2/06. Management by paikkatieto

Transkriptio

1 2/06 Management by paikkatieto

2 S I SÄLTÖ Karttatuotanto uusiksi ArcGIS 9.2 uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen ArcLogistics Route ratkaisu reititykseen ja kuljetusaikataulujen suunnitteluun Feature Analyst ja LIDAR Analyst täydentävät ESRIn ja Leican tuoteperhettä välineitä laserkeilatun aineiston käsittelyyn ja tiedon irrottamiseen Tips&Tricks Maksuttomia laajennoksia ArcGIS Desktop -käyttäjälle Käyttäjäpäivät Uutisia Kirjaesittelyt Ulkomaanuutisia ESRI Business Partners 8 Kiinteistövarainhoitoyhtiö Aberdeen Property Investors hyötyy ESRIn paikkatietoratkaisuista muun muassa sijoituskohteiden valinnassa, tavoiteltavan vuokralaisvalikoiman määrittelyssä ja hallinnoimiensa kauppakeskusten kuluttajamarkkinoinnissa. 4 Puolustusvoimissa on aina tiedetty, missä ollaan, mutta nykyaikaiset paikkatietoanalyysit tuovat olennaista lisäarvoa Puolustusvoimien toimintaan. Lähes kaikki Puolustusvoimien johtamisjärjestelmätkin ovat itse asiassa paikkatietojärjestelmiä. 12 ESRI Finland on tuottanut BusinessMap Finland -ratkaisun, joka helpottaa ratkaisevasti paikkatiedon hyödyntämistä yrityksissä. Se soveltuu mm. kauppapaikan valintaan, markkinoinnin kohdentamiseen, resurssien hallintaan, reittioptimointiin ja muihin tarkoituksiin. Julkaisija ESRI Finland Oy ESRI Finland uutiset on ESRI Finland Oy:n asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri-finland.com Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2006 Painos: 5000 kpl YHTEYSTIEDOT ESRI Finland Oy Myynti: Piispanportti 10 Puh Espoo myynti@esri-finland.com Puh Fax Käyttäjätuki: info@esri-finland.com Puh tuki@esri-finland.com 2 ESRI Finland uutiset

3 PÄ Ä K I R J O I T US Paikkatiedon hallinnasta tilannekuvan hallintaan Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti. Tämä koskee myös paikkatietoa. Useat viranomaiset tuottavat entistä monipuolisempia paikkatietoaineistoja yhä laajempiin käyttötarkoituksiin. Tietoa on paljon, mutta se sijaitsee hajallaan eri organisaatioissa ja erilaisissa järjestelmissä. Alati kasvavat ja hajallaan sijaitsevat tietovarastot vaikeuttavat tiedon hyödyntämistä ja kokonaiskuvan muodostamista tiedoista. Toisaalta paikkatietoja hyödynnetään useissa organisaatioissa yhä melko kapean sektorin työvälineenä, eikä paikkatietojen tarjoamia mahdollisuuksia nähdä laajemmin osana organisaation toimintaa. Usein voidaan kuitenkin tunnistaa eri toimintoihin liittyviä haasteita, joihin paikkatiedot tuovat innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Aineistoja on olemassa mitä monipuolisimpiin käyttötarkoituksiin, mutta tarvittavien aineistojen vaikea saatavuus hidastaa toiminnan kehittämistä. Paikkatietojen laajemman käytön edellytyksenä on toimiva ja hyvin hallittu tiedonjakelukanava sekä organisaatioiden välillä että niiden sisällä. Toiminnan kehittäminen edellyttää tiedon esteetöntä saatavuutta. Lisäksi suunnittelussa on pystyttävä nopeasti ja esteettä hyödyntämään kaikkea olemassa olevaa tietoa entistä rajallisemmin henkilöstöresurssein. Myös muuttuviin tarpeisiin on pystyttävä kustannustehokkaasti tuottamaan valmiita ja helppokäyttöisiä paikkatietopalveluita. ESRIn avoin ja standardien mukainen alusta tuo paikkatiedot kokonaisvaltaisesti osaksi organisaation toimintaa. ESRIn merkittävimpiä etuja ovat järjestelmien avoimuus ja kaikkien saatavilla olevat kattavat sovelluskehitysvälineet. IT- ja paikkatietoalan standardien, SOA-arkkitehtuurin ja ETL-prosessin tuki takaa kaksisuuntaisen integroinnin ERP- ja BI-järjestelmiin avaten uusia mahdollisuuksia mm. raportointiin. ESRIn alusta mahdollistaa uusien osa-alueiden suoraviivaisen lisäämisen järjestelmään ilman vaativaa sovelluskehitystä. Valmiiden ja avoimien ratkaisuiden ansiosta projektien toteutus on nopeaa, ja ne pystytään kilpailuttamaan esteettömästi. ESRIn ratkaisuissa tiedonhallinta ja paikkatietosovellukset ovat keskitetysti palvelimella. Kaikkia tietoa ja toiminnallisuuksia hyödynnetään selaimella, eikä erillisiä työasemasovelluksia tarvita. Näin organisaation sisäiset ja ulkoiset paikkatietopalvelut pystytään tuottamaan kaikkiin tarpeisiin keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Vaativiakin paikkatietopalveluja pystytään toteuttamaan ilman sovelluskehitystä. ESRIn alusta tuo ratkaisun esteettömään paikkatiedon hyödyntämiseen tuomalla hajanaiset aineistot yhteen ja tarjoamalla välineet kokonaiskuvan hahmottamiseen. Veli-Matti Kiviranta toimitusjohtaja Toimintaympäristön tilannekuva tuo organisaation toimintaan liittyvät tiedot ja työkalut tiedon hyödyntämiseksi käytettäväksi läpi koko organisaation. Tilannekuva mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden hallinnan sekä tiedon esteettömän hyödyntämisen organisaation kaikilla tasoilla. Kattavaan ja ajantasaiseen tietoon perustuvat suunnitelmat auttavat paremmassa päätöksenteossa. Toisaalta olemassa olevien tietojen monipuolisempi käyttö lisää tiedon arvoa ja mahdollistaa tietojärjestelmäinvestointien paremman hyödyntämisen. Tilannekuva tuo uuden ulottuvuuden organisaation toiminnan suunnitteluun, seurantaan, analysointiin, raportointiin, ennustamiseen ja päätöksentekoon. Tilannekuva kokoaa kaikki tietolähteet yhteen. Myös muiden organisaatioiden tuottamia tietoja voidaan hyödyntää esteettömästi avointen rajapintojen kautta. Paikkatieto toimii tilannekuvassa linkkinä, joka yhdistää tiedot toisiinsa. Eri toimintoja varten tuotettavat paikkatietopalvelut tuovat tiedon ja työkalut kaikkien käyttöön, ja tieto on saatavilla ajantasaisena. Tämä takaa sen, että toimialaosaajat ja päätöksentekijät voivat hyödyntää monipuolisesti paikkatietoja työssään ilman syvällistä paikkatieto-osaamista. ESRI Finland uutiset 3

4 4 ESRI Finland uutiset Tietohallintoa rationalisoidessaan Puolustusvoimat päätti eversti Kyösti Halosen mukaan korvata aiemmin käyttämänsä useat eri paikkatietoratkaisut yhdellä järjestelmällä, joksi se valitsi ESRIn.

5 Paikkatiedosta runkopalvelu Puolustusvoimille Puolustusvoimat rationalisoi laajassa hankkeessa tietohallintoaan. Yksi ensimmäisistä ylhäältä päin käsketyistä ratkaisuista TIERA-hankkeessa oli ESRIn valinta Puolustusvoimien paikkatietoalustaksi. Paikkatiedosta muodostetaan Puolustusvoimille kriittisen tärkeää runkopalvelua sekä hallinnolliseen että operatiiviseen toimintaan. Valtionhallinnossa yleisesti käyttöön otetun tulosohjauksen myötä myös Puolustusvoimissa luovuttiin 1990-luvun aikana pikku hiljaa lähes kaikista keskitetyistä tietojärjestelmistä. Yksiköt alkoivat jopa joukko-osastotasolla kehittää ja hankkia omia ratkaisujaan. Lopputulos tästä oli, että Puolustusvoimilla oli käytössä erilaista tietojärjestelmää. Sovelluksia oli eri versioineen yli 5500, ja sellaisia laite-, ohjelmisto- ja palvelutoimittajia, joiden kanssa tehtiin sopimuksia, oli kaikkiaan 600, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston päällikkö, eversti Kyösti Halonen kertoo. Tietohallinto nieli kymmenen prosenttia sekä puolustusbudjetista että Puolustusvoimien henkilöstöstä, ja tietohallinnon henkilöstö- ja laitekustannukset kasvoivat seitsemän prosentin vuosivauhtia. Samalla oli Halosen mukaan käynyt myös niin, että Puolustusvoimien rauhanaikaiset hallinnolliset tietojärjestelmät ja kriisiajan operatiiviset johtamisjärjestelmät olivat siinä määrin sekoittuneet keskenään, että niitä ei voinut enää oikein erottaa toisistaan. Tilanne kävi aivan kestämättömäksi. Siitä päätettiin tehdä loppu, ja tietohallintoa ryhdyttiin rationalisoimaan, hän toteaa. Palvelukeskeiseen it-arkkitehtuuriin Käytännössä TIERA-hanke on Halosen mukaan merkinnyt muun muassa sitä, että Puolustusvoimien hallinnollinen ja operatiivinen it-ympäristö on päätetty erottaa toisistaan, jotta toiminnan kannalta välttämättömät järjestelmät kyetään turvaamaan kriisitilanteessa. Puolustusvoimien it-arkkitehtuuri on suunniteltu TIERA-hankkeessa kokonaan uusiksi. Rakenteilla on kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensopiva ja avoimiin standardeihin perustuva palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA), jossa käytetään pääasiassa valmisohjelmistoja. Periaatteessa kaikki sovellusohjelmistot pyritään valitsemaan niin, että hallinnollinen ja operatiivinen ympäristö voivat käyttää samoja ohjelmistoja, mutta ympäristöjä ei vaan kytketä yhteen. Esimerkiksi saman ESRI-järjestelmän tuottamaa paikkatietoa käytetään kummassakin ympäristössä, Halonen kertoo. Puolustusvoimissa on myös siirrytty liike-elämästä tuttuun tilaaja-tuottaja-malliin. Sen avulla tietohallintoon tuodaan Halosen mukaan kustannustietoisuutta, jota aikaisempi toimintatapa ei synnyttänyt. Jokaiselle palvelulle lasketaan hinta ja tehdään elinkaaren kattava arvio siitä, tuottaako se niin paljon hyötyä, että se kannattaa kehittää, hän sanoo. Halosen vetämä johtamisjärjestelmäosasto vastaa Puolustusvoimien it-arkkitehtuurista ja tietohallinnon liiketoimintasäännöistä sekä kaikille yhteisistä tietojärjestelmistä. Hallinnollisella puolella se vastaa kaikista järjestelmistä, mutta operatiivisella puolella Ilmavoimilla, Maavoimilla ja Merivoimilla on muun ohella myös omia taktisia järjestelmiä, joita kukaan muu ei tarvitse, ja joiden kehittämisestä, ylläpidosta ja kustannuksista ne vastaavat itse. Kun jossakin päin Puolustusvoimien organisaatiota halutaan nyt jokin uusi it-palvelu, siitä on Halosen mukaan uudessa tilaaja-tuottajamallissa keskusteltava johtamisjärjestelmäosaston kanssa ja saatava sen hyväksyntä. Me tarkistamme ensin, onko palvelu jo jossakin olemassa tai onko sille muitakin käyttäjiä, jolloin siitä voidaan tehdä yhteinen palvelu, mikä alentaa sen hintaa ja helpottaa sen tuottamista. Kustannukset jäihin vuoden 2004 tasolle Kokonaisarkkitehtuuriin ja liiketoimintamalliin liittyvät TIERAn osahankkeet on saatu jo valmiiksi, ja tämän vuoden lopulla päättyy myös TIERAn tiedonsiirtoyhteyksiä koskeva osahanke. Sen tuloksena Puolustusvoimat saa oman, koko maan kattavan tiedonsiirtoverkon. Parhaillaan käynnissä on hallinnollisen ympäristön modernisointiin ja keskittämiseen liittyvä hanke sekä uuden operatiivisen ympäristön rakentaminen. Yhtenä TIERA-hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on Halosen mukaan jäädyttää Puolustusvoimien it-kustannukset ja it-henkilöstön määrä vuoden 2004 tasolle. Vuodesta 2009 alkaen pyritään jopa vapauttamaan jonkun verran taloudellisia ja henkilöresursseja muuhun käyttöön. Erilaisten tietojärjestelmien määrää on tarkoitus pudottaa nykyisestä :sta noin 100:aan. Sovellusten määrää pudotetaan aluksi yli 5 500:sta alle 500:aan. Puolustusvoimien käyttämien it-toimittajien määrä ei Halosen mukaan välttämättä vähene rationalisointihankkeen myötä. Tavoitteena on kuitenkin, että Puolustusvoimilla olisi parikymmentä päätoimittajaa, joilla voisi sitten olla tukena joukko omia alihankkijoita. Näin Puolustusvoimat ei joutuisi ylläpitämään sopimussuhteita satoihin eri toimittajiin, mikä helpottaisi toimittajasuhteiden hallintaa. TIERA-hankkeessa Puolustusvoimien päätoimittajia ovat olleet arkkitehtuurin muotoilussa Accenture, liiketoimintamallin kehittämisessä Deloitte, siirtoverkon uudistamisessa Sygate ESRI Finland uutiset 5

6 Johtamisen perustana Paikkatiedosta tulee Kyösti Halosen mukaan Puolustusvoimien tietohallinnon yksi runkopalvelu, joka on käytettävissä läpi koko organisaation. Puolustusvoimissa saatiin jo 1999 valmiiksi maaston perusanalyysi koko maasta. Se luokittelee 25 metrin karttaruututasolla maaston kulkukelpoisuuden seitsemään luokkaan ja ottaa huomioon muun muassa roudan, lumen, puuston, kivien ja maaston kaltevuuden vaikutuksen. Sen jälkeen me emme ole enää vain katselleet karttaa, vaan meillä on ollut käytössä jalostettu tuote, joka kertoo, voiko maastossa ajaa panssarivaunulla ja kuinka hyvin. Parametrejä muuttamalla se kertoo saman myös muita ajoneuvoja koskien, Hyytiäinen kertoo. Kulkukelpoisuutta kuvaavan kartan päälle ammattisotilaan on helppo hahmottaa omien ja vihollisen joukkojen toimintamahdollisuuksia sekä tehdä erilaisia etenemis-, puolustus- ja hyökkäyssuunnitelmia. Analyysitietoa hyödynnytetään muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun simulaattorissa - isojen poikien sotapelissä - jossa 30 pelaajaa pelaa prikaatia toista prikaatia vastaan. Johtamisjärjestelmiin kytkettyinä taktisista simulaattoreista on Hyytiäisen mukaan kehittymässä nykyaikaisen sodankäynnin avainteknologioita. Samantapaisen perusanalyysin Puolustusvoimat on tehnyt myös maaston linnoitettavuudesta eli siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa missäkin on kaivaa maahan poteroita. Lisäksi on Hyytiäisen mukaan harjoiteltu näkemäanalyysien tekoa. Niissä paikkatietojärjestelmälle annetaan maaston korkeusmalli sekä tiedot puustosta, rakennuksista ja muista näkyvyyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten pimeydestä ja sumusta. Kun digikartalle sitten sijoitetaan tiettyyn paikkaan tietynlainen panssarintorjuntaohjus, järjestelmä pystyy kertomaan, mihin kaikkiin paikkoihin sillä pystytään kyseisestä sijoituspaikasta ampumaan. Kun panssarintorjuntaohjuksen käyttö on ratkaistu, on Hyytiäisen mukaan periaatteessa ratkaistu lähes kaikkeen muuhunkin ampumiseen, tähystämiseen ja valvontaan sekä radioliikenteeseen ja -häirintään liittyvät seikat, sillä radioaallotkin kulkevat suoraviivaisesti. Kaikki se on paikkatietoanalyysia, paikkatiedon hyväksikäyttöä, hän sanoo. Toki Puolustusvoimissa on hyödynnetty myös reittioptimointia, ja siihen on kehitetty lisäsovelja Siemens, hallinnollisessa ympäristössä Fujitsu Services ja operatiivisessa ympäristössä IBM. Materiaali- ja resurssienhallinnan on toimittanut SAP ja tietokantaratkaisut Oracle. Paikkatieto kriittistä kaikessa toiminnassa ESRIn Puolustusvoimat valitsi paikkatietojärjestelmäkseen Halosen mukaan yhtenä ensimmäisistä TIERAn hengessä tehdyistä ylhäältä päin käsketyistä ratkaisuista. Aiemmin Puolustusvoimilla oli useita eri järjestelmiä paikkatiedon hallintaan, mutta nyt tilalle haluttiin jo kustannustehokkuudenkin vuoksi yksi ja sama ratkaisu kaikille. Pyrimme myös arvioimaan, mikä olisi mahdollisimman yhteensopiva paikkatietojärjestelmä, jota me voisimme käyttää yhdessä muiden tietojärjestelmiemme kanssa. Kun tietoja vaihdetaan järjestelmien kesken, paikkatieto on perustietoa, jota tarvitaan lähes aina. Paikkatieto on Halosen mukaan Puolustusvoimille kriittistä tietoa yhtä hyvin operatiivisessa kuin hallinnollisessakin toiminnassa. Lähes jokaiseen asiaan täytyy jollakin tarkkuudella liittää tieto sijainnista. Se on meillä keskeisessä asemassa aivan kaikessa tiedonkäsittelyssä, hän korostaa. Niinpä paikkatiedosta rakennetaankin Halosen mukaan Puolustusvoimien uudessa SOAarkkitehtuurissa yhtä runkopalvelua, joka on kaikkien käytettävissä läpi organisaation. Kaikkien muiden tietojärjestelmien tulee pystyä toimimaan yhteistyössä paikkatietojärjestelmän kanssa. Kun jokin sovellus tai järjestelmä tarvitsee paikkatietoa, se kysyy sitä ESRIltä. Näin siitä tulee kaikille yhteinen palvelu, ja mitä näkymättömämpi se on loppukäyttäjille, sitä parempi. Operatiivisessa ympäristössä suurin osa käyttäjistä käyttää sitä tietämättään. Puolustusvoimat on karttojen ja paikkatiedon heavy-user. Pääosa sen johtamisjärjestelmistäkin on paikkatietojärjestelmiä. Nykyajan digitaalisella taistelukentällä paikkatieto voi tuoda ratkaisevaa ylivoimaa. Sotilasorganisaatioita on jo vuosisatoja johdettu karttojen ääressä ja paikkatiedon avulla. Topografinen kartoitus sai jopa alkunsa siitä, kun armeijat ryhtyivät ampumaan epäsuoraa tulta tykeillä ja kranaatinheittimillä. Täytyi ruveta tekemään tarkkoja karttoja, jotta kyettiin ampumaan mäen taakse ilman että väliin piti pystyttää miehistä huutoketju, itjärjestelmien pääarkkitehti, insinöörieverstiluutnantti Mika Hyytiäinen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosastolta perustelee. Puolustusvoimilla on Suomessakin hyvin vahva perinne karttojen ja paikkatiedon hyödyntämisessä. Sen oma karttatalo, Topografikunta, on vanhempi kuin Maanmittauslaitos, ja sillä on Hyytiäisen mukaan yhä hallussaan koko maan paras varanto kartta- ja paikkatietoaineistoja, joita se kerää monipuolisesti useilta muilta viranomaistahoilta. Lähes kaikki mitä me teemme liittyy jollakin lailla paikkaan. Meidän jokaisessa johtamisjärjestelmässämme on tilannekuva, jonka takana on kartta. Itse asiassa suurin osa meidän johtamisjärjestelmistämme on paikkatietojärjestelmiä. Tutkakin on paikkatietojärjestelmä, hän sanoo. Tilannearvioinnin ja päätöksenteon tukea Sodankäynti perustuu Hyytiäisen mukaan kasvavassa määrin tiedon ja tietotekniikan hyväksikäyttöön. Avainsanoja on täsmävaikutus, jossa paikkatietotekniikalla on merkittävä rooli. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäarkkitehtuurin määrittämiseen ja paikkatietostrategian muodostamiseen liittyen Hyytiäinen on itse kehittänyt sotilaallisten maastoanalyysien metamallia Teknillisen korkeakoulun kartografian ja geoinformatiikan laboratoriolle ja Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselle tekemässään väitöskirjassa Paikkatietoylivoima digitaalisella taistelukentällä. Väitöskirjan mukaan maastoanalyyseilla kyetään nopeuttamaan ja varmentamaan tilanteen arviointia ja päätöksentekoa, mitä osoittaa myös maastoanalyysien asema Puolustusvoimien johtamisprosessissa. Analyysit pystyvät osoittamaan mahdollisuuksia, joita muutoin ei olisi löydetty, varoittamaan seikoista, joita muutoin ei olisi ajoissa huomattu, tukemaan ihmistä riskien arvioinnissa ja tuottamaan määrällistä tietoa muun laskennan tueksi, väitöskirjassa todetaan. Maaston kulkukelpoisuus analysoitu koko maasta 6 ESRI Finland uutiset

7 paikkatieto lusta, jonka avulla voidaan etsiä paitsi nopeinta tai lyhintä myös suojaisinta reittiä kasvillisuus, mäkisyys ja mutkaisuus huomioon ottaen. Kun vihollinen käyttää helikoptereita, on hyvä ajaa metsäistä ja kiemuraista tietä eikä suoraa valtatietä, josta helikopterit voivat helposti löytää joukot tähtäimeensä, Hyytiäinen toteaa. Visualisointi auttaa ymmärtämään tilanteen Yhdysvalloissa paikkatietojärjestelmien tärkeimpänä ominaisuutena sotilaallisen päätöksenteon tukemisessa pidetään Hyytiäisen mukaan analyysien lisäksi visualisointia. Amerikkalaiset tarkoittavat visualisoinnilla sitä, että ihminen saadaan ymmärtämään tilanne oikein, hän sanoo. Perinteisestihän sotilaat ovat käyttäneet ymmärrystä helpottavaan visualisointiin muun muassa maaston pienoismalleja, eräänlaisia hiekkalaatikoita, joiden ympärille esikunnan upseerit kokoontuivat. Nykyisin visualisointikin voidaan toteuttaa tietokoneavusteisesti paikkatietojärjestelmällä. Puolustusvoimat on Suomessa tutkinut visualisoinnin mahdollisuuksia yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Erityisesti 2,5-ulotteisen esitystekniikan mahdollisuuksia on pidetty merkittävinä, ja taktisissa simulaattoreissa sekä ase- ja taisteluteknisen tason järjestelmissä yleistyy jo 3D-visualisointi. Tietokoneella voidaan visualisoida myös ihmiselle muulla tavoin näkymättömiä ilmiöitä, kuten radiohäirinnän kantavuutta, kaasupilveä Puolustusvoimien bisnesideana on hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti, ja Mika Hyytiäisen mukaan paikkatieto on siinä suureksi avuksi. Sodassa doping ei ole vain sallittua, se on pakollista, hän sanoo. Omana lempikuvanaan Mika Hyytiäinen pitää väitöskirjassaan kuvaa, jossa on yhdistetty maakatveanalyysi ja vihollisen ilmatorjunnan uhka-analyysi. Punainen väri osoittaa omille helikoptereille vaara-alueet ja musta taas alueet, joille vihollinen ei pysty ampumaan lainkaan. tai ilmatorjuntatykin tulialueen rajoja, Hyytiäinen toteaa. Helikopteritoimintaa suojassa viholliselta Väitöskirjatyössään Hyytiäinen testasi kehittämäänsä sotilaallisten maastoanalyysien kokonaismallia tutkimalla analyysien hyödyllisyyttä helikopteritoiminnan tukemisessa. Tulokset olivat hyvin rohkaisevia, vaikka helikopteritoiminnan tarpeita ei ollut otettu huomioon mallia kehitettäessä. Malliin perustuvalla ilmakatveanalyysilla voidaan Hyytiäisen mukaan osoittaa alueet, joilla oma helikopteri saa suojaa valvonnalta, jota vihollinen suorittaa ilmasta käsin valvontakoneilla, hävittäjä- ja rynnäkkökoneiden tutkilla sekä taisteluhelikoptereiden sensoreilla. Vastaavasti maakatveanalyysilla pystytään osoittamaan alueet, joilla helikopteri saa suojaa vihollisen avoimessa maastossa tapahtuvalta tulenjohdolta ja tulitukselta. Siinä etsitään näkemäanalyysin avulla alueet, joihin vihollinen ei voi tähystää eikä ampua suoratulta. Ilmatorjunnan uhka-analyysilla puolestaan määritellään vaara-alueet, joilla vihollisen ilmatorjunta-aseet aiheuttavat uhkan helikopterien toiminnalle. Yhdistämällä maakatve- ja uhka-analyysin tulokset helikoptereille vaarallisimmat alueet löydetään hyvin suurella todennäköisyydellä. Analyyseilla on Hyytiäisen mukaan löydetty myös isoja alueita, joihin vihollinen ei voi ampua lainkaan, jos helikopteri lentää 30 metrin korkeudella puiden latvojen yläpuolella. Sellaisessa tilanteessa ei tarvitse edes tietää, missä vihollisen joukot ovat. Helikopterille voi suunnitella reitin sellaisten alueiden kautta, joihin vihollinen ei kertakaikkiaan voi ampua, hän toteaa. Mikä parasta, tällaiset analyysit voidaan jopa tehdä etukäteen, ja pilotilla voi olla niihin perustuvat kartat painettunakin mukanaan. ESRIstä paikkatiedon kattava työkalupakki Väitöskirjansa helikopteritoimintaa koskevassa osassa Hyytiäinen kuvaa myös, kuinka paikkatietoanalyyseja voidaan käyttää vihollisen tutkakatvealueiden selvittämiseen, omien joukkojen tuliasemien valintaan sekä helikopterien sopivien maahanlaskualueiden etsintään. Kaikki väitöskirjan helikopteritoimintaa koskevat analyysit ja niitä visualisoivat karttakuvat tehtiin Hyytiäisen mukaan ESRIn välineillä. ESRI pystyy tarjoamaan valmiina sovelluksina lähes kaikki ne analyysirakenteet, mitä väitöskirjassani on yleensäkin kuvattu. Se on työkalupakki, jolla voi tehdä rasteri- ja vektorianalyyseja, maasto- ja näkemäanalyyseja, reittioptimointia ja kaikkia muitakin vastaavia asioita, hän sanoo. Kun Puolustusvoimat nyt rakentaa palvelukeskeistä arkkitehtuuria, erilaiset näkemäanalyysit, visualisointi ja muu paikkatiedon hyödyntäminen ovat siellä yhtenä palveluna tarvitsijoiden käytössä. Vuonna 2010 kaikki asiat voivat tapahtua maantieteellisesti niin, että käyttäjä on vaikkapa jossain liikkuvassa kulkuvälineessä, asejärjestelmän salainen äly on toisessa paikassa, esityskerroksen tekeminen taas jossain muualla ja raskas laskenta jossain, missä tehokkaat tietokoneet sijaitsevat. Käyttäjät lähettävät kysymyksiä verkkotietokoneelle ja saavat takaisin vastauksia, Hyytiäinen kuvailee. ESRI Finland uutiset 7

8 Kiinteistövarainhoito hyötyy paikkatietoanalyyseista Kiinteistövarainhoitoyhtiö Aberdeen Property Investors Finland Oy on pystynyt hoitamaan liiketoimintaansa entistä tehokkaammin reilu vuosi sitten käyttöön ottamansa ESRIn paikkatietoratkaisun avulla. K iinteistövarainhoito hyötyy paikkatietoanalyyseista Kiinteistövarainhoitoyhtiö Aberdeen Property Investors Finland Oy on pystynyt hoitamaan liiketoimintaansa entistä tehokkaammin reilu vuosi sitten käyttöön ottamansa ESRIn paikkatietoratkaisun avulla. Kiinteistösijoittaminen käy nyt Suomessa vilkkaana. Sijoitusten määrä näyttää tänä vuonna nousevan yli viiden miljardin euron eli noin kaksinkertaiseksi viime vuosien keskiarvosta. Erityisen aktiivisesti liikkeellä ovat olleet ulkomaiset sijoittajat, joiden osuus elokuun loppuun mennessä tehdyistä sijoituksista oli jopa 70 prosenttia. Suuren maailman tapaan yhä useammat sijoittajat turvautuvat myös Suomessa ammattimaisiin kiinteistövarainhoitajiin, jotka hoitavat sijoitukset ja kiinteistöjen hallinnoimisen omistajien puolesta. Aberdeen Property Investors on noussut muutamassa vuodessa Suomen johtavaksi toimijaksi nopeasti kasvavilla markkinoilla. Se on osa Aberdeen Assett Management -varainhoitoyhtiötä, jolla on hoidossa maailmanlaajuisesti yli 100 miljardin euron varallisuus. Kiinteistovarainhoitoon erikoistunut konsernin tytäryhtiö on alan markkinajohtaja Pohjois- Euroopassa. Täysipainoisen toimintansa Suomessa se aloitti vuonna Yhtiö hoitaa tällä hetkellä muun muassa Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistömassaa sekä lukuisten ulkomaisten sijoittajien Suomessa omistamia kiinteistöjä. Useita kiinteistöjä Aleksanterinkadulla Helsingissä on Aberdeenin hoidossa. Kauppakeskuksia sen hallinnoitavana on kahdeksan, pääkaupunkiseudulla Iso Omena, Kluuvi, Jumbo, Megahertsi, Arabia ja WTC Plaza sekä muualla Suomessa muun muassa Pekurin-kortteli Oulussa ja Retail Park Veska Pirkkalassa. Aberdeen tarjoaa kaikki sijoittamisen ja varainhoidon palvelut, joita kiinteistösijoittaja tarvitsee. Se kehittää salkkustrategian, valitsee sijoituskohteet ja hallinnoi kohteet eli hoitaa tilojen vuokrauksen ja vuokralaissuhteet sekä kiinteistöjen ylläpidon. Rahastojen kautta Aberdeen tarjoaa mahdollisuuden hajautettuihin sijoituksiin. Suomeen se perusti viime vuonna ensimmäisen kiinteistörahastonsa Aberdeen Property Fund Finland I Ky:n. Suuria sijoittajia siinä ovat muun Sanna Kotipelto (vas.), Hanna Korhonen ja Joona Suomela kertovat, että kiinteistövarainhoidon ammattilaisina he saavat työssään paljon hyötyjä paikkatieto-ohjelmistojen käytöstä. muassa Kuntien eläkevakuutus, Merimieseläkekassa ja Suomi-yhtiöt. Ratkaisun hankinta helppo perustella Paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntäminen kiinteistovarainhoidossa on Aberdeenin rahasto- 8 ESRI Finland uutiset

9 Sijoittajat saavat Sanna Kotipellon mukaan Aberdeenista ammattimaisemman kuvan, kun asiat kyetään esittämään heille havainnollisesti paikkatiedon avulla. puolella toimivan analyytikon Sanna Kotipellon mukaan luonnollista, sillä kiinteistöt ovat aina paikkasidonnaisia. Kaikki meidän kohteitamme koskeva data liittyy tiettyyn paikkaan, osoitteeseen ja alueeseen, hän toteaa. Aberdeenissa päädyttiin reilu vuosi sitten ES- RIn ohjelmistoihin, koska niiden windows-tyyppinen käyttöliittymä tuntui Kotipellon mukaan helpommalta opettaa hieman laajemmallekin käyttäjäkunnalle yhtiössä. Sijoitusstrategiat-yksikössä toimivan analyytikko Joona Suomelan mukaan ESRIn ohjelmistot vaikuttivat myös muita vaihtoehtoja kehittyneemmiltä ratkaisuilta. Hän oli hankkimassa ohjelmistoa Aberdeenin kauppakeskusten varainhoitoon keskittyvään Shopping-yksikköön. Shopping-yksikössä ohjelmiston hankintaa oli helppo perustella, koska olimme aiemmin tilanneet kauppakeskusten vaikutusalueanalyyseja ulkopuolisilta konsulteilta. Halusimme nyt itsekin saada tuntumaa asiaan, päästä määrittelemään alueita ja tutkimaan dataa, hän kertoo. Sijoituskohteista aina alueanalyysi Rahastopuolella yksinkertaisin ja yleisin tapa hyödyntää ESRIn ratkaisuja on Aberdeenissa sijoitusportfolion alueellisen hajautuksen havainnollistaminen sijoittajille karttaesityksillä. Voimme esittää, missä kohteet sijaitsevat, millaisia ne ovat ja miten esimerkiksi niiden tuotto ehkä vaihtelee eri puolilla maata. Se antaa meistä ammattimaisen kuvan, kun pystymme esittämään asiat sijoittajille järkevällä tavalla, Kotipelto kertoo. Aberdeenin suomalainen kiinteistörahasto sijoittaa keskisuuriin kohteisiin ja eri puolille Suomea. Erityisesti liikekiinteistöjä ostettaessa kohteesta tehdään Kotipellon mukaan aina tarkka alueanalyysi paikkatieto-ohjelmistolla. Tutkimme, mitä muuta toimintaa alueella on, miten kohde suhteutuu ympäristöönsä ja saako se synergiaetua alueen muista toimijoista, hän sanoo. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin lisäksi tietoja kerätään analyyseja varten muun muassa vähittäiskaupan tilastoista ja nettisurffailun kautta. Lisäksi Tilastokeskuksen ruutuaineiston avulla analysoidaan alueiden tulotasoa. Se kertoo, minkälaista asiakaskuntaa ostettavien tilojen vuokralaisilla on alueella. Tavallaanhan sijoitustemme riski liittyy vuokralaisiin. Jos ympäristö tukee vuokralaisten toimialaa ja toimintaa, vuokralaiset pysyvät kiinteistössä, ja sijoitukseen liittyvä riski on pienempi Kotipelto toteaa. Paikkatietoanalyysien käyttö on hänen mukaansa tehostanut Aberdeenin toimintaa rahastopuolella merkittävästi, koska rahaston strategiaan kuuluu Suomessa 53 paikkakuntaa eikä niitä kaikkia voi kukaan tuntea henkilökohtaisesti. Helpottaa olennaisesti, kun kohteen pistää kartalle ja katsoo, mitä sen ympäristössä on. Sillä tavalla saa heti ensituntuman siitä, onko kohde ollenkaan sellainen kuin sen pitäisi sijoitusta ajatellen olla. Vuokralaisvalikoima kysynnän mukaiseksi Myös Aberdeenin Shopping-yksikössä paikkatietoratkaisua käytetään muun muassa havainnollistamiseen. Esimerkiksi kauppakeskusten asiakkaille tehtyjen kyselyjen pohjalta on kuvattu karttapohjalla, miltä alueilta kauppakeskukseen asiakkaita tulee. Karttapohjalla on tehty myös pääkaupunkiseudun kauppakeskusten vertailua eli kuvattu, missä ne sijaitsevat, paljonko ne myyvät ja miten myynti on kehittynyt. Vertailua on Joona Suomelan mukaan paljon mukavampi katsoa kartalta kuin taulukosta. Paikkatieto-ohjelmien avulla olemme saaneet paremmin haltuun ja pystyneet ymmärtämän paremmin kauppakeskusten markkinatilanteen sekä omien kohteidemme markkinaaseman, hän sanoo. Aberdeen tekee myös kauppakeskusten vaikutusalueanalyyseja, joilla tutkitaan alueen kilpailutilannetta ja tarjontaa laajemminkin. Lisäksi yhtiö analysoi demografiatietojen pohjalta, minkälaisia asukkaita ja talouksia ja siis kysyntää vaikutusalueilla on. Demografia-analyyseilla voimme periaatteessa määritellä hyvinkin tarkkaan tavoitteellisen vuokralaisvalikoiman kauppakeskukselle. Niiden avulla selviää esimerkiksi, pitääkö kauppakeskuksessa olla enemmän lasten vaateliikkeitä vai kalliita naisten vaateliikkeitä. Shopping-yksikkö vastaa kauppakeskusten tilojen markkinoinnista ja vuokrauksesta, ja Suomelan mukaan paikkatietoanalyysit ovat siinä erittäin hyödyllisiä. Olemme voineet tehdä hyvinkin kohdennettuja kampanjoita, koska olemme tienneet, minkälaisen vuokralaisen tiettyyn tilaan haluamme. Ja vuokralaiselle olemme pystyneet perustelemaan, miksi hänen kannattaisi tulla juuri kyseiseen kauppakeskukseen. Analyysien perusteella kauppakeskuksen vuokralaisvalikoima kyetään Suomelan mukaan optimoimaan niin, että se vastaa vaikutusalueen tarpeita ja kysyntää ja on oikeassa suhteessa alueen muuhun tarjontaan. Paikkatietoanalyysien avulla Aberdeen pystyy myös kohdistamaan kauppakeskusten kuluttajamarkkinointia. Shopping-yksikön konsultin Hanna Korhosen mukaan tämä on hyvin tärkeää, koska markkinointi on kallista. Liian suppealle alueelle markkinointi on tehotonta ja liian laajalle hyödytöntä. Varsinkin nyt, kun pääkaupunkiseudullekin on tullut paljon uusia kauppakeskuksia, on tärkeää tietää, miten niiden vaikutusalueet määräytyvät, jotta emme tee turhia emmekä myöskään liian vähäisiä markkinointiponnisteluja. Tiehallinnon Digiroad-aineistoa käyttäen Aberdeen tekee ESRIllä kauppakeskuksista myös saavutettavuusanalyyseja eli tutkii, missä ajassa asiakkaat miltäkin alueelta pääsevät kauppakeskukseen. Niiden tekeminen on aika yksinkertaista, ja Paikkatietoanalyysit auttavat Joona Suomelan mukaan Aberdeenia hankkimaan kauppakeskuksiin juuri sellaisen valikoiman liikkeitä, että se vastaa vaikutusalueen tarpeita ja kysyntää. ne kuuluvat ihan perussettiin, minkä me kohteista teemme, Korhonen toteaa. Ulkoisen ympäristön lisäksi myös kauppakeskusten sisäinen maailma on hänen mukaansa avautunut kiinnostavalla tavalla, kun vuokralaisrakennetta ja vuokralaiskohtaisia tiloja pystytään nyt ja tulevaisuudessa entistä paremmin havainnollistamaan paikkatietojärjestelmän avulla. Tämä nopeuttaa päätösten tekoa sekä ESRI Finland uutiset 9

10 Karttatuotanto Maanmittauslaitos on uudistamassa pienimittakaavaisten karttojen tuotannon ESRIn ArcGIS-ohjelmistolla, jonka ArcObjectsympäristö on mahdollistanut pienimittakaavaisten karttojen erittäin vaativassa yleistyksessä tarvittavien räätälöityjen työvälineiden koodaamisen. Kauppakeskusten markkinoinnin oikea kohdistaminen paikkatiedon avulla on Hanna Korhosen mukaan tärkeää, koska liian suppealle alueelle markkinointi on tehotonta ja liian laajalle hyödytöntä. päämiehen ja kiinteistömanagerin välistä kommunikointia. Välineiden hyvä olla omassa käytössä Aberdeenilla on Suomelan mukaan havaittu monessa tilanteessa hyödylliseksi se, että paikkatieto-ohjelmistot ovat nimenomaan yhtiön omassa käytössä sen sijaan, että analyysit ostettaisiin ulkoa. Kun ohjelmat, kartat ja data ovat omassa käytössä, pystymme itse määrittelemään alueet miten haluamme. Jos haluamme vaikka tutkia pelkkää Westendiä, se on mahdollista. Jos tarvitsemme tietoa vaikka Rovaniemeltä, meidän ei tarvitse heti lähteä sinne paikan päälle kävelemään kaduille, vaan voimme helposti katsoa kartalta, mihin eri asiat sijoittuvat, hän toteaa. Välillä jokin tiedontarve saattaa Kotipellon mukaan myös tuntua niin pieneltä, että sitä varten ei tietoa viitsisi tilata ulkopuolelta. Nyt tiedon saa hankittua itse nappia painamalla. Sitä ei välttämättä edes hyödynnä missään tai esittele kenellekään, mutta se toimii taustatietona omaa päätöksentekoa tai työstettävää materiaalia varten, hän sanoo. Esimerkiksi pelkästään yhden liiketilan vuokraamista varten tuskin koskaan tilattaisiin analyysitietoa ulkopuolelta. Jos tiedon saa kuitenkin ulos omasta paikkatietojärjestelmästä, se Suomelan mukaan maksaa hintansa takaisin. Ulkopuolelta tietyn tiedon voi tilata kuka tahansa kilpailijakin. Oman järjestelmän avulla pystymme luomaan omaa tietoa, jos meillä on omaa dataa, ja yhdistelemään tietoja ehkä hieman monipuolisemmin. Samalla omaan paikkatietojärjestelmään kertyy yritykselle hyvinkin arvokas tietopankki, joka kasvaa koko ajan. Pienimittakaavaiset karttatietokannat ja niihin perustuvat kartat - 1: , 1: , 1: , 1: ja 1: on tuotettu Maanmittauslaitoksessa vuodesta 1995 lähtien ESRIn ArcInfolla ja laitoksen sen päälle itse tekemillä sovelluksilla. Tähän saakka pienimittakaavaisista karttatietokannoista vain 1: on perustunut yleistykseen maastotietokannasta, jossa laitos ylläpitää kaikkia maastotietoja 1: mittakaavassa. Kaikki muut pienimittakaavaiset karttatietokannat on skannattu ja vektoroitu useiden eri mittakaavaisten painettujen karttojen painofilmeistä. Suunnittelija Ari Öysti Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksesta kertoo, että skannaamiseen ja vektorointiin on turvauduttu, koska aineistot on siten saatu nopeammin valmiiksi. Varjopuolena on siinä ollut, että tietokanta-aineistojen laatu ei ole ollut kovin hyvä. Aineistot ovat käyneet karttapohjiksi tulostamistarkoituksiin ja muuhun, mutta ne eivät ole olleet oikeita paikkatietoaineistoja eivätkä ole täyttäneet topologisten sijaintisuhteiden vaatimuksia. Juuri tästä syystä Maanmittauslaitos on nyt ajamassa alas vanhaa tuotantoa ja pystyttämässä uutta, jossa kaikki pienimittakaavaiset karttatietokannat tuotetaan suoraan maastotietokannasta. Samalla laitos on myös siirtymässä ESRIn uuden ArcGIS-teknologian käyttöön. Karttaelementtien sijaintisuhteita on vaikea hallita skannatuissa aineistoissa. Olemme halunneet siirtyä ArcGIS-ympäristöön ja sen Geodatabase-tietokantaan, jossa pystymme hallitsemaan elementtien sijaintisuhteita ja tuottamaan oikeita GIS-tietokantoja, Öysti toteaa. Omat työkalut vaativaan yleistykseen Uudessa tuotantojärjestelmässä koko Suomen aineisto on tarkoitus ylläpitää yhtenä ja yhtenäisenä tietokantana, kun aineistoa on aikaisemmin tallennettu erillisiin tiedostoihin karttalehdittäin. Tarkoitus on myös päästä eroon paljon aikaa vievästä käyttäjien työasematyöskentelystä ja tehdä asioita mahdollisimman paljon automaattisesti. Muun muassa sitä varten Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskus koodaa omia työkaluja ArcGIS-alustan päälle. Uuden järjestelmän suunnittelu ja työkalujen koodaus käynnistyi 2003, mutta ensimmäisiä osia järjestelmästä on saatu tuotantoon vasta tänä vuonna, koska kehittämistyö on ollut niin vaativaa. Omia työkaluja Maanmittauslaitos tarvitsee eri mittakaavaisten karttatietokantojen teossa tapahtuvaan yleistykseen. Yleistys on Öystin mukaan niin vaativaa työtä, että siihen tarvitaan täysin räätälöityjä työkaluja, jotka tekevät juuri sitä, mitä halutaan. Kun maastotietokannan 1: mittakaavaista aineistoa (vas.) yleistetään 1: mittakaavaan, Maanmittauslaitoksen omilla menetelmillä muun muassa yhdistetään saman kohdeluokan lähellä toisiaan olevia alueita ja sulautetaan toisiinsa eri kohdeluokan alueita, joiden väli jäisi liian kapeaksi pienimittakaavaisessa kartassa. Lisäksi yleistetään tiheää metsäojaverkkoa niin, että jonkinlainen kokonaiskuva siitä kuitenkin säilyy. 10 ESRI Finland uutiset

11 uusiksi Koodaus on ollut niin haastavaa, että voi jopa sanoa, että me olemme tehneet pioneerityötä, hän toteaa. ArcGISissä on toki valmiitakin yleistystyökaluja, ja lisää tulee uusien versioiden myötä koko ajan, mutta Maanmittauslaitoksen kaikkiin erityistarpeisiin niitä ei ole Öystin mukaan toistaiseksi riittänyt. Etu ArcGISissä on nimenomaan se, että saimme sen mukana käyttöön ArcObjects-ympäristön, jonka avulla olemme pystyneet nyt koodaamaan omia työkalujamme. ArcInfolla emme olisi kyenneet tekemään samaa koodausta. Yleistäminen on ankaraa valintaa Uusien pienimittakaavaisten karttatietokantojen ja karttojen teossa yleistämisen ongelma on siinä, mitä maastotietokannan tarkan tason tiedoista jätetään pois erilaisissa pienimittakaavaisissa kartoissa ja miten jäljelle jääneet tiedot esitetään kussakin mittakaavassa. Jokaiseen mittakaavaan on valittava oikea yleistys ja esitystapa, jotta kartat olisivat hyvännäköisiä, informatiivisia ja selkeitä, Öysti sanoo. Karttatietokannoissa ei ole mitään kartografista kuvaustekniikkaa eli karttasymboleita, vaan ne muodostetaan vasta, kun tietokannasta tuotetaan jokin karttatuote. Esimerkiksi näyttöruudulla esitettävä rasterikartta vaatii ihan eri kuvaustekniikan kuin painettu kartta. Samoin eri mittakaavat vaativat yleensä erilaisia kuvaustekniikoita. Tietyn mittakaavan mukainen kuvaustekniikka ohjaa jo sinänsä myös yleistämisprosessia. Joudutaan miettimään, mikä on alueen minimikoko tai viivan minimipituus ja -leveys, joka ylimalkaan voidaan esittää siinä mittakaavassa. Vanhassa tuotannossa yksi yleistystyön suurimpia ongelmia on ollut, miten yleistää maastotietokannassa sellaisenaan olevaa suomalaisten metsien tiheää metsäojaverkostoa kuitenkin säilyttäen kokonaiskuva siitä, miten ojaverkosto metsässä kulkee. Tähän ei ole löydetty mitään automaattista tekniikkaa, vaan se on tehty ihan käsityönä. Käyttäjä on tutkinut aineistoa visuaalisesti työasemalla ja poistanut sellaisia ojaviivoja, jotka ovat kenties liian tiheässä ja jättänyt viivat, Uudella ArcGIS-pohjaisella tuotannolla Maanmittauslaitos pyrkii Ari Öystin (vas.) ja Veijo Pätysen mukaan ennen kaikkea parantamaan pienimittakaavaisten karttatietokantojen laatua, jotta ne esimerkiksi vastaisivat paremmni kansainvälisten yhteistyöprojektien vaatimuksia. joista voi vielä saada jonkinlaisen kokonaiskuvan ojaverkostosta. Tätä on tehty nykyisessä 1: tuotannossa, ja se on ollut iso työ. Se on vienyt pari viikkoa aikaa 30 x 40 kilometrin alueella, Öysti kertoo. Eroon käyttäjän virheistä Uudessa ArcGIS-pohjaisessa tuotannossa on päästy projektipäällikkö Veijo Pätysen mukaan jo yleistämään peltojen ja vesistöjen tapaisia maastokohteita, mutta ei vielä esimerkiksi tiestöjä ja rakennuksia. Työkalut muiden teemojen käsittelemiseksi ovat aika valmiita, ja ne otetaan tuotantokäyttöön marraskuun aikana tänä vuonna, hän kertoo. Olennaista uudessa tuotannossa on Pätysen mukaan se, että maastotietokannassa oikein olevat topologiset suhteet kohteiden välillä pyritään nyt säilyttämään loppuun asti eri mittakaavojen yleistysprosessissa. Uudessa tuotannossa pyritään myös eroon käyttäjien mahdollisista virheistä. Tämä tapahtuu muun muassa niin, että yleistystä ohjataan tietokannasta, johon tallennetaan erilaiset yleistystä ohjaavat arvot, esimerkiksi viivojen minimipituudet ja alueiden minimikoot. Työkalujen koodissa ei ole mitään tällaisia arvoja. Kun työkalua käytetään seuraavan portaan yleistyksessä, sama koodi käy sellaisenaan. Tietokannassa vain muutetaan ohjausparametria, Öysti selittää. Jos esimerkiksi peltoalueen minimikooksi määritellään neliötä, yleistyksen jälkeen kaikki pellot ovat kartalla suurempia kuin neliötä. Pienemmät on jätetty pois tai yhdistetty toiseen peltoon. Keskiviivan hausta kätevä yleistoiminto Maanmittauslaitos käyttää monenlaisia yleistystekniikoita, joita varten se on itse kehittänyt menetelmät. Kohteen pituuden tai koon mukaisen valinnan lisäksi tehdään esimerkiksi kohdetyyppimuunnoksia, joissa aluemainen kohde muutetaan viivaksi tai pisteeksi tai viivamainen kohde pisteeksi. Mittakaava määrä, kuinka kapea kohde voidaan vielä kuvata alueena ja milloin alue yleistetään viivaksi. Se miten kohde kuvautuu kartalle ei ole kuitenkaan ainoa syy, miksi yleistystä tehdään. Eri mittakaavan aineistoissa pitää myös olla tietyt geometriset suhteet, jotta kohteet eivät ole liian lähellä toisiaan, Pätynen huomauttaa. Uudessa tuotannossa metsäojaverkostonkin yleistämiseen on saatu kehitettyä automatiikka, jota ohjaa aiemmin käsin tehty yleistys ja jossa hyödynnetään vyöhykeanalyysia. Ennen kaksi viikkoa vaatinut työ vie nyt vain 1-2 päivää. Erityisen paljon koodaustyötä on Öystin mukaan vaatinut alueiden yleistys. Siihen on kehitetty muun muassa menetelmä, jossa vaikkapa suurta suoaluetta lähellä oleva pieni suoalue liitetään suurempaan, mutta kaukana suurista soista olevat pienet suot yleistetään pois. Lisäksi on kehitetty menetelmä, jossa myös eri kohdeluokkia, kuten suota ja peltoa, sulautetaan yhteen. Sen avulla hankkiudutaan eroon liian kapeista alueista eri kohdeluokkien välillä. Tehtävä kenties kuulostaa yksinkertaiselta, mutta menetelmän koodaamiseen on mennyt pari vuotta. Lähes kaikkeen yleistykseen soveltuvaksi yleistoiminnoksi olemme keksineet aika hyvän idean eli keskiviivan haun. Sitä käytetään muun muassa alueiden yhteensulauttamisessa ja aluemaisten jokien yleistämisessä viivaksi, Öysti kertoo. ESRI Finland uutiset 11

12 BusinessMap Finland ratkaisu sijainnin hyödyntämiseen liiketoiminnassa Huffin painovoimamallin avulla voidaan havainnollisesti selvittää uusien ja olemassa olevien myymälöiden vaikutusalueet, jotka perustuvat myymälöiden saavutettavuuteen ja vetovoimaan. ESRI Finlandin toteuttama BusinessMap Finland tuo paikkatiedot monipuolisesti ja entistä helppokäyttöisemmässä muodossa kaiken kokoisille yrityksille myynnin ja markkinoinnin alueelliseen optimointiin ja resurssien hallintaan. Sen avulla liiketoiminnan kannalta tärkeän sijaintitiedon hyödyntäminen on helppoa. Asiakas-, kilpailija-, väestö- ja yritystietojen analysointi, yhdistely ja visualisointi monipuolisesti sijainnin perusteella tarjoavat kattavan alueellisen näkökulman liiketoimintaan. Loppukäyttäjiltä ei vaadita paikkatieto-osaamista vaativienkaan analyysien toteuttamiseksi. Kaikki Business- Mapin toiminnallisuus on toteutettu selkeiden ohjattujen toimintojen avulla. Myös paikkatietoammattilaiset pystyvät suorittamaan useita työtehtäviä entistä suoraviivaisemmin. BusinessMap sisältää lisäksi ArcView-ohjelmiston ja Network Analyst -laajennusosan täyden toiminnallisuuden, joten se soveltuu monipuoliseen paikkatietojen hyödyntämiseen. Uusi ulottuvuus liiketoimintaan Jopa 80 prosenttiin kaikesta liiketoimintatiedosta liittyy sijainti. Sijainnin merkitys on kriittinen etsittäessä parhaita kauppapaikkoja, kohdennettaessa markkinointia sekä tehostettaessa raportointia ja resurssien optimointia. Näin sijainti vaikuttaa kuluttajatuotteita ja -palveluita tarjoavien yritysten myynnin ja markkinoinnin tehokkuuteen. Myös B2B-tuotteita ja -palveluita tarjoavat yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja saavuttaa kilpailuetua sijaintitietoa hyödyntämällä. Suoraviivaisempi uusasiakashankinta, henkilöstöresurssien parempi optimointi, jälleenmyyjäverkoston analysointi sekä myynnin kehittymisen ja myyntipotentiaalin alueellinen seuranta tuovat uuden ulottuvuuden liiketoimintaan. Kattava tietosisältö kaikkiin tarpeisiin BusinessMap Finlandin mukana toimitettavat aineistot voidaan valita tarpeiden mukaan. Lisäksi omien aineistojen hyödyntäminen on helppoa. Business- Mapin taustakartta-aineistona toimii StreetMap Finland -tieaineisto, joka sisältää Tiehallinnon Digiroad-aineistoon perustuvan tieaineiston sekä Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa. Tieaineistoa hyödynnetään mm. osoitepaikannuksessa, reittioptimoinnissa ja palvelualueiden laskennassa. Tämän lisäksi BusinessMap sisältää Tilastokeskuksen väestöruutuaineiston, joka soveltuu erinomaisesti esimerkiksi vähittäiskaupan tarpeisiin kauppapaikkasuunnittelussa ja markkinoinnin kohdentamisessa. Aineiston avulla voidaan helposti vaikkapa paikantaa alueet, joiden väestöprofiili on kiinnostava. Toimipaikka-aineisto puolestaan sisältää kaikki Suomen yritykset. Tietoa voidaan hakea ja visualisoida mm. yrityksen toimialan, sijainnin sekä henkilöstön tai liikevaihdon kokoluokan perusteella. Muita aineistoja ovat kunta- ja postinumeroraja-aineistot sekä Suomen ostoskeskusaineisto. Monipuolinen toiminnallisuus kaupan ja palvelualan tarpeisiin BusinessMapin avulla uuden liikepaikan perustaminen nopeutuu ja sijoituspäätökset perustuvat olemassa olevaan tie- 12 ESRI Finland uutiset

13 toon. Liikepaikan ostovoimapotentiaali on helppo osoittaa, sen saavutettavuus voidaan laskea ja vaikutus olemassa olevien myymälöiden myyntiin pystytään mallintamaan. Myös ali- ja ylipalvellut alueet sekä omien ja kilpailevien myymälöiden vaikutusalueet on helppo laskea. Markkinoinnin alueellinen kohdistaminen onnistuu BusinessMapin avulla helposti. Tämä tapahtuu määrittämällä liikepaikkojen vaikutusalueilta väestöprofiililtaan kiinnostavimmat osa-alueet, jolloin markkinointi voidaan kohdentaa tavoittamaan haluttu kohderyhmä pienemmillä kustannuksilla. Myös kohdennetun markkinoinnin alueellista tehokkuutta pystytään seuraamaan. Kartta tarjoaa visuaalisuudessaan ylivoimaisen ratkaisun myynnin alueellisen kehittymisen seurantaan ja visualisointiin. Teemakartat kohteiden suorituskyvyn kehittymisestä mahdollistavat alueellisten trendien ja muutosten nopean tunnistamisen ja niihin reagoinnin. BusinessMapin avulla koko toimipisteverkoston myynnin kehittymistä voidaan visualisoida usein eri tavoin, ja kartan kautta myös yksittäisten kohteiden tietoihin pureutuminen on nopeaa. Paikkatietopohjainen resurssien hallinta tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kauppaketju voi seurata vuokrasopimuksiensa tilaa kartalta, ja toisaalta liikkuvan henkilöstön optimointi on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. Yhden tai useamman pisteen välinen reittioptimointi, kauppamatkustajan ongelman ratkaisu ja lähimmän sijainnin määritys mahdollistavat myyjien ja huoltohenkilöstön liikkumisen sekä kuljetusten optimoinnin. BusinessMapin avulla toteutettava karttapohjainen raportointi ja tiedonjako puolestaan takaavat sujuvan tiedonkulun organisaatioiden sisällä ja välillä. Väestötietojen avulla voidaan selvittää vaikkapa tiettyyn kohderyhmään kuuluvan väestön määrä ketjun eri toimipisteiden läheisyydessä. Kohteille voidaan helposti laskea saavutettavuusalueet, jotka perustuvat joko ajoaikaan tai etäisyyteen tieverkkoa pitkin. Uusia mahdollisuuksia B2B-liiketoimintaan Uusien potentiaalisten asiakasyritysten systemaattinen haku on haaste useille yrityksille. BusinessMapin avulla parhaiden potentiaalisten asiakkaiden paikannus on nopeaa. Voidaan esimerkiksi hakea tietyllä etäisyydellä omasta toimipisteestä tai olemassa olevista asiakkaista sijaitsevat tietyn toimialan yritykset, joiden henkilöstön tai liikevaihdon kokoluokka on haluttu. Paikannetuista asiakasyrityksistä voidaan myös toteuttaa liikkumiskustannuksiltaan optimaaliset myyntipiirit. Näin ajoaika ja ajokustannukset pienenevät myyjää kohden ja asiakkaiden tapaamiseen jää enemmän aikaa. Toteutuneen myynnin ja myyntipotentiaalin vertailu alueittain tarjoaa tehokkaan välineen myynnin seurantaan. Tarkastelemalla olemassa olevia asiakkaita myyntipiireittäin, vertailemalla niiden määrää potentiaalisiin asiakasyrityksiin sekä tarkastelemalla asiakasyritysten määrän lisääntymistä nähdään tarkasti myynnin suoritustaso ja sen kehittyminen myyntialueittain. Henkilöstöresurssien optimointi ja liikkumiskustannusten minimointi tuovat hyötyä yrityksille, jotka vierailevat usein asiakkaidensa luona esimerkiksi erilaisissa huolto- ja ylläpitotehtävissä. BusinessMap mahdollistaa myös yllättäviin tilanteisiin reagoinnin sekä tulevien käyntien ennakoinnin ja paremman työnsuunnittelun. ESRI Finland uutiset 13

14 ArcGIS 9.2 uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen ArcGIS-tuoteperheen uusimmassa versiossa ES- RI on keskittynyt parantamaan ohjelmistojen käytettävyyttä ja suorituskykyä. Mukana on myös mielenkiintoisia uusia toiminnallisuuksia. ArcGIS 9.2 tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia paikkatietojen hyödyntämiseen niin työasema- kuin palvelinympäristössäkin. Kehittynyt toiminnallisuus yhdessä kokonaan uusien toimintojen ja työkalujen kanssa mahdollistaa entistä monipuolisemman ohjelmistojen hyödyntämisen. Myös paikkatiedon hallinta paranee ja sovelluskehittäjille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia paikkatietotoiminnallisuuden hyödyntämiseen. ArcGIS työasemaohjelmistojen uudet mahdollisuudet Työasemaohjelmistoihin on tullut runsaasti uudistuksia ja parannuksia paikkatietojen hallintaan ja käsittelyyn muun muassa digitaalisessa kartografiassa, paikkatietoanalyysien toteuttamisessa sekä aineistojen visualisoinnissa. Myös useat laajennusosat ovat saaneet uusia toiminnallisuuksia ja niiden suorituskykyä on parannettu. Käytettävyyttä parantaa esimerkiksi kehittynyt, entistä paremmin toimiva käyttöohjeiden haku. Merkittävä jokapäiväistä työskentelyä nopeuttava uudistus on Excel-tiedostojen suora luku ja hyödyntäminen. Muita uudistuksia ovat metadatan kat- Kartografisia esityksiä voidaan luoda ja muokata muuttamatta lähdeaineistoa. 14 ESRI Finland uutiset

15 Uusi Terrain-tietotyyppi voidaan tallentaa paikkatietokantaan. selu suoraan ArcMapilla, karttatasotoiminnallisuuden mahdollistaminen PDFtiedostoissa sekä kohteiden pinta-alojen ja pituuksien laskeminen kaikille kohteille suoraan käyttöliittymästä. Uuden version myötä ArcGIS tarjoaa kehittyneen ja interaktiivisen kartantuotantoympäristön, joka mahdollistaa sääntöjen avulla monimutkaisten kartografisten kuvaustekniikoiden toteuttamisen. Yhdestä lähdeaineistosta voidaan tuottaa uusia työkaluja ja menetelmiä hyödyntämällä lukuisia kartografisia esityksiä ilman, että alkuperäinen paikkatietoaineisto muuttuu; kuvaustekniikkaa voidaan muuttaa karttatasokohtaisesti ja kohdekohtaisesti. Edistyksellisten symboliikkasääntöjen määrittäminen, symboliikan tallentaminen geodatabaseen kohdeluokkineen sekä kehittyneiden kartografisten editointityökalujen käyttö karttojen viimeistelyssä mahdollistavat monipuolisemman, tehokkaamman ja siten tuottavamman työskentelyn. Uuden sukupolven kartografiaominaisuuksien myötä ArcGIS ei ole enää pelkästään työväline aineistojen monipuoliseen editointiin ja karttaesitysten viimeistelyyn, vaan ammattimaisen kartografian mahdollistava tietojärjestelmä. Kehittyneemmät visualisointi- ja analysointimenetelmät mahdollistavat mm. ajallisesti muuttuvien ilmiöiden paremman mallintamisen ModelBuilderilla monikertaisen iteroinnin avulla. Kehittyneet kaaviotyökalut ja uudet kaaviotyypit yhdessä kartan värien synkronoinnin kanssa tuovat uusia ulottuvuuksia aineistojen monipuolisempaan visualisointiin. ArcGIS 9.2 tukee myös aineiston linkitystä kartan ja kaavion välillä. Ajallisten muutosten ja trendien analysointi onnistuu uusia geoprosessointityökaluja hyödyntämällä. Uudet animaatiotyökalut puolestaan tuovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ajassa muuttuvien aineistojen esittämiseen. Näitä ovat monipuolinen animaatioiden tuottaminen, toistaminen ja jakaminen sekä animaatioiden ja animoitujen kaavioiden vienti. Paranneltu ja entistä monipuolisempi tuki CAD-piirroksille mahdollistaa niiden paremman hyödyntämisen. Esimerkiksi tuki CAD-symboleille ja standardinmukaisille CAD-annotaatioille on parantunut. CAD-piirrosten dynaaminen georeferointi ja tuki laajennetuille CAD-kentille helpottavat aineistojen käyttöä. Yksi uuden version tärkeimmistä uusista ominaisuuksista on uusi Terrain-tietotyyppi, joka voidaan tallentaa paikkatietokantaan (geodatabase). Laajoja korkeusmalleja voidaan siten versioida ja replikoida kuten muitakin aineistoja paikkatietokannassa. Tämän merkitys on erityisen suuri halli ttaessa ja käsiteltäessä LIDAR-aineistoja. ArcGIS palvelinohjelmistojen uusia ominaisuuksia ArcGIS 9.2 tarkoittaa merkittäviä uudistuksia palvelinohjelmistojen tuoteperheeseen. Uudistuksen myötä ArcGIS ESRI Finland uutiset 15

16 Työasemaympäristössä toteutetut geoprosessointimallit sekä kartta- ja aineistopalvelut voidaan julkaista helposti palvelin- ja mobiiliympäristössä. Server tarjoaa uudentyyppisen alustan palvelinpohjaisen paikkatietotoiminnallisuuden ja -palveluiden toteuttamiselle. Tämä mahdollistaa myös muiden kuin paikkatietoammattilaisten hyödyntää paikkatietoja monipuolisesti työssään. Kattava tuki IT- ja paikkatietoalan standardeille, SOA-arkkitehtuurille ja ETLprosesseille takaavat integroitumisen esimerkiksi business intelligence- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Uuden version myötä ArcGIS-palvelinohjelmistot mahdollistavat helpomman ja nopeamman räätälöityjen karttapalveluiden toteuttamisen ja hallinnan sekä aineistojen ja geoprosessointityötehtävien paremman julkaisun ja jakamisen. Työasemaympäristössä toteutetut geoprosessointimallit sekä kartta- ja aineistopalvelut voidaan julkaista helposti palvelin- ja mobiiliympäristössä, ja helppokäyttöiset paikkatietotoiminnallisuudet saadaan mukaan palvelinsovelluksiin ilman ohjelmointitarvetta. Lisäksi aineistoja voidaan jakaa entistä kattavammin mm. KML-formaatissa, ja räätälöityjen työasema-, mobiili- ja palvelinsovellusten toteuttaminen onnistuu sekä Java- että.net-ympäristöissä käyttämällä monipuolista ADF (Application Development Framework) -alustaa. Uuden version yhteydessä julkaistaan myös ArcGIS Explorer ja ArcGIS Image Server. ArcGIS Explorer on ESRIn uusi ilmainen sovellus palvelinympäristössä julkaistujen paikkatietopalveluiden kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Kyseessä on kevyt työasemaympäristöön asennettava sovellus, jonka avulla voidaan avata, integroida ja hyödyntää paikkatietoaineistoja, -palveluita ja Web Services -palveluita. Image Server puolestaan mahdollistaa suurten kuva-aineistojen helpon ja tehokkaan hallinnan ja jakelun. Sen avulla kuvat ovat usean yhtäaikaisen käyttäjän käytössä ilman, että niitä olisi etukäteen käsiteltävä tai ladattava tietokannan hallintajärjestelmään. 16 ESRI Finland uutiset

17 ArcLogistics Routen avulla tilaukset voidaan jakaa autoille ja reitittää huomioiden sovitut aikaikkunat. Tilauksista ja toimituksista voidaan tuottaa lisäksi monipuoliset raportit. ArcLogistics Route ratkaisu reititykseen ja kuljetusaikataulujen suunnitteluun ESRIn ArcLogistics Route tarjoaa helppokäyttöisen ja kustannustehokkaan ratkaisun vaativaan reititykseen ja kuljetusaikataulujen suunnitteluun. ArcLogistics Route on suunniteltu nimenomaan kuljetus- ja logistiikkayritysten tarpeisiin, joiden haasteena on usean auton optimointi päivittäin vaihtuvilla tavaramäärillä vaihtuviin kohteisiin. ArcLogistics Routen avulla erilaiset tavaramäärät pystytään muuttamaan kuormiksi siten, että autoilla ajetaan mahdollisimman vähän kilometrejä. Dynaamisten reittien ja aikataulujen luonti pienentää kuljetuskustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua. Usean auton optimointi voidaan suunnitella tarkasti ja nopeasti siten, että toimitukset tapahtuvat sovituissa aikaikkunoissa. Pysähdysten aikaikkuna mahdollistaa esimerkiksi terminaalien laiturikapasiteetin tehokkaamman käytön. Kuljetusreitit voidaan laskea tarvittaessa nopeasti uudestaan esimerkiksi kalustoon liittyvissä ongelmatilanteissa. Näin yllättäviin tilanteisiin varautuminen paranee merkittävästi asiakaspalvelun kärsimättä. Myös olemassa olevien kuljetus- ja jakelureittien kehittäminen on helppoa. Mahdollistaa toiminnan monipuolisen tehostamisen ArcLogistics Routen avulla pystytään varmistamaan kuljetusten oikea-aikaisuus, autojen mahdollisimman korkea täyttöaste ja mahdollisimman vähäiset ajokilometrit. Myös kuljetusresurssit voidaan jakaa alueellisesti tasaisemmin ja uusiin toimeksiantoihin pystytään reagoimaan nopeammin. Tämä näkyy kuljetusresurssien parempana hyödyntämisenä ja työn tuottavuuden parantumisena. ArcLogistics Route tuo ratkaisun moneen toimintoon: asiakkaat ja tilaukset voidaan paikantaa nopeasti osoitteen perusteella, ja autoille voidaan laskea ja aikatauluttaa optimaaliset reitit huomioiden mm. pysähtymisajat, kuljettajien työajat ja käytössä oleva kalusto. Optimaalisten reittien suunnittelu autoille ottaa huomioon autojen kuljetuskapasiteetin, kuljetettavan tavaran kokonaismäärän sekä toimitusajankohdan. Myös ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset pystytään huomioimaan aikataulujen suunnittelussa. Kuljettajille voidaan myös tulostaa ja jakaa kuljetusreiteistä tarkat ajo-ohjeet karttoineen. Lisäksi toimituksista pystytään tuottamaan monipuolisesti erilaisia raportteja toiminnan seuraamista varten. ArcLogistics Route soveltuu hyvin esimerkiksi lähetti- ja jakelupalveluiden suunnitteluun, elintarvikekuljetuksiin, huonekalukuljetuksiin sekä liikkuvan henkilöstön optimointiin. Tärkeimpiä ratkaisun tarjoamia hyötyjä ovat kuljetuskustannusten pieneneminen, tuottavuuden ja asiakaspalvelun paraneminen sekä entistä parempi oman toiminnan seuranta. ArcLogistics Route on ainoa markkinoilla oleva ratkaisu, joka mahdollistaa kattavan usean ajoneuvon kuljetusten optimoinnin. ESRI Finland uutiset 17

18 Feature Analyst ja LIDAR Analyst täydentävät ESRIn ja Leican tuoteperhettä välineitä laserkeilatun aineiston käsittelyyn ja tiedon irrottamiseen Leica on julkaisut yhteistyössä Visual Learning Systems Inc:n kanssa Feature Analyst ja LIDAR Analyst - tuotteet sekä ERDAS IMAGI- NE että ArcGIS-ympäristöön. LIDAR Analyst sisältää työkalut laserkeilatun raakadatan käsittelyyn ja Feature Analyst työkalut automaattiseen ja puoliautomaattiseen piirteiden irrotukseen kaikilta tarkoilta rasteriaineistoilta. Visual Learning Systems Inc. (VLS) on vuonna 1999 perustettu konenäköön ja tietojenkäsittelyyn pohjautuva yhdysvaltalainen yritys. Sen alkuvaiheen tausta on NASA-lähtöinen, ja lyhyessä ajassa se on saavuttanut vankan jalansijan Yhdysvaltojen puolustushallinnossa. VLS:n tuotteita käytetään tiedon nopeaan, tarkkaan ja tehokkaaseen irrottamiseen kaikilta kuva- ja keilainaineistoilta. VLS on pystynyt menestyksekkäästi yhdistämään tietoteknisen osaamisensa paikkatiedon käyttäjien tarpeisiin. LIDAR Analyst on tarkoitettu laserkeilatun raakadatan käsittelyyn. Se pystyy erottamaan ensimmäisen ja viimeisen kaiun sekä intensiteetin. Näiden avulla LIDAR Analyst pystyy automaattisesti irrottamaan maanpinnan, rakennukset ja kasvillisuuden vektorimuotoiseksi paikkatiedoksi. Feature Analyst käyttää objektipohjaisia itseoppivia menetelmiä, joiden avulla se pystyy irrottamaan vektorimuotoista paikkatietoa miltä tahansa rasterimuotoiselta maastoon sidotulta aineistolta. Tämän toiminnallisuuden tarve on kasvanut aineistojen tarkkuuden parantuessa. Aiemmin kuvaluokitukseen riitti kuvapikselin arvojen tulkitseminen ja vertailu toisiin kuvapikseleihin. Nyt kuvien tarkentuessa auton konepelti kuvautuu kymmeniin pikseleihin, jotka ovat sinisiä tai punaisia riippuen konepellin väristä. Toisin sanoen auto voi kuvautua kuvalle niin monella eri värillä, että pelkkä kuvapikselin arvojen tutki- Rakennuksen automaattinen vektorointi laserkeilaimen raakadatasta. LIDAR Analyst prosessoi laserkeilattua raakadataa. Ylemmässä kuvassa raakadata ja alla LIDAR Analystin prosessoima aineisto, jossa on irrotettu raakadatasta maanpinta, erilaiset rakennukset ja kasvillisuus. 18 ESRI Finland uutiset

19 Autojen automaattinen vektorointi ortoilmakuvalta käyttäen Feature Analystiä. minen eri aallonpituusalueilla ei mahdollista kaikkien autojen automaattista vektorointia. Käytännössä tarkemmilla aineistoilla tämä on aina jäänyt ihmistyöksi, ja nyt Feature Analyst pyrkii pienentämään digitoijan työtaakkaa. Olennaista Feature Analystissä on luokituksen perustuminen objekteihin, toisin sanoen irrotettavan kohteen muotoon, väriin, mittasuhteisiin, suuntaan tms. ominaisuuksiin, joiden kaikkien yhdistelmänä syntyy kyseiseen kohteeseen eli objektiin liittyvä tietokokonaisuus. Vertailemalla eri objektien tietoja ohjelma oppii kohteesta ja erottelee niitä eri luokkiin ja muodostaa niistä erillisiä vektorimuotoisia paikkatietokohteita. Feature Analyst hyödyntää modernin tietotekniikan itseoppivia menetelmiä ja neuroverkkoja piirteiden irrotuksessa. Lisätietoja molemmista tuotteista löytyy VLS:n nettisivuilta: Työkalut koko tuotantoketjun tarpeisiin Feature Analyst ja Lidar Analyst täydentävät ESRI Finlandin tarjoaman työkaluketjun alkupäätä merkittävästi. ESRI Finland pystyy nyt tarjoamaan välineet raakadatan prosessoinnista paikkatietopalvelun julkaisemiseen mobiililaitteisiin. Ei ole väliä, onko datalähde ilmakuva, videokuva, laserkeilain tai maastotallennin; ESRI Finlandin valikoimasta löytyy kullekin datatyypille sopivat työkalut, joilla raakadatasta saadaan aikaan maastoon sidottua paikkatietoa. Feature Analyst yhdessä nykyisten työkalujen kanssa mahdollistaa vektorimuotoisen paikkatiedon irrottamisen liki miltä tahansa aineistolta. ESRIn ArcGIS-tuoteperhe tarjoaa välineet irrotettujen vektoreiden analysointiin, muokkaamiseen ja yhdistämiseen muuhun aineistoon. Lisäksi ArcGIS tarjoaa perinteiset aineiston jakelumenetelmät eli datan siirron toimitusformaatteihin ja paperitulosteiden teon. Jos perinteisen toimituksen sijaan aineisto halutaan julkaista palveluna ilman itse aineiston toimittamista, tarjoaa ArcGIS Server työvälineet siihen. Koko tuotantoketju integroituu yhtenäiseen ympäristöön, joka pohjautuu ESRIn ArcGIS-tuoteperheeseen ja siihen läheisesti liittyviin Leican kuvankäsittelytyökaluihin. Paikkatietoja käyttävä organisaatio voi nyt löytää työvälineet kaikkiin työvaiheisiin yhdestä tutusta ympäristöstä, ja ne kaikki löytyvät yhden oven takaa ESRI Finland Oy:stä. Uusi versio ERDAS IMAGINE ja LPS-ohjelmistoista Rakennusten irrottaminen Feature Analystillä ortokuvalta, jonka varjot ovat varsin häiritseviä. Leica julkaisee loppuvuodesta uudet 9.1-versiot ERDAS IMAGINE ja Leica Photogrammetry Suite (LPS) -ohjelmistoista. Tuotteet toimitetaan ES- RI Finlandin ylläpitoasiakkaille välittömästi niiden saavuttua Suomeen. Uusien ominaisuuksien ja bugikorjausten lista on varsin pitkä. Erityisesti ERDAS IMAGINE -ohjelmiston osalta tämä päivitys on ennen kaikkea keskittynyt ongelmakohtien korjauksiin. LPS-ohjelmistojen osalta tärkeimpänä uutuutena on Leica Terrain Format (LTF), joka on yhteensopiva ESRIn uuden Terrain-aineistotyypin kanssa ja sitä kautta tuo lisää käyttömahdollisuuksia laserkeilatulle datalle. Käytettäessä ohjelmistoja vaihtelevassa laiteympäristössä uusia tärkeitä ominaisuuksia ovat datan tuonti Intergraphja INPHO-alustoilta. Lisätietoja uusista versioista löytyy ESRI Finlandin internet-sivuilta www. esri-finland.com. ESRI Finland uutiset 19

20 Maksuttomia laajennoksia ArcGIS Desktop -käyttäjälle Edellisessä numerossa käsiteltiin Geodatabase Toolset -laajennosta paikkatietokannan ja karttadokumentin hallintaan. Tällä kertaa esittelyvuorossa on kolme muuta maksutonta laajennosta ArcGIS 9.1 Desktop -käyttäjille: ArcSketch, Districting ja OLAP Add-on. Districting aluejakojen luomiseen Jos on tarve luoda uusi aluejako perustuen olemassa oleviin alueisiin jakaen jonkin ominaisuuden lukumäärä (summa) uusille muodostettaville alueille, voi Districtinglaajennoksesta olla hyötyä. ArcSketch kohteiden digitointiin ilman raskasta tietomallin suunnittelua Yleensä paikkatietoaineistojen keruun pitäisi alkaa tietomallin ja paikkatietokannan suunnittelulla, mutta ArcSketch-laajennoksella voidaan aloittaa tiedonkeruu välittömästi. 3. Digitoi kohteita (pisteitä, viivoja, alueita). Suurennusikkunan käyttö digitoinnissa: ArcMapissa voi avata suurennusikkunoita ja käyttää niitä apuna, kun on tarve digitoida tarkasti esimerkiksi pitkä suoraviiva. Alku- ja loppupisteisiin on avattu suurennusikkuna (snapshot), ja sen jälkeen digitoidaan viiva alkupisteen ikkunasta loppupisteen ikkunaan (kuva 4). Esimerkki: Lähtöaineistona ovat Suomen kuntajako (MML 1: ) ja tilastotiedot kunnista (Tilastokeskus). Näistä tiedoista halutaan muodostaa palvelualueet (10), joilla on suunnilleen saman verran väestöä. Luodaan uusi aluejakosuunnitelma ja määritellään lukumäärä eli kuinka monta palvelualuetta halutaan. Näin saadaan tavoite (kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä jaettuna uuden aluejaon alueiden määrällä), kuinka monta asukasta palvelualueella tulisi olla. 1. Luo uusi projekti (personal geodatabase). Aluejaon suunnittelu tapahtuu valitsemalla uusi palvelualue, johon halutaan liittää kartalta valittavat kunnat. Pylväsdiagrammi ja taulukko auttavat näkemään, kuinka tasaisesti valitun muuttujan (asukasmäärä) lukumäärä jakaantuu suunnitelluille alueille (kuva 5). Kuva Valitse symboli (mitä digitoidaan). Kuva ESRI Finland uutiset