Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 1 Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012 Selvitys Liikenne- ja viestintäministeriölle NAG Oy Helsinki Loppuraportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Päivitys television kehitysnäkymistä... 1 Selvitys Liikenne- ja viestintäministeriölle... 1 Helsinki... 1 Loppuraportti SISÄLLYSLUETTELO TELEVISION KEHITYSNÄKYMÄT SUOMESSA... 3 Toimeksianto ja taustat... 3 Asiantuntijanäkemys muutostekijöistä ALAN RAHOITUSNÄKYMÄT... 5 Televisiotoiminnan rahavirtojen kuvaus... 5 Markkinointiviestinnän määrän kehitys KOTIMAINEN OHJELMANTUOTANTO JA SEN KEHITYS... 8 Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys... 8 Indie-sisällöntuotannon kehitys ja asema Suomessa Katseluosuudet yhtiöittäin ja kanavittain LAAJAKAISTALIITTYMÄT ALUSTOITTAIN JA LAAJAKAISTAN KÄYTÖN KEHITYS TELEVISION KATSELUSSA Laajakaistaliittymien käytön kehitys Suomessa Laajakaistan käyttö television katselussa... 15

3 3 1. TELEVISION KEHITYSNÄKYMÄT SUOMESSA Toimeksianto ja taustat NAG on päivittänyt tässä selvityksessä televisiotoimintaan liittyviä kehityskulkuja Suomessa. Selvityksessä päivitetyt tilastot ja kehitys on kuvattu alun perin NAG:n vuonna 2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle tekemään raporttiin Television kehitysnäkymät Suomessa sekä siihen vuonna 2009 tekemään päivitykseen. Tulokset on tarkoitettu käytettäväksi Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpoliittisen ohjelman laatimisen tueksi. Päivityksessä keskityttiin seuraaviin valittuihin osa-alueisiin: 1. Televisiotoimialan rahavirtojen kuvaus 2. Mediamainonnan kehitys 3. Televisiotoiminnan tulot 4. Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys 5. Riippumattoman ohjelmistotuotannon kehitys 6. Kanavien katselumäärien kehitys 7. Laajakaistaliittymät alustoittain ja laajakaistan käytön kehitys television katselussa Näiden määriteltyjen osa-alueiden lisäksi NAG laatii asiantuntijanäkemykseensä perustuvan tiivistelmän alaan vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä. Asiantuntijanäkemys muutostekijöistä Televisiotoimiala on nyt tilanteessa, jossa television historiallinen kehitys ei vastaa sitä maisemaa, jonka näemme edessämme. Vuosien takaiset tilastot kertovat, millaisen polun suomalainen televisioala on kulkenut tähän asti. Uudet toimijat ja toimintatavat tulevat mukaan alalle ja muuttavat analyysiä tällä kuluvalla vuosikymmenellä. Julkisen rahoitusrakenteen vuonna 2013 kohtaamaa muutosta merkittävämpiä trendejä ovat muun muassa kuluttajien välitön pääsy ulkomaisiin sisältöihin internetin välityksellä ja tästä johtuva perusteellinen muutos televisioalan rahoitus- ja ajattelumalleissa. Vuonna 2013 Yleisradion rahoitus muuttuu. Kotitalouksilta kerätyn kiinteän televisiomaksun sijaan valtio alkaa kantaa henkilökohtaista ja osittain progressiivista Yle-veroa. Vaikka Yleisradion rahoitus on turvattu, on televisiotoimialalla Suomessa luvassa muutoksia. Muutokset syntyvät sekä suomalaisten että kansainvälisten toimijoiden käyttäytymisen seurauksena. Suomen televisiotuotannolle on ominaista yhden toimijan suuri osuus: tuotannon arvosta runsaat puolet syntyy Ylen sisäisestä ns. in-house-tuotannosta. Toinen puoli muodostuu riippumattomasta televisiolle tarkoitetusta ohjelmatuotannosta sekä elokuvien, tv-/elokuvamainonnan ja yrityskäyttöön tarkoitetun tiedotus-, promootio-, koulutus- ja käyttöohjemateriaalin tuotannosta. Tarkastelun ulkopuolella on pelituotanto, jonka arvo vuonna 2011 oli melko tarkalleen yhtä suuri kuin edellä mainittujen tuotantomuotojen yhteensä. Vaikka peliliiketoiminta tuottaakin osin samantapaisia ilmaisuja kuin TV-/elokuva, on se toimialana täysin erillistä: eri toimijat, eri rahoitus, eri liiketoimintamallit. Pelibisneksen liiketoimintamallit ovat lähempänä kansainvälistä ohjelmistoliiketoimintaa kuin sisältöliiketoimintaa.

4 4 Suomalaiset indiemarkkinat ovat televisioyhtiöiden ostokäyttäytymisen varassa. Ostomarkkinoilla on selviä oligopolistisia piirteitä. Suurimmat televisioyhtiöt pitävät sisällöntuotannon hengissä kuitenkin sillä varauksella, että ostojen volyymi on ennustettavaa kohtuullisella aikavälillä. Yle itse painottaa yhtiön merkittävää roolia suomalaisen sisällön ostajana ja kansan henkisen kehityksen edistäjänä. Suomalaiset sisällöntuottajat tulevat kuitenkin olemaan yhä ahtaammalla, kun kuluttajien on helpompi valita kansainvälistä sisältöä internetin välityksellä suomalaisen sisällön sijaan. Vaikka suomalaiset televisioyhtiöt ovat indie-sisällön suuria ja neuvotteluvoimaisia asiakkaita, pystyvät sisällöntuottajat tarjoamaan tuotteitaan yhä enemmän myös asiakkaille, jotka eivät osta varsinaista televisiosisältöä. Tällaista muuta sisältöä ovat muun muassa internetsisältö, kuten verkkopelit ja verkkomainonta sekä yritysten promootiovideot. Erilaisiin tarpeisiin kohdennettua sisältöä tuottavien indie-toimijoiden osaamisessa ja resursseissa on yhä enemmän päällekkäisyyttä ja synergioita. Tämän vuoksi toimijoiden asemaa markkinoilla on syytä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Merkittävä trendi indie-sisällöntuotannossa koskee yhtiöiden konsolidaatiokehitystä. Suomalaiset tuotantoyhtiöt konsolidoituvat suuremmiksi kokonaisuuksiksi samanaikaisesti etenevän kansainvälisen konsolidaation kanssa, osana sitä. Esimerkiksi suomalainen Broadcasters tuli osaksi Zodiakia, kansainvälistä mediakonsernia, vuonna 2005, kun ruotsalainen Zodiak Television osti sen. Tällä hetkellä tämän maailmanlaajuisen Zodiak Media konsernin liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa sen ostettua merkittäviä kansallisia indietuottajia. Kansallinen, pohjoismaalainen ja kansainvälinen tuotantoyhtiöiden konsolidoituminen tulee jatkumaan. Konsolidaatiokehityksen tuloksena kotimaiseksi sisällöksi mielletty ohjelmantarjonta onkin suurelta osin kansainvälisten formaattien maahantuontia ja niiden paikallisiin mieltymyksiin räätälöintiä. Kansainvälisten formaattien soveltaminen luo merkittäviä mittakaava- ja kilpailuetuja formaatit omistaville ja vieville/maahantuoville tuotantoyhtiöille suhteessa niiden puhtaasti kansallisiin kilpailijoihin, jotka perustavat toimintansa omaan tuote- ja tuotantokehitykseensä. Myös ostajat ostavat mielellään muilla markkinoillla testattuja ohjelmaideoita ja siten pienentävät ostoihinsa liittyviä yleisö- ja liiketoimintariskejä. Suomalaisen sisällöntuotannon lisäksi ovat televisiosisällön vastaanottotavat murroksessa. Johtavat operaattorit lanseerasivat IPTV-palvelut Suomessa ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Yli 60 prosenttia olemassa olevista kiinteistä laajakaistayhteyksistä oli vuoden 2010 lopussa IPTV-kelpoisia yhteyden nopeudella mitattuna. Lisäksi IPTV:n markkinasaturaatio on vielä Suomessa pientä eurooppalaisiin verrokkeihinsa, kuten Ranskaan ja Alankomaihin, nähden. Näiden faktojen valossa voisi kuvitella, että IPTV:n tuleva markkinavaltaus onkin enää vain asiakkaista riippuvaa. IPTV:n kehitystä arvioitaessa on kysyttävä, miksi katselijat haluaisivat vastaanottaa televisiosisältöä sekä IPTV:n muita internetpohjaisia palveluita ensisijaisesti juuri televisiovastaanottimen eikä jonkun muun laitteen kautta. Niinpä IPTV:n kehitystä seuratessa ei tule unohtaa muiden lupaavien teknologioiden mahdollisuuksia televisionkatselijoiden vapaa-ajassa. Niin kutsuttu Over the Top (OTT) televisio voi pitkällä aikavälillä ravistella nykyisiä televisioalan rakenteita enemmän kuin IPTV. Mikäli OTT kehittyy nopeasti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, voi olla, että suomalainen yleisö siirtyy suoraan kaapeli- ja antennivastaanottimista OTT:hen IPTV:n jäädessä kehityksen alle.

5 5 Esimerkkinä OTT-palvelusta on Pohjoismaiden johtava Video on Demand -/VoDpalvelin, Voddler, saavutti keväällä 2011 miljoonan käyttäjän rajan vain vuosi sen jälkeen kun palvelu oli avattu laajalle yleisölle. Lisäksi esimerkiksi BBC:n iplayer lanseerattiin maailmanlaajuisesti kesällä 2011, ja kasvu on ollut merkittävää erityisesti Australiassa. Keväällä 2012 tiedämme jo, että sisältöalustat kuten Google, YouTube ja Netflix ovat alkaneet tehdä omaa sisällöntuotantoa erottautuakseen sekä perinteisestä tv:stä että muista onlinesisältöalustoista. OTT:n kilpailukyky ihmisten televisionkatselussa perustuukin muun muassa aika- ja laiteriippumattomuuteen, sisällön äärimmäiseen kustomointiin sekä sosiaalisuuteen. Vaikka julkisrahoitteisen television rooli Suomessa on ollut merkittävä historiassamme ja sen asema on edelleen vahvistettu, ei televisioliiketoiminta ole loppujen lopuksi säätely- tai yhtiökohtainen kysymys. Televisioliiketoimina on ennen kaikkea markkinavetoinen ilmiö, jossa kuluttajat ostavat heitä miellyttäviä tuotteita markkinoilta. Verorahoitteinen televisiontuotanto ei ole mediabisnestä, vaan se varmistaa julkishyödykkeeksi mielletyn kansan sivistämisen määriteltyyn rajaan asti. Julkishyödykkeen ulkopuolelle jäävän televisiobisneksen määräävät kansainvälisesti kytkeytyneet ja valppaat katsojat. 2. ALAN RAHOITUSNÄKYMÄT Televisiotoiminnan rahavirtojen kuvaus Television keskeiset rahavirrat on esitetty kuvassa Tv:n alan rahavirrat. Kuvan logiikka on joitain tulkintatapoja lukuun ottamatta sama kuin NAG:n Liikenne- ja viestintäministeriölle vuonna 2009 tekemässä päivityksessä. Esimerkiksi tässä uudessä päivityksessä indie-tuotantoa on kuvattu kokonaisuutena sisältäen perinteisen televisiosisällön lisäksi elokuvien, mainosten sekä yritysten markkinointisisällön tuotannon. Tämän vuoksi indie-tuotannon osuuden arvo on noussut tässä vuonna 2012 tehdyssä päivityksessä. Indie-tuotantoa käsitellään kokonaisuutena, sillä eri sisällöt käyttävät samoja resursseja sekä osaamista. Vastaavasti Ylen ostot suomalaisilta sisällöntuottajilta ovat pienentyneet, mikä on suoraan alentanut sisällöntuotannon määrän tasoa. Kun Ylen rahoitus on taattu tietylle tasolle vuodesta 2013 alkaen, voidaan olettaa, että julkisen palvelun lisäksi Yle suurimpana av-talona tulee edistämään suomalaista sisällöntuotantoa nostamalla ostoja riippumattomilta sisällöntuottajilta. Sisältöjen myynti rahavirtakokonaisuudessa sisältää tv-maksut, mainonnan sekä maksu-tv:n. On huomioitava, että tv-maksukäytännössä on hiljattain tehty poliittinen päätös Yle-verosta, joka pannaan toimeen vuonna Näin ollen vain maksu-tv:n määrän kehitys ja laajakaistaliittymien määrän kehitys ovat aidosti markkinalähtöisiä, kuluttajien kysyntää kuvaavia parametrejä. Nimenomaan näille kuluttajien kysyntää arvioiville parametreille tulisi antaa painoarvoa arvioitaessa television houkuttelevuutta ja asemaa ihmisten vapaaajassa tulevaisuudessa.

6 6

7 7 Markkinointiviestinnän määrän kehitys Tätä pitää vielä muokata PowerPointissa. Suomen mainontamedioiden yhteenlaskettu arvo sekä medioiden väliset voimasuhteet ovat muuttuneet. Pitkän ajan trendiin vaikuttaa mainosalan perinpohjainen rakennemuutos ja lyhyemmän aikavälin tasomuutoksiin suhdannevaihtelut. Mediamainonnan kokonaisarvo kasvoi tasaisesti 2000-luvun alusta vielä vuoteen 2008, jonka jälkeen se tippui lähes 15 prosenttia vuonna Vuoden 2010 luku kuitenkin osoittaa, että ala on toipumassa taantumasta pitkän ajan trendin tasolle. Television osuus kokonaisarvosta on ollut euromääräisestä tasosta riippumatta viidesosan viimeisen kymmenen vuoden ajan. Verkkomainonta sen sijaan kasvoi voimakkaasti ja vielä Verkkomainonta on kasvanut sekä uusilla markkinavaltauksilla että painetun median kustannuksella onhan painetun median vuosittainen kasvuprosentti negatiivinen, -10,6 %. Verkkomainonnan arvon kasvu tarkoittaa erittäin kovaa kasvua sen volyymissä, koska verkkomainonnan yksikköhinta on hyvin matala esimerkiksi painettuun mediaan verrattuna. Sen vuoksi olisi mielenkiintoista selvittää mainonnan volyymien muutoksia. Verkkomainonnan hyötyjä muihin medioihin nähden ovat muun muassa kohdennettavuus, alemmat kontaktihinnat, mitattavuus ja mainonnan jatkuva säätäminen. Myös mainonnan mobiilius on verkkomainonnan merkittävä kilpailuetu. Verkkomainonnan lisääntyminen on uhka suomalaiselle mainonnalle, sillä sen tuotanto ja suunnittelu on paikasta riippumatonta. Vuosittainen kasvuprosentti CAGR CAGR Mediamainonta yht. 4,9 % -4,6 % Muu mediamainonta 3,7 % -1,6 % Verkkomainonta 46,6 % 17,6 % Televisio 4,9 % -0,4 % Lehdet 2,7 % -10,6 % Lähde: Tilastokeskus 80 % Markkinointiviestinnän määrän kehitys , suhteellisesti 70 % 60 % 50 % Lehdet 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Tilastokeskus Televisiotoiminnan tuotot Televisio Verkkomainonta Muu mediamainonta Media-alan rakennemuutoksen vuoksi myös television rahoitusrakenne on muuttunut vuosituhannen ensimmäisen kymmenen aikana. Vuosituhannen

8 8 ensimmäisellä puoliskolla televisiotoiminnan kokonaistuotot kasvoivat kiitettävästi, mutta kasvu on vastaavasti hidastunut tultaessa vuosikymmenen toiselle puoliskolle. Maksu-tv:n tuotot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten. Esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan suhteutettuna Suomen maksutelevisiolla on vielä kasvupotentiaalia erityisesti, jos tietyntyyppistä sisältöä, kuten urheilua, siirretään maksullisiin vastaanottimiin. Mainonnan hillitty kasvu taittui puolestaan laskuun vuonna IPTV:n vähittäinen lisääntyminen ja sitä kautta verkkomainonnan hyödyt, kuten parempi kohdennettavuus ja reaaliaikaisuus, saattavat lisätä mainonnan tuottoja tämän vuosikymmenen aikana. Julkinen rahoitus on taattu vuodesta 2013 eteenpäin, sillä joulukuussa 2011 eduskunta hyväksyi progressiivisen Yle-veron, joka korvaa nykyisen ja ontuvan televisiomaksukäytännön sekä suunnitellun mediamaksun. Kun julkinen rahoitusmalli stabiloituu lähitulevaisuudessa, kaupallisen television rahoitusmalli puolestaan muuttuu huomattavasti erityisesti internetin vaikutusten vuoksi. Liikevaihto + 55 M Henkilöstö - 15 Liikevaihto + 10 M Henkilöstö (1) = Yleisradio, Sanoma Entertainment Finland, MTV Media, SBS Finland (2) = Zodiak, Fremantlemedia Finland, Blue Media, Metronome Film & Television, Filmiteollisuus-konserni, Solar Films, Matila Röhr Nordisk (3) = Viasat Finland, Canal Digital Finland, Plus TV NAG on estimoinut osan yhtiökohtaisista luvuista historiallisten lukujen perusteella, mikäli niitä ei ole ollut julkisesti saatavilla. Liikevaihto + 65 M Henkilöstö KOTIMAINEN OHJELMANTUOTANTO JA SEN KEHITYS Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys Suomalainen sisällöntuotanto jakautuu in-house- ja indie-tuotantoon. Yle käytännössä muodostaa yksin in-house-tuotannon. MTV:llä on nimellinen osa Suomen in-house tuotannosta, joka pääasiassa muodostuu yhtiön toimittamien uutisten tuotantotekniikasta. Sisällöllisen ja teknisen indie-tuotannon arvo on samaa suuruusluokkaa in-house-tuotannon kanssa. Indie-tuotannon jakautuminen varsinaiseen tv-sisältöön ja muuhun sisältöön perustuu tuotannon rahoitukseen. Esimerkiksi indie-tuotanto, joka on Suomen Elokuvasäätiön tai televisioyhtiöiden esitysoikeuksien rahoittamaa, voidaan sijoittaa muuhun sisältöön sen ollessa elokuvatuotantoa. Myös suurimmat teleoperaattorit, kuten Elisa ja Sonera, tulevat olemaan indietuotannon suoria ostajia. He hakevat konsepteihinsa juuri heidän tilaajilleen sopivaa sisältöä, mikä on vaivattomammin ja edullisemmin toteutettavissa

9 9 suorana hankintana sisällöntuottajilta sen sijaan, että käytettäisiin tv-yhtiöitä välittäjinä. Sisällöntuotannon rakenne Suomessa Sisällöntuotanto (sisältö ja tekninen) In-house-tuotanto ~ 180 M Indie-tuotanto ~ M * Yle ~180 M MTV ~2-3 M Tv-yhtiöiden rahoittama sisältö ~ 50 % Muu sisältö ~ 50 % *Indie-tuotanto on jaettu varsinaiseen tv-sisältöön ja muuhun sisältöön niihin kohdistuvan rahoituksen perusteella. Muu sisältö käsittää mm. elokuvatuotannon, nettisisällön ja yritysten promootiovideot.

10 10 Indie-sisällöntuotannon kehitys ja asema Suomessa Suomalainen inde-sisällöntuotanto on perinteisesti ollut ostajavetoista. Markkinoilla on ollut kolme ostajaa, Yle, MTV sekä Nelonen. Kunkin niistä ostot indiemarkkinoilta ovat olleet samaa luokkaa. Parin viime vuoden aikana Ylen ostot ovat vähentyneet noin 20 miljoonan euron vuositasolta noin puoleen. Muutos on kohdistunut toimijoihin epätasaisesti ja muuttanut olennaisesti jo valmiiksi herkkiä kysyntä-tarjonta-suhteita. Kahden ostajan, MTV:n ja Nelosen, vahvistunut asema markkinoilla on vahvistanut niiden ostovoimaa indiesisällöntuottajiin nähden, joiden asema on selvästi heikentynyt. Kun Ylen rahoitus vahvistuu ja varmistuu seuraavien vuosien aikana, Yle on suunnitellut palauttavansa indie-ostot aikaisemmalle tasolle. SuomiTVn muuttuminen Murdochin Fox International Channelsin omistukseen tuo uuden toimijan TVmarkkinalla, mutta muutokset katselussa ovat olleet suomessa erittäin pieniä, joten oletamme myös tämän vaikutuksen suomalaiseen sisällöin tuotantoon jäävään marginaaliseksi. Ylen heikentynyttä asemaa ostajana indie-markkinoilla ovat korvanneet uudet toimijat. Merkittävä osa tästä uudesta, korvaavasta tuotannosta on maksutelevisiolle tehtyä, nyt valtaosaltaan urheilutuotantoa. Tämä urheilutuotanto on ollut lähinnä teknistä tuotantoa. Urheilutapahtumien tuottaminen maksukanaville on lisännyt investointeja ulkotuotantokalustoon ja luonut uuden tuotantorakenteen. Tämä päivitys käsittää indie-tuotannon perinteisen televisiosisällön tuotannon lisäksi elokuva-, mainos-, sekä yritysten promootiotuotantona. Tämä televisiosisällön ulkopuolinen indietuotanto on arvoltaan yhtä suuri kuin televisiorahoitteinen tuotanto. Indie-tuotantoa katsotaan siis ostonäkökulman sijaan nimenomaan tuottajanäkökulmasta. Suomessa indie-tuotannon (sekä sisällön- että teknisen) arvo on noin 160 miljoonaa euroa, josta sisällöntuotannolle kuuluu noin 135 ja tekniselle tuotannolle 38 miljoonaa euroa (sisältää Ylen tuotantokaluston käyttöä 5-8 M Ylen ja indie-yhtiöiden yhteishankkeissa). Sisällön- ja teknisessä tuotannossa on noin 10 miljoonaa euroa yhtiöiden liikevaihtojen päällekkäisyyttä. Koska suomalaisella sisällöntuotannolla on pienet sisämarkkinat ja heikot markkinat kansallisten rajojemme ulkopuolella, voisi olla järkevää, että sisällöntuottajat koordinoisivat teknisen tuotannon yhteisiä resursseja ja keskittyisivät luomaan ohjelmaformaatteja, joilla olisi kysyntää myös ulkomailla. Suomalaisten sisällöntuottajien fuusioiduttua kansainvälisten mediatalojen kanssa on kansainvälisiä formaatteja räätälöity suomalaisten katsojien makuun suomalaisen ohjelmasisällön kustannuksella. Toisaalta kansainvälisten mediatalojen kanssa liittoutuminen tuonee suomalaisille sisällöntuottajille mittakaava- ja rinnakkaistuotantoetuja. Parempaan teknologiaan voidaan investoida, sillä teknologiasta hyötyy useampi televisioproduktio. Toisaalta etuja saavutetaan, kun samaa teknologiaa käytetään sekä televisio- että esimerkiksi verkkosisällön tuotantoon. Kaikki suomalaiset tv-yhtiöt, perinteiset, uudet, alalle juuri tulevat, FTA ja paytv:t, pitävät kotimaista sisältöä kriittisenä kilpailuetuna tai -tekijänä, jota ilman ei markkinoilla voi menestyä. Tämä näkyy markkinoilla lähinnä volyymien kasvuna. Markkinan arvo on kasvanut selvästi hitaammin. Ilmiön selityksenä on kolme tekijää

11 11 1. Yle on vähentänyt ostojaan uusien toimijoiden ostojen suuruutta vastaavalla summalla. Jää nähtäväksi, kuinka suurelta osalta ja millä aikataululla YLE palauttaa ostojensa tason. 2. Ylen ostojen olennainen väheneminen on muuttanut kysyntätarjontasuhteita siten, että muiden ostajien neuvotteluvoima on kasvanut ja tämä taas on olennaisesti alentanut hintoja. 3. Indie-yhtiöiden ammattitaito ja tuotannollinen osaaminen ovat kasvaneet ja parantaneet tuotannollista tehokkuutta, mikä on voitu siirtää hintoihin. Myös formaattiohjelmien osuus ostoista on kasvanut, mikä on mittakaavaetujen vuoksi mahdollistanut alemmat yksikköhinnat. Muiden toimijoiden kuin YLE:n ostojen arvon ei oleteta lähivuosina merkittävästi kasvavan, mutta uusien ja uudistuvien sisältöjen ja tuotantotapojen mukana kenttä voi muuttua selvästi. Katseluosuudet yhtiöittäin ja kanavittain Yle, MTV ja Nelonen ovat kolme suurinta televisioyhtiötä myös katseluosuuksilla mitattuna. Ylen ja MTV:n osuudet ovat pysyneet suhteellisen tasaisina , kun taas Nelosen osuus on trendinomaisesti kasvanut. Kasvu johtunee uusien mainoskanavien, JIMin ja LIVin, lanseerauksista vuosina 2007 ja Pienempien mainoskanavien yhteenlaskettu katseluosuus on laskenut Mikäli internetin kehitys television substituutiksi jatkuu, niiden kanavien, joiden sisällöntarjonta vastaa internetistä helposti saatavia kansainvälisiä sisältöjä, osuus pienennee tulevaisuudessa. Tällaisia kansainvälisiä ja ajasta riippumattomia ohjelmasisältöjä tarjoavat tällä hetkellä esimerkiksi Nelosen JIM ja LIV. Kanavien katselumäärät yhtiöittäin, % katselusta 11,2 9,9 9,3 9,4 10,3 11,8 14,1 14,8 15,1 15,0 32,9 31,3 32,1 30,3 30,3 Muut yhteensä Nelonen MTV 44,1 44,7 43,8 45,2 44, YLE Lähde: Finnpanel

12 12

13 13 4. LAAJAKAISTALIITTYMÄT ALUSTOITTAIN JA LAAJAKAISTAN KÄYTÖN KEHITYS TELEVISION KATSELUSSA Laajakaistaliittymien käytön kehitys Suomessa Kaikkien laajakaistaliittymien yhteenlaskettu määrä on kasvanut tasaisesti koko ensimmäisen vuosikymmenen ajan, mutta kuten kuva Kiinteiden ja mobiililaajakaistaliittymien määrän kehitys osoittaa, kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on itse asiassa laskenut mobiililaajakaistojen kasvun kustannuksella ainakin vuoteen 2010 asti. Televisionkatselun kannalta juurikin kiinteät laajakaistayhteydet ovat relevantteja, sillä nykyisenkaltaista televisiosisältöä ei pääsääntöisesti katsota mobiilisti. On toki huomioitava, että televisiosisältöä voidaan vastaanottaa mobiileista laitteista, kuten matkapuhelimista ja tableteista. Itse katselutilanne on kuitenkin staattinen, ja näin ollen paras yhteys usein kiinteästä laajakaistasta peräisin. Laajakaistaliittymien määrä Suomessa , 1000 kpl Lähteet: Viestintävirasto, Tilastokeskus, tiede- ja teknologiatilastot Kiinteiden ja mobiilien laajakaistaliittymien määrän kehitys , kpl yht Teleoperaattoreiden markkinat ovat suhteellisen kypsät, erityisesti matkapuhelinliittymien Laajakaistayhteyksien osalta. yht. Nyt markkinaosuudet teleoperaattorit pyrkivät 2010 erottautumaan muun muassa laajakaistapalveluillaan sekä niihin kytkeytyvillä IPTV-paketeilla. yht Laajakaistayhteyksien Muut Finnet markkinajohtaja, Elisa, lanseerasi Elisa Viihteen huhtikuussa 2009 ja Sonera noin 3 % vuotta myöhemmin, 8 % maaliskuussa Mobiili Elisa ja TeliaSonera ovat jossain määrin pystyneet kasvattamaan laajakaistamarkkinaosuuksiaan DNA:han nähden IPTV-palveluillaan. Toisaalta IPTV oli vielä vuonna 2010 lapsenkengissään, joten sen vaikutuksia ei voida 2010-luvun Elisa tiedoista selvittää Kiinteä DNA 34 % 23 % Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1/2011 Huom. Kiinteään laajakaistaan sisällytetään DSL, kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä, kaapelimodeemi, langaton kiinteä laajakaista, FTTH ja "muut". Kiinteä TeliaSonera 32 % Lähde: Viestintävirasto Markkinakatsaus 1/2011

14 14

15 15 Laajakaistan käyttö television katselussa Viestintäviraston Markkinakatsauksen 1/2011 mukaan IPTV:n osuus ensisijaisista tv-lähetyksen vastaanottotavoista oli vuoden 2010 lopussa kaksi prosenttia. Tilastoa on syytä tulkita kriittisesti, sillä ensisijaisen asunnon televisiovastaanotin ei välttämättä ole se vastaanotin, joka on ensisijainen katseluminuutteina mitattuna. Mikäli vastaanottotavat tilastoitaisiin katseluajan mukaan, tilaston voimasuhteet muuttuisivat. Esimerkiksi IPTV:n hankkineen televisioharrastajan voisi olettaa katselevan minuuttimääräisesti enemmän televisiota kuin kaapelikerrostalon keskimääräisen katselijan. Televisiolähetysten vastaanottotavat, % IPTV Satelliitti 1 2 IPTV: Antenni Kaapeli 5/ /2010 3/2012* Huom. Tässä tilastossa antenni- ja kaapelikatselu summautuvat sataan. *NAG:n arvio Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1/2011 Teoriassa IPTV:n katselu vaatii yli neljän megabitin yhteysnopeutta. Alla olevan kuvan Laajakaistaliittymien jakautuminen nopeusluokittain 2010, % mukaan kumulatiivisesti lähes 60 % kaikista kiinteistä laajakaistayhteyksistä Suomessa olisi soveltunut IPTV:n katseluun vuoden 2010 lopussa. Voidaan näin ollen päätellä, että suomalaiset kotitaloudet maksavat jo IPTV:n vaatimista yhteyksistä. Käytännössä Elisa ja Sonera tarjoavat IPTV-palveluissaan enintään 24 megabitin nimellistä nopeutta. Olemassaoleva laajakaistayhteys madaltanee kynnystä siirtyä perinteisistä tv-vastaanottimista IPTV:hen, mikäli IPTV muuten täyttää katselijoiden vaatimukset. Toisaalta on myös huomioitava, ettei laajakaistaverkko ole kaikilla Suomen alueilla tarpeeksi hyvässä kunnossa IPTV:n katseluun. Laajakaistaliittymien jakautuminen nopeusluokittain 2010, % Nopeus x, Mbit/s Mobiililaajakaistaliittymät Kiinteät laajakaistaliittymät Kaikki laajakaistaliittymät x < x < x > x < x < x < x Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1 / 2011

16 16 Suomessa IPTV-toiminta alkoi minimaalisilla volyymeillä, mutta vasta vuosina 2009 ja 2010 johtavat teleoperaattorit, Elisa ja Sonera, lanseerasivat heidän IPTV-palvelunsa. Vuoden 2010 lopussa 2 prosenttia kotitalouksien ensisijaisista televisiovastaanottimista oli IPTV-vastaanottimia. Koska palveluntarjoajat eivät julkaise tarkkoja lukujaan, emme tiedä tarkasti tämänhetkistä absoluuttista IPTV-tilaajamäärää Suomessa. NAG kuitenkin arvioi saatavilla olevien tietojen perusteella, että IPTV-tilaajia olisi tällä hetkellä 3/2012 noin eli noin 8 % kaikista kotitalouksista. NAG määrittelee arvioissaan IPTV-tilaajan joko kotitaloudeksi, joka vastaanottaa kaiken IPTV-sisällön laajakaistan kautta tai kotitaloudeksi, joka vastaanottaa peruskanavat kaapelin kautta ja IPTV:n eksklusiivisen sisällön laajakaistan yli. Tilaajamäärä kasvanee, sillä tällä hetkellä operaattorit myyvät laajakaistayhteyksiään päivittäville asiakkailleen IPTV-pakettia pelkän laajakaistayhteyden sijaan. Tulevaisuuden Suomessa voi olla niin, että peruskanavia katsellaan kaapeliyhteyksien lisäksi terrestriaalin kautta ja IPTV:n eksklusiivista sisältöä esimerkiksi 4G:n kautta. Suuressa mittakaavassa 4Gjaettuna kaistana asettaa tällaiselle toiminnalle teknistaloudellisia rajoitteita. IPTV-tilaajien lukumäärä kymmenessä johtavassa IPTV-maassa, miljoonaa Kasvu Ranska 8,56 10,26 19,9 % Kiina 6,53 10,00 53,2 % Yhdysvallat 5,64 7,30 29,4 % Etelä-Korea 2,37 3,65 54,0 % Japani 1,77 2,21 24,9 % Saksa 1,12 1,51 34,8 % Belgia 0,75 0,98 30,0 % Espanja 0,80 0,86 7,4 % Italia 0,83 0,82-1,3 % Ruotsi 0,65 0,77 18,5 % Lähde: broadbandtvnews.com /

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin!

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin! Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä Työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan,

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Suomalainen televisiotarjonta Tausta, tavoitteet ja toteutus. Seurantaraportointi vuodesta 2000 alkaen. Hankkeen tavoitteet

Suomalainen televisiotarjonta Tausta, tavoitteet ja toteutus. Seurantaraportointi vuodesta 2000 alkaen. Hankkeen tavoitteet Suomalainen televisiotarjonta 013 Juha Herkman Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Viestinnän tutkimuskeskus CRC Tausta, tavoitteet ja toteutus Seurantaraportointi vuodesta 000 alkaen Hankkeen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Mediavertailu Sisältöotsikot:

Mediavertailu Sisältöotsikot: Mediavertailu Yritysmaailman viestinnän ja markkinoinnin kanavat ovat muuttumassa nopeasti. in käyttömuodot yleistyvät kovaa vauhtia samalla, kun panostus painettuun mainontaan laskee. Sisältöotsikot:

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011 2 Q1 2011 keskeiset

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006 Osavuosikatsaus 1 6/2006 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Mediamainonnan kehitys Ennusteet 2006 2008 2 2006 CAGR milj. USD 06 08, % SUOMI Sanomalehdet 823 1,6 Aikakauslehdet 246 1,2 Televisio 303 1,6 Internet

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi Mainosvuosi 2010 Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi 27.1.2011 Agenda 1 Mainonnan kokonaiskehitys 2 Mediaryhmät 3 Merkkimainonta 4 Toimialaryhmät 5 Mainostajat ja mediat 6 Yhteenveto 2 Mainonnan kokonaiskehitys

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja

AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ. Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja AJANKOHTAISTA- ALMA MEDIA OYJ Juha Nuutinen Talous- ja rahoitusjohtaja 1 Olemme digitaalisiin palveluihin ja julkaisuihin keskittyvä mediayhtiö Kestävää mediaa ja palveluita Euroopassa 1. Olemme suomalainen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi Mainosvuosi 2011 Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi 24.1.2012 Agenda 1 Mainonnan kokonaiskehitys 2 Mediaryhmät 3 Merkkimainonta 4 Toimialaryhmät 5 Mainostajat ja mediat 6 Yhteenveto 2 Mainonnan kokonaiskehitys

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3 2015

Osavuosikatsaus Q3 2015 Osavuosikatsaus Q3 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted Liiketoiminta-alueet

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot