Kemin kaupunginteatterin toimintamalliselvitys
|
|
- Inkeri Salo
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KH xx.xx.2019 xx Kemin kaupunginteatterin toimintamalliselvitys Työryhmä: Sarianne Paasonen, Anu-Liisa Kosonen, Jukka Feodoroff, Jukka Vilen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmä 2. Nykytila-analyysi 2.1 Teatterin toimintatulot ja -menot vuonna Teatterin toimintavuosi Kemin kaupunginteatteri osana kunnan organisaatiota 4. Eri toimintamallien tarkastelu Kemin kaupunginteatterissa 4.1. Liikelaitos 4.2. Yhdistys 4.3. Säätiö 4.4. Osakeyhtiö 5. Yksityistäminen kaupunkien kulttuurilaitoksissa 5.1. Hallintomallin talousvaikutukset 5.2. Valtionosuuskysymys 5.3. Tilakysymys 6. Seudullinen yhteistyö 7. Pohdintaa 8. Toimenpide-ehdotukset
3 1. Toimeksianto ja työryhmä Kemin kaupunginhallitus päätti , että Kemin teatterin väistötilavalmisteluja jatketaan vuoden 2019 aikana ja ratkaisuja arvioidaan osana v talousarviovalmistelua. Samalla pohditaan teatterin tulevaa toimintakonseptia ja organisoitumismuotoja (kaupungin toiminta, yhdistys, yhtiö). Konserni- ja suunnittelujaosto velvoitti kaupunginjohtajan perustamaan asiaan selvitystyöryhmän. Kaupunginjohtaja Tero Nissinen päätti viranhaltijapäätöksellä perustaa työryhmän selvittämään teatterin toimintamallin eri vaihtoehtoja, Työryhmään nimettiin teatterinjohtaja Sarianne Paasonen, elinkeinopäällikkö Jukka Feodoroff koulutoimenjohtaja Anuliisa Kosonen ja puheenjohtajaksi nimettiin kansliajohtaja Jukka Vilen. 2. Nykytila-analyysi Työryhmässä kartoitettiin teatteritoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta Kemissä. Todettiin, että teatteritoiminnalle on tilausta myös tulevaisuudessa, toisaalta teatterin toiminta Kemin kokoisessa kaupungissa on taloudellisesti hyvin haastavaa. Pohdittaessa teatterin tulevaisuutta ja sille parhaiten soveltuvaa toimintamallia on syytä huomioida myös teatteritoiminnan erityispiirteet. On syytä tiedostaa, että toimintamalli selvityksen rinnalla käynnissä on myös selvitys teatterin tilaratkaisusta ja laajempi selvitys Kemin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta, vaikuttavuudesta ja palvelutarpeista. Näitä selvityksiä tulisikin tarkastella rinnakkain, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva kestävällä tavalla ilman osaoptimointia. Toimintamalliselvityksessä on hyödynnetty pohjamateriaalina laajasti viime vuosina Suomessa tehtyjä teatteritoiminnan eri hallintomuotoihin keskittyneitä selvityksiä mm. Oulun teatterin ja Kajaanin teatterin hallintomalleista ja sovellettu niiden antia kemiläiseen viitekehykseen. 2.1 Teatterin toimintatulot ja -menot vuonna 2016 Teatterin tulorakenne muodostui vuonna 2016 omista tuloista (pääsyliput) euroa ja kaupungin osuudesta euroa sekä ulkopuolisista tuloista ja avustuksista euroa. Kemin kaupunginteatterin laskennallinen valtionosuus vuonna 2016 oli euroa, josta valtionosuusprosentin ollessa 37 % kokonaisrahoitukseksi muodostui euroa. Kemin opetus- ja kulttuuritoimen kokonaisrahoitus eli kaupungin kassaan tuleva euromäärä kunnan omarahoitusosuuden (291,83 /as) vähentämisen jälkeen kyseisenä vuonna oli euroa. Yksiselitteisesti ei ole kuvattavissa, mikä osuus tästä olisi teatterin. Laskentakaavasta voi kuitenkin päätellä teatterin osuuden olevan kokonaissummasta noin euron luokkaa.
4 Toisaalta asiaa voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, ettei Kemin kaupunginteatteria olisi olemassa. Näin ollen vuoden 2016 osalta Kemin kaupunki olisi ollut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden osalta ns. nettomaksaja: valtionosuuden laskennallinen määrä olisi ollut euroa pienempi eli omarahoitusosuuden vähentämisen jälkeen valtionosuus olisi ollut negatiivinen euroa. Tämä summa olisi vähennetty yleisestä valtionosuudesta. Kaupungin käyttötalouden kannalta nettovaikutus olisi ollut v tilinpäätöksen mukaan euroa (menot ja tulot ). Kemin kaupunginteatterin tulorakenne v.2016, vertailukohteena muutama Suomen teatteri Yllä olevassa taulukossa on havainnollistettu teattereiden toimintamenoja erityyppisissä teattereissa. Kajaanin teatteri toimii alueteatterina, Imatran teatterilla on myös kesäteatteritoimintaa, KOM-teatteri toimii pääkaupunkiseudulla ja Teatteri Eurooppa Neljä on kiertueteatteri, joten teatterit eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Teatterin kulut jakaantuivat seuraavin menoluokkiin: henkilöstömenot, toimintamenot, kiinteistö-menot ja muut menot. Teatterin investointeihin on viime vuosina käytetty keskimäärin euroa. Kemin kaupunginteatterin kulurakenne v.2016, vertailukohteena Kokkolan, Kajaanin, Imatran, KOM-teatterin ja Teatteri Eurooppa Neljän talousluvut
5 2.2 Teatterin toimintavuosi 2017 Teatterilla työskenteli vuoden 2017 aikana yhteensä 36 henkilöä (28 vakituista kokoaikaista): näyttelijöiden osuus oli 14 henkeä (9 vakituista), taiteellinen henkilöstö 3 henkilöä, teatterin hallintopalveluiden henkilöstö 5 henkeä ja teknisen henkilökunnan osuus 14 henkeä. Teatterin katsojamäärä vuonna 2017 oli katsojaa, kun mukaan lasketaan vierailuesitykset sekä Kultakausi-Strålande tider Suomen ja Ruotsin kiertueet. Kemin teatterin suurella näyttämöllä teatterinäytöksiä oli sekä pienellä näyttämöllä, lämpiössä että koulu- ja laitosvierailuilla yhteensä 70. Keskiarvo 105 katsojaa/esitys. Matalahko täyttöaste nostaa esiin kysymyksen teatterin näytäntömäärän ja teatterisalin (nyt 324 hlöä) koon oikeasta ja tarkoituksenmukaisesta suhteesta, mikä on syytä ottaa huomioon uutta teatteritilaa rakennettaessa. On syytä myös pohtia, voitaisiinko vähäisemmällä näytäntömäärällä nostaa teatterin täyttöastetta ja samalla vapauttaa teatterintiloja muiden toimijoiden käyttöön? Kemin teatterilla on ollut vuoden 2018 syksyyn saakka käytössä oma ammattiteatterin käyttöön suunniteltu ja rakennettu teatteritalo osana Kemin kulttuurikeskusta. Teatteritila suljettiin syksyllä 2018 pois käytöstä siellä ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Teatterille etsitään parhaillaan väistötiloja ja teatterin toiveissa on saada modernit ammattiteatteritoiminnan vaatimat toimitilat lähitulevaisuudessa. Kulttuurikeskuksen teatteritilojen peruskorjauksen kustannusarvioksi on esitetty 8-10 miljoona euron hintahaarukkaa. Raportissa tarkastellaan ensin eri hallintomuotojen vaikutusta toimintamalliin ja sen jälkeen pohditaan Kemin kaupunginteatterille sopivaa toimintamallia tarkoitukseen soveltuvalla hallintomallilla johdettuna. Käsitteellä hallintomalli viitataan teatteriin osana kaupunkiorganisaatiota ja tapaa johtaa sitä sekä käsitteellä toimintamalli teatterin tapaan tuottaa palveluita sen toimintakonseptiin. 3. Kemin kaupunginteatteri osana kunnan organisaatiota Täyskunnallisuus oli vallalla oleva lähtökohta luvulta lähtien. Useimmissa kaupungeissa oli päädytty alun perin yhdistyspohjaisten taidelaitosten kunnallistamiseen. Tässä ns.täyskunnallisessa mallissa nähdään hyvinä piirteinä taidelaitoksen likviditeettiongelmien puuttuminen, työntekijöiden selkeä asema kunnan palveluksessa, kiinteä yhteys päärahoittajaan sekä mahdollisuus hyödyntää kunnan muusta organisaatiosta saatava tukea ja osaamista. Heikkouksina täyskunnallisessa mallissa on koettu kunnallisen päätöksenteon byrokraattisuus ja hitaus, henkilöstöpolitiikan itsenäisyyden puute, talousohjauksen kömpelyys ja pidemmän tähtäimen suunnittelun mahdottomuus (oman taseen puuttuminen), kuntien säästötoimet
6 (esimerkiksi rekrytointitilanteissa), teatterin toiminnan muuttuminen ns. virkatyöksi, sekä valtionosuuksien kulku kunnan kassan kautta. 4. Eri toimintamallien tarkastelu Kemin kaupunginteatterissa Keskeinen näkökulma oli tarkastella teatterin nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita etsien niille sopivin toimintamalli. Koska nykyinen kunnallinen toimintamalli ja sen haasteet ovat työryhmälle tuttuja, haluttiin selvittää erityisesti yksityisoikeudellisen toimintamallin edut ja haitat. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti eri organisaatiomalleja. Tarkastelussa ovat kunnallinen liikelaitos sekä yksityiset organisaatiomuodot: yhdistys, säätiö ja osakeyhtiö. Tässä ei pyritä eikä annetun aikarajan puitteissa ole mahdollistakaan esitellä kattavasti eri organisaatiomalleja. Henkilöstö- ja verotusvaikutukset ovat kaikilla yksityistämisen muodoilla käytännössä samat. Kaikissa yksityisissä toimintamuodoissa on talouden hoidon onnistumisen kannalta olennaista oman riittävän suuren taseen luominen toiminnan käynnistyessä Liikelaitos Kunnallinen liikelaitosmalli on mainittu yhtenä vaihtoehtona Kemin teatterin hallinnointimalliksi. Liikelaitos on kunnan organisaation osa, jolla on oma tase. Se ei toimi itsenäisenä oikeushenkilönä. Kunnallinen liikelaitos on eräänlainen kunnallisen ja yksityisen teatterin välimuoto. Valtionosuudet menevät liikelaitosmallissa kunnalle. Liikelaitoksen henkilöstö vertautuu suoraan kunnan henkilöstöön. Liikelaitoksella on oma johtokunta. Liikelaitos ei voi mennä konkurssiin. Konkurssiuhan puute ja lopullisen vastuun pysyminen kunnalla eivät rohkaise tai mahdollista joustavampaa toimintaa, talousvastuullisuuden lisääntymistä, eivätkä ne ratkaise valtionosuuskysymystä. Näin ollen liikelaitostaminen tuskin on Kemin kaupunginteatterille nykytilanteeseen verrattuna juurikaan toimivampi ratkaisu. Liikelaitosmuotoisia teattereita ei liene Suomessa tällä hetkellä ole Yhdistys Yhdistysmuoto kannatusyhdistyksenä on käytössä joissakin kaupunginteattereissa. Yhdistysmuoto antaa monia yksityistämisen etuja mm. toiminnan joustavuutta, talousvastuullisuuden lisääntymistä, oman taseen sekä oman hallituksen, mutta ei ehkä ole kovin soveltuva laajempaan ja riskialttiimpaan toimintaan. Yhdistysmuoto voisi helpottaa ulkoisen rahoituksen esim. erilaisten apurahojen saantia, tosin niiden merkityksen teatterin taloudenhoidossa ei voitane olettaa olevan kovin merkittäviä. Yhdistysmuotoisena teatterina toimii muun muassa Rovaniemen teatteri.
7 4.3. Säätiö Säätiömuoto antaa useimmat yksityistämisen edut (toiminnan joustavuus, talousvastuullisuuden lisääntyminen, valtionosuudet suoraan laitokselle, oma tase, oma hallitus), mutta ei ole kovin joustava muuttuvassa toimintaympäristössä. Säätiön perustamiskirjassa säätiölle asetettu pääoma ja sen tarkoitus määritellään varsin tarkasti ja tämän tarkoituksen muuttaminen, esimerkiksi muuttuvan toimintaympäristön mukaan, on kankeaa. Säätiöllä ei ole omistajapohjaa, jolloin omistajaohjaus tapahtuu yksinomaan hallitustyöskentelyn kautta. Lisäksi säätiössä hallituksen valta ja vastuu on korostuneempi kuin esimerkiksi osakeyhtiömuodossa. Tämä tekee johtajuuden kysymykset haasteellisemmiksi säätiössä. Säätiömuoto on näin ollen mahdollinen, mutta kankeahko organisaatiomuoto. Säätiömuotoisena toimii joitakin teattereita, muun muassa Helsingin kaupunginteatteri ja Suomen Kansallisooppera Osakeyhtiö Osakeyhtiömuotoa tarkasteltaessa tässä yhteydessä on kyse voittoa tavoittelemattomasta yleishyödyllisen statuksen omaavasta julkisten toimijoitten 100 % omistamasta osakeyhtiöstä. Voittoa tavoitteleva ja jakava osakeyhtiö ei ole mahdollinen kulttuurilaitoksen toiminnassa muun muassa opetusministeriön valtionosuuksia koskevien määräysten vuoksi. Osakeyhtiömuoto on myös kulttuurilaitokselle erittäin soveltuva sen selkeän sääntelyn vuoksi ja kaupunkikonsernissa on jo nykyisellään monia osakeyhtiöitä, joiden toimintaa kaupunki on tukenut pitkäjänteisesti. Se on lisäksi päätöksentekorakenteeltaan joustavin organisaatiomuodoista. Osakeyhtiölaki antaa vastuun ja valtuuksien jaon osakeyhtiön toiminnassa. Toimitusjohtaja osakeyhtiön operatiivisena johtajana on selkeästi vastuussa päätöksenteosta ja päätösten seurauksista, joten osakeyhtiömalli tukee vastuullista ja kehittämismyönteistä johtajuutta hyvin. Valtionosuudet maksetaan suoraan osakeyhtiölle edellyttäen, että osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on suljettu pois osinkojen maksaminen omistajatahoille. Omistajaohjaus osakeyhtiön kohdalla tapahtuu hallituksen ja yhtiökokouksen kautta. Kaupunki ja mahdolliset muut omistajatahot nimeävät hallituksen. Osakeyhtiömalli toisi mukanaan toiminnan joustavuutta, talousvastuullisuuden lisääntymistä, selkeyttäisi valtionosuuskysymysten ratkaisua ja kaupungin rahoitusta sekä omistajaohjausta. Se korostaisi johtajuuden merkitystä ja vastuuta, mutta sinällään uutta rahaa teatteritoiminnan rahoittamiseen se ei toisi. Viime vuosikymmeninä yksityiset organisaatiomuodot ovat vallanneet alaa erityisesti teatterikentällä. Yksityisyyden vahvuuksina on koettu nopean ja joustavan toiminnan ja päätöksenteon mahdollisuus, pitkäjännitteisemmän taloussuunnittelun mahdollisuus oman taseen avulla, oma hallitus, omistajapohjan laajentamisen mahdollisuus (esim. alueellisuus), useamman
8 vuoden raamisopimusten teko kunnan kanssa sekä viime aikoina erityisesti valtionosuuksien tuloutuminen organisaation omaan kassaan. Alla on listattuna ne keskeisimmät asiat, jotka muuttuisivat Kemin kaupunginteatterin siirtyessä osakeyhtiömalliin: Teatterin rahoitus kaupungilta tulisi avustuksena eikä esimerkiksi vakansseina Teatterilla olisi mahdollisuus kilpailuttaa itsenäisesti tarvitsemansa palvelut ja löytää tätä kautta tehokkaimman tavan toimintansa organisoimiseen Osakeyhtiömuoto loisi perustan teatterin taloudenpidon vastuullisuudelle Osakeyhtiömuoto lisäisi teatterin halukkuutta kehittää omaa tulonhankintaa Osakeyhtiömuoto tarjoaisi ratkaisun myös Kemissä käytävään keskusteluun valtionosuuksien tuloutumisesta Omistaessaan 100 % osakeyhtiön osakkeista kaupunki päättäisi hallituksen kokoonpanon ja yhtiön strategiset linjaukset yhtiökokouksessa Heikkouksina yksityisissä organisaatiomuodoissa on koettu taloudellisten riskien kantaminen omassa organisaatiossa, kaupungin sitoutumisen epävarmuus pitkällä tähtäimellä, omistajaohjauksen välillisyys sekä henkilöstön pelot työsuhteidensa turvallisuudesta kunnallisiin virkoihin verrattuna. 5. Yksityistäminen kaupunkien kulttuurilaitoksissa Kaupunkien kulttuurilaitoksia on useissa kaupungeissa yksityistetty siten, että ne eivät ole suoraan osana kaupungin organisaatiota. Tällöin kysymys on laitosten muuttamisesta organisaatioina yksityisoikeudellisiksi yhteisöiksi. Teatterikentällä tämä on tilanne useimmissa kaupunginteattereissa, joissa käytössä on toiminnan pohjana yhdistyksiä, säätiöitä ja voittoa tavoittelemattomia osakeyhtiöitä. Kaupungin kulttuurilaitosten tapauksessa täytyy kuitenkin lähtökohtaisesti korostaa sitä, että yksityistämisessä on aina kysymys hallintorakenteen uudistamisesta ja joustavamman organisaatiomuodon hakemisesta. Yksityistämisellä ei yhdestäkään kaupunginteatterista ole pyritty muodostamaan voittoa tavoittelevaa yhtiötä. Myöskään kaupunkien pitkäjänteisen sitoutumisen merkitystä taidelaitostensa rahoitukseen ei yksityistämisellä sinänsä voi muuttaa Hallintomallien talousvaikutukset Talousvaikutuksien kattava arviointi tarvitsee tuekseen hyvin yksityiskohtaisen tarkastelun, johon tämän työryhmän aikataulun puitteissa ei ollut mahdollista mennä. Kuitenkin yleisesti voidaan
9 todeta, että Suomessa kunnalliset teatterit ovat tilastoissa kustannustehottomimpien joukossa. Yksityisoikeudellinen toimintamalli on tuonut usealle teatterille laajempaa taloudellista vastuunottoa ja halua omaan tulon hankintaan. Alla on listattu keskeisimmät talousvaikutukset yksityisoikeudellisessa mallissa Kemissä: Kaupungin avustus täytyy määritellä suhteessa uuteen toimintamalliin, jossa valtionosuudet tuloutuvat suoraan teatterille Kemin kaupunginteatteri pysyy mukana mahdollisissa valtionosuuksien korotuksissa ja henkilötyövuosien lisäämisissä Osakeyhtiömuotoiselle teatterille tulisi rakentaa riittävän vahva tase Osakeyhtiömalli antaa nykyistä paremmat edellytykset tulonhankinnan lisäämiseen ja nykyistä vahvemmalle talousohjaukselle Tulevaisuudessa omistajapohjaa voidaan haluttaessa laajentaa. Tämä vaihtoehto nousee esille, pohdittaessa entistä laajempaa toimintasädettä ja oikeudenmukaisempaa kustannustenjakoa 5.2. Valtionosuuskysymys Kemissäkin käytävään keskusteluun valtionosuuksien kohtalosta tarjoaisi osakeyhtiömalli ratkaisun. Opetusministeriö voi kohdentaa valtionosuudet suoraan osakeyhtiölle edellyttäen, että sen yhtiöjärjestyksessä on poissuljettu osinkojen jakaminen omistajille. Mikäli teatteri siirtyy kaupungin organisaatiosta osakeyhtiömuotoiseksi, on henkilötyövuosimäärä aiemmissa vastaavissa tapauksissa katsottu siirtyvän uuden ylläpitäjän käytettäväksi. Täytyy todeta, että henkilötyövuosiin pohjautuva valtionosuusmalli ei ole erityisen kustannustehokkuuteen kannustava ja sen jatkuvuutta ei pitkälle tulevaisuuteen ei voida taata Tilakysymys Kemin kaupunginteatterin toimitilat kulttuurikeskuksessa jouduttiin syksyllä 2018 sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Vaikka työryhmän toimeksiantoon ei suoranaisesti kuulu tilakysymyksen pohdinta, on syytä tässä yhteydessä todeta, että tilakysymys liittyy teatterin toimintakonseptiin ja siihen minkälaista teatteria tiloissa voidaan esittää ja toisinpäin minkälaiset tilat tuleva toimintakonsepti vaatii. Tila-asiaa tuleekin pohtia rinnan toimintakonseptin kanssa ja merkittävänä osana teatterin taloutta ja kaupungin taloudellista panosta teatterin toimintaan. Juuri tällä hetkellä teatterin väistötilojen vaatiessa merkittäviä taloudellisia panostuksia ja sitoutumista niin muutostöihin kuin ulkoisiin vuokrakuluihinkin olisi syytä pohtia huolellisesti
10 luovutaanko nykyisistä kulttuurikeskuksen tiloista kokonaan, peruskorjataanko niitä ja voiko teatteri toimia nykyisissä kieltämättä epäkäytännöllisissä väistötiloissa vielä jonkin aikaa? Teatterinjohtajan näkemyksen mukaan teatteri ei voi toimia nykyisissä väliaikaisiksi tarkoitetuissa väistötiloissa enää kauaa. On syytä myös pohtia, voidaanko teatterin tarvitsemat ns pysyvät toimitilat rakennuttaa kestävällä ja taloudellisella tavalla uudisrakennuksena keskusta-alueelle esim osana uutta kaupunkikeskustaa pikaisella aikataululla esim ulkopuolisen rakentajan ja rahoittajan toimesta? Samalla on syytä myös pohtia, voidaanko tila rakentaa laajemminkin kuin vain teatterin toimintoja palvelevaksi? 6. Seudullinen yhteistyö Yksi mahdollisuus teatteritoiminnan hallinto- ja toimintamallin kehittämisessä voisi olla seudullisen yhteistyön tiivistäminen. Kemin ja Rovaniemen kaupunginhallitusten yhteistyöneuvotteluissa nousi esiin mahdollisuus tiivistää Kemin ja Rovaniemen teatterien yhteistyötä. Yhteistyön avulla voitaisiin todennäköisesti saavuttaa jonkin verran lisää tehokkuutta ja kustannussäästöjä. On syytä huomata, että teatterin kotipaikan ja hallinnon siirtyminen Rovaniemelle siirtäisi myös teatterin valtionosuudet tuloutettavaksi uudelle ylläpitäjäkaupungille eli Rovaniemelle. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sopimuspohjaista yhteistyötä myös muiden teatterialan toimijoiden kanssa olisi varmaankin tarpeen pohtia uutta toimintamallia mietittäessä. Muiden Meri-Lapin seudun kuntien halukkuutta ja mahdollisuutta osallistua Kemin kaupunginteatterin vahvasti seudullisia teatteripalveluja tuottavan toimijan kustannustenjakoon on tiedusteltu osana vastaavia selvityksiä jo aiemminkin. Pohjautuen aikaisempiin selvityksiin, oletetaan ettei naapurikunnilla ole kovinkaan suurta mielenkiintoa nykyistä oikeudenmukaisempaan kustannustenjakoon. Naapurikuntien talouden näkökulmasta itsekkäästi katsottuna he saavat teatteripalvelut sekä niiden positiiviset vaikutukset nykyisellä toiminta- ja rahoitusmallilla kaikkein edullisimmalla mahdollisella tavalla tuotettuna. Toisaalta Kemin näkökulmasta (maksutulot, käytetyt oheispalvelut) teatteri tarvitsee asiakkaita myös lähialueelta. Naapurikuntien mahdollisuutta osallistua hallintomalli- ja kustannustenjakoselvitykseen tiedusteltiin osana raporttia. Simon kunta käsitteli asiaa ja kunnanhallitus päätti kunnanjohtaja Marttilan esityksestä suhtautua myönteisesti yhteistyöhön niukka taloudellinen liikkumavara huomioiden. Tornion kaupungin sivistystoimenjohtaja Halmkrona esitti, että osallistumista pohditaan vuoden 2020 talousarviota tehdessä, mutta lautakunta oli sitä mieltä, että asiaa ei ole syytä edes pohtia. Keminmaan kunnassa päätettiin vs sivistystoimenjohtaja Matinlassin esityksestä olla osallistumatta selvitykseen tai kustannuksiin. Tervolan kunnasta tiedusteluun ei vastattu lainkaan.
11 7. Pohdintaa toimintamallista Viime vuosina on nähty erityisesti teatterikentällä liikettä kunnallisista yksityisiin organisaatioihin, mutta myös toiseen suuntaan. Hallintomalli sinänsä ei takaa teatterin menestystä, vaan taidelaitosten on löydettävä omistajiensa kanssa selkeä yhteinen näkemys millä tavalla ja minkä muotoisena ja millä taloudellisilla resursseilla niitä kaupungissa halutaan pitkällä tähtäimellä kehittää. Hallintomallin on noustava näistä perustehtävän määrittämistä lähtökohdista käsin. Näin ollen ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä mallia, jonka mukaan teattereiden tai orkestereiden hallintomalleja tulisi Suomen kaupungeissa kehittää. Teatterin Tiedotuskeskus Tinfo:n johtaja Hanna Helavuori totesi YLE:n haastattelussa marraskuussa Rovaniemen teatterin osalta, että Teatterin muoto ei ole kauhean olennainen asia eikä ongelman ydin. On toimivia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja säätiöitä sekä kunnallisia teattereita. Oikeastaan kaikissa muissa paitsi kunnallisissa teattereissa voidaan järjestää asioita joustavasti. Yksityisten yritysten saaminen mukaan merkittävällä tavalla teatteritoiminnan rahoittamiseen on hyvin haasteellista, lähes mahdotonta, myös Kemin kaupunginteatterin nykyisellä toimintamallilla ja kustannus- rakenteella. Teatterilla on kunnallisen ammattiteatterin organisaatio, oma suuri toimitila ja kassan kautta saatavilla myyntituloilla (pääsylipputulot v.2016, euroa) kyetään kattamaan vain noin 15 prosenttia teatteritoiminnan käyttömenoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyisillä katsojamäärillä pitäisi yhden teatterilipun hinnan olla lähes 100 euroa, jotta sillä voitaisiin kattaa tuotannon kustannukset. Kemin teatterin jalkautuminen esim. paikallisiin ravintoloihin tai kulttuuritiloihin naapurikuntiin lisäisi teatterin vaikuttavuutta naapurikunnissa, mutta ympäristökuntien taloudellisen tuen puuttuessa, ei toisi kustannussäästöjä kemiläisille veronmaksajille, todennäköisesti päinvastoin. Voitaisiinko eläkeläisiä, opiskelijoita ja työssäkäyviä kuntalaisia osallistaa nykyistä enemmän teatterin tekoon ja lisätä teatterin vaikuttavuutta ja sen psykososiaalisia positiivisia vaikutuksia? Voisiko Kemin teatteri toimia myös kesäteatterina tuottavana teatterina esimerkiksi yhteistyössä paikallisten harrastajien kanssa? Voisiko toisaalta teatterin toiminta olla kesäteatterin toiminnan mahdollistamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi jaksottaista, jolloin voitaisiin avata teatterin tilat ja välineet esim harrastajaryhmien käyttöön tai muille kulttuuritapahtumille? Olisiko tällaisilla toimintavoilla mahdollista synnyttää kuntalaisten elämässä ja arjessa vahvasti mukana oleva teatteri, lisätä tilojen käyttö- ja täyttöastetta ja monipuolistaa kaupungin kulttuurielämää ja luoda vetovoimaa kaupunkiin nykyistä enemmän? Esimerkkejä uudenlaisesta teatteriyhteistyöstä tarjoavat mm. Lahdessa vuosina toteutettu Avoin näyttämö- hanke sekä tanssiteatteri Minimin ja Riihimäen teatterin uudet yhteistyömallit. Voisiko näistä malleista löytyä omalta osaltaan ideoita kemiläisen mallin kehittämiselle. Lahden avoimen näyttämön toiminnassa korostuivat jalkautuminen ulos teatterista,
12 monipuolinen yhteistyö ja verkostoituminen. Avoimen näyttämön toiminnan muotoja olivat soveltavan teatterin projektit, soveltavan ja taiteellisen työskentelyn rinnakkaisprosessit, yleisötyö eri muodoissaan sekä taiteelliset tuotannot. Tanssiteatteri Minimi ja Riihimäen Teatteri puolestaan solmivat kolmi- vuotisen yhteistyösopimuksen, jossa teatterit jakavat tuotantovastuuta sekä kiertävät esitysten kanssa Kuopion ja Riihimäen lisäksi myös muissa kaupungeissa. Kyseessä on uudenlainen yhteistyömuoto suomalaisella teatterikentällä. Ammattiteatterit ovat kasvavassa määrin viime vuosina kokeilleet esitysvierailuja ja yhteistuotantoja, mutta kokeilut ovat jääneet onnistumisineen ja haasteineen yksittäisten kokeilujen ja hankkeiden tasolle. On kiinnostavaa nähdä, kuinka kahden teatterin yhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen edistää tulevaisuudessa erilaisia yhteistyömuotoja laajemminkin näyttämötaiteen kentässä, toteaa Suomen Teatteri ry:n toimitusjohtaja Tommi Saarikivi. Kemin teatterikin toteuttaa parhaillaan Kemin 150 vuotta juhlan kunniaksi yllä kerrotun mallin mukaista Ihmekaupunki, tarinoita Kemistä- yhteisöteatteria yhdessä kuntalaisten kanssa. On mielenkiintoista seurata ja arvioida tämän, jo nyt paljon positiivista palautetta saaneen, projektin tuloksia ja vaikutusta osana kemiläistä teatteritoimintaa. On syytä huomata, että alueella on poikkeuksellisen paljon korkeatasoista ja monipuolista opetusta antavia oppilaitoksia mm. ammattiopisto Lappia, Lapin AMK ja vapaan sivistystyön opetusta antava Kivalo-opisto. Tiivis yhteistyö alueen oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden sekä paikallisten harrastajateatterien kanssa ja heidän osaamisensa kehittäminen ja osallistaminen voisivat tarjota yhden mahdollisuuden toimintakonseptin kehittämiselle. Voisiko Kemin teatterin toimintamalli pohjautua nykyistä vahvemmin verkostomaiseen malliin yhteistyössä em toimijoiden kanssa? Voisiko teatteri ja kulttuurikeskus laajemminkin toimia osana esimerkiksi ammattiopisto Lappian oppimisympäristönä? Kemi on tunnettu rajoja rikkovista ja jopa hulluista ideoista. Teatteritoiminnan turvaaminen myös Kemin kaltaisessa pienessä ja taloudellisilta resursseiltaan hyvin rajallisessa kaupungissa vaatii luovuutta, kekseliäisyyttä ja laaja-alaista yhteistyötä, ehkä täytyisi pyrkiä kehittämään oma Keminmalli. Kemiläisessä mallissa kehittämisen kulmakivinä voisivat olla taloudellisuus, joustavuus, ketteryys, kaupunkilaisten osallistaminen, verkostomaisuus sekä elin- ja vetovoiman luonti kaupunkiin. Voitaisiinko mennä uudistuksessa niin pitkälle, että uudessa kemiläisessä mallissa teatteri olisi kulttuuri- ja elämystuotannon sydän, joka omien näytäntöjen lisäksi avaisi tilat muullekin kulttuurille, tukisi toiminnallaan muuta kaupungin kulttuuritoimintaa, rikkoisi taidelajien välisiä rajoja ja mahdollistaisi uusi ja erilaisia kulttuurielämyksiä, tekisi valtakunnallisesti uutta ja erilaista kulttuuria kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti laajan yhteistyöverkoston kanssa?
13 Toimintamallia pohdittaessa on syytä muistaa, että kaupunginteatterin valtionosuudet pohjautuvat ammattimaiseen teatteritoimintaan. 8. Toimenpide-ehdotukset Työryhmän tehtävänä oli selvittää teatterin organisoitumismuotoja ja toimintamallia. Edellä on esitetty toteutuneiden lukujen valossa teatterin toimintaa ja taloutta sekä selvitetty eri hallintomallien todennäköistä merkitystä ja vaikutusta teatteritoimintaan. Selvityksen painopiste on eri organisoitumismuotojen (hallintomallin) selvityksessä. Hallintomallin osalta olisi perusteltua selvittää tarkemmin osakeyhtiömallia, joka toisi teatterin johtamiseen ja talouden hallintaan dynaamisuutta. Lisäksi osakeyhtiömuoto mahdollistaisi teatterin omistajakunnan laajentamisen joustavasti. Ehkä olisi syytä selvittää myös selvityksen ohjausryhmänä toimineessa konsernijaostossa käydyn keskustelun mukaisesti ei pelkästään teatteritoiminnan yhtiöittämistä vaan myös laajemmin kaupungin vapaa-aika- ja kulttuuripalveluiden yhtiöittämistä ja ottaa selvitykseen mukaan myös orkesteritoiminta ja tapahtumatuotanto sekä kongressimyynti. Näin saataisiin syntymään synergiaetuja, luotaisiin taseeltaan riittävän vahva, toimintakykyinen ja tehokas elämystuotantoyhtiö luomaan kaupunkiin elinvoimaa, vetovoimaan, hyvinvointia ja kulttuurielämyksiä. Ellei valmiutta osakeyhtiömalliin löydy olisi perusteltua koota vetovoimaa tuottavat palvelut kaupunkiorganisaation sisällä laajemmin ja tiiviimmin yhteen ja mahdollistaa yhteistyön tiivistyminen myös hallinnollisesti ja taloudellisesti, samalla on syytä pohtia tarvitaanko toimintaa koordinoimaan ja johtamaan oma kulttuurijohtaja, joka voisi toimia myös yhteyshenkilönä kolmannen sektorin toimijoihin. Teatterin toimintakonseptin kehittäminen puolestaan tarjoaa lukemattomia vaihtoehtoja ja sen tarkempi selvittäminen vaatii muutamien merkittävien reunaehtojen määrittämistä. Toimintakonseptia ei ole kovin yksityiskohtaisesti ja laajasti pohdittu, koska siitä päättäminen on ennen kaikkea poliittisesti päätettävä ja linjattava asia. Jatkotyöskentelyn kannalta olennainen kysymys on: Minkälaista teatteria Kemissä halutaan tehdä ja millaisilla resursseilla sitä ollaan valmiita tekemään? Kun yllä olevaan kysymykseen on saatu vastaus, on syytä jatkoselvittää hallintomallia ja teatterin toimintakonseptia osana sitä asiaan perehtyneiden ammattilaisten toimesta muutamien valittujen vaihtoehtojen pohjalta. Sen jälkeen on perusteltua verrata selvityksen pohjalta uusien vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja nykytilaan. Mihin toimintamalliin selvitystyön pohjalta päädytäänkään, tulisi teatterin kuten myös koko kulttuuriosaston toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta mitata ja arvioida nykyistä tehokkaammin.
14 Työryhmä näkee erittäin tärkeänä, että teatteritoiminta Kemin kaupungissa jatkuu perusteellisen selvitystyön pohjalta valitun toimintamallin puitteissa ja että teatteritoiminalle, ehkä laajemminkin kemiläisille kulttuuritoimijoille, osoitetaan terveet ja tarkoituksenmukaiset toimitilat kestävällä ja taloudellisella tavalla pikimmiten kaupungin talouden sallimissa puitteissa. Pohdintaa toimintamallista osiossa nostetaan esiin monia kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastaus perusteellisen selvityksen ja pohdinnan perusteella. Työryhmän mielestä olisi perusteltua jatkaa hallintomallin ja toimintakonseptin osalta selvitystyötä seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: 1. Teatterin, mahdollisesti myös muutamien muiden kulttuurilaitosten, hallintomallin muuttaminen osakeyhtiömalliksi ja sen myötä yhteistyön tiivistäminen niin kaupungin sisällä kuin myös pitemmällä aikajänteellä seudullisesti. 2. Laajaan verkostomaiseen yhteistyöhön mm oppilaitosten ja järjestöjen kanssa pohjautuvan teatterin, mahdollisesti laajemminkin kulttuuritoiminnan, ns. Kemin-mallin selvittäminen ja kehittäminen sekä sen vertaaminen nykyiseen toimintamalliin. Työryhmä on raportissa ja esityksessään yksimielinen.
15 Lähteet; Oulun kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin hallintomalleihin liittyvä selvitystyö, Tuomas Auvinen 2009 Kajaanin kaupunginteatterin liikelaitoselvitys, Ilkka Laasonen 2007 Kemin Kaupunginteatterin toimintakertomukset vuosilta 2016 & Teatteritilastot, Tinfo - Teatterin tiedotuskeskus Kemin kaupungin tilinpäätös 2017
LOPPURAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA 2010-2012 Toimintamallin selvitys kaupunginteatterissa
LOPPURAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA 2010-2012 Toimintamallin selvitys kaupunginteatterissa SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmä 2 2. Nykytilan kartoitus 3 2.1 Vahvuudet ja mahdollisuudet
LisätiedotLaskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,
LisätiedotOrkesterin toimintamallin selvitys
2010 Orkesterin toimintamallin selvitys Talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 11.1.2010 Sisällysluettelo 1 Toimeksianto ja työryhmän jäsenet... 3 2 Nykytilan kartoitus... 3 3 Kehittämisesitykset... 3
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen
LisätiedotYhdistys- tai säätiöpohjainen teatteri EDUT budjettivuosi ei rajoita omaa suunnittelua, mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun valtionosuudet
HALLINTOMUOTOJA Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisoopperan lisäksi Suomessa toimii 56 ns. VOS-teatteria, joista 13 ryhmiä tai ns. pienteattereita ja 11 on tanssiteattereita. Rovaniemen teatteriin
LisätiedotYhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet
Yhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet Riitta Ekuri 15.9.2016 15.9.2016 Page 1 Mitä ovat tukipalvelut Ekuri Haapanen Korhonen Kuntamarkkinat 2016 Tässä esityksessä tarkastellaan
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)
Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotOhjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.
Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014
LisätiedotYlläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2
Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla
LisätiedotKotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella
Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
LisätiedotJohda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö
Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia
LisätiedotVapaa-ajanlautakunta Kulttuuri
Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri KAUPUNGINHALLITUS KH 10.6.2013, 219 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2017 laatimisohjeet, Talouden tasapainottaminen: 1) toimielimien tulee tehdä osana ensi vuoden
LisätiedotAmmattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011
Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotOmistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa
Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas
KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON
LisätiedotSeutufoorumi
Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti
LisätiedotMahdollisuus epäonnistua -
Mahdollisuus epäonnistua - Muuramen Hyvinvointi Oy:n perustaminen ja kuoppaaminen Sami Niemi Uskalla kokeilla - verkostofoorumi 16.11.2016 1 Tehtäväksi anto sotekokonaisuuden uudistamiselle Muuramen kunta
LisätiedotMuokattu Muokattu Muokattu Muokattu
Uusimaa 2019 Muokattu 24.4.2018 Muokattu 9.5.2018 Muokattu 23.5.2018 Muokattu 12.6.2018 Omistajapolitiikka omistamisen periaatteet 1. Soveltamisala Omistajapolitiikka määrittää maakunnan tytäryhtiöiden,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotVapaa-ajanlautakunnan esittelijä
Rovaniemen Teatteri Sopimus 2018 SOPIMUSOSAPUOLET Lapin Alueteatteriyhdistys ry Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Sari Alatalo Teatterijohtaja Kari Väänänen Vapaa-ajanlautakunta Vastuuhenkilö: Vapaa-ajanlautakunnan
LisätiedotTampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.
Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotK E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I
K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I S T R AT E G I AT Y Ö 2 0 1 8-2 0 2 5. S T R AT E G I A A P Ä I V I T E T Ä Ä N V U O S I T TA I N. KPKO - MISSIO & VISIO Missio: Jalostamme
Lisätiedot1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus
1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus Mitä mieltä olette työryhmän esityksistä: Lain soveltamisalan laajentaminen (1 ) Kulttuurikenttä on muuttunut uusien
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti
Työryhmä 4: Kuntatalous ja tukipalvelut Loppuraportti Kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän kokoonpano Kuntatalouden nykytilanne Vuosina 2000 2009 seudun viiden kunnan vuosikate on ollut jonain vuonna
LisätiedotTalous ja omistajaohjaus
Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt
Lisätiedot1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3.
1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. Oulun oopperan tulevaisuus 4 4. Oulun oopperan uusi toimintamalli 4 4.1. Tuottajuuden
LisätiedotUudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013
Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina
LisätiedotPääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.
Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan
Lisätiedot+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v
TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2017
ROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 2017 Sisältö 1. Riskienhallintasuunnitelman perusteet... 3 2. Tilaliikelaitoksen merkittävimmät riskit... 3 2.1 Riskit... 3 2.1.1 Infrastruktuurin
Lisätiedot21 Lopuksi Kulttuuripalvelut
Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala
LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotKansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja
Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotKoha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotMuseoiden talous 2017
TILASTOKORTTI 3/2017 Museoiden talous 2017 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli yhteensä 247,2 miljoonaa (n = 149). Tämä on n. 2,6 miljoonaa vähemmän
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTARAPORTTI 2016
ROVANIEMEN KAUPUNGIN TILALIIKELAITOKSEN RISKIENHALLINTARAPORTTI 2016 Sisältö 1. Riskienhallintasuunnitelman perusteet... 3 2. Tilaliikelaitoksen merkittävimmät riskit... 3 2.1 Riskien toteutuminen 2016...
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen
Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu
LisätiedotKoha-SuomiOy:n perustaminen
Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa
LisätiedotLAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA
LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi
LisätiedotVUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET
VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET Sivela 24.1.2008 Tilaajapäällikkö Tuula Martikainen: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2007 kokouksessaan vuoden 2008 talousarvion.
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana
LisätiedotKunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?
1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,
LisätiedotKouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016
Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotYhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta
Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta
LisätiedotSonya Lindfors: Noble Savage. Zodiak Uuden tanssin keskus. Sanna Käsmä
Sonya Lindfors: Noble Savage. Zodiak Uuden tanssin keskus. Sanna Käsmä Kulttuurin rahoitusta on lisättävä ja tanssin asemaa vahvistettava Hallitusohjelmaan 2019-2023 on kirjattava sekä yleinen tavoite
LisätiedotKertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.
ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys Jyväskylän lukiokoulutuksesta
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys Jyväskylän lukiokoulutuksesta Selvitysryhmä: JKKY: Pekka Pirinen, Antero Hietamäki, Maarit Kaija JKL: Ari Hirvensalo, Eino Leisimo,
LisätiedotOSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS
OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS 2015-2016 Pilotissa mukana olevat TE-toimistot Hämeen TE-toimisto Kaakkois-Suomen Te-toimisto Kainuun TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto 2 Taustaa
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotMITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen
MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotKAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.12.2008 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 1 (5) 122 :n ylimääräinen yhtiökokous HEL 2018-010882 T 00 01 05 Päätös Käsittely päätti kehottaa kaupungin yhtiökokousedustajaa :n ylimääräisessä yhtiökokouksessa
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotMuseoiden talous 2018
Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016
Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore Cuporen raportissa Kuopion asukasluku 2016 on virheellinen,
LisätiedotPalvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen
KULTTUURILAUTAKUNTA JA 77 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/osasto Palvelu: palvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen talot ja -keskukset talot/-keskukset, käynnit kpl 278291 308889 220000 220000 100 71
LisätiedotKaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:
Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain
LisätiedotTalousarvio 2019 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja
Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 Kaupunginjohtaja 9.10.2018 Lahti rohkea ympäristökaupunki Eteläinen kehätie tuo uusia investointeja LUTin uudet opiskelijat Niemen kampukselle Lahti hakee Euroopan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen
HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotPalvelujärjestelmän yhtiöittäminen
Palvelujärjestelmän yhtiöittäminen Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus ja vaikuttavuusseminaari 10-11.11.2016 yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu veikko.vahtera@uta.fi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2014 1 (5) 5 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto hallintomalliselvityksestä HEL 2013-010294 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää antaa HKL:n hallintomalliselvityksestä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (9) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (9) Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-16:55 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotNeuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu
Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä Rovaniemi 24.4.2018, Keuruu 27.4.2018 Lähiruoan aluetaloudellinen hyöty Talous Komponenttien valmistus (Alueellisista raaka-aineista, korvaa
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotKuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä
Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä
LisätiedotKAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ
KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotSELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA
SELVITYS SETLEMENTTIEN YLLÄPITÄMIEN KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN VALTAKUNNALLISESTA HALLINNOLLISESTA JA/TAI TOIMINNALLISESTA RAKENTEESTA Minna Prunnila Liittokokous 22.11.2014 MITÄ SELVITETÄÄN Yhteistyö
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
Lisätiedot