastelun. Toinen kestävän kehityksen erityisteema on turvallisuusjohtaminen. Sekä suurten että pienten yleisömassojen tapahtumat vaativat turvallisuussuunnittelua. Vaaratilanteiden ennakointi ja ehkäisy sekä ihmisvahinkojen minimointiin kuuluvat mm. väliaikaisten lavojen, metallirakenteiden ja telttojen kestävyydestä huolehtiminen. Tapahtumatuotantojohtamisen osa-alueita ovat lujuuslaskelma- ja testausprosessit, hätäsuunnitelmien laatiminen äkillisten säänmuutosten ja tapahtumien keskeytysten varalle. Ohjelman aikana kehitetään tapahtumatuotantojen kriisiviestintää. Kuulovaurioiden estämiseksi minimoidaan kovasta äänestä seuraavia vaaroja ja ympäristöhaittoja. Keskeistä on desibelien hallinta ja äänilähteiden järkevä käyttö. Yleisön lisäksi suojatoimet kohdistetaan myös tapahtumien työntekijöihin ja tapahtuma-alueen ulkopuolella olevaan ympäristöön. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Projekti suunnittelee ja toteuttaa tapahtumatuotannon johtamiseen liittyvän koulutuskokonaisuuden. Koulutuskokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena on kehittää tapahtumatuotantalan yrityksien johtaja- ja liiketoimintaosaamista. Koulutuskokonaisuus jakautuu "Luovien alojen yleiseen johtamisjaksoon" sekä neljään erikoistumisjaksoon. Erikoistumisjaksoilla käsitellään: 1) Tapahtumatuotannon kehitysjohtamista Aiheina ovat mm. Tapahtumatuotannon kehitysjohtaminen, Partnerisuhteiden johtaminen, Julkisen ja yksityisen organisaation yhteistyö ja Leadership-käytäntöjen benchmarking EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 2) Tapahtumatuotannon verkostojohtamista Aiheita ovat mm. Tapahtumakaupungin strateginen johtaminen, Brändijohtaminen ja Tapahtumaverkoston yhteinen brändi, Tapahtumien- ja matkailun yhteistyöverkoston johtaminen sekä Keskitetyn lupahallinnon johtaminen 3) Tapahtumatuotannon ympäristö- ja turvallisuusjohtamista Aiheina ovat mm. Kestäväkehitys ja tapahtumat, Turvallisuusjohtaminen ja Tapahtumien elintarvikehuollon johtaminen 4) Uusien tila- ja tuotekonseptien kehitysjohtamista Aiheina ovat mm. Vanhojen rakennusten uusiokäyttö, Ulkoalueiden käyttö, Tapahtumien uudet jakelukanavat: virtuaalitapahtumat, elokuvateatterilevitys yms. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projekti kehittää uutta tapahtumatuonnon johtamis- ja liiketoimintaosaamista, siihen liittyvää johtamiskoulutusta ja kehittämisprojektien mentorointimenetelmiä sekä tuottaa selvitystietoa tapahtumatuotannon tuotekehityksestä. Koulutuksen tuotekehityksestä vastaavat Sibelius-Akatemian täydennykoulutus yhteistyössä HSE Pienyrityskeskuksen (osa Aalto yliopistoa 2010 alkaen) ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön sekä muiden alueellisten kumppaneiden kanssa. Koulutussuunnittelu on jo käynnistetty, sitä jatketaan kevään 2010 aikana ja sen on määrä valmistua syksyllä Koulutuskokonaisuuden rinnalla kulkevien osallistujien omien kehittämisprojektien tueksi suunnittellaan ohjaus- ja mentorointipalveluita. Nämä menetelmät ja prosessit tulevat olemaan valmiina syksyllä Koulutuksen ja mentoroinnin suunnittelussa pyritään hinnoittelun kautta varmistamaan se, että palveluita voidaan tarjota myös hankekauden jälkeen. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 Kevät-kesä projektin koulutuskokonaisuuden suunnittelu - projektin ohjaus- ja mentorointipalveluiden viimeistely - viestintäsuunnitelman viimeistely ja viestintämateriaalin tuottaminen Syksy projektin koulutuskokonaisuuden suunnittelun viimeistely - projektin ensimmäisten osallistujien rekrytointi - projektin ensimmäisen koulutuskokonaisuuden toteuttaminen - osallistujien kehittämisprojektien ohjauksen aloittaminen - tapahtumajohtamiseen liittyvä tutkimus alkaa 2011 Kevät projektin erikoistumisjakson 1. toteuttaminen - osallistujien kehittämisprojektien ohjauksen jatkaminen - tutkimustyö jatkuu Syksy projektin johdantojakson 2. toteutuskerta - projektin erikoistumisjakso 2. toteuttaminen - suuremmalle yleisölle suunnatun seminaarin järjestäminen osanan Musiikkitalon avajaisviikkoa - osallistujien kehittämisprojektien ohjauksen jatkaminen - tutkimustyö jatkuu 2012 Kevät johdantojakson 3. toteutuskerta - Projektin 3. erikoistumisjakson toteuttaminen - osallistujien kehittämisprojektien ohjauksen jatkaminen - tutkimustyö jatkuu Syksy johdantojakson 4. toteutuskerta - projektin erikoistumisjakso 4. toteuttaminen - osallistujien kehittämisprojektien ohjauksen jatkaminen - tutkimustyö jatkuu 2013 Kevät - projektin selvitys- ja tutkimustiedon kerääminen - osallistujien kehittämisprojektien päättäminen ja tulosten analysointi yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa - tutkimustyö valmistuu Syksy projektin selvitys- ja tutkimustiedon julkaiseminen ja tulosten käsittely alan toimijoiden kanssa EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Luovien alojen tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittämisprojekti tähtää tapahtumatuotannon johtamis- ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen.tapahtumatuotannon ala on Suomessa yksi nopeimmin kasvavista luovien alojen sektoreista. Sektoria leimaa samaan aikaan muutospaine. Sen konkreettisia tarpeita ovat mm. keskinäinen koordinaatio, verkostoituminen, publc private -yhteistyö. Projektin keskeinen teema on tapahtumaverkostojen johtaminen. Suomen kaupungeissa järjestetään vuosittain monia itsenäisesti toimivia tapahtumia, joiden keskinäinen koordinaatio puuttuu. Tapahtumien yhteistä synergiaa ei myöskään juuri hyödynnetä. Tarvitaan uudenlaista, leadership painotteista johtajuutta, jotta paikkakuntien sisäinen tapahtumaverkosto saadaan synkronoitua. Projekti suunnittelee ja toteuttaa tapahtumatuotannon johtamiseen liittyvän koulutuskokonaisuuden. Koulutuskokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena on kehittää tapahtumatuotantalan yrityksien liiketoimintaosaamista. Koulutuskokonaisuus jakautuu luovien alojen yleiseen johtamisjaksoon sekä neljään erikoistumisjaksoon. Erikoistumisjaksoilla käsitellään: 1) tapahtumatuotannon kehitysjohtamista 2) tapahtumatuotannon verkostojohtamista 3) tapahtumatuotannon ympäristö- ja turvallisuusjohtamista sekä 4) uusien tila- ja tuotekonseptien kehitysjohtamista Keskeistä on myös on julkisen tahon ja yksityisen yrittäjän yhteistyö. Tavoitteena projektissa on tapahtumatuotantojen kaupunkikohtaisten brändien kehittäminen. Onnistunut tapahtumakaupungin johtaminen edellyttää elämysteollisuuden hyödyntämistä suurena ja kasvavana työllistävänä sektorina. Keskeistä on tällöin on tapahtumien ja matkailun yhteistyöverkoston johtaminen.tärkeä on myös kotimaisten ja ulkomaisten tapahtumaverkostojen yhteistyö. Nykyisellään yksittäiset tapahtumat toteuttavat liian paljon kertaluonteisia tuotantoja. Tuotantojen vaihto Suomen ja Euroopan tasolla lisää tehokkuutta. Kehitysjohtamisen parantaminen edellyttää kansainvälisiä benchmarking- ja verkostoitumisvierailuja. Näitä järjestetään neljä. Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä tulevat hyödyntämään ensi sijaisesti tapahtumatuotannon alla toimivat yritykset.projektin tulokset julkaistaan ja levitetään Luovan Suomen ja mukana olevien yliopistojen kautta. Helsingin Musiikkitalossa järjestetään syksyllä 2011 avajaistapahtumaan liittyvä seminaari, jossa mukana olevat kaupungit esittelevät paikallisten projektien tuloksia. Hankkeen toteuttaa Sibelius-Akatemia (Helsinki ja Seinäjoki). Osatoteuttajat ovat HSE, PYK (Pienyrityskeskus, osa Aalto yliopistoa 2010 lähtien) ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Kuntarahoittajat ovat Oulun, Porin, Seinäjoen ja Helsingin kaupungit. EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektin seurantatiedot kootaan Sibelius-Akatemian ja osatoteuttajien toimesta rahoittajan ohjeiden mukaisesti Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektin väli- ja loppuraportoinnista vastaa Sibelius-Akatemia yhdessä osatoteuttajien kanssa. Väli- ja loppuraportointi hoidetaan rahoittajan ohjeiden mukaisessa aikataulussa Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin tarkempi arviointisuunnitelma laaditaan keväällä Siinä määritellään projektin tarkemmat laadulliset mittarit. Arviointisuunnitelma käsitellään ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Arvioinnin ytimessä on osallistujilta kerättävä itsearviointimateriaali ja asiakaspalaute Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Projektin asiakaspalaute kerätään Sibelius-Akatemian käytössä olevan sähköisen webropol-järjestelmän avulla. Asiakaspalaute käsitellään ohjausryhmässä. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin käynnistysvaihe - Sibelius-Akatemia järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tiedotustilaisuuden - projektin käynnistyminen uutisoidaan SibAn täydennyskoulutuksen uutiskirjeessä ja yhteistyökumppaneiden uutiskirjeissä - projektin käynnistymisestä lähetetään lehdistötiedote päätoteuttajan ja osatoteuttajien medialistojen kautta. Osallistujien rekrytointi - SibAn asiakasrekisteri + verkkosivut sekä yhteistyökumppaneiden vastaavat - tiedottaminen alan keskeisimmissä lehdissä sekä alueellisesti merkittävissä medioissa Toteutusvaihe - päätoteuttaja ja osatoteuttajat tiedottavat toteutusvaiheessa erityisesti koulutus- ja kehittämisohjelman tuloksista ja hyvistä käytännöistä. EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Projektissa kehitetään hyviä käytäntöjä koulutusohjelman, osallistujien omien kehittämisprojektien sekä projektin tuottaman tutkimus- ja selvitystiedon muodossa. - Koulutusohjelman synnyttämiä hyviä käytäntöjä levitetään koko hankekauden aikana alan keskeisimmille toimijoille hyödyntäen erityisesti toteuttajien asiakastietokantoja hyödyntäen. - Koulutusohjelman kansainvälisten kouluttajien pitämät luennot pyritään mahdollisuuksien mukaan levittämään myös verkossa. - Musiikkitalon avajaistapahtuman (syksy 2011) yhteydessä järjestetään valtakunnallinen Luovien alojen tapahtumatuotannon johtajaosaamisen seminaari, jossa mm. Oulun, Porin, Seinäjoen ja Helsingin kehittämisprojektien tuloksia esitellään. - Osallistujien kehittämisprojektien myötävaikutuksella syntyneet hyvät käytännöt kootaan julkaisuksi - Projektin tuottama tutkimus- ja selvitysaineisto kootaan sekä painetuiksi, että sähköisiksi julkaisuiksi 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin aineisto arkistoidaan ESR-sääntöjen ja valtion arkistointiohjeiden mukaisesti Sibelius-Akatemian arkistoon. Sibelius-Akatemialla on ollut lukuisia EU-rahoituksella toteutettuja hankkeita, joista osa on tarkastettu. Projektien aineistojen arkistoimisesta ei ole havaittu tarkastusten aikana puutteita. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset 0 Yhteensä Arvonlisävero EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kuntarahoituksesta on olemassa aiesopimukset Helsingin ja Oulun kaupungeilta sekä Turun kauppakorkekoulun Porin yksiköltä. Sibelius-Akatemialla on Seinäjoen kaupungin kanssa voimassa oleva rahoitussopimus. EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, myönnetty kuntaosuutta Euroa Oulun kaupunki, myönnetty kuntaosuutta Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, myönnetty kuntaosuutta Seinäjoen kaupunki, kuntaosuus sisältyy Sibelius-Akatemian vuosittaiseen toiminta-avustukseen Myönnetyn kuntarahoituksen kokonaissumma on Euroa De minimis -sääntöselvitys Yritysten kanssa asioidessa annetaan tiedoksi ja varmistetaan, että kunkin yrityksen vuosittaisten tukien määrä jää alle asetuksen määrittelemien kynnysarvojen, jotka määritellään Komission asetuksessa (EY) N:o 1998/ LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Aiesopimus Sibelius-Akatemian ja Oulun kaupungin välisestä hankeyhteistyöstä Aiesopimus Sibelius-Akatemian ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön välisestä hankeyhteistyöstä Kaupparekisteriote, Turun kauppakorkeakoulu Aiesopimus Sibelius-Akatemian ja HSE, Pienyrityskeskuksen välisestä hankeyhteistyöstä Kaupparekisteriote, Pienyrityskeskuksen tukisäätiö Verovelkatodistus, Pienyrityskeskuksen tukisäätiö Ote Helsingin kaupungin päätösluettelosta, osallistuminen EUhakuun Seinäjoen kaupungin päätös: Seinäjoen kuntarahosuus Osatoteuttajasuunnitelma ja -kustannusarvio, HSE Pienyrityskeskus Yhteistyösopimus Sibelius-Akatemian ja HSE Pienyrityskeskuksen välisestä hankeyhteistyöstä Osatoteuttajasuunnitelma ja -kustannusarvio, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Yhteistyösopimus Sibelius-Akatemian ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön välisestä hankeyhteistyöstä Kalvosarja: LUKE-hankkeen päämäärät, tuotokset ja mittarit Koulutuksien ja valmennuksien opintosuunnitelmaluonnos, kesäkuu 2010 Projektin kustannusarvio: osatoteuttajat HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Gustav Djupsjöbacka Rehtori, Sibelius-Akatemia EURA JÄRJESTELMÄ 17/17

18 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus Yhteensä Aineet tarvikkeet toimistokulut, Siba Aineet tarvikkeet, toimistokulut, S-joki Aineet tarvikkeet, TuKKK, Pori Aineet tarvikkeet, HSE PYK Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen osa-aikainen 23 Projektipäällikkö, Siba, 4030e/kk kokoaikainen 32 Suunnittelija, Siba, 3900e/kk osa-aikainen 6 Tuntiopetus, Siba osa-aikainen 13 Kurssi- ja taloussihteeri, Siba osa-aikainen 6 Luovan liiketoiminnan asiantuntija, Siba osa-aikainen 18 Suunnittelija, Siba S-joki osa-aikainen 4 Tuntiopetus, Siba S-joki osa-aikainen 3 Tuntiopetus, TuKKK, Pori osa-aikainen 18 Tutkija/koordinaattori, TuKKK, Pori osa-aikainen 18 Tutkija/koulutussuunnittelija, HSE PYK Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

19 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä Opetus- ja konsultointipalvelut, Siba Tiedotus ja markkinointi, Siba Muut palvelujen ostot, Siba Opetus- ja konsultointipalvelut, Siba S-joki Tiedotus ja markkinointi, Siba S-joki Muut palvelujen ostot, Siba S-joki Opetus- ja konsultointipalvelut, TuKKK, Pori Tiedotus ja markkinointi, TuKKK, Pori Muut palvelujen ostot, TuKKK, Pori Opetus- ja konsultointipalvelut, HSE PYK Tiedotus ja markkinointi, HSE PYK Muut palvelujen ostot, HSE PYK Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä Matkat (koti- ja ulkomaa), Siba Majoitus, Siba Päivärahat, Siba Matkat (koti- ja ulkomaa), Siba S-joki Majoitus, Siba S-joki Päivärahat, Siba, S-joki Matkat (koti- ja ulkomaa), TuKKK, Pori Majoitus, TuKKK, Pori Päivärahat, TuKKK, Pori Matkat (koti- ja ulkomaa), HSE, PYK Majoitus, HSE PYK Päivärahat, HSE PYK Matkat (benchmarking, koti- ja ulkomaa) Majoitus (benchmarking, koti- ja ulkomaa) Päivärahat (benchmarking, koti- ja ulkomaa) Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

20 13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus Yhteensä Vuokrat, Siba Muut kulut, Siba Vuokrat, Siba S-joki Muut kulut, Siba S-joki Vuokrat, TuKKK, Pori Muut kulut, TuKKK, Pori Vuokrat, HSE PYK Muut kulut, HSE PYK Muut tilavuokrat (yhteiset) Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus Yhteensä Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/6