Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista* Juuso Vanhala VTT, ekonomisti suomen Pankki * Tämä kirjoitus esittelee Helsingin yliopistossa tarkastettua väitöskirjaani Essays on Labor Market Frictions, Technological Change and Macroeconomic Fluctuations. Vastaväittäjänä oli professori Espen Moen (Norwegian School of Management) ja kustoksena professori Klaus Kultti (Helsingin yliopisto). l aajamittaiseen ja jatkuvaan talouden rakenteelliseen uudistumiseen, työpaikkojen jatkuvaan syntymiseen ja tuhoutumiseen viitataan usein schumpeteriläisellä luovan tuhon käsitteellä. ihanteellisesti luovassa tuhossa tuotantoyksiköt tuhoutuvat ja tuotannontekijät vapautuvat tuottavampaan käyttöön, yritykset ja työntekijät yhdistyvät aiempaa tuottavammin, jolloin talous toimii aiempaa tehokkaammin ja tuottavammin. kun tuotantorakenteen uudistumiseen liittyy kitkaa ja jäykkyyksiä, todellisuus ei ole näin joustava. esimerkiksi euroalueella työttömyysaste oli vuonna 2006 noin 7,5 %jasamaan aikaan yritykset ilmoittivat rekrytointiongelmista. tämä samanaikainen tyydyttämätön työn kysyntä ja tarjonta viittaa työmarkkinoiden kohtaanto ongelmiin. työmarkkinoilla virrat työttömyyteen ja sieltä ulos ovat varsin merkittäviä, vaikka muutokset työttömyysasteessa ovatkin suhteellisen pieniä. oecd maissa virrat niin työttömyyteen kuinsieltä ulos ovat tyypillisesti vuositasolla noin 10 prosenttia työvoimasta. etsintä ja kohtaantomalleissa rakenteelliseen uudistumiseen ja uudelleen allokaatioon liittyviin kitkoihin suhtaudutaan vakavasti. Peter diamondin (1982), dale Mortensenin (1982) ja Christopher Pissaridesin (1985) tutkimukset johtivat tasapainotyöttömyyden malleihin, joista on tullut työmarkkinoiden tutkimuksessa yleisimmin käytetty teoreettinen kehikko. sen sijaan että mallissa keskityttäisiin työn reaalipalkkakustannuksiin ja työn kysynnän määrään, diamond Mortensen Pissarides mallissa keskeisen sijan saavat talouden jatkuvaan rakenteelliseen uudistumiseen liittyvät työmarkkinavirrat ja kitkat. työmarkkinoiden kohtaantomallien useiden realististen piirteiden ja kohtuullisen helpon muokattavuuden ansiosta niitä on alettu aivan viime vuosina sisällyttää myös makrotaloudellisiin malleihin, muun muassa uuskeynesiläisiin dsge mallei 12

2 KAK 1/2008 hin, joissa työmarkkinat on perinteisesti mallinnettu jokseenkin puutteellisellatavalla. Monista makromalleistahan puuttuu kokonaan työttömyys. Väitöskirjani liittyy kolmeen viime aikoina aktiivisesti tutkittuun etsintä kohtaantomallien sovellusalueeseen. ensimmäiset kaksi esseetä liittyvät pitkän aikavälin talouskasvuun ja tekniseen kehitykseen sekä työmarkkinoiden vuorovaikutukseen; kolmas essee puolestaan tarkastelee työmarkkinakitkoja lyhyen aikavälin makrotaloudellisten vaihteluiden näkökulmasta. Vaikka esseissä analysoidaan työmarkkinoilla tapahtuvaa jatkuvaa uudelleen allokoitumista niin pitkän kuin lyhyen aikavälin näkökulmasta, säilyy niissä yhteinen työmarkkinoiden kehitykseen liittyvä tekijä: työttömyys kuuluu aina jossain määrin uudelleenallokaation luonteeseen. ensimmäisessä esseessä tarkastellaan tekniseen kehitykseen perustuvan talouskasvun vaikutuksia työttömyyteenniin sanotun vuosikertamallin avulla. tekninen kehitys johtaa vuosikertamallissa uusien työpaikkojen syntymiseen ja vanhojen tuhoutumiseen (luovaan tuhoon), kun uudet teknologiavuosikerrat syrjäyttävät edeltäjiään. aiemmassa kirjallisuudessa esiintyneen pääoman vanhenemisvaikutuksen lisäksi tässä tutkimuksessa huomioidaan teknisen kehityksen vaikutus työnhakijoiden osaamisen ja avoinna olevien työpaikkojen osaamisvaatimusten väliseen kohtaantoon. osaamisen kohtaamattomuus on tyypillistä, kun uusien työpaikkojen tuotantoteknologiat ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset poikkeavat työnhakijoiden aiempien työpaikkojen tyypillisesti vanhemmista tuotantoteknologiavuosikerroista ja niihin liittyvästä teknologiaspesifistä osaamisesta. esimerkiksi talouden tuotantorakenteen muuttuessa osa työntekijöistä saattaa joutua vaihtamaan alaa, tai pienemmässä mittakaavassa, yritysten välillä saattaa olla eroja vaikkapa tietotekniikan hyödyntämisessä. Vuosikertakohtaantomallien perustuloksen mukaan teknisen kehityksen nopeutuminen tyypillisesti kasvattaa tasapainotyöttömyyttä (aghion ja howitt 1994; Mortensen ja Pissarides 1998). Vuosikertamallissa aiempia vuosikertoja tuottavampaa teknologiaa käyttävät ja korkeampia palkkoja maksavat uudet yritykset syrjäyttävät edeltäjiään. Vanhempien yritysten kannattavuus heikkenee, koska palkat nousevat niissäkin, heijastaen uusien työpaikkojen tuomia vaihtoehtoisia, paremmin palkattuja mahdollisuuksia työntekijöille. näissä malleissa oletetaan, että vanhojen työpaikkojen työntekijät soveltuvat täysin uusiin työpaikkoihin, joten vanhojen yritysten on korotettava palkkoja pitääkseen kiinni työntekijöistään. kasvavat palkkakustannukset heikentävät yritysten kannattavuutta ja johtavat suurempaan työpaikkojen tuhoutumiseen ja korkeampaantyöttömyyteen. nopeasti nousevien palkkojen hintana ovat lyhyemmät työsuhteet ja korkeampi työttömyys. Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä kohtaantomallin vuosikerta ajattelu laajennetaan fyysisen pääoman lisäksi koskemaan myös inhimillistä pääomaa. työntekijät kartuttavat töissä ollessaan inhimillistä pääomaa, mutta tämä osaaminen on spesifiä työpaikan tuotantoteknologialle, jolloin työssä karttunut kokemus ei ole täysin siirrettävissä tai relevanttia uusissa työpaikoissa. työsuhteen päättyessä työntekijöistä tulee työttömiä ja he alkavat etsiä uutta työpaikkaa. uuteen työpaikkaan soveltuva osaaminen riippuu uuden ja vanhan työpaikan käyttämän tuotantoteknologian välisestä teknologisesta etäisyydestä. työttömyyden aikana työntekijän inhimillinen pääoma rapautuu. 10

3 Juuso Vanhala tässä mallissa inhimillisen pääoman vuosikertaspesifisyys hillitsee vanhojen työpaikkavuosikertojen palkkojen nousua suhteessa uusientyöpaikkojen palkkoihin. kun työntekijöiden relevantti osaaminen suhteessa uusiin työpaikkavuosikertoihin ajan kuluessa rapautuu, työntekijän tuottavuus ja ansionäkymät uusissa työpaikoissa heikkenevät. hitaampi palkkakehitys pidentää yritysten kannattavaa elinikää ja johtaa vähäisempään työpaikkojen tuhoutumiseen ja alhaisempaan työttömyyteen. työssä tarkastellaan työpaikkojen syntymistä ja tuhoutumista käyttäen erilaisia oletuksia teknisen kehityksen ja osaamisen rapautumisen välisestä suhteesta. analyysin johtopäätös on, että vuosikertamallin tulokset kääntyvät päinvastaisiksi, kun työntekijöiden inhimillinen pääoma on riittävän spesifiä ja osaamisen rapautuminen nopeaa. teknisen kehityksen nopeutuminen johtaa työttömyyden laskuun, joskin sen hintana on maltillisempi palkkakehitys. toisessa esseessä tutkitaan teknisen kehityksen vaikutusta työntekijöiden työllistymiseen koulutustaan vastaavasti sekä työttömyyden kohdentumisen jakautumiseen työntekijöiden välillä, joilla on erilainen koulutustaso. tutkimus liittyy oecd maissa viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen rakenteelliseen muutokseen niin osaamisen kysynnässä kuin sen tarjonnassa. Yhtäältä osaamisen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, muun muassa osaamiseen painottuvan teknisen kehityksen vetämänä. toisaalta osaamisen tarjonta on oecdmaissa kasvanut, kun yhä suuremmalla osalla työntekijöitä on toisen asteen koulutus. samanaikaisesti osaamiseen liittyvät kohtaanto ongelmat ovat kasvaneet, kun yritykset ilmoittavat sopivan työvoiman puutteesta ja joissakin maissa ylikoulutus on noussut työmarkkinoilla keskeisesti vaikuttavaksi ilmiöksi. esseessä tutkitaan yritysten ja työntekijöiden allokoitumista työmarkkinoilla kohtaantomallissa, jossa sekä yritysten että työntekijöiden puolella markkinoita on heterogeenisuutta. james albrechtin ja susan Vromanin (2002) kohtaantomallissa tarkastellaan yritysten vakanssien allokoimista korkean ja matalan tuottavuuden työpaikkojen välillä ja toisessa esseessä heidän tutkimustaan laajennetaan lisäämällä malliin työntekijöiden kouluttautumispäätös matalamman ja korkeamman koulutusasteen välillä. tutkimuksessa minimiosaamisvaatimuksilla on keskeinen sija. Matalamman koulutustason työntekijöidenoletetaan soveltuvan ainoastaan työpaikkoihin, joissa vaaditaan matalampaa koulutustasoa. korkeammin koulutetut työntekijät puolestaan soveltuvat sekä työpaikkoihin, joissa vaaditaan korkeampaa koulutustasoa, että työpaikkoihin, joissa vaaditaan matalampaa koulutustasoa. korkeammin koulutetut eivät kuitenkaan ole matalammin koulutettuja tuottavampia matalamman koulutustason vaativissa työpaikoissa. työmarkkinakitkojen vallitessa korkeammin koulutetut kilpailevat myös matalamman koulutuksen vaativilla työmarkkinoilla, jolloin nämä työmarkkinat tulevat kireimmiksi myös matalammin koulutetuille. tekninen kehitys johtaa mallissa tuottavuuserojen kasvuun työpaikkojen välillä sekä korkeamman koulutustason hankkimisen kustannuksen kasvuun. nämä vaikutukset heijastuvat niin palkkoihin kuin erityyppisten työntekijöiden ja työpaikkojen tarjontaan. teknisen kehityksen vaikutus työllistymisen ja työttömyyden kohdentumiseen eri koulutusasteen työntekijöiden välillä riippuu mallissa keskeisesti koulutuskustannuksista, joista tutkimuksessa esite 11

4 KAK 1/2008 tään eri oletuksia. sen sijaan työttömyysasteen muutoksiin teknisellä kehityksellä ja koulutuskustannuksilla on mallissa vähäinen merkitys. Mallia laajennetaan käsittämään myös työntekijöiden valinta työmarkkinoille osallistumisesta. laajennettu malli tukee kirjallisuudessa esitettyä väittämää, jonka mukaan työttömyysasteen informatiivisuus työmarkkinoiden tilasta on pitkällä aikavälillä vähentynyt. osaamispainotteisella teknisellä kehityksellä on suhteellisen pieni merkitys työttömyysasteen muutoksille, mutta sen vaikutus osallistumisasteeseen on suurempi. useimmissa mallinnetuissa skenaarioissa osallistumisaste laskee. Yhteenvetona voi todeta, että mallin perusteella kokonaistyöttömyysaste antaa varsin epätäydellisen kuvan teknisen kehityksen vaikutuksista työmarkkinoiden tilaan. kolmannessa esseessä tarkastellaan työmarkkinakitkoja lyhyemmän aikavälin näkökulmasta tutkimalla palkkaverojen ja työmarkkinakitkojen vaikutuksia työllisyyteen ja makrotaloudellisten sokkien välittymiseen. tutkimus liittyy kahteen viimevuosina aktiivisesti tutkittuun teemaan: ensinnäkin se liittyy robert shimerin (2005) käynnistämään keskusteluun, joka koskee Mortensen Pissarides mallin kvantitatiivisesti epätyydyttävää suorituskykyä. tyypillisesti palkat ovat Mortensen Pissaridesmallissa hyvin sensitiivisiä eksogeenisille sokeille, jolloin vaihtelut mallin muissa muuttujissa jäävät varsin vaatimattomiksi. empiirinen evidenssi osoittaa kuitenkin muun muassa vakanssien ja työttömyysasteen vaihteluiden olevan varsin merkittäviä. toiseksi uuskeynesiläisiä makromalleja on kritisoitu niiden tuottaman vähäisen persistenssin vuoksi, ja siihen on tarjottu työmarkkinakitkoja lääkkeeksi (katso esimerkiksi trigari 2005, Walsh 2005). tutkimuksessa tarkastellaan ensiksi veroinstrumenttien vaikutuksia työmarkkinoiden tasapainoon, muun muassa työttömyysasteeseen, palkkoihin ja työpaikkavirtoihin. toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan veroinstrumenttien vaikutuksia makrotaloudellisten sokkien välittymiseen. Veroinstrumentit määräävät sen kuinka suuri osa sokeista välittyy palkkoihin ja kuinka suuri osa työpaikkojen syntymiseen ja tuhoutumiseen. tutkimuksessa osoitetaan, että veroprogression kiristämisen vaikutukset ovat sensitiivisiä lähtökohtana olevan verotuksen progression asteelle. kun verotus on alun perin progressiivista, progression kiristäminen on haitallista niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihinkasvaa.kun verotusonalun perinsuhteellista, sen kiristäminen on hyväksi niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihin vähenee. Mallissa osoitetaan, että positiivisella marginaaliverolla voidaan Mortensen Pissaridesmallissa parantaa liiallisesta palkkojen volatiilisuudesta johtuvaa mallin heikkoa kvantitatiivista suorituskykyä. keskeinen vaikutus mallissa on marginaaliverolla, joka vähentää palkkojen sensitiivisyyttä eksogeenisille sokeille. Verolla on mallissa vastaava vaikutus kuin työntekijöiden neuvotteluvoiman vähentämisellä. Marginaaliveron noustessa ja palkkajäykkyyden kasvaessa eksogeenisten sokkien vaikutukset siirtyvät työmarkkinoiden muille sopeutumismarginaaleille, työpaikkavirtoihin ja siten työttömyysasteeseen. tässä tutkimuksessa veroprogression avulla saavutetaan kvalitatiivisesti samantyyppinen palkkoja jäykistävä vaikutus Mortensen Pissarides malliin kuin monien käyttämällä palkkoja jäykistävällä ad hoc palkkanormilla. 12

5 Juuso Vanhala kirjallisuus aghion, P. ja howitt, P. (1994), Growth and unemployment, Review of Economic Studies 61: albrecht, j. ja Vroman, s. (2002), a Matching Model with endogenous skill requirements, International Economic Review 43: diamond, P.a. (1982), Wage determination and efficiency in search equilibrium, The Review of Economic Studies 49: Mortensen, d.t. japissarides, C.a. (1998), technological progress, job creation and job destruction, Review of Economic Dynamics 1: Pissarides, C.a. (1985), short run equilibrium dynamics of unemployment, vacancies and real wages, The American Economic Review 75: shimer, r.(2005), the Cyclical Behavior of equilibrium unemployment and Vacancies, The American Economic Review 95: trigari, a. (2004), equilibrium unemployment, job lows and inflation dynamics, european Central Bank Working Paper no Walsh, C.e. (2005), labor Market search, sticky Prices and interest rate Policies, Review of Economic Dynamics 8:

Dale Mortensen, Christopher Pissarides ja markkinoiden etsintäkitkojen tutkimus. Juha Virrankoski Ma. professori Turun yliopisto

Dale Mortensen, Christopher Pissarides ja markkinoiden etsintäkitkojen tutkimus. Juha Virrankoski Ma. professori Turun yliopisto K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 7. v s k. 1 / 2 0 1 1 Dale Mortensen, Christopher Pissarides ja markkinoiden etsintäkitkojen tutkimus [ Juha Virrankoski Ma. professori

Lisätiedot

Työttömyys uuskeynesiläisissä DSGE-malleissa: kommentti Lehdolle. Juha Tervala Johtaja Aboa Centre for Economics

Työttömyys uuskeynesiläisissä DSGE-malleissa: kommentti Lehdolle. Juha Tervala Johtaja Aboa Centre for Economics Kansantaloudellinen aikakauskirja 107. vsk. 3/2011 Työttömyys uuskeynesiläisissä DSGE-malleissa: kommentti Lehdolle Juha Tervala Johtaja Aboa Centre for Economics Länsimaiden kohtaama suuri taantuma on

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Tutkimuksia työmarkkinakitkoista ja finanssipolitiikasta * Meri Obstbaum Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö

Tutkimuksia työmarkkinakitkoista ja finanssipolitiikasta * Meri Obstbaum Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 4/2012 Tutkimuksia työmarkkinakitkoista ja finanssipolitiikasta * Meri Obstbaum Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö Finanssikriisiä seuranneessa reaalitalouden

Lisätiedot

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista

Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista Väitöksiä Kansantaloudellinen KAK 3/1999 aikakauskirja 95. vsk. 3/1999 Väitöskirja tehokkuuspalkoista, ammattiliitoista ja veroista MIKKO PUHAKKA Professori Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma

Lisätiedot

Amerikan uusi asento:

Amerikan uusi asento: Amerikan uusi asento: Voisivatko pääomamarkkinajäykkyydet selittää tuottavuuden heikkoa kasvua Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 15.2.2017 MTK Pääoman kohdentuminen ja pitkä lama

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Väitöskirja työn verotuksesta ja työttömyysturvasta 1

Väitöskirja työn verotuksesta ja työttömyysturvasta 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 VÄITÖKSIÄ Väitöskirja työn verotuksesta ja työttömyysturvasta 1 Pekka Sinko VTT, Ekonomisti Valtioneuvoston kanslia 1 Kirjoitus perustuu Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Esseitä etsintäaktiivisuudesta 1

Esseitä etsintäaktiivisuudesta 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 1/2005 VÄITÖKSIÄ Esseitä etsintäaktiivisuudesta 1 Juha Virrankoski KTT, tutkija Helsingin yliopisto, RAKA 1 Kirjoitus perustuu Helsingin kauppakorkeakoulussa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? Ville-Veikko Pulkka ville-veikko.pulkka@helsinki.fi 09/05/2017 1 ALUSTUKSEN SISÄLTÖ 1) vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot 2) maltillinen skenaario

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Signalointi: autonromujen markkinat

Signalointi: autonromujen markkinat Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli

Lisätiedot

Tutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla*

Tutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla* Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Tutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla* Sami Napari KTT, tutkija elinkeinoelämän tutkimuslaitos huolimatta monista

Lisätiedot

Empiirisiä tutkimuksia työttömyydestä ja suhdanteista*

Empiirisiä tutkimuksia työttömyydestä ja suhdanteista* Kansantaloudellinen aikakauskirja 105. vsk. 1/2009 Empiirisiä tutkimuksia työttömyydestä ja suhdanteista* Jouko Verho VTT, tutkimuspäällikkö tilastokeskus Väitöskirjani koostuu neljästä empiirisestä työn

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1

Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 ESITELMIÄ Eläkesopimuksen taloudellisista vaikutuksista 1 Jukka Lassila Tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos T yömarkkinajärjestöt sopivat marraskuussa

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa

Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa BoF Online 2 2011 Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa Heidi Schauman ja Juuso Vanhala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Esitelmiä. Kannustimet ja työllisyys* MARTTI HETEMÄKI VTT, ylijohtaja Valtiovarainministeriö. 1. Kuinka suuri on rakenteellinen työttömyys?

Esitelmiä. Kannustimet ja työllisyys* MARTTI HETEMÄKI VTT, ylijohtaja Valtiovarainministeriö. 1. Kuinka suuri on rakenteellinen työttömyys? Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 2/1999 Martti Hetemäki Esitelmiä Kannustimet ja työllisyys* MARTTI HETEMÄKI VTT, ylijohtaja Valtiovarainministeriö * Esitelmä Taloustieteellisen Seuran teemailtapäivässä

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 3/2014 Suomen suhdannevaihtelut AS AD-mallin avulla kuvattuna Juha Tervala Taloustieteen opetuksessa on järkevää opettaa mallin sovelluksia ajankohtaisten ja

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Globalisaatio, työmarkkinat ja tuottavuus Näkökohtia tuoreesta tuottavuuskirjallisuudesta

Globalisaatio, työmarkkinat ja tuottavuus Näkökohtia tuoreesta tuottavuuskirjallisuudesta Globalisaatio, työmarkkinat ja tuottavuus Näkökohtia tuoreesta tuottavuuskirjallisuudesta Mika Maliranta Taloustieteellisen Seuran ja Kansantaloustieteellisen Yhdistyksen seminaari,17.1.2007, Helsinki

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita *

T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita * Kansantaloudellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 T eoll isu usyritysten hen ki löstöhall innon raken netarkastel u ita * JUHA KETTUNEN KTT, Ph.D., johtaja Jyväskylän yliopisto, johtamiskoulutus Väitöskirja

Lisätiedot

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Mallin avainpiirteet Avoin talous ja yhteiskunta: on turvattava kansainvälisestä vaihdannasta syntyvät edut Globalisaatiossa

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon.

Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Teollisuuden toimihenkilöiden liikkuvuus ja sen palkkavaikutukset Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Merja

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä *

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * Kansantaloudellinen aikakauskirja 96. vsk. 4/2000 Tapani Kovalainen Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * TAPANI KOVALAINEN KTT Työttömyys on eräs keskeisimmistä ja vaikeimmista

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 ESITELMIÄ Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Pekka Ylä-Anttila Tutkimusjohtaja ETLA 1. USA vs. Eurooppa mistä tuottavuus- ja kilpailukykyerot johtuvat?

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 11.8.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 8.8.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 5,03 SEB Finlandia SEB 4,17 SEB Finland Small Cap SEB 0,86 Eurooppa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot