KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN. Janez POTOČNIK.

Transkriptio

1 KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN B-osa Erityiskysymykset Janez POTOČNIK Tiede ja tutkimus TUTKIMUS 1. Miten komissio aikoo varmistaa parlamentin näkemysten huomioon ottamisen ennen kuin se laatii ehdotuksensa yhteisön tutkimuksen seitsemänneksi puiteohjelmaksi? Komissio esitti ideansa uudeksi puiteohjelmaksi 16. kesäkuuta 2004 antamassaan tiedonannossa "Tiede ja teknologia Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä". Tiedonannon tarkoituksena on mahdollistaa se, että komission ehdotukset perustuvat kattavaan toimielinten väliseen keskusteluun toimintalinjoista. Parlamentin näkemykset seitsemännestä puiteohjelmasta ja sitä koskevat odotukset ovat luonnollisesti hyvin tärkeitä komissiolle. Aion analysoida parlamentin näkemykset erittäin huolellisesti ja pyrkiä ottamaan ne huomioon aina, kun se on mahdollista. Tulisin myös mielelläni keskustelemaan seuraavaa puiteohjelmaa koskevista aiheista henkilökohtaisesti teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenten kanssa samoin kuin muiden asianosaisten valiokuntien jäsenten kanssa. Katson, että sovimme luonnostaan liittolaisiksi, ja luottaisin mielelläni parlamentin tukeen neuvotteluissa seitsemännestä puiteohjelmasta. Olen myös valmis tarkastelemaan muita tapoja yhteyksien lujittamiseksi parlamenttiin seitsemännen puiteohjelman kriittisessä valmisteluvaiheessa. Voitaisiin esimerkiksi järjestää seminaari lisävirikkeiden antamiseksi komission valmistelutyölle. Aikooko komissio antaa tukensa parlamentin seitsemännelle puiteohjelmalle ehdottamalle 30 miljardin euron budjetille jäsenvaltioiden mahdollisesta vastustuksesta huolimatta? Sekä komission ehdotuksessa seuraavan 7 vuoden rahoituskehykseksi että sen kesäkuisessa tiedonannossa tieteestä ja teknologiasta suunnitellaan nykyisen tutkimusrahoituksen DV\ doc PE

2 kaksinkertaistamista. Miksikö? Lissabonin agendan perusteellahan haluamme tehdä Euroopasta kilpailukykyisimmän ja dynaamisimman tietoon perustuvan talouden maailmassa. Tutkimus ja teknologia ovat tämän kunnianhimoisen strategian keskipisteessä. Lisäämällä tutkimusta ja tätä kautta tietoa voimme varmistaa tasaisen talouskasvun ja luoda Euroopan kansalaisille enemmän ja parempia työpaikkoja. Huomisen työpaikat ovat riippuvaisia tänään tehdyistä tutkimusinvestoinneista. Euroopan unioni on tästä tietoinen. Se on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan 3 prosenttia BKT:sta pitäisi ohjata tieteeseen ja tutkimukseen. Meidän on kaksinkertaistettava Euroopan unionin tutkimusmäärärahat, jotta tämä voidaan saavuttaa. Tämä on tarpeen useista syistä: tutkimuksen monimutkaisuuden ja tutkimukseen liittyvien kustannusten huomattava kasvu; Euroopan unionin tasolla tehdyn tutkimuksen suuri "lisäarvo" (ns. kriittinen massa, joka on tarpeen tiedon lisäämiseksi keskeisillä tutkimusaloilla; tieteellinen ja teknologinen osaaminen kilpailun kautta; rakennevaikutus tutkimukseen Euroopassa); Euroopan unionin rahoituksen vipuvaikutus yksityisiin investointeihin esimerkiksi eurooppalaisten osaamiskeskusten perustamisen kautta; tarve laajentaa Euroopan unionin tukea uusille aloille, joilla on voimakas kysyntä Euroopan unionin toimille. Euroopan unionin tutkimusmäärärahojen kaksinkertaistaminen merkitsee, että kokonaismäärä on Euroopan parlamentin pyytämää määrääkin suurempi. Aion vakaasti puolustaa ehdotusta ja toivon saavani parlamentilta tukea tässä suhteessa. Oletteko valmis tukemaan vankkumatta Euroopan kantaa käynnissä olevissa ITER-neuvotteluissa ja aiotteko joka tapauksessa tehdä kaikkenne turvataksenne Euroopan johtavan aseman reaktorikeskeisen fuusiotutkimuksen alalla? Kyllä, aion toimia näin. Komissio on kokeellista ITER-ydinfuusioreaktorihanketta koskevien kansainvälisten neuvottelujen alusta alkaen vakaasti puolustanut eurooppalaista sijoituspaikkaa. Komissio on esittänyt eurooppalaiseen sijoituspaikkaan (Cadarache) liittyviä selkeitä etuja ja saanut tukea useilta muilta hankekumppaneilta. Aion vakaasti jatkaa komission tähän asti noudattamalla linjalla. ITERin rakentaminen Eurooppaan olisi paras tapa varmistaa hankkeen onnistuminen. Samalla se auttaisi ylläpitämään Euroopan unionin johtavaa asemaa fuusiotutkimuksessa, jota aion määrätietoisesti vaalia. Kun otetaan huomioon ITERin merkitys tieteelle ja ihmiskunnalle ja sen poliittinen merkitys sekä huomattavat vaikutukset sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden talousarvioihin, kärsittäisiin huomattava tappio, jos emme pääsisi sopimukseen sijoituspaikasta kaikkien kumppaneidemme kanssa. Pyrin luomaan kiinteät yhteydet kaikkien kumppaniemme kanssa niin pian kuin mahdollista ja tarkastelemaan, miten asiassa päästäisiin eteenpäin yhteistoimin. PE /7 DV\ doc

3 2. Vaikka ITER-päätöksestä on järjestetty jo kolme valmistelukokousta, hankkeeseen osallistuvat kansainväliset kumppanit eivät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen laitoksen sijoituspaikasta. Millä aloitteilla Teidän mielestänne voitaisiin päästä kansainväliseen sopimukseen eurooppalaisen sijoituspaikkaehdokkaan Cadarachen hyväksi? ITERin rakentaminen Cadaracheen ei ole hyvin tärkeää ainoastaan eurooppalaiselle tutkimukselle. Cadarache on myös kansainvälisessä vertailussa puolueettomin kriteerein todettu parhaaksi sijoituspaikaksi. Näistä kahdesta syystä meidän ensimmäisenä tavoitteenamme tulee olla sopimukseen pääsy Cadarachen suhteen. Vuoden 2004 alusta alkaen komissio on työskennellyt yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa laatiakseen ns. laajemman lähestymistavan fuusioenergian käyttöön ottaen huomioon muut tämän alueen toimet kuin ITERin rakentaminen. Jos tämän suhteen ei onnistuta, Euroopan unioni voisi harkita ITERin rakentamista Cadaracheen kansainvälisessä yhteistyössä osallistumaan halukkaiden kumppaneiden kanssa siinä toivossa, että muut kumppanit liittyvät hankkeeseen myöhemmin. Tähän vaihtoehtoon turvauduttaisiin kuitenkin ainoastaan viimeisenä keinona. Teen kaikkeni, jotta pääsemme kaikkien kumppaniemme kanssa sopimukseen sijoituspaikasta. Mitä toimia toteuttaisitte tukeaksenne ITER-hankkeen viimeisiä kehittämisvaiheita? Reaktoripohjaisen strategian loppuunsaattamiseksi sekä ITERin rakentamisen tukemisen että ko. hankkeen täydentämisen kannalta meidän on alettava jo nyt valmistautua seuraaviin vaiheisiin eli säteilyä kestävien materiaalien kehittämiseen erityisen testilaitoksen avulla, fuusiopolttoaineen (tritium) tuotantojärjestelmän kehittämiseen sekä nykyisten plasman koossapidon parantamista koskevien pyrkimysten ja fuusioenergian sosio-taloudellisia vaikutuksia (turvallisuus, "hyväksyttävyys" ja kannattavuus) koskevan tutkimuksen jatkamiseen. Nämä näkökohdat tullaan kattamaan laajassa ITER-lisäohjelmassa, jonka osia voidaan toteuttaa kansainvälisessä kehyksessä edellä mainitsemani laajemman lähestymistavan puitteissa. Aion keskustella lisäohjelmasta yksityiskohtaisemmin kaikkien kansainvälisten kumppaniemme kanssa sen selvittämiseksi, mitä edistystä voidaan saada aikaan. Millaisena näette magneettifuusion tulevaisuuden tutkimusohjelmissa ja Euroopan unionin energiapolitiikassa? Jos aiomme varmistaa Euroopan ja koko planeetan energiavarat ympäristöystävällisellä tavalla, meidän on turvauduttava suureen määrään erilaisia energiantuotantoteknologioita. Katson, että näiden joukossa myös magneettifuusiolla on merkittävä rooli sähkön tuotannossa pitkällä aikavälillä sen jälkeen, kun se on hallinnassa teknisesti ja kaupallisesti. Tämän alan tutkimuksen pitäisikin olla edelleen keskeisellä sijalla Euroopan unionin tutkimuspolitiikassa. Kansainvälisessä kehyksessä toteutetun tutkimuksen tukemisen lisäksi tämä merkitsee myös tukea tarvittavien erikoistuneiden henkilöresurssien kouluttamiseen ja toimia DV\ doc 3/7 PE

4 teollisuuden tietoisuuden nostamiseksi, koska näillä on merkittävä asema fuusioteknologian jatkokehitysvaiheissa. 3. Kun otetaan huomioon, missä määrin tutkimuksen kuudennen puiteohjelman toteuttamisessa onnistuttiin yksinkertaistamaan sääntelyä ja hallintoa, katsotteko, että seitsemännen puiteohjelman yhteydessä on tarpeen tarkistaa rahoitussääntöjä? Komissio lupasi 16. kesäkuuta antamassaan tiedonannossa tarkistavansa ja yksinkertaistavansa Euroopan unionin tutkimusohjelmien rahoitus- ja hallintosääntöjä. Asetan henkilökohtaisesti suuren painoarvon yksinkertaisille ja selkeille säännöille, jotka mahdollistavat nopean ja avoimen täytäntöönpanon. Olen täysin tietoinen tavoitteidemme monimutkaisuudesta ja selvistä ristiriitaisuuksista. Jos minut vahvistetaan komission jäseneksi, aion ottaa prioriteetikseni puiteohjelman yksinkertaisemman, nopeamman ja avoimemman täytäntöönpanon edistämisen. Tämä hyödyttää sekä loppukäyttäjiä että veronmaksajia. Mielestäni se, miten käytämme rahat on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin miten paljon käytämme. Aion kuunnella Euroopan parlamentin huolenaiheita hallinto- ja rahoitussääntöjen uudelleen tarkastelun yhteydessä. Aion myös kuulla ohjelman käyttäjiä ja tarkastella parhaita käytäntöjä keskeisten tekijöiden keskuudessa maailmalla. Tulos heijastuu komission ehdotuksiin seuraavasta puiteohjelmasta ja osallistumissäännöistä. Jos se arvioidaan tarpeelliseksi, voin myös esittää Euroopan unionin varojen hallintoa koskevien sääntöjen huomattavaa tarkistamista, mikäli se on tarpeen tavoitteidemme saavuttamiseksi. Minkä tahansa reitin valitsemmekaan, toivon voivani luottaa parlamentin tukeen sääntöjen ja menettelyjen huomattavan keventämisen suhteen. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Ramon Marimonin johtaman korkean tason asiantuntijaryhmän suorittamaan uusien välineiden puolivälin arviointiin kiinnitetään asianmukaista huomiota? Komissio hyväksyi 27. elokuuta tiedonannon vastauksena Marimónin raportissa esitettyihin huomioihin. Olin vaikuttunut sekä raportin laadusta että sen tulosten ja suositusten merkityksestä. Aion vakaasti ajaa läpi kaikki tarvittavat mukautukset. On rohkaisevaa, että suurin osa suosituksista on samoja tai vastaavia kuin komission omat huomiot, joista osa on jo johtanut korjauksiin, jotta kuudennen puiteohjelman täytäntöönpano olisi joustavampaa ja käyttäjäystävällisempää. Katson seuraavien suositusten olevan prioriteetti: nykyisten hallinto- ja rahoitussääntöjen yksinkertaistaminen, instrumenttien sopeuttaminen uusiin ryhmiin ja innovatiivisiin yrityksiin, instrumenttien tekeminen joustavimmiksi pienille yksiköille ja erityisesti pk-yrityksille ja tutkimusryhmille uusista jäsenvaltioista ja PE /7 DV\ doc

5 tutkimusvarojen koordinaation ja täydentävyyden lisääminen muiden rahoituslähteiden ja etenkin rakennerahastojen kanssa. Suosituksista aiheutuvat muutokset, jotka voidaan tehdä nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä, tullaan tekemään välittömästi. Kehyksen muuttamista edellyttävät muutokset tehdään seitsemättä puiteohjelmaa koskevien vastaavien ehdotusten yhteydessä. Mitä tukitoimia ehdotatte osana seitsemättä puiteohjelmaa pieniä/heikkoja tutkimusyksikköjä/-ryhmiä (lähinnä, mutta ei yksinomaan pienistä ja uusista jäsenvaltioista ja ehdokasmaista peräisin olevia) varten? Euroopan unionin tutkimusohjelmien tarkoitus on luoda eurooppalaiseen tutkimukseen rakenne, joka mahdollistaa sen, että Euroopan unioni hyödyntää täysimääräisesti potentiaalinsa tällä alalla, tukea ja edistää osaamista sekä nostaa eurooppalaisen tutkimuksen yleistä tasoa antamalla ryhmille kussakin jäsenvaltiossa keinot performanssinsa parantamiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Tästä syystä on saavutettava asianmukainen tasapaino kuudennessa puiteohjelmassa käyttöön otettujen rahoitussuunnitelmien, osaamisverkostojen ja integroitujen hankkeiden sekä niiden tukimuotojen välillä, jotka ovat olleet pidempään käytössä. Nämä tukimuodot soveltuvat ainakin aluksi paremmin pienempien tutkimusryhmien tarpeisiin. Komissio totesi 16. kesäkuuta antamassaan tiedonannossa, että nuoret tutkimusryhmät ja vähemmän vahvat tutkimusinstituutiot, jotka osallistuvat pienempimuotoisiin hankkeisiin muiden maiden erinomaisten laboratorioiden kanssa, voivat hyötyä tällaisesta yhteistyöstä ja päästä osallisiksi monimuotoisemmista ja laajemmista hankkeista. Mielestäni on erittäin tärkeää löytää tasapaino suurten ja pienten hankkeiden välillä. Aion pyrkiä varmistamaan, että tätä tasapainoa noudatetaan seitsemännessä puiteohjelmassa. Harkitsemme myös tiettyjen erityisaloitteiden käyttöönottoa seuraavassa puiteohjelmassa osaamisen tukemiseksi niillä Euroopan unionin alueilla, joilla osaamista kyllä on, mutta sitä ei ole kehitetty tarpeeksi. Katson, että tämä on toteuttamisen arvoinen idea. Meidän on vielä tarkasteltava, millaisen konkreettisen muodon se voisi saada, mutta siihen voisi sisältyä vahvemmat yhteydet muihin EU:n rahoitussuunnitelmiin, kuten rakennerahastoihin. Haluaisin mielelläni kuulla parlamentin kannan tähän asiaan. Kannatatteko ulkoistettua hallinnointia, ja mikäli kannatatte, missä toiminnoissa? On olemassa vahvoja syitä sille, miksi komission pitäisi pitää ohjelmien hallinnon kontrolli. Näitä ovat erityisesti seuraavat: tarve pysyä ajan tasalla tutkimuksen realiteeteista, mikä on välttämätöntä hyvän tutkimuspolitiikan muotoilussa; DV\ doc 5/7 PE

6 Euroopan unionin tutkimusohjelmien ja Euroopan unionin merkittävien poliittisten tavoitteiden välinen yhteys; komission vastuu Euroopan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle. On kuitenkin myös järkevää delegoida osa ohjelmien hallinnosta osallistujille itselleen tai ulkoisille rakenteille. Tämä voi auttaa komissiota keskittymään keskeisiin tehtäviinsä politiikan muokkauksen ja tieteellisen seurannan alalla. Tästä syystä kannatan komission kesäkuussa esittämää tiedonantoa, jossa ehdotetaan muun muassa, että tutkimusinfrastruktuuri tai suuret teknologiahankkeet voitaisiin hallinnoida hankkeen osallistujien tuella, sellaisten toimien hallinto, joissa on suuri määrä pieniä rahoitustoimia suurelle vastaanottaja määrälle, esimerkiksi tuki tutkijoille ja yksittäisille tutkimusryhmille, voitaisiin delegoida ulkoisille rakenteille selvien ja avointen sääntöjen vallitessa, komission yksiköistä erillään olevat ns. ammattitoimijat voitaisiin ottaa laajemmassa määrin mukaan, kun on kyse yksinomaan hallinnon ja rahoituksen toimeenpanonäkökohdista monikansallisten yhteistyössä toteutettavien tutkimusohjelmien osalta. Kannattaako komissio erityisen oikeudellisen kehyksen laatimista tulevalle "Euroopan tutkimusneuvostolle"? Komissio jätti kesäkuisessa tiedonannossaan auki kysymyksen oikeudellisesta kehyksestä toimille, joilla tuetaan yksittäisten, Euroopan tasolla kilpailevien (perus)tutkimusryhmien hankkeita, jotka voitaisiin toteuttaa tulevan "Euroopan tutkimusneuvoston" puitteissa. Euroopan tutkimusneuvoston oikeudelliselle kehykselle on useita vaihtoehtoja. Komissio totesi, että yksi vaihtoehto olisi toimeenpanovirasto ja toinen perinteisen tyyppinen unionivirasto tai erityinen rakenne, kuten säätiö. Kukin näistä vaihtoehdoista perustuisi seuraaville kolmelle periaatteelle: tiedeyhteisön valvonta, komission poliittinen ja rahoituksellinen vastuu sekä yhteisöllisyys. Nyt pyritäänkin kaikkia asianosaisia kuullen yksilöimään tarkoituksenmukaisin kehys toimille, joita tuleva Euroopan tutkimusneuvosto hoitaa. Tavoite on mielestäni selkeä: tutkijoiden omasta aloitteestaan ehdottamat ja hoitamat hankkeet, jotka koskevat heidän valitsemaansa aihetta ja jotka rajoitetaan erittäin tehokkaasti ja toiminnallisen autonomian vallitessa. Ennen kun näiden tavoitteiden parhaista saavuttamistavoista tehdään päätöksiä, haluaisin kuulla kaikkien asianosaisten kannan niin toimielinten ja etenkin parlamentin kuin myös käyttäjien. Vasta sitten voidaan tehdä päätös. 4. Aikooko komissio varmistaa parlamentin kuulemisen, kun määritellään Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaraviraston tehtävät ja toimintatavat? PE /7 DV\ doc

7 Komissio katsoo, että viraston perustaminen on merkittävä askel kohti puolustuskapasiteetin kohentamista Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tukena. Tämä on kuitenkin asia, jonka osalta täysi vastuu on jäsenvaltioilla ja Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealla edustajalla. Tavoitteenamme tulee olla hyödyntää täysimääräisesti viraston ja komission toiminnan potentiaaliset synergiat. Luotan siihen, että suhteista ko. virastoon vastaava komission jäsen luo tehokkaat työyhteydet virastoon ja Euroopan parlamenttiin, jotta viraston työ myötävaikuttaa yhteisön aloitteisiin tai täydentää niitä. Minkä laajuinen turvallisuusalan eurooppalaisen tutkimusohjelman (ESRP) olisi mielestänne oltava ja kuinka suuri olisi sen asianmukainen vuosibudjetti? Turvallisuus on poliittisen asialistamme kärjessä niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti. Katsonkin, että Euroopan unioni tarvitsee johdonmukaisen lähestymistavan turvallisuuteen liittyvään tutkimukseen. Komission 7. syyskuuta hyväksymä ehdotus turvallisuusalan eurooppalaisesta tutkimusohjelmasta on ensiaskel tähän suuntaan. Komission tiedonannossa yksilöidään toimia tämän turvallisuusalan tutkimusohjelman ottamiseksi tulevaan seitsemänteen puiteohjelmaan, kaikkien asianosaisten kuulemiseksi tässä prosessissa ensi vuonna perustettavan ns. Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean kautta ja institutionaalisen kehyksen luomiseksi, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan kuuluvat kehitykset YUTP:n ja ETPP:n alalla. Mielestäni turvallisuusalan eurooppalaisen tulevan tutkimusohjelman keskeisiä toiminta-aloja pitäisi olla rajojen valvonta, verkostojärjestelmien suojaaminen ja turvallisuus, terrorismin vastainen toiminta, kriisienhallinta ja integroitujen järjestelmien yhteentoimivuus. Nämä ovat prioriteettejamme. Riittävä rahoitus näille aloille pitäisi varmistaa tulevassa puiteohjelmassa. Vuosittaiseksi budjetiksi ehdotetaan miljardi euroa. Tarpeet ovat moninkertaiset ja ESRP:n budjetin pitäisi olla riittävän suuri, jotta resurssien kriittinen massa on saatavilla, jotta teknologian kehittelijät ja käyttäjät toimivat yhdessä Euroopan tasolla. DV\ doc 7/7 PE