Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012"

Transkriptio

1 1 Päivitys television kehitysnäkymistä Maaliskuu 2012 Selvitys Liikenne- ja viestintäministeriölle NAG Oy Helsinki Loppuraportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Päivitys television kehitysnäkymistä... 1 Selvitys Liikenne- ja viestintäministeriölle... 1 Helsinki... 1 Loppuraportti SISÄLLYSLUETTELO TELEVISION KEHITYSNÄKYMÄT SUOMESSA... 3 Toimeksianto ja taustat... 3 Asiantuntijanäkemys muutostekijöistä ALAN RAHOITUSNÄKYMÄT... 5 Televisiotoiminnan rahavirtojen kuvaus... 5 Markkinointiviestinnän määrän kehitys KOTIMAINEN OHJELMANTUOTANTO JA SEN KEHITYS... 8 Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys... 8 Indie-sisällöntuotannon kehitys ja asema Suomessa Katseluosuudet yhtiöittäin ja kanavittain LAAJAKAISTALIITTYMÄT ALUSTOITTAIN JA LAAJAKAISTAN KÄYTÖN KEHITYS TELEVISION KATSELUSSA Laajakaistaliittymien käytön kehitys Suomessa Laajakaistan käyttö television katselussa... 15

3 3 1. TELEVISION KEHITYSNÄKYMÄT SUOMESSA Toimeksianto ja taustat NAG on päivittänyt tässä selvityksessä televisiotoimintaan liittyviä kehityskulkuja Suomessa. Selvityksessä päivitetyt tilastot ja kehitys on kuvattu alun perin NAG:n vuonna 2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle tekemään raporttiin Television kehitysnäkymät Suomessa sekä siihen vuonna 2009 tekemään päivitykseen. Tulokset on tarkoitettu käytettäväksi Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpoliittisen ohjelman laatimisen tueksi. Päivityksessä keskityttiin seuraaviin valittuihin osa-alueisiin: 1. Televisiotoimialan rahavirtojen kuvaus 2. Mediamainonnan kehitys 3. Televisiotoiminnan tulot 4. Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys 5. Riippumattoman ohjelmistotuotannon kehitys 6. Kanavien katselumäärien kehitys 7. Laajakaistaliittymät alustoittain ja laajakaistan käytön kehitys television katselussa Näiden määriteltyjen osa-alueiden lisäksi NAG laatii asiantuntijanäkemykseensä perustuvan tiivistelmän alaan vaikuttavista keskeisistä muutostekijöistä. Asiantuntijanäkemys muutostekijöistä Televisiotoimiala on nyt tilanteessa, jossa television historiallinen kehitys ei vastaa sitä maisemaa, jonka näemme edessämme. Vuosien takaiset tilastot kertovat, millaisen polun suomalainen televisioala on kulkenut tähän asti. Uudet toimijat ja toimintatavat tulevat mukaan alalle ja muuttavat analyysiä tällä kuluvalla vuosikymmenellä. Julkisen rahoitusrakenteen vuonna 2013 kohtaamaa muutosta merkittävämpiä trendejä ovat muun muassa kuluttajien välitön pääsy ulkomaisiin sisältöihin internetin välityksellä ja tästä johtuva perusteellinen muutos televisioalan rahoitus- ja ajattelumalleissa. Vuonna 2013 Yleisradion rahoitus muuttuu. Kotitalouksilta kerätyn kiinteän televisiomaksun sijaan valtio alkaa kantaa henkilökohtaista ja osittain progressiivista Yle-veroa. Vaikka Yleisradion rahoitus on turvattu, on televisiotoimialalla Suomessa luvassa muutoksia. Muutokset syntyvät sekä suomalaisten että kansainvälisten toimijoiden käyttäytymisen seurauksena. Suomen televisiotuotannolle on ominaista yhden toimijan suuri osuus: tuotannon arvosta runsaat puolet syntyy Ylen sisäisestä ns. in-house-tuotannosta. Toinen puoli muodostuu riippumattomasta televisiolle tarkoitetusta ohjelmatuotannosta sekä elokuvien, tv-/elokuvamainonnan ja yrityskäyttöön tarkoitetun tiedotus-, promootio-, koulutus- ja käyttöohjemateriaalin tuotannosta. Tarkastelun ulkopuolella on pelituotanto, jonka arvo vuonna 2011 oli melko tarkalleen yhtä suuri kuin edellä mainittujen tuotantomuotojen yhteensä. Vaikka peliliiketoiminta tuottaakin osin samantapaisia ilmaisuja kuin TV-/elokuva, on se toimialana täysin erillistä: eri toimijat, eri rahoitus, eri liiketoimintamallit. Pelibisneksen liiketoimintamallit ovat lähempänä kansainvälistä ohjelmistoliiketoimintaa kuin sisältöliiketoimintaa.

4 4 Suomalaiset indiemarkkinat ovat televisioyhtiöiden ostokäyttäytymisen varassa. Ostomarkkinoilla on selviä oligopolistisia piirteitä. Suurimmat televisioyhtiöt pitävät sisällöntuotannon hengissä kuitenkin sillä varauksella, että ostojen volyymi on ennustettavaa kohtuullisella aikavälillä. Yle itse painottaa yhtiön merkittävää roolia suomalaisen sisällön ostajana ja kansan henkisen kehityksen edistäjänä. Suomalaiset sisällöntuottajat tulevat kuitenkin olemaan yhä ahtaammalla, kun kuluttajien on helpompi valita kansainvälistä sisältöä internetin välityksellä suomalaisen sisällön sijaan. Vaikka suomalaiset televisioyhtiöt ovat indie-sisällön suuria ja neuvotteluvoimaisia asiakkaita, pystyvät sisällöntuottajat tarjoamaan tuotteitaan yhä enemmän myös asiakkaille, jotka eivät osta varsinaista televisiosisältöä. Tällaista muuta sisältöä ovat muun muassa internetsisältö, kuten verkkopelit ja verkkomainonta sekä yritysten promootiovideot. Erilaisiin tarpeisiin kohdennettua sisältöä tuottavien indie-toimijoiden osaamisessa ja resursseissa on yhä enemmän päällekkäisyyttä ja synergioita. Tämän vuoksi toimijoiden asemaa markkinoilla on syytä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Merkittävä trendi indie-sisällöntuotannossa koskee yhtiöiden konsolidaatiokehitystä. Suomalaiset tuotantoyhtiöt konsolidoituvat suuremmiksi kokonaisuuksiksi samanaikaisesti etenevän kansainvälisen konsolidaation kanssa, osana sitä. Esimerkiksi suomalainen Broadcasters tuli osaksi Zodiakia, kansainvälistä mediakonsernia, vuonna 2005, kun ruotsalainen Zodiak Television osti sen. Tällä hetkellä tämän maailmanlaajuisen Zodiak Media konsernin liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa sen ostettua merkittäviä kansallisia indietuottajia. Kansallinen, pohjoismaalainen ja kansainvälinen tuotantoyhtiöiden konsolidoituminen tulee jatkumaan. Konsolidaatiokehityksen tuloksena kotimaiseksi sisällöksi mielletty ohjelmantarjonta onkin suurelta osin kansainvälisten formaattien maahantuontia ja niiden paikallisiin mieltymyksiin räätälöintiä. Kansainvälisten formaattien soveltaminen luo merkittäviä mittakaava- ja kilpailuetuja formaatit omistaville ja vieville/maahantuoville tuotantoyhtiöille suhteessa niiden puhtaasti kansallisiin kilpailijoihin, jotka perustavat toimintansa omaan tuote- ja tuotantokehitykseensä. Myös ostajat ostavat mielellään muilla markkinoillla testattuja ohjelmaideoita ja siten pienentävät ostoihinsa liittyviä yleisö- ja liiketoimintariskejä. Suomalaisen sisällöntuotannon lisäksi ovat televisiosisällön vastaanottotavat murroksessa. Johtavat operaattorit lanseerasivat IPTV-palvelut Suomessa ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Yli 60 prosenttia olemassa olevista kiinteistä laajakaistayhteyksistä oli vuoden 2010 lopussa IPTV-kelpoisia yhteyden nopeudella mitattuna. Lisäksi IPTV:n markkinasaturaatio on vielä Suomessa pientä eurooppalaisiin verrokkeihinsa, kuten Ranskaan ja Alankomaihin, nähden. Näiden faktojen valossa voisi kuvitella, että IPTV:n tuleva markkinavaltaus onkin enää vain asiakkaista riippuvaa. IPTV:n kehitystä arvioitaessa on kysyttävä, miksi katselijat haluaisivat vastaanottaa televisiosisältöä sekä IPTV:n muita internetpohjaisia palveluita ensisijaisesti juuri televisiovastaanottimen eikä jonkun muun laitteen kautta. Niinpä IPTV:n kehitystä seuratessa ei tule unohtaa muiden lupaavien teknologioiden mahdollisuuksia televisionkatselijoiden vapaa-ajassa. Niin kutsuttu Over the Top (OTT) televisio voi pitkällä aikavälillä ravistella nykyisiä televisioalan rakenteita enemmän kuin IPTV. Mikäli OTT kehittyy nopeasti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, voi olla, että suomalainen yleisö siirtyy suoraan kaapeli- ja antennivastaanottimista OTT:hen IPTV:n jäädessä kehityksen alle.

5 5 Esimerkkinä OTT-palvelusta on Pohjoismaiden johtava Video on Demand -/VoDpalvelin, Voddler, saavutti keväällä 2011 miljoonan käyttäjän rajan vain vuosi sen jälkeen kun palvelu oli avattu laajalle yleisölle. Lisäksi esimerkiksi BBC:n iplayer lanseerattiin maailmanlaajuisesti kesällä 2011, ja kasvu on ollut merkittävää erityisesti Australiassa. Keväällä 2012 tiedämme jo, että sisältöalustat kuten Google, YouTube ja Netflix ovat alkaneet tehdä omaa sisällöntuotantoa erottautuakseen sekä perinteisestä tv:stä että muista onlinesisältöalustoista. OTT:n kilpailukyky ihmisten televisionkatselussa perustuukin muun muassa aika- ja laiteriippumattomuuteen, sisällön äärimmäiseen kustomointiin sekä sosiaalisuuteen. Vaikka julkisrahoitteisen television rooli Suomessa on ollut merkittävä historiassamme ja sen asema on edelleen vahvistettu, ei televisioliiketoiminta ole loppujen lopuksi säätely- tai yhtiökohtainen kysymys. Televisioliiketoimina on ennen kaikkea markkinavetoinen ilmiö, jossa kuluttajat ostavat heitä miellyttäviä tuotteita markkinoilta. Verorahoitteinen televisiontuotanto ei ole mediabisnestä, vaan se varmistaa julkishyödykkeeksi mielletyn kansan sivistämisen määriteltyyn rajaan asti. Julkishyödykkeen ulkopuolelle jäävän televisiobisneksen määräävät kansainvälisesti kytkeytyneet ja valppaat katsojat. 2. ALAN RAHOITUSNÄKYMÄT Televisiotoiminnan rahavirtojen kuvaus Television keskeiset rahavirrat on esitetty kuvassa Tv:n alan rahavirrat. Kuvan logiikka on joitain tulkintatapoja lukuun ottamatta sama kuin NAG:n Liikenne- ja viestintäministeriölle vuonna 2009 tekemässä päivityksessä. Esimerkiksi tässä uudessä päivityksessä indie-tuotantoa on kuvattu kokonaisuutena sisältäen perinteisen televisiosisällön lisäksi elokuvien, mainosten sekä yritysten markkinointisisällön tuotannon. Tämän vuoksi indie-tuotannon osuuden arvo on noussut tässä vuonna 2012 tehdyssä päivityksessä. Indie-tuotantoa käsitellään kokonaisuutena, sillä eri sisällöt käyttävät samoja resursseja sekä osaamista. Vastaavasti Ylen ostot suomalaisilta sisällöntuottajilta ovat pienentyneet, mikä on suoraan alentanut sisällöntuotannon määrän tasoa. Kun Ylen rahoitus on taattu tietylle tasolle vuodesta 2013 alkaen, voidaan olettaa, että julkisen palvelun lisäksi Yle suurimpana av-talona tulee edistämään suomalaista sisällöntuotantoa nostamalla ostoja riippumattomilta sisällöntuottajilta. Sisältöjen myynti rahavirtakokonaisuudessa sisältää tv-maksut, mainonnan sekä maksu-tv:n. On huomioitava, että tv-maksukäytännössä on hiljattain tehty poliittinen päätös Yle-verosta, joka pannaan toimeen vuonna Näin ollen vain maksu-tv:n määrän kehitys ja laajakaistaliittymien määrän kehitys ovat aidosti markkinalähtöisiä, kuluttajien kysyntää kuvaavia parametrejä. Nimenomaan näille kuluttajien kysyntää arvioiville parametreille tulisi antaa painoarvoa arvioitaessa television houkuttelevuutta ja asemaa ihmisten vapaaajassa tulevaisuudessa.

6 6

7 7 Markkinointiviestinnän määrän kehitys Tätä pitää vielä muokata PowerPointissa. Suomen mainontamedioiden yhteenlaskettu arvo sekä medioiden väliset voimasuhteet ovat muuttuneet. Pitkän ajan trendiin vaikuttaa mainosalan perinpohjainen rakennemuutos ja lyhyemmän aikavälin tasomuutoksiin suhdannevaihtelut. Mediamainonnan kokonaisarvo kasvoi tasaisesti 2000-luvun alusta vielä vuoteen 2008, jonka jälkeen se tippui lähes 15 prosenttia vuonna Vuoden 2010 luku kuitenkin osoittaa, että ala on toipumassa taantumasta pitkän ajan trendin tasolle. Television osuus kokonaisarvosta on ollut euromääräisestä tasosta riippumatta viidesosan viimeisen kymmenen vuoden ajan. Verkkomainonta sen sijaan kasvoi voimakkaasti ja vielä Verkkomainonta on kasvanut sekä uusilla markkinavaltauksilla että painetun median kustannuksella onhan painetun median vuosittainen kasvuprosentti negatiivinen, -10,6 %. Verkkomainonnan arvon kasvu tarkoittaa erittäin kovaa kasvua sen volyymissä, koska verkkomainonnan yksikköhinta on hyvin matala esimerkiksi painettuun mediaan verrattuna. Sen vuoksi olisi mielenkiintoista selvittää mainonnan volyymien muutoksia. Verkkomainonnan hyötyjä muihin medioihin nähden ovat muun muassa kohdennettavuus, alemmat kontaktihinnat, mitattavuus ja mainonnan jatkuva säätäminen. Myös mainonnan mobiilius on verkkomainonnan merkittävä kilpailuetu. Verkkomainonnan lisääntyminen on uhka suomalaiselle mainonnalle, sillä sen tuotanto ja suunnittelu on paikasta riippumatonta. Vuosittainen kasvuprosentti CAGR CAGR Mediamainonta yht. 4,9 % -4,6 % Muu mediamainonta 3,7 % -1,6 % Verkkomainonta 46,6 % 17,6 % Televisio 4,9 % -0,4 % Lehdet 2,7 % -10,6 % Lähde: Tilastokeskus 80 % Markkinointiviestinnän määrän kehitys , suhteellisesti 70 % 60 % 50 % Lehdet 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Tilastokeskus Televisiotoiminnan tuotot Televisio Verkkomainonta Muu mediamainonta Media-alan rakennemuutoksen vuoksi myös television rahoitusrakenne on muuttunut vuosituhannen ensimmäisen kymmenen aikana. Vuosituhannen

8 8 ensimmäisellä puoliskolla televisiotoiminnan kokonaistuotot kasvoivat kiitettävästi, mutta kasvu on vastaavasti hidastunut tultaessa vuosikymmenen toiselle puoliskolle. Maksu-tv:n tuotot ovat kasvaneet suhteellisesti eniten. Esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan suhteutettuna Suomen maksutelevisiolla on vielä kasvupotentiaalia erityisesti, jos tietyntyyppistä sisältöä, kuten urheilua, siirretään maksullisiin vastaanottimiin. Mainonnan hillitty kasvu taittui puolestaan laskuun vuonna IPTV:n vähittäinen lisääntyminen ja sitä kautta verkkomainonnan hyödyt, kuten parempi kohdennettavuus ja reaaliaikaisuus, saattavat lisätä mainonnan tuottoja tämän vuosikymmenen aikana. Julkinen rahoitus on taattu vuodesta 2013 eteenpäin, sillä joulukuussa 2011 eduskunta hyväksyi progressiivisen Yle-veron, joka korvaa nykyisen ja ontuvan televisiomaksukäytännön sekä suunnitellun mediamaksun. Kun julkinen rahoitusmalli stabiloituu lähitulevaisuudessa, kaupallisen television rahoitusmalli puolestaan muuttuu huomattavasti erityisesti internetin vaikutusten vuoksi. Liikevaihto + 55 M Henkilöstö - 15 Liikevaihto + 10 M Henkilöstö (1) = Yleisradio, Sanoma Entertainment Finland, MTV Media, SBS Finland (2) = Zodiak, Fremantlemedia Finland, Blue Media, Metronome Film & Television, Filmiteollisuus-konserni, Solar Films, Matila Röhr Nordisk (3) = Viasat Finland, Canal Digital Finland, Plus TV NAG on estimoinut osan yhtiökohtaisista luvuista historiallisten lukujen perusteella, mikäli niitä ei ole ollut julkisesti saatavilla. Liikevaihto + 65 M Henkilöstö KOTIMAINEN OHJELMANTUOTANTO JA SEN KEHITYS Kotimainen ohjelmantuotanto ja sen kehitys Suomalainen sisällöntuotanto jakautuu in-house- ja indie-tuotantoon. Yle käytännössä muodostaa yksin in-house-tuotannon. MTV:llä on nimellinen osa Suomen in-house tuotannosta, joka pääasiassa muodostuu yhtiön toimittamien uutisten tuotantotekniikasta. Sisällöllisen ja teknisen indie-tuotannon arvo on samaa suuruusluokkaa in-house-tuotannon kanssa. Indie-tuotannon jakautuminen varsinaiseen tv-sisältöön ja muuhun sisältöön perustuu tuotannon rahoitukseen. Esimerkiksi indie-tuotanto, joka on Suomen Elokuvasäätiön tai televisioyhtiöiden esitysoikeuksien rahoittamaa, voidaan sijoittaa muuhun sisältöön sen ollessa elokuvatuotantoa. Myös suurimmat teleoperaattorit, kuten Elisa ja Sonera, tulevat olemaan indietuotannon suoria ostajia. He hakevat konsepteihinsa juuri heidän tilaajilleen sopivaa sisältöä, mikä on vaivattomammin ja edullisemmin toteutettavissa

9 9 suorana hankintana sisällöntuottajilta sen sijaan, että käytettäisiin tv-yhtiöitä välittäjinä. Sisällöntuotannon rakenne Suomessa Sisällöntuotanto (sisältö ja tekninen) In-house-tuotanto ~ 180 M Indie-tuotanto ~ M * Yle ~180 M MTV ~2-3 M Tv-yhtiöiden rahoittama sisältö ~ 50 % Muu sisältö ~ 50 % *Indie-tuotanto on jaettu varsinaiseen tv-sisältöön ja muuhun sisältöön niihin kohdistuvan rahoituksen perusteella. Muu sisältö käsittää mm. elokuvatuotannon, nettisisällön ja yritysten promootiovideot.

10 10 Indie-sisällöntuotannon kehitys ja asema Suomessa Suomalainen inde-sisällöntuotanto on perinteisesti ollut ostajavetoista. Markkinoilla on ollut kolme ostajaa, Yle, MTV sekä Nelonen. Kunkin niistä ostot indiemarkkinoilta ovat olleet samaa luokkaa. Parin viime vuoden aikana Ylen ostot ovat vähentyneet noin 20 miljoonan euron vuositasolta noin puoleen. Muutos on kohdistunut toimijoihin epätasaisesti ja muuttanut olennaisesti jo valmiiksi herkkiä kysyntä-tarjonta-suhteita. Kahden ostajan, MTV:n ja Nelosen, vahvistunut asema markkinoilla on vahvistanut niiden ostovoimaa indiesisällöntuottajiin nähden, joiden asema on selvästi heikentynyt. Kun Ylen rahoitus vahvistuu ja varmistuu seuraavien vuosien aikana, Yle on suunnitellut palauttavansa indie-ostot aikaisemmalle tasolle. SuomiTVn muuttuminen Murdochin Fox International Channelsin omistukseen tuo uuden toimijan TVmarkkinalla, mutta muutokset katselussa ovat olleet suomessa erittäin pieniä, joten oletamme myös tämän vaikutuksen suomalaiseen sisällöin tuotantoon jäävään marginaaliseksi. Ylen heikentynyttä asemaa ostajana indie-markkinoilla ovat korvanneet uudet toimijat. Merkittävä osa tästä uudesta, korvaavasta tuotannosta on maksutelevisiolle tehtyä, nyt valtaosaltaan urheilutuotantoa. Tämä urheilutuotanto on ollut lähinnä teknistä tuotantoa. Urheilutapahtumien tuottaminen maksukanaville on lisännyt investointeja ulkotuotantokalustoon ja luonut uuden tuotantorakenteen. Tämä päivitys käsittää indie-tuotannon perinteisen televisiosisällön tuotannon lisäksi elokuva-, mainos-, sekä yritysten promootiotuotantona. Tämä televisiosisällön ulkopuolinen indietuotanto on arvoltaan yhtä suuri kuin televisiorahoitteinen tuotanto. Indie-tuotantoa katsotaan siis ostonäkökulman sijaan nimenomaan tuottajanäkökulmasta. Suomessa indie-tuotannon (sekä sisällön- että teknisen) arvo on noin 160 miljoonaa euroa, josta sisällöntuotannolle kuuluu noin 135 ja tekniselle tuotannolle 38 miljoonaa euroa (sisältää Ylen tuotantokaluston käyttöä 5-8 M Ylen ja indie-yhtiöiden yhteishankkeissa). Sisällön- ja teknisessä tuotannossa on noin 10 miljoonaa euroa yhtiöiden liikevaihtojen päällekkäisyyttä. Koska suomalaisella sisällöntuotannolla on pienet sisämarkkinat ja heikot markkinat kansallisten rajojemme ulkopuolella, voisi olla järkevää, että sisällöntuottajat koordinoisivat teknisen tuotannon yhteisiä resursseja ja keskittyisivät luomaan ohjelmaformaatteja, joilla olisi kysyntää myös ulkomailla. Suomalaisten sisällöntuottajien fuusioiduttua kansainvälisten mediatalojen kanssa on kansainvälisiä formaatteja räätälöity suomalaisten katsojien makuun suomalaisen ohjelmasisällön kustannuksella. Toisaalta kansainvälisten mediatalojen kanssa liittoutuminen tuonee suomalaisille sisällöntuottajille mittakaava- ja rinnakkaistuotantoetuja. Parempaan teknologiaan voidaan investoida, sillä teknologiasta hyötyy useampi televisioproduktio. Toisaalta etuja saavutetaan, kun samaa teknologiaa käytetään sekä televisio- että esimerkiksi verkkosisällön tuotantoon. Kaikki suomalaiset tv-yhtiöt, perinteiset, uudet, alalle juuri tulevat, FTA ja paytv:t, pitävät kotimaista sisältöä kriittisenä kilpailuetuna tai -tekijänä, jota ilman ei markkinoilla voi menestyä. Tämä näkyy markkinoilla lähinnä volyymien kasvuna. Markkinan arvo on kasvanut selvästi hitaammin. Ilmiön selityksenä on kolme tekijää

11 11 1. Yle on vähentänyt ostojaan uusien toimijoiden ostojen suuruutta vastaavalla summalla. Jää nähtäväksi, kuinka suurelta osalta ja millä aikataululla YLE palauttaa ostojensa tason. 2. Ylen ostojen olennainen väheneminen on muuttanut kysyntätarjontasuhteita siten, että muiden ostajien neuvotteluvoima on kasvanut ja tämä taas on olennaisesti alentanut hintoja. 3. Indie-yhtiöiden ammattitaito ja tuotannollinen osaaminen ovat kasvaneet ja parantaneet tuotannollista tehokkuutta, mikä on voitu siirtää hintoihin. Myös formaattiohjelmien osuus ostoista on kasvanut, mikä on mittakaavaetujen vuoksi mahdollistanut alemmat yksikköhinnat. Muiden toimijoiden kuin YLE:n ostojen arvon ei oleteta lähivuosina merkittävästi kasvavan, mutta uusien ja uudistuvien sisältöjen ja tuotantotapojen mukana kenttä voi muuttua selvästi. Katseluosuudet yhtiöittäin ja kanavittain Yle, MTV ja Nelonen ovat kolme suurinta televisioyhtiötä myös katseluosuuksilla mitattuna. Ylen ja MTV:n osuudet ovat pysyneet suhteellisen tasaisina , kun taas Nelosen osuus on trendinomaisesti kasvanut. Kasvu johtunee uusien mainoskanavien, JIMin ja LIVin, lanseerauksista vuosina 2007 ja Pienempien mainoskanavien yhteenlaskettu katseluosuus on laskenut Mikäli internetin kehitys television substituutiksi jatkuu, niiden kanavien, joiden sisällöntarjonta vastaa internetistä helposti saatavia kansainvälisiä sisältöjä, osuus pienennee tulevaisuudessa. Tällaisia kansainvälisiä ja ajasta riippumattomia ohjelmasisältöjä tarjoavat tällä hetkellä esimerkiksi Nelosen JIM ja LIV. Kanavien katselumäärät yhtiöittäin, % katselusta 11,2 9,9 9,3 9,4 10,3 11,8 14,1 14,8 15,1 15,0 32,9 31,3 32,1 30,3 30,3 Muut yhteensä Nelonen MTV 44,1 44,7 43,8 45,2 44, YLE Lähde: Finnpanel

12 12

13 13 4. LAAJAKAISTALIITTYMÄT ALUSTOITTAIN JA LAAJAKAISTAN KÄYTÖN KEHITYS TELEVISION KATSELUSSA Laajakaistaliittymien käytön kehitys Suomessa Kaikkien laajakaistaliittymien yhteenlaskettu määrä on kasvanut tasaisesti koko ensimmäisen vuosikymmenen ajan, mutta kuten kuva Kiinteiden ja mobiililaajakaistaliittymien määrän kehitys osoittaa, kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on itse asiassa laskenut mobiililaajakaistojen kasvun kustannuksella ainakin vuoteen 2010 asti. Televisionkatselun kannalta juurikin kiinteät laajakaistayhteydet ovat relevantteja, sillä nykyisenkaltaista televisiosisältöä ei pääsääntöisesti katsota mobiilisti. On toki huomioitava, että televisiosisältöä voidaan vastaanottaa mobiileista laitteista, kuten matkapuhelimista ja tableteista. Itse katselutilanne on kuitenkin staattinen, ja näin ollen paras yhteys usein kiinteästä laajakaistasta peräisin. Laajakaistaliittymien määrä Suomessa , 1000 kpl Lähteet: Viestintävirasto, Tilastokeskus, tiede- ja teknologiatilastot Kiinteiden ja mobiilien laajakaistaliittymien määrän kehitys , kpl yht Teleoperaattoreiden markkinat ovat suhteellisen kypsät, erityisesti matkapuhelinliittymien Laajakaistayhteyksien osalta. yht. Nyt markkinaosuudet teleoperaattorit pyrkivät 2010 erottautumaan muun muassa laajakaistapalveluillaan sekä niihin kytkeytyvillä IPTV-paketeilla. yht Laajakaistayhteyksien Muut Finnet markkinajohtaja, Elisa, lanseerasi Elisa Viihteen huhtikuussa 2009 ja Sonera noin 3 % vuotta myöhemmin, 8 % maaliskuussa Mobiili Elisa ja TeliaSonera ovat jossain määrin pystyneet kasvattamaan laajakaistamarkkinaosuuksiaan DNA:han nähden IPTV-palveluillaan. Toisaalta IPTV oli vielä vuonna 2010 lapsenkengissään, joten sen vaikutuksia ei voida 2010-luvun Elisa tiedoista selvittää Kiinteä DNA 34 % 23 % Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1/2011 Huom. Kiinteään laajakaistaan sisällytetään DSL, kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä, kaapelimodeemi, langaton kiinteä laajakaista, FTTH ja "muut". Kiinteä TeliaSonera 32 % Lähde: Viestintävirasto Markkinakatsaus 1/2011

14 14

15 15 Laajakaistan käyttö television katselussa Viestintäviraston Markkinakatsauksen 1/2011 mukaan IPTV:n osuus ensisijaisista tv-lähetyksen vastaanottotavoista oli vuoden 2010 lopussa kaksi prosenttia. Tilastoa on syytä tulkita kriittisesti, sillä ensisijaisen asunnon televisiovastaanotin ei välttämättä ole se vastaanotin, joka on ensisijainen katseluminuutteina mitattuna. Mikäli vastaanottotavat tilastoitaisiin katseluajan mukaan, tilaston voimasuhteet muuttuisivat. Esimerkiksi IPTV:n hankkineen televisioharrastajan voisi olettaa katselevan minuuttimääräisesti enemmän televisiota kuin kaapelikerrostalon keskimääräisen katselijan. Televisiolähetysten vastaanottotavat, % IPTV Satelliitti 1 2 IPTV: Antenni Kaapeli 5/ /2010 3/2012* Huom. Tässä tilastossa antenni- ja kaapelikatselu summautuvat sataan. *NAG:n arvio Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1/2011 Teoriassa IPTV:n katselu vaatii yli neljän megabitin yhteysnopeutta. Alla olevan kuvan Laajakaistaliittymien jakautuminen nopeusluokittain 2010, % mukaan kumulatiivisesti lähes 60 % kaikista kiinteistä laajakaistayhteyksistä Suomessa olisi soveltunut IPTV:n katseluun vuoden 2010 lopussa. Voidaan näin ollen päätellä, että suomalaiset kotitaloudet maksavat jo IPTV:n vaatimista yhteyksistä. Käytännössä Elisa ja Sonera tarjoavat IPTV-palveluissaan enintään 24 megabitin nimellistä nopeutta. Olemassaoleva laajakaistayhteys madaltanee kynnystä siirtyä perinteisistä tv-vastaanottimista IPTV:hen, mikäli IPTV muuten täyttää katselijoiden vaatimukset. Toisaalta on myös huomioitava, ettei laajakaistaverkko ole kaikilla Suomen alueilla tarpeeksi hyvässä kunnossa IPTV:n katseluun. Laajakaistaliittymien jakautuminen nopeusluokittain 2010, % Nopeus x, Mbit/s Mobiililaajakaistaliittymät Kiinteät laajakaistaliittymät Kaikki laajakaistaliittymät x < x < x > x < x < x < x Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 1 / 2011

16 16 Suomessa IPTV-toiminta alkoi minimaalisilla volyymeillä, mutta vasta vuosina 2009 ja 2010 johtavat teleoperaattorit, Elisa ja Sonera, lanseerasivat heidän IPTV-palvelunsa. Vuoden 2010 lopussa 2 prosenttia kotitalouksien ensisijaisista televisiovastaanottimista oli IPTV-vastaanottimia. Koska palveluntarjoajat eivät julkaise tarkkoja lukujaan, emme tiedä tarkasti tämänhetkistä absoluuttista IPTV-tilaajamäärää Suomessa. NAG kuitenkin arvioi saatavilla olevien tietojen perusteella, että IPTV-tilaajia olisi tällä hetkellä 3/2012 noin eli noin 8 % kaikista kotitalouksista. NAG määrittelee arvioissaan IPTV-tilaajan joko kotitaloudeksi, joka vastaanottaa kaiken IPTV-sisällön laajakaistan kautta tai kotitaloudeksi, joka vastaanottaa peruskanavat kaapelin kautta ja IPTV:n eksklusiivisen sisällön laajakaistan yli. Tilaajamäärä kasvanee, sillä tällä hetkellä operaattorit myyvät laajakaistayhteyksiään päivittäville asiakkailleen IPTV-pakettia pelkän laajakaistayhteyden sijaan. Tulevaisuuden Suomessa voi olla niin, että peruskanavia katsellaan kaapeliyhteyksien lisäksi terrestriaalin kautta ja IPTV:n eksklusiivista sisältöä esimerkiksi 4G:n kautta. Suuressa mittakaavassa 4Gjaettuna kaistana asettaa tällaiselle toiminnalle teknistaloudellisia rajoitteita. IPTV-tilaajien lukumäärä kymmenessä johtavassa IPTV-maassa, miljoonaa Kasvu Ranska 8,56 10,26 19,9 % Kiina 6,53 10,00 53,2 % Yhdysvallat 5,64 7,30 29,4 % Etelä-Korea 2,37 3,65 54,0 % Japani 1,77 2,21 24,9 % Saksa 1,12 1,51 34,8 % Belgia 0,75 0,98 30,0 % Espanja 0,80 0,86 7,4 % Italia 0,83 0,82-1,3 % Ruotsi 0,65 0,77 18,5 % Lähde: broadbandtvnews.com /

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan,

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin!

Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin! Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä Työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin

Lisätiedot

Television katselu Suomessa 2013. Tennispalatsi 23.1.2014 Lena Sandell

Television katselu Suomessa 2013. Tennispalatsi 23.1.2014 Lena Sandell Television katselu Suomessa 213 Tennispalatsi 23.1.214 Lena Sandell Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä 2 18 2:48 2:49 2:58 3:3 3:2 16 14 2:21 12 1 1:44 8 6 4 2 199 1991 1992 1993

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Suomalainen televisiotarjonta 2011

Suomalainen televisiotarjonta 2011 Suomalainen televisiotarjonta 2011 11.7.2012 1 Hankkeen tavoitteet Luoda yleiskuva suomalaisesta televisioohjelmistosta Tarkastella suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuutta Kuvata muutoksia televisiotarjonnassa

Lisätiedot

DNA HDTV 12.11.2009. Juhani Simpanen

DNA HDTV 12.11.2009. Juhani Simpanen DNA HDTV 12.11.2009 Juhani Simpanen Sisältö DNA lyhyesti Teräväpiirtotelevisio DNA:n TV-strategiasta DNA:n HD-suunnitelmista 2 DNA lyhyesti Suomen nopeimmin kasvava operaattori Noin 2,5 miljoonaa asiakasta

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 LPOnet Oy Ab toimitusjohtaja Gustaf Forsberg Agenda: 1. LPOnet Oy Ab 2.

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa MARKKINAKATSAUS 7/2012 AV-sisältöpalvelut Suomessa Televisio ja videosisältöjen katselu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy Aikakauslehdet ja Internet Mervi Raulos TNS Gallup Oy Internet-käyttäjien määriä 2000-luvulla Lähde: Online Trends syksy 2004 Käyttänyt Internetiä edellisen kuukauden aikana: Syksy 2000 2.234.000 Syksy

Lisätiedot

Television katselu Suomessa 2014. Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell

Television katselu Suomessa 2014. Tennispalatsi 20.1.2015 Lena Sandell Television katselu Suomessa 214 Tennispalatsi 2.1.215 Lena Sandell Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä 2 3:2 3:4 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Min/vrk 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

Television katselu Suomessa 2012. Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell

Television katselu Suomessa 2012. Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell Television katselu Suomessa 2012 Tennispalatsi 6.2.2013 Lena Sandell Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä Koko väestö (10+), vuodesta 2008 lähtien mukana vieraat ja ajassa siirretty

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainonnan Neuvottelukunnan tiedote 15.06.2010 Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainosalan järjestöjä edustava Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006

Osavuosikatsaus 1 6/2006. Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 3.8.2006 Osavuosikatsaus 1 6/2006 Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen Mediamainonnan kehitys Ennusteet 2006 2008 2 2006 CAGR milj. USD 06 08, % SUOMI Sanomalehdet 823 1,6 Aikakauslehdet 246 1,2 Televisio 303 1,6 Internet

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Talentum Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Sisältö 1. Talentumin Q4/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q4/2013 Talentumin Q4/2013 Talentumin liikevaihto laski hieman neljännellä kvartaalilla

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Marianne Toiskallio & Minna Laukkanen Audiovisuaalisen alan tuottajakentän toimialakartoitus 30.11.2013

Marianne Toiskallio & Minna Laukkanen Audiovisuaalisen alan tuottajakentän toimialakartoitus 30.11.2013 Marianne Toiskallio & Minna Laukkanen Audiovisuaalisen alan tuottajakentän toimialakartoitus 30.11.2013 1 Sisällys 1. Laaja-alainen ja moni-ilmeinen audiovisuaalinen ala...5 1.1. Monimuotoinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Viestimille 18.05.2011 Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Television katselu Suomessa vuonna 2011. Tennispalatsi, 1.2.2012

Television katselu Suomessa vuonna 2011. Tennispalatsi, 1.2.2012 Television katselu Suomessa vuonna 2011 Tennispalatsi, 1.2.2012 Televisiota katsotaan viikossa lähes 21 tuntia 2 Television katseluun käytetty aika keskimääräisenä päivänä 200 180 160 140 120 100 80 60

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi Päätös 1 (10) 1 Asia 2 Asian vireilletulo 1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa DNA Oy / Digi TV Plus Oy 2. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 22.5.2013 ilmoitettu järjestely, jossa DNA Oy hankkii

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 %

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % Markkinointiviestinnän määrä Suomessa vuonna 2012 oli 3 380 miljoonaa euroa. Investoinnit laskivat 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013 AntenniTV:n tulevaisuus Anvian kesäpäivät 31.5.2013 Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen DIGITA Olemme Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Talentum. Varsinainen yhtiökokous 22.3.2013

Talentum. Varsinainen yhtiökokous 22.3.2013 Talentum Varsinainen yhtiökokous Sisältö 1. Talentumin vuosi 2012 2. Toimintaympäristö 3. Taloudellinen katsaus 4. Näkymät 2 1. Talentumin vuosi 2012 3 Talentumin vuosi 2012 Suoramarkkinointi jatkoi sekä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012 Alma Media Q2 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q2 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011

Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011 Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010 1 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011 Avainkohdat Q4 2010 Liikevaihto oli Q4:llä 83,0 (79,0) milj. euroa Verkkoliiketoiminnan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Viestintäministeri Suvi Lindén,

Viestintäministeri Suvi Lindén, Viestintäministeri Suvi Lindén, Huolestuneina olemme panneet merkille Mika Lintilän työryhmältä tilaamanne mietinnön, jonka raportissa suositellaan kaikille kotitalouksille tasasuuruista mediamaksua Yleisradion

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.

TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal. TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com Lehdistötiedote marraskuu 2013 MEDIAMAINONNAN LASKU LOIVENI

Lisätiedot

Median murros digivallankumouksessa. Mikä muuttuu ja mikä ei? Mitkä ovat mittasuhteet? Jakeluverkkojen näkökulma

Median murros digivallankumouksessa. Mikä muuttuu ja mikä ei? Mitkä ovat mittasuhteet? Jakeluverkkojen näkökulma Median murros digivallankumouksessa Mikä muuttuu ja mikä ei? Mitkä ovat mittasuhteet? Jakeluverkkojen näkökulma 1 Internet ja uudet päätelaitteet muuttavat markkinaa 2 Painettu media hiipuu Sekä sanomalehtien

Lisätiedot

Helsingin Osakesäästäjät. Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja Lokakuu 2015

Helsingin Osakesäästäjät. Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja Lokakuu 2015 Helsingin Osakesäästäjät Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja Lokakuu 2015 Elisa lyhyesti Päämarkkinat Suomi ja Viro Liiketoimintaa vain kehittyneissä maissa Johtava markkina-asema Uudet palvelut kasvussa

Lisätiedot

Pörssisäätiön Pörssi-ilta. Maaliskuu 2012

Pörssisäätiön Pörssi-ilta. Maaliskuu 2012 Pörssisäätiön Pörssi-ilta Maaliskuu 2012 Elisa lyhyesti Suomen suurin teleoperaattori Kattava tietoliikennepalveluvalikoima ja kasvavat uudet palvelut Päämarkkinat Suomi ja Viro Liiketoimintaa vain kehittyneillä

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot