5 Merkkaus: XML protokollana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 Merkkaus: XML protokollana"

Transkriptio

1 5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle ja luo pohjaa esim. selainpohjaisille Websovelluksille. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne tiedonsiirtoon tietokoneohjelmien välillä. Tästä syystä XMLdokumenttiluokka on määriteltävä tietorakenteena tarkasti. Yksityiskohtainen määrittely pyrkii varmistamaan että XML-perustekniikan varaan rakennettujen sovellusten määrittely on vakaalla pohjalla.... XML

2 5.1 XML-dokumentin lukeminen XML 1.0 (1.1) -spesifikaatio jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XML-prosessori (processor) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle (application) - XML-prosessori osaa lukea ja jäsentää merkkauskieliopin mukaisia dokumentteja (sis. DTD-tyyppimääritys) - sovellus hyödyntää jäsennettyä tietoa prosessorin toimittaman informaation perusteella (yleensä jäsennyspuun perusteella) <EX> This document is yet <IMG SRC="a"> another TEX My jäsennys EXA CON AUT Bill XML-dokumentti XML-prosessori Sovellus Käyttö (osana "suurempaa" sovellusta) 81

3 5.2 Kyse on hyvin matalan tason määrittelystä XML 1.0 (1.1) on "protokollamainen" Erityisesti, XML 1.0 ei määrittele: - mihin sovellus käyttää XML-dokumentin tietoja - millainen ohjelmointirajapinta prosessorin ja sovelluksen välillä on (käytännössä yleensä kuitenkin "yleensä" SAX tai DOM) XML 1.0 (1.1) -spesifikaatio ei siis määrittele sovelluksen toimintaa käytännössä lainkaan (eikä siten XML-sovellusalueita) vaan keskittyy XML-prosessorin efektiivisen käyttäytymisen (ja virhetilanteiden, erityisesti peruuttamattomien virheiden) kuvailuun Siispä... - XML:n varaan voidaan rakentaa mitä tahansa sovelluksia jotka hyödyntävät elementti- ja attribuuttirakenteista tietoa - Perushyöty: matalan tason yhteensopivuus (merkkauskielioppi) 82

4 5.3 XML-dokumenttien merkkauksesta XML-dokumenttien merkkaus (markup) voi siis olla jotakin seuraavista: - prosessointiohje - dokumentin tyyppimäärittely - elementin alkutagi - elementin lopputagi - tyhjän elementin tagi - entiteettiviittaus - merkkiviittaus - kommentti - merkkidatalohko Kaikki muu tekstisisältö on merkkidataa Merkkaus tuli siis esiteltyä XHTML-dokumenttien esittelyn yhteydessä! - sama merkkauskielioppi on käytössä kaikissa XML-sovelluksissa: XHTML, SVG, DocBook, SOAP, RDF/XML,... ) e01 e00 e10 e11 ID IDREF 83

5 5.4 XML-dokumenttien jäsentäminen (1/2) Merkkauskieliopin täsmällisyydellä tavoitellaan tietenkin XML-dokumenttien ohjelmallisen käsittelyn yksikäsitteisyyttä (jäsennys onnistuu mekaanisesti) Dokumentin d.xml jäsennysyritys voi tuottaa seuraavat lopputulokset ok 1. d.xml sisältää merkkausvirheen d.xml ei ole XML-dokumentti 2. d.xml sisältää tyyppiesittelyn D muttei noudata sitä d.xml ei ole (tyyppi)validi XML-dokumentti #! (kuitenkin hyvin muodostettu XMLdokumentti jos kohta 1 läpäistiin) 3. d.xml sisältää tyyppiesittelyn D ja noudattaa sitä d.xml on validi XMLdokumenttia tyyppiä D 84

6 jäsentäminen (2/2) Huomautuksia - lopputulos 2 voi olla myös toivottu toisinaan dokumentin tyyppimäärittelyä käytetään vain entiteettien määrittelyyn - jäsennin ei kuitenkaan oletuksena ymmärrä dokumentin kirjoittajan tai sovelluksen tavoiteitta jäsentimen raportoimat virheet eivät välttämättä ole kovin kuvaavia (vrt. rxp-esim: 1nimi, tiku&taku, jne.) - XML kieltää "huonosti muodostettujen XML-dokumenttien" käsittelyn! Erilaisten XML-laajennusten myötä tulosten kirjo voi laajentua, erityisesti - noudattaako d.xml nimiavaruuksien kielioppia (joka lisää yhden kerroksen semantiikkaa XML-merkkauskieliopin tulkintaan) - noudattaako d.xml skeemaa D' 85

7 5.6 XML -dokumenttiluokan määritelty XML-dokumentin rakenne on siis määriteltävä täsmällisesti, muuten sen mekaaninen lukeminen ja jäsentäminen ("parsiminen") ei onnistu Väärinymmärrysten välttämiseksi (ja teknisen toteutustyön pohjaksi), XML 1.0 (1.1) on määritelty formaalin kielen tavoin (tuotto)sääntöinä (XML 1.1; 83 kpl) joista kaikki ko. kielen sanat (nyt siis hyvin muodostetut XMLdokumentit) voidaan johtaa; vrt. esim. (XML 1.0) [1] document ::= prolog element Misc* /*...*/ [39] element ::= EmptyElemTag STag content ETag [ WFC: Element Type Match ] [ VC: Element Valid ] XML 1.1:n ero 1.0:aan on lähinnä määrittelytekninen (1.1 lähinnä huomioi alla olevan Unicode-standardin kehityksen ja lisää uuden rivinvaihtomerkin.) 86

8 5.7 Kontekstivapaa kielioppi ja EBNF Kielioppi on määritelty ohjelmointikielistä tuttua BNF-notaatiota mukaillen Extended Backus Naur Form (EBNF) esittää ns. kontekstivapaan kielen kieliopin G = (N, T, N 0, P): - tuottosäännöt (P), välisymbolit (N), loppusymbolit (T), operaattorit, merkkiluokat ja kertojat - ensimmäisenä esiteltävä tuottosääntö N 0 sovitaan kieliopin aksioomaksi josta kaikki ko. formaalin kielen sanat johdetaan - kieli määritellään siten että sanoille löytyy yksikäsitteinen jäsennyspuu - EBNF-muotoiset kieliopit ovat helppolukuisia mutta eivät kovin ilmaisuvoimaisia (täsmennettävä esim. sanallisin lisäyksin) T ::= '(' T O T ')' N N ::= [ ]+ O ::= '+' '-' '*' '/' Nyt EBNF on siis vain väline ns. hyvin muodostettujen XML-dokumenttien määrittelyyn se ei tietenkään "näy" dokumenteissa kuin välillisesti 87

9 5.8 EBNF-sääntöjen rakenne (1/3) Kieliopin määrittely perustuu nyt literaaliviittauksiin, sulkujen käyttöön, operaattoreihin ja kertojiin Merkki ja merkkijonoviittaukset: - #xn (N on halutun merkin indeksi) - [a-za-z],[#xn-#xm] (lueteltu merkkiluokan merkki) - [^abc], [^#xn#xm] (jokin muu merkki kuin lueteltu) - "string", 'string' (vakiomerkkijono) Sulkujen käyttö: - (lauseke) (lausekkeiden ryhmittely esim. kertojien vaikutusalueen asettamiseksi) 88

10 5.9 EBNF-sääntöjen rakenne (2/3) Operaattorit: - A B (B seuraa A:ta) - A B (A tai B muttei molemmat) - A - B (A muttei B:tä) Kertojat: - A? (A esiintyy kerran tai ei ollenkaan) - A+ (A esiintyy yhden tai useamman kerran) - A* (A esiintyy yhden tai useamman kerran tai ei ollenkaan) Loput säännöllisistä lausekkeista tutut operaattorit ja kertojat voidaan konstruoida näistä, esim. "A{3,4}" on sama kuin "A A A A A A A" 89

11 5.10 EBNF-sääntöjen rakenne (3/3) Huom. XML-spesifikaatio esittelee lisäksi muutakin kielen määrittelyyn liittyvää notaatiota, erityisesti ns. rajoitteita (constraint): - /* */ (kommentti) - [ wfc: ] (well-formedness constraint) - [ vc: ] (validity constraint) Näitä tarvitaan teknisistä syistä, koska kontekstivapaa kielioppi (joka nyt siis kirjoitettu EBNF-notaatiota käyttäen) ei ole tarpeeksi vahva tiettyjen relaatioiden (järkevään esittämiseen), esim. - elementin alku- ja lopputagissa esiintyy sama nimi - elementin nimi on esitelty tyyppimäärittelyssä ja se esiintyy vanhemmassaan tämän tyyppiesittelyn mukaisesti 90

12 5.11 Merkitseviä asioita: nimet XML erottelee täsmällisesti merkistöihin, elementtien nimeämiseen ja attribuuttien arvoihin liittyviä termejä, näistä keskeisiä ovat: - nimi (name) - tunnistemerkkijono (name token) [4] NameChar ::= Letter Digit '.' '-' '_' ':' CombiningChar Extender [5] Name ::= (Letter '_' ':') (NameChar)* [7] Nmtoken ::= (NameChar)+ Muut em. tuottosäännöissä esiteltävät käsitteet määrittelevät (luettelevat) ne Unicode-indeksit (merkkiluokat), jotka vastaavat termejä "Letter", "Digit", "CombiningChar" ja "Extender", jne. (XML 1.0 vs. 1.1) Nimiä käytetään tyypillisesti elementtien nimeämiseen, tunnistemerkkijonoja taas esim. attribuuttien arvoalueen rajaamiseen Huom. XML varaa nimien prefixarvot [xx][mm][ll] omaan käyttöönsä - esim. "xml-element" ei siis ole laillinen itse keksityn elementin nimi 91

13 5.12 XML-dokumentin yleisrakenne XML-dokumentti jakautuu siis kahteen osaan: esittelyyn ja esiintymään [1] document ::= prolog element Misc* Esittely (prolog) - XML-versionumero, koodaustapa, riippumattomuusjulistus - dokumentin tyyppijulistus Esiintymä (instance, käytännössä juurielementti) - dokumentin sisältö (dokumentin juurientiteetti) mahdollisen tyyppikuvauksen rajoittaman loogisen rakenteen puitteissa Elementtien muodostama rakenne on hierarkkinen ja siten aidosti sisäkkäinen XML-dokumentti ei määritä omaa semantiikkaansa (merkitystä), vaan ainoastaan paljaan rakenteen, johon informaatio on "ripustettu" 92

14 5.13 XML-merkkauskieliopin määrittelystä (1/4) [22] prolog ::= XMLDecl? Misc* (doctypedecl Misc*)? [27] Misc ::= Comment PI S [23] XMLDecl ::= '<?xml' VersionInfo EncodingDecl? SDDecl? S? '?>' [24] VersionInfo ::= S 'version' Eq ("'" VersionNum "'" '"' VersionNum '"') [80] EncodingDecl ::= S 'encoding' Eq ('"' EncName '"' "'" EncName "'" ) [81] EncName ::= [A-Za-z] ([A-Za-z0-9._] '-')* /* Encoding name contains only Latin characters */ [32] SDDecl ::= S 'standalone' Eq (("'" ('yes' 'no') "'") ('"' ('yes' 'no') '"')) [ VC: Standalone Document Declaration ] Huomautuksia: - XML-esittely (tai julistus), dokumentin tyyppiesittely (tai julistus) - mikäli merkkikoodausta (encoding) ei ilmoiteta, oletetaan UTF-8 (prosessorit tukevan ainakin UTF-8 ja UTF-16, iso Suomessa!) 93

15 5.14 XML-merkkauskieliopin määrittelystä (2/4) Elementeillä on siis aina nimi (itse asiassa elementin tyypin nimi (generic identifier, GI)) ja saman nimen on tietenkin esiinnyttävä sekä elementin alkuettä lopputageissa: [39] element ::= EmptyElemTag STag content ETag [ WFC: Element Type Match ] [ VC: Element Valid ] [40] STag ::= '<' Name (S Attribute)* S? '>' [ WFC: Unique Att Spec ] [42] ETag ::= '</' Name S? '>' Tyhjän elementin tagi on hyvin samanlainen kuin elementin alkutagikin: [44] EmptyElemTag ::= '<' Name (S Attribute)* S? '/>' [ WFC: Unique Att Spec ] Tyhjän elementin saa siis kirjoittaa myös alku- ja lopputagien avulla (tällöin tagien väliin ei saa jäädä edes tyhjämerkkiä): 94

16 5.15 XML-merkkauskieliopin määrittelystä (3/4) Attribuuttien nimet määräytyvät kuten elementeillä, rakennekin on tuttu: [41] Attribute ::= Name Eq AttValue [ VC: Attribute Value Type ] [ WFC: No External Entity References ] [ WFC: No < in Attribute Values ] Attribuutin arvon sijoitusoperaattorina toimii tuttuun tapaan yhtäsuuruusmerkki [25] Eq ::= S? '=' S? XML-dokumenteissa elementeille voidaan pakottaa attribuutteja, antaa näille oletusarvoja sekä kiinnittää attribuuttien arvoalueita 95

17 5.16 XML-merkkauskieliopin määrittelystä (4/4) Entiteetti- ja merkkiviittaukset määritelty odotetusti (lt, gt, amp, apos, quot): [67] Reference ::= EntityRef CharRef [68] EntityRef ::= '&' Name ';' [ WFC: Entity Declared ] [ VC: Entity Declared ] [ WFC: Parsed Entity ] [ WFC: No Recursion ] [66] CharRef ::= '&#' [0-9]+ ';' '&#x' [0-9a-fA-F]+ ';' [ WFC: Legal Character ] Merkkidatalohkot, prosessointiohjeet ja kommentit samoin... [18] CDSect ::= CDStart CData CDEnd [19] CDStart ::= '<![CDATA[' [20] CData ::= (Char* - (Char* ']]>' Char*)) [21] CDEnd ::= ']]>' [16] PI ::= '<?' PITarget (S (Char* - (Char* '?>' Char*)))? '?>' [17] PITarget ::= Name - (('X' 'x') ('M' 'm') ('L' 'l')) [15] Comment ::= '<!--' ((Char - '-') ('-' (Char - '-')))* '-->' 96

18 5.17 Esimerkki: dokumentin looginen rakenne ESITTELY ESIINTYMÄ <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE example SYSTEM "hellow.dtd"> <example> <title>hei maailma!</title> <content> <text>ensimmäinen XML-dokumentti</text> <author>nn</author> </content><date/> </example> Merkkaus vastaa siis tiettyä loogista rakennetta Huomioita: - esittelyosan tyyppi määrää title "muotin" dokumentille - tyyppi saattaa pakottaa Hei attribuutteja joita ei ole merkattu esiintymäosaan text Ensimmä example content author NN date 97

19 5.18 XML-dokumentti on hyvin muodostettu XML-dokumentti on siis määritelmänsä ansiosta aina hyvin muodostettu (well-formed, WF); spesifikaation mukaan tekstidokumentti on (hyvin muodostettu) XML-dokumentti, jos 1) se voidaan kokonaisuutena johtaa XML-kieliopin documentaksioomasta, 2) se toteuttaa kaikki XML-kieliopin yhteydessä asetetut WFC-rajoitteet JA 3) jokainen tekstientiteetti, johon dokumentissa viitataan, on hyvin muodostettu XML-dokumentti (voi olla, ei ole pakko) lisäksi validi (valid), jos se esittelee tyyppinsä ja toteuttaa tyypin (VC-rajoitteet) - tyyppimäärittelystä voi siis olla hyötyä, vaikka validiuteen ei pyrittäisikään (entiteetit ja attribuuttien pakottaminen) Huomaa termit: esim. "väärin muodostettua" XML-dokumenttia ei siis ole olemassa 98

20 5.19 Huomautuksia jäsentimistä ja prosessoreista Käytännössä XML-dokumentin kirjoitusprosessissa tai tiedonsiirrossa saattaa tapahtua virhe, eikä lopputuloksena olekaan (WF) XML-dokumentti Tyypillinen XML-jäsennin toimii kuten ohjelmointikielen kääntäjä ja ilmoittaa havaitut syntaksivirheet - virheilmoitukset saadaan esim. tekstimuotoisena muodossa "virheen kuvaus, rivi, sarake, korjausehdotus" - paitsi ihmislukijalle, jäsentimen tulostus voidaan ohjata myös XMLsovellukselle (jäsennintä voidaan käyttää myös jonkin ohjelmointirajapinnan läpi) Erilaisia jäsentimiä on todella paljon (komentorivi, sulautettu, API, Web,...); kurssin kontekstissa hyviä ovat esim. Xerces ja RXP Huomaa että yksiä ja samoja jäsentimiä yms. prosessoreita kierrätetään eri ohjelmointiympäristöissä (esim. C-kielisen expatin käyttö PHP:ssä, Perlissä, Pythonissa jne.) 99

5 Merkkaus: XML protokollana

5 Merkkaus: XML protokollana 5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":

Lisätiedot

4 Johdanto XML-maailmaan

4 Johdanto XML-maailmaan Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).

Lisätiedot

4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan

4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan è è è Kommentoitu johdanto XML-maailmaan 4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan Yksinkertainen XML-merkkauskielioppi on modernin rakenteisen dokumentaation ja mitä monimaisimpien XML-sovellusten pienin yhteinen

Lisätiedot

<Element> <ELEMENT> <element> </element> </ELEMENT> </Element>

<Element> <ELEMENT> <element> </element> </ELEMENT> </Element> EBNF-notaatio tarjoaa selkeän tavan määritellä XML-dokumentin osat yksikäsitteisesti; XML-spesifikaatio määrittelee yhden ja ainutkertaisen 89 (sievennettyä) produktiota sisältävän XML-kieliopin, joka

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa

Lisätiedot

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2 XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys XML-merkkaus tarjoaa yhteensopivan ja yksinkertaisen perustan rakenteisten dokumenttien tms. rakenteisen tiedon käsittelyyn. Tietojenkäsittelyn sovelluksissa päähuomio

Lisätiedot

Elementtien tyyppideklaraatiot

Elementtien tyyppideklaraatiot Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: hello world! Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation

Lisätiedot

10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely

10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely 10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

7 Kommentoitu johdanto XML:ään

7 Kommentoitu johdanto XML:ään 7 Kommentoitu johdanto XML:ään Kommentoitu johdanto XML:ään HTML:n ja DIV- ja SPAN-elementtien luonteva käyttöönotto dokumenttien rakenteen täsmentämisessä on merkki siitä, että itse keksityille elementeille

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15 Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta

Lisätiedot

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit

11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit 11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "

Lisätiedot

4 Johdanto XML-maailmaan

4 Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta 12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)

Lisätiedot

11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi:

11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi: 11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "

Lisätiedot

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-ohjelmointirajapinnat Document Object Model (DOM) käyttö rakenne ja versiot perusrajapinnat rajapinnat tarkemmin

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko? 13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille

Lisätiedot

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla:

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla: CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

Median valinta. Median Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan: tai vaihtoehtoisesti, esim:

Median valinta. Median Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan: tai vaihtoehtoisesti, esim: CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,

Lisätiedot

Korpusten käsittely clt131, P Luento 6

Korpusten käsittely clt131, P Luento 6 Korpusten käsittely clt131, P2 2006 Luento 6 Nicholas Volk 8.12.2006 Humanistinen tiedekunta Syöterivien lukemista while () { käsky1; käsky2; käskyn; } continue { print $_; }

Lisätiedot

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008 XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5

Lisätiedot

4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan

4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan 4 Kommentoitu johdanto XML-maailmaan Yksinkertainen XML-merkkauskielioppi on modernin rakenteisen dokumentaation ja mitä monimaisimpien XML-sovellusten pienin yhteinen tekijä. Pelkästä merkkauskielestä

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

XML-tietojenkäsittely

XML-tietojenkäsittely XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat

Lisätiedot

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

3 XHTML-dokumenttien anatomia

3 XHTML-dokumenttien anatomia 3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt

Lisätiedot

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu

Lisätiedot

XML and XML Schema 29

XML and XML Schema 29 XML and XML Schema 29 XML specification Technical XML spec. describes XML syntax using Extended Backus-Naur Format (EBNF), which is compact unequivocal easy to read and interpreted (by computers) EBNF

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

www.hohde.com Hohde Consulting 2004

www.hohde.com Hohde Consulting 2004 Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla

Lisätiedot

CLT131 Korpusten käsittely Viides luento

CLT131 Korpusten käsittely Viides luento CLT131 Korpusten käsittely 490160-0 Viides luento Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto CLT131 Korpusten käsittely490160-0viides luento p.1/19 Syötteen lukemisesta Aikaisemmin

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

XML Technologies and Applications - harjoitustyö -

XML Technologies and Applications - harjoitustyö - XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon toimipistehaun rajapinta. Ismo Koskinen

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon toimipistehaun rajapinta. Ismo Koskinen TEKNINEN MÄÄRITTELY Matkahuollon toimipistehaun rajapinta Ismo Koskinen Versio 1.2 Luonnos 21.03.2018 Tekijä Ismo Koskinen MUUTOSHISTORIA Versio ja pvm Laatija Muutoksen kuvaus 1.0 / 30.03.2017 Ismo Koskinen

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3

SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 Henri Haapakanni 3.5.2004 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}? HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan II, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Mitkä muuttujat esiintyvät vapaina kaavassa x 2 ( x 0 R 0 (x 1, x 2 ) ( x 3 R 0 (x 3, x 0

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat Osa kalvoista perustuu Juha Puustjärven luentokalvoihin kurssilta T-76.1143 sekä kurssin oppikirjaan 3.5.2016 CSE-A1200 Tietokannat 3.5.2016 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................

Lisätiedot

Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä

Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Apuja ohjelmointiin» Yleisiä virheitä Ohjelmaa kirjoittaessasi saattaa Visual Studio ilmoittaa monenlaisista virheistä "punakynällä". Usein tämä johtuu vain siitä, että virheitä näytetään vaikket olisi

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli Tietomuodoista Merkkauksista Merkkauskielistä XML-tietomalli Tietomuodoista Tiedon tuottamiseen, muokkaukseen ja hyväksikäyttöön voi osallistua useita ohjelmia eri alustoilla eri ohjelmointikielillä toteutettuja

Lisätiedot

Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]

Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot

Tietojen jakelu Skeemat Lokitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Tietojen jakelu Skeemat Lokitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Tietojen jakelu Skeemat Lokitiedot Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen jakelu Skeemat Lokitiedot 2 (15) Versiohistoria Versio äivämäärä Kuvaus 1.0 12.6.2017 Dokumentti julkaistu.

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot