EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. marraskuuta 2004 TYÖASIAKIRJA Tiede ja teknologia Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä Suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle KOM(2004) 353 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Pia Elda Locatelli DT\ doc PE

2 Eurooppa ansaitsee parempaa. Lissabonin valittelun sijaan on kehitettävä vahvaa ja rohkeaa eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa. Täysin tietoisina haasteista, joihin Euroopan unionin on vastattava alkaneen vuosisadan alussa, ja varsinkin kasvavasta erosta pahimpiin kilpailijoihimme nähden, valtioiden ja hallitusten päämiehet asettivat unionin tutkimus- ja kehityspolitiikan (t&k) avainasemaan Lissabonin strategiassa, tärkeimmäksi välineeksi Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä. Lissabonin huippukokouksessa päätettiin eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) luomisesta kun taas Barcelonan kokouksessa Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että "tutkimukseen ja kehitykseen osoitettavaa kokonaisrahoitusta olisi lisättävä unionissa siten, että se olisi lähellä kolmea prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä ja että tästä investoinnista kaksi kolmasosaa olisi saatava yksityiseltä sektorilta". Päätöksen soveltaminen käytäntöön aloitettiin kuudennessa TTK-puiteohjelmassa ( ; FP6) 1. Kuudennessa puiteohjelmassa luovuttiin aiemmasta käytännöstä ja otettiin käyttöön uudet välineet, joilla pyritään yhdistämään unionin tutkimusvoimavarat ja luomaan eurooppalainen tutkimusalue. Prodin komissio on kehittänyt viimeisten viiden vuoden aikana laajan tutkimuspolitiikan, jota varten on hyödynnetty EU-instituution kaikkia voimavaroja (tietoyhteiskunta, energiantuotanto, avaruusteknologia jne.). Osana strategiaa komissio ehdotti toimintasuunnitelmaa tutkimusinvestointien lisäämiseksi 2 ja julkaisi tiedonannot yliopistojen asemasta tiedon Euroopassa, eurooppalaisten tutkijoiden urakehityksestä ja perustutkimuksesta 3. Komissio teki strategiasta itsestään selvät pitkän aikavälin päätelmät, kun se korosti vuosien rahoitusnäkymiä koskevissa tiedonannoissaan 4 tutkimuksen tärkeää asemaa ja ehdotti esillä olevassa tiedonannossa rohkeasti unionin tutkimusbudjetin kaksinkertaistamista. Myös Lissabonin strategiaa koskevassa Kokin raportissa 5 todetaan, että nopeat poliittiset toimet "tutkijoiden ja tiedemiesten houkuttelemiseksi Eurooppaan" ja "tutkimuksen ja kehityksen asettamiseksi etusijalle" ovat välttämättömiä. Perehdyttyään yksityiskohtaisesti tämän asiakirjan aiheena olevaan komission tiedonantoon esittelijä voi vain yhtyä komission näkemykseen laajoista suuntaviivoista. Esittelijä haluaa kuitenkin todeta seuraavaa: 1. "Eurooppa ansaitsee parempaa tutkimusta". Euroopan kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tarkoituksenmukaisia taloudellisia resursseja. Eurooppalainen tutkimusalue voi toteutua, jos Euroopan tasolla hallinnoitavien tutkimusvarojen osuutta voidaan lisätä. Kuudennen puiteohjelman budjetin osuus kaikista Euroopassa tutkimukseen käytettävistä julkisista varoista on vain 5,4 prosenttia. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä pitäisi toimia nyt yhtä päättäväisesti kuin yhteismarkkinoita ja talous- ja rahaliittoa luotaessa. 1 EYVL L 232, , s KOM(2003) KOM(2003) 58, KOM(2003) 436 ja KOM(2004) 9. 4 KOM(2004) 101 ja KOM(2004) PE /5 DT\ doc

3 Kansallinen rahoitus saattaa heikentää todellista kilpailua Euroopan tasolla, jos jäsenvaltiot tukevat heikkolaatuisia hankkeita, joille ei myönnetä EU:n rahoitusta riittämättömän kilpailukyvyn vuoksi. Riittävä sidonnaisuus eurooppalaisten ja kansallisten tukijärjestelmien välillä on tarpeen rahoitettavien hankkeiden yhdenmukaisen laadun takaamiseksi. 2. Jatkuvuus. Seitsemättä puiteohjelmaa on pidettävä kuudennen puiteohjelman jatkeena. Esittelijän mielestä kuudes puiteohjelma sisälsi merkittäviä laadullisia parannuksia aiempaan verrattuna, koska se toi tutkimukseen uutta dynamiikkaa ja ennen kaikkea siinä määritelty toiminta oli yhdenmukainen eurooppalaisen tutkimusalueen perustamistavoitteen kanssa. Esittelijä viittaa myös Marimonin raportissa ehdotettuihin parannuksiin. Raportissa nimittäin vahvistetaan kuudennen puiteohjelman välineet ja korostetaan jatkuvuuden merkitystä tutkimusohjelmien suunnittelussa, mutta ehdotetaan myös korjaustoimenpiteitä, joilla välineistä saataisiin joustavampia ja helppokäyttöisempiä. Komissio ei kuitenkaan kannata esitystä, jonka mukaan osallistujat voisivat valita vapaasti tavoitteet ja välineet. 3. Puiteohjelmien kesto. Jos jatkuvuutta pidetään välttämättömänä, on puiteohjelmien kestoa luonnollisesti pidennettävä. Kymmenvuotisten jatkuvien ohjelmien käyttöönottoa on ehdotettu luotettavuuden parantamiseksi suunnitteluvaiheessa, koordinoinnin helpottamiseksi ja yhteyksien parantamiseksi muihin rahoituslähteisiin. 4. Rahoituskehys. On ilmeisen selvää, että uutta puiteohjelmaa on järjetöntä yrittää laatia, jos ei tiedetä käytettävissä olevien varojen määrää. Ottaen huomioon rahoitusvälineitä koskevan epävarmuuden ja komission ehdottamat päälinjat esittelijä pitää ensisijaisena perustutkimuksen tukemista kilpailuttamalla tutkimusryhmiä Euroopan tasolla ("Euroopan tutkimusneuvosto"), Euroopan vetovoiman lisäämistä parhaiden tutkijoiden näkökulmasta ja tehokkaiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien edistämistä erityisten teknologiayhteisöjen avulla. 5. Euroopan tutkimusneuvosto. Perustutkimus on innovaatioiden ehdoton edellytys. Esittelijä pitää komission ehdotusta Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) perustamisesta erinomaisena. Riippumatta organisaatiolle annettavasta nimestä (neuvosto/säätiö/virasto) perustamisehdotusta on edeltänyt pitkä Euroopan tasolla perustutkimuksesta käyty keskustelu kahtena viime vuotena ja sitä on korostettu sekä Mayorin että Kokin raporteissa. Ehdotus tehtiin, koska Euroopan tiedeyhteisö on vaatinut yhä painokkaammin perustutkimusta tukevan eurooppalaisen järjestelmän luomista. Eurooppalainen lisäarvo: Euroopan tutkimusneuvosto sallisi parhaiden tutkijoiden tai tutkimusryhmien välisen Euroopan laajuisen kilpailun ilman temaattisten painopisteiden asettamia rajoituksia. Valinta perustuisi ainoastaan tieteelliseen laatuun. Näin edistettäisiin luovuutta huipputasolla ja myös uusilla aloilla, mikä on tarpeen, koska on mahdotonta ennustaa, millä aloilla tulevat suuret keksinnöt tehdään. Euroopan tutkimusneuvosto vahvistaisi samalla myös eurooppalaista tutkimusaluetta antamalla tieteelle eurooppalaisen leiman. Euroopan tutkimusneuvosto vastaisi perus- tai paremminkin "tiedon itsensä takia tehtävän" tutkimuksen rahoituksesta ja tarjoaisi tutkimustulokset käyttöön Euroopan laajuisesti. DT\ doc 3/5 PE

4 Hallinto: Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi olla ennen kaikkea riippumaton, tehokas ja rahoituskyvyltään riittävä. Esittelijän mukaan Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi olla myös joustava ja avoin ja sillä pitäisi olla kiinteät yhteydet muihin eurooppalaisiin instituutioihin ja toimielimiin. Euroopan tutkimusneuvostossa pitäisi olla kaksi hallintoelintä: tiedekomitea (arvioijat) ja Euroopan unionin toimielinten nimeämä hallintoneuvosto. Ehdotukset pitäisi ehdottomasti pystyä arvioimaan lyhyessä ajassa (vähintään päivässä). Rahoitus: Euroopan tutkimusneuvoston toiminta pitäisi rahoittaa EU:n budjetilla ja mahdollisesti muista lähteistä. Euroopan tutkimusneuvoston toimintaa ei pitäisi rahoittaa muiden välineiden, kuten integroitujen hankkeiden (IP), huippuosaamisen verkostojen (NoE) tai kohdennettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden (STREP) kustannuksella, joiden tavoitteena on tutkimustoiminnan yhdistäminen Euroopan laajuisesti ja joissa keskitytään tiettyihin tutkimusaiheisiin. Kansallisten ohjelmien rahoitusta ei saisi supistaa unionin tuen rahoittamiseksi. Jotta Euroopan tutkimusmenojen tavoitteeksi asetettu kolmen prosentin osuus bruttokansantuotteesta saavutettaisiin, on kaikki mahdolliset avustukset säilytettävä. 6. Henkilöresurssit. Tutkimuksen lisääntyminen edellyttää lisää tutkijoita. Jotta tutkimusinvestointien tavoitteeksi asetettu kolmen prosentin osuus bruttokansantuotteesta toteutuisi, EU:ssa tarvitaan uutta tutkijaa vuoteen 2010 mennessä. Uusien jäsenvaltioiden henkilöresursseista on apua vajeen täyttämisessä, mutta ne eivät selvästikään ratkaise ongelmaa kokonaan. Tiede houkuttelevaksi nuorille: Nuoret pitäisi saada innostumaan tieteestä ja tutkijoiden urakehitystä pitäisi tukea. Kyseessä on sama ongelma eri näkökulmasta, joka vaatii erityistoimia sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Koulutusjärjestelmien ja tieteellisten urien välille pitäisi luoda tiiviimpi yhteys luomalla "koulutusreittejä", jotka johtavat automaattisesti tutkimusuralle. Tohtorin tutkinnon suorittaneille pitäisi kuitenkin olla tutkimusuran lisäksi tarjolla myös muita kiinnostavia työtilaisuuksia. Jotta nuoret saataisiin kiinnostumaan tutkimuksesta uravalintana, heille on tarjottava parempia tilaisuuksia aikaisemmin: nuorten tutkijoiden määrän kasvu korreloi suoraan parempien ehtojen kanssa. Huippututkijoiden houkuttelu Eurooppaan: EU:n vetovoimaa pitää lisätä parhaiden tutkijoiden saamiseksi tänne myös unionin ulkopuolelta. Esittelijä painottaa, että komission viimeaikaiset asiaa koskevat aloitteet pitäisi hyväksyä mahdollisimman nopeasti 1 Liikkuvuus: Liikkuvuudesta pitäisi tulla "joukkoilmiö" erityisesti nuorten tutkijoiden keskuudessa. "Meno-paluu-liikkuvuus" on olennainen edellytys uuden tiedon syntymiselle. Marie Curie -toimia on lujitettava ja niille on varattava suuremmat budjettimäärärahat. Euroopan tutkimusneuvoston pitäisi myös edistää liikkuvuutta spontaanein ad hoc - järjestelyin. Urapalkinnoilla on tässä yhteydessä myös tärkeä merkitys, koska niillä edistetään nuorten tutkijoiden riippumattomuutta. Sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla on luotava olosuhteet, jotka suosivat liikkuvuutta: olosuhteiden puuttuessa tutkijat siirtyvät vetovoimaisempiin maihin, minkä seurauksena tutkimus Euroopassa kuihtuu. 7. Teknologian siirto, erityisesti pk-yrityksiin. Tutkimuksen ja teollisuuden välisiä 1 KOM(2004) 178. PE /5 DT\ doc

5 yhteyksiä pitäisi parantaa. Esittelijä pitää ehdotusta eurooppalaisista teknologia-aloitteista hyvänä. Samalla hän kuitenkin katsoo, että pk-yritykset eivät välttämättä pääse riittävästi osalliseksi näistä aloitteista. Nimenomaan pk-yrityksille suunnattujen välineiden kuten esimerkiksi CRAFT-ohjelman osuutta budjetista pitäisi joka tapauksessa lisätä. Yliopistojen/tutkimuskeskusten ja pk-yritysten suhteet ovat nykyisellään kehnot, paljolti sen vuoksi koska pk-yritykset eivät usko hyötyvänsä niistä mitään. Jäsenvaltioiden pitäisi luoda finanssipoliittisia ja/tai muita toimenpiteitä, joilla edistetään teollisia innovaatioita erityisesti pk-yritysten osalta. Toisaalta eurooppalaisen patentin käyttöönotto vähentäisi tutkimustulosten teolliseen soveltamiseen käytettävää aikaa ja kustannuksia. Euroopassa kaivataan ammattitaitoisten välittäjien verkostoa, jotka muuttavat akateemisen tutkimustyön tulokset teollisuuden tuotantotekijöiksi. Tämä edellyttää uuden tutkijoina toimineista tohtoreista koostuvan yrittäjäryhmän luomista seuraavalla reseptillä: tohtorit, spinoff -yritykset, rahoitushautomot, teollisuus. Tohtoriksi väitelleet henkilöt olisivat halukkaampia siirtymään liike-elämän palvelukseen, jos he olisivat toimineet businessmyönteisessä ympäristössä tohtorin tutkintoon johtavien opintojensa aikana. Spin-off -yritysten perustamista pitäisi edistää rahoitushautomoiden avulla, joissa olisi osallisina paikallisia tahoja (pankit, säätiöt jne.) sekä yliopistot. Näin yliopistoista tulisi yrittäjiä, jotka pystyvät toimimaan linkkinä tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Myös rakennerahastoja pitäisi hyödyntää paremmin tutkimuksen ja kehityksen tukemiseksi alueellisella tasolla. Vaikka ehdotusta ei valittaisikaan, puiteohjelman perusteella tehtyjen ehdotusten saama myönteinen arvio voisi toimia "eurooppalaisena laatumerkintänä" haettaessa rahoitusta muista lähteistä (EIP, rakennerahastot, kansalliset julkiset ja yksityiset rahastot). 8. Temaattiset painopisteet. Esittelijä katsoo, että parlamentin pitäisi osallistua aktiivisesti seitsemännen puiteohjelman rahoituksen temaattisten painopisteiden määritykseen. Yksityiskohtaisten ehdotusten tekeminen tässä vaiheessa on ennenaikaista, koska asiaa pitäisi käsitellä laajasti sekä teollisuusasioita käsittelevässä valiokunnassa että parlamentissa ottaen huomioon tämänhetkisen, komission aloitteesta järjestetyn aihepiirejä koskevan laajan lausuntokierroksen tulokset. Esittelijä rajoittaa sen vuoksi tarkastelunsa ainoastaan muutamaan yleisluonteiseen ajatukseen, joiden pohjalta myöhemmät keskustelut pitäisi hänen mielestään käydä: a) Perustutkimuksen pitäisi tulkita kattavan kaikki alat, mukaan lukien yhteiskunta- ja humanistiset tieteet. b) Jako perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen ei ole oikeastaan merkittävä tai ongelmallinen, jako kilpailulliseen ja ei-kilpailulliseen tutkimukseen sen sijaan on. c) Voi olla hyödyllistä selvittää kansalliset realiteetit ja verrata tuloksia kyseisissä maissa saatuihin tuloksiin, jotta nähtäisiin riippuvatko tulokset toteutustavasta. EU voisi määrätä kannustimia niille jäsenmaille, jotka omaksuvat "tuottavammat" toteutustavat. d) Naistieteilijöiden asemaan olisi kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. e) Vaikka esittelijä ei vastusta suhteellisen uusien tutkimuksen alojen eli turvallisuus- ja avaruustutkimuksen sisällyttämistä painopistealueisiin, kuten komissio on ehdottanut, se katsoo kuitenkin, että parlamentin pitäisi tarkastella asiaa laajemmin. Useimmat ovat varmaankin sitä mieltä, että alat kuten biotieteet ja energiatutkimus ansaitsevat myös yhtä paljon huomiota. DT\ doc 5/5 PE