Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Väisänen Niina(UM) Viite Asia Epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous Bukarestissa ; Suomen tavoitteet EU:n epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous pidetään Bukarestissa Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Keskusteluaiheina ovat itäinen kumppanuus, Kiina ja Syyria. Kiinan osalta keskustelut käydään erikseen EU-jäsenmaiden kesken sekä yhdessä hakijamaiden kanssa. Itäinen kumppanuus Annetaan tunnustusta itäisen kumppanuuden (IK) puitteissa saavutetuille uudistuksille. IK on osoittanut kymmenessä vuodessa merkityksensä EU:n naapuruston kehittämisessä. Sen puitteissa on saavutettu kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia tuloksia. Kumppanimaiden uudistusten tukeminen ja yhteiskuntien kehittäminen ovat jatkossakin IK:n keskeinen päämäärä. Korostetaan erityisesti poliittisten ja oikeudellisten uudistusten toimeenpanoa kuten oikeusvaltiokehitys, demokratian edistäminen, korruptionvastaiset toimet ja riippumaton media. Korostetaan samalla EU:n tuen ehdollisuutta ja tarvittaessa varaudutaan soveltamaan myös less for less-periaatetta. Kumppanien yhteiskunnallista kestokykyä (resilienssi) on vahvistettava. Strategista viestintää tulee tehostaa osana disinformaatioon ja hybridiuhkiin vastaamista. Muutamassa kumppanimaassa on tänä vuonna vaalit. Kiinnitettävä huomiota niin vaaleja edeltävään kuin niiden jälkeiseen hybridi- ja disinformaatiovaikuttamiseen. Yhteiskunnallisen kestokyvyn vahvistaminen on Suomen EUPJ-kauden IK-painopiste. Emme tue uusien pysyvien yhteistyörakenteiden luomista kolmelle assosiaatiokumppanille (Georgia, Moldova, Ukraina). Tärkeä pitää kaikki kuusi kumppanimaata mukana yhteistyössä. Ymmärrämme kuitenkin tarpeen käydä ko. kolmen maan kanssa myös erillisiä keskusteluja AA/DCFTA-sopimusten toimeenpanosta. Kiina Realistisen tilannekuvan laatiminen on tärkeää EU:n vaikuttavuuden lisäämiseksi. EU-Kiina yhteistyö on laaja-alaista ja pääosin toimivaa, mutta unionin sisällä tarvitaan nykyistä strategisempaa Kiina-keskustelua ja ohjausta eri tasoilla. EU:n tavoitteena tulee olla itsenäinen, mahdollisimman yhtenäinen ja proaktiivinen Kiina-politiikka. Keskustelu tästä on tärkeää myös kandidaattimaiden kanssa. Yhteistyön ja Kiina-dialogin tiivistäminen samanmielisten kumppaneiden kanssa ml. unionin kandidaattimaat on tärkeää. Samalla on tärkeää pyrkiä varmistamaan mahdollisimman laaja-alainen yhteisymmärrys EU:lle tärkeimmissä kysymyksissä. EU-Kiina-kauppasuhteisiin tarvitaan strategisempaa lähestymistapaa ja sen keinovalikoiman uudelleenarviointia. EU-Kiina -yhteistyön kehittäminen UTP-kysymyksissä on tärkeää. Ihmisoikeusdialogi on keskeinen osa yhteistyötä, mutta myös sen uudelleenarviointi olisi tärkeää parempien tulosten ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Syyria Suomelle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukainen YK-neuvotteluprosessi on ensisijainen ja EU:n on annettava sille näkyvä tukensa. YK:n uudelle erityisedustaja Geir Pedersenille

2 2(15) on osoitettava kaikki tuki. EU-maiden ei tule heikentää poliittisen prosessin mahdollisuuksia normalisoimalla suhteita presidentti Assadin hallintoon. Suomen tavoitteena on EU:n pysyminen yhtenäisessä kannassa EU:n uskottavuuden vuoksi ja paineen ylläpitämiseksi Assadiin. EU:n painopisteenä tulee olla Syyrian siviiliväestön tukeminen Syyrian eri alueilla rauhanomaisen ja demokratiakehityksen tukemiseksi. EU:n valmistautuessa kolmanteen järjestämäänsä apulupauskonferenssiin tarvitaan keskustelua siitä, miten EU pystyy jatkossa parhaiten tarjoamaan tukeaan syyrialaisille Syyriassa nykytilanteen valossa, ja jotta voitaisiin välttää Syyrian syöksyminen entistä suurempaan epävakauteen. Aidon ja todellisen poliittisen prosessin tulee toimia EU:n jälleenrakennustuen ehtona. Suomen ja EU:n intressissä on Syyrian vakauttaminen radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi ja uuden terrorismin aallon ennaltaehkäisemiseksi. Yhdysvaltojen päätöksellä vetäytyä Koillis-Syyriasta on potentiaalisesti epävakauttava vaikutus. Turkin hyökkäys kurdialueille voisi sysätä Koillis-Syyrian kaaokseen, mikä voisi johtaa myös ISIL:in uuteen nousuun alueella. On vaikutettava keskeisiin toimijoihin Koillis-Syyrian tilanteen eskaloitumisen välttämiseksi. Vastuuvelvollisuudesta on yhä tärkeämpää käydä keskustelua myös EU:n sisällä ja tukea sen eteen toimivia tahoja. Kadonneiden ja pidätettyjen kohtalot on selvitettävä. EU:n on pidettävä asiaa esillä aktiivisesti. Suomi ja EU tukevat erilaisia kansalaisyhteiskunnan rauhan dialogeja ja toimijoita. Syyrialaisten, erityisesti naisten ja nuorten omia näkemyksiä pitää kuunnella ratkaisuja mietittäessä ja apua suunniteltaessa. Kansalaisyhteiskunnan ja naisten osallistuminen Brysselin konferenssiin tärkeää.

3 Asialista: Itäinen kumppanuus s. 4 Kiina s. 8 Syyria s. 11 3(15)

4 4(15) Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Nevala Päivi Asia Itäinen kumppanuus Kokous/tapaaminen Gymnich Asiakirjat Ei asiakirjoja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Nevala UM/ITÄ-20, sp. p Ari Heikkinen UM/ITÄ-20, sp. p Päivi Peltokoski UM/ITÄ-20, sp. p Kaisa Honka-Hallila UM/EUE, sp. p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Itäinen kumppanuus täyttää toukokuussa 2019 kymmenen vuotta. Gymnichissä on tarkoitus keskustella IK:n tulevaisuudesta juhlavuosi huomioiden. 2. SUOMEN TAVOITE Annetaan tunnustusta itäisen kumppanuuden (IK) puitteissa saavutetuille uudistuksille. IK on osoittanut kymmenessä vuodessa merkityksensä EU:n naapuruston kehittämisessä. Sen puitteissa on saavutettu kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia tuloksia. Kumppanimaiden uudistusten tukeminen ja yhteiskuntien kehittäminen ovat jatkossakin IK:n keskeinen päämäärä. Korostetaan erityisesti poliittisten ja oikeudellisten uudistusten toimeenpanoa kuten oikeusvaltiokehitys, demokratian edistäminen, korruptionvastaiset toimet ja riippumaton media. Korostetaan samalla EU:n tuen ehdollisuutta ja tarvittaessa varaudutaan soveltamaan myös less for less-periaatetta. Kumppanien yhteiskunnallista kestokykyä (resilienssi) on vahvistettava. Strategista viestintää tulee tehostaa osana disinformaatioon ja hybridiuhkiin vastaamista. Muutamassa kumppanimaassa on tänä vuonna vaalit. Kiinnitettävä huomiota niin vaaleja edeltävään kuin niiden jälkeiseen hybridi- ja disinformaatiovaikuttamiseen. Yhteiskunnallisen kestokyvyn vahvistaminen on Suomen EUPJ-kauden IK-painopiste. Emme tue uusien pysyvien yhteistyörakenteiden luomista kolmelle assosiaatiokumppanille (Georgia, Moldova, Ukraina). Tärkeä pitää kaikki kuusi kumppanimaata mukana yhteistyössä. Ymmärrämme kuitenkin tarpeen käydä ko. kolmen maan kanssa myös erillisiä keskusteluja AA/DCFTA-sopimusten toimeenpanosta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Itäisen kumppanuuden perustamisesta tulee toukokuussa 2019 kuluneeksi kymmenen vuotta. IK:n juhlavuoden keskeisiksi teemoiksi on nostettu nuoriso, innovaatiot ja kulttuuri. Päätapahtuma on

5 5(15) toukokuun UAN:n yhteydessä käytävä IK-keskustelu sekä järjestettävät IK-juhlallisuudet ml. korkean tason IK-konferenssi Brysselissä. Juhlallisuuksien yhteydessä on tarkoitus antaa EU:n ja kumppanimaiden yhteinen juhlajulistus. Juhlavuonna on tarkoitus viritellä myös keskustelua IK:n tulevaisuudesta. Juhlavuoden kanssa rinnan korostetaan kumppanimaiden uudistusprosessien edistymistä. Huomio kiinnittyy erityisesti poliittisen ja oikeudellisen sektorien uudistuksiin kuten korruptionvastaisten toimien tehostamiseen, oikeusvaltion kehittämiseen ja riippumattoman median aseman turvaamiseen. Moldovan demokratian heikentyminen korostaa EU:n arvojen ja periaatteiden tärkeyttä. Georgian marraskuussa 2018 pidetyissä presidentinvaaleissa havaitut epäselvyydet osoittavat, ettei IK:n mallioppilaaksi nimetyn kumppanimaan kohdallakaan voi tuudittautua uudistusprosessien ongelmattomaan edistymiseen. Taloudellisilla sektoreilla uudistukset ovat edistyneet sujuvammin. IK:sta keskusteltiin edellisen kerran EU-tasolla lokakuussa 2018 järjestetyssä vuosittaisessa EU-IKulkoministerikokouksessa. Suomea kokouksessa edusti VSI Samuli Virtanen. Kokouksessa annettiin vahva tuki IK:lle ja korostettiin uudistusten jatkamista. 4. TAUSTA Itäisen kumppanuuden perustana ovat kumppanimaiden uudistusten tukeminen. Tavoitteena on kansalaisten elinolojen parantaminen, vakauden, vaurauden, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen, kestokyvyn (resilience) vahvistaminen sekä poliittisen assosiaation ja taloudellisen integraation lisääminen EU:n kanssa. EU:n itäisen naapuruston tukeminen on myös yksi EU:n Venäjäpolitiikan viidestä periaatteesta. EU-IK-yhteistyössä korostuu eriytyminen (differentiaatio) eli yhteistyön mukauttaminen kumppanimaiden erilaisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä eritahtinen eteneminen uudistuksissa. Kumppanimaat tekevät EU-yhteistyötä kahdenvälisesti mm. solmimalla yhteistyösopimuksia EU:n kanssa. Ainoastaan Valko-Venäjältä puuttuu yhteistyösopimus. Monenvälinen yhteistyö kattaa kaikki kumppanimaat ja yhteistyötä ohjaa tällä hetkellä ns. 20 deliverables for 2020 ohjelma. Sen puitteissa kaikille kumppanimaille on asetettu yhteisiä tavoitteita mm. instituutioiden ja hyvän hallinnon vahvistamiseksi, liikenneyhteyksien ja energiatehokkuuden parantamiseksi ja liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien lisäämiseksi. Monenvälisen yhteistyön puitteissa edistetään myös kumppanimaiden keskinäistä ja alueellista yhteistyötä. EU:n tuki kumppanimaille on ehdollista eli se edellyttää uudistusten toimeenpanoa ja yhteisten arvojen noudattamista. Ns. more for more-periaatteen rinnalla voidaan soveltaa tarvittaessa myös ns. less for less-periaatetta. Tätä periaatetta sovellettiin vuoden 2018 lopussa, kun EU leikkasi ja uudelleen kohdensi Moldovalle annettavaa tukea maan huonon demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen takia. Suomen mielestä IK on vakiinnuttanut asemansa osana EU:n ulkosuhteita. Sen puitteissa on saavutettu lukuisia kansalaisia hyödyttäviä uudistuksia, kuten viisumivapaus Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa, opiskelijavaihto-ohjelmien lisääntyminen, taloudellisten uudistusten ja vapaakauppasopimusten synnyttämät uudet työpaikat, pk-yritysten tukeminen. Kauppa EU:n kanssa on myös lisääntynyt. Instituutioita, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota on myös kehitetty. Maiden tukeminen on tärkeä osa EU:n Venäjä-politiikkaa. Suomen IK-politiikan prioriteetteja ovat jatkossakin kumppanimaiden uudistusten tukeminen. Jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota poliittisten ja oikeudellisten uudistusten toimeenpanoon kuten oikeusvaltiokehityksen ja demokratian edistämiseen, korruptionvastaisten toimien vahvistamiseen, instituutioiden ja hyvän hallinnon kehittämiseen ja riippumattoman median tukemiseen. Lisäksi kumppanimaiden yhteiskunnallista kestokykyä (resilienssi) on vahvistettava, jotta ne pystyvät

6 6(15) paremmin vastaamaan disinformaatioon ja hybridiuhkiin. Kumppanuuden hyödyistä ja tuloksista on myös viestittävä paremmin. Tuemme kumppanimaiden eriytyvää yhteistyötä (differentiaatio, räätälöity yhteistyö). Korostamme samalla IK-konseptin yhtenäisyyttä ja kaikkien kumppanimaiden mukana pitämistä. Emme kannata keskusteluissa ajoittain esillä ollutta uutta yhteistyörakennetta kolmelle edistyneimmälle kumppanille, koska emme pidä tarpeellisena uuden yhteistyörakenteen muodostamista. Ymmärrämme kuitenkin, että joissakin tilanteissa on järkevää keskustella myös erikseen EU+3- kokoonpanossa mm. vapaakauppasopimusten toimeenpanosta. Korostamme myös EU-tuen ehdollisuutta ja tarvittaessa on voitava soveltaa less for less-periaatetta. Tunnustamme kolmen edistyneimmän kumppanimaan ns. eurooppalaisen aspiraation olemassaolon. Katsomme, että eurooppalainen aspiraatio tarkoittaa laaja-alaista yhteistyötä EU:n kanssa, mutta ei pidä sisällään EU-jäsenyyslupausta. Suomelle itäinen kumppanuus ei ole laajentumispolitiikkaa. IK-yhteistyössä on edessä lukuisia haasteita. EU:n turhautuminen kumppanien uudistustahdin hitauteen kasvaa. Uudistukset eivät ole peruuttamattomia, mistä esimerkkinä Moldovan demokratian ja oikeusvaltion heikkeneminen. Kumppaneilta edellytetään vahvempaa omistajuutta ja uudistusten toimeenpanon tehostamista. Toisaalta EU:n mahdollisuudet tarjota kolmelle edistyneelle kumppanille lisäkannustimia yhteistyön syventämiseen ovat rajatummat, eikä kumppanuus jatkossakaan ole polku EU-jäsenyyteen. Samanaikaisesti ko. kumppanit asettavat tähtäimensä entistä korkeammalle ja puheet EU-jäsenyydestä yleistyvät. Alkuaikojen poliittinen IK-henki on myös laimentunut. Huolena on yhteistyön liiallinen byrokratisoituminen ja teknistyminen. IK-yhteistyö edellyttää jatkuvaa panostamista, jotta se voidaan pitää kiinnostavana ja merkityksellisenä niin EU- kuin kumppanimaille. IK ja Suomen EUPJ-kausi Suomen EUPJ-kauden IK-painopiste on kumppanimaiden yhteiskunnallisen kestokyvyn (resilienssi) vahvistaminen. IK-maita kutsutaan Helsingissä järjestettäviin hybridi-, opetus- ja oikeusvaltiosektorien asiantuntijakonferensseihin ja -seminaareihin. Järjestämme IK-opetusministerikokouksen Brysselissä marraskuussa Toivomme myös vuoden 2019 EU-IK ulkoministerikokouksen järjestämistä Suomen pj-kaudella. Harkitsemme myös ns. end of the year tapahtuman järjestämistä joulukuussa Helsingissä. Ulkopoliittinen instituutti järjestää IK-aiheisen seminaarin keväällä 2019 Helsingissä. Ko. seminaari on Suomen konkreettinen panostus IK:n 10-vuotisjuhlallisuuksiin vuonna Seuraavan IK-huippukokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Huippukokoukset on tavallisesti järjestetty kahden vuoden välein; edellinen järjestettiin marraskuussa Euroopan parlamenttivaalien, komission vaihtumisen ja Suomen eduskuntavaalien takia Suomen EUPJ-kausi ei olisi paras ajankohta. Suomi on ehdottanut kokouksen järjestämistä vuonna 2020, mutta lopullisia päätöksiä ajankohdasta ei ole vielä tullut. Maakohtaista kumppanimaista: Armenian ja EU:n välinen laajennettu kumppanuussopimus (Comprehensive and Enhanced Partnership Agreement, CEPA) allekirjoitettiin vuonna Hallituksen esitys sopimuksen ratifioimiseksi on parhaillaan eduskunnassa. Sopimuksen voi nähdä osaksi Armenian pyrkimyksiä monipuolistaa kumppanuuksiaan talouskehityksen parantamiseksi, ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja taloudellisen riippuvuuden vähentämiseksi Venäjästä. Armenia on Euraasian talousliiton jäsen, mikä asettaa rajoitteita EU-yhteistyölle. Armenian vallanvaihdos keväällä 2018 ei ole vaikuttanut EU-suhteisiin. Vapaat parlamenttivaalit olivat tärkeä askel maan demokratiakehityksessä.

7 7(15) Azerbaidzhanin kanssa jatkuvat neuvottelut nykyisen PCA-sopimuksen korvaavasta sopimuksesta, jossa energiakumppanuudella (ns. Southern Gas Corridor) on tärkeä rooli. EU:n puolelta neuvotteluissa pidetään esillä energian ja kaupan lisäksi vahvoja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia kirjauksia. Azerbaidzhan pitää esillä Vuoristo-Karabahin konfliktia kaikessa EUyhteistyössä. Azerbaidzhan toivoo viisumidialogin avaamista EU:n kanssa, mutta EU ei ole toistaiseksi vastannut toiveeseen. Georgia on toimeenpannut aktiivisesti assosiaatiosopimusta. EU- ja Nato-myönteisen Georgian mainetta IK-ryhmän edelläkävijämaana ovat syöneet väärinkäytökset presidentinvaaleissa, ongelmat oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen ja viitteet lisääntyvästä korruptiosta. Georgian tavoittelemat EU-jäsenyys ja erillinen assosiaatioinstrumentti eivät ole saaneet EU:lta vastakaikua. Georgia toivoo yhdessä Ukrainan ja Moldovan kanssa itäiseltä kumppanuudelta räätälöityjä ratkaisuja assosiaatiosopimuksen solmineille kumppanimaille. Georgia painottaa taloutta ja työllisyyttä tukevia hankkeita, kuten infraprojekteja, sekä tukea pk-yrityksilleen. Moldovan viimeaikainen kehitys on ollut pettymys. Maalla on suuria vaikeuksia toimeenpanna uudistuksia ja assosiaatiosopimusta. Suurimmat haasteet liittyvät oikeusvaltioon, korruptioon, vallan kolmijaon toimivuuteen ja mediavapauteen. EU on hyvin yhtenäinen huolissaan Moldovan tilanteesta ja EU:n arvojen ja periaatteiden vastaisista toimista. EU on jäädyttänyt makrotaloustuen maksatuksen ja leikkasi marraskuussa 2018 Moldovan saamaa tukea Euroopan naapuruusinstrumentista. Moldovassa järjestetään parlamenttivaalit Ukrainan konflikti vaikuttaa vahvasti maan EU-yhteistyöhön. Georgian tavoin Ukrainan johto on vahvan EU- ja Nato-jäsenyysmyönteinen. EU:sta on tullut Ukrainan suurin kauppakumppani assosiaatiosopimukseen sisältyvän vapaakauppa-alueen myötä. Ukrainan uudistustahti on hidastunut, eivätkä lähestyvät presidentinvaalit maaliskuussa 2019 ja parlamenttivaalit lokakuussa 2019 helpota tilannetta. Uudistuksia tarvitaan erityisesti korruption vastaisissa toimissa, oikeuslaitoksen kehittämisessä, energia- ja opetussektorien ja liiketoimintaympäristön parantamisessa. Valko-Venäjä on ainoa itäinen kumppani, jolla ei ole PCA-sopimusta. Kumppanuusprioriteettien puuttuminen jättää Valko-Venäjän jälkeen muista kumppanimaista. Kumppanuusprioriteettien hyväksymisen jarruna ovat tällä hetkellä eri maiden näkemykset rakenteilla olevasta Astravetsin ydinvoimalasta. EU:n ja Valko-Venäjän suhteet ovat viime vuosina kehittyneet, mutta ongelmakohtia ovat etenkin maan kuolemanrangaistus ja kansalaisyhteiskunnan rajoitukset.

8 Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 8(15) ASA-10 Mielonen, Leino Asia Kiina Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvoston (Gymnich) Kiina-keskustelu Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Eevamaria Mielonen ASA-10, Petteri Kotilainen TUO-10, Sami Leino ASA-10, Arto Haapea, ASA-10, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoministerit keskustelevat Gymnich-kokouksessa Kiinasta sekä unionin sisäisesti että kandidaattimaiden kanssa. Keskustelun fokusta ei toistaiseksi ole määritelty, mutta alustavien suunnitelmien mukaan ministerien on tarkoitus käydä strategisen tason keskustelua Kiinasta sekä yhteisen tilannekuvan päivittämiseksi että arvioidakseen EU-Kiina-suhteiden kehittämismahdollisuuksia. Sama kysymyksenasettelu koskee myös kandidaattimaiden kanssa käytävää keskustelua. Tämän lisäksi on hyvä kuulla kandidaattimaiden näkemyksiä Kiinasta ja niiden mahdollisesta yhteensovittamisen tarpeesta unionin kanssa. Myös Kiina-Yhdysvallat-suhde ja sen heijastukset EU:n Kiina-politiikkaan noussevat ajankohtaiseksi ja keskeiseksi aiheeksi. Keskustelun teemoja ovat ainakin EU:n Kiina-politiikka ja suhteiden kehittäminen, Kiinan ajankohtainen poliittinen ja taloudellinen tilanne ml. ihmisoikeudet sekä Kiina-Yhdysvallat-suhteiden kipupisteet. 2. SUOMEN TAVOITE Realistisen tilannekuvan laatiminen on tärkeää EU:n vaikuttavuuden lisäämiseksi. EU-Kiina yhteistyö on laaja-alaista ja pääosin toimivaa, mutta unionin sisällä tarvitaan nykyistä strategisempaa Kiina-keskustelua ja ohjausta eri tasoilla. EU:n tavoitteena tulee olla itsenäinen, mahdollisimman yhtenäinen ja proaktiivinen Kiina-politiikka, joka samalla tukee transatlanttisia suhteita. Keskustelu tästä on tärkeää myös kandidaattimaiden kanssa. Yhteistyön ja Kiina-dialogin tiivistäminen samanmielisten kumppaneiden kanssa ml. unionin kandidaattimaat on tärkeää. Samalla on tärkeää pyrkiä varmistamaan mahdollisimman laaja-alainen yhteisymmärrys EU:lle tärkeimmissä kysymyksissä. EU-Kiina-kauppasuhteisiin tarvitaan strategisempaa lähestymistapaa ja sen keinovalikoiman uudelleenarviointia sääntöpohjaisen vapaan kaupan ja kansainvälisen järjestyksen vahvistamiseksi. EU-Kiina -yhteistyön kehittäminen UTP-kysymyksissä on tärkeää. Ihmisoikeusdialogi on keskeinen osa yhteistyötä, mutta myös sen uudelleenarviointi olisi tärkeää parempien tulosten ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

9 3. NEUVOTTELUTILANNE 9(15) Kyseessä on EU:n ulkoministereiden epävirallinen keskustelu. 4. TAUSTA EU:n ja Kiinan suhteet ovat yleisesti ottaen vakaat ja yhteistyö laaja-alaista. EU näkee Kiinan samanaikaisesti sekä tärkeänä yhteistyö- ja neuvottelukumppanina että strategisena kilpailijana. Kiina näkee myös EU:n tärkeänä kumppanina monilla aloilla, mutta viime aikoina se on tiukentanut suhtautumistaan EU:hun ja edellyttänyt aiempaa enemmän omien ydinintressiensä kunnioittamista. EU-Kiina-kumppanuuden puitteissa käydään yli 60 eri alan ja tason vuoropuhelua ml. kolme korkean tason dialogia. Seuraava EU-Kiina-huippukokous on tarkoitus järjestää huhtikuun alussa. Yhteistyötä viitoittaa yhteisesti vuoden 2013 huippukokouksessa hyväksytty yhteistyöagenda (EU-China Agenda for Cooperation), jossa identifioidaan neljä yhteistyön syventämisen osa-aluetta: rauha ja turvallisuus, vauraus, kestävä kehitys sekä ihmistenväliset yhteydet. Kiina korostaa kannattavansa vahvaa EU:ta ja tukevansa EU:n integraatiota. Kahdenväliset suhteet ovat käytännössä Kiinalle kuitenkin tärkein yhteistyötapa. Kiina on myös pyrkinyt luomaan EUkontekstista erillisiä maaryhmittymiä, kuten EU:n Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaista sekä tietyistä Balkanin maista koostuvan ns ryhmän. Kiina pyrkii edistämään Pohjoismaiden kanssa ns mallia. Järjestelyjen nähdään osittain lisäävän epätasa-arvoa ja poliittisia riskejä. Kiina pyrkii aktiivisesti ajamaan omia ydinintressejään eri jäsenvaltioiden ja kandidaattivaltioi-den suuntaan. Kiinan ulkopoliittiset aloitteet kuten Euroopan ja Aasian välisten liikenne- ja kauppareittien parantamiseen tähtäävä Belt and Road -aloite sekä mittavat investoinnit ovat vahvistaneet sen vaikutusvaltaa monessa Euroopan maassa, mutta samalla nostaneet esiin myös tähän liittyviä huolia. On tärkeää, että EU pysyy yhtenäisenä Kiinan suuntaan ja puhuu yhdellä äänellä Kiina-kysymyksissä. Yhtenäisellä ja johdonmukaisella toiminnalla unioni pystyy parhaiten edistämään omia intressejään. Avoimen ja realistisen Kiina-keskustelun käyminen sekä unionin sisällä samanmielisten kumppanien kanssa että kandidaattimaiden kanssa on tärkeää yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi. Strategisen tason Kiina-keskustelun ja ohjauksen tehostaminen myös EU:n sisällä eri tasoilla on toivottavaa. Tuleva Gymnich-keskustelu on tässä hyvä avaus. Jatkossa säännöllistä Kiina-keskustelua olisi hyvä käydä myös ulkoasiainneuvostoissa ja COREPERissä. EU on Kiinan suurin ja Kiina puolestaan EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen jälkeen. EU:n vienti Kiinaan on lähes kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana. Kiinan talouden suuri koko merkitsee EU-yrityksille strategisesti tärkeää ja kannattavaa markkinaa, jolle ei ole helppoa löytää vaihtoehtoa muualta maailmasta. Kauppasuhde on kuitenkin epätasapainoinen, sillä Kiina hyötyy avoimesta markkinoillepääsystä EU-alueella, mutta ulkomaiset yritykset kohtaavat Kiinan liiketoimintaympäristössä kaupan esteitä ja muita tekijöitä, jotka vaikeuttavat sijoittajien ja yritysten toimintaa. Suomi tukee Kiinan uudistus- ja avautumispolitiikkaa sääntöpohjaisen vapaakaupan edistämiseksi. Suomi katsoo, että EU-Kiina-kauppasuhteisiin tarvittaisiin uutta strategisempaa lähestymistapaa ja myös nykyisen keinovalikoiman uudelleenarviointia, jotta löydettäisiin keinoja edistää tehokkaammin eurooppalaisyritysten toimintamahdollisuuksia Kiinassa. Eurooppa on yhä keskeisempi kohde kasvaville kiinalaisinvestoinneille noin neljänneksen osuudella. Keskustelu kiinalaisinvestointien mahdollisista riskeistä on voimistunut EU:n ja jäsenvaltioiden piirissä. EU:ssa on alustavasti sovittu tiedonvaihtomekanismista, joka koskisi investointien mahdollisia kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Suomi pitää tiedonvaihtomekanismin kehittämistä tärkeänä.

10 10(15) EU ja Kiina ovat neuvotelleet investointisopimuksesta (Comprehensive Agreement on Investment, CAI) vuodesta 2013 alkaen, mutta ensimmäiset markkinoillepääsytarjoukset vaihdettiin vasta kesän 2018 huippukokouksen yhteydessä. Sopimus edistäisi eurooppalaisten sijoitusten pääsyä Kiinan markkinoille, suojaisi investointeja ja tarjoaisi yhdenvertainen säännöstön molemminpuolisille investoinneille. Suomelle tämän edistäminen on prioriteetti. USA:n ja Kiinan välisten suhteiden jännitteet ml. kauppakiistat vaikuttavat myös EU-Kiina suhteeseen molempien kiistan osapuolten hakiessa unionista tukea omille kannoilleen. Virallisissa kannanotoissaan Kiina korostaa olevansa EU:n tapaan monenvälisen kauppajärjestelmän puolustaja ja se vakuuttaa uudistushalukkuuttaan ja valmiuttaan avata talouttaan, mutta käytännössä sen edistysaskeleet ovat jääneet vaatimattomiksi. EU:n tavoitteena tulisi reaktiivisen toiminnan sijaan olla aktiivinen ja itsenäinen Kiina-politiikka EU:n omien arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Samalla sen on tärkeää vahvistaa transatlanttista suhdettaan erityisesti niissä kysymyksissä, jotka ovat EU:n kannalta merkittäviä. EU:n tulee myös ottaa huomioon mahdollisuus, että suurvaltojen keskinäisen yhteisymmärryksen löytyminen saattaisi heikentää EU:n taloudellista asemaa sekä EU:n ja WTO:n asemaa kansainvälisen normiston säilyttämisessä. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä ristiaallokossa EU:n tulisikin vahvistaa sen itsenäistä ja strategista politiikkaa suhteessa molempiin suurvaltoihin ja samalla vahvistaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. EU:n ja Kiinan ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä on pyritty tiivistämään EU:n aloitteesta erityisesti Afrikassa. Kiina ei ole toistaiseksi nähnyt unionia erityisen merkittävänä UTP-toimijana. Kiinan toiminta kansainvälisten kriisien ratkaisemiseksi on painottunut alueille, joilla sillä on omia suoria intressejä. EU:n intresseissä puolestaan on, että Kiina käyttäisi kasvavaa vaikutusvaltaansa vastuullisella ja rakentavalla tavalla ja sitoutuisi sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen. UTPyhteistyön edistäminen Kiinan kanssa on myös jatkossa tärkeää erityisesti unionin kannalta keskeisissä kysymyksissä. Kiinan ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen on EU-Kiina-suhteiden tärkeä osa-alue. Ihmisoikeusnäkökohdat olisi tärkeää huomioida kaikessa yhteistyössä ml. lakiasiain dialogi eikä ainoastaan näitä käsittelevässä ihmisoikeusdialogissa. EU:n ja Kiinan välinen edellinen ihmisoikeusdialogi järjestettiin heinäkuussa 2018 Pekingissä ja seuraava järjestetään mahdollisesti jo huhtikuussa Keskeisiä kysymyksiä ovat Kiinan ihmisoikeustapauksia ajavien asianajajien tilanne, poliittisten oikeuksien sekä sanan-, uskonnon- ja kokoontumisvapauden rajoitukset sekä Xinjiangin ja Tiibetin maakuntien tilanteet. EU:n ja Kiinan erilaisten arvopohjien vuoksi Kiinan suhtautuminen ihmisoikeusdialogin käymiseen EU:n kanssa on ollut varauksellista ja dialogin konkreettiset tulokset ovat jääneet vähäisiksi. On tärkeää miettiä, miten EU voisi vaikuttaa Kiinan suhtautumiseen ja miten dialogia voitaisiin kehittää tuloksellisemmaksi. EU:n tulee varautua siihen, että Kiina tarjoaa omaa vaihtoehtoista kehitysmalliaan ml. ihmisoikeudet myös eurooppalaisille maille ja pyrkii murentamaan EU:n yhtenäisyyttä myös tässä. Keskustelussa tulisi tehdä tilannearvio EU:n mahdollisuuksista integroida Kiina paremmin rakentavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. Tähän saakka EU:n ja sen kumppanimaiden pyrkimykset tämän osalta eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia vaan Kiina on nähty puolustavan vahvasti omia etujaan. Varautumisen kannalta keskustelussa tulisi pyrkiä hahmottamaan myös Kiinan tavoitteleman maailmanjärjestyksen periaatteita. Yhteisen realistisen tilannekuvan luominen Kiinan arvomaailmasta ja sen aktiivisesta poliittisesta vaikuttamisesta on tärkeää.

11 Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 11(15) Yksikkö Lepistö Hanna Asia Syyria Kokous/tapaaminen Gymnich Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hanna Lepistö, UM/ALI-10, Kirsikka Lehto-Asikainen, UM/ALI-10, Matti Karvanen, UM/ALI-10, Tarja Fernandez, UE/BEI, Katarina Tapio, UE/EUE, 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Syyriasta keskustellaan viimeaikaisen kehityksen, erityisesti Yhdysvaltojen vetäytymispäätöksen vaikutusten ja Brysselin maaliskuussa järjestettävään konferenssiin liittyvien valmisteluiden valossa. 2. SUOMEN TAVOITE Suomelle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254 mukainen YK-neuvotteluprosessi on ensisijainen ja EU:n on annettava sille näkyvä tukensa. YK:n uudelle erityisedustaja Geir Pedersenille on osoitettava kaikki tuki. EU-maiden ei tule heikentää poliittisen prosessin mahdollisuuksia normalisoimalla suhteita presidentti Assadin hallintoon. Suomen tavoitteena on EU:n pysyminen yhtenäisessä kannassa EU:n uskottavuuden vuoksi ja paineen ylläpitämiseksi Assadiin. EU:n painopisteenä tulee olla Syyrian siviiliväestön tukeminen Syyrian eri alueilla rauhanomaisen ja demokratiakehityksen tukemiseksi. EU:n valmistautuessa kolmanteen järjestämäänsä apulupauskonferenssiin tarvitaan keskustelua siitä, miten EU pystyy jatkossa parhaiten tarjoamaan tukeaan syyrialaisille Syyriassa nykytilanteen valossa, ja jotta voitaisiin välttää Syyrian syöksyminen entistä suurempaan epävakauteen. Aidon ja todellisen poliittisen prosessin tulee toimia EU:n jälleenrakennustuen ehtona. Suomen ja EU:n intressissä on Syyrian vakauttaminen radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi ja uuden terrorismin aallon ennaltaehkäisemiseksi. Yhdysvaltojen päätöksellä vetäytyä Koillis-Syyriasta on potentiaalisesti epävakauttava vaikutus. Turkin hyökkäys kurdialueille voisi sysätä Koillis-Syyrian kaaokseen, mikä voisi johtaa myös ISIL:in uuteen nousuun alueella. On vaikutettava keskeisiin toimijoihin Koillis-Syyrian tilanteen eskaloitumisen välttämiseksi. Vastuuvelvollisuudesta on yhä tärkeämpää käydä keskustelua myös EU:n sisällä ja tukea sen eteen toimivia tahoja. Kadonneiden ja pidätettyjen kohtalot on selvitettävä. EU:n on pidettävä asiaa esillä aktiivisesti.

12 12(15) Suomi ja EU tukevat erilaisia kansalaisyhteiskunnan rauhan dialogeja ja toimijoita. Syyrialaisten, erityisesti naisten ja nuorten omia näkemyksiä pitää kuunnella ratkaisuja mietittäessä ja apua suunniteltaessa. Kansalaisyhteiskunnan ja naisten osallistuminen Brysselin konferenssiin tärkeää. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoministerien edellinen Syyria-keskustelu oli YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa New Yorkissa. Syyrian konfliktin poliittinen prosessi ei ole edennyt. YK:n uutena Syyria-erityisedustajana aloitti vuoden alussa Geir Pedersen, joka kertoo ensimmäisen Syyrian matkansa jälkeen kerran suunnitelmistaan YK:n turvaneuvostolle tammikuun lopulla. Viime vuoden aikana Assadin hallinto Venäjän tukemana teki merkittäviä sotilaallisia valtauksia. Jäljellä on enää Idlib Pohjois-Syyriassa ja kurdialue Koillis-Syyriassa, mistä amerikkalaisjoukot ovat aloittaneet hitaan vetäytymisen presidentti Trumpin joulukuussa tekemän ilmoituksen mukaisesti. Vetäytymisen vaikutukset konfliktidynamiikkaan eivät vielä ole kaikkinensa tiedossa. Turkki pitää esillä oman sotilaallisen operaation käynnistämistä kurditaistelijoiden kitkemiseksi rajaalueidensa läheisyydestä, mutta on siirtänyt sitä tuonnemmaksi. Turkki käy neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa amerikkalaisjoukkojen vetäytymiseen liittyen. Venäjän kanssa Turkki käy neuvotteluita Idlibistä. Assadin hallinto katsoo voittaneensa sodan. Jotkut maat ovat valmiita normalisoimaan suhteensa Assadin hallinnon kanssa. Ulkoministerit antavat ohjausta EU:n suunnitteleman apukonferenssin painotuksiin. Konferenssi järjestetään yhdessä kansainvälisten toimijoiden ja alueellisten toimijoiden kanssa Brysselissä. 4. TAUSTA Amerikkalaisjoukkojen eli noin 2000 sotilaan vetäytyminen Syyriasta on käynnistynyt presidentti Trumpin antaman ilmoituksen mukaisesti. Trumpin ilmoitus keskustelematta siitä ensin liittolaisten kanssa kuului joulukuussa Euroopan maiden johtajien lausunnoissa. Trumpin perusteena oli, että hän katsoo ISIL:n tulleen voitetuksi. Vuoden 2018 aikana joukkojen poisvetäminen oli monta kertaa esillä, mutta sotilaallista läsnäoloa aina jatkettiin toistaiseksi. Trump itse kuitenkin johdonmukaisesti korosti joukkojen poisvetämistä. Tammikuussa käynnistyneelle vetäytymiselle ei ole Yhdysvaltojen puolustushallinnosta annettu tarkkaa aikataulua. Toistaiseksi vasta kalustoa on vedetty pois. Vetäytymisen vaikutukset konfliktidynamiikkaan eivät ole täysin selvillä. Uusia kehityskulkuja päätös käynnisti saman tien kurdialueella Koillis-Syyriassa, missä amerikkalaisjoukot ovat tukeneet kurdien SDF-joukkoja ISIL:n vastaisessa taistelussa. Syyrian hallinnon ja Turkin joukkoja siirtyi lähemmäksi aluetta. Syyrian hallinnon tavoitteena on ottaa koko maa haltuunsa. Vetäytymispäätös aktivoi kurdien ja Syyrian hallinnon neuvottelut uudestaan. Kurdien SDF-joukot ovat toistaiseksi jatkaneet ISIL:n vastaista taisteluaan kentällä. Turkki, Yhdysvallat ja Venäjä käyvät neuvotteluita erilaisista ratkaisuista. Esillä on ollut myös suojavyöhyke Turkin ja Syyrian kurdialueiden rajalle. Vetäytymispäätöksen jälkeen Yhdysvaltojen hallinnon edustajat, ulkoministeri Pompeo ja turvallisuusneuvonantaja Bolton muun muassa ovat vakuuttaneet Iranin vaikutusvallan estämisen pysyvän keskeisenä prioriteettina Syyriassa. Yhdysvaltojen vetäytyminen ei koske Al Tanfin strategista tukikohtaa, joka on lähellä Jordanian ja Syyrian rajaa. Arvaamattomuus välittyy myös

13 13(15) päätöksestä hylätä ISILin vastaisen taistelun liittolainen kurdit. Vetäytymispäätös vähentää Yhdysvaltojen painoarvoa Lähi-idässä, samalla kun Venäjän, Turkin ja Iranin asema vahvistuu Syyrian konfliktissa. Vetäytymispäätöksellä on myös vaikutuksia alueen vakauttamiseen ja terrorisminvastaiseen taisteluun. Terrorisminvastainen taistelu heijastui turvallisuudestaan huolestuneiden Euroopan maiden reaktioissa, joiden mukaan ISIL:iä ei ole voitettu. Alkuperäistä ilmoitusta hitaampi vetäytymisaikataulu on kuitenkin rauhoittanut koalitiokumppaneita. Käytännön seurauksia vetäytymisellä saattaa olla Koillis-Syyriassa tehtävälle vakauttamistyölle ml. humanitaarinen avustustyö. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo on tuonut turvallisuutta Koillis- Syyrian satojen miljoonien suuruisten vakauttamisohjelmien toteuttamiseen. Vakauttamisohjelmien jatko kurdialueilla on epäselvää, sillä turvallisuustilanne voi heikentää niiden toimeenpanomahdollisuuksia. Tästä kärsivät eniten alueen siviilit. Turkki ilmoitti valmistautuvansa omaan sotilaalliseen operaatioon rajansa tuntumassa omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kurdijoukkojen karkottamiseksi tietyiltä alueilta. Presidentti Erdogan antoi lausunnon, jonka mukaan se lykkää operaatiotaan siihen, kunnes se näkee amerikkalaisjoukkojen lähdön vaikutukset. Yhdysvallat on vedonnut Turkkia odottamaan. Turkin operaatiolla olisi humanitaarisia seurauksia. Vetäytymispäätöksellä on todennäköisesti lännen painoarvon kannalta heikentävä vaikutus poliittiseen prosessiin. YK:n Syyria-erityisedustaja Staffan de Misturan seuraaja norjalaisdiplomaatti Geir Pedersen aloitti loppiaisen jälkeen. Kyseessä on YK:n neljäs Syyria-edustaja. Poliittisen prosessin osalta viime vuoden pyrittiin pääsemään sopuun Syyrian perustuslakikomission edustajista, mutta perustamisprosessi on edelleen kesken. EU:n tuki Syyrian jälleenrakennukselle on ehdollistettu todelliselle etenemiselle poliittisessa prosessissa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2254 määrittelee poliittisen prosessin suuntaviivat. Syyrian hallinto katsoo voittaneensa sodan. Sodan runtelema maa tarvitsee kuitenkin pikaisesti jälleenrakennusta välttääkseen uudet epävakaudet. Hallintoon tulee kohdistumaan monenlaisia paineita eri suunnilta mukaan lukien järjestää palveluita eri puolille maata. YK ei näe olosuhteiden soveltuvan pakolaisten paluulle. Pakolaisia on Syyrian ulkopuolelle paennut 5,6 miljoonaa, suurin osa naapurimaihin, Libanoniin, Jordaniaan ja Turkkiin. Poliittista paluuta pakolaisten paluulle on erityisesti Libanonissa. Syyrian sisällä sisäisesti siirrettyjä on 6,6 miljoonaa. Syyrian ulkopuolelle paenneiden huolena ovat turvallisuuskysymykset, sillä Assadin hallinnon julma turvallisuuskoneisto on ennallaan. Palaajista teetetään turvallisuusselvityksiä, poliittinen vaino on arkipäivää ja asevelvollisuus koskee kaikkia vuotiaita miehiä. Arabiliiton keskuudessa on maita, jotka olisivat valmiita palauttamaan Syyrian jäsenyyden. Tavoitteena on painoarvon ja vaikutusvallan vahvistaminen. Yksimielisyys kuitenkin puuttuu. Arabiemiraatit avasi suurlähetystön Damaskokseen vuodenvaihteessa. Osalla arabimaista olisi kiinnostusta seurata perässä, mutta ne haluavat odottaa Arabiliiton yhteistä päätöstä. EU:n ja Arabiliiton huippukokous on Idlibin alueen tulevaisuus on kurdialueiden ohella toinen keskeinen kysymys konfliktin viimeaikaisessa kehityksessä. Venäjän ja Turkin sopima suojavyöhykesopimus on toistaiseksi pitänyt, vaikka sopimuksen toimeenpano terrorististen ryhmien aseista riisumiseksi ei ole edennytkään. Al-Qaidaa lähellä oleva HTS (Hayat Tahrir al-sham) otti tammikuun alussa haltuunsa valtaosan ns. opposition alueesta Idlibissä ja sen ympäristössä, mitä Turkin piti valvoa osana Venäjän, Turkin ja Iranin syyskuussa neuvottelemaa tulitaukoa. HTS ilmoitti myös tehneensä tulitaukosopimuksen

14 14(15) muiden aseellisten ryhmien kanssa alueella. Toistaiseksi on epäselvää, kuinka tämä vaikuttaa Syyrian hallinnon, Venäjän ja Turkin toimiin. EU:n järjestämä kolmas apulupauskonferenssi pidetään Brysselissä Korkean tason konferenssin tavoitteena on mobilisoida kansainvälisen yhteisön tukea Syyrian kriisin humanitaaristen vaikutusten lievittämiseen, sekä välittää kv. yhteisön yhtenäistä viestiä aidon YK-vetoisen poliittisen prosessin merkityksestä. Suomi on tekemässä konferenssissa apulupauksen vuoden 2019 tuestaan kehitysyhteistyömäärärahojen nykykehysten puitteissa.

15 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi itäinen kumppanuus, Syyria, YUTP, Kiina, UAN Ulkoasiainneuvosto UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM