ANTIESTROGEENISTEN HOITOJEN TEHO UUSIUTUNEEN KOHTU- JA MUNASARJASYÖVÄN HOIDOSSA

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANTIESTROGEENISTEN HOITOJEN TEHO UUSIUTUNEEN KOHTU- JA MUNASARJASYÖVÄN HOIDOSSA"

Transkriptio

1 ANTIESTROGEENISTEN HOITOJEN TEHO UUSIUTUNEEN KOHTU- JA MUNASARJASYÖVÄN HOIDOSSA Liikala, Santtu Viljami Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta/naistentaudit Oulun Yliopisto 01/2019 Ohjaaja: Professori Ulla Puistola

2 OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Liikala, Santtu Viljami: Syventävien opintojen tutkielma: ANTIESTROGEENISTEN HOITOJEN TEHO UUSIUTUNEEN KOHTU- JA MUNASARJASYÖVÄN HOIDOSSA 22 sivua, 0 liitettä Antiestrogeenista hoitoa käytetään uusiutuneen kohtu- sekä munasarjasyövän hoidossa. Tällöin hoidollisena tavoitteena on palliatiivinen eli oireenmukainen hoito. Yksittäisissä tapauksissa hormonihoitoa voidaan harkita myös heti primaarin leikkauksen jälkeen ns. adjuvanttihoitona. Useimmin käytettyjä antiestrogeenisia lääkeryhmiä ovat progestiinit, SERM-selektiiviset estrogeenireseptorimodulaattorit (tamoksifeeni), aromataasiinhibiittorit sekä GnRH-analogit (gonadotropiineja vapauttavat hormonit). Nykypäivänä rintasyövän hoidossa jo pitkään käytettyä fulvestranttia hyödynnetään myös yhä useammin gynekologisten maligniteettien antiestrogeenisessa hoidossa. Tehtyjen tutkimusten pohjalta antiestrogeenisella hoidolla on saavutettu suotuisia vasteita uusiutuneen kohtu- sekä munasarjasyövän hoidossa. Kuitenkin haasteeksi on osoittautunut tunnistaa ne potilaat, jotka todennäköisesti hyötyisivät antiestrogeenisesta hoidosta ja mikä antiestrogeeninen lääkevaihtoehto olisi kullekin potilaalle paras valinta suotuisimman vasteen saavuttamiseksi. Asiaan liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että syöpäkasvaimien vasteet antiestrogeenisille hoidoille ovat vaihdelleet suuresti riippuen kasvaimen histologisesta tyypistä, levinneisyydestä, erilaistumisasteesta, hormonireseptoristatuksesta sekä käytetystä antiestrogeenisesta lääkeaineesta. Nykyään ajatellaan, että potilaat joiden syöpäkasvain on estrogeenireseptorin suhteen positiivinen sekä erilaistumisasteeltaan hyvin erilaistunut, hyötyisivät antiestrogeenisesta hoidosta eniten. Tässä tutkimuksessa analysoitiin Oulun Yliopistollisen Sairaalan naistentautien klinikassa vuonna hoidettujen 49 syöpäpotilaan hoitotiedot. Sairauskertomus merkinnöistä kerättiin ylös potilaiden käyttämät antiestrogeeniset lääkkeet, tautivapaa-aika antiestrogeenisen hoidon aloituksen jälkeen sekä spesifiset tiedot syöpäkasvaimesta: reseptoristatus ja histologinen tyyppi. 49 syöpätapauksesta 30 oli kohtu- ja 19 munasarjasyöpätapausta. Tutkimuksessa havaittiin, että antiestrogeenisella hoidolla saavutetaan suotuisampia vasteita kohtusyövässä sekä estrogeenireseptoripositiivissa kasvaimissa. Avainsanat: Kohtusyöpä, Munasarjasyöpä, Antiestrogeeninen hoito, Leuproreliiniasetaatti, Fulvestrantti, Letrotsoli, Levonorgestreeli

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Kohtusyöpä Munasarjasyöpä Uusiutuneen kohtu- ja munasarjasyövän hoidossa käytettävät antiestrogeeniset lääkkeet Progesteronit Aromataasi-inhibiittorit Tamoksifeeni GnRH-analogit Fulvestrantti Tutkimusnäyttö antiestrogeenisten hoitojen tehosta uusiutuneen kohtusyövän hoidossa Tutkimusnäyttö antiestrogeenisten hoitojen tehosta uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusaineisto ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset LÄHTEET... 16

4 1. JOHDANTO Kohtu- ja munasarjasyöpä ovat kaksi yleisintä gynekologista maligniteettia Suomessa. Munasarjasyöpä aiheuttaa muihin gynekologisiin syöpiin verrattuna eniten syöpäkuolemia (maailmanlaajuisesti noin /vuosi). Kohtusyöpä on nykypäivänä hyvin parannettavissa oleva maligniteetti, koska suurin osa kasvaimista kuuluu diagnoosihetkellä levinneisyysluokituksessa St I -ryhmään. Kohtusyövän 5-vuotiselossaololuku on yli 80%. Munasarjasyövässä vastaava luku on vain 37,6%, mikä johtuu siitä että 75% munasarjasyövistä on levinnyt St III-IV tasolle diagnoosihetkellä. Sekä kohtu- että munasarjasyövän tärkein kuratiiviseen lopputulokseen tähtäävä hoitomenetelmä on leikkaushoito. Leikkaushoidossa pyritään optimaaliseen sytoreduktioon, joka tarkoittaa kasvaimen täydellistä poistoa. Leikkaushoitoa täydennetään tarvittaessa kemoterapialla sekä sädehoidolla, jotta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Sädehoitoa käytetään nykypäivänä vähenevässä määrin erityisesti munasarjasyövän hoidossa. Molempien maligniteettien lopullinen hoitomenetelmä sekä adjuvanttihoidon tarve riippuu kasvaimen histologisesta alatyypistä sekä levinneisyydestä diagnoosihetkellä. Antiestrogeenista hoitoa käytetään uusiutuneen sekä levinneen kohtu- ja munasarjasyövän hoidossa. Tällöin hoidollisena tavoitteena ei ole kuraatio vaan palliatiivinen eli oireenmukainen hoito. Antiestrogeenisessa hoidossa useasti käytettyjä lääkeryhmiä ovat progestiinit, SERM - selektiiviset estrogeenireseptorimodulaattorit (tamoksifeeni), aromataasi-inhibiittorit sekä GnRH-analogit (gonadotropiineja vapauttavat hormonit). Edellä mainituilla lääkkeillä on havaittu suotuisia vasteita kohtu- ja munasarjasyövän hoidossa. Tutkimuksissa todetut vasteet antiestrogeeniselle hoidolle ovat vaihdelleet suuresti riippuen kasvaimen ominaisuuksista sekä käytetystä antiestrogeenisesta valmisteesta. Nykypäivänäkään ei vielä tarkasti tiedetä mikä antiestrogeenisesta lääkevaihtoehdoista olisi paras tietylle syöpäpotilaalle ja miten tulisi tunnistaa ne potilaat, jotka todennäköisesti hyötyisivät eniten antiestrogeenisesta hoidosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella antiestrogeenisen hoidon tehoa kohtu- ja munasarjasyövän hoidossa. Syöpätapauksia tässä tutkimuksessa oli yhteensä 49. Antiestrogeeninen hoito ja hoidon seuranta toteutettiin Oulun Yliopistollisen Sairaalan naistentautien klinikassa vuosina Lisäksi halusimme tutkia onko kasvaimen ominaisuuksilla kuten histologisella alatyypillä tai reseptoristatuksella merkitystä antiestrogeenisella hoidolla saavutettavaan hoidolliseen vasteeseen. 1

5 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Hormonihoitoa, ts. antiestrogeenista hoitoa, käytetään uusiutuneiden sekä levinneiden gynekologisten maligniteettien hoidossa. Tällöin hoidollisena tavoitteena on palliatiivinen eli oireenmukainen hoito. Yksittäisissä tapauksissa hormonihoitoa voidaan harkita myös heti primaarisen leikkauksen jälkeen ns. adjuvanttihoitona. Nuorilla fertiili-ikäisillä naisilla hormonihoitoa on tietyissä tapauksissa fertiliteetin säilyttämiseksi kokeiltu myös ensisijaisena hoitona kirurgisen hoidon sijasta. Osasta tapauksista on raportoitu kuratiivisia hoitotuloksia, mutta kuitenkin suurin osa potilaista vaati lopuksi adekvaatin kirurgisen hoidon. Suurimman tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena on ollut uusiutuneen endometrium- ja ovariokarsinooman hormonihoidolliset vasteet, mutta myös muissakin gynekologisissa syövissä kuten kohtusarkoomissa ja granuloosasolutuumoreissa on hormonihoidolla huomattu saavutettavan suotuisia tuloksia. Hormonihoidossa useasti käytettyjä antiestrogeenisia lääkeryhmiä ovat progestiinit, SERM - selektiiviset estrogeenireseptorimodulaattorit (tamoksifeeni), aromataasiinhibiittorit sekä GnRH-analogit (gonadotropiineja vapauttavat hormonit). Jo tehdyistä tutkimuksista huolimatta nykypäivänä ei kuitenkaan vielä tarkasti tiedetä mikä antiestrogeenisista lääkevaihtoehdoista olisi paras tietylle syöpäpotilaalle ja miten tulisi tunnistaa ne potilaat, jotka todennäköisesti tulisivat hyötymään annetusta hormonihoidosta. Tutkimuksissa todetut vasteet antiestrogeenisille hoidoille ovat vaihdelleet suuresti riippuen kasvaimen histologisesta tyypistä, levinneisyydestä, erilaistumisasteesta, hormonireseptoristatuksesta sekä käytetystä hormonihoitovalmisteesta. Nykyään ajatellaan, että ne potilaat, joiden syöpäkasvain on estrogeeni- sekä progesteronireseptorien suhteen positiivinen sekä patologisesti hyvin erilaistunut hyötyisivät annettavasta hormonihoidoista eniten. Tämän väitteen toteaminen oikeaksi vaatii kuitenkin vielä aiheeseen liittyviä lisätutkimuksia (Lee ym. 2014, Sommeijer ym. 2013). 2.1 Kohtusyöpä Kohdun endometriumkarsinooma on yleisin gynekologinen maligniteetti Suomessa ja läntisessä maailmassa. Vuonna 2015 Suomessa todettiin 846 uutta kohdunrungon syöpätapausta. Endometriumkarsinooman ilmaantuvuus lisääntyy iän mukana ja se on suurimmillaan vuotiailla, kuitenkin alle 40-vuotiaana todettujen kohdun 2

6 endometriumkarsinoomatapausten määrä on kasvussa. Endometriumkarsinooman kehittymisen taustalla on suurimmassa osassa tapauksia estrogeenin aiheuttama endometriumin kasvustimulaatio. Estrogeenistimulaatiota aiheuttavat erityisesti lihavuus, synnyttämättömyys sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Muita riskitekijöitä endometriumkarsinoomalle ovat Lynchin oireyhtymä, ikä, diabetes, sukurasitus, verenpainetauti, anovulatoriset kierrot, myöhäinen menopaussi-ikä, estrogeenikorvaushoito ilman progestiinia sekä lisäksi myös tamoksifeenihoito. Yli 5- vuotta jatkunut yhdistelmäehkäisypillerien käyttö vähentää kohdun endometriumkarsinooma riskiä ja toimii täten suojaavana tekijänä syövän kehittymiselle (Arora & Quinn 2012, Heinonen P 2018, Syöpärekisteri 2015). Kohdun limakalvon karsinoomat on jaoteltu useisiin histologisiin päätyyppeihin, joista epiteliaalinen tyyppi on yleisin. Epiteliaaliset endometriumkarsinoomat on luokiteltu histologian, patogeneesin sekä kliinisten tekijöiden perusteella kahteen erilaiseen patogeeniseen tyyppiin (I&II). Tyypin I karsinoomiin kuulu histologisesti luokiteltuna endometrioidiset kasvaimet (noin 85% kaikista kohdun limakalvon kasvaimista), ja tyypin II karsinoomiin taas non-endometrioidiset kasvaimet, joista suurimman osan käsittävät seroosit ja kirkassoluiset karsinoomat (Arora & Quinn 2012, Ylikorkala & Tapanainen 2011). Endometrioidiset kasvaimet (tyyppi I) esiintyvät yleensä perimenopausaalisilla naisilla ja niiden kehittyminen atyyppisen limakalvohyperplasian kautta on voimakkaasti estrogeeniriippuvaista. Tyypin I kasvaimet ovat tyypillisesti hyvin erilaistuneita ja ekspressoivat estrogeeni- sekä progesteronireseptoreita. Non-endometrioidisten kasvainten (tyyppi II) kehittyminen on riippumatonta estrogeenistä ja ne kehittyvät yleensä atrofioituneesta limakalvosta tai limakalvolla esiintyvistä polyypeistä. Tyypin II kasvainten ilmaantuminen on tyypillistä menopaussin ohittaneilla vanhemmilla naisilla ja kasvaimet ovat yleensä huonosti erilaistuneita. Seroosikarsinooma on tavallisin non-endometrioidinen kasvain ja sen kehittymistä edeltää tyypillinen endometriumin non-invasiivinen muutos, jota kutsutaan EIC endometrial intraepithelial carcinoma. Tarkasteltaessa tyypin I ja II kasvaimia molekyylibiologisesta näkökulmasta on niiden välillä havaittu eroja myös tietyissä syöpäkasvaimen kehittymiseen vaikuttavissa geenimutaatioissa. Tyypin I kasvaimille on tyypillistä mutaatioiden havaitseminen PTEN-, K-RAS-, PIK3CA- sekä CTNNBgeeneissä, kun taas tyypin II kasvaimissa havaitaan muutoksia p-53 kasvainsupressorigeenissä, heterotsygoottisuuden alenemista useissa kromosomeissa sekä 3

7 myös muita molekylaarisia muutoksia (STK15, p16, E-cadheriini ja c-erb-b2) (Di Cristofano & Ellenson 2007, Matias-Guiu & Prat 2013, Murali ym. 2014). Endometriumkarsinooma on nykypäivänä hyvin parannettavissa oleva maligniteetti. Syövän levinneisyyttä (St I-IV) lukuunottamatta sen 5-vuotiselossaololuku on yli 80%. Suurin osa tapauksista kuuluu levinneisyysluokkaan I. Valitettavasti kuitenkin pienelle osalle potilaista, joilla todetaan laajalle metastasoinut tauti (St III-IV) hoitovaihtoehdot ovat rajalliset ja taudin mortaliteetti on korkea (Markman 2005, Ylikorkala & Tapanainen 2011). Endometrium karsinooma diagnosoidaan kohdun limakalvolta otetusta biopsianäytteestä. Biopsianäytteeseen päädytään potilaan kuvaamien oireiden perusteella. Tyypillisin oire endometriumin karsinoomalle on verenvuoto emättimestä postmenopausaalisilla naisilla (Leslie ym. 2012). Tyypin I endometrium karsinoomat ovat tyypillisesti hyvän ennusteen tauteja ja uusiutuvat harvoin (5- vuotiselossaololuku 85%), mutta tyypin II endometrium karsinoomat ovat taas huonon ennusteen tauteja aggressiivisen invaasiotaipumuksensa takia ja uusiutuvat useammin (5- vuotiselossaololuku 58%) (Lee ym. 2014, Markman 2005, Ylikorkala & Tapanainen 2011). Endometrium karsinooman hoitosuunnitelma riippuu kasvaimen levinneisyydestä (St I-IV). Ensisijainen hoitovaihtoehto taudin varhaisvaiheessa on kirurginen hoito, jota tarvittaessa täydennetään sädehoidolla tai kemoterapialla. Kirurgisella hoidolla on kaksi tavoitetta: mahdollisimman täydellinen kasvaimen poisto sekä syövän tarkan levinneisyyden selvittäminen. Kohtuun rajoittuvan taudin leikkaushoidossa potilaalta poistetaan kohtu, kohdunkaula, munanjohtimet sekä munasarjat. Ennen leikkausta potilaat luokitellaan pienen ja suuren riskin ryhmiin edeltävän histopatologisen sekä kuvantamistutkimuksen perusteella, mikä määrittelee sen poistetaanko potilaalta leikkauksen yhteydessä myös lantion ja para-aortaalialueen imusolmukkeet. Pienen riskin ryhmässä riittää pelkkä kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus, mutta keskisuuren ja suuren riskin syövissä potilaalta poistetaan myös imusolmukkeet. Mikäli tauti on levinnyt kohdun ulkopuolelle pyritään sytoreduktiiviseen kirurgiaan, jonka on tutkimuksissa todettu pidentävän tauditonta jaksoa sekä kokonaiselinaikaa. Adjunvanttihoidon tarpeellisuus ja valinta riippuu leikkaushoidon perusteella selvitetyistä primaarikasvaimen ominaisuuksista, (ts. kohtuperäiset riskitekijät: ei-endometrioidi alatyyppi, endometrioidin syövän vähäinen erilaistumisaste, leviäminen syvälle kohtulihakseen, lymfovaskulaarinen leviäminen, leviäminen kohdunkaulan stroomaan), ennusteellisista riskitekijöistä sekä potilaan iästä. Leikkauksen jälkeisinä 4

8 adjuvanttihoitoina käytetään sädehoitoa (paikallinen/ulkoinen sädehoito), kemoterapiaa tai niiden yhdistelmää. Potilaat, joilla uusiutumisriski on pieni eivät tarvitse leikkauksen jälkeistä sädehoitoa. Paikallisissa keskisuuren riskin taudeissa adjuvanttihoidoiksi riittää paikallinen tai ulkoinen sädehoito. Kemoterapiaa käytetään sädehoidon lisäksi suuren riskin tai jo metastasoineen taudin hoidossa. Hormonihoidon käyttö kohdunrungon syövässä rajoittuu metastasoineen tai uusiutuneen taudin hoitoon, jolloin kyseessä on hyvin tyypillisesti palliatiivinen hoito. Hormonihoitona käytetään useasti progestiinia (Hietanen ym. 2018, Leslie ym. 2012). 2.2 Munasarjasyöpä Munasarjasyöpä on endometriumkarsinooman jälkeen toiseksi yleisin gynekologinen maligniteetti Suomessa. Vuonna 2015 todettiin 436 uutta munasarjasyöpätapausta. Munasarjasyöpä aiheuttaa muihin gynekologisiin maligniteetteihin verrattuna eniten syöpäkuolemia (maailmanlaajuisesti noin /vuosi). Munasarjasyövän ilmaantuvuus on suurin vuotiailla naisilla. Munasarjasyövän riskitekijöihin kuuluu lapsettomuus, endometrioosi, pitkäaikainen estrogeenihormonikorvaushoito (yli 10-vuotta), tiettyjen geenimutaatioiden kantajuus (BRCA- sekä Lynchin oireyhtymä) ja sukurasite. Mahdollisesti myös polykystinen ovariosyndrooma (PCOS) voi lisätä munasarjasyövän riskiä. Munasarjasyövältä suojaavia tekijöitä tunnetaan myös useampia, joista tärkeimmät ovat yhdistelmäehkäisytablettien käyttö, raskaus sekä imetys. Myös sterilisaatio sekä kohdunpoisto vähentää riskiä sairastua munasarjasyöpään (Munasarjasyöpä: Käypähoito - suositus 2012). Epiteliaalisen munasarjasyövän tarkasta patogeneesistä ei ole yhtä vakiintunutta teoriaa. Perinteinen näkemys munasarjasyövän patogeneesistä väittää, että kaikilla munasarjan tuumorityypeillä olisi yhteinen lähtösolukko. Lähtösolukkona pidetään munasarjan pintaepiteelisolukkoa (OSE, ovarian surface epithelium), joka koostuu munasarjan ulkopinnalla olevista toisiinsa sitoutumattomista mesoteliaalisista soluista. Ovulaation aikana kypsän follikkelin repeäminen sekä varhaisen munasolun vapautuminen aiheuttaa solutason traumaa munasarjan OSE-solukossa. Pintaepiteelisolukon vaurio sekä sen korjautuminen lukuisia kertoja fertiili-ikäisen ovuloivan naisen elämän aikana on ajateltu olevan syöpää aiheuttava tekijä. Edellä kuvatussa teoriassa on kuitenkin nykyisen tutkimustiedon valossa nähty merkittäviä puutteita, jonka vuoksi myös uusia teorioita epiteliaalisen munasarjasyövän synnylle on pyritty kehittämään. Toisessa esitetyssä 5

9 teoriassa munasarjasyövän syynä on pidetty kuukautisten loppumisen jälkeen esiintyviä suuria gonadotropiinipitoisuuksia. Taudin heterogeenisyyden vuoksi kumpikaan edellä mainituista teorioista ei pysty selittämään kokonaan munasarjasyövän syntyä. Tämän vuoksi taudin tarkka patogeneesi ja etiologia on vielä suurilta osin tuntematon. Kuitenkin nykypäivänä tiedetään tiedetään, että jopa 70% high grade seroosi -tyypin munasarjakarsinoomista on munajohdin peräisiä. Molekyyligeneettisissä tutkimuksissa on havaittu erilaisten geenimutaatioiden vaikutus munasarjasyövän syntyyn. Näistä tärkeimpänä nykypäivänä pidetään p-53 kasvainsupressorigeenin mutaatiota/inaktivaatiota, joka esiintyy yleisesti tyypin II munasarjasyövissä (high grade seroosi karsinooma, huonosti erilaistunut endometrioidi karsinooma erilaistumaton karsinooma ja karsinosarkooma). Tyypin I munasarjasyövissä (mikropapillaarinen ja matalan pahanlaatuisuusasteen seroosi karsinooma ja useimmiten endometrioidinen ja musinoottinen karsinooma) edellä mainittua p53-kasvainsupressiogeenin mutaatiota tavataan harvoin. Lisäksi myös hormonaalisilla tekijöillä tiedetään olevan tärkeä rooli munasarjasyövän kehittymisessä ja kasvussa. Estrogeeniä pidetään kaikista merkittävimpänä munasarjasyövän kasvua kiihdyttävänä hormonaalisena tekijänä. Suurimmasta osasta munasarjasyöpäsoluja löytyy estrogeenireseptoreita. Lisäksi tiedetään, että pitkään jatkuneeseen hormonikorvaushoitoon liittyy suurentunut munasarjasyövän riski, mikä vahvistaa ajatusta hormonaalisten tekijöiden vaikutuksesta (Bützow Ralf 2014, Karst & Drapkin 2010). Munasarjasyöpä jaetaan erilaisiin histologisiin päätyyppeihin, joista epiteliaalinen munasarjasyöpä kattaa yli 95% tapauksista. Epiteliaalisen munasarjasyövän yleisimmät histologiset alatyypit ovat seroosi, musinoosi sekä endometroidi munasarjasyöpä (Desai ym. 2014, Karst & Drapkin 2010). Muita histologisia päätyyppejä ovat itusolu- sekä sukupienakasvaimet, jotka muodostavat loput munasarjasyöpätapauksista (Munasarjasyöpä: Käypähoito -suositus 2012). Epiteliaalisen munasarjasyövän ennuste on kehittyneistä hoidoista huolimatta vielä nykyäänkin huono. Tämä johtuu siitä, että diagnoosihetkellä 75% munasarjasyövistä on levinnyt St III-IV tasolle (Bützow Ralf 2014, Paleari ym. 2017). Munasarjasyövän hoito pääpiirteittäin koostuu kolmesta osa-alueesta; kirurginen hoito, kemoterapia sekä sädehoito. Sädehoitoa käytetään hyvin harvoin enää nykyään. Hoitomenetelmän valinta riippuu kasvaimen histologisesta alatyypistä ja levinneisyydestä diagnoosihetkellä (St I-IV). Edellä mainituista hoitomenetelmistä leikkaushoito on selkeästi tärkein tavoiteltaessa kuratiivista lopputulosta. Tavoitteena on optimaalinen sytoreduktio, joka tarkoittaa kasvaimen 6

10 täydellistä poistoa. Kirurgian lisäksi käytetään hyvin usein adjuvanttihoitona kemoterapiaa. Kemoterapian tarve riippuu kuitenkin kasvaimen histologisesta alatyypistä, erilaistumisesta sekä levinneisyydestä. Hyvin erilaistuneen St I epiteliaalisen munasarjasyövän hoidoksi riittää itsessään vain kirurginen hoito (Desai ym. 2014). Huonosti erilaistuneen epiteliaalisen St I A-B munasarjasyövän kuten myös levinneen taudin ( St IC IV) hoitoon liitetään lisäksi sytostaattihoidot (Munasarjasyöpä: Käypähoito -suositus 2012). Euroopassa epiteliaalisen munasarjasyövän ikävakioitu 5- vuoden eloonjäämisennuste on kirurgisen hoidon sekä kemoterapian jälkeen vain 37,6% (Paleari ym. 2017). Hormonihoitoja käytetään tyypillisesti solusalpaajaresistentin St II-IV munasarjasyövän hoidossa palliatiivisena hoitokeinona. Tietyissä tapauksissa kuitenkin hormonivalmisteiden käyttö on perusteltua yhdessä solusalpaajien kanssa heti primaarileikkauksen jälkeen. Hormonihoitojen vaste riippuu primaarikasvaimen reseptoristatuksesta ( ER- ja PR-reseptori +/-). Yleisesti mitä enemmän kasvain ekspressoi ER- tai PR-reseptoreita sitä tehokkaampi vaste hormonihoidolla saadaan. Hormonihoitojen on tutkitusti huomattu pidentävän potilaan progressiovapaata elinaikaa verrattuna vastaavassa tilanteissa oleviin potilaisin, jotka eivät ole saaneet hormonihoitoja. Hormonihoidoilla saavutetuissa vasteissa on kuitenkin huomattu suuriakin eroja riippuen käytetystä hormonivalmisteesta sekä potilaan kasvaintyypistä. Yleisimmin käytettyjä hormonivalmisteita munasarjasyövän hoidossa ovat tamoksifeeni sekä aromataasiinhibiittorit (Sommeijer ym. 2013). 2.3 Uusiutuneen kohtu- ja munasarjasyövän hoidossa käytettävät antiestrogeeniset lääkkeet Progesteronit Progesteroni vaikuttaa elimistössä eri tavalla riippuen kohdekudoksesta. Rintakudoksessa progesteroni saa yhdessä estrogeenin kanssa aikaan rintarauhaskudoksen proliferaation. Kohdussa progesteroni taas hillitsee estrogeenin stimuloimaa endometriumin kasvua ja munasarjoissa se toimii neoplastisilta muutoksilta suojaavana tekijänä. Progesteronin solutason vaikutukset eri kudoksissa välittyvät progesteronireseptorien (PR-A ja PR-B) kautta (Diep ym. 2015). 7

11 Progesteronien terapeuttiset vaikutukset syöpäsolukon kasvuun välittyvät PR-reseptorien kautta. Progesteroni toimii ligandina PR-reseptorille ja sitä kautta pystyy vaikuttamaan tiettyihin syöpäsolujen geeneihin (cyclin D1, MMP-1, -2, -7 ja -9 sekä Ets- 1), jotka säätelevät syöpäsolujen solusykliä, apoptoosia, soluliitoksien muodostumista sekä erilaistumista. Endometriumkarsinoomassa progesteronin on todettu hillitsevän tuumorin kasvua ja invaasiota sekä aiheuttavan apoptoosia kasvainsoluissa säätelemällä PR-reseptorin välitteisesti edellä mainittuja geenejä ja sitä kautta elintärkeitä solutapahtumia. PR-reseptorin ekspressio syöpäsoluissa ei kuitenkaan takaa progesteronihoidon suotuisia kasvua hillitseviä vaikutuksia. Osassa reseptoripositiivisia syöpäkasvaimia progesteronihoidolla ei ole saatu minkäänlaisia vasteita, mikä kuvastaa PR-reseptori välitteisten kasvutekijäreittien ja niitä säätelevien geenien monimuotoisuutta (Kim & Chapman-Davis 2010). Myös munasarjasyövässä mahdolliset kasvua inhiboivat vasteet välittyvät PR-reseptorin ja sen säätelemien kasvua hillitsevien geenien kautta (Diep ym. 2015) Aromataasi-inhibiittorit Aromataasientsyymi muuntaa lisämunuaisperäisen androgeenin estrogeeniksi. Aromataasientsyymiä ekspressoidaan rasva-, maksa-, lihas-, aivo- sekä rintarauhaskudoksessa. Lisäksi myös munasarja- sekä rintasyöpäkudos tuottaa aromataasientsyymiä. Aromataasientsyymin kautta tapahtuva estrogeenituotanto muodostaa suurimman osan kokonaisestrogeenista postmenopausaalisilla naisilla. Aromataasi-inhibiittorit vähentää estrogeenin tuotantoa postmenopausaalisilla naisilla yli 90%. Tyypillisimpiä aromataasi-inhibiittoreita ovat anastrotsoli, eksemestaani sekä letrotsoli. Aromataasientsyymin tuottama estrogeeni saa aikaan sekä ovario- että endometriumkarsinoomassa syöpäsolujen kiihtyneen proliferaation ER-reseptorin kautta. Aromataasi-inhibiittorin munasarja- sekä kohtusyövän kasvua hidastava vaikutus välittyy sen aikaansaaman estrogeenimäärän vähenemisen kautta. Estrogeenin puute saa aikaan syöpäsolujen kehittymisen pysähtymisen ja sitä kautta syöpäsolun tuhoutumisen solusyklin alkuvaiheessa. Tietyissä tutkimuksissa on raportoitu tilanteita, jossa munasarjasyöpä on stabiloitunut aromataasi-inhibiittori hoidon ansiosta. Endometriumkarsinoomassa hoitovasteet ovat olleet matalampia (Simpkins ym. 2013). 8

12 2.3.3 Tamoksifeeni Tamoksifeeni on vaikutusmekanismiltaan selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori (SERM- selective estrogen receptor modulator). Tamoksifeenilla on sekä estrogeenisia että antiestrogeenisia vaikutuksia ihmiselimistössä riippuen sen kohdekudoksesta. Tamoksifeeni on voimakkaasti antiestrogeeninen rintarauhaskudoksessa, mutta sillä on estrogeenisia vaikutuksia kohdun limakalvossa. Tamoksifeenin pitkäaikaiskäyttöön, tyypillisesti rintasyövän hoidossa, on raportoitu liittyvän lisääntynyt endometriumkarsinooman riski sen kohdun limakalvoon kohdistuvien proliferatiivisten vaikutusten vuoksi. Tamoksifeenia käytetään sekä munasarja- että kohdun endometriumkarsinooman hoidossa. Tamoksifeenin tarkka solutason vaikutusmekanismi on monimutkainen. Sen pääasiallinen terapeuttinen vaste ovario- sekä endometriumkarsinooman hoidossa välittyy sen aikaansaaman estrogeenireseptorin toiminnan estymisen kautta. Estrogeenireseptorin toiminnan estyminen saa aikaan syöpäsolun tuhoutumisen solusyklin G1-vaiheessa suurentuneen solusykli-inhibiittori p27- tekijän aktiivisuuden kautta (Sporn & Lippman 2003) GnRH-analogit Ovario- sekä endometriumkarsinoomat ekspressoivat GnRH-reseptoreita. Nykytutkimuksen mukaan noin 80% ovario- sekä endometriumkarsinoomista ekspressoi GnRH-reseptoreita. Lisäksi tiedetään, että syöpäsolut pystyvät itsenäisesti myös tuottamaan sekä aivolisäkkeen että syöpäsolujen GnRH-reseptroreihin sitoutuvia GnRHhormoneja. GnRH-reseptorin aktivaatio syöpäkasvaimissa on yhteydessä syöpäsolujen kasvua edistäviin geeneihin. GnRH-analogien terapeuttiset vaikutukset syöpäkasvaimiin välittyvät estämällä syöpäsolujen pinnalla olevien GnRH-reseptorien toiminnan. GnRHreseptorin toiminnan estyminen saa aikaan syöpäsolun kasvua edistävien geenien transkription estymisen (Gründker ym. 2002). 9

13 2.3.5 Fulvestrantti Fulvesrantti on ensimmäinen puhdas antiestrogeeni. Fulvestranttia on käytetty pitkään rintasyövän hoidossa, mutta nykyään sen käyttö on levinnyt myös gynekologisten syöpien, erityisesti endometrium- ja ovariokarsinooman hoitoon. Fulvestrantin vaikutukset välittyvät puhtaasti estrogeenireseptorin toiminnan estymisen kautta eikä sillä ole agonistisia vaikutuksia missään kohdekudoksessa. ER-reseptorin toiminnan estyminen saa aikaan syöpäsoluissa ER-reseptorivälitteisten geenien suppression ja sitä kautta fulvestrantti vaikuttaa syöpäsolujen kasvuun inhiboivasti (Robertson 2001). 2.4 Tutkimusnäyttö antiestrogeenisten hoitojen tehosta uusiutuneen kohtusyövän hoidossa Hormonihoitoja käytetään usein levinneen endometriumkarsinooman hoidossa. Erityisesti hyvin erilaistuneissa ja hormonireseptoripositiivisissa endometriumsyövissä hormonihoidolla on saatu suotuisia vasteita. Useimmin käytettyjä hormonihoitovalmisteita ovat progesteronit, aromataasi-inhibiittorit sekä selektiiviset estrogeenireseptori modulaattorit (tamoksifeeni). Ethier ym. (2017) tekemässä meta-analyysissä arvioitiin 39 eri endometriumsyövän hormonihoitoja käsittelevien tutkimusten tulokset. Hormonihoitojen tehojen tarkastelussa ensimmäisenä sekä toisena annettu hormonihoito ja niiden aikaansaamat vasteet oli arvioitu erikseen. Ensilinjan hoitona annettu hormonivalmiste (kaikki eri valmisteet) keskimääräinen vasteprosentti (ORR overall response rate) oli 21,6% ja clinical benefit rate (CBR) 36,7%. Myös endometriumsyövässä reseptoripositiivisissa kasvaimissa hormonihoidolla on saavutettu parempia hoidollisia vasteita. Edellä mainitussa tutkimuksessa ORR oli korkeampi ER-positiivisissa (26,5%) ja PR-positiivisissa (35,5%) kasvaimissa. Vastaavasti ORR oli matalampi reseptorinegatiivisissa kasvaimissa; ER - (9,2%) ja PgR (12,1%) (Ethier ym. 2017). Progesteronien tehoa levinneen endometriumkarsinooman hoidossa on vuosien aikana tutkittu useissa eri tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa saadut vasteet ovat olleet kuitenkin hyvin vaihtelevia. Useamman tutkimuksen (Lentz ym. 1996, Piver MS ym. 1980, Podrat ym. 1985, Decruze ym. 2007) tulokset yhdistämällä progesteronihoidon keskimääräiseksi vasteeksi saatiin 11-25%. Lisäksi vaste oli osittainen ja tautivapaa aika 10

14 valitettavan lyhyt. Lentz ym. (1996) tutkimuksessa tautivapaaksi ajaksi saatiin 3,2 kuukautta ja OS (overall survival) 11,1 kuukautta. Yksittäisessä Carlson Jr (1984) julkaisemassa tutkimuksessa progesteroneilla on saavutettiin jopa yli 12 kuukauden tautivapaita jaksoja. SERM-valmisteista tamoksifeeniä on tutkittu laajimmin endometriumkarsinooman hoidossa. Vasteet ovat olleet kuitenkin matalampia verrattuna progesteroneihin. Thigpen (2001) julkaisemassa tutkimuksessa tamoksifeenin keskimääräiseksi vasteeksi saatiin 10%. Kyseissä tutkimuksessa tautivapaan jakson mediaani oli 1,9 kk ja OS 8,8 kk. Asbury ym. (2002) GnRh-agonisteja käsittelevässä tutkimuksessa keskimääräiseksi vasteeksi saatiin 11%. Tässä tutkimuksessa tautivapaan jakson mediaani oli 1,9 kuukautta ja OS 7,3 kk. Aromataasi-inhibiittoreista erityisesti anastrolia ja letrotsolia on tutkittu endometriumkarsinooman hoidossa. Tulokset ovat kuitenkin olleet vain tyydyttäviä. Rose ym. (2000) julkaisemassa tutkimuksessa letrotsolilla saavutettiin 9,4% ja anastrolilla 9% keskimääräinen vaste (Lee ym. 2014). Fulvestrantin tehosta uusiutuneen endometriumkarsinooman hoidossa ei ole vielä luotettavaa tutkimusnäyttöä. 2.5 Tutkimusnäyttö antiestrogeenisten hoitojen tehosta uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa Hormonihoidoilla on saavutettu kohtalaisia vasteita uusiutuneen ja metastasoineen epiteliaalisen munasarjasyövän hoidossa. Keskimäärin 41% potilaista saavuttavat osittaisen tai täydellisen terapeuttisen vasteen hormonihoidon ansiosta. Yleisimmin käytettyjä hormonihoitoja ovat tamoksifeeni sekä aromataasi-inhibiittorit. Tutkimuksissa on havaittu merkittäviä eroja eri hormonihoidoilla saavutettujen vasteiden välillä riippuen käytetystä hormonihoidosta sekä tuumorin ominaisuuksista. Tuumorin ominaisuuksista tärkeimpinä ennusteeseen vaikuttavina tekijöinä pidetään tuumorin reseptoristatusta sekä histologista alatyyppiä. Tutkimuksissa on todettu, että kasvaimen voimakas estrogeeni- ja progesteronireseptorien ekspressio yhdistettynä hormonihoitoon liittyy parempaan eliniänennusteeseen. Kuitenkaan nykypäivänä ei vielä tarkalleen tiedetä mikä hormonihoidoista olisi ennusteen kannalta paras vaihtoehto kullekin yksittäiselle munasarjasyöpäpotilaalle. Progesteronien sekä GNRH-analogien tehoa uusiutuneen sekä metastasoineen munasarjasyövän hoidossa on arvioitu useissa tutkimuksissa. Tutkimuksissa saavutetut vasteet ovat olleet kuitenkin matalia. Progesteroneilla 11

15 saavutettiin hoidollista vastetta vain 0-2 %:lla sekä GNRH-analogeilla 0-13%:lla munasarjasyöpäpotilaista. Tamoksifeeni on osoittautunut tehokkaimmaksi hormonihoitovaihtoehdoksi uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa. Cochranen metaanalyysissa tamoksifeenin keskimääräiseksi vasteeksi saatiin 9,6%, vaihdellen 0-56 % välillä. Myös muissa tutkimuksissa on vastaaviin hoitovasteisiin päästy. Esimerkiksi Paleari ym. (2017) julkaisemassa munasarjasyövän hormonihoitoa käsittelevässä kattavassa meta-analyysissä (2490 potilasta) tamoksifeeni osoittautui myös tehokkaimmaksi hormonihoitovalmisteeksi. Edellä mainitussa meta-analyysissä eri hormonivalmisteiden tehokkuutta arvioitiin ja vertailtiin toisiinsa laskemalla kullekin valmisteelle CBR-arvo eli clinical benefit rate. CBR tarkoittaa prosenttiosuutta potilaista, jotka hormonihoidon avulla saavuttivat täydellisen/osittaisen vasteen tai stabiilin taudin. Tamoksifeenin CBR (clinical benefit rate) oli 43% (95% CI, 0,30-0,56). Vastaava arvo taas aromataasi-inhibiittoreilla oli 39% (95% CI, 0,29-0,50), progesteroneilla 37% (95%CI, 0,26 0,48) ja GNRH-analogeilla 56% (95% CI, 0,08-0,97) (Paleari ym. 2017, Sommeijer ym. 2013). Fulvestrantilla on saatu hyviä tuloksia uusiutuneen rintasyövän hoidossa, jonka takia sen tehoa on haluttu tutkia myös uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa. Argenta ym. (2009) julkaisemassa toisen vaiheen tutkimuksessa fulvestrantin tehoa tutkittiin 26 munasarjasyöpäpotilaalla, jotka olivat edeltävästi saaneet asianmukaisen kemoterapian. Tutkimuksessa 4% potilaista saavutti täydellisen vasteen, 4% osittaisen vasteen ja 9% stabiilin taudin (muunnetut Rustin-kriteerit). Tutkimuksen tautivapaan jakson mediaani oli 62 päivää (Argenta ym. 2009). 12

16 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Tutkimusaineisto ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimusaineisto koostui 49 gynekologiseen syöpään sairastuneesta potilaasta. Potilaita hoidettiin Oulun Yliopistollisen Sairaalan naistentautien klinikassa vuosina Hoidettujen potilaiden ikä vaihteli välillä vuotta. Potilaiden keskimääräinen sairastumisikä oli diagnoosihetkellä vuotta. Syöpätapauksista munasarjasyöpiä oli yhteensä 19 ja kohtusyöpiä 30. Munasarjasyövät jakautuivat histologisen alatyypin mukaan siten, että epiteliaalisia ovariokarsinoomia oli 17 ja non-epiteliaalisia 2. Kohtusyövät jakautuivat histologian mukaan vastaavasti siten, että endometrioidisia karsinoomia oli 19, nonendometrioidisia 3 ja kohtusarkoomia 8. Kohtu- ja munasarjasyövät jaoteltiin myös estrogeenireseptoristatuksen mukaan kolmeen eri ryhmään: positiivinen, negatiivinen ja ei-tiedossa (ND, none-definied). Potilaiden hoidossa käytettiin yhteensä 4 eri antiestrogeenista lääkeainetta: leuproreliiniasetaatti (Procren Depot), fulvestrantti (Faslodex), letrotsoli (Femar) ja levonorgestreeli (Mirena). Tutkimuksessa haluttiin selvittää edellä mainittujen ntiestrogeenisten lääkeaineiden tehoa kohtu- sekä munasarjasyövän hoidossa. Antiestrogeenisten lääkkeiden tehon mittarina pidettiin lääkkeen aloituksen jälkeen saavutetun tautivapaanjakson pituuden mediaania (kk). 3.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto kerättiin Oulun Yliopistollisen Sairaalan ESKOpotilastietojärjestelmästä. Kaikista 49 potilaasta kerättiin systemaattisesti seuraavat tiedot: syövän diagnoosipäivämäärä, syövän histologinen tyyppi, syöpäkasvaimen reseptoristatus estrogeeni- ja progesteronireseptorien suhteen (mikäli oli tutkittu primaarivaiheessa), käytetty antiestrogeeninen lääkeaine sekä tautivapaajakson pituus (antiestrogeenisen lääkkeen aloituksen ja taudin progredioinnin väliin jäävä ajanjakso). Jokaisen potilaan tiedot kirjattiin SPSS-ohjelmaan, jota kautta tutkimusdata analysoitiin potilaskohtaisesti. Analysoinnin päätarkoituksena oli selvittää keskimääräisen tautivapaanjakson (kk) pituus sekä tarkastella sen muuttumista suhteessa kasvaimen histologiseen alatyyppiin, käytettyyn antiestrogeeniseen lääkeaineeseen sekä kasvaimen reseptoristatukseen. 13

17 3.3 Tutkimustulokset Tutkittaessa antiestrogeenisen hoidon tehoa yleisesti kohtu- sekä munasarjasyövän hoidossa, riippumatta syövän histologisesta alatyypistä (ovario/endometrium) tai käytetystä antiestrogeenisesta lääkeaineesta, tautivapaanjakson mediaaniksi tässä tutkimusaineistossa saatiin kohtusyövässä 18kk (2-93) ja munasarjasyövässä 3kk (1-46). Tautivapaanjakson mediaani kohtu- sekä munasarjasyövässä määritettynä kasvaimen reseptoristatuksen mukaan on esitetty taulukossa 1. Tuloksista nähdään, että hormonaalisilla hoidoilla saavutetaan huomattavasti parempi vaste kohtusyövässä sekä erityisesti estrogeenireseptoripositiivissa kasvaimissa. Taulukossa 2 on esitetty eri hormonaalisilla lääkeaineilla saavutetut vasteet epiteliaalisen munasarjasyövän hoidossa. Tutkimusaineisto ei pitänyt sisällään yhtään epiteliaalista munasarjasyöpätapausta, jota olisi hoidettu letrotsolilla tai levonorgestreelilla. Epiteliaalisten munasarjasyöpätapauksien hoidossa havaittiin leuproreliiniasetaatilla saavutettavan lievästi parempia vasteita kuin käytettäessä fulvestrattia: 3,5kk (1-13) vs. 2kk (1-35). Tutkimusaineisto käsitti yhteensä vain 2 non-epiteliaalista munasarjasyöpätapausta, jotka hoidettiin leuproreliiniasetaatilla. Keskimääräikseksi vasteeksi saatiin 45,5kk (45-46). Taulukossa 3 on vertailtu eri antiestrogeenisten lääkeaineiden tehoa endometrioidisen kohtusyövän sekä kohtusarkooman hoidossa. Endometrioidisten kasvaimien hoidossa leuproreliiniasetaatilla, levonorgestreelilla ja letrotsolilla saavutettiin parhaimmat keskimääräiset vasteet (12kk, 16kk, 13kk). Kohtusarkoomien hoidossa leuproreliiniasetaatilla saavutettiin 28kk (2-93) keskimääräinen vaste, kun taas letrotsolilla keskimääräinen vaste oli 3kk (0). Tutkimus ei sisältänyt yhtään levonorgestreelilla tai fulvestrantilla hoidettua kohtusarkoomapotilasta. Taulukon 3 ulkopuolelle jäi 3 non-endometrioidista kohtukarsinoomatapausta, joista 2 oli hoidettu leuproreliiniastetilla (58kk, 56-60) ja yksi letrotsolilla (7kk, 0). 14

18 Taulukko 1. Syöpätyyppi, ERreseptoristatus Lukumäärä (N) Vasteaika Mediaani (kk) (vaihteluväli) Ovariokarsinooma 19 3 (1-46) ER-reseptori ER-reseptori ei-tiedossa (ND) 6 8 ER-reseptori Endometriumkarsinooma (2-93) ER-reseptori ER-reseptori ei-tiedossa (ND) 7 5 ER-reseptori Taulukko 2. Epiteliaalinen ovariokarsinooma Lukumäärä (N) Vasteaika Mediaani (kk) Vaihteluväli (kk) Lääke Procren Depot 10 3, Faslodex Femar Mirena Taulukko 3. Endometriumkarsinooma Lukumäärä (N) Endometrioidi Sarkooma Lääke Endometrioidi Vasteaika Vasteaika / mediaani, kk mediaani, kk Sarkooma (vaihteluväli) (vaihteluväli) Procren Depot 11/7 12 (3-62) 28 (2-93) Faslodex 2/1 5 (2-8) 3 (0) Femar 4/0 16 (4-34) - Mirena 2 /0 13 (2-24) - 15

19 4. LÄHTEET Argenta PA, Thomas SG, Judson PL, Downs Jr. LS, Geller MA, Carson LF ym. (2009). A phase II study of fulvestrant in the treatment of multiply-recurrent epithelial ovarian cancer. Gynecologic oncology 113(2): Arora V & Quinn MA (2012). Endometrial cancer. Best Practice and Research: Clinical Obstetrics and Gynaecology 26(3): Bützow Ralf (2014). Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Desai A, Xu J, Aysola K, Qin Y, Okoli C, Hariprasad R ym. (2014). Epithelial ovarian cancer: An overview. World journal of translational medicine 3(1): 1. Di Cristofano A & Ellenson LH (2007). Endometrial carcinoma. Annual Review of Pathology 2: 57. Diep CH, Daniel AR, Mauro LJ, Knutson TP & Lange CA (2015). Progesterone action in breast, uterine, and ovarian cancers. Journal of Molecular Endocrinology 54(2): R53. Ethier J-, Desautels DN, Amir E & MacKay H (2017). Is hormonal therapy effective in advanced endometrial cancer? A systematic review and meta-analysis. Gynecologic oncology 147(1): Gründker C, Günthert AR, Westphalen S & Emons G (2002). Biology of the gonadotropin-releasing hormone system in gynecological cancers. European Journal of Endocrinology 146(1): Heinonen Pentti (2018). Gynekologiset syövät. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim, 2018 (päivitetty ). Luettu Hietanen Sakari, Loukovaara Mikko, Joutsiniemi Titta, Lindholm Paula (2018). Kohdunrunkosyövän kirurgisen ja liitännäishoidon suunnittelu. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Karst AM & Drapkin R (2010). Ovarian cancer pathogenesis: a model in evolution. Journal of oncology 2010: Kim JJ & Chapman-Davis E (2010). Role of progesterone in endometrial cancer. Seminars in reproductive medicine 28(1): Lee W-, Yen M-, Chao K-, Yuan C-, Ng H-, Chao H- ym. (2014). Hormone therapy for patients with advanced or recurrent endometrial cancer. Journal of the Chinese Medical Association 77(5): Leslie KK, Thiel KW, Goodheart MJ, De Geest K, Jia Y & Yang S (2012). Endometrial Cancer. Obstetrics and gynecology clinics of North America 39(2):

20 Markman M (2005). Hormonal therapy of endometrial cancer. European journal of cancer 41(5): Matias-Guiu X & Prat J (2013). Molecular pathology of endometrial carcinoma. Histopathology 62(1): Munasarjasyöpä: Käypähoito -suositus (2012). Munasarjasyöpä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu ). Saatavilla internetissä: Luettu Murali R, Soslow RA & Weigelt B (2014). Classification of endometrial carcinoma: More than two types. The Lancet Oncology 15(7): e278. Paleari L, Gandini S, Provinciali N, Puntoni M, Colombo N & DeCensi A (2017). Clinical benefit and risk of death with endocrine therapy in ovarian cancer: A comprehensive review and meta-analysis. Gynecologic oncology 146(3): Robertson JF (2001). ICI 182,780 (Fulvestrant ) - the first oestrogen receptor downregulator - current clinical data. British Journal of Cancer 85(S2): Sommeijer DW, Sjoquist KM & Friedlander M (2013). Hormonal treatment in recurrent and metastatic gynaecological cancers: A review of the current literature. Current oncology reports 15(6): Simpkins F, Garcia-Soto A & Slingerland J (2013). New insights on the role of hormonal therapy in ovarian cancer. Steroids 78(6): Syöpärekisteri (2015). Suomen Syöpärekisteri; Luettu Sporn MB and Lippman SM (2003). Agents for chemoprevention and their mechanism of action. Teoksessa Kufe DW, Pollock RE & Weichselbaum RR (toim.): Cancer medicine. BC Decker, Hamilton (ON). Ylikorkala O & Tapanainen J (2011). Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, Helsinki. 17

21 18

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot BRCA-kantaja ja hormonihoidot 1. 1 0. 2 0 1 1 T u o h i l a m p i H A N N A H A U T A M Ä K I, E R I K O I S T U V A L Ä Ä K Ä R I H Y K S N K L Esityksen sisältö Yleistä BRCA-mutaatioista Esiintyvyys

Lisätiedot

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat SUOIMI Jos olet sairastunut rintasyöpään Jos olet sairastunut rintasyöpään, sinulla ja läheisilläsi on varmasti paljon kysymyksiä sairaudestasi. Olet saanut tämän potilasohjeen hoitavalta lääkäriltäsi.

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA

LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA LEIKKAUKSENAIKAISEN JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN LUOTETTAVUUS KOHDUNRUNGON SYÖVÄN LEVINNEISYYDEN ARVIOINNISSA Juha Patamaa Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä Käypä hoito -suositus Päivitetty 26.4.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan?

Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Ralf Bützow KATSAUS Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Uusimman morfologisen ja molekulaarisen tiedon valossa alkaa näyttää siltä, että epiteliaalisten munasarjasyöpien eli karsinoomien

Lisätiedot

Onko ovarioperäistä karsinoomaa olemassakaan? - Ralf Bützow - HUSLAB ja Naistensairaala/HYKS

Onko ovarioperäistä karsinoomaa olemassakaan? - Ralf Bützow - HUSLAB ja Naistensairaala/HYKS Onko ovarioperäistä karsinoomaa olemassakaan? - Ralf Bützow - HUSLAB ja Naistensairaala/HYKS Serous, low grade Serous, high grade Endometrioid Clear cell Mucinous Transitiocellular/ Malignant Brenner OVARIOKARSINOOMAN

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

CT-kuvauksen merkitys kohtusyövän levinneisyyden arvioinnissa

CT-kuvauksen merkitys kohtusyövän levinneisyyden arvioinnissa CT-kuvauksen merkitys kohtusyövän levinneisyyden arvioinnissa Satu Kekäläinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta tammikuu 2018 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 18.7.2016, versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

1. Piilokiveksisyys (R1)

1. Piilokiveksisyys (R1) 1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin

Lisätiedot

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Rintasyöpä tänään LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Syövän yleisyys Suomessa Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain sairastuneista

Lisätiedot

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA Anni Niskanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Naistentaudit ja synnytykset Helmikuu

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

LT Titta Joutsiniemi TYKS NKL

LT Titta Joutsiniemi TYKS NKL LT Titta Joutsiniemi TYKS NKL } LT, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, gyn onkologian erityispätevyys } Päätoimi Erikoislääkäri TYKS nkl } Sivutoimet Yksityislääkäri } Kohtusyövän (EC) riskitekijät

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

ONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN?

ONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN? ONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN? Satu Tarjanne 29.10.2018 SIDONNAISUUDET Koulutus- ja kongressikuluja (Olympus) Luentopalkkio Astellas KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kuinka tunnistan taudin? Kivun syyt Hormonaalinen

Lisätiedot

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina

TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina TATI ja trypsinogeenit syöpämerkkiaineina Annukka Paju FT, dosentti, sairaalakemisti HUSLAB ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitos SKKY:n kevätkoulutuspäivät 21.4.2009 Ulf-Håkan Stenman -juhlasymposiumi

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Henna Lähde EGFR, HER2, P53 JA ALDH1 :N YHTEYS MUNASARJASYÖPÄPOTILAIDEN ENNUSTEESEEN, JA TILASTOJA TYKSIN VUOSIEN 2001 2007 MUNASARJASYÖPÄÄN

Henna Lähde EGFR, HER2, P53 JA ALDH1 :N YHTEYS MUNASARJASYÖPÄPOTILAIDEN ENNUSTEESEEN, JA TILASTOJA TYKSIN VUOSIEN 2001 2007 MUNASARJASYÖPÄÄN Henna Lähde EGFR, HER2, P53 JA ALDH1 :N YHTEYS MUNASARJASYÖPÄPOTILAIDEN ENNUSTEESEEN, JA TILASTOJA TYKSIN VUOSIEN 2001 2007 MUNASARJASYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN POTILAIDEN AINEISTOSTA Syventävien opintojen

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015. Ralf Bützow

ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015. Ralf Bützow ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015 Ralf Bützow HUSLAB/Naistensairaalan tutkimuslaboratorio Karsinoomat Itusolukasvaimet Sex cordstroomatuumorit ENDOMETRIOOSI 6 % (2-22%) OVARIOKARSINOOMA 1,5 % ENDOMETRIOOSI

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2 Menometrorragia 1/3 1/2 40 55 naisista >40 v naisilla 10 %:lla on endometriumpolyyppi myomat naisten yleisimpiä kasvaimia (40 70 %) n. 40 % 50 60 v. naisista käyttää jossakin vaiheessa hormonikorvaushoitoa

Lisätiedot

Mirena ja rintasyöpä. Heli Lyytinen HYKS, Naistenklinikka

Mirena ja rintasyöpä. Heli Lyytinen HYKS, Naistenklinikka Mirena ja rintasyöpä Heli Lyytinen HYKS, Naistenklinikka 1.10.2011 Sisältö Yleistä rintasyövästä Yleensä progestiineista/progesteronista Progestiinit HT:n osana Levonorgestreeli, Mirena Mirena fertiili-ikäisellä,

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa

Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa Henna Alm, LK Helsinki 18.10.2010 Tutkielma Ohjaaja: Ralf Bützow, Patologian laitos HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

opas Gynekologisen syöpäpotilaan Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg

opas Gynekologisen syöpäpotilaan Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg Gynekologisen syöpäpotilaan Munasarjasyöpä Kohdunrunkosyöpä Kohdunkaulasyöpä Ulkosynnytinsyöpä Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde Sanasto opas Ulla Puistola Arto Leminen Leena Rosenberg

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

Gynekologiset kasvaimet

Gynekologiset kasvaimet Pentti K. Heinonen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Gynekologiset Periaatteet Syövän varhainen toteaminen ja hoito parantavat ennustetta. Valtaosa hyvänlaatuisista ja kaikki pahanlaatuiset sekä niiden

Lisätiedot

NEOADJUVANTTIHOITO EPITELIAALISESSA MUNASARJASYÖVÄSSÄ

NEOADJUVANTTIHOITO EPITELIAALISESSA MUNASARJASYÖVÄSSÄ NEOADJUVANTTIHOITO EPITELIAALISESSA MUNASARJASYÖVÄSSÄ Niemelä. Linda Syventävien opintojen tutkielma Naistentaudit ja synnytykset Oulun yliopisto 5/2017 Ohjaaja: Ulla Puistola OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN HORMONAALISTEN HOITOJEN HAITTAVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA

RINTASYÖVÄN HORMONAALISTEN HOITOJEN HAITTAVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA RINTASYÖVÄN HORMONAALISTEN HOITOJEN HAITTAVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA Hanna Laitinen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos /

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

MUNASARJASYÖVÄN VARHAISMUUTOKSET JA ALKUPERÄSOLUKKO: HNPCC-POTILAIDEN HYVÄNLAATUISTEN MUNASARJASYÖPÄNÄYTTEIDEN JA SPORADISTEN ENDOMETRIOIDIEN

MUNASARJASYÖVÄN VARHAISMUUTOKSET JA ALKUPERÄSOLUKKO: HNPCC-POTILAIDEN HYVÄNLAATUISTEN MUNASARJASYÖPÄNÄYTTEIDEN JA SPORADISTEN ENDOMETRIOIDIEN MUNASARJASYÖVÄN VARHAISMUUTOKSET JA ALKUPERÄSOLUKKO: HNPCC-POTILAIDEN HYVÄNLAATUISTEN MUNASARJASYÖPÄNÄYTTEIDEN JA SPORADISTEN ENDOMETRIOIDIEN MUNASARJASYÖPÄ- NÄYTTEIDEN KARAKTERISOINTI Milla Mörsky syventävien

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto. Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon. työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.

Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto. Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon. työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Hanke STM037:00/2017 Yleisiä kommentteja: Asetustekstissä tulee selkeästi

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN Laura Teräntö Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005

KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005 KOHDUN SARKOOMAT JA KARSINOSARKOOMAT TAYS:SSA VUOSINA 2000 2001 JA 2004 2005 Elisa Niiranen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Naistentaudit ja synnytykset Kesäkuu

Lisätiedot

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.

Lisätiedot

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

TIEDOLLINEN TUKI GYNEKOLOGISEN SYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOITOJEN ALOITUKSESSA

TIEDOLLINEN TUKI GYNEKOLOGISEN SYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOITOJEN ALOITUKSESSA TIEDOLLINEN TUKI GYNEKOLOGISEN SYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOITOJEN ALOITUKSESSA Kyselylomake naistentautien poliklinikalle Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lahdensivu, Hoitotyö Kevät, 2017 Tiija

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta.

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Nuorille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Hyvä tietää Tämä tietopaketti on suunnattu nuorille, jotka saattavat

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Munasarjasyöpä ja alkuvaiheen potilasohjaus

Munasarjasyöpä ja alkuvaiheen potilasohjaus Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutus Lahdensivu, syksy 2016 Nina Holmberg ja Emmi Keränen TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU Hoitotyön koulutus Sairaanhoitaja Tekijät Nina

Lisätiedot

Syöpäpotilaan luunhoito

Syöpäpotilaan luunhoito Syöpäpotilaan luunhoito Petteri Hervonen Syöpätautien el, LT Oyl, HYKS Syöpäkeskus 18.4.2018 ja 26.4.2018 Syöpäpotilaan luunhoito Eturauhassyöpäpotilaan luunhoito Hormonaalinen liitännäishoito Levinneen

Lisätiedot

Kohdunrunkosyövän hoito

Kohdunrunkosyövän hoito NÄIN HOIDAN Mikko Loukovaara, Anna Luomaranta ja Arto Leminen 2348 Kohdunrunkosyövän hoidon kulmakivenä on leikkaus, jossa poistetaan kohtu sivuelimineen. Taudin lymfaattisen leviämistavan takia leik kaukseen

Lisätiedot