Suomen maatalouden tulevaisuus

Transkriptio

1 SPEECH/03/457 Franz FISCHLER Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Suomen maatalouden tulevaisuus Osallistuminen Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen 140-vuotisjuhlaan Suomi, 11. lokakuuta 2003

2 Hyvät naiset ja herrat Ennen tänne lähtöäni kuulin Brysselissä sattumalta suomalaisen sananlaskun "Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä". Pidin siitä kahdesta syystä. Ensinnäkin siihen sisältyy tässä puheessa käsittelemäni yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ydinajatus, kestävyyden periaate. Toiseksi se sopii mielestäni hyvin juhlapäiväänsä tänään viettävän maaseutukeskuksen tunnuslauseeksi. Haluaisin aivan aluksi onnitella ProAgriaa sen 140-vuotisjuhlan johdosta ja kiittää Teitä siitä, että saan olla mukana tässä tilaisuudessa. Alueensa parhaasta kiinnostuneille maaseudun toimijoille antamanne tuki ja neuvontatyö on ollut korvaamatonta. Tiedän myös, että merkityksenne tulee vain korostumaan tulevaisuudessa, kun Suomen viljelijät varautuvat ensi vuonna tapahtuvan Euroopan unioniin laajentumisen ja tänä vuonna toteutettavan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Siksi haluaisinkin kertoa, mitä yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tarkalleen merkitsee Suomen kannalta. Ensinnäkin uudistus tuo mukanaan perinpohjaisia muutoksia tukijärjestelmään. Tukipolitiikka muuttuu viljelijän näkökulmasta katsottuna yksinkertaisemmaksi ja vähemmän aikaa vieväksi. Se tulee myös olemaan kestävämpää, markkinasuuntautuneempaa ja lähempänä kuluttajien odotuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset suorat tuet maksetaan vastaisuudessa viljelijöille yhtenä maatilan tulotukena, jonka edellytyksenä on pakollisten ympäristöön, elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen sekä eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten noudattaminen. Tiettyä joustovaraa säilyy silti edelleen, ja vastauksena eräiden jäsenvaltioiden ilmaisemaan huoleen tietyt tukielementit voidaan jatkossakin sitoa tuotantoon silloin, kun on olemassa vaarana viljelystä luopumisen riski. Erityisesti Suomen pyynnöstä tehtiin poikkeus esimerkiksi viljan kuivatustuen osalta. Komissio ei ainoastaan hyväksynyt, että kyseinen tuki on edelleen sidoksissa tuotantoon unionin syrjäisimmillä alueilla, vaan se päätti myös korottaa Agenda uudistuksessa vahvistettua enimmäismäärää viidellä eurolla tonnilta, jolloin tuen määräksi tuli 24 euroa tonnilta. Toinen uudistuksen keskeinen osa on maaseudun kehittämiseen myönnettävän tuen tuntuva lisääminen, ja juuri tässä suhteessa uskonkin Suomen olevan erityisen tyytyväinen tuloksiin. Toistaiseksi vasta arvioituihin tietoihin perustuvien simulaatioiden mukaan Suomi olisi esimerkiksi tuen pakollisen mukauttamisen ansiosta nettosaaja (yli 120 %). Toisin sanoen Suomi saa joka vuosi takaisin tuntuvasti enemmän maaseudun kehittämiseen myönnettävää lisärahoitusta verrattuna siihen, mitä se itse maksaa. Tämä mahdollistaa tuen myöntämisen laatuun ja ympäristöön liittyville uusille toimenpiteille, auttaa tuottajia täyttämään uudet vaatimukset ja parantaa nuorten viljelijöiden investointituen edellytyksiä. Maaseudun kehittämistä koskevien koko EU:n laajuisten toimenpiteiden lisäksi Suomi on neuvotellut menestyksekkäästi itselleen mahdollisuuden korottaa hehtaarituen enimmäismäärää epäsuotuisilla alueilla 200 eurosta 250 euroon. Riippuen siitä, miten Suomi käyttää tämän ylimääräisen pelivaransa, eteläisen Suomen viljelijöiden saama mahdollinen lisärahoitus on 48 miljoonaa euroa, kenties enemmänkin. 2

3 Olen varma, että Teistäkin kyseessä on merkittävä korotus, joka auttaa suuresti viljelijöitä tilojen kunnostamisessa tai toiminnan monipuolistamisessa kannattavuuden lisäämiseksi. Haluaisin vielä palata lyhyesti nuoriin viljelijöihin. Uudistuksessa korostuu komission sitoutuminen heidän etunsa ajamiseen, ja siinä tunnustetaan nuorten viljelijöiden tärkeä asema maaseudun kestävän kehityksen osana. Perusasetuksen johdantoosaan on esimerkiksi lisätty uusi kappale, jonka mukaan nuorten viljelijöiden tukemista on pidettävä ensisijaisena tavoitteena. Komissio on myös hyväksynyt nuorten viljelijöiden tilainvestointeihin myönnettävän julkisen tuen korottamisen viidellä prosentilla. Näin ollen tällaisen tuen määrä on useimmilla alueilla 50 prosenttia ja epäsuotuisilla alueilla 60 prosenttia. Uudessa asetuksessa lisätään niin ikään nuorten viljelijöiden aloitustukea. Toiminnan aloittamiseen liittyviin neuvontapalveluihin voidaan myöntää tukea enimmillään euroa kolme vuotta kestävän aloitusjakson aikana. Suomen on nyt käytettävä hyväkseen näitä tilaisuuksia ja varmistettava, että sen nuoret viljelijät saavat tästä tuesta mahdollisimman suuren hyödyn. Hyvät kuulijat Puheeni alussa esittelin, tosin varsin lyhyesti, eräitä uudistuspakettiin liittyviä näkökohtia. Nyt haluaisin selventää eräitä liittymissopimuksen 141 artiklasta käytäviin neuvotteluihin liittyviä seikkoja. Olen hyvin tietoinen sitä, että Suomi pitää näitä neuvotteluja erityisen tärkeinä, ja haluaisin vakuuttaa Teille, että ymmärrän myös suomalaisten viljelijöiden ongelmat. Haluaisin kuitenkin myös kertoa, miksi komissio kehottaa Suomea täyttämään 141 artiklassa määrätyt edellytykset. Ensinnäkin, kuten hetki sitten mainitsin, Suomen neuvottelutulos uudistuksen yhteydessä oli menestys. Maanne onnistui saamaan lisätukea kahdella tärkeällä alalla: viljan kuivatustuki ja epäsuotuisat alueet. Tämä lisätuki on otettava huomioon 141 artiklasta käytävissä neuvotteluissa. Olisiko oikein, että Suomen kahden suotuisimman maatalousalueen viljelijät saisivat epäsuotuisille alueille myönnettävän tuen Luxemburgissa sovitun runsaan korotuksen lisäksi ylimääräistä pitkäaikaista tulotukea? Suomelle hyväksyttiin Luxemburgissa ratkaisu, jollaisesta muut EU:n viljelijät eivät voi päästä osallisiksi. Olisi myös pidettävä mielessä, että 141 artiklassa on kyse siirtymäkauden toimenpiteestä, jonka tarkoituksena oli muiden toimenpiteiden jatkeena tukea väliaikaisesti Suomen viljelijöitä, jotta he voisivat ratkaista tuoreesta EUjäsenyydestä aiheutuvat vakavat ongelmat. Siksi onkin ymmärrettävää, että mikäli 141 artiklan mukaista tukea jatkettaisiin, sitä olisi myönnettävä määrällisesti vähemmän ja kestoltaan rajoitetun ajan. Lisäksi Suomella on olemassa muita, mielestäni osin käyttämättä jääneitä mahdollisuuksia tukea maan eteläisen osan viljelijöitä. Esimerkkinä mainitsisin investointituet, joiden määrä Suomessa vuonna 2002 oli keskimäärin 25 prosenttia, vaikka niitä tavanomaistenkin sääntöjen mukaan voidaan myöntää enimmillään 50:een prosenttiin asti ja jopa 75:een prosenttiin, kun on kyse ympäristönsuojelusta tai eläinten hyvinvoinnista. Tämän tukimekanismin tehokkaampi käyttö tarjoaa Suomelle monia hyödyllisiä mahdollisuuksia. Myös maatalouden ympäristötoimenpiteille tai peltokasveille myönnettäviä tukia olisi tarkasteltava lähemmin ja löydettävä niissä yhteinen linja. Tässäkin yhteydessä haluan korostaa, että tiedostan ja ymmärrän, miten vaikeissa olosuhteissa Suomen viljelijöiden on toimittava. 3

4 Tästä syystä olenkin valmis hyväksymään, että Etelä-Suomen viljelijöitä koskevia maatalouden ympäristötoimenpiteisiin liittyviä aloitteita voitaisiin jatkossakin tukea enemmän kuin EU:n tavanomainen tukiprosentti (20 %) kattaa. Olen suostuvainen sallimaan, että Suomi voi myöntää tukea maatalouden ympäristötoimenpiteisiin enimmillään 100 prosenttia, toisin sanoen kaksinkertaisesti menetettyjen tulojen määrä. Jos vertaatte toisiinsa EU:n ja Suomen tukiprosentteja, ymmärtänette, että tämä myönnytys on varsin avokätinen tarjous komission puolelta. Hyvät naiset ja herrat Kyseessä ei ole "tukien lopettaminen", kuten Helsingin Sanomat kirjoitti kaksi viikkoa sitten 1. Tarkoituksena on tehostaa muiden käytettävissä olevien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Komissio on ehdottanut Suomelle eräitä konkreettisia ja hyvin kohtuullisia toimenpiteitä pyrkiessään helpottamaan näiden neuvottelujen etenemistä. Siksi se toivookin nyt puolestaan Suomelta joustavuutta ja sovittelunhalua, jotta tuen jatkumisesta joskin rajoitetuin edellytyksin voitaisiin päästä ratkaisuun. Hyvät kuulijat On toki olemassa myös muita neuvotteluja, joissa vaaditaan vielä hieman enemmän joustavuutta ja sovittelunhalua. Tarkoitan tällä WTO-neuvotteluja ja niiden edistymistä. Tilanne oli täysin selvä. EU lähti Cancuniin vahvat kortit kädessään ja tosissaan. Meillä oli esitettävänämme laaja uudistuspaketti, jonka avulla oli mahdollista lähentää unionin maatalouspolitiikkaa WTO:n tavoitteisiin. Olimme tehneet useita etuuskohtelusopimuksia kehitysmaiden kanssa, ja Yhdysvaltojen kanssa oli neuvoteltu kompromissiratkaisusta maatalousneuvottelujen etenemisen helpottamiseksi. Ennen Cancunin kokousta tehtyä valmistelutyötäkin tärkeämpi tekijä oli se, että EU osallistui neuvotteluihin oikealla asenteella. Toisin kuin kovin moni muu osapuoli, me olimme siellä joustavina ja sovittelunhaluisina, ja lopulta osoittautui, että juuri nämä asenne-erot toivat mutkia matkaan. Tuloksena oli valitettavasti se, että kaikki olivat häviäjiä. Erinomainen tilaisuus ratkaista maailman kauppajärjestelmän vääristymät valui hukkaan. Kertaan tässä yhteydessä, mitä EU:n tämänhetkinen tarjous WTO:lle sisältää. Unioni on ilmoittanut olevansa valmis alentamaan kauppaa vääristäviä tukia jopa 60 prosenttia, leikkaamaan vientitukia enimmillään 45 prosenttia ja alentamaan maataloustuotteiden tulleja keskimäärin 36 prosenttia. Lisäksi tarjouduimme lakkauttamaan vientituet ja lisäämään tariffikiintiöitä neuvotteluissa sovittujen tuotteiden osalta. Tarjouksemme on edelleen voimassa, nyt on aika jatkaa työtä kumppaneittemme kanssa ja pyrkiä helpottamaan neuvottelujen edistymistä. Moni ihmettelee, voidaanko tässä onnistua. Itse en olisi aivan näin pessimistinen. Mielipide-erot kaupan vapauttamisesta ovat kapenemassa, ja mikäli muut osapuolet osoittavat hieman enemmän joustavuutta ja realistista suhtautumista, ei ole mitään syytä ettemmekö pääsisi yhteisymmärrykseen tulevaisuuden maataloutta koskevista säännöistä. EU sitoutuu edelleen edistämään neuvottelujen etenemistä ja puolustaa tarmokkaasti näkemystään Euroopan viljelijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista syyskuuta

5 Tällä hetkellä keskitymme kuitenkin ennen kaikkea EU:n omaan maatalousuudistukseen pyrkimällä lisäämään viljelijöille maksettavan tuen toimivuutta, tehokkuutta ja tukijärjestelmän kattavuutta. Uudistuksen jälkeen tuet ovat myös vähemmän kauppaa vääristäviä ja vastaavat entistä paremmin niitä yleisiä odotuksia, joita yhteiskunta maataloudelle asettaa. Hyvät kuulijat Tältä osin haluankin kertoa, että komissio on äskettäin esittänyt tiedonannon, joka käsittelee uudistusprosessin toista osaa, johon sisältyvät oliiviöljy-, tupakka- ja puuvilla-alat sekä sokerin uuteen markkinajärjestelyyn liittyvät erilaiset vaihtoehdot. Korostan jälleen, että kestävän kehityksen ja korkealaatuisen tuotannon tukeminen on yhteinen tavoitteemme. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa valittujen periaatteiden mukaisesti komissio aikoo irrottaa edellä mainituilla aloilla useimmat tuet tuotantomääristä. Ihmettelette ehkä, miksi sokerialalla esitetään ainoastaan vaihtoehtoisia ehdotuksia. Kyseessä on niin monimutkainen kokonaisuus, että on tärkeää tarkastella perinpohjaisesti kaikkien tulevaisuuden vaihtoehtojen vaikutuksia ennen konkreettisten ehdotusten tekemistä. Harkittavana on useampia mahdollisuuksia: 1. Nykyisen tilanteen säilyttäminen, mikä merkitsisi EU:n markkinoiden avaamista kansainvälisten sopimusten mukaisesti sovituille tuontimäärille, tullien alentamista ja tuotantokiintiöiden mukauttamista markkinoiden kehityksen mukaan. 2. EU:n sisämarkkinahintojen alentaminen, mikä merkitsisi kiintiöiden asteittaista poistamista tuotannon ja tuonnin vakiinnuttua; tai 3. Nykyisen järjestelmän täydellinen vapauttaminen luopumalla EU:n omasta hintatukijärjestelmästä sekä poistamalla kiintiöt, tuontitariffit ja tuonnin määrälliset rajoitukset. Niin tämä kuin edellinenkin ehdotus edellyttää, että meidän on löydettävä keinot varmistaa sokerijuurikkaanviljelijöiden tulotuki EU:n hintojen alenemisen vaikutuksen lieventämiseksi. Riippumatta siitä, mihin loppuratkaisuun päädytään, on selvää, että sokerialan uudistuksella on kurottava umpeen EU:n hintojen ja maailmanmarkkinahintojen välinen ero, ja tuki on irrotettava tuotantomääristä. Samoin on varmistettava, että uudistus tarjoaa kaikille sokerialan toimijoille oikeudenmukaisen kohtelun ja turvallisen tulevaisuuden. Hyvät naiset ja herrat Käsitteet "oikeudenmukainen kohtelu" ja "turvallinen tulevaisuus" johtavat takaisin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen perusajatukseen. Viljelijöille on tarjottava mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset, ja tukipolitiikassa on otettava paremmin huomioon heidän toimintansa monipuolisuus. Heille on tarjottava selkeät näkymät ja riittävä suunnitteluvarmuus, jotta he voivat tehdä tulevaan toimintaansa liittyvät päätökset. Viljelijöille on tarjottava uusia tilaisuuksia tilan toimintojen laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Uudistuksessa on kyse myös EU:n maatalousalan kehittämisestä kestävältä pohjalta, kunnioittamalla edellisten sukupolvien kokemusta ja tarjoamalla tuleville sukupolville uusia mahdollisuuksia. Tiedämme, että maataloudessa tarvitaan suunnitteluvarmuutta. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa maatalousmenot on määritelty selkeästi vuoteen 2013 asti, ja uudistuksen myötä EU:n viljelijät pystyvät käyttämään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tarjolla olevat varat. Tästä perusajatuksesta ei tingitä. 5

6 Te suomalaiset olette oikeutetusti ylpeitä luonnonympäristöstänne ja maaseudustanne. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tarjoaa Teille monia uusia mahdollisuuksia maaseudun säilyttämiseen, suojelemiseen ja kehittämiseen ja viljelijöiden tukemiseen heidän kunnostaessaan tai monipuolistaessaan tilojaan. Mutta Teidän on myös käytettävä hyväksenne kaikki nämä mahdollisuudet. Niiden tehokkuutta ei tulisi vaarantaa tukeutumalla liiaksi ainoastaan liittymistä varten suunniteltuihin siirtymäkauden toimenpiteisiin. ProAgrian kaltaisilla maaseutukeskuksilla on nyt ja vastaisuudessa keskeinen merkitys neuvontatyössä, jonka avulla viljelijät voivat käyttää hyväkseen heille tarjotut mahdollisuudet. Toimintaperiaatteenanne on tarjota tilaisuuksia menestykseen, ja pidän sitä erittäin osuvana. Haluaisin vielä lopuksi onnitella Teitä työstä, jota olette tehneet viimeisten 140 vuoden aikana opastamalla Suomen viljelijöitä ja muita maaseudun toimijoita hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti tarjolla olevat tukitoimenpiteet. Kiitos 6