Toimintakertomus vuodelta 2005

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyönpalvelukeskus KEPA ry Toimintakertomus vuodelta 2005 Hyväksytty vuosikokouksessa

2 1. Johdanto Vuosi 2005 oli kehityksen supervuosi. G8-maat sopivat 18 kehitysmaan velkojen anteeksiannosta. Pari kuukautta myöhemmin New Yorkissa kokoonnuttiin arvioimaan YK:n vuosituhatjulistuksen yhteydessä annettujen tavoitteiden saavuttamista. Joulukuussa Maailman Kauppajärjestö WTO syventyi Hongkongissa kansainvälisen kaupan mekanismeihin erityisesti kehitysnäkökulmasta. Kepan edustaja oli osa Suomen delegaatiota molemmissa konferensseissa. Valitettavasti molempien konferenssien tulokset olivat lieviä pettymyksiä, mutta samalla itse tapahtumat osoittivat, että köyhyyden poistaminen ja epäoikeudenmukaiset kansainväliset sopimusjärjestelyt tunnustetaan keskeisenä osana kansainvälistä poliittista keskustelua. Kepa ja sen jäsenjärjestöt huolehtivat siitä, että kehitysyhteistyöhön liittyvät aiheet olivat osa Suomessa käytävää laajempaa keskustelua maan roolista globalisaation vastuunkantajana. Leikatut kakut, Poseeraa Parempi Maailma -kampanjan yli 4400 valokuvavetoomusta sekä vieraan ennätysyleisön houkutellut Maailma Kylässä -festivaali jatkoivat Suomen haastamista yhä aktiivisempaan vastuunkantoon maailman vähäosaisista. Koulutus- ja järjestöpalvelut onnistuivat myös pääsääntöisesti täyttämään Kepaan kohdistuneet toiveet. Kepa osallistui aktiivisesti keskusteluun toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta, muun muassa kumppanuuspalkintokilpailun avulla. Kepan toisen Kumppanuus-palkinnon valitsi ja luovutti tasavallan presidentti järjestön syyskokouksen yhteydessä marraskuussa. Kansainvälisyyskasvatusverkoston tulevaisuutta suunniteltiin verkoston jäsenjärjestöjen vahvan omistajuuden pohjalle. Mahdollisuuksien Torien kehittämisprojekti varmisti EU-rahoituksen syksyllä. Suomessa käytiin vilkasta keskustelua järjestöjen hanketuen keskittämisestä virallisiin ohjelmamaihin. Aktiivinen edunvalvonta yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa osaltaan vaikutti siihen, että järjestöt voivat jatkossakin toimia yli 70 maassa ulkoministeriön rahoituksen turvin. Mennyt vuosi oli myös Kepalle melkoinen supervuosi. Juhlimme maaliskuussa Kepan 20-vuotista taivalta. Kepasta on tullut täysi-ikäinen yli 270 jäsenen kattojärjestö, joka kivulloisten kasvuvuosien jälkeen on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Käytännössä Kepa seuraa tai sitä pyydetään osallistumaan liki jokaiseen merkittävään kehityspoliittiseen keskusteluun Suomessa. Kepan verkkosivujen kävijämäärä jatkoi voimakasta kasvuaan rikkoen rajan syksyllä. Samoin Kumppanin lehtiuudistus onnistui yli odotusten: maksullisen lehden tilaajia saatiin ennen vuoden loppua yli Viime vuoden aikana saatiin myös päätökseen kaksi tärkeää prosessia. Kepasta tehdyn evaluaation tulosten mukaan toiminnan sisältö on ollut tarkoituksenmukaista ja korkealaatuista niin etelässä kuin Suomessa. Etelän kumppanijärjestömme kaikissa tutkituissa kolmessa kenttämaassa pitivät yhteistyötä Kepan kanssa erityisen arvokkaana juuri tasavertaisuudelle perustuvan kumppanuuden ansiosta. Parannettavaakin evaluaatio toki löysi. Kepassa on kehitettävä johtamista, oppimista ja kokemuksien jakamista sekä niiden integroimista yhä kiinteämmin järjestön toimintakulttuuriin. Lisäksi on kehitettävä toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Toinen merkittävä virstanpylväs oli Kepan päästrategia hyväksyminen viime syksynä. Köyhdyttäminen` eli köyhyyttä ylläpitävien järjestelmien yhä parempi ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen säilyvät Kepan ohjelman keskiössä. Kepa pyrkii myös vahvistamaan omaa organisaatiotaan, jotta se voisi huolehtia yhä tehokkaammin jäsenjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta. Järjestön toiminta on painottunut viime vuosina yhä voimakkaammin kehityspoliittiseen vaikuttamiseen sekä jäsenistön toimintaedellytysten parantamiseen edunvalvonnan ja osaamisen vahvistamisen kautta. Molemmat puolet eli kehityspoliittinen vaikuttamistoiminta sekä palvelujen tuottaminen ovat yhtä tärkeitä ja luovuttamattomia Kepalle sen toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi.

3 2. Ohjelma Kolmivuotisen ohjelman toinen vuosi päättyi. Aiemmin sekä temaattisesti että maantieteellisesti erillisten toimintokokonaisuuksien hahmottaminen ja yhteenhiominen yhdeksi kokonaisuudeksi alkoi tuottaa tulosta: yhteinen oppiminen syventyi tuottaen uutta ymmärrystä Etelän ja Pohjoisen yhteisiin ongelmiin ja uutta konkretiaa Kepan painopisteisiin. Ohjelman keskeiset elementit ovat köyhdyttämisen lopettaminen, verkostoissa toimiminen ja laatu. Köyhdyttämisen problematiikkaan syvennyttiin ahkerasti: sekä tiedotuksessa että Kepan kursseilla toimintaympäristö ja köyhyyden rakenteet tuotiin entistä vahvemmin esiin. Erityisesti Maailmankylän laitamilla -kirjasarjan toisen osan julkaisu, 'Suomi ja köyhdytetyt', pureutui asiaan perusteellisesti. Vuoden aikana työntekijäverkostot, jotka yhdistävät Helsingin ja etelän ohjelmatyöntekijät, etenivät yhteisessä oppimisessaan: ne pohtivat kokemuksia etelästä ja pohjoisesta, sopivat yhteisistä painopisteistä, suunnittelivat yhteisiä tavoitteita ja hioivat käytäntöjä. Kepa-verkostoja lisättiin ja vahvistettiin muutoinkin. Yli 120 jäsenen kansainvälisyyskasvatuksen verkosto linjasi tulevaisuuttaan. Kepa koordinoi järjestöverkostoa Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumin AEPF:n järjestämiseksi. Mahdollisuuksien torien yhteyshenkilöiden muodostama valtakunnallinen verkosto vakiintui, ja paikkakunnista kahdeksan halusi mukaan EUhankkeeseen, johon saatiin rahoitus loppuvuonna. 0,7-kampanjointiin osallistui viime vuonna 85 järjestöä. Laatuajattelu otti tulta Kepan sisäisessä raportoinnissa. Raportointijärjestelmän vahvistuminen ja sen myötä työn vaikuttavuuden arviointi muotoutuivat arjeksi työssä. Kepan evaluaation harjoitukset sekä seurannan koulutus työntekijöille vahvistivat oppimista. Laatu on myös tärkeä hankeyhteistyön kehittämisen käsite, jonka tutkimista jatkettiin erityisesti Kepan koulutuksen piirissä. Kepa ja YK:n vuosituhattavoitteet Kepa muistutti vahvasti YK:n vuosituhattavoitteista tärkeimmästä, äärimmäisen köyhyyden poistamisesta. Kepan käsitteellinen perusta, köyhdyttämisen lopettaminen, korostaa köyhyyden aktiivista ja poliittista luonnetta. Kepa toi laajempaan keskusteluun tämän köyhyyden monia ulottuvuuksia avaavan näkökulman. Samoin kahdeksas vuosituhattavoite, globaalin kumppanuuden rakentaminen, on Kepan perusviesti. Näiden molempien tavoitteiden ajaminen konkretisoitui Kepan vaikuttamistyössä niin kauppapolitiikan kuin kehitysrahoituksenkin osalta: köyhien maiden on päästävä mukaan päättämään yhteisistä pelisäännöistä, ja kansalaisten on saatava vaikuttaa maidensa ajamiin linjoihin. Sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen (tavoite 3) ja ympäristön kestävyys (tavoite 7) olivat vahvistuvia teemoja Kepan toiminnassa. Niiden toiminnallistaminen läpileikkaavina teemoina on ollut työlästä: molemmat asiat ovat olleet jo pitkään tärkeitä näkökulmia, mutta enemmänkin erillisinä ja tapauskohtaisina kysymyksinä kuin systemaattisesti. Kun niille linjattiin tärkeämpää roolia Kepan uudessa strategiassa, ne poimittiin toimeenpanon juoksutukseen entistä selkeämpinä teemoina, läpileikkaavasti mutta ei ylikorostuen. Lisäksi ympäristönäkökulman toiminnallistaminen alkoi kokoamalla kehityksen ja ympäristön tiimoilla toimivia järjestöjä verkostoksi, jossa molemmat osapuolet voivat hyötyä toistensa asiantuntemuksesta.

4 3. Poliittinen työ 3.1. Kansalaiset toimivat köyhdyttämisen lopettamiseksi Mahdollisuuksien torit Mahdollisuuksien tori -tapahtumia järjestettiin vuonna 2005 jälleen 18 paikkakunnalla ympäri Suomen Rovaniemeltä Ahvenanmaalle. Kepa oli läsnä 14 tapahtumassa ja tuki tapahtumia järjestämällä koulutusta ja yhteyshenkilötapaamisia, jakamalla tietoa tapahtumajärjestämiseen liittyvistä kysymyksistä ja myöntämällä pientä taloudellista tukea järjestelyihin. Paikalliset järjestäjät pitivät Kepan Poseeraa parempi maailma -kampanjaa näyttävästi esillä lähes kaikilla Mahdollisuuksien toreilla. Torijärjestäjien palaute oli pääosin myönteistä ja Kepan tukimuodot koettiin tarkoituksenmukaisiksi. Jatkossa on panostettava enemmän erityisesti kansalliseen ja paikalliseen tiedotukseen. Mahdollisuuksien torit ovat Kepalle merkittävä kontaktipinta maakuntien toimijoihin. Syksyllä saatiin myönteinen rahoituspäätös Euroopan komissiosta Mahdollisuuksien torien kehittämiseen liittyvälle kansainvälisyyskasvatushankkeelle, joka käynnistyy vuonna Tiedotustyö Kepan internet-sivuston suosio jatkoi kasvuaan vuoden aikana: kävijöiden määrä kasvoi 26 prosenttia samaan aikaan kun internetin käyttäjien määrä Suomessa kasvoi vain viidellä prosentilla. Luettujen sivujen määrä ylitti ensimmäistä kertaa miljoonan rajan, ja myös sisällöntuotantotavoitteet ylittyivät: pelkästään verkossa uutisia julkaistiin vuoden aikana 292 kappaletta ja kolumneja 55. Sivuston rakennetta uudistettiin vuoden aikana voimakkaasti: uuden ilmeen saivat järjestön pääsivu, Maailma kylässä -sivusto, verkkokurssien ja Mahdollisuuksien torien sivustot. Tärkein haaste oli keskustelevuuden lisääminen Kepan nettisivuilla. Kaikki kenttätoimistot kirjoittivat artikkeleita Kepan julkaisuihin, kuten www-sivuille, Suomi ja köyhdytetyt -kirjaan ja Kumppani-lehteen. Mosambikissa ja Sambiassa järjestettiin kehityspoliittisia keskustelutilaisuuksia, ja Mosambikin toimisto tuotti kehityskysymyksiin keskittyviä sähköpostikirjeitä, jotka jouduttiin kuitenkin lopettamaan maan hallituksen määräyksestä. Kansainvälisyyskasvatus Kansainvälisyyskasvatustyöryhmä kehitti kvk-verkostoa, joka oli toiminut marraskuuhun 2004 asti EU-hankkeen turvin. Työryhmä juurrutti yhdessä Kepan sihteeristön kanssa EU-hankkeen tuottamia tuloksia osaksi Kepan toimintaa muun muassa edunvalvonnan, kotimaisen rahoitustiedon kokoamisen, koulutuksen ja verkko-oppimisen sekä teemaryhmätoiminnan alueilla. Haasteita sen sijaan on ollut erityisesti kansainvälisyyskasvatuksen tiedotuksen imeyttämisessä osaksi Kepan järjestötiedotusta. Työryhmä osallistui vuoden aikana opetusministeriön johtamaan kansalliseen kansainvälisyyskasvatuksen strategiatyöhön ja vaikutti sen sisältöihin. Lisäksi työryhmä kehitti verkostolle tulevaisuuden toimintamallia sekä suunnitteli ja toteutti marraskuussa järjestöille, viranomaisille ja muille alan ammattilaisille suunnatun kvk-foorumin. Strategisten linjojen viimeistely jäi kesken ja siirtyi seuraavaan vuoteen. Verkostoituminen Pääpaino uusien aloitteiden ja verkostojen tukemisessa oli Aasian ja Euroopan huippukokouksen varjotapahtuman, Aasia-Eurooppa kansalaisfoorumin (AEPF) valmistelut. Kepa koordinoi kansallista AEPF-järjestelykomiteaa, jossa on mukana yli 50 järjestöä. Kansalaisfoorumille saatiin

5 erillinen rahoitus ulkoministeriöstä. Kepa osallistui keväällä 2005 perustettuun kehitys- ja ympäristöverkostoon, joka pyrkii edistämään ympäristö- ja kehitysjärjestöjen vuoropuhelua ja vaikuttamaan viralliseen kehitys- ja ympäristöpolitiikkaan. Kepa tiedotti jäsenjärjestöille verkostosta ja pyrki kannustamaan erityisesti kehitysjärjestöjen osallistumista. Kepan työntekijöitä osallistui myös Maailman sosiaalifoorumiin, paikallisiin avunantajaverkostoihin, Eurostepin toimintaan sekä Kansalaisten maailmannäyttämöön niin Suomessa kuin Tansaniassakin Oikeus ruokaan Luonnonvarakysymykset ja maatalouspolitiikat Ruokaturvaan, maatalouteen ja luonnonvaroihin liittyvä poliittinen työ on vakiintunut kiinteäksi osaksi Kepan globaalia ohjelmaa. Yhteinen teema on parantanut mahdollisuuksia tehdä aitoa, sisällöllistä yhteistyötä Kepan eri toimistojen välillä. Yhteistyömuodot ovat kuitenkin vielä kehittymässä. Lähtökohta on, että ruokaturva ja maaseutukehitys ovat se ruohonjuuritason todellisuus, jossa Kepa pyrkii tunnistamaan ja muuttamaan kehitysrahoituksen, kauppapolitiikan ja muiden köyhdyttävien rakenteiden vaikutuksia. Sambiassa Kepa tuki pienviljelijöiden verkostoitumista ja kampanjointia hallituksen maatalouspolitiikkaan vaikuttamiseksi. Itä-provinssin naisjärjestöjä tuettiin osallistumaan hallituksen maapolitiikan uudistamiseen. Varsinaisista kumppaneista Green Living Movementin (GLM) sopimus uusittiin vuosille Mosambikissa Kepa jatkoi yhteistyötään pienviljelijöiden kattojärjestö UNACin kanssa. Cabo Delgadon provinssissa tuettiin UNACin kahta piiriunionia hajauttamisessa ja naisten roolin vahvistamisessa, ja pääkaupungissa Kepa tuki UNACin poliittista vaikuttamistyötä kansallisella tasolla. Myös Kepan tukema ROSA-ruokaturvaverkosto aktivoitui kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan vaikuttamisessa. Tansaniassa Kepa loi suhteet pienviljelijäyhdistysten verkosto MVIWATAan. Kepa tuki MVIWATAa lisäämään pienviljelijöiden tietoisuutta oikeuksistaan uuden maalainsäädännön näkökulmasta. Nicaraguassa Kepa toimi osana kansalaisjärjestöjen ruokaturvaverkostoa (GISSAN), joka onnistui saamaan kansalaisyhteiskunnan edustajan viralliseen kansalliseen ruokaturvan koordinaatioryhmään. Tutkimus- ja lobbausjärjestö Centro Humboldt koulutti Kepan tukemana paikallisyhteisöjä puolustamaan alueen luonnonvarojen kestävää ja oikeudenmukaista käyttöä ja dokumentoi tapauksia, joissa esimerkiksi kaivostoimintaa ja metsätaloutta koskeva päätöksenteko ovat loukanneet ihmisten oikeuksia luonnonvaroihin ja ruokaturvaan. Kepan toinen nicaragualaiskumppani, autonomisten alueiden yliopisto Uraccan tuki intiaaniyhteisöjä virallisten maaoikeuksien hankkimisessa. Kepalla oli toimintaa myös varsinaisten kenttämaidensa ulkopuolella: Brasiliassa Kepa tuki viimeistä vuotta kuminkerääjien liitto CNS:ää, Thaimaassa tuettiin Mekong-alueen ympäristökysymyksiin keskittynyttä Foundation for Ecological Recoverya (FER). Kampanjatyö Suomessa Suomessa viimeistä vuotta toimineen Ruoka-aika-kampanjan sisältöä laajennettiin käsittelemään yleisesti Suomen vastuuta köyhdyttämisen lopettamisessa. Tavoitteet sidottiin syyskuussa pidettyyn YK:n huippukokoukseen, jossa arvioitiin vuosituhattavoitteiden toteutumista (Millennium Summit +5).

6 Ruoka-aika-kampanjan näkyvin tempaus oli Poseeraa parempi maailma -valokuvavetoomus, jolla kannustettiin kansanedustajia toimimaan aktiivisemmin kehityspoliittisissa kysymyksissä köyhyyden ja nälän poistamiseksi. Kepa ja mukaan lähteneet kampanjajärjestöt keräsivät valokuvia tavallisista kansalaisista, jotka lähettivät kuvan mukana oman kehityspoliittisen viestinsä kansanedustajille. Valokuvista koottiin YK:n huippukokouksen ajaksi multimedianäyttely eduskuntaan, joka otti tiettävästi ensimmäistä kertaa tiloihinsa ulkopuolisen tahon tuottaman näyttelyn. Näyttelyyn ja kampanjan verkkosivuille kertyi yhteensä valokuvaa, joita kerättiin kaikkiaan 108 eri tapahtumassa yli 30 paikkakunnalla kaikissa Suomen lääneissä. Suurimman osan kuvista keräsivät sadat Kepan jäsenjärjestöissä työskentelevät vapaaehtoiset. Tempaukseen osallistui yhteensä 42 eri järjestöä, joista osa tuli ensimmäistä kertaa mukaan Kepan kampanjointiin. Kepa tarjosi järjestöille kampanjamateriaaleja sekä kuudessa kaupungissa yhteensä 9 koulutusta, joihin osallistui 87 kampanja-aktiivia. Median kiinnostus itse kampanjaa kohtaan oli vähäistä, mutta tähän osattiin varautua ennakolta Kepan mittakaavassa suurella, euron markkinointikampanjalla. YK:n M+5- huippukokouksen aikana kampanja sai kuitenkin paljon julkisuutta, kun Kepa sai kokouksen Suomen-delegaatioon oman edustajansa rajoitetusta osanottajamäärästä huolimatta. Media raportoi kokouksen lopputulosta enemmän Kepan kriittisten tulkintojen kuin virallisen Suomen arvioiden valossa Oikeus osallistua päätöksentekoon Kepa tuki kenttämaissaan kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia niin Nicaraguassa, Sambiassa, Tansaniassa kuin Mosambikissakin. Mosambikilaiset kumppanijärjestöt osallistuivat Kepan tuella aktiivisesti maan toisen köyhyydenvähentämisstrategian (PARPA) laatimiseen: kumppanijärjestöistä niin pienviljelijöiden kattojärjestö UNAC, velkaryhmä GMD kuin naisjärjestö Forum Mulherkin osallistuivat köyhyysstrategian laatimiseen. Kepa järjesti kumppaneilleen koulutusta PARPA-kysymyksissä niin pääkaupungissa kuin Gabo Delgadon provinssissakin, ja esimerkiksi vammaisjärjestö FAMOD tutustui koko prosessiin Kepan kautta. Suunnitelmien ulkopuolisena aktiviteettina Kepa tuki Mosambikissa G20-verkostoa, jonka kautta paikalliset kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet PARPAn laatimiseen. Kepan ohjelmatyöntekijä toimi G20:n pääsihteerinä oman työnsä ohessa, ja tämän seurauksena G20 vakiinnutti toimintansa vuoden 2005 aikana. Kepa tuki kumppaneitaan osallistumaan kansallisten köyhyysstrategioiden laatimisprosessiin myös Tansaniassa sekä Sambiassa, jossa Kepa tuki järjestöjen osallistumista erityisesti maataloutta ja ympäristöä koskevien strategioiden muokkaamiseen. Nicaraguassa Kepan kumppaneiden vaikuttamistyö kohdentui ensi sijassa paikalliselle ja alueelliselle tasolle Atlantin rannikon autonomisilla alueilla. Kepa on ollut perustamassa yhdessä kumppaneidensa Centro Humboldtin ja URACCAN-yliopiston kanssa autonomisille alueille kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden verkostoa, joka laati vuoden 2005 aikana autonomisten alueiden kehitysstrategian, Agenda Míniman. Prosessi mainittiin muun muassa YK:n kehitysjärjestö UNDP:n paikallisessa inhimillisen kehityksen raportissa malliesimerkkinä kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta. Kehitysyhteistyön määrää ja laatua puolustamassa Aasian tsunamikatastrofi nosti Suomen roolin köyhyyden vähentämisessä aiempaa vilkkaampaan julkiseen keskusteluun vuoden 2005 alkupuolella, ja keskustelu jatkui vilkkaana kehityksen supervuoden huipentaneeseen M+5-seurantakokoukseen syksyllä Tsunamin jälkeen erityisesti jäsenjärjestöissä koettiin tärkeäksi pitää yllä vaatimusta siitä, että Suomi toteuttaisi hallitusohjelman lupauksen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0,7 prosentin bruttokansantulotasolle vuoteen 2010 mennessä. Myös Kepa muutti tsunamin muokkaamassa mielipideilmastossa työsuunnitelmaansa ja tiivisti 0,7-kampanjointia yhdessä jäsenjärjestöjensä

7 kanssa. Kampanjaan liittyi lopulta 85 järjestöä. Kampanjan suhteellisen hyvä menestys osoittaa, miten tärkeää on, että Kepan pystyy vaikuttamistyöllään reagoimaan ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Kampanjoinnin seurauksena vuoden 2006 kehitysyhteistyöbudjettiin lisättiin aiemmin leikatut 5 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 budjettisuunnitelmiin saatiin noin 58 miljoonaa euron lisäys. Kampanjointi tuki myös Kepan tavoitetta nostaa kehityskysymykset laajemminkin eduskunnan keskusteluihin. Tämä tavoite huipentui vuonna 2005 Suomen historian ensimmäiseen hallituksen luottamuslauseäänestykseen kehityspolitiikasta. Kepa osallistui ja aktivoi jäsenjärjestöjään sekä etelän kumppaneitaan osallistumaan Suomen kahdenvälisiin maaneuvotteluihin Mosambikin, Sambian ja Tansanian hallitusten kanssa. Samalla Kepa kehitti omaa osaamistaan kehitysyhteistyön laatukysymyksissä tekemällä taustatutkimuksia sekä vahvistamalla suhdettaan kansainvälisiin järjestöverkostoihin kuten velkakysymyksiin keskittyvään Eurodadiin, EU:n kehityspolitiikkaa seuraavaan Concordiin ja kauppapoliittiseen European Trade Networkiin. Kauppapolitiikka Kepan kauppapoliittinen työ huipentui vuonna 2005 Hong Kongin WTO-ministerikokoukseen joulukuussa: Kepa kommentoi Suomen WTO-valmisteluja ja osallistui Suomen viralliseen WTOdelegaatioon Hong Kongissa. Vuonna 2005 Kepan pitkään kestänyt määrätietoinen kauppapoliittisen profiilin kohottaminen alkoi kantaa hedelmää: tiedotusvälineiden mielenkiinto kauppapolitiikan kehitysmaaulottuvuuksia ja Kepan kauppapoliittisia näkemyksiä kohtaan kasvoivat merkittävästi. Kepa oli aktiivinen jäsen Suomen kauppapolitiikkaa koordinoivan 133-jaoston laajennetussa kokoonpanossa. Lisäksi Kepa antoi jäsenjärjestöilleen kauppapoliittista koulutusta sekä osallistui vuoden aikana useisiin kauppapolitiikan muodostamista ja sen vaikutusten arviointia käsitteleviin seminaareihin, paneeleihin ja kuulemistilaisuuksiin. Kepan Suomessa tehtävän kauppapoliittisen työn haasteita olivat kauppapolitiikasta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen pieni määrä sekä todellisten vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyys kauppapolitiikassa. Etelän toimistoissa tehtiin kauppapoliittista työtä yhdessä kumppaneiden kanssa. Tansaniassa Kepa oli perustamassa kauppapoliittista verkostoa kansallisella tasolla yhdessä kumppanijärjestönsä TANGOn kanssa, sekä vastaavaa alueellista kauppaverkostoa Tansanian Morogoroon. Työ on vasta alussa, sillä paikallisten järjestöjen resurssit kauppapoliittiseen työhön ovat niukat. Myös Sambiassa Kepa jatkoi kauppapolitiikasta kiinnostuneiden järjestöjen verkostoimista. Sambia oli Hong Kongin WTO-kokouksessa vähiten kehittyneiden LDC-maiden puheenjohtaja. Kepa osallistui Livingstonessa järjestetyn LDC-maiden kokouksen kansalaisjärjestötapahtumaan sekä tuki sambialaisjärjestöjen kauppapoliittista kannanottoa. WTO-kokouksen aikana Kepan kumppanit eri maista kertoivat näkemyksiään Kepan Hong Kongissa järjestämässä tilaisuudessa muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemelle. Kumppaneiden kanssa käyty dialogi vaikutti Kepan ohjelmapolitiikan tavoitteiden mukaisesti myös Kepan omaan kauppapoliittiseen kannanmuodostukseen Kepan poliittisen työn verkosto Kehityspoliittista työtä tekeville kepalaisille perustettiin vuonna 2004 poliittisen työn verkosto, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida Kepan kehityspoliittista työtä kokonaisuutena. Vuonna 2005 poliittisen työn verkoston rooli Kepan ohjelmapolitiikan toteuttajana vakiintui ja vahvistui. Maatoimistojen ja Helsingin toimiston yhteissuunnittelu ja käytännön yhteistyö fokusoivat Kepan poliittisen työn agendan neljään teemaan: kauppapolitiikkaan, ruokaturvaan, kehitysavun laatukysymyksiin ja kansallisiin kehitysstrategioihin. Poliittisen työn verkostossa toimivat vuonna 2005 Kepan vaikuttamistiimi Helsingistä sekä kehityspoliittista työtä tekevät työntekijät Nicaraguasta, Sambiasta, Mosambikista, Tansaniasta ja Indonesiasta.

8 4. Laatupalvelut 4.1 Koulutus Kursseja järjestettiin kaikissa Kepan toimintamaissa yhteensä 57 ja niihin osallistui noin tuhat ihmistä. Kenttämaissa enemmistön kurssien osallistujista muodostivat miehet, Suomessa taas naiset. Suomessa Kepa järjesti yhteensä 28 kurssia, joihin osallistujia oli 420. Alkuvuodesta valmistuneessa verkko-oppimisympäristössä järjestettiin neljä verkkokurssia. Verkko-opiskelun avulla koulutusta voitiin tarjota myös suomalaisjärjestöjen etelän työntekijöille ja etelässä toimiville kumppanijärjestöille. Osallistujia olikin esimerkiksi Kiinasta, Tansaniasta ja Mosambikista. Köyhyyden kasvot -kurssisarjan kautta pyrittiin laajentamaan kehitysyhteistyön toimintaympäristön analyysia köyhyyden perimmäisten syiden selvittämiseen. Kursseille osallistui järjestöaktiiveja niin hanketyötä kuin vaikuttamistyötäkin tekevistä järjestöistä. Kursseista saatu palaute oli positiivista. Koulutuksen tehostetusta markkinoinnista huolimatta kursseja ei saatu aina täyteen. Jo toisena vuonna peräkkäin ympäristöaiheinen kurssi jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Suomessa pidettyjen kurssien täyttöaste jäi 64 prosenttiin, kun tavoitteena oli vähintään 75 prosenttia. Hankeneuvontaa annettiin lähes 80 järjestölle. Kepan koulutuksen vaikuttavuudesta tehtiin pienimuotoinen selvitystyö, jossa haastateltiin viiden Kepan koulutuksiin Suomessa osallistuneen eri tyyppisen ja kokoisen jäsenjärjestön edustajia. Selvityksen mukaan Kepan koulutus on auttanut järjestöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan kehitysyhteistyöhankkeitaan entistä järjestelmällisemmin. Koulutus on myös syventänyt ymmärrystä sukupuolten tasa-arvosta ja osallistamisesta kehitysyhteistyön läpileikkaavina teemoina. Hankkeiden taloushallinnon taidot ovat edelleen haaste etenkin pienille järjestöille. Kepan koulutus on selvityksen mukaan myös lisännyt järjestöjen kiinnostusta kehityspoliittiseen vaikuttamiseen niin Suomessa kuin etelässä. Järjestöjen oppimisen kannalta on ongelmallista, että koulutuksiin osallistuvat vain muutamat ihmiset. Kepan koulutus ja neuvonta ei ole vielä riittävästi panostanut järjestöjen ohjaamiseen organisaation kehittämisessä, sisäisessä koulutussuunnittelussa ja tiedon välittämisessä järjestön sisällä. Keskeinen haaste erityisesti pienten järjestöjen mutta myös isompien osalta on tukea organisaation oppimista. Koulutuksen seurantaa kehitettiin siten, että kurssille osallistuvilta kysytään puolen vuoden kuluttua, miten he ovat soveltaneet kurssilla oppimiaan tietoja ja taitoja järjestönsä työssä. Koulutuksen seurannan kehittäminen on tärkeää sekä koulutussuunnittelun että vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Kepa järjesti kenttämaissaan koulutusta muun muassa hanketyön, kumppanuuden, köyhyyden vähentämisen, kaupan, viestinnän ja organisaation kehittämisen teemoista. Ensisijaisina kohderyhminä olivat Kepan jäsenjärjestöt, heidän paikalliset kumppaninsa ja Kepan kumppanit. Erityistä kiitosta osallistujilta sai Sambiassa järjestetty 'Sustainability in NGO' -työpaja, jonka kerrottiin antaneen hyviä välineitä järjestöjen ja hankkeiden kestävyyden kehittämiseen. Sambiantoimiston järjestämät koulutukset ovat lisänneet sambialaisten järjestöjen kapasiteettia myös kestävän maatalouden edistämisessä, hanke- ja, taloushallinnossa sekä vaikuttamistyössä. Nicaraguassa Kepa osallistui kumppaninsa Uraccanin (Autonomisten alueiden yliopisto) paikallisyhteisöjen johtajille tarkoitetun vaikuttamiskoulutuksen järjestämiseen. Tähän vuoden kestävään koulutukseen hakeutui yli 200 osallistujaa. Kentällä hankeneuvontaa ja yhteyspalveluja tarjottiin kymmenille suomalaisrahoitteisille

9 järjestöhankkeille. Uutena toimintamuotona Kepan Mosambikin-toimisto järjesti kuusi kuukautta kestäneen mentorointiohjelman vammaisjärjestöjen kattojärjestö Famodin kanssa Nampulassa. Ohjelma sisälsi räätälöidyn taloushallinnon konfliktinratkaisun sekä vaikuttamistyön ja strategisen suunnittelun koulutusta ja neuvontaa Famodin jäsenjärjestöille. Koulutus ja mentorointi on kasvattanut vammaisjärjestöjen kapasiteettia, mutta sitä tarvitaan edelleen erityisesti johtamisen ja järjestöjen itsenäisyyden vahvistamiseksi. Tansaniassa eräs Kepan toimiston keskeisistä haasteista on vastata pienillä resursseilla jatkuvasti kasvaviin Morogoron alueen ulkopuolelta tuleviin hankeneuvonta-, seuranta- ja koulutuspyyntöihin Tiedotus tuki etelä-yhteistyön laadun vahvistamista Kumppanuus-palkinto jaettiin toisen kerran. Järjestöjen parhaan kehitysyhteistyöhankkeen valitsi tasavallan presidentti Tarja Halonen Kepan vuosikokouksessa marraskuussa. Voittajaksi valittiin Kehitysmaayhdistys Pääskyjen hanke intialaisen VCDS-järjestön kanssa. Myös kevään Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festivaalilla sekä Kepan nettisivuilla toteutetussa yleisöäänestyksessä suosikiksi valittiin Pääskyjen hanke. Kumppanuus-palkinnon tavoitteena on tarjota hyvää työtä tehneille järjestöille julkisuutta ja markkinoida kehitysyhteistyötä valtamediassa. Vuonna 2005 palkinnon mediajulkisuus oli odotettua vähäisempää, ja myös järjestöjen taholta kiinnostusta osanottoon oli vähemmän kuin vuonna 2004, joten palkinto päätettiin jakaa seuraavan kerran vasta vuonna Järjestölehti Kirahviposti ilmestyi 11 kertaa. Teemanumerojen aiheet olivat kehitysyhteistyö ja katastrofit, EU ja järjestöt, hanketuki, hankesuunnittelu sekä kehityspolitiikka. Sambiassa toimitettu englanninkielinen, Kepan globaalia toimintaa esittelevä Newsletter ilmestyi kerran. Vuoden lopulla julkaistiin uudistettu painos järjestöjen kummitoimintaa esittelevästä Kummioppaasta. Kepan uudistettu verkkosivusto ( julkistettiin marraskuun alussa. Sivustoa muokattiin entistä selkeämmäksi, jotta myös järjestöille tarjottavat palvelut tulevat paremmin esille. Myös jäsenjärjestöjen käyttöön tarkoitettu Extranet-sivusto saatiin viimeistelyä vaille valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Jäsenjärjestöille suunnattua sähköpostitiedotusta yhdenmukaistettiin vuoden aikana. Maaliskuussa perustettiin 'hanke-l' eli hanketyötä tekeville järjestöille suunnattu sähköpostilista, jolla tiedotetaan ajankohtaisista aiheista. Kirjasto avattiin muuton jälkeen uusiin tiloihin tammikuussa Tilojen toimivuudessa todettiin ongelmia melko pian, minkä tähden kirjasto- ja järjestötilat päätettiin järjestellä uudelleen kesän aikana. Uudet tilat esiteltiin avoimien ovien päivänä lokakuussa. Uusi sijainti näkyi kirjaston nousseissa asiakaskäynneissä. Kaikkiaan lainoja oli noin Niteiden määrä kirjastossa kasvoi noin 10 prosenttia ja vuoden lopussa kirjoja oli noin Suomalaisia järjestö- ja muita lehtiä kirjastoon tuli noin 90 ja ulkomaisia 75. Asiakkaat löysivät myös musiikkikokoelman, jota kartutettiin vuoden aikana Kumppanissa arvostelluilla äänitteillä. Joulukuussa PrettyLib-kirjastojärjestelmä asennettiin Kepan resurssikeskukseen Lusakassa, Sambiassa. Näin Helsingin ja Lusakan kirjastoilla on yhteinen tietokanta, jonka avulla voidaan edistää tiedonsaantia molemmin puolin. 4.3 Laatupalveluverkoston kehittyminen Kepan koulutuksen ja neuvonnan työntekijöistä muodostuvan laatupalveluverkoston toisena toimintavuotena kentän ja Helsingin yhteinen oppiminen pääsi vauhtiin. Verkostossa kehitettiin yhteisiä työkaluja ja käytäntöjä tukemaan oppimista ja yhtenäistämään Kepan koulutus- ja neuvontapalveluja. Kepan kumppanuussuhteissa yhteistyö Ungon (Union of Non-Governmental Organisations in Morogoro) kanssa Tansaniassa jatkui. Kepan Helsingin ja Tansanian työntekijät järjestivät Ungon kanssa yhteistyössä hankesuunnittelukoulutuksen ja etelä-pohjoinen foorumin. Muiden laatupuolen

10 kumppanuuksien kanssa elettiin välivaihetta, koska uuden strategian mahdolliset vaikutukset kumppanuussuhteisiin eivät olleet tiedossa Edunvalvonta Kepan rooli jäsenjärjestöjensä edunvalvojana on alkuvuodesta 2005 ilmestyneen jäsenjärjestökyselyn mukaan tärkeä. Toisaalta jäsenet eivät olleet kovin tyytyväisiä edunvalvonnan toteutukseen. Edunvalvonnan epämääräisyys ja resurssien niukkuus tulivat esiin myös Kepan evaluaatiossa. Kepa kehitti edunvalvontaa systemaattisempaan suuntaan lisäämällä tiedonkulkua ja suunnittelemalla järjestelmällisesti edunvalvonnan vuosisykliä. Kepa aloitti myös edunvalvonnan alastrategian valmistelun, jossa määritellään tarkemmin edunvalvontatyön tavoitteet. Laatupalveluverkoston kokouksen yhteydessä päivää ennen ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaaria järjestettiin kehitysyhteistyön laatuseminaari, johon osallistui yli 60 järjestöä. Ajankohta havaittiin hyväksi Kepan edunvalvontaroolia ajatellen: vuoden suurimpaan järjestöjen kehitysyhteistyöfoorumiin valmistauduttiin yhdessä nyt ensimmäistä kertaa. Yhteistyö Kepan ja ulkoministeriön välillä kehittyi myönteiseen suuntaan etenkin kansalaisjärjestöja kehityspoliittisen viestinnän yksiköiden kanssa. Kepa vaikutti ulkoministeriön hankehallinnon lomakkeiden korjauksiin ja välitti tietoa järjestöille rahoituksen ja hallinnon käytännöistä ja muutoksista. Suunniteltu Kepan ja ulkoministeriön yhteisen työryhmän perustaminen pienten hankkeiden rahoituksen kehittämiseksi siirtyi seuraavalle vuodelle. Alkuvuodesta Kepa vaikutti voimakkaasti ulkoministeriöön, jotta kansalaisjärjestöiltä ei vaadittaisi hankkeiden keskittämistä niihin kahdeksaan maahan, joihin Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö keskittyy. Tähän ministeriö myöntyikin. Kepan kannanotot vaikuttivat myös siihen, että ministeriö luopui hankehallinnon ulkoistamisesta erilliselle säätiölle. 5. Itsenäiset hankkeet 5.1. Kumppani-lehti Kumppani kaksinkertaisti ilmestymistahtinsa ja alkoi ilmestyä kerran kuussa. Lehti ilmestyi myös ilmaisena verkkoversiona. Kumppanin sisällön rakentaminen entistä johdonmukaisemmaksi onnistui hyvin. Lehdellä on nyt selkeä rakenne, mikä helpottaa lehden suunnittelua, kun se ilmestyy kaksi kertaa nopeammalla tahdilla. Lehden sisällön taso säilyi hyvänä niin toimituksen kuin lukijoidenkin mielestä ja lehti sai näkyvyyttä myös muissa medioissa. Lehden markkinointi onnistui hyvin ja tavoitteet tilausten kasvattamiseksi saavutettiin yli 300- prosenttisesti. Maksavia tilaajia oli vuodenvaihteessa tavoitellun 2000 sijasta yli Kasvavan tilaajamäärän tuomiin haasteisiin ei ollut osattu kuitenkaan varautua. Päätoimittajan työn painotuttua pääasiassa markkinointiin vastuu lehden sisällöstä siirtyi enenevässä määrin toimitussihteerille ja toimituksen työtaakka kasvoi. Varsinaiseen toimitukselliseen työhön varatun ajan väheneminen johti ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja kulujen nousuun. Jatkossa on varottava näin voimakasta avustajien käyttöä, koska vaarana on omistajuuden katoaminen. Markkinoinnin kasvaessa myös ilmoitusmyynti kasvoi yli odotusten, toteutuma oli 150 prosenttia. Kasvavia markkinointi- ja muita palvelukuluja ei pystytty kuitenkaan kokonaan peittämään lisääntyneellä ilmoitusmyynnillä.

11 5.2. Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Etvo tarjosi 50 vapaaehtoiselle mahdollisuuden osallistua etelän kansalaisjärjestöjen toimintaan kahdeksassa maassa. Ohjelma vastaanotti kolme vapaaehtoista etelän kumppanijärjestöistä Suomeen ja tarjosi heille kokemuksen pohjoisen todellisuudesta. Etelän vapaaehtoisten vastaanottaminen vei kuitenkin viisumi- ja sijoitusongelmien vuoksi kohtuuttomasti ohjelman resursseja. Vastavuoroisuustoiminnan hyöty osoittautui kustannuksiin nähden epäselväksi, sillä hyöty ei kaikissa tapauksissa palautunut lähettäneeseen järjestöön. Niinpä vastavuoroisuuden tavoitteita päätettiin terävöittää vuoden 2006 aikana. Etvo tuki aiempaa vahvemmin suomalaisjärjestöjen etelän-toimintaa lähettämällä vapaaehtoisia kahteen uuteen suomalaisten järjestöjen kumppanijärjestöön. Etenkin pienten suomalaisjärjestöjen kohdalla vapaaehtoiset toimivat saadun palautteen mukaan merkittävänä kumppanuutta vahvistavana linkkinä ja resurssina. Etvon tavoitteena on myös aktivoida palanneet vapaaehtoiset toimimaan suomalaisissa järjestöissä, jolloin kehitysmaakokemus kanavoituu kansainvälisyyskasvatustoimintaan. Tähän kovaan haasteeseen pureuduttiin vuonna 2005 pilottiprojektilla, jossa Kepan jäsenjärjestöjä ja palanneita vapaaehtoisia saatettiin yhteen. Pilotti otettiin vastaan innokkaasti sekä järjestörintamalla että vapaaehtoisten taholta ja aktiivista rekrytointitoimintaa päätettiin jatkaa vuonna Kepan evaluaatio vahvisti, että ohjelmalle on tilausta Suomessa. Etvon kautta lisätään suomalaisten tuntemusta etelästä kustannustehokkaasti, sillä vapaaehtoiset kattavat kulunsa itse. Ohjelman kehitystarpeet kuitenkin tiedostettiin. Ongelmia aiheuttivat muun muassa viiden suomalaisen Etvo-järjestön roolien epäselvyys, tästä aiheutuva ajoittainen tehottomuus sekä huonosti toimivat kontaktit etelään. Suhteellisen niukkojen resurssien vuoksi ohjelman jatkuvuutta päätettiin terävöittää kirkastamalla visiota, selkiyttämällä rooleja ja vahvistamalla etelän-kontakteja. Kehittämisprosessi alkoi vuoden lopulla, ja jatkuu Etvon työryhmän voimin koko vuoden Maailma kylässä -festivaali Maailma kylässä -festivaali täytti kymmenen vuotta ja muuttui kasvaneen suosionsa takia jokavuotiseksi. Tapahtuma toteutettiin Helsingin Kaisaniemen puistossa, Rautatientorilla sekä Kulttuurikeskus Caisassa. Lisäksi oheistapahtumien määrä nostettiin yhdestä viiteen. Festivaalialue oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja myös sisällön korkeaan laatuun sekä markkinointiin panostettiin juhlavuoden takia. Ohjelma, tiedotus ja sää osuivat kohdalleen ja tapahtuma houkutteli paikalle ennätysmäärän sekä kävijöitä ( henkeä) että näytteilleasettajia ja myyjiä (264 eri pistettä). Yleisö- ja järjestöpalautteet olivat hyvin myönteisiä. Erityisosastoja olivat kirjallisuus, ympäristö, tsunami, Kumppanuus-palkinto sekä YK ja ihmisoikeudet. Tapahtuman toteutukseen osallistui uusia yhteistyökumppaneita, muun muassa radioasema YleQ, Kustannusosakeyhtiö Otava, Laurea-ammattikorkeakoulu, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Stop-teltat ja Western Union. Vanhoista kumppaneista ulkoministeriö ja Caisa panostivat tapahtumaan aiempaa enemmän. Vaikka festivaalin teknistä tuotantoa ja markkinoinnin suunnittelua osittain ulkoistettiin, festivaali oli varsin suuri työntekijäresursseihin nähden. Ennätysmäisestä omarahoituksesta huolimatta muutamien keskeisten apuraha-anomusten evääminen johti budjetin ylitykseen. Myös yleisöennätys vaikutti kulujen nousuun: jätehuoltokulut kaksinkertaistuivat. Noin viiden prosentin budjettiylityksestä huolimatta MK toteutettiin hyvin kustannustehokkaasti. Loppuvuonna aloitettiin festivaalin tulevaisuuden suunnittelu, jonka avulla haetaan parempaa resurssien ja toteutuksen tasapainoa.

12 6. Toiminnan tuki 6.1. Johtaminen Päättyneen toimintavuoden aikana Kepan hallituksen ja toimivan johdon työskentely tapahtui suunnitelmien mukaisesti. Hallituksen kokousten valmistelut varmistivat, että hallitus pystyi tekemään yhdistyksen toiminnan kannalta keskeiset päätökset. Keskustelu hallituksen ja toimivan johdon keskinäisestä työnjaosta käynnistyi viime vuoden aikana. Sen keskeinen tavoite oli vähentää päällekkäisyyttä sekä vahvistaa hallituksen työskentelyä poliittisella ja strategisella tasolla. Toimivan johdon työskentely vakiintui. Uuden toiminnanjohtajan aloittaessa vuoden alussa työnjakoa tarkistettiin. Tiimin kehittämiskeskustelut kevään aikana tukivat tiimijohtamista ja johtotiimin oman dynamiikan kehitystä. Työn tavoitteellisuuden kehittäminen, tulosten arviointi sekä tiimien itsenäisyyden tukeminen nimettiin toimivan johdon erityisiksi tavoitteiksi. Niihin kiinnitettiin erityistä huomiota tiimien tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Johdon tavoitteeksi oli asetettu myös useamman laajemman prosessin koordinointi. Ulkoministeriön tilaama Kepan evaluaatio 2005 valmistui elokuussa ja Kepan uusi päästrategia hyväksyttiin aikataulun mukaisesti marraskuussa. Evaluaationkin esiin nostama suositus vuorovaikutuksen vahvistamisesta Kepan ja ulkoministeriön välillä toteutui hyvin: evaluaation suosituksista ja Kepan jatkosopimuksesta aloitettiin neuvottelut syksyn mittaan rakentavassa hengessä Ohjelman kehittäminen Pureutuminen köyhyyden syihin ja niistä sopivien teemojen löytäminen Kepan työhön eli niin sanottu köyhdyttämisanalyysi, eteni Indonesiassa, Tansaniassa ja Sambiassa teetettyjen paikallisselvitysten avulla. Muista Kepan kenttämaista koottiin jo olemassa olevaa tietoa. Kerättyä tietoa hyödynnettiin mm. Köyhyyden kasvot -koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Aiheina olivat virallinen ja epävirallinen talous, maakysymykset, YK:n vuosituhattavoitteet ja kansalliset köyhyyden vähentämisohjelmat, köyhdytetty kylä sekä valta ja luonnonvarat. Verkostoituminen tutkijoiden kanssa eteni erityisesti tutkija-toimijaverkoston kautta, joka vakiinnutti paikkansa ja osoitti tarpeellisuutensa tutkijoiden ja toimijoiden yhteydenpitovälineenä. Verkoston sähköpostilistalla oli vuoden 2005 loppuun mennessä 194 tilaajaa ja verkosto mainittiin Suomen Akatemian kehitystutkimuksen strategiassa. Verkoston tapaamiset käsittelivät kehitysyhteistyön vaikuttavuuden arviointia ja ne päätettiin raportoida kirjallisesti. Puolentoista vuoden säännöllisen neljännesvuosiraportoinnin myötä systemaattisesta suunnittelusta ja seurannasta on tullut luonteva osa työtä ja sen kehittämistä. Kepan evaluaatio edesauttoi itsearvioivan otteen tuomisessa organisaatioon. Vaikuttavuuden arviointia on Kepassa edistetty luomalla pohjaa tavoitteiden realistisuudelle ja jatkuvalle seurannalle sekä avaamalla vaikuttavuuden käsitettä eri yhteyksissä. Kepa osallistui myös aktiivisesti kumppanuusjärjestöjen yhteistyöhön vaikuttavuuden kehittämiseksi. Toiminnan arviointijärjestelmä otettiin samoin käyttöön viime vuonna. Indikaattorien puuttuminen joillakin toiminnan osa-alueilla vaikeutti arviointia. Kepan evaluaatio kiinnitti huomiota juuri toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen.

13 6.3.Hallinto Yleishallinto Helsingin uusien toimitilojen kunnostusta jouduttiin jatkamaan kesällä. Koulutus- ja neuvontatiimin työhuoneisiin sekä järjestöjen kokoustiloihin rakennettiin kunnon seinät. Remontti ylitti arvioidut kustannukset siten, että palvelinhuoneen ilmastointikorjaus jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Kepan hallinnoimalle, erillisrahoituksella toimivalle AEPF-hankkeelle vuokrattiin toimitilat samasta rakennuksesta, mikä mahdollistaa toiminnan sujuvan ohjauksen ja seurannan. Suomen YK-liitto ry, OneWorld -portaaliyhdistys ry ja Kehys ry jatkoivat Kepan alivuokralaisina. Kentän toimistot jatkoivat entisissä tiloissaan. Yleishallinnon osalta toiminta toteutui muutoin suunnitellusti. Vuoden lopulla aloitettiin koneiden ja laitteiden leasing-sopimusten uudistamisvalmistelut. Työtilojen ergonomiatarkastuksia tehtiin syksyn mittaan ja työpisteitä kunnostettiin. Logistiikan osalta budjetti ylittyi, mikä selittyy autojen hankintakuluilla ja polttoainekustannusten nousulla erityisesti Sambiassa. Taloushallinto Taloushallinnossa onnistuttiin aloittamaan uuden kirjanpito-ohjelman käyttö Mosambikissa ja Sambiassa, mikä jossain määrin nopeutti talousraportointia ja seurantaa. Suunnitelman mukaisesti kirjanpitäjiä koulutettiin uuden ohjelman käytössä. Välitilinpäätös tehtiin ensimmäistä kertaa viideltä ensimmäiseltä kuukaudelta, mikä mahdollisti tarkistetun talousarvion nopeamman käyttöönoton. Evaluaation yhteydessä tehtiin kesäkuussa ylimääräinen tilintarkastus, jonka mukaan Kepan taloushallinnon menettelytavat ovat pääosin kunnossa. Tarkastuksen keskeinen huomio liittyi vuosittaisiin siirtyviin eriin, jotka kuitenkin on ulkoministeriön kanssa neuvoteltu käytettäviksi seuraavana vuonna. Raportin yksityiskohtaisempien suositusten toimeenpano aloitettiin vuoden jälkipuoliskolla, osa siirtyi vuodelle Selvitystyö ostolaskujen sähköisestä käsittelystä aloitettiin loppuvuodesta. Taloushallintopalveluiden myyntiä jatkettiin Kehys ry:lle. Vaikka kokonaismenot eivät olennaisesti kasvaneet vuoden aikana, työn määrä taloushallinnossa lisääntyi vuoden aikana: Kepan oma tositemäärä kasvoi noin 22 % ja Kehys ry:n yli 25%. Kepan osalta lisäys selittyy osaksi Maailma kylässä -tapahtuman laajuudella. Taloushallinnossa vaihtui kaksi työntekijää. Sambian kwachan voimakas vahvistuminen, joka kiihtyi loppuvuodesta, tuotti tilinpäätöksessä laskennallisen euron kurssivoiton. Valuutan vahvistuminen ilman selkeitä hinnanmuutoksia myös nosti kuluja Sambiassa loppuvuodesta. Henkilöstöhallinto Kepan työsuhteisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 81 työntekijää (86 vuonna 2004), joista kotimaassa 45 työntekijää (2004: 46 ). Kotimaan työntekijöistä vuoden lopussa kolme oli palkattomalla ja kolme perhevapaalla. Kentälle lähetettyjä työntekijöitä oli yhdeksän (2004: 11) ja kentällä paikalta palkattuja työntekijöitä 30 (2004: 29). Lisäksi Kepassa oli vuoden aikana 13 harjoittelijaa ja seitsemän työntekijää lyhyissä projektiluonteisissa tehtävissä. Siviilipalveluspaikkoja oli Helsingin toimistossa edelleen seitsemän. Henkilöstön vaihtuvuus jatkui korkeana. Johtotiimissä tilanne vakiintui sikäli, että Kepan

14 pitkäaikainen toiminnanjohtaja Folke Sundman irtisanoutui yli kahden vuoden palkattoman vapaan jälkeen ja tehtävää määräaikaisesti hoitanut Timo Lappalainen vakinaistettiin. Myös hallintojohtajan tehtävä, jota Anne Romar hoiti, muutettiin vakinaiseksi. Vakinaisena ohjelmajohtajana jatkoi Maija Seppo. Muissa Helsingin tiimeissä ja kentän toimipisteissä muutoksia oli sen sijaan runsaasti. Kuvaavaa on, että vuoden lopun tilanteen mukaan Helsingin henkilöstöstä yli puolet on ollut työsuhteessa Kepaan alle kolme vuotta. Helsingissä seitsemän vuosittain vaihtuvan siviilipalvelusmiehen lisäksi uusia työntekijöitä aloitti vuoden aikana viisi ja seitsemän irtisanoutui. Viisi sijaisuutta hoitanutta työntekijää vakinaistettiin. Neljä henkilöä oli vuoden aikana perhevapaalla ja kolme osittaisella hoitovapaalla. Mosambikissa vaihtui kehityspoliittinen tiedottaja, Sambiassa sekä hankeneuvoja että kehityspoliittinen tiedottaja. Indonesian yhteystiedottajan sopimusta jatkettiin seuraavan vuoden loppuun. Paikallisia ohjelmatyöntekijöistä vaihtui Mosambikissa yksi, Sambiassa kolme. Tansaniaan palkattiin uusi paikallinen kehityspoliittinen ohjelmatyöntekijä. Suuri vaihtuvuus kuormitti edelleen niin rekrytointibudjettia, henkilöstöhallintoa kuin työntekijöitä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi perehdytyskurssia uusille työntekijöille. Henkilöstöbudjetti, joka muodostaa lähes puolet koko Kepan budjetista, pysyi kuitenkin suunnitelluissa rajoissa, toteutuma erosi budjetoidusta vain 0,65 %. Vuoden puolivälistä siirryttiin uuteen, tehtävän vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään lähetettyjen työntekijöiden osalta ja aloitettiin paikalta palkattujen työntekijöiden työehto- ja palkkausjärjestelmän uudistus. Helsingin UPJ:n toimivuutta seurattiin ja alitteiden maksun toinen vaihe toteutettiin heinäkuussa. Koneellinen työajan seuranta ja tiukentunut työaikaseuranta ei tuottanut täysin toivottua tulosta ylitöiden rajoittamisen osalta. Kiirettä ja työuupumusta ei onnistuttu välttämään, uupumus johti ainakin yhteen pitkään sairaslomaan. Työhyvinvointia edistettiin mm. tukemalla henkilöstön liikuntaa ja virkistystoimintaa. Työterveyspalvelut ostettiin edelleen Mehiläisestä. Ilmapiirikartoitus aloitettiin vuoden lopulla, mutta tulosten julkaisu jäi vuoden 2006 puolelle. Keväällä jatkettiin osaamiskartoitusta, jonka tarkoitus on ohjata henkilöstökoulutussuunnitelmaa strategian tavoitteita tukevaksi. Henkilöstökoulutukseen käytettiin yhteensä 118 päivää, mikä henkilöstön lukumäärän huomioon ottaen on varsin vähän. Koulutukseen osallistui 70 % henkilöstöstä ja koulutusvaroja jäi jonkin verran käyttämättä. Tältä osin suunnitelman toteuttaminen onnistui huonosti. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin hallituksessa toukokuussa ja soveltaminen aloitettiin välittömästi Helsingissä. Kentän osalta paikallisen toimintasuunnitelman laadinta siirtyi vuoden 2006 puolelle. IT-palvelut Vuoden aikana jatkettiin pitkäjänteistä työtä Kepan käyttämien ohjelmistojen yhtenäistämiseksi kaikissa Kepan toimipisteissä. Tähän liittyen järjestettiin useita koulutustilaisuuksia sekä Helsingissä että kenttätoimistoissa. Kentän IT-tukea vahvistettiin erityisesti Sambian ja Mosambikin paikallisten työntekijöiden koulutuksella. Sekä toimistohenkilökunnan käyttämien että myytävien palvelujen palvelimet uudistettiin. Kepan pääsivusto uudistettiin ja Poseeraa Parempi Maailma -kampanjalle avattiin sivusto. Useiden uudistusten ajoittuminen samaan aikaan johti ostopalveluiden käyttöön. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi dokumenttien hallintajärjestelmä, Knowledge Tree, joka

15 paransi kentän ja Helsingin välisen suunnittelua ja raportointia. Tietoliikenneyhteyksiä Sambiaan pyrittiin parantamaan oman satelliittiyhteyden ostamisella, mutta palvelu ei ole vastannut odotuksia. Yhteys oli hidas ja epävarma. Helsingin toimiston työasemista noin 40 % on liisattuja, loput omia. Kepa jatkoi IT-palveluiden myyntiä Kehys ry:lle ja ulkoministeriölle. Kepan alivuokralaisille ylläpidettiin sähköpostipalveluja ja www-sivustotilaa.

16 Kepan hallitus Puheenjohtaja Heidi Hautala I varapuheenjohtaja Terhi Mäkynen Suomen Unifem ry - Finlands Unifem rf II varapuheenjohtaja Harri Hakola Fida International ry Varsinaiset jäsenet Timo Frilander Kirkon Ulkomaanapu, eronnut alkaen Elena Gorschkow Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry Tuija Halmari Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry Seppo Kallio Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Seppo Kalliokoski Suomen Lähetysseura ry, Suomi-Namibia-seura ry Anastasia Laitila Maan Ystävät ry Terhi Lindqvist Marttaliitto ry Miia Nuikka Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö Jukka PääkkönenSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Janne Ronkainen Suomi-Dominikaaninen Tasavalta-seura ry, Työväen Sivistysliitto TSL ry Ritva Semi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kalle Sysikaski Suomen Sadankomitealiitto ry Suomen rauhanliitto, YK-yhdistys Heini Utunen Nuoren Keskusten Liitto ry, Keskustan Opiskelijaliitto ry, varajäsen, alkaen varsinainen jäsen. Varajäsenet Leo Lindstedt Tiina Nuto Niilo Kalsi Salla Siukonen Elina Turunen Kim Remitz Silja Mäki Maailmankauppojen liittory, Hyvinkään kehitysmaayhdistys ry Suomi-Nicaragua-seura Toivala-säätiö, Uhusianory Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Luonto-Liitto ry Suomen Pakolaisapu ry Oulu-Matagalpa-ystävyysseura ry, Pohjois-Suomen Pääskyt ry Vuonna 2005 hallitus kokoontui 8 kertaa. Kevätkokous pidettiin ja syyskokous

17 Työryhmät 2005 ETVON TYÖRYHMÄ 2005 Tiina Hokkanen Hildur Boldt Maiju Korpela ( asti) Maria Muroke ( alkaen) Sari Markkanen ( asti) Eeva Ervamaa ( alkaen) Laura Oghagbon Sinikka Biose Kira Sjöberg Saara Vuorensola ( asti) Linda Ekholm ( alkaen) Leena Kemppainen Kaisa Keski-Nisula Kaisa Västi Paavo Hirn ( asti) Mikko Toivonen ( alkaen) Suvi Halttula ( asti) Sari Markkanen ( alkaen) Allianssi Allianssi Ex-volu (Aasia) Ex-volu (Aasia) Ex-volu (Afrikka) Ex-volu (Afrikka) KVT ICYE ICYE Tinku (Ecuador) Tinku (Ecuador) Tinku (Peru) Tinku (Bolivia) Tinku Kepa, Etvon ohjelma-avustaja Kepa, Etvon ohjelma-avustaja Kepa, koordinaattori/työryhmän jäsen, sihteeri Kepa, Ex-volu Afrikka/koordinaattori /työryhmän jäsen, sihteeri - Puheenjohtajuus vaihtuu HALLINTOTYÖRYHMÄ Ritva Semi Eila Alanko Harri Hakola Pekka Mikkola Hannu Ohvo Petri Tammisto Anne Romar Sisko Leino OAJ, puheenjohtaja Suomen Unifem FIDA International Kuurojen Liitto SASK Pelastakaa lapset Kepa, hallintojohtaja Kepa, hallintokoordinaattori KANSAINVÄLISYYSKASVATUSHANKKEEN OHJAUSTYÖRYHMÄ oli toiminnassa Rilli Lappalainen Matti Cantell Hanna Nurmi Anisa Doty Kehys ry, puheenjohtaja Allianssi Plan Suomi Säätiö Kepa, kvk-koordinaattori, sihteeri KUMPPANUUSPALKINTOTYÖRYHMÄ 2005 Toni Haapanen Tuija Halmari Minna Hakkarainen Seppo Kalliokoski Minna Kiiskinen Antti Turakka Turun Maailmankauppayhdistys Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Vietnam-seura ry Suomen Lähetysseura, Suomi-Namibia-seura ry Suomen World Vision Kepa, koulutussuunnittelija RUOKA-AJAN KOORDINAATIORYHMÄ Sinikka Koski Taija Ståhlberg Virva Hautala Anna Kervinen Kirkon Ulkomaanapu Vino Reilun kaupan puolesta Reilun kaupan puolesta

18 Mervi Lehmusoksa Terhi Lindqvist Riikka Jalonen Hanna MatinpuroSLL Toni Haapanen Leena Packalen Irja Pursiainen Markku Rämö Eija Viitanen Minna Miettinen Asko Soukka Seppo Kalliokoski Maisa Kuikka Milla Karvonen Sanna Rekola Biodynaaminen yhdistys Marttaliitto Allianssi Maan ystävät MTK Kunta-alan ammattiliitto KTV (varalla Merja Launis) Kuluttajat-Konsumenterna Suomen Unifem Nuoren Keskustan Liitto YAD (Jyväskylä) SLS Uusi Tuuli SYKLI Maailman Kauppojen Liitto STRATEGIATYÖN OHJAUSRYHMÄ Heidi Hautala Seppo Kalliokoski Kim Remitz Janne Ronkainen Elina Turunen Heini Utunen Timo Lappalainen Mika Railo Kepan hallituksen puheenjohtaja Suomen Lähetysseura, Suomi-Namibia-seura Suomen Pakolaisapu Suomi-Dominikaaninen Tasavalta -seura, Työväen Sivistysliitto TSL Luonto-Liitto Nuoren Keskusten Liitto ry, Keskustan Opiskelijaliitto Kepa, toiminnanjohtaja Kepa, tiedottaja, sihteeri VAALIVALIOKUNTA Heikki Korhonen Eerikki Viljanen Eila Alanko Timo Frilander Eero Yrjö-Koskinen Hellevi Hatunen Pekka Mikkola Juha Koskinen Lauri Peltonen Fatima Usman Seppo Kalliokoski Pohjois-Suomen Pääskyt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Suomen Unifem Kirkon ulkomaanapu Suomen luonnonsuojeluliitto Väestöliitto Kuurojen Liitto Suomen ylioppilaskuntien liitto Taksvärkki Africans' and African-Europeans' Association AFAES Suomen Lähetysseura.

19 KEPAN JÄSENJÄRJESTÖT 2005 Aarambh Association ry Abilis-säätiö ADRA Finland AEDA aida à l'enfance de favorisée d'afrique ry Afganistanilaisten yhdistys Helsingissä Afra-kodin kummit Africans and African-Europeans? Association (AFAES) Afrikka Keskus AIBD Alternative Initiative for Bangladesh AIESEC-Suomi ry AMUCORF ry Arabikansojen ystävyysseura ry Attac ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Cameroon Cultural and Development Association in Finland (CAMCUDAF) Crash-Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity ry Dalmar Humanitarian Organisation Dahor-seura David Livingstone-seura - The Finnish Society for International Health Devaid DODO - Tulevaisuuden elävä luonto ry Elinpiiri Emmaus Helsinki ry/ Emmaus Helsingfors Emmaus Jokioinen ry Emmaus Kuopio Siilinjärvi ry Espoon vietnamilais-suomalainen yhdistys Etiopialaisten yhdistys Suomessa The Association of Ethiopians in Finland ry Etnia ry Ev.lut.Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International ry/kyt Filha ry Filippiinit- seura ry Finnish Forum for South Asia FINNFSA Finnwid - Naiset kehitystyössä ry(finnwid - kvinnor i utveckling) Frikyrklig samverkan FS rf. Förbundet de utvecklingsstördas väl rf Gannaane ry Ghana Union Finland (GUF) Globaali sosiaalityö ry Gospel Flight ry Helsingin diakonissalaitos Helsingin Kehitysmaakauppayhdistys ry Hengitysliitto HELI ry Hyvinkään kehitysmaayhdistys ry Hämeenlinnan Maailmankauppayhdistys ry Iisalmen Nuorison Tuki ry KEHYPAJA Indonesia-seura ry Interpedia ry Invalidiliitto ry Jyväskylän Kehitysmaayhdistys ry Järvenpään Maailmankauppayhdistys Kaapatut Lapset ry Kambodzhan lasten puolesta Kambodzhan Ystävyysseura, KAMYS Kansainvälinen orpojen avustusyhdistys ry IOAA Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry KVT Kansalliset Maahanmuuttajat KAMUT ry Kansan Raamattuseuran Säätiö Kansan Sivistystyön Liitto KSL Kassandra ry

20 Kasvattajat rauhan puolesta Kehitysmaatutkimuksen laitos Kehitysmaayhdistys Indigo ry Kehitysmaayhdistys Pääskyt - U-Landsföreningen Svalorna Kehitysmaayhdistys Tasajako ry Kehitysvammaliitto förbundet utvecklingshämning ry KehyApu Ystävät Keravan Kehitysmaayhdistys ry Keskustan Opiskelijaliitto KOL Kirkon Ulkomaanapu Kulttuurien kumppanuus Kulturernas Kamratskap Kuku ry Kulttuuriyhdistys Agora ry Kulttuuriyhdistys Gepardi ry Kulturföreningen Etnokult kulttuuriyhdistys ry Kunta-alan Ammattiliitto KTVry Kuopion Kehitysmaayhdistys Juutti ry/maailmankauppa Elämänlanka Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen liitto ry Kuurojen Lähetys De dövas Mission ry Kynnys ry Käsiteollisuuden tutkimusseura ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Latinalaisen Amerikan Kulttuurikeskus Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry Lohjan Maailmankauppayhdistys - Lojo Världsbutiksförening Luonto- Liitto ry Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Maahanmuuttajanuorten tuki ry Maahanmuuttajien tuki ry Maailmankauppojen liitto ry Maailman musiikin keskus ry Maailman Sarjakuvat ry - Världens serier Maailmanvaihto ry - ICYE Suomi Maan ystävät ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Marttaliitto ry Martyrkyrkans vänner MediCuba-Finlandia Metallityöväen Liitto Mikkelin Kehitysmaayhdistys ry Mikkelin vähemmistöryhmien tukijärjestö OMEGA ry Monika-Naiset liitto ry Msingin Ystävyysseura ry Nakurun Lapset ry Network Institute for Global Democratisation ry NIGD Ngoma Moto ry Niilo Mäki Instituutti/Säätiö Njara ry NuevoMundo ry Nuoren Keskustan Liitto Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga?rnars Centralförbund. NKK Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto NNKY-liitto Nusantara ry, Indonesian Youth Association Näkövammaisten Keskusliitto ry Operaatio Mobilisaatio ry Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry Opiskelijoiden Lähetysliitto ry Ortodoksinen Lähetys ry Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu (ORTAID) Oulu-Matagalpa-Ystävyysseura Palvelualojen ammattiliitto PAM Pand Taiteilijat Rauhan Puolesta ry