1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus

Transkriptio

1 1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus Mitä mieltä olette työryhmän esityksistä: Lain soveltamisalan laajentaminen (1 ) Kulttuurikenttä on muuttunut uusien toimijoiden myötä. Tämän takia sovellusalan laajentaminen on tarpeellista. Lain tavoite (2 ) On tärkeää, että lain tavoitteena on ensisijaisesti edistää ammattimaista suomalaista esittävää taidetta. Kun taiteen itseisarvo on lähtökohtana, niin sen jälkeen on mahdollista toteuttaa myös taiteen ja kulttuurin välinearvo sekä välillinen merkitys yhteiskunnalle. Valtionosuuden tavoite (3 ) On tärkeää korostaa taiteellisia lähtökohtia taiteen monimuotoisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden ja alueellisen saavutettavuuden toteuttamisessa.

2 Valtionosuuden saamisen edellytykset (4 ) Edellytykset valtionosuuden saamiseen ovat monipuoliset ja kannatettavat. On perusteltua rajata vaadittavien henkilötyövuosien määrä vähintään viiteen, koska taideorganisaatio edellyttää riittävää henkilökuntamäärää vaativassa toimintaympäristössä. Valtionosuuden määräaikaisuus (5 ) o Kannatan x Määräaikaisuus on periaatteessa hyväksyttävää, mutta siitä aiheutuu myös suuria haasteita pitkäjänteiselle toiminnalle. Esityksessä määräaikaisuutta perustellaan mahdollisuudella ottaa valtionosuusjärjestelmään uusia toimijoita. Kuitenkin aikaisemmassakin järjestelmässä uusia toimijoita on voitu ottaa mukaan järjestelmään. Esteenä on ollut valtionrahoituksen rajallisuus sekä erikseen valtionrahoitukseen tehdyt säästöt. Valtion talousarviossa oleva henkilötyövuosimäärä on jäänyt jatkuvasti jälkeen todellisesta tilanteesta jo melko pian lain voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi Suomen Sinfoniaorkestereiden jäsenorkestereiden henkilötyövuosien vaje on jo yhteensä 157 henkilötyövuotta. Ehdotuksessa mainitaan usein tarve vaihtuvuuteen, vaikka tehtäväksi on annettu laadukkaan ja vaikuttavan toiminnan tukeminen. Laadukas ammatillinen toiminta edellyttää riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta. Pysyvyys mahdollistaa kehittymisen. Pitkäjänteisessä orkesteritoiminnassa, jossa kapellimestarit ja solistit kiinnitetään useita vuosia aikaisemmin, erityisesti kolmen vuoden määräaikaisuus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa suunnittelua. Lisäksi suomalaisessa järjestelmässä valtionrahoitus on kytkeytynyt kiinteästi kunnalliseen rahoitukseen. Kolmen vuoden määräaikaisuus valtionrahoituksessa vaikeuttaa myös kuntien tai muiden ylläpitäjien tilannetta, sekä lisää poliittisen käsittelyn epävakautta. Ja on huomioitava, että orkesterikentällä muusikoiden ja muun henkilökunnan työsopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Ministeriöllä on harkintavaltaa myös määräaikaisuuskategorioissa ja siinä arvioinnissa, missä ratkaistaan pääsy 6-vuotisen valtionosuuden piiriin ja tutkitaan

3 toiminnan laajuutta, monipuolisuutta ja taiteellista korkeatasoisuutta. Esityksen mukaisesti ministeriöllä on mahdollisuus perua hyväksyminen valtionosuuden piiriin, jos arvioinnissa käy ilmi, ettei toimija enää täytä valtionosuuden edellytyksiä. Tämän takia Suomen Sinfoniaorkesterit ehdottaa, että toimintayksikköjen oikeus valtionosuuteen olisi edelleen toistaiseksi voimassa olevaksi. Säännölliset tulosneuvottelut ministeriön kanssa ja säädösten mukainen raportointi takaisivat kuitenkin valtionapukelpoisuuden tai mahdollisuuden pudottaa toimija pois valtionosuuden piiristä jos kriteerit eivät täyty. Jos määräaikaisuudessa pysytään, niin on tutkittava mahdollisuutta muuttaa kategoriat 4- ja 8-vuotisiksi. Edellytykset hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi kuudeksi vuodeksi (5 ) Kriteerit hyväksymisestä valtionosuuteen kuudeksi vuodeksi ovat kannatettavia. Taiteellisen ja hallinnollisen johdon ammattimaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, mikä on positiivista. On kuitenkin huomioitava, että päätös perustuu ministeriön tekemään kokonaisharkintaan. Tarkoituksena on, että ministeriö pyytää lausuntoja Taikelta tai muilta asiantuntijoilta toimintaa koskevien edellytysten täyttymisestä. Koska Suomi on pieni maa asiantuntijalausunnoissa voi tulla vastaan jääviyskysymyksiä. Valtionosuuden perusteeksi vahvistettavan henkilötyövuosien määrän määräytymisen perusteet (6 ) Henkilötyövuosien määrän määräytymisen perusteet ovat kannatettavia. Uuden lain astuessa voimaan olisi tärkeää saada henkilötyövuosimäärä vastaamaan todellisia henkilötyövuosia ja lukuisista säästötoimenpiteistä johtuva vaje korjattua.

4 Vahvistettavien henkilötyövuosien minimimäärä (6 ) Koska päätös henkilötyövuosimäärästä tehdään valtion talousarvion rajoissa, valtiontalouden leikkaustoimenpiteet kuten indeksijäädytykset rapauttavat järjestelmää. Viisi henkilötyövuotta on toiminnan ammattimaisuuden kannalta kannatettava raja. Rahoitusta koskeva suunnitelma (6 ) Ministeriön rahoitussuunnitelman vahvistaminen vain kolmeksi vuodeksi on lyhyt aika. On tärkeää huomioita, että toimintayksikön henkilötyövuosimäärän olennainen aleneminen yhden vuoden aikana voi olla poikkeustilanne ja tilanne voi korjautua jo seuraavana vuonna. Valtionosuusprosentti (rahoituslaki 22 ) Valtionosuusprosentin nousu kahdella prosentilla esittävissä taiteissa auttaa hieman kompensoimaan pitkään jatkuneita leikkaustoimenpiteitä.

5 Esittävien taiteiden yhteinen yksikköhinta (rahoituslaki 35 ) Yhteinen yksikköhinta on kannatettava asia, kun kaikki taidelajit kuuluvat samaan esittävien taiteiden lakiin. Yksikköhintojen painottaminen (rahoituslaki 35 a ) o Kannatan x Painokertoimien kokoluokka on harkittava uudelleen. Painokertoimissa tulee huomioida orkesterien koko esim. Lappeenrannan kaupunginorkesteri contra suurempien kaupunkien orkesterit. Työntekijämäärän (muusikot ja toimisto) ollessa pieni ei voida velvoittaa tekemään samassa suhteessa vaadittuja painokertoimia kuten mm. alueellista työtä tai kiertueita, koska orkesterin koko ja budjetti eroavat merkittävästi suurten kaupunkien orkesterien budjeteista. Lisäksi miten taataan Saimaa Sinfonietta -yhteistyö jatkossa, jos yleisavustukset ja harkinnanvaraiset avustukset poistuisivat? Miten OKM-rahoitus järjestyisi tässä tapauksessa, jossa Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit ovat sopineet kaupunkien johdon tasolla yhteistyön kehittämisestä ja kirkastamisesta tulevina vuosina sekä ottaneet mm. Lappeenrannassa Saimaa Sinfoniettan osaksi kaupungin kehittämisstrategiaa. 3. Kaikille yhteiset kysymykset Tulisiko uudistus toteuttaa siinäkin tapauksessa, että järjestelmään ei ole osoitettavissa lisärahoitusta? o Kyllä

6 0 Ei X Kommentteja miljoonan lisärahoitus tarvitaan, jotta järjestelmän vajeet voidaan korjata ja uusia toimijoita voidaan ottaa mukaan. Vaikuttaako järjestelmä ymmärrettävältä ja toimivalta? 0 Kyllä X o Ei Kommentteja Järjestelmä on ymmärrettävä ja toimiva, jos lain tullessa voimaan saadaan riittävä lisärahoitus. Milko Vesalainen intendentti Suomen Sinfoniaorkesterit r.y:n hallituksen jäsen