Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT

Transkriptio

1 Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT

2 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen yliopisto. Markku Sotarauta (2000). Verkostojen utopia ja arki. Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta. Tampereen yliopisto. Mirja Määttä (2006) Yhteinen verkosto. Tampereen yliopisto.

3 Koulutuspolitiikka ja globaali kehitys Koulutuspolitiikkaa ei ole enää mahdollista tarkastella pelkästään kansallisvaltion näkökulmasta. Koulutuksessa on kyse sekä alueellisesta että globaalista politiikasta ja yhä enenevässä määrin myös kansainvälisestä liiketoiminnasta. (vrt. koulutusvienti) Voimme kyllä puhua vähäisemmästä tai suuremmasta samankaltaisuudesta globaalilla tasolla varhaisemmasta tai myöhäisemmästä kehitysvaiheesta eri maiden välillä, mutta emme täysin erilaisesta tai poikkeavasta koulutuspolitiikasta eri maiden välillä.(varjo 2007) > Suvereenien kansallisten koulutuspolitiikkojen asema ja merkitys sekä ylipäätään olemassaolo on asetettu useissa yhteyksissä kyseenalaiseksi.(e.m.t)

4 Aikaisempia koulutuspolitiikan hallinnan tekniikoita Suomessa esimerkiksi -normiohjaus, läänin hallituksen virkamiehet valvoivat -koulutarkastukset, ministeriön valvonta -yksityiskohtainen kansallinen opetussuunnitelma -oppikirjojen tarkastusjärjestelmä -lukujärjestykset, jotka perustuvat oppiainejakoon -päiväkirjat, joihin kirjataan käsitellyt oppisisällöt

5 Uudet koulutuspolitiikan hallinnan tekniikat -informaatio-ohjaus (kirjeet, päätökset, ohjeet, määräykset) -kansainväliset vertailut -itsearviointi, laatujärjestelmät, laadun mittaukset -kehittämisavustukset -resurssien niukkeneminen, yleiset poliittiset trendit mm. suuruuden ekonomia -koulun oma budjettivalta, hankemaailma, projektit -ylläpitäjäkohtaiset opetussuunnitelmat, globaalit, EU tason yleiset sisällölliset linjaukset mm. kansalaisaktiivisuus, ekologia, kansainvälisyys, osallisuus,

6 Koulutuspoliittiset hallinnan tekniikat ennen nyt ministeriö läänit ylläpitäjä ylläpitäjä ylläpitäjä

7 Yhteiskunta VAIKUTTAMISEN VERKOSTOT Maakuntaliitot Oppilaitosjohtamisen osallistumisjärjestelmät KOULUTUSPOLIITTISET VERKOSTOT Opisto YHTEISEN YLLÄPITÄJÄN JOHTAMIS- / ASIANTUNTIJAVERKOSTOT -Työ ja elinkeinokeskukset -Alueen kulttuuri- ja liikuntatoimi - Alueen koulu- ja sivistystoimi, sivistystoimen, opetustoimen johto, rehtorit - Edunvalvonta yhdistykset - Opetushallituksen asiantuntija / kehittämisryhmät - Kansalliset sekä kansainväliset hanke / projektiverkostot Rehtori verkostojen keskellä - Hallitus / Johtokunta - Johtoryhmä - Kehittämishankkeet - Toiminnan- ja laadunohjaus - Sisällöllinen suunnittelu - Kansalaisjärjestöt ja yhteisöt - Alueen yrittäjäelinkeinotoiminta - Kansalliset, ylläpitäjien muodostamat yhteistyöverkostot - Alueen koulu- ja sivistystoimi - Strategiset suunnittelut

8 Mikä on verkosto? Toisiinsa kytkeytyneiden solmukohta! (Castells 2000). - Solmujen väliset yhteydet symboloivat yhteyttä ja tiedonkulkua solmujen välillä. - Verkosto voi kasvaa niin kauan kunnes jäsenet kykenevät olemaan yhteydessä toisiinsa. - Verkosto perustuu yhteisyöhön, mutta yhteistyö on erilaista kuin hierarkioissa ja liikeelämässä. Miten? - Verkoston lähitermi: moniammatillinen yhteistyö, opetustoimen puolella monitoimijainen yhteistyö. (vrt. auttamistyö) - Monitoimijaiseen yhteistyöhön osallistuu usein ammattilaisten lisäksi muita toimijoita kuten esim. kansalaisia tai yritysten ja järjestöjen edustajia.

9 Monitoimijainen yhteistyö Käsite viittaa laajaan toimintojen joukkoon, jossa eri ammatteja edustavat ihmiset tavalla tai toisella ottavat toistensa olemassaolon huomioon tai kohtaavat toisiaan.

10 Monitoimijainen yhteistyö Siinä pyritään tietojen, taitojen, tehtävien, kokemusten ja / tai toimivallan jakamisella jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Käsitteellä voidaan viitata organisaation sisäiseen tai organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, yhteistyön satunnaisiin ja vakiintuneisiin muotoihin (asiakasta koskevien puheluiden hoitamisesta aina komiteatyöskentelyyn asti) sekä ammattirooleissa pitäytyvään tai uutta synteesimäistä ajattelutapaa etsivään yh teistyöhön. (Payne 2000, 9.)

11 Monitoimijainen yhteistyö opetustoimen hallinnossa ja johtamisessa Eri solmukohtien edustajat osallistuvat vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön oman ammatillisen osaamisen ja ammatillisen roolinsa mukaisesti.(oma etu, yhteinen etu, toisten etu) Toimijoiden edellytetään rikkovan oman ammattikuntansa rajoja ja rooleja.(vrt. Nonaka & Takeuchi, The Knowledge Creating Company) Verkostosuhteiden syntymiselle ja jatkuvuudelle on oleellista toimijoiden keskinäinen riippuvuus. Toimijoilta edellytetään lojaalisuutta ja luottamusta. Toimijoiden motiivina toimii verkoston synnyttämä hyöty.

12 Toimiva verkosto Yhteiskunnalliset ja koulutuspoliittiset trendit Tulkinnat Verkoston johtaminen Toimijoiden verkostovalmiudet Verkoston ominaisuudet Ministeriö, Opetushallitus, muut instituutiot

13 Rehtori verkostojen johtajana Minkälaista valtaa verkostolla on? Minkälaista valtaa verkostoa johtavalla on suhteessa toisiin verkostossa toimiviin? Verkostolle on asetettava päämäärä, työskentelylle täytyy olla jokin mieli. Verkoston johtaminen ei saa perustua hierarkkiseen valtaan, vaan on muistettava verkoston ominaisuus yhdenvertaisesta asiantuntijuudesta. Verkoston työskentelyä johtava johtaa työskentelyn etenemistä, ei sisällön tuottamista. Sisällön tuottamisesta vastaa monitoimijainen tiimi, joka koostuu asintuntijoista.

14 Uuden tiedon rakentaminen monitoimijaisessa tiimissä (mukaillen Nonaka&Takeuchi) Sozializing experiments combining crystallizing