Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan
|
|
|
- Ada Riikka Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen, tty, tv, all) - tulostamiseen liittyvät uudet ominaisuudet (sivun koko ja asemointi, marginaalit, rivinkatkaisun hallinta, sivukohtaiset säännöt) - automatisoitu sisällön tuottaminen (tiedon lisääminen elementtien yhteyteen, sekvenssit, attribuuttiarvot) - uudet valitsimet (valinta elementin lapsen ja attribuutin perusteella, valinta vierekkäisten elementtien perusteella, valinta taulukkokontekstin perusteella) - uusia ominaisuuksia (systeemikirjasimet, kirjasimien ominaisuudet, kohdistin) - uusia objekteja (taulukot) Tarkastellaan joitakin CSS2:n tärkeimpiä uutuuksia esimerkkien kautta: RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 106
2 CSS2 Median valinta print { background: white; color: blue } Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median url(tyylikas.css) projection, tv tai vaihtoehtoisesti HTML-kielen link-elementin media-attribuutilla, esim: <head> <title>dokumentin monikanavajulkaisu</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" media="screen, projection" href="perustyyli.css"/> <link rel="stylesheet" type="text/css" media="print" href="tulostustyyli.css"/> </head> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 107
3 CSS2 Media-valinnan { size: landscape; margin-top: 10%; margin-right:20%; margin-bottom: 10%; margin-left:20%; } Pseudoluokat left ja { background:white; color:red; } Rivinkatkaisu: H1 { page-break-before: always; } MYROWS { page-break-inside: avoid; } Nimetyt galleria { size: portrait } img { page:galleria; page-break-inside:avoid } CSS esittelee oleellisesti siis uuden "pseudoelementin": sivun, jolle määritellään suorakaideominaisuuksia muiden lohkojen tavoin RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 108
4 CSS2 Media-valinnan yksityiskohta: aural media Mediavalitsin "aural" tuottaa kolmiulotteisen, aikaan sidotun äänimaailman 1) useita puhujia tai kertojia, joilla CSS2:n määrittämiä ominaisuuksia ja sijainti 2) tämän lisäksi tehoste- ja taustaääniä Esimerkkejä : H1, H2, H3, H4, H5, H6 { voice-family: paul; stress: 20; richness: 90; cue-before: url("ping.au") } P.heidi { azimuth: center-left } P.peter { azimuth: right } P.goat { volume: x-soft } BLOCKQUOTE.sad { play-during: url("viulut.wav") } P.comment { azimuth: behind } /* 180deg */ CITE { elevation: above } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 109
5 CSS2 Automaattinen sisältö CSS2 mahdollistaa myös automaattisen sisällön tuottamisen elementtien yhteyteen, mahdollista on myös lisätä elementtien esitysvaiheessa näkyville (ko. elementin) attribuuttiarvoja Esimerkkejä: BODY:after { /* pseudoelementti "after" */ content: "The End"; display: block; margin-top: 2em; text-align: center; } H1:before { /* autom. laskuri: "1." jne. */ content: "Chapter " counter(chapter) ". "; counter-increment: chapter; /* Add 1 to chapter */ counter-reset: section; /* Set section to 0 */ } H2:before { /* autom. laskuri: "1.1." jne. / content: counter(chapter) "." counter(section) " "; counter-increment: section; } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 110
6 CSS2 Systeemikirjasimet CSS2:n huomionarvoinen ominaisuus on kirjasimen valinta, lataaminen palvelimelta, asteittainen esittäminen ja Unicode-muunnosvektorin esittely Esimerkkejä { font-family: "Robson Celtic"; src: url(" { font-family: "Swiss 721"; src: url("swiss721lt.pfr"); /* Swiss 721 light */ font-style: normal, italic; font-weight: 200; { font-family: Excelsior; src: local("excelsior EastA Roman"), url(" format("intellifont"); unicode-range: U ; /* Latin Extended A and B */ } H1 { font-family: "Robson Celtic", serif } /* let's use RC */ RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 111
7 CSS2 Taulukot Sivun elementtien asemointi helpottuu taulukkojen myötä, käytännössä asia hoituu elementtien uudentyyppisten display-arvojen avulla: inline block list-item run-in compact marker table inline-table table-row-group table-header-group table-footergroup table-row table-column-group table-column table-cell table-caption none Esimerkki: olkoon määritelty (esim. XML-)taulukko: <stack> <row>tämä on <d>ylin</d> rivi.</row> <row>tämä on <d>alin</d> rivi.</row> </stack> Tällöin CSS-määrittely voisi olla esim: stack { display: inline-table } row { display: table-row } d { display: inline; font-weight: bolder } RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 112
8 CSS2 Huomautuksia CSS1 on jo varsin hyvin käytössä (NN4.5+, IE4.01+, Opr3.6+) - ennen laajamittaista käyttöönottoa kannattaa tosin tutustua testeihin tai systemaattisesti kokeilla omia dokumentteja kohdeselaimissa CSS2:sta tuetaan yleisesti huomattavasti heikommin; osa ominaisuuksista vasta tulossa, kun taas osa ominaisuuksista (esim. mediavalitsimet) viittaa selkeästi tiettyihin erityissovelluksiin Kohtuullisen ohjelmistotuen ansiosta CSS on käytössä myös XMLsovelluksissa CSS rooli jatkossa on kuitenkin epävarma: - CSS on helppo ja nopea tekniikka, hyvin tuettu, mutta samalla rajoitettu (ei loppujen lopuksi erota hyvin sisältöä ja ulkoasua) - olemassa on parempia (monipuolisempia) standardeja, joita tuetaan CSS:n kanssa rinta rinnan (läh. XSL) Näppituntuma: CSS kokee samantyyppisen elonkaaren kuin HTML:kin, mutta lyhyemmällä aikavälillä (CSS3:n hyvyys ratkaissee tämän) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 113
9 CSS2 Katso myös W3C:n tyylisivut (ks. CSS1-suositus (ks. CSS2-suositus (ks. Unicode ("Unicode & HTML", ks. ja "Unicode home page", ks. Käytännönläheinen CSS(2)-tutoriaali, "Everything you ever wanted to know about Style" (ks. Käytännössä annattaa tutustua myös testeihin selainten CSS-ominaisuuksista (ks. esim. "CSS1 Support Chart " CSS:n tarina ei suinkaan (todennäkoisesti) pääty CSS2:een, vaan CSS3 on jo tekeillä (ks RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 114
10 7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja div- ja span-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille on järkevää käyttöä Yhdessä tyylien käytön kanssa tämä tarjoaa elementtien identifioinnin ja luokittelun muodossa paitsi mahdollisuuden dokumentin ulkoasun irrottamiseen sen sisällöstä, myös mahdollisuuden kokonaan uudentyyppisten rakenne-elementtien käyttöönottoon HTML:n sisällä - uudet elementit, joilla ei ole HTML:n semanttista painolastia - merkitys määräytyy käyttötarkoituksen tai ulkoasun määrittelyn perusteella Esimerkki: <div class="userrecord" id="147"> <div class="namefield">oskari Olematon</div> <div class=" field">oskari@olematon.fi</div> <div class="agefield">34</div> <div class="commentfield">outo lintu</div> <div class="piprintf>%s%s%d%s\n</div> </div> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 115
11 Kommentoitu johdanto XML:ään Kuitenkin esim. elementtien div ja span käyttö on kömpelöä ja rajoittuu vain HTML-kieleen Uusien elementtimääritysten lisääminen (HTML-dokumentti)kieleenkään ei auta; joku keksii aina tarpeellisen elementin, jota kielessä ei vielä ole joten ilmeisesti yhden ja (semanttisesti) yleispätevän merkintäkielen suunnittelu "GPML" (hypoteettinen "General Purpose Markup Language") ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista Kuitenkin uudentyyppisiä rakenne-elementtejä tarvitaan usein käytännön sovelluksissa. Mikä ratkaisuksi? Vastaus: staattisen ja valmiin merkintäkielen sijasta tarjotaan suunnittelijoille mahdollisuus omien elementtien määrittelyyn ja käyttöönottoon jonkin yksittäistä merkintäkieltä yleisemmän kielen määrittelyjärjestelmän puitteissa Ratkaisu: XML (ja dokumenttien tyyppimäärittely) Ratkaisun hyödyt: - kokonaan omannimiset elementit ja attribuutit joilla haluttu merkitys - mahdollisuus dokumenttien loogisen elementtirakenteen oikeellisuuden suoraviivaiseen tarkistamiseen RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 116
12 Kommentoitu johdanto XML:ään Oma merkintäkieli? Täysin uudentyyppisen (ei-triviaalin) merkintäkielen kehittäminen on työlästä, eikä työhön kannata ryhtyä ilman hyviä perusteluita! Käytännössä pelkän merkintäkielen lisäksi tarvitaan yleensä muutakin, esim. - editori, jolla dokumentteja voidaan tuottaa ja merkata - ohjelma, joka merkattuja dokumentteja osaa käsitellä - sovelluksia, joissa merkintäkielellä on käyttöä - yhteisö, joka ko. merkintäkielen suostuu ottamaan käyttöön Homma helpottuu huomattavasti, jos pyörää ei lähdetä keksimään uudestaan, vaan uusi merkintäkieli suunnitellaan jonkin standardoidun merkintäkielten kuvausjärjestelmän puitteissa Yleisessä tapauksessa kuvauskielten syntaksin ja tyyppimäärittelyjen sijaan puhutaan skeemoista ([schema]), joilla tarkoitetaan tiedon esitysrakenteiden abstrakteja malleja tai kuvausmenetelmiä (XML:n DTD-määrittelyitä voidaan pitää skeemojen erikoistapauksena - tähän palataan myöhemmin) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 117
13 Kommentoitu johdanto XML:ään Käytännössä riittävän hyvän dokumenttien merkintäkielen (tiedon kuvauskielen) kehittäminen onnistuu esim. SGML:n tai XML:n avulla Tällöin käytössä on jo valmiina: - merkintäkielen perussyntaksi, jolla esim. elementtimerkkaus erotetaan muusta dokumentista (esim. tagit ja kommentit) - kuvauskieli, jolla dokumenttien rakenne, elementtien nimet ja ominaisuudet ilmoitetaan (esim. DTD-kuvauskieli) - ratkaisu perusmerkistön ja erikoismerkkien koodausongelmaan (esim. Unicode) - editoreita, ohjelmia, sovelluksia ja valmiiksi merkittyä dataa - muita käyttäjiä! Yhteisöllisen kytkennän kautta standardeihin pidättäytymisestä saadaan myös muuta hyötyä: - valmiita dokumenttien rakennemalleja - opetusta ja ohjeita työkalujen ja suunnittelumenetelmien käyttöön - esimerkkejä ja kokemuksia eri ratkaisujen toimivuudesta RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 118
14 Kommentoitu johdanto XML:ään Mitä merkintäkieleltä halutaan? Perimmäisenä ideana on tallettaa tietoa ja tietoa tiedosta sopivan koodausjärjestelmän puitteissa sopivalla tarkkuudella esitettynä Tiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä asioita, joita halutaan käsitellä dokumenttimuodossa. Tieto sinänsä on sopimuksenvarainen asia. Tiedolla tiedosta (tiedon kuvaus, metatieto tai metainformaatio) tarkoitetaan tässä "eksplisiittistä rautalankaselitystä siitä, mitä merkitystä tiedolla on tai mitä se tässä asiayhteydessä tarkoittaa". Huomaa, erityisesti että - eri sovelluksissa samasta tiedosta saatetaan tarvita hyvinkin erilaista kuvausta (vrt. dokumentin tulostaminen vs. tiedon etsiminen) - tietokoneen näkökulmasta metatieto ainoastaan lokeroi ja numeroi tietoa sekä esittelee relaatioita eri tietoalkioiden välillä Koodausjärjestelmä on se menetelmä, jolla kaksi edellistä voidaan esittää esim. tietokoneessa (käytössä on toki yhtä aikaa useita eritasoisia koodauksia, mutta yleensä näistä erikseen mainitaan vain merkkikoodaus) Lopulta sopiva tarkkuus löydetään sovelluskohtaisesti kokeilemalla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 119
15 Kommentoitu johdanto XML:ään XML - mikä se on? Extensible Markup Language (XML) 1.0 (Second Edition) on virallinen W3C suositus (W3C Recommendation 6 October 2000) XML määrittelee (teksti)dokumenttien loogisen ja fyysisen rakenteen sekä tarjoaa mahdollisuuden tietyn (rajoitetun) elementtirakenteen omaavien, tietyntyyppisten dokumenttiluokkien kuvaamiseen Oleellisesti XML 1.0 määrittelee XML-dokumenttien luokan, ts. sen, millaisia XML-dokumentit ovat (sekä sen, miten XML-dokumentteja tulee prosessoida) XML on SGML:n osajoukko (tästä seuraa ) XML-spesifikaatio kuvaa XML-dokumentin geneerisen rakenteen EBNFnotaation avulla (Extended Backus-Naur Form), mikä käytännössä tarkoittaa tuottosääntöinä annettua kontekstivapaan kielen kielioppimäärittelyä - karkeasti sanottuna dokumentti on XML-dokumentti, mikäli se voidaan johtaa spesifikaation document-tuottosäännöstä (+reunaehdot) - itse XML-dokumentit näyttävät lähinnä erikoisilta HTML-dokumenteilta (EBNF:ää ei käytetä yksittäisten dokumenttien merkkaamiseen!) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 120
16 Kommentoitu johdanto XML:ään Esimakua tulevasta: yksinkertainen XML-dokumentti <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE example SYSTEM "hellow.dtd"> <example> <title>hei maailma!</title> <content>ensimmäinen virallinen XML-dokumentti</content> <author>nykänen</author> <date/> </example> Esimerkki näyttää tutulta: - elementit ja entiteetit näyttävät samalta kuin ennenkin - tuttu sisäkkäinen elementtirakenne - esimerkin toisella rivillä kerrotaan dokumentin tyyppi (vrt. HTML) Uuttakin on mukana: - uudentyyppisiä (nimisiä) elementtejä (example ja date)? - uudennäköisiä koodeja ja uutta notaatiota ("?"-merkki ja "<date/>"-tagi)? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 121
17 Kommentoitu johdanto XML:ään XML-spesifikaation suunnittelukriteerit XML:ää kehittäneet XML Working Group (vanha SGML Editorial Review Board) ja XML Special Interest Group (vanha SGML Working Group) asettivat XML:n kehitystyölle seuraavia tavoitteita: - suoraviivainen käyttö Internetin yli - laaja sovellusalue (ei esim. laite- tai ohjelmistoriippuvuutta) - yhteensopivuus SGML:n kanssa - XML:ää käsittelevien ohjelmien kirjoittamisen helppous - vähän valinnaisia ominaisuuksia - dokumenttien luettavuus ja selkeys (myös ihmisten näkökulmasta) - määrityksen tulee valmistua nopeasti (työ alkoi toukokuussa 1996) - määrityksen suunnittelun on oltava tarkkaa ja huolellista - dokumenttien tekemisen helppous - minimalistiseen merkkauksen ei pyritä (esim. pitkät nimet ovat sallittuja) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 122
18 Kommentoitu johdanto XML:ään Mihin XML:ää voi käyttää? Yksinkertaisimmillaan XML soveltuu HTML:n manttelinperijäksi, ts. kaikki, mitä HTML:llä voidaan tehdä, voidaan (periaatteessa) tehdä paremmin XML:llä (tai oikeastaan XML-standardiperheellä, kunhan selainten XML-tuki tulee kuntoon) XML ei kuitenkaan ole rajoittunut vain ja ainoastaan esitettäväksi tarkoitettujen dokumenttien merkkaamiseen, vaan XML-dokumentteja voi käyttää myös muuhun (melkeinpä mihin tahansa) Koska XML-dokumentit ovat unikoodattuja laite- ja ohjelmistoriippumattomia rakenteellisia tekstidokumentteja, soveltuu XML hyvin esim. - tiedon arkistointiin, erityisesti tietokantojen dokumenttiesityksen muodossa - tiedon siirtoon XML-tekstimuodossa eri ohjelmien välillä Abstraktin perusluonteensa ansiosta dokumentit voivat sisältää lähes mitä tahansa, esim: - tuttua tekstimuotoista rakenteellista tietoa - eksplisiittisesti esitettyjä relaatioita tiedostojen välillä (esim. entiteettiviittausten avulla) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 123
19 Kommentoitu johdanto XML:ään Koska XML tarjoaa mahdollisuuden myös dokumenttien täsmälliseen tyypittämiseen, soveltuu XML myös esim. - tiedon esitysmuodon standardointiin (skeemojen määritys) - vankan pohjan dokumenttien kirjoittamisen perustaksi (dokumenttirakenteen muotovirheiden tunnistaminen) XML-ohjelmien ja XML-prosessorirajapintojen ansiosta XML tarjoaa myös esimerkiksi: - mahdollisuuden XML-pohjaisten toisen tason metakielten määrittelyyn - valmiita mekanismeja (monimutkaisten) dokumenttien helppoon käyttöönottoon ohjelmankehityksen näkökulmasta On erittäin tärkeää huomata, että toisin kuin esim. HTML-dokumentilla, XMLdokumentilla ei ole selkeää oletussemantiikkaa tai ulkoasua XML-dokumentti sellaisenaan ei tarkoita mitään eikä näytä sen enemmältä kuin se on: jonkin tyyppimäärityksen puitteissa merkattu tekstidokumentti, johon mahdollisesti liitetään ulkoisia entiteettejä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 124
20 Kommentoitu johdanto XML:ään XML-dokumentin johonkin järkevään käyttämisen vaihtoehtoja on kaksi: - XML-dokumentti esitetään jonkin tyylikielen avulla - XML-dokumentti tulkitaan jonkin prosessoriohjelman avulla Ilmeisesti näistäkin ensimmäinen on ainoastaan toisen erikoistapaus (joskin merkittävä sellainen) Kaiken kaikkiaan XML on tavallaan samantyyppinen työkalu kuin jokin ohjelmointikieli; siinä missä ohjelmointikieli tarjoaa eväät tietorakenteiden kuvaamiseen algoritmien kehittämisen näkökulmasta, tarjoaa XML mahdollisuuden tietorakenteiden kuvaamiseen dokumenttijärjestelmien kehittämisen näkökulmasta;...se mitä tietokoneohjelma tai XML-dokumentti tarkoittaa, riippuu viime kädestä ohjelmaa tai dokumenttia käsittelevästä järjestelmästä (tulkki, prosessori tai muu lukija, viime kädessä ihminen) - vrt. mitä tarkoittaa: person.name = "Oskari"; person.address = "Oskari"; Entäpä mitä tarkoittaa: <person><name>oskari</name><address>tampere</address></person> RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 125
21 Kommentoitu johdanto XML:ään Mihin XML:ää ei pidä käyttää? Kuten mitä tahansa muutakaan teknistä ratkaisua tai järjestelmää, ei XML:kään kannata ottaa väkisin käyttöön, "koska XML on hieno teknologia" - ehjää ei tarvitse korjata! XML toki tarjoaa hyviä ominaisuuksia tiedon esittämiseen, mutta ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto, onhan olemassa - oikeita tietokantoja - muita sovellusspesifejä kuvauskieliä -...ja lukemattomia sovelluksia sekä tonneittain tietoa näissä muodoissa XML ei myöskään ole paras ratkaisu, jos esim. - pyritään mahdollisimman tiiviiseen dokumenttiformaattiin - tieto halutaan salakirjoittaa - tietoa on luontevinta käsitellä jossain muussa kuin tekstimuodossa RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 126
22 Kommentoitu johdanto XML:ään Kuitenkin näissäkin tapauksissa XML voi tarjota luontevan tavan nimetä ja kehystää tietoa esim. tiedonsiirrossa tarvittavalla metatiedolla Perus-XML:ään liittyy myös omia puutteitaan: - elementtien rakennemäärittelyt ovat yksinkertaisia, eikä attribuuttimalleja ole oikeastaan lainkaan (tätä on mahdoton kiertää) - elementtien sisältö on käytännössä tyypitöntä tekstiä (tämän kiertäminen on erittäin työlästä) - jos käsiteltävä tieto sisältää hankalia merkkijonoja (esim. tiheästi sikin sokin merkkijonoja "<" ja "]]>"), dokumenteista tulee erittäin vaikealukuisia - ohjelmointiin tai DHTML:ään tottuneille XML on kaiken kaikkiaan varsin karu kieli (tämä on tietenkin myös XML:n voima) Osa näistä ratkeaa ottamalla XML:n rinnalle käyttöön muita XMLstandardiperheen määrityksiä RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 127
23 Kommentoitu johdanto XML:ään Mitä XML:n käyttämiseen tarvitaan? XML 1.0 on pohjimmiltaan varsin abstrakti ja yleiskäyttöinen määritys, joka kertoo, millaisia XML-dokumentit ovat;...joten minimissään XML:n hyötykäyttöön ei tarvita mitään ylimääräistä, vaan spesifikaatioita voidaan käyttää samaan tapaan kuin esim. kirjaa "näin kirjoitan helppolukuisia ja yksikäsitteisiä tekstidokumentteja": - XML 1.0 = ohje tietynmuotoisten dokumenttien kirjoittamisesta - standardi ja valmiiksi mietitty tapa merkitä dokumentteja Kuitenkin käytännössä XML:stä saadaan suurin hyöty irti, kun valitun tekstinkäsittelytyökalun rinnalla käytetään (validoivaa) XML-jäsennintä: - XML-dokumenttien perussyntaksin automatisoitu tarkistaminen (dokumentti on hyvin muodostettu ([well-formed])) - XML-dokumenttien (rakenteen) automatisoitu validoiminen (dokumentin vahvistaminen tiettyyn dokumenttiluokkaan kuuluvaksi) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 128
24 Kommentoitu johdanto XML:ään Tekstinkäsittelytyökalu ja jäsennin voidaan myös yhdistää, tällöin XMLdokumenttien kirjoitustyö helpottuu huomattavasti (ominaisuudet tietenkin vaihtelevat eri ohjelmien välillä); yleensä käyttöön saadaan kuitenkin vielä: - graafinen esitys dokumentin puurakenteesta - XML-merkkauksen syntaksiväritys - elementtien menupohjainen valintatyökalu - tyylieditori ja dokumentin esikatselu - yms. Em. toimintojen lisäksi XML-editoriin voi tietenkin integroida myös muuta, esim. - tyyppimäärityskirjastoja - tuki muille XML-standardiperheen ominaisuuksille - yhteys tietokantajärjestelmään - yhteys (yrityksen tai organisaation) muihin operatiivisiin järjestelmiin - objektieditoreita, sovelluskohtaisia apuohjelmia ja opastetoimintoja, yms RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 129
25 Kommentoitu johdanto XML:ään Edellä kuvattiin lähinnä XML:ää kehittäjän näkökulmasta - loppukäyttäjän näkökulmasta XML on kuin mikä tahansa dokumenttistandardi: - XML-dokumenttien käyttäminen kulissien takana - taas yksi uusi tiedostotyyppi, jolle integroitu ohjelmistotuki Suurin käytännön hyöty XML-dokumenteista saadaan, kun niiden editointi voidaan suorittaa tutuilla tai sovelluskohtaisilla editoreilla - XML-tekstinkäsittely - lomakepohjaiset työkalut - XML-wizardit, yms. Rajatuissa sovelluksissa XML-syntaksi on käytännössä tarkoituksenmukaista piilottaa loppukäyttäjiltä (vrt. HTML!) Mitä loppukäyttäjät sitten loppujen lopuksi tarvitsevat? - XML:ää hyödyntävän sovellusohjelman - mahdollisesti erikseen asennettavia ohjelmakomponentteja (esim. XMLparseri, XML-katseluohjelma, jne.) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 130
26 Kontekstivapaista formaaleista kielistä 8 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Teknisessä XML-spesifikaatiossa XML-dokumentin syntaksi on esitetty käyttäen ns. Extended Backus-Naur Form (EBNF) -notaatiota EBNF on yleinen tietokonekielten syntaksin määrittämiseen käytetty merkintätapa (peräisin jo vuodelta 1960) - kompakti - yksikäsitteinen verrattuna siihen, että kielioppi annettaisiin esim. sanallisesti (huomaa, että 1-käsitteisyys saavutetaan kielen laillisten sanojen suhteen, ei kuitenkaan välttämättä niiden johtamisen suhteen) - kohtuullisen helppo lukea ja toteuttaa tietokoneilla (Kieliopin) Backus-Naur Form (BNF) on erikoistapaus ns. kontekstivapaita kieliä (CF-kielet) määrittävistä formaaleista kieliopeista Idea: dokumentti tai ohjelma vastaa BNF-konstruktion avulla ilmoitetun kielen L sanaa silloin kun sen on syntaktisesti oikein kirjoitettu RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 131
27 Kontekstivapaista formaaleista kielistä EBNF ei riitä kuvattavan kielen semantiikan määrittämiseen, vaan semantiikka on annettava esim. esimerkkien ja kommenttien avulla (tilanne toistuu käytännössä kaikkien formaalisten kielten tapauksessa) Oleellisesti EBNF kuvaa kielen L sanat esittelemällä 1) kielen (lopullisten) symbolien joukon 2) sanojen muodostamiseen käytettävät tuottosäännöt ja 3) työhön tarvittavan (väliaikaisten) symbolien joukon. Esimerkki: Operation ::= Integer Symbol Integer Integer ::= [1-9]+ Symbol ::= '+' '-' '*' Notaation merkitys kohtuullisen selvä ohjelmointia tunteville: - syntaksi annetaan tuottosääntöinä ("::=" vastaa tuttua symbolia " ") - ensimmäinen tuottosääntö (ellei toisin mainita) ilmoittaa alkusanan, josta muiden sanojen johtaminen aloitetaan ("Operation") - merkkiluokat ([1-9]) - säännöllisten lausekkeiden kertojat ("+") - vaihtoehtoisten sääntöjen ryhmittely (" ") RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 132
28 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Formaali kieli Pyrittäessä syntaktisesti yksikäsitteisiin kieliin päädytään ns. formaalien kielten käsitteisiin; tavoitteena on tällöin lähinnä (kohdekieleen liittyvän) kielenkäytön ja päättelyn täsmentäminen Formaali kieli on jokin mv. sanojen joukko L (valitussa aakkostossa ) Sana w on äärellinen jono kielen aakkoston kirjaimia (merkkejä, symboleita, aakkosia, termejä) Aakkosto on äärellinen kirjainten joukko (esim. kirjaimet a-ö, numerot 1-9, bitit 1 ja 0, jne.) Sanan w pituus w on siinä olevien kirjainten lukumäärä. Tyhjän sanan, sanan jossa ei ole lainkaan kirjaimia, pituus on 0 Sanoille v ja w määritellään tuttuja perusoperaatioita: - katenaatio (esim. vw) - (katenaatio)potenssi (esim. v 3 = vvv) - jne RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 133
29 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Kieli voi olla äärellinen tai ääretön: - äärelliset kielet voidaan ilmoittaa aina luettelemalla kaikki kielen sanat L = {w 1,w 2,, w n } - äärettömille kielille tämä ei onnistu; kielen sanat pitää ilmoittaa sääntöjen avulla (esim. kieliopin avulla tai muodossa L = { w: P(w) }) - (sovelluksissa puhutaan yleensä potentiaalisesta äärettömyydestä) Myös kielille L ja M määritellään perusoperaatioita: - katenaatio LM = { vw v L ja w M} - (katenaatio)potenssi L n = {v 1,v 2 v n v 1,v 2,,v n L}, jne. Koska kielet ovat sanojen joukkoja, käytetään sanoille ja kielille tuttuja joukkoopin merkintöjä ja operaatioita (sisältyminen, yhdiste, leikkaus, komplementti, ) Äärettömän formaalin kielen L ilmoittaminen voidaan tehdä usein eri tavoin: - esim. säännöllisen lausekkeen avulla (jos L säännöllinen) - yleisessä tapauksessa kielen ilmoittaminen on usein tarkoituksenmukaista tehdä kielen sanat tuottavan kieliopin avulla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 134
30 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Generatiiviset kieliopit Muodollisesti määritettynä (generatiivinen) kielioppi on nelikkö G = ( N, T,X 0,P), missä aakkosto jaetaan välisymbolien aakkostoon N ja loppusymbolien aakkostoon T. X 0 N on kieliopin aksiooma (alkusana, siemen) ja tuottosääntöjen joukko P muodostuu produktioista p i q i, missä p i :ssä on ainakin yksi välisymboli Kieliopin G "sisältämä" (indusoima) uudelleenkirjoitusjärjestelmä R=(,P) mahdollistaa uusien sanojen johtamisen alkusanasta X 0 : 1) valitaan alkusana X i = X 0 2) yritetään soveltaa sanaan jotakin (yhtä) uudelleenkirjoitusjärjestelmän produktiota; jos onnistuu, saadaan uusi sana X i+1 3) jos sana X I+1 sisältää yhdenkin välisymbolin, jatketaan kohdasta 2 (asetetaan X i = X I+1 ) jos tällöin kohdan 2 yritys epäonnistuu, lopetetaan ja todetaan, että johto "epäonnistui" (ei tuottanut kielen sanaa) 4) JOS algoritmi pysähtyy JA tuottaa sanan, joka sisältää vain loppusymboleita, valitaan johdettu sana X I+1 kieleen L(G) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 135
31 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Kielioppi G tuottaa kielen L(G) sanat; sanotaan, että G määrittää kielen L(G) Jos uudelleenkirjoitusjärjestelmä R tuottaa sanasta v sanan w, merkitään v * R w. Alaindeksi R voidaan jättää merkitsemättä jos se selviää asiayhteydestä. Jos johtoon käytetään vain yhtä produktiota jätetään tähti pois Kielen L(G) sanojen johtoon X 0 * w voidaan liittää ns. jäsennyspuu ([parse tree]) Jäsennyspuu on juurellinen puu, joka saadaan, kun sanan w johtamisen yhteydessä jokaisella produktioaskeleella täydennetään aksiomasta alkavaa graafia, esim. S D + D 1 2 Esimerkin jäsennyspuuta vastaa ilmeisesti johto S D+D 1+2 (huomaa, että puusta ei näy, missä järjestyksessä 1 ja 2 on tuotu sanaan) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 136
32 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Kielioppeja on tapana luokitella niiden tuottosääntöjen (tuottaminen kielten) perusteella, kielioppi G voi esim. olla 1) lineaarinen (produktioiden oikealla puolella enintään yksi välisymboli), 2) yhteydetön eli kontekstivapaa (produktioiden vasemmalla puolella vain välisymboleita) tai 3) yhteydellinen (ei rajoitusta 2) Kielioppi liittyy läheisesti automaatin ideaan: - automaatin sanotaan tunnistavan kielen, jos se hyväksyy tarkalleen kaikki kielen sanat - kieliopit ja automaatit ovat tavallaan erilaisia tapoja esittää samoja asioita; yleensä toimitaan siten, että kieliopeilla määritellään kieliä ja automaateilla tunnistetaan niitä (jako on lähinnä käytännöllinen) Kielioppien ja automaattien välinen yhteys on merkittävä: - lineaaristen kielioppien generoimat kielet ovat säännöllisiä joten niiden tunnistaminen onnistuu ns. äärellisillä automaateilla - yhteydettömät kieliopit generoivat yhteydettömiä kieliä (CF-kielet) joiden tunnistaminen onnistuu ns. pinoautomaateilla - yhteydelliset kieliopit generoivat yhteydellisiä kieliä (CS-kielet) joiden tunnistaminen onnistuu ns. lineaarisesti rajoitetuilla automaateilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 137
33 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Kontekstivapaat kieliopit Kontekstivapaat kieliopit määrittävät siis kontekstivapaita kieliä; kielen sanojen jäsennyspuiden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että puun haaroja voidaan kasvattaa riippumatta valitun pisteen kontekstista Tietokonekielten tapauksessa usein on tarkoituksenmukaista piirtää (kirjoittaa) kielen L sanan w jäsennyspuu rivimuodossa, esim. S D + D 1 2 Tällöin puuhun yleensä liitetään hiljainen oletus puun haarojen järjestyksestä - ylhäältä alas (vasemmalta oikealle) - tämä ei kuitenkaan tee sanan jäsennyspuusta yksikäsitteistä Kuten kielille yleensäkin, yksi ja sama CF-kieli voidaan tuottaa useilla eri menetelmillä, useilla eri kieliopeilla ja useilla eri CF-kieliopeilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 138
34 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Jokainen kontekstivapaa kieli on kuitenkin mahdollista määritellä sellaisen kontekstivapaan kieliopin avulla, joka on ns. Chomskyn normaalimuodossa: - produktiot muotoa X YZ tai X a - poikkeuksena produktio X 0 (mikäli X 0 ei esiinny yhdenkään produktion oikealla puolella) Kontekstivapaiden kielten ja rakenteellisten dokumenttien välinen yhteys on selvä: - kielioppi L on dokumenttiluokan määrittävä tyyppikuvaus - ko. dokumenttiluokan dokumentteja vastaavat kielen L sanat Käytännössä pelkkä CF-kielioppi ei käytännön sovelluksissa aina riitä: kielten (dokumenttiluokkien) rakennetta rajoitetaan vielä erilaisin (usein toisessa kielessä annetuin) rajoittein Esim. XML-dokumentin määrittäville EBNF-produktioille annetaan seuraavantyyppisiä rajoitteita: - well-formedness constraint (esim. elementtien tyypit täsmäävät) - validity constraint (esim. elementtirakenne täsmää) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 139
35 Kontekstivapaista formaaleista kielistä EBNF Generatiiviset kieliopit ovat yleensä riittävän vahvoja formaalisten kielten määrittelyyn käytettäviä konstruktioita, kuitenkin tavanomaiset sovellukset johtavat varsin suureen produktioiden määrään Ottamalla käyttöön loogisia sievennysmerkintöjä, voidaan sääntöjä kirjoittaa luettavammassa muodossa: käytännössä homma helpottuu huomattavasti ottamalla käyttöön säännöllisistä lausekkeista tutut merkinnät produktioiden sieventämiseen Extended Backus Naur Form (EBNF) esittää CF-kielen kieliopin käyttäen hyväksi produktioiden ryhmittelyä, operaattoreita, merkkiluokkia ja kertojia - ensimmäisenä esiteltävä produktio sovitaan aksioomaksi - kielen lopullisten symbolien joukko (aakkosto) selviää sovelluksesta (BNF ehdottaa välisymboleita kirjoitettavan esim. isolla alkukirjaimella) Esimerkki: Operation ::= Integer Symbol Integer Integer ::= [ ]+ Symbol ::= '+' '-' '*' RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 140
36 Kontekstivapaista formaaleista kielistä CF-kieliopin ilmiasu perustuu literaaliviittauksiin, sulkujen käyttöön, operaattoreihin ja kertojiin Merkki ja merkkijonoviittaukset: - #xn (N on halutun merkin indeksi merkkikoodauksen ISO/IEC mukaan) - [a-za-z],[#xn-#xm] (lueteltu merkkiluokan merkki) - [^abc], [^#xn#xm] (jokin muu merkki kuin lueteltu) - "string", 'string' (vakiomerkkijono) Sulkujen käyttö: - (lauseke) (lausekkeiden ryhmittely esim. kertojien vaikutusalueen asettamiseksi) Operaattorit: - A B (B seuraa A:ta) - A B (A tai B muttei molemmat) - A - B (A muttei B:tä) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 141
37 Kontekstivapaista formaaleista kielistä Kertojat: - A? (A esiintyy kerran tai ei ollenkaan) - A+ (A esiintyy yhden tai useamman kerran) - A* (A esiintyy yhden tai useamman kerran tai ei ollenkaan) Loput säännöllisistä lausekkeista tutut operaattorit ja kertojat voidaan konstruoida näistä Esimerkiksi A{3,4} on sama kuin A A A A A A A XML-spesifikaatio esittelee lisäksi muutakin kielen määrittelyyn liittyvää notaatiota: - /* */ (komentti) - [ wfc: ] (well-formedness constraint) - [ vc: ] (validity constraint) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 142
Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
7 Kommentoitu johdanto XML:ään
7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja DIV- ja SPAN-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille
Johdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Median valinta. Median Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan: tai vaihtoehtoisesti, esim:
CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,
11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
Luento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS
Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015. Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Formaalisti Määritelmä Nelikko G = (V, Σ, P, S) on kontekstiton kielioppi (engl. context-free
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Lisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com
Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan
uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Ajatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
Automaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.
Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.2012 Hakemisto 1. Sivustot internetissä... 2 2. Yleistä... 2 3.
Muodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
Cascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
XML & CSS. WWW-sovellus??
XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:
Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
S BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa
Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä
Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)
WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Markku Laine DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan
Johdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.148 Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S tuottama
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää
9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle
StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön
Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,
Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli k2013 CSS XML-dokumenttien käsittely. XML-dokumenttien käsittely
XML-dokumenttien käsittely XML-dokumenttien käsittely XML-kielten yleisrakenne mahdollistaa karkean rakennetarkistuksen suorittamisen XML-dokumenteille niitä tallennettaessa tai käyttöön otettaessa. Kielen
Luonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
Cascading Style Sheets
Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta
valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda
Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda
5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,
Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård
selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård CSS selectorit Elementti HTML CSS otsikko h1 { color: pink; Luokka HTML CSS
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Alue ja aiheet: Orposen
Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä
Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä
Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M :=
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Alue ja aiheet: Orposen prujun
Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.
Java-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi Osoitamme seuraavan keskeisen tuloksen: Lause 1.8: [Sipser Thm. 1.54] Kieli on säännöllinen, jos ja vain jos jokin säännöllinen lauseke esittää
Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. joulukuuta 2015 Sisällys TM vs yleiset kieliopit Lause Jokaiselle kielelle A seuraavat ovat yhtäpitävät: 1.
Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä
Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä Antti-Juhani Kaijanaho 30. marraskuuta 2015 1 Yksiselitteiset operaattorikieliopit 1.1 Aritmeettiset lausekkeet Tällä kurssilla on
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
Tutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
Tyylien käyttö. <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML
Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan
Pinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Pinoautomaatti NFA:n yleistys automaatilla on käytössään LIFO-muisti 1 eli pino Pino
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen
Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]
![Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]](/thumbs/61/45518777.jpg "Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]")
Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli
Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit
Chomskyn hierarkia ja yhteysherkät kieliopit Laskennan teorian opintopiiri Tuomas Hakoniemi 21. helmikuuta 2014 Käsittelen tässä laskennan teorian opintopiirin harjoitustyössäni muodollisten kielioppien
on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
Rajoittamattomat kieliopit
Rajoittamattomat kieliopit Ohjelmoinnin ja laskennan perusmalleista muistetaan, että kieli voidaan kuvata (esim.) kieliopilla joka tuottaa sen, tai automaatilla joka tunnistaa sen. säännölliset lausekkeet
Täydentäviä muistiinpanoja jäsennysalgoritmeista
äydentäviä muistiinpanoja jäsennysalgoritmeista Antti-Juhani Kaijanaho 7. helmikuuta 2012 1 simerkki arleyn algoritmin soveltamisesta arkastellaan kielioppia G : + () c ja sovelletaan arleyn algoritmia
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. lokakuuta 2016 Sisällys n tunnistin Jay : An Efficient Context-Free Parsing Algorithm. Communications of the
3 WWW-hypermedian perusta: HTML
3 WWW-hypermedian perusta: HTML Hypertext Markup Language HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa
CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.
CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa
Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 9. lokakuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 9. lokakuuta 2016 Sisällys Kontekstiton kielioppi Kontekstiton kielioppi koostuu joukosta päätemerkkejä (engl. terminal symbols),
Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja
581336 Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja 1. S! axc X! axc X! by c Y! by c Y! " 2. (a) Tehtävänä on konstruoida rajoittamaton kielioppi, joka tuottaa kielen f0 n 1 n jn 1g. Vaihe1: alkutilanteen
Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]
![Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]](/thumbs/67/57656431.jpg "Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]")
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25
T Syksy 2006 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T Harjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut
T-79.1001 Syksy 2006 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T Harjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut Lemma (Säännöllisten kielten pumppauslemma). Olkoon A säännöllinen kieli. Tällöin on olemassa n 1
jäsennyksestä TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 29. syyskuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS Kontekstittomien kielioppien
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. syyskuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 29.9.2016 klo 8:41 (lähes kaikki kommentoitu) passed
Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista
Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Antti-Juhani Kaijanaho 10. joulukuuta 2015 1 Diagonaalikieli Diagonaalikieli on D = { k {0, 1} k L(M k ) }. Lause 1. Päätösongelma Onko k {0, 1} sellaisen
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 10. kesäkuuta 2013
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 etenevä Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. kesäkuuta 2013 Sisällys etenevä etenevä Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1)
Paikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016
Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 4. lokakuuta 2016 1 simerkki arleyn algoritmin soveltamisesta Tämä esimerkki on laadittu
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja 1. Tarkastellaan yhteydetöntä kielioppia S SAB ε A aa a B bb ε Esitä merkkijonolle aa kaksi erilaista jäsennyspuuta ja kummallekin siitä vastaava
Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 6. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Pinoautomaatit.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. kesäkuuta 2013 Sisällys Aikataulumuutos Tämänpäiväinen demotilaisuus on siirretty maanantaille klo 14:15 (Ag Delta).