Kh Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Tuloslaskelma ja tilikauden tulos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2018 tilinpäätös / tasekirja 2/02.02/2019 Kh Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnan hal li tuk sen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seu raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se ti lin tarkas ta jien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava ti lin päätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava ti lin pää tös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuus ton on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, ra hoi tus las kelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion to teu tu mis ver tailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kun nan hal li tuksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tu lee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tuloslaskelma ja tilikauden tulos Tulorahoitus eli vuosikate tulisi pidemmällä aikavälillä olla net to in vestoin tien tasolla, jotta talous olisi rahoituksellisesti tasapainossa ja velkaan tu mi sel ta vältyttäisiin. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet vuo si na keskimäärin vajaan 7 milj. :n tasolla. Tu lo rahoi tuk sen määrä on puolestaan ollut ko. ajanjaksolla vuositasolla kes ki mää rin n. 4 milj.. Vuosien aikana lainamäärä on tu lo ra hoi tuk sen ja investointien välisen tulorahoitusvajeen vuoksi yli kak sin ker tais tu nut 22,2 milj. :sta 47,4 milj. :oon. Tuloslaskelman osalta vuosikate on kattanut poistot ja tilikauden tulos on ollut ylijäämäinen neljänä vuonna peräkkäin, vuosina Kuntaliiton julkaiseman tilinpäätöstiedotteen mukaan vuosi 2018 oli ko ko kuntasektorille haastava. Tämä näkyy kuntien ti lin pää tös arviois sa, joiden mukaan peräti kahdella kolmasosalla kunnista ti li kauden tulos oli alijäämäinen viime vuonna. Myös kaupungin tilikauden tulos oli alijäämäinen vuonna Vuosi ka te oli 4,1 milj., 3,7 milj. pienempi kuin vuonna Vuo si katet ta heikensivät käyttötalouden toimintakatteen kasvu 2,4 milj. :lla,

2 ve ro tu lo ti li tys ten lasku 0,9 milj. :lla ja valtionosuuksien aleneminen 0,6 milj. :lla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 5 milj., jolloin tili kau den tulos jäi alijäämäiseksi 0,9 milj.. Vuoden 2018 alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 4,2 milj.. Vuo si ka te toteutui lähes loka-marraskuun ennusteen mukaisena; talou den toteutumaseurannan perusteella vuosikatteen ennakoitiin aset tu van n. 3,6-4 milj. :n tasolle, toteutuma oli ilman 0,5 milj. :n myyn ti voit to ja 3,6 milj. ja myyntivoitot huomioiden 4,1 milj.. Toimintakate oli tilinpäätöksessä 79,56 milj. (77,1 milj. ), kasvua 2,4 milj. verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen. Vuoden 2018 aika na käyttötalouden toimintakatteen eli toimintojen nettomenojen toteu tu ma pro sent ti kokonaisuutena oli kuukausiraporttien mukaan lähes edellisen vuoden tasolla. Toimintakate toteutui kokonaisuutena 0,2 milj. alle alkuperäisen talousarvion. Perusturvalautakunnalle myönnettiin lisämäärärahaa omaan toi mintaan 0,3 milj., erikoissairaanhoitoon 0,4 milj. ja lautakunnan tu loar vio ta alennettiin 0,15 milj. :lla. Lautakunnan määrärahat ylittyivät vie lä 0,78 milj., josta erikoisssairaanhoidon osuus oli n. 0,5 milj.. Si vis tys lau ta kun nan tuloarvio alittui :lla, mutta myös toi minta me not alittivat talousarvion 0,5 milj. :lla. Toimintamenot olivat 92,2 milj., n. 2,5 milj. ja 2,8 % suuremmat ver rat tu na tilinpäätökseen Henkilöstömenot olivat 40,7 milj., 1,2 milj. edellisvuotta suuremmat johtuen mm. so pi mus ko ro tuk sista ja ns. kertaerästä, joka kirjattiin vuodelle 2018 (maksettiin tam mikuus sa 2019). Palvelujen ostoihin käytettiin 37,6 milj. (36,8 milj. ), jos ta erikoissairaanhoidon osuus oli kokonaisuutena 19,4 milj. (19,1 milj. ). Ostot E-P:n sairaanhoitopiiriltä olivat 0,3 milj., 3,6 % edel lis vuot ta suuremmat, mutta menojen kasvua alensi kun ta yh tymän palvelumaksujen 0,5 milj. :n palautus vuodelta 2017; sai raanhoi to pii rin jäsenkuntien palvelujen os tot kasvoivat keskimäärin 4,5 % edel li ses tä vuodesta. Verotuloja tilitettiin yhteensä 47,8 milj. (48,7 milj. ). Kun nal lis ve roa maksettiin 42,4 milj. (43,3 milj. ), 0,9 milj. edellisvuotta vä hemmän. Yhteisöveroa tilitettiin 2,3 milj. (2,5 milj. ) ja kiin teis tö ve roa 3 milj. (2,88 milj. ). Verotuloilla rahoitettiin 112,7 milj. :n ko ko naisme nois ta 43 %. Valtionosuudet olivat yhteensä 35,9 milj. (36,5 milj. ). KI KY-so pimuk ses ta johtuva vuoden 2018 vähennys valtionosuuksiin oli 0,3 milj. ja muiden tekijöiden vähennysosuus 0,2 milj.. Val tion osuuksien kautta kompensoitiin kunnallisveron vähennysten muu tok sis ta joh tu vaa veromenetystä 0,34 milj. :lla vuonna 2018.

3 Tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli ilman myyntivoittoja/-tappioita 3,6 milj. ja ne mukaan lukien vuosikatteeksi muodostui 4,1 milj. (7,8 milj. ). Vuosikate oli asukasta kohti 283 (538 ). Poistot olivat 5 milj. (5 milj. ), joten tilikauden tulos muodostui 0,9 milj. ali jäämäi sek si, edellisenä vuonna tulos oli 2,8 milj. ylijäämäinen. Vuo sika te kattoi poistoista 82 % (156 %). Konsernin vuosikate oli 8,6 milj. (12,5 milj. ), asukasta kohti 595 (864 ) ja tilikauden alijäämä 0,4 milj. (+3,7 milj. ). Investoinnit Toteutuneet kokonaisinvestoinnit olivat 14,3 milj. (10,3 milj. ). Inves toin tien rahoitusosuudet olivat 0,1 milj. (0,4 milj. ) ja pysyvien vas taa vien myyntitulot 1,4 milj. (1 milj. ), josta myyntivoitoksi kirjat tiin 0,5 milj. (0,7 milj. ). Nettoinvestoinnit olivat 12,8 milj. (8,9 milj. ), 1,6 milj. alle budjetoidun. Maa-alueita ostettiin 1,2 milj. :lla (0,6 milj. ) ja myytiin 0,9 milj. :lla (1 milj. ). Rakennusinvestointeihin käytettiin 8,4 milj. (3 milj. ), jos ta mm. uuteen lukioon 3,7 milj., lukion ns. C-rakennukseen 2,9 milj., Ritavuoren kouluun 0,4 milj. ja Hopearinteeseen 0,4 milj.. Kiin tei siin rakenteisiin ja laitteisiin investoitiin 3,6 milj. (5,5 milj. ) ja tuloja kertyi 0,2 milj.. Edellä mainitusta summasta käytettiin lii kenne väy liin 1,8 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeihin 1,3 milj., josta haja-asutusalueen viemäröintiin 0,9 milj.. Koneisiin ja ka lustoon käytettiin 1,2 milj. (1,2 milj. ). Konsernin nettoinvestoinnit olivat 18,5 milj. (13,2 milj. ), josta kaupun gin nettoinvestoinnit olivat 12,8 milj.. Rahoitus Rahoituslaskelmassa toiminnan rahavirta eli vuosikate oikaisuerien jäl keen ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen, minkä vuoksi lai na mää rä kasvoi edelleen vuonna Vuosikate korjattuna oikaisuerillä eli käyttöomaisuuden myyn ti voi toilla oli 3,6 milj. (7,1 milj. ). Nettoinvestoinnit olivat 12,8 milj. (8,9 milj. ), huomattavasti tulorahoitusta suuremmat. Investointien tu lora hoi tus pro sent ti jäi vain 29 prosenttiin, edellisvuonna se oli 79 %. Investoinnit rahoitettiin pääosin lainarahoituksella. Lainaa otettiin 14 milj. ja lyhennettiin 6,1 milj., joten lainamäärä kasvoi edel lis vuodes ta 7,9 milj. :lla. Lainaa oli vuoden lopussa 55,3 milj. eli asukasta kohti (47,4 milj., /asukas). Tilastokeskuksen tammi kuus sa 2019 keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kun ta ta louden keskimääräinen lainamäärä vuoden 2018 lopussa oli 3 052

4 /asu kas ja Etelä-Pohjanmaalla /asukas. Konsernin lainamäärä oli 101,3 milj., /asukas (92,3 milj., /asukas), josta kaupunkin lainojen osuus oli n. 55 %. Kon sernin lainamäärä kasvoi 8,9 milj. :lla edellisestä vuodesta. Suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet) tar vit taisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tun nus lu vun ar vo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä ve lan ta kai sin mak sus ta tulorahoituksella. Kriisikuntakriteeri täyttyy, kun tun nus lu ku on suurempi kuin 50 %. Tunnusluvun arvo oli ti lin pää tökses sä 79,8 % (67,7 %). Tunnusluku toiminnan ja investointien ra havir ran kertymä 5 vuodelta ei saisi muodostua pysyvästi ne ga tii vi seksi; tunnusluvun arvo oli -16,1 milj. (-18,6 milj. ). Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku oli 101,5 % (92,2 %). Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta oli -15,9 milj. (-20,6 milj. ). Taseen edellisten tilikausien ja tilikauden kertynyt kirjanpidollinen ylijää mä oli vuoden lopussa yhteensä 16,7 milj. (17,6 milj. ), asukasta kohti (1 215 ). Konsernitaseen vastaavat luvut olivat 16,5 milj. (18,3 milj. ), asukasta kohti (1.263 ). Seuraavaan taulukkoon on koottu talouden tunnuslukuja Lapuan osal ta vuodelta 2018 ja vertailutiedot vuodelta 2017 Ete lä-poh janmaan, asukkaan kuntien sekä koko maan ti lin päätös tie toi hin. Tunnuslukuja Lapua Lapua Etelä- Pohjanmaa asukas ta Koko maa Tuloslaskelma Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,4 13,7 18,1 19,6 20,3 Vuosikate/poistot, % 81,7 156, Vuosikate, /asukas Rahoituslaskelma ja tase Investointien tulorahoitus, % 28,8 78, Lainat, /asukas Kassan riittävyys, päivää Omavaraisuusaste, % 37,8 41,8 47,5 50,8 60,8 Suhteellinen velkaantuneisuus 79,8 67,7 60,7 52,8 56,2 Kertynyt yli/-alijäämä, /asukas Konsernitiedot Konsernin vuosikate/poistot, % 95,8 143, Konsernin vuosikate, /asukas Konsernin investointien

5 tulorahoitus, % 41,1 81, Konsernilainat, /asukas Konsernin suhteellinen vel kaan tunei 101,5 92,2 76,3 62,1 78,7 suus Konsernin kertynyt yli/-alijäämä, /asu kas Tilinpäätösaineisto Tilinpäätösaineisto annetaan tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkas tus lau ta kun nan arvioitavaksi. Tarkastuslautakunnan ar vioin ti kerto mus esitetään valtuustolle erillisenä asiakirjana ja ti lin tar kas tus kerto mus tilinpäätöksen hyväksymistä koskevan ehdotuksen liitteenä. Tasekirja 2018, Erillinen liite, Ei liitetä pöytäkirjaan Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. allekirjoittaa vuoden 2018 tilinpäätöksen ja jättää sen ti lin tarkas ta jan tarkastettavaksi. 2. esittää, että tilikauden alijäämä ,77 siirretään ta seen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. 4. valtuuttaa talousjohtajan tekemään tilinpäätökseen tek nis luontei sia korjauksia ja tarkistuksia, liitetietojen täydennyksiä sekä muu tok sia konsernitilinpäätöksen tietoihin. Päätös: Talousjohtaja Tuula Kuisti oli kokouksessa klo esit te lemäs sä asiaa. Kuisti poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Esa Rintala oli poissa kokouksesta klo Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen. Lisätietoja: Hallintojohtaja-kaupunginlakimies Juha Post, puh ,