TURUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavite 1.1 Ympäristönsujelumääräysten tavitteena n paikalliset lsuhteet humin ttaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä pistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittja siten kuin ympäristönsujelulain 1 luvussa n esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvnta 2.1 Turun kaupunginvaltuust n antanut ympäristönsujelumääräykset ympäristönsujelulain 202 :n perusteella. 2.2 Määräysten nudattamista valv ympäristönsujelulain 22 :n mukaisesti kunnan ympäristönsujeluviranmainen, jna Turun kaupungissa timii rakennus- ja lupalautakunta. 2.3 Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta vi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin kuntien ympäristönsujelun hallinnsta annetussa laissa (64/1986) säädetään. 3 Määräysten sveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Määräykset vat vimassa kk kaupungin alueella, ellei muualla näissä määräyksissä tisin säädetä. Maarian altaan valuma-alueella nudatetaan lisäksi vesiyliikeuden vahvistamia altaan vedenttamn suja-aluetta kskevia määräyksiä (Liitekartta 2). 3.2 Määräykset eivät kske ympäristönsujelulain mukaan luvanvaraista timintaa, rekisteröintiä kskevaa taikka lain 31, 120 tai 136 :n mukaista ilmituksenvaraista timintaa. Määräykset eivät kske myöskään pulustusvimien tai rajavartilaitksen timintaa. 3.3 Ympäristönsujelumääräyksiä nudatetaan muiden kunnallisten säännöstöjen rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Js samasta asiasta n määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, n ympäristönsujelumääräystä nudatettava aina, kun se jhtaa ympäristönsujelun kannalta parempaan lpputulkseen. 3.4 Muiden viranmaisten n lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranmaispäätöstä tehtäessä tettava humin mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset lsuhteet 4.1 Turun kaupungissa n alueita, jilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, pistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä. Näiden määräysten liitekartissa n rajattu seuraavat alueet: 1

2 Phjavesialue, jlla tarkitetaan ympäristöhallinnn määrittelemää vedenhankintaa varten tärkeää phjavesialuetta (1-lukka) tai vedenhankintakäyttöön sveltuvaa phjavesialuetta (2-lukka) (Liitekartta 1). Ranta-alue, jlla tarkitetaan ensisijaisesti vesiensujelun ja vedenhankinnan kannalta tärkeitä vesistöjen ranta-alueita (Liitekartta 2). Ranta-alueella tarkitetaan rantavyöhykettä, jka ulttuu vähintään 100 metrin päähän keskivedenkrkeuden mukaisesta rantaviivasta sekä Kakskerranjärven, Illistenjärven, Kuninkjan, Jaaninjan ja Piipanjan valuma-aluetta. Maarian altaan lähi- ja kauksujavyöhykkeet, jilla tarkitetaan Maarian allasta kskevia vesiikeuden määrittelemiä lähi- ja kauksuja-alueita, jille n lemassa mat vesiensujelua kskevat määräykset (Liitekartta 2). Taajaan rakennettu alue, jlla tarkitetaan asemakaavitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita (Liitekartta 3). Kartan päivitykset julkaistaan Turun kaupungin Internet-sivuilla. 2 LUKU JÄTEVEDET 5 Määritelmät 2 Hiekanertin: erttaa kiinteät, npeasti laskeutuvat aineet jätevedestä. Vettä painavammat aineet laskeutuvat erttimen phjalle. Jäteveden maahanimeyttämö: maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittelylaitteist, jssa sastussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan. Jäteveden maasudattam: maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittelylaitteist, jnka sastussäilöissä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan hiekkaa tai muuta maa-ainesta levan sudatinkerrksen läpi. Sen jälkeen vesi ktaan putkistlla ja jhdetaan ympäristöön tai jatkkäsittelyyn. Maasudattam varustetaan tiiviillä phjalla, js sijituspaikka sitä edellyttää. Jätevesi: käymäläjätevesi ja pesuvesi Jätevesiviemäri: vesihultlaitsten jätevesiviemäri Käymäläjätevesi: vesikäymälän huuhteluvesi Vesijht: vesihultlaitksen vesijht Pesuvesi: pesemiseen, ruanlaittn, astianpesuun ja pyykinpesuun käytetty vesi (ns. harmaa vesi) Pienpuhdistam: muu jäteveden käsittelylaite kuin sastussäiliö, umpisäiliö, maahanimeyttämö tai maasudattam. Laitteen timintaperiaate vi lla fysikaalinen, kemiallinen, bilginen tai niiden yhdistelmä. Puhdistettu jätevesi: sastussäiliöiden ja maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamn jälkeen maastn jhdettava jätevesi Sastussäiliö (sastuskaiv): jäteveden yksi- tai useampisainen, vesitiivis mekaaninen esikäsittelylaite, jnka läpi vesi virtaa Umpisäiliö: vesitiivis jäteveden tai lietteen tilapäiseen varastimiseen tarkitettu säiliö, jsta ei le jäteveden purkuputkea ympäristöön Vesihultlaits: laits, jka hulehtii yhdyskunnan vesihullsta kunnan hyväksymällä timinta-alueella Öljynertin, rasvanertin: erttaa jätevedestä pesuliuttimet ja liuenneet öljyt tai rasvat. Erttuminen perustuu jäteveden viipymään sekä öljyn ja veden minaispainern. Työmaavesi: rakennustyömaalle tai sieltä pis jhtuvia sade- ja sulamisvesiä, kaivantihin kertyviä phja- ja rsivesiä sekä erilaisissa työmenetelmissä, kuten praustiminnassa ja timanttisahauksessa käytettäviä vesiä 6 Jätevesien käsittely vesihultlaitksen viemäriverkstn timinta-alueella 6.1

3 Jätevesiviemäriin ei saa jhtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattmia aineita, kuten vaarallisia jätteitä, öljyjä tai rasvja tai viemärin ja puhdistamn timintaa haittaavia kiinteitä jätteitä tai raskasmetallipitisia vesiä. Jätevesiviemäriin ei saa myöskään jhtaa hulevesiä. 6.2 Öljyä, plttnesteitä, liuttimia tai rasvja käsittelevien yritys- ja tellisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitsmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet n esikäsiteltävä ennen jätevesiviemäriin jhtamista asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerttimissa. Uudet ertinlaitteistt n varustettava täyttymisestä kertvalla hälyttimellä. 7 Jätevesien käsittely jätevesiviemäriin liittymättömillä kiinteistöillä 7.1 Jätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistjen rakentamisessa, sijittamisessa, käytössä ja kunnssapidssa n sen lisäksi, mitä säädetään ympäristönsujelulain (527/2014, YSL) 16 luvussa sekä valtineuvstn asetuksessa talusjätevesien käsittelystä viemäriverkstjen ulkpulisella alueella (157/2017, hajajätevesiasetus), nudatettava näitä määräyksiä. Liitekartan 2 mukaisilla ranta-alueilla, Maarian altaan lähi- ja kauksujavyöhykkeellä sekä liitekartan 3 mukaisella viemäröimättömällä taajaan rakennetulla alueella, n nudatettava valtineuvstn asetuksen (157/2017) 4 :n mukaisia hjeellisia puhdistustasja pilaantumiselle herkillä alueilla. 7.2 Js kiinteistön jätevesiä ei le jhdettu jätevesiviemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesien käsittelyyn, ne n puhdistettava riittävän erttelukyvyn maavassa sastussäiliössä ja maahanimeyttämössä tai maasudattamssa, pienpuhdistamssa tai muussa laitteistssa. Puhdistetut jätevedet vidaan jhtaa jaan tai imeyttää maahan. Vapaa-ajanrakennusten, saunjen tai talusrakennusten muut kuin vesikäymälän jätevedet vidaan jhtaa ja imeyttää puhdistamattmina maahan, js niiden määrä n vähäinen (esimerkiksi kannettu vesi) eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 7.3 Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka n sijitettava maastn seuraavien vähimmäissujaetäisyyksien mukaisesti: Khde Talusvesikaiv - maaststa ja maaperästä riippuen Vesistö tai meri 20 Jätevesijärjestelmän etäisyys tntin rajasta Sujakerrs phjavesitasn yläpulella 1 Vähimmäissujaetäisyys (m) Vähäiset määrät erillisen saunarakennuksen pesuvesiä, kuten kannettu vesi, vidaan imeyttää maahan, mutta ei kuitenkaan lähemmäksi rantaa kuin saunarakennus. Jätevedet eivät saa jutua suraan vesistöön. Ranta-alueilla jätevesien puhdistuslaitteistt n sijitettava siten, että tulvakrkeudellakaan vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistihin. 5 3

4 7.4 Ympäristönsujeluviranmainen tai sen määräämä viranhaltija vi hakemuksesta myöntää pikkeuksen edellä khdassa 7.3 mainituista sujaetäisyysvaatimuksista, mikäli pikkeamisesta ei arviida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai terveyshaitan vaaraa. Pikkeusta harkittaessa tetaan humin jäteveden määrä, maastn kaltevuus ja maaperän laatu. 7.5 Kiinteistön haltijan n hulehdittava, että jätevesien puhdistuslaitteistt vat kaikissa lsuhteissa timintakunnssa ja jäteveden käsittelylaitteistjen puhdistusteh vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi ne n rakennettava siten, että laitteistjen puhdistusteh n tutkimuksin tarkistettavissa. Kiinteistön haltijan n tarvittaessa varmistettava puhdistuslaitteistjen timintateh näytteentin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. 7.6 Sastuskaivjen, umpisäiliöiden ja ertuskaivjen tyhjennyksissä sekä tarkistuksissa tulee nudattaa Lunais-Sumen jätehultlautakunnan antamia jätehultmääräyksiä. 7.7 Kiinteistön haltijan n pyydettäessä timitettava ympäristönsujeluviranmaiselle tiedt, jista ilmenevät puhdistuslaitteiden hullt, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdlliset näytteentt. 8 Jätevesien jhtaminen phjavesi- ja ranta-alueilla 8.1 Phjavesialueilla jätevesien imeyttäminen maahan n kielletty. Käymäläjätevedet n jhdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä putkessa phjavesialueen ulkpulelle käsiteltäväksi. Ympäristönsujeluviranmainen vi hakemuksesta myöntää määräaikaisen ikeuden piketa edellä mainitusta vaatimuksesta pesuvesien salta, js määräyksessä edellytetyt timet kknaisuutena arviiden mudstuvat kiinteistön haltijalle khtuuttmiksi eikä pikkeamisesta arviida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maahan imeyttämistä lukuun ttamatta pesuvedet vidaan käsitellä siten kuin 7.2 ja 7.3 :ssä määrätään. Jätevesilietteet n käsiteltävä 7.6 :n määräyksien mukaisesti. 8.2 Ranta-alueilla käymäläjätevedet n jhdettava umpisäiliöön tai vaihtehtisesti jätevesijärjestelmien puhdistustehn tulee lla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kurmitus vähenee rgaanisen aineen salta vähintään 90 %, kknaisfsfrin salta vähintään 85 % ja kknaistypen salta vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kurmitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kurmitukseen. Pesuvedet vidaan jhtaa jaan tai imeyttää maahan nudattaen 7.2 ja 7.3 :ien määräyksiä. Jätevesilietteet n käsiteltävä 7.6 :n määräyksien mukaisesti. Ilman tieyhteyttä levassa saaressa tai muilla sellaisilla alueilla, jilta sak- ja umpikaivlietettä ei le mahdllista nutaa yleisesti käytössä levilla lietteenkuljetusajneuvilla, n vesikäymälän rakentaminen kielletty, mikäli kiinteistöä ei le liitetty yleiseen viemäriin. Pesuvedet n käsiteltävä :n määräyksien mukaisesti. 8.3 Mattjen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä susitellaan järjestettäväksi siten, että pesuvedet eivät judu suraan vesistöön. 9 Ajneuvjen, veneiden, kneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja hult 9.1 Ajneuvjen, kneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja hult n kielletty katu- tai tiealueilla ja muilla yleisillä alueilla sekä ranta- ja phjavesialueilla, jista pesuvedet jutuvat suraan vesistöön tai kulkeutuvat phjaveteen. 4

5 Ajneuvjen, kneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai laajamittainen pesu n sallittu ainastaan tähän tarkitukseen rakennetulla pesupaikalla, jsta vedet jhdetaan hiekan- ja öljynerttimen kautta viemäriin. Veneiden pesu liuttimia sisältävillä pesuaineilla n sallittu ainastaan tätä tarkitusta varten rakennetuilla pesupaikilla, jista jätevedet jhdetaan jätevesiviemäriin öljynerttimen kautta. 9.2 Veneiden phjamaali n pistettava siten, että maalijäte saadaan kerättyä mahdllisimman tarkasti talteen. Veneiden hintapölyn leviäminen ympäristöön n estettävä. Maalijäte ja hintapöly n timitettava asianmukaiseen keräyspaikkaan. 9.3 Veneiden harjapesukneiden ja pesuvesien käsittelyjärjestelmien käyttööntsta n tehtävä kirjallinen ilmitus Turun kaupungin ympäristönsujeluviranmaiselle 30 vurkautta ennen niiden käyttööntta. 10 Työmaavedet 10.1 Praustiminnassa ja työmailla syntyviä kiintainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä ei saa jhtaa suraan, ilman käsittelyä mereen, vesistöön, jaan, maastn tai viemäriin. Hulevesiä ei saa jhtaa viemäriin käsiteltynäkään. 11 Hulevedet 11.1 Hulevedet kiinteistöiltä n jhdettava siten, että hulevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Tellisuus- ja yrityskiinteistöjen varast-, lastaus- ja pysäköintialueiden hulevesien käsittely n järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu phjaveden, vesistöjen tai maaperän pilaantumista. Hulevedet tellisuusalueilta ja yritysten piha-alueilta n tarpeen vaatiessa esikäsiteltävä hiekan- ja öljynerttimin ennen niiden jhtamista pis kiinteistöltä. 3. LUKU JÄTTEET JA KEMIKAALIT 12 Määritelmät Maanalainen säiliö: säiliö, jnka ulkpinta kknaisuudessaan hitkuilun khtaa lukuun ttamatta n suraan ksketuksessa maahan Maanpäällinen säiliö: maan pinnalla, hunetilassa tai sujakammissa leva säiliö Kaksivaippainen säiliö (kaksisvaippasäiliö): säiliö, jssa tiiviin teräksisen sisäsäiliön ympärillä n tiivis teräksinen umpinainen vaippa, ja jssa ulkvaippa ulttuu vähintään sisäsäiliön krkeimman mahdllisen nestepinnan taslle Kuntlukka: säiliön tarkastuksen perusteella annettu lukitus, jka määrittää tarkastusvälin tai tarpeen pistaa säiliö käytöstä Putkist: säiliön ja öljyplttimen tai muun käyttölaitteen väliset putket niissä levine laitteineen ja varusteineen Siirtpumppu: laite, jka autmaattisesti tai käsin hjattuna siirtää öljyä säiliöstä välisäiliöön tai suraan öljyplttimeen Täyttöventtiili: jakelulaitteeseen liitetyn täyttöletkun päässä leva sulkuventtiili, jlla annstellaan palavan nesteen määrää plttnestesäiliöitä täytettäessä Ylitäytön estlaite (ylitäytön estin): elektrninen laite, jka sulkee öljyn tuln säiliötä täytettäessä, kun sen anturi havaitsee öljyn saavuttaneen säiliön ylärajan Irtsäiliö: kuljetettava vaarallisen kemikaalin astia, pull, tynnyri tai muu pakkaus, jnka tilavuus n enintään 450 l Suja-allas: nestetiivis allas, jhn säiliö sijitetaan Allastettu: varustettu suja-altaalla Lattiakaat: lattian kallistus, jlla estetään nesteiden valuminen muihin tilihin 5

6 13 Jätteiden ja kemikaalien käsittely 13.1 Maaperään saa sijittaa jätettä hyödyntämis- tai käsittelytarkituksessa vain, mikäli siihen n saatu ympäristölupa tai muu ympäristöviranmaisen hyväksyntä. Jätteen sijittamiselle n ltava maanmistajan hyväksyntä Ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden, kuten öljyjen, maalien, trjunta-aineiden ja liuttimien varastinti ja säilytys sekä täyttöpaikat n järjestettävä kiinteistöllä siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään, phjaveteen, pintaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön n estetty Sisätilissa plttnesteet, muut nestemäiset kemikaalit ja vaaralliset jätteet n säilytettävä viemäröimättömässä varasttilassa tai allastettuna. Varasttilan lattian n ltava tiivis ja kemikaalien vaikutusta kestävä. Tila n varustettava kynnyksin tai lattia-kaadin tai kemikaalit n säilytettävä allastettuina. Sujaallas tai kynnys n mititettava vähintään suurimman varastitavan irtsäiliön tilavuuden mukaiseksi Ulkna levassa vähintään 500 litran kemikaalivarastssa kemikaalit n sijitettava suja-altaaseen. Allas n mititettava vähintään suurimman varastitavan irtsäiliön tilavuuden mukaiseksi. Kemikaalivarast, jssa säilytetään alle 500 litraa kemikaaleja, n sijitettava tiiviille kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle siten, että mahdlliset vudt vidaan kerätä talteen. Vähintään 500 litran plttnesteen- tai muun kemikaalin säiliön n ltava kaksivaippainen tai säiliö n sijitettava vähintään säiliön tilavuuden suuruiseen suja-altaaseen. Plttnesteen jakelupiste n sijitettava tiiviille alustalle. Suja-allas n pidettävä tyhjänä, ja siihen kertyvät vedet n käsiteltävä veden laadun edellyttämällä tavalla. Kemikaalivarast n katettava, mikäli se n teknisesti ja timinnallisesti mahdllista Kemikaalit ja vaaralliset jätteet n säilytettävä lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattmat saa niitä haltuunsa. Säiliöiden ja astiiden päällysmerkinnöistä n käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Varast- ja täyttöpaikilla n ltava käsiteltävän kemikaalin imeytykseen sveltuvaa imeytysainetta ja välineitä mahdllisten vutjen keräämistä varten. Khdissa levat määräykset eivät kske ktitaludessa säilytettäviä vähäisiä kemikaali- ja vaarallisen jätteen määriä Vaarallisten kemikaalien tai vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastinnissa tapahtuneesta nnettmuudesta n välittömästi ilmitettava pelastuslaitkselle ja ympäristönsujeluviranmaiselle. Onnettmuuden vaikutusten rajaamiseksi trjuntatimet n alitettava välittömästi. Plttnesteiden tai muiden kemikaalien likaama maaperä ja imeytysaine n käsiteltävä vaarallisena jätteenä. 14 Öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden kunnssapit ja tarkastus 14.1 Öljysäiliön mistajan tai haltijan n tarkastutettava käytössä leva säiliö putkistineen ensimmäisen kerran 10 vuden kuluessa asennuksesta ja sen jälkeen säiliön kuntlukan mukaan tai 10 vuden välein. Tarkastuksesta n laadittava tarkastuspöytäkirja, jka n säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan 6

7 ympäristönsujeluviranmaiselle. Tarkastuksen saa surittaa vain Turvallisuus- ja kemikaalivirastn hyväksymä tarkastaja. Tarkastusvelvllisuus ei kske kaksisvaippasäiliöitä tai suja-altaassa levia säiliöitä, jissa n hälyttävä vudnilmaisujärjestelmä Phjavesialueilla ja Maarian altaan lähisujavyöhykkeellä käyttööntettavien öljy-, plttneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden n ltava kaksivaippaisia tai varustettu tiiviillä suja-altaalla, jnka tilavuus n vähintään säiliön tilavuuden suuruinen ja jhn sadevesien pääsy n estetty. Säiliöt n varustettava ylitäytön estlaitteella sekä vutjen ilmaisujärjestelmällä. Säiliön täyttöventtiilin tai siirtpumpun n ltava lukittuna työajan ulkpulella ja tarvittaessa muullinkin asiattman käytön estämiseksi Säiliön mistajan tai haltijan n pistettava kiinteistöltä ulkna sijaitseva maanpäällinen tai maanalainen tarpeetn öljy- tai muu kemikaalisäiliö putkistineen ja puhdistettava se ennen pistamista. Tdistus puhdistuksesta ja säiliön pistamisesta n säilytettävä mahdllista tarkastusta varten. Puhdistuksen surittajalla n ltava tehtävän edellyttämä ammattitait. Samalla n tarkastettava mahdlliset vudt maaperään tai rakennusten rakenteisiin. Säiliöiden vudista pitää välittömästi ilmittaa pelastuslaitkselle ja ympäristönsujeluviranmaiselle. Pilaantunut maa n käsiteltävä kaupungin ympäristönsujeluviranmaisen määräämällä tavalla. Js säiliö sijaitsee paikassa, jsta sen pistaminen n teknisesti hyvin vaikeaa, ympäristönsujeluviranmainen tai sen määräämä viranhaltija vi kirjallisesta hakemuksesta myöntää pikkeuksen säiliön pistamisvelvllisuudesta. Säiliötä ei tarvitse pistaa, mikäli se n tdistettavasti ennen vutta 2001 puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket n kuitenkin pistettava. 15 Maalämpöjärjestelmien sijittaminen ja niiden lämmönsiirtaineet 15.1 Maalämpöjärjestelmissä saa käyttää vain sellaisia lämmönsiirtaineita, jista ei aiheudu phjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa Js maalämpöjärjestelmä pistetaan käytöstä tai sitä hulletaan, n lämmönsiirtaineet tettava talteen putkiststa ja timitettava luvanvaraiseen käsittelyyn Maalämpöjärjestelmien sijittaminen phjavesialueelle n kielletty, ellei timenpiteelle le kaupungin ympäristönsujeluviranmaisen tai sen viranhaltijan hyväksyntää tai ellei sille le myönnetty vesilain 3 luvun 2 :n mukaista lupaa tai muuta vastaavaa hyväksyntää. 16 Tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitkset 16.1 Phjavesialueille ja Maarian altaan lähi- ja kauksujavyöhykkeelle sekä Aurajen ja sen Halisten padn yläpulisten sivuhaarjen ranta-alueelle ei saa sijittaa asfalttiasemaa tai plttnesteillä timivaa murskausasemaa. 17 Lumensijituspaikat 17.1 Lumensijituspaikkaa ei saa sijittaa phjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle. Uusista lumensijituspaikista n tehtävä ilmitus kaupungin ympäristönsujeluviranmaiselle 30 päivää ennen suunniteltua käyttööntta

8 Lumensijituspaikan sijittamisessa ja tteuttamisessa n hulehdittava, ettei timinnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, rskaantumista eikä naapuruussuhdelaissa (26/1920) tarkitettua khtuutnta rasitusta. Lumensijituspaikan haltijan n hulehdittava alueen siivamisesta Ympäristönsujeluviranmainen tai sen määräämä viranhaltija vi kirjallisesta hakemuksesta myöntää pikkeuksen16.1 khdan lumensijituspaikan sijittamista kskevasta kiellsta. 4. LUKU ILMANSUOJELU 18 Savukaasupäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset 18.1 Kiinteistökhtaisissa lämmityskattilissa tai muissa tulipesissä ei saa plttaa jätteitä, muveja, pinta- tai painekäsiteltyä puutavaraa tai hunsti palavaa materiaalia. Puun tai muun kiinteän plttaineen plttamisesta tulisijissa ei saa aiheutua khtuutnta terveydellistä haittaa naapureille tai lähiympäristölle Taajaan rakennetulla alueella n ksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avpltt kielletty. Avpltta n myös plttaminen tynnyrissä tai muussa vastaavassa. Taajaan rakennetun alueen ulkpulella saa avplttna kiinteistöllä plttaa vähäisiä määriä risuja, ksia, lkia, ruka, lehtiä ja käsittelemätöntä puutavaraa. Jätteiden avpltt n kielletty. Plttamisesta ei saa aiheutua khtuutnta haittaa lähiympäristöön. Maa- ja metsätaludelle tarpeellinen kultus n sallittua. Kultuksesta n ilmitettava etukäteen pelastuslaitkselle. Metsämaan kultus n aina suritettava kultuksen käytännön työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvnnassa. 19 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnstus- ja puhtaanapittyöt 19.1 Rakennusten julkisivujen ja ulktilissa levien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnstustöiden yhteydessä n hulehdittava, että timinnasta aiheutuva pöly, liutinainehöyryt tai melu eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittja. Vaarallisia tai haitallisia aineita sisältävät maalit, saumausaineet, tiivisteet, jne. n pistettava siten, että ne saadaan mahdllisimman hyvin kerättyä talteen ja timitettua asianmukaiseen vastaanttn tai käsittelyyn Kiinteistön haltijan tai timenpiteen surittajan n taajaan rakennetulla alueella ilmitettava terveydensujeluviranmaiselle ja naapureille ulkna tapahtuvasta rakenteiden ja esineiden hiekkapuhalluksesta tai muusta vastaavasta pölyämistä aiheuttavasta rakennusten ja rakenteiden kunnstustyöstä. Määräys ei kske yksityishenkilön taluteen liittyvää työtä Kulkuväylien ja muiden alueiden puhtaana- tai kunnssapittyö ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää pölyämistä tai khtuutnta meluhaittaa. Pölyäminen n estettävä esimerkiksi riittävän tehkkaalla kastelulla Kiinteistön alueelta ja kulkuväyliltä pistettava hiekitushiekka ei saa aiheuttaa rskaantumista eikä ympäristön pilaantumista, kuten umien tukkeutumista ja liettymistä. 8

9 5. LUKU MELUNTORJUNTA 20 Ympäristönsujelulain 118 :n mukaista ilmitusta edellyttävät timinnat ja tapahtumat 20.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä timenpiteestä tai tapahtumasta n tehtävä ympäristönsujelulain 118 :n mukainen ilmitus Turun kaupungin ympäristönsujeluviranmaiselle. Ympäristönsujeluviranmainen vi antaa päätöksessä muitakin kuin melua kskevia määräyksiä. Ilmitus n tehtävä ainakin seuraavista töistä ja tapahtumista: 1. Tilapäisestä murskaamsta (alle 50 vrk) Luhinta- ja räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, mikäli työtä tehdään muullin kuin arkisin maanantaista perjantaihin kl Yli neljä viikka kestävästä työstä n aina tehtävä meluilmitus. Vaikka ilmitusta ei edellytettäisikään, n timinnanharjittajan tiedtettava työmaan vaikutuspiirissä leville naapurikiinteistöjen haltijille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta, keststa sekä työmaan vastaavasta yhteyshenkilöstä. 2. Muusta kuin yksityishenkilön taluteen liittyvästä rakennus- ja purkutyöstä, mikäli erityisen häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita tehdään: kahtena tai useampana viiknlppuna perjantain kl ja maanantain kl välisenä aikana yli viiden päivän ajan kl kahtena tai useampana yönä kl Yöaikana tehtävästä työstä n aina etukäteen ilmitettava työn vaikutuspiirissä sijaitseville asuinkiinteistöille. 3. Suuresta ulkna järjestettävästä yleisötapahtumasta, jnka aiheuttaman melun vidaan lettaa kantautuvan laajalle alueelle 4. Tilapäisiin tapahtumiin liittyvästä äänenvahvistimen ja äänentistlaitteiden erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta käytöstä ulktilissa yöaikaan kl Mttriurheilukilpailusta, jnka aiheuttaman melun arviidaan kantautuvan asuinalueelle 6. Lentnäytöksestä sekä tilapäisestä yleisölennätyksestä, jsta arviidaan aiheutuvan humattavaa meluhaittaa asuinalueelle. Yleisötapahtumista, knserteista, mttriurheilukilpailuista ja lentnäytöksistä n aina tiedtettava vaikutuspiirin asuinkiinteistöille, vaikka ilmitusta ei vaadittaisi. Ympäristönsujeluviranmainen tai sen määräämä viranhaltija vi velvittaa tekemään ilmituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista ja töistä, js niiden arviidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle. Ilmitus n tehtävä hyvissä ajin, viimeistään 30 vurkautta ennen timinnan alittamista. Ilmitusvelvllisuuden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään ympäristönsujelulain 225 :ssä ja rikslain 48 luvussa. Ilmitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä yksityishenkilön taluteen liittyvästä timinnasta. 9

10 21 Pikkeus ilmitusvelvllisuudesta 21.1 Äänenvahvistimen ja äänentistlaitteiden käyttö ulktilissa n sallittu yksipäiväisissä ja kertaluntisissa tapahtumissa trilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tarkitetussa tai sveltuvassa paikassa kl saakka. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän n hulehdittava, että äänentistlaitteet n suunnattu ja säädetty siten, että niiden käyttö häiritsee naapurusta mahdllisimman vähän. Liikkeiden ja ravintliden ulssuunnatut äänentistlaitteet n säädettävä siten, ettei ääni le häiritsevästi kuultavissa asuinhuneistissa ikkuniden llessa kiinni. Aukilaikjen ulkpulella äänentistlaitteiden käyttö n kielletty. 22 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien kneiden ja laitteiden käytön sekä työvaiheiden rajittaminen 22.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien kneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi sirkkelin, kulmahimakneen, lehtipuhaltimen, ruhnleikkurin tai mttrisahan, käyttäminen sekä häiritsevän melun aiheuttaminen n kielletty yöaikaan kl Määräyksen aikarajitus ei kske: 1. Maa- ja metsätaluselinkeinjen välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa timintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. 2. Liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnssapittyötä, mikäli työ n välttämätöntä liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn takia. 3. Lumenaurausta, -kurmausta ja -kuljetusta. 4. Vähittäiskaupan tai muun timinnan välttämätöntä jakeluliikennettä. Mikäli yöaikainen välttämätön työ tai timenpide n etukäteen tiedssa, n siitä ilmitettava ennen sen alkamista melun vaikutusalueen asukkaille ja niille, jille timenpiteestä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Lumenaurauksesta ja -kuljetuksesta ei tarvitse tehdä ennakkilmitusta. 6. LUKU ELÄINTEN PITO JA LANNAN KÄSITTELY SEKÄ VARASTOINTI 23 Kentät sekä ulktarhat 23.1 Ulktarhalla tarkitetaan eläinten läpi vuden päivittäin käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jalittelualueita. Ulktarhat ja ratsastuskentät n sijitettava vähimmäisetäisyyksien mukaisesti riittävän etäälle vesistöistä, valtajista sekä talusveden hankintaan käytettävistä kaivista ja lähteistä. Sujavyöhykkeen leveys riippuu eläinmäärästä, ulktarhan pinta-alasta, maastn krkeussuhteista sekä maalajista. Vähimmäisetäisyydet: Valtaja 20 m Vesistö tai meri 100 m Kaiv tai lähde m Tarhja ja kenttiä ei saa sijittaa yllämainittuihin khteisiin viettäville rinteille, jiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. 10

11 Vähimmäisetäisyydestä vidaan piketa perustellusta syystä maalajin tai pinnanmutjen sen salliessa. Kiinteät ulktarhat ja laitumet n sijitettava ja hidettava niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Lannat n pistettava kasvipeitteettömiltä alueilta. Rinnetarhjen käyttöä n rajitettava talviaikina. Ulkilutarhjen valumavesien ja hulevesien käsittelyn tulee lla hallittua. Ratsastuskenttien ympäristöä haittaava pölyäminen tulee estää riittävällä kastelulla. 24 Lannan levitys 24.1 Vesistöjen ja meren rannille sekä valtajien varsille n jätettävä vähintään 10 metrin levyinen sujavyöhyke, jlle ei levitetä lantaa. Aurajen, Kuninkjan, Jaaninjan, Maarian altaan ja Paattistenjen sekä kaivjen ja lähteiden ympärille n jätettävä maastn krkeussuhteista, kaivn rakenteesta ja maalajista riippuen metrin levyinen sujavyöhyke, jhn ei saa levittää lantaa Lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levittäminen phjavesialueelle n kielletty. 25 Lannan varastinti 25.1 Timinnassa, jssa syntyy tai varastidaan lantaa, tulee lla lantala. Js lantaa syntyy enintään 25 m 3 vudessa, vidaan lanta varastida lantalan sijaan tiiviillä siirtlavalla. Varastintitilat n sujattava sateelta ja lumelta. Lannan varastintitiljen ja lantakurujen n ltava tiiviitä. Kurmaaminen tulee tehdä kvaphjaisella alustalla Lannan varastinti aumassa n pääsääntöisesti kielletty. Aumavarastinti n sallittua vain nitraattiasetuksen 8 :n tarkittamassa pikkeustilanteessa työteknisen tai hygieenisen syyn niin vaatiessa. Aumavarastinnista tulee ilmittaa ympäristönsujeluviranmaiselle 14 vrk ennen varastinnin alittamista. Aumavarastinnilla ei vi krvata lantalaa. Lannan varastintiauman sijittaminen n kielletty tulvanalaisille paikille, phjavesialueille sekä taajaan rakennetulle alueelle. Muilla alueilla aumaa ei saa sijittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä, merta, valtajaa, talusvesikaiva tai naapurikiinteistön asuin- tai lmarakennusta eikä viittä metriä lähemmäksi jaa. 7. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Yleinen velvllisuus antaa valvntaa varten tarpeellisia tietja 26.1 Kiinteistön haltijan tai mistajan, alueen käyttäjän, timinnan harjittajan tai tapahtuman järjestäjän n annettava kunnan ympäristönsujeluviranmaiselle valvntaa varten tarpeelliset tiedt ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta timinnasta sekä timenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, jiden tarkituksena n ehkäistä ja trjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 27 Pikkeaminen ympäristönsujelumääräyksistä 27.1 Ympäristönsujeluviranmainen vi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa pikkeuksen näistä määräyksistä. 11

12 28 Seuraamukset ympäristönsujelumääräysten rikkmisesta tai laiminlyönnistä 28.1 Ympäristönsujelumääräysten rikkmisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkkeinista säädetään ympäristönsujelulain 18 luvussa ja 225 :ssä. 8. LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 29 Ympäristönsujelumääräysten vimaantul 29.1 Nämä ympäristönsujelumääräykset tulevat vimaan x. päivänä ----kuuta