Doha: mitä on pelissä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Doha: mitä on pelissä?"

Transkriptio

1 SPEECH/06/407 Peter Mandelson EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Doha: mitä on pelissä? Canada-UK Chamber of Commerce (Kanadalais-brittiläinen kauppakamari) Lontoo 23. kesäkuuta 2006

2 Tässä puheessaan EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Peter Mandelson esittää koruttoman analyysin niistä valtavista kustannuksista, jotka WTO:n Dohankierroksen neuvottelujen epäonnistuminen aiheuttaisi. Lontoossa 23. kesäkuuta pitämässään puheessa Mandelson muistutti, että Dohan-kierroksella jo käsiteltävistä kysymyksistä on luvassa niin mittavaa hyötyä ja että neuvottelujen epäonnistumisen haitat kauppajärjestelmälle ja siitä koituvat poliittiset kustannukset olisivat niin suuret, ettei Genevessä kesäkuussa 2006 pidettävän ministerikokouksen osallistujilla ole varaa linnoittautua taipumattomasti jäykkien näkökantojen taakse. Mandelson tarjosi kokonaiskuvan lopullisesta neuvotteluratkaisusta ja tähdensi, että kehityskierroksen onnistumisen avaimena ovat kauaskantoiset tulokset paitsi maataloudesta myös palveluista, teollisuushyödykkeistä ja kaupan helpottamisesta käytävissä neuvotteluissa. Samalla kun Dohan-kierros antaa maailmantaloudelle piristysruiskeen, josta hyötyvät niin teollisuus- kuin kehitysmaat, luvassa on Mandelsonin mukaan tilaisuus integroida Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvät taloudet globaaliin kauppajärjestelmään ja tehostaa monenvälisen kaupan järjestelyjä. Vaihtoehtona olisi järjestelmä, jossa suuret aivan liian usein painavat pienemmät maahan. Se ei ole monenvälisyyttä vaan vahvemman oikeutta. Mandelson: Neuvottelujen kariutuminen merkitsee sitä, että tilaisuus sopia EU:n maatalousuudistuksesta Genevessä menetetään ja samoin käy mahdollisuuksille päästä samanlaisiin uudistuksiin Yhdysvalloissa. Koko maailma jäisi ilman hyötyä maataloustuotteiden pääsystä uusille markkinoille, kun kaikkien aikojen mittavimmat tariffileikkaukset jäisivät toteutumatta. Toteutumatta jäisivät myös teollisuustuotekaupan uudet mahdollisuudet, jotka ovat elintärkeitä paitsi EU:lle ja USA:lle myös kehittyvän maailman kasvavalle teollisuudelle. Ellei palvelukaupassa päästä edes vaatimattomaan ratkaisuun, jäävät saamatta ne hyödyt, joita ulkomaisten investointien ja osaamisen ja kokemuksen virtaamisesta kehitysmaihin voitaisiin saada. Tekemättä jäisi myös uusi monenvälinen sopimus vähiten kehittyneiden maiden tullittomasta ja kiintiöttömästä pääsystä markkinoille. Valtava uusi maailmanlaajuinen kaupan kehittämisen apupaketti jäisi toteutumatta. Maailmankaupan sääntökirjaa ei voitaisi kirjoittaa uudelleen sellaiseen asuun, joka avaisi ovet uudelle kaupalle ja sulkisi ovet korruptiolta. Vaikeaa olisi myös enää uskoa, että WTO pystyy toimimaan lähes 150-jäsenisenäkin ja niin, että järjestelmässä otettaisiin huomioon maailmantalouden kaikki koko-, etu- ja kapasiteettinäkökohdat. Mandelson vastasi viimeaikaiseen kritiikkiin, jota on kohdistettu EU:n Dohankierroksella ajamaan kehitysapupolitiikkaan, kehottamalla kriitikoita tarkastelemaan lähemmin niitä etuja, joita palvelu- ja teollisuushyödykekaupan avaaminen kehitysmaiden kesken toisi. Hän toi esiin myös hyödyn, jota on tarjolla kaupan helpottamisesta: helpottamisen myötä eteläisen Afrikan BKT voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä 8 prosenttia, mikä vastaisi Afrikan saaman virallisen kehitysavun kaksinkertaistamista. Nämä potentiaaliset vaikutukset osoittavat komissaarin mukaan, että ne, joiden mielestä kehitysmaiden pitäisi marssia ulos Dohankierrokselta, ovat yksinkertaisesti väärässä. 2

3 Katse ensi viikolla Genevessä pidettävässä kokouksessa komissaari Mandelson toivotti tervetulleeksi USA:n presidentin viestin, että USA on valmis tekemään vaikeita päätöksiä sopimuksen saamiseksi aikaan ja ettei maa anna Dohankierroksen epäonnistua. Mandelson: Sopimus on nyt kolmen kauppa. G20-ryhmä haluaa USA:n leikkaavan maataloustukiaan enemmän, ennen kuin ryhmä on valmis teollisuustuotteisiin vaadittuihin leikkauksiin. Washington voi ratkaista tämän tekemällä paremman tarjouksen. Silloin taas EU tulee molempia vastaan vahvemmalla tarjouksella. Doha: mitä on pelissä? Aloitin nykyiset tehtäväni vakuuttuneena monenvälisyyden kannattajana. Monenvälisyys edustaa minulle vastinetta ja parasta vastausta yhä globaalimpaan keskinäiseen riippuvuuteen. Monenvälinen kauppajärjestelmä on maailmantalouden moottori. Dohan kaltaisen globaalin sopimuksen kerrannaisvaikutukset ovat sitä luokkaa, ettei pyöriä saada pyörimään niin liukkaasti millään kahdenvälisillä sopimuksilla. Kaupan vapauttamisesta käydyt perättäiset neuvottelukierrokset ovat madaltaneet esteitä ja luoneet valtavia hyötyjä maailmantaloudelle. Viime vuosikymmenenä onnistuttiin nostamaan satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä. Monet ovat vähätelleet nykyistä neuvottelukierrosta. Siinä he ovat väärässä. Asia on nimittäin niin, että kierros on mahdollisuus viedä prosessia huomattavasti eteenpäin. Maailmantalous saisi joka vuosi sadan miljardin euron piristysruiskeen. Kauppaa vääristäviä maataloustukia leikattaisiin rajusti. Maataloustuotteille, teollisuustuotteille ja palveluille avautuisi uusia markkinoita. Köyhimmät saisivat uutta tukea kaupan kehittämiseksi. WTO:n sääntöjä vahvistamalla voitaisiin helpottaa kaupankäyntiä heikoimpia kuitenkin suojellen. Näiden syiden vuoksi Eurooppa oli vuonna 2001 niin vahvasti mukana käynnistämässä Dohan-kierrosta. Samoista syistä se pelasti kierroksen heinäkuussa 2004 tarjoutumalla lopettamaan kaikki maatalouden vientituet. Siksi myös teimme viime lokakuussa laajamittaisen tarjouksen, jolla leikattaisiin kauppaa vääristäviä maataloustukia ja jatkettaisiin EU:n maatalous-, teollisuustuote- ja palvelumarkkinoiden avaamista. Ja samojen syiden vuoksi asetimme viime joulukuussa Hongkongissa tavoitteeksi luopua vientituista vuoteen 2013 mennessä. EU on antanut Dohan-kierrokselle panoksensa kerta toisensa jälkeen. Unioni on tehnyt kierroksen hyväksi yhtä paljon kuin parhaat ja enemmän kuin useimmat. Sitä olemme valmiit jatkamaan, kunhan muutkin tekevät osansa. Ensi viikolla Genevessä ministerit yrittävät jälleen ottaa ne viimeiset vaikeat askelet, joita neuvottelutulokseen tarvitaan. Nyt on hylättävä omiin etuihin nojaaminen ja itsekkäät neuvottelukeinot: on toimittava aidosti sopuratkaisuun tähtäävässä hengessä. 3

4 Suurimman taakan onnistumisesta kantavat suurimmat pelurit: EU, USA ja nousevien talouksien G20. Ei siksi, että pystyisimme sopimaan asioista keskenämme vaan siksi etteivät muut onnistu siinä ilman meitä. Kaikkien on oltava valmiita lisätoimiin. Yhdysvaltojen olisi parannettava tarjoustaan maatalousmarkkinoidensa ja tukiohjelmiensa uudistamiseksi. Suurten nousevien talouksien painoarvo maailmanmarkkinoilla on kasvanut, ja niiden olisi nyt toimittava sen mukaisesti ja tarjouduttava avaamaan teollisuustuote- ja palvelumarkkinoitansa. Jos muut toimivat näin, myös EU:n on oltava valmis etenemään ja alennettava maataloustullejaan. Kaikki aukot on kuitenkin tukittava, ennen kuin lopullinen neuvottelutulos on mahdollinen. Syyskuun 11:nnen varjo Olisi traagista epäonnistua, kun ajatellaan, miten pitkälle olemme päässeet ja miksi. Dohan-kierros käynnistettiin vuonna 2001 syyskuun 11:nnen päivän murhenäytelmän varjossa. Neuvottelujen käynnistäminen oli osoitus yhteisestä sitoutumisestamme muokata maailmasta parempi paikka monenvälisyyden avulla. Kauppaa vapauttamalla haluttiin tukea kehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta epätasa-arvoisessa ja epävarmassa maailmassa. On syytä muistaa, että näissä kauppaneuvotteluissa on kyse yhtä lailla maailmanpolitiikasta kuin maailmantaloudestakin. Olen nyt toiminut puolitoista vuotta kauppakomissaarina, ja minua on ihmetyttänyt se, ettei kaupan vapauttamisen ja kehityksen välistä yhteyttä yleisesti nähdä. Vaikka kaupan vapauttamisen merkitys näkyy kaikissa niissä tapauksissa, jolloin luvulla onnistuttiin saavuttamaan talouskehitystä, jotkut uskovat edelleen varmasti parhaassa tarkoituksessa että talouden vapauttaminen on jotakin joka kehitysmaiden on vain siedettävä eikä jotakin jota ne tarvitsevat. Katsokaamme nyt tosiseikkoja uudestaan. Ensin maatalousuudistus... Monien mielestä oikeudenmukainen kaupankäynti alkaa maatalousuudistuksista teollisuusmaissa. He ovat oikeassa tässä olennaisessa kysymyksessä: elintarvikkeiden hintoja maailmanmarkkinoilla vääristävien tukien käyttö on lopetettava. Eurooppa ei tässä suhteessa ole toiminut kehuttavasti. Nyt tekeillä on kuitenkin radikaaleja uudistustoimia. Yhteys maataloustuottajille maksettavien maksujen ja tuotannon välillä poistetaan, kauppaa vääristäviä tilatukia vähennetään 70 prosenttia, ja kaikki tilojen vientituet poistetaan vuoteen 2013 mennessä siten, että niiden tehokas asteittainen poistaminen aloitetaan jo ennen sitä. Doha tarjoaa kehitysmaille tilaisuuden osallistua eurooppalaiseen uudistukseen ja viedä sitä eteenpäin tulevina vuosina. Kierros on lisäksi edelleen paras mahdollisuus varmistaa, että vastaavia uudistuksia toteutetaan myös USA:ssa. Muuten voi käydä niin, että kun USA:n kongressi laatii maatalouslakiesitystä vuonna 2007, se ajattelee pikemminkin Kansasin kuin Kenian etuja. 4

5 ...ja avoimemmat maatalousalan markkinat Dohan neuvotteluissa on sitouduttu myös avaamaan pääsyä maatalousalan markkinoille. Maatalous on edelleen vahvasti suojeltu ala niin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissakin. Kansainvälinen kilpailu alentaa kuluttajahintoja ja luo uusia tuloja viljelijöille sellaisissa erittäin kilpailukykyisissä kehitysmaissa kuin Brasiliassa. EU on jo tarjoutunut leikkaamaan korkeimpia maataloustullejaan 60 prosentilla ja puolittamaan keskimääräisen tullinsa 12 prosenttiin. Nämä ovat huikeita leikkauksia yhdellä neuvottelukierroksella tehtyinä ja lähestyvät sitä äärimmäistä rajaa, joka on Euroopalle poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Ovatko tällaiset leikkaukset sitten välttämätön osa kehitysneuvotteluja? Kyllä vain. Mutta toisin kuin jotkut väittävät, mikään kehitysyhteistyön ihmelääke ne eivät kuitenkaan ole. Lähes puolet maailman köyhistä viljelee maata vain omiin tarpeisiinsa, eikä maataloustullien leikkaaminen yksinkertaisesti voi nostaa heitä pois köyhyydestä. Vain 11 prosenttia köyhän maailman kaupasta on maataloustuotekauppaa, ja tuo osuus on pienentynyt voimakkaasti kolmenkymmenen vuoden ajan. Ne maat, jotka ovat onnistuneet vähentämään köyhyyttä, ovat niitä, jotka ovat siirtyneet teollisuustuotteisiin ja palveluihin perustuvaan talouteen. Tarvitsee vain katsoa, ketkä ajavat maataloustullien leikkauksia pontevimmin, ja selviää, ketkä leikkauksista hyötyvät eniten. Eivät Afrikan, Karibian tai Tyynenmeren köyhät maat, vaan suuret maataloustuotteenviejät: Yhdysvallat, Australia ja Brasilia. Kenialaisia viljelijöitä maataloustullien leikkaaminen ei juuri auta. Eikä tansanialaisia tai ugandalaisia. Joissain tapauksissa leikkaukset itse asiassa murentavat sitä etuuskohteluun perustuvaa pääsyä markkinoille, jonka EU jo tarjoaa Afrikan maille ja jonka ansiosta juuri yhdenkään niistä ei tarvitse maksaa tulleja EU:hun viemistään maataloustuotteista. Pitkäaikainen riippuvuus etuuskohtelusta johtaa kehityksen kannalta umpikujaan, ja kyse on menneiden aikojen perinnöstä. Se kävi ilmi Karibian maiden ja sokerin tapauksessa. Karibian maiden kohdalla nähtiin myös se, että etuuskohtelun heikkeneminen vaatii pitemmän ajan hallintatoimia ja kompensoimista. Globaali maatalouskauppa on kovaa toimintaa, ja erittäin kilpailukykyiset bulkkituottajat voivat vallata ja myös valtaavat jalansijaa markkinoilla. Rajut tullileikkaukset merkitsevät köyhimmille välitöntä katastrofia. Siksi kehitysmaat eivät neuvotteluissa koskaan tule ryhmänä hyväksymään liian pitkälle vietyjä tullileikkauksia. Kehitystä paitsi maataloudessa... Noin kolme neljäsosaa kehitysmaiden kaupasta käydään nykyään teollisuustuotteilla. Maksetut tullit liittyvät nekin suurimmalta osaltaan niihin. Ja kehitysmaat maksavat tulleista valtaosan toisille kehitysmaille. Voidaanko siis näiden esteiden asteittaista poistamista perustella kehitysnäkökohdilla? Varmasti voidaan, ja siitä on myös näyttöä. 5

6 ...myös teollisuustuotteissa Minua on usein syytetty siitä, että ajan liian aggressiivisesti EU:n vaatimuksia, jotta kehitysmaat avaisivat palvelu- ja teollisuustuotemarkkinoitaan. Tosiasiassa EU on kummallakin alalla pyytänyt leikkauksia vain pieneltä määrältä pitemmälle kehittyneitä kehitysmaita. Vaatimamme leikkaukset olisivat tasoltaan pienemmät kuin muiden vaatimat, ja maille jätettäisiin oikeus suojata herkkiä toimialoja. Minusta se on hyvä kauppa. Vastaavasti olisi tehtävä selväksi, että vaiheittainen kaupan vapauttaminen kehitysmaiden välillä (etelä etelä-suunnassa) on niiden talouskasvun kannalta elintärkeää. Se avaa kehitysmaille uusia tilaisuuksia Kiinan, Brasilian ja Intian valtavilla kasvavilla markkinoilla. Se vapauttaa potentiaalia, jota kehitysmaiden tulliesteet nykyään kahlitsevat. ja palveluissa Palveluiden kauppa on elintärkeä keino siirtää osaamista ja teknologiaa teollisuusja kehitysmaiden välillä. Koska se tuo muassaan kipeästi tarvittavia pääomasijoituksia, se on tärkeä väline kehitettäessä kuljetus-, viestintä- ja pankkialaa, jotka muodostavat jokaisen kasvavan talouden selkärangan. Kävin hiljattain Malesiassa, jossa vuosikymmenen jatkuneet ulkomaiset sijoitukset ja ulkomailta tullut osaaminen rakennusalalla ovat mahdollistaneet kukoistavan paikallisen rakennusalan kehittymisen. Tutkimukset osoittavat, että pitkälle tähtäävä ratkaisu palvelujen alalla voisi ajan mittaan koitua kehitysmaille suuremmaksikin hyödyksi kuin uudet mahdollisuudet maataloustuotteiden ja jopa teollisuustuotteiden kaupassa. EU on ollut johtava tällaisen ratkaisun puolestapuhuja. Olemme tukeneet Intian toivomusta avata lisää ammattityöntekijöiden tilapäisiä työskentelymahdollisuuksia eli niin sanottua palvelujen toimitusmuotoa 4. Kuitenkin joka kerta kansalaisjärjestöt ovat leimanneet tällaiset suunnitelmat kehitystyön vastaisiksi. Järjestöt näyttävät ajattelevan, että teemme kehitysmaille itse asiassa palveluksen, kun jätämme ne osattomiksi niistä kehittyneen palvelutalouden hyödyistä, joista itse nautimme. ja kaupan helpottamisessa Vain harvat ymmärtävät, että suurimmat hyödyt, joita kehitysmaille on tällä kierroksella luvassa, eivät tule markkinoille pääsystä vaan siitä kaikkea muuta kuin hohdokkaasta työstä, jolla pyritään siihen, että tullimenettelyt ovat yhtenäiset kaikilla markkinoilla ja kaikilla rajoilla. Sitä kutsutaan kaupan helpottamiseksi. Kehitysmaat ovat tätä aihetta koskevien neuvottelujen suurimpia voittajia: ajatellaanpa, että kontin selvittäminen kestää Liverpoolissa kaksi tuntia ja eritrealaisessa satamassa kaksikymmentä päivää. Kehitysmaiden pienet viejät kärsivät monimutkaisista menettelyistä ja byrokratiasta eniten. 6

7 Maailmanpankin ja eräiden muiden instituutioiden tekemät mallinnukset kaupan helpottamisesta viittaavat siihen, että peruspaketti helpottamistoimia voisi vastata arvoltaan noin kahta prosenttia maailmankaupan arvosta eli kolmannesmiljardista miljardiin dollaria päivässä. Helpottamistoimista tehtävä ratkaisu voisi tuoda eteläisen Afrikan bruttokansantuotteeseen yli kahdeksan prosenttia lisää vuoteen 2020 mennessä. Se vastaa Afrikan saaman virallisen kehitysavun kaksinkertaistamista. Tarvittavista säännöistä on kuitenkin pakko neuvotella monenvälisesti. Myös se on yksi tämän neuvottelukierroksen olennaisista piirteistä. Jollei Dohan-kierroksella onnistuta, muutosta ei tule. Ei yksinkertaisia vastauksia On selvää, että on vaikea saada talouden vapauttaminen toimimaan kehityksen hyväksi. On selvää, että siihen tarvitaan huolellisia poliittisia toimia ja taloudellista tukea. Vastaukset eivät löydy valmiina uusliberaaleista oppikirjoista. Kehitysnäkökohdat ovat niin tärkeitä, että ne ansaitsevat muutakin kuin iskulauseita ja dogmeja. Tarvitaan aitoa taloudellisen näytön analyysia. On hyväksyttävä, että matkan varrella kohdataan ongelmia ja vaivoja. On silti täysin väärin väittää, että kehitysmaiden olisi harkittava poistumista Dohan neuvottelupöydästä. Kohti ratkaisua Olen aiemmissa puheissani esittänyt, mistä tekijöistä koostuu se ratkaisu, jonka nyt uskon olevan näkyvissä. Uskon, että kaikilla osapuolilla on riittävä käsitys siitä, missä asioissa on mahdollista lähentyä. Kysymys on nyt siitä, onko meillä riittävästi poliittista tahtoa ja kykyä päästä tuloksiin on tunnustettava, että jos jokin ratkaisu tyydyttää jokaista, se ei yksinkertaisesti voi olla paras mahdollinen kenellekään. EU on tarjoutunut parantamaan viimelokakuista tarjoustaan, jos muutkin osoittavat samanlaista joustavuutta ja halua edetä pitemmälle. Eurooppa on yhtä valmis kuin muutkin tekemään kipeitä päätöksiä, jos kohta minulla on selkeät neuvotteluohjeet, joita minun on noudatettava ja joita myös aion noudattaa. Brasilian ja nousevien talouksien G20-ryhmän täytyy tarjoutua avaamaan merkittävästi teollisuustuote- ja palvelumarkkinoitaan edellä esitetyin varauksin. Näin nuo taloudet pääsevät hyötymään lisääntyneestä avoimuudesta juuri siksi Brasilia ja Intia ovat yksipuolisesti alentaneet teollisuustuotetullejaan jo vuosikymmenen ja näin ne pystyvät samalla kasvamaan ennennäkemätöntä tahtia. Yhdysvaltojen on parannettava ja täydennettävä tarjoustaan leikata kauppaa vääristäviä kotimaan maataloustukiaan. USA:n tämänhetkisen tarjouksen mukaiset enimmäismäärät olisivat suuremmat kuin ne, joista maa viimeksi ilmoitti Genevessä Tilannetta on selvästikin muutettava. Kunnioitan Yhdysvaltojen halua saada tältä neuvottelukierrokselta kauaskantoisimmat mahdolliset tulokset. Niihin ei kuitenkaan päästä vain puskemalla toisia liikkeelle. USA:n on annettava enemmän, jos se haluaa saada enemmän. Oli erittäin rohkaisevaa kuulla presidentti Bushin puhuvan EU:n ja USA:n tämänviikkoisessa huippukokouksessa päättäväisyydestään päästä sopimukseen ja valmiudestaan tehdä vaikeita päätöksiä sen hyväksi. Hän osoittaa johtajuutta. 7

8 Sopimus on nyt kolmen kauppa. G20 haluaa USA:lta suurempia leikkauksia maataloustukiin ennen kuin se on valmis teollisuustuotteisiin vaadittuihin leikkauksiin. Washington voi ratkaista tämän tekemällä paremman tarjouksen. Silloin taas EU tulee molempia vastaan vahvemmalla tarjouksella. Neuvotteluissa on toki kyse muustakin kuin näistä kolmesta kysymyksestä, mutta ratkaisemalla ne päästään lähemmäksi laajempaa ratkaisua. Päätelmät Dohan neuvottelukierrokseen suhtaudutaan usein hyvin negatiivisesti. Se on mielestäni liioittelua. On selvää, että näin laajoissa neuvotteluissa taistellaan lujasti. Tulokset eivät voi olla täydellisiä. Parhaan tuloksen tavoittelussa ei kuitenkaan saisi uhrata hyvää tulosta. Onnistuessaan Dohan-kierros tuo satoja miljardeja euroja lisää maailmantalouteen, ja siitä hyötyy joka ainoa WTO:n jäsen. Vaihtoehtona ovat kahdenvälisten sopimusten verkko ja vapaakauppasopimukset, joiden yhteydessä suuret aivan liian usein painavat pienemmät maahan. Se ei ole monenvälisyyttä vaan vahvemman oikeutta. Eurooppa hyötyisi Dohasta siinä, että eurooppalaiset yritykset ja tehtaat saisivat uusia mahdollisuuksia kilpailla nousevien talouksien kasvavilla markkinoilla. Eurooppalaiset autonvalmistajat, kemianteollisuus, sähkötuotteiden valmistajat ja kevyt teollisuus odottavat täysin oikeutetusti, ettei EU palaa Dohasta tyhjin käsin. Jos leikkaamme jo nyt matalia teollisuustuotetullejamme, aggressiiviset tuotantoteollisuuden kilpailijamme nousevista talouksista pääsisivät markkinoillemme entistäkin vaivattomammin. Vastineeksi meille riittää vähempikin, mutta myös nousevien talouksien on tarjottava jotakin. Maailman teollisuustuotekaupan kilpailukykyisin segmentti tasoittaa toimintaympäristöä nopeasti, eikä Euroopan voida odottaa tekevän kaikkia myönnytyksiä. Jos Dohan-kierros onnistuu ja avaa etelä etelä-suuntaista kauppaa, se kuvastaa maailmantalouden todellisuutta: Kiinalla ja Brasilialla samoin kuin Aasian ja Etelä- Amerikan nousevilla talouksilla on uutta voimaa mutta myös uutta vastuuta. Dohankierros tarjoaa mahdollisuuden integroida näitä talouksia tiiviimmin maailmantalouteen. Jos päästämme tuon mahdollisuuden käsistämme, emme saa sitä enää takaisin. Vuosien mittaan olemme kaikki häviäjiä taloudellisesti mutta myös poliittisesti. Sen ymmärtää, kun miettii, kenellä on syytä iloita neuvottelujen kariutumisesta. Entä mitä muuta epäonnistuminen maksaa? Dohan-neuvottelujen kariutuminen olisi isku kansainvälisen kauppajärjestelmän uskottavuudelle. Epäonnistuminen merkitsisi sitä, että tilaisuus sopia EU:n maatalousuudistuksesta Genevessä menetetään ja samoin käy mahdollisuuksille päästä samanlaisiin uudistuksiin Yhdysvalloissa. Koko maailma jäisi ilman hyötyä maataloustuotteiden pääsystä uusille markkinoille, kun kaikkien aikojen mittavimmat tariffileikkaukset jäisivät toteutumatta. Toteutumatta jäisivät myös teollisuustuotekaupan uudet mahdollisuudet, jotka ovat elintärkeitä paitsi EU:lle ja USA:lle myös kehittyvän maailman kasvavalle teollisuudelle. Ellei palvelukaupassa päästä edes vaatimattomaan ratkaisuun, jäävät saamatta ne hyödyt, joita ulkomaisten investointien ja osaamisen ja kokemuksen virtaamisesta kehitysmaihin voitaisiin saada. 8

9 Tekemättä jäisi myös uusi monenvälinen sopimus vähiten kehittyneiden maiden tullittomasta ja kiintiöttömästä pääsystä markkinoille. Valtava uusi maailmanlaajuinen kaupan kehittämisen apupaketti jäisi toteutumatta. Maailmankaupan sääntöjä ei voitaisi kirjoittaa uudelleen sellaiseen asuun, joka avaisi ovet uudelle kaupalle ja sulkisi ovet korruptiolta. Vaikeaa olisi myös enää uskoa, että WTO pystyy toimimaan lähes 150- jäsenisenäkin ja niin, että järjestelmässä otettaisiin huomioon maailmantalouden kaikki koko-, etu- ja kapasiteettinäkökohdat. Kuten presidentti Bush sanoi tällä viikolla Wienissä, Dohan-kierros on liian tärkeä, että se saisi epäonnistua. Neuvottelijoiden olisi syytä pitää se mielessä ensi viikolla Genevessä, jos linnoittautuminen jäykkien näkökantojen taakse tuntuu houkuttelevalta. Olen puheessani selvittänyt, miksi Dohan-kierroksen onnistumisesta on meille hyötyä. Ennen kuin matkaamme ensi viikolla Geneveen, kaikkien neuvottelijoiden ja prosessia taustalta kritisoivien olisi pohdittava niitä todella valtavia kustannuksia, joita epäonnistumisesta seuraa niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. LOPPU 9

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan mielestä monenvälisiä kauppaneuvotteluita tarvitaan. Kansainvälisen kaupan säännöistä pitää sopia ja reiluinta sopiminen on monenvälisellä foorumilla.

Lisätiedot

Suomen maatalouden tulevaisuus

Suomen maatalouden tulevaisuus SPEECH/03/457 Franz FISCHLER Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Suomen maatalouden tulevaisuus Osallistuminen Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006

TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006 2-001 TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006 2-002 2-003 Puhetta johti varapuhemies McMILLAN-SCOTT 2-004 (Istunto avattiin klo 9.00.) 2-005 2-006 Istunnon avaaminen Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja Keskustelu

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kauppapolitiikka ja integraatio 1

Kauppapolitiikka ja integraatio 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 1/2005 VÄITÖKSIÄ Kauppapolitiikka ja integraatio 1 Risto Vaittinen FT, ekonomisti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 1 Kirjoitus perustuu 22.9.2004

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus Virallisena tavoitteena

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Keski-Suomen Päivä 18.04.2008. Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö

Keski-Suomen Päivä 18.04.2008. Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö Keski-Suomen Päivä 18.04.2008 Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö Kauppa- ja kansainvälisen talouspolitiikan puitteiden muutos Kauppapolitiikka

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE EU:n suhteet Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen ovat laaja-alaiset, ja niitä ylläpidetään eri tasoilla. EU toimii yhdessä koko alueen kanssa valtionpäämiesten

Lisätiedot

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Maaseutuviraston ohjeet Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Oppaan rakenne... 3 3 Taulukko 1 vakiotuontitodistus... 4 4 Taulukko 2 vientitodistus... 4 5 Taulukko

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.10.2001 KOM(2001) 604 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta yhteisen tullitariffin tullien yksipuoliseksi suspendoinniksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.1.2001 KOM(2001) 19 lopullinen 2001/0022 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Riku Laanti, Country Representative Finpro in Australia, Finland Trade Center c/o Pamir Consulting

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kalatalousvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Kalatalousvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 2009/2238(INI) 3.5.2010 MIETINTÖLUONNOS Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuontia Euroopan unioniin koskeva järjestelmä yhteisen kalastuspolitiikan

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Avauspuhe MTK:n valtuuskunnan kokous 26.- 27.11.2014 Finlandia- talo

Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Avauspuhe MTK:n valtuuskunnan kokous 26.- 27.11.2014 Finlandia- talo 1 Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Avauspuhe MTK:n valtuuskunnan kokous 26.- 27.11.2014 Finlandia- talo Arvoisa Pääministeri Hyvät MTK:n valtuuskunnan jäsenet, luottamus- ja toimihenkilöt

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 30. MARRASKUUTA 2005

KESKIVIIKKO 30. MARRASKUUTA 2005 3-001 KESKIVIIKKO 30. MARRASKUUTA 2005 3-002 Puhetta johti puhemies Josep BORRELL FONTELLES (Istunto avattiin klo 15.05.) 3-003 Istuntokauden uudelleen avaaminen 3-004 Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut Kysymys palveluiden lainmukaisuudesta ja sen varmistamisesta Keskeiset

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot