Sivistyslautakunta käsittelee otsakeasiaa seuraavan se lostuk sen ja esityksen pohjalta:

Transkriptio

1 Yhteistyötoimikunta Yksityisen päiväkotihoidon palvelusetelin käyttöönotto ja arvo 157/34/340/2015 YT 35 Selostus: Sivistyslautakunta käsittelee otsakeasiaa seuraavan se lostuk sen ja esityksen pohjalta: "Kaupunginvaltuusto on :ssä 47 päättänyt palauttaa uudel leen valmisteluun yksityisen päiväkotihoidon palvelusetelin käyttöön ot toa ja arvon määritystä koskevan asian. Kaupunginhallitus on :ssä 212 päättänyt saattaa asian me net te ly vir heen vuoksi valtuuston käsiteltäväksi. Kuntalain mu kaan kaupunginhallitus voi uusia aiemmin tekemänsä esityksen tai teh dä uuden tarkistetun esityksen. Varhaiskasvatuksen tuloskorttiin on kirjattu tavoitteeksi vuodelle 2015 oman päivähoitotoiminnan korvaaminen osittain yksityisellä pal ve lulla. Yksityisen päivähoitotuotannon kasvattaminen olisi osa Sa von linnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa, sillä se vä hen täi si painetta kaupungin omiin päiväkoti-investointeihin. Sa mal la tehtäisiin strateginen linjaus siitä kuinka päivähoitopalvelut kau pun gis sa järjestetään. Savonlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmassa (KV ) on esitetty toimenpiteitä kaupungin talouden va kaut ta misek si. Varhaiskasvatuksen tulosalueelle on annettu tehtäväksi sel vittää varhaiskasvatuksessa palvelusetelin käyttöönottaminen, jol loin säästetään investointimenot noin 10 milj. euroa, ja mikäli se ei maksa enempää kuin oma tuotanto. Vuonna 2014 yksityisessä päivähoidossa olevien lasten osuus päi vähoi to ikäi sis tä lapsista oli noin 7 %. Käytössä on ollut tu lo si don nai nen yksityisen hoidon kuntalisä. Yksityistä päivähoitoa ovat tarjonneet Linnalan leikkikoulu, päiväkoti Täh ti ja yksityiset perhepäivähoitajat. Lain mukaan kunta voi järjestää (järjestämisvastuu on aina kun nal la) lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa

2 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; tämä tar koittaa siis ostopalvelua, jolloin kunta voi lapset sinne sijoittaa 5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon pal velusete lis tä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin 6) maksamalla yksityisen hoidon tukea Viime vuosina yksityisen päivähoitotuotannon osuus on kasvanut kun nis sa, samoin palvelusetelin käyttöönotto on lisääntynyt. Päi vähoi don palvelusetelillä ostettu palvelu on vaihtoehto kunnan jär jes tämäl le päivähoidolle ja se lisää asiakkaan valinnan mah dol li suuk sia. Yksityiset palveluntuottajat ovat tulleet kuntien kumppaneiksi to teut tamaan varhaiskasvatustoimintaa. Selvitystä palvelusetelin käyttöönottamisesta, mihin liittyy olen nai sena osana yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen ja osittain oman päiväkotitoiminnan korvaaminen yksityisellä toiminnalla, on valmis tel tu työryhmässä. Työryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtaja Janne Laine, si vis tystoi men joh ta ja Markku Kankkunen, talousjohtaja Arja Petriläinen, varhais kas va tus pääl lik kö Anna-Liisa Sairanen, henkilöstöpäällikkö Ju hani Kerman, toimitilapäällikkö Paula Kokkonen ja kau pun gin la ki mies Aki Rasimus. Riskinä yksityisen päivähoidon osuuden kasvattamisessa on se, et tä asiakkaat eivät halua käyttää palveluseteliä vaan edellyttävät kun nallis ta päivähoitopaikkaa, johon heillä on subjektiivinen oikeus. Ko. selvitystä tehtäessä on tarkasteltu itäisen kantakaupungin päi väko ti verk koa kokonaisuutena, jonka yksi osa olisi yksityisen toi min nan lisääminen alueella. Tässä suunnitelmassa yksityisen osuus kasvaisi noin 23 %:iin. Luottamushenkilöportaalissa on lau ta kun nan jäsenten luettavissa oman tuotannon hinta eli 3-6- vuotiaan lap sen päiväkoti paikanhinta ja FCG:n päivähoidon odo te kus tan nuk set v Vertailulaskelmat itäisen kantakaupungin päiväkotiverkosta esi tel lään kokouksessa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sää telee palvelusetelin käyttöä. Lakia sovelletaan palvelusetelin käyt tä miseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovel le taan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hank kimi sek si.

3 Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kun nan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta kor va ta palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kun nan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli voi konk reet ti se na maksuvälineenä olla esimerkiksi painettu palveluseteli, säh köi nen kortti tai viranomaispäätös. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja ter vey den huol to pal ve lu ja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vai kutta vat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin ta voin järjestetyssä sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluissa. Pal ve lusete lin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oi keus valita kunnan hyväksymistä palveluntuottajista haluamansa. Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mah dol lisuuk sien mukaan huomioon silloin, kun kunnassa käytetään pal velusete liä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen. Asiak kaal la on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kun nan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien pal ve lu jen piiriin. Edellä mainitusta johtuen on tarkkaan suunniteltava tulevien itäis ten päiväkotien sijainti ja laadittava palvelustrategia, johon kirjataan palve lun järjestämiseen liittyvät periaatteet. Maksuton esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Laki sosi aa li- ja terveyspalvelujen palvelusetelistä ei siis sovellu pelk kään perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, palveluseteli kos kee esiopetukseen liittyvää päivähoitoa. Mikäli yksityinen pal ve lun tuot ta ja hyväksytään esiopetuksen järjestäjäksi, kunta maksaa esi ope tuk sen ajalta tuottajalle erillisen esiopetuskorvauksen mak su si tou muk sil la. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi pal velus ta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiak kaan ja palvelujen tuottajan välinen sopimus. Perheiden näkökulmasta palveluseteli luo sosiaalista oi keu den mu kaisuut ta mahdollistaessaan yksityiset päivähoitopalvelut useam pien kuntalaisten käytettäväksi tulotasosta riippumatta. Perheiden va li tessa palveluntuottajan syntyy enemmän kilpailua myös päi vä hoi don laadulla. Palveluntuottajan toimintaedellytykset kasvavat, kun useammalla perheel lä on mahdollisuus yksityisen päivähoidon asiakkuuteen. Vaihtoehtona palvelusetelille voi olla tulosidonnainen yksityisen hoidon kuntalisä. Palvelusetelijärjestelmässä kunnan mahdollisuudet vai kut taa palvelun laatuun ovat kuitenkin yksityisenhoidon tuen jär jestel mään verrattuna paremmat.

4 Varhaiskasvatuspäällikkö on järjestänyt tiedotustilaisuuden lasten huol ta jil le Riskinä yksityisessä palveluntuotannossa on palvelutuotannon toimin ta var muus. Palvelutuotannon estyessä päivähoitopalvelun jär jestä mi nen jää viime kädessä kunnan vastuulle. Yksityisen päi vä hoi don palvelutuotanto olisi kuitenkin Savonlinnassa määrällisesti vä häis tä, joten arvion mukaan riskit ovat pienet. Palveluseteli on käytössä esimerkiksi Kuopiossa ja Kouvolassa. Palveluseteliesityksestä on tässä vaiheessa päädytty jättämään pois yksityinen perhepäivähoito. Yksityisen päivähoidon palveluseteli esitetään otettavaksi käyttöön aikai sin taan Ennen käyttöönottoa varhaiskasvatuksen tu losalue valmistelee sääntökirjan, jossa asetetaan hy väk sy mis kri tee rit palveluntuottajille. Sivistyslautakunta päättää sääntökirjasta hal lin tosään nön 4 luvun 5 :n kohdan kaksi mukaan. Hyväksymisehdoissa määritellään mm. kunnan ja palvelun tuottajan teh tä vät, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. Palveluseteli voi olla joko tulosidonnainen tai tasasuuruinen. Sa vonlin nan yksityiseen päiväkotihoitoon esitetään otettavaksi käyttöön tulo si don nai nen palveluseteli. Tulosidonnainen palveluseteli pa ran taa palvelujen saatavuutta perheiden tulotasosta riippumatta ja on näin ollen sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin tasasuuruinen pal ve luse te li. Palvelusetelin enimmäisarvoksi on suunniteltu 875 kuukaudessa ko ko päi vä hoi dos sa olevan yli kolme vuotiaan lapsen kohdalla. Hal linto sään nön 4 luvun 5 :n 2 kohdan mukaan sivistyslautakunta päät tää toimialansa maksutaksat ja muut maksuperusteet val tuus ton hyväksymien tai laissa säädettyjen yleisten maksuperusteiden mu kaises ti, joten palvelusetelin arvosta päättää sivistyslautakunta. Pal velusete lin arvo alle kolmevuotiaiden ja osapäiväisessä päi vä hoi dos sa olevien lasten osalta määräytyy erillisten kerrointen mu kaan. Kertoimet tullaan määrittämään sääntökirjan laadinnan yh tey des sä. Asiakaskohtaisen palvelusetelin arvon määrityksessä ote taan perheen tulojen lisäksi huomioon lapsen ikä, päivittäinen hoi to ai ka sekä hoitopäivien määrä kuukaudessa. Sääntökirja on Savonlinnan kaupungin menettelytapaohje yk si tyi sen päiväkotihoidon palveluseteliin. Hallintosäännön 4 luvun 5 :n 2 kohdan mukaan sivistyslautakunta päät tää toimialallaan nou da tet ta vis ta perusteista ja yleisistä oh jeis ta,

5 joiksi sääntökirja luetaan. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut, että se ei halua puuttua kun nal lisen päätöksenteon piirissä oleviin asioihin eikä asioihin, jotka ovat luon teel taan kunnallispoliittisia. Siltä osin, kuin palvelusetelien käyttöönotolla korvataan lak kau tet tavien päiväkotien (Haka-alue ja Tuokkola, Nätki) toimintaa niin, että yk si tyi nen palveluntuottaja rakentaa alueelle lakkautettavien päi vä kotien tilalle uudet päiväkodit, jotka hyväksytään sellaisiksi päi vä ko deiksi, joissa palveluseteliä voidaan käyttää, järjestelyssä on ky sy mys työoikeudellisesta näkökulmasta työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä tar koi te tus ta liikkeen luovutuksesta. Tästä seuraa, että luovutuksen saaja on velvollinen ottamaan pal veluk seen sa kaikki ne lakkaavissa toimipisteissä työskentelevät vi ranhal ti jat ja työntekijät, joille kaupunki ei ole osoittanut toista työ- tai toimipaikkaa. Työ- ja virkasuhteista johtuvat oikeudet ja vel vol li suu det sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät sellaisenaan tuol loin uudelle yksityiselle työnantajalle, virkasuhteiden muut tues sa kuitenkin työsopimuslain mukaisiksi työsuhteiksi. Luovutuksen saaja on velvollinen työehtosopimuslain 5 :n ja kun nalli ses ta viranhaltijasta annetunlain 25 :n säännöksen sekä ns. liikkeen luo vu tus di rek tii vin (77/187/ETY) 3. artiklan nojalla nou dat ta maan kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen ehtoja siirtyvissä työ suh teissa voimassa olevan sopimuskauden päättymiseen saakka (vrt. KKO:2007:65). Tämän jälkeen työntekijät siirtyvät luovutuksen saa jaa sitovan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kaupunki luovuttajana vastaa työ- ja virkasuhteisiin liittyvistä palk kasaa ta vis ta kertyneine lomapalkkoineen siirtopäivään saakka, jon ka jälkeen vastuu työsuhdesaatavien suorittamisesta siirtyy luo vu tuk sen saajalle. Ennen liikkeen luovutusta on asiasta työntekijöiden edustajien kanssa neuvoteltava siten, kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteis toi min nas sa kunnissa annetussa laissa säädetään. Sen sijaan asiassa eivät tule sovellettaviksi julkisista hankinnoista anne tun lain säännökset. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hankinnalla tar koi te taan sopimusta, jonka tarkoituksena on tavaran tai palvelun tai näi den yhdistelmän suorittaminen vastiketta vastaan. Kaupunki ei pal velusete lin käyttöönoton yhteydessä hanki aineellista tai aineetonta omai suut ta eikä toisaalta ole hankkimassa palvelua toiselta pal ve lun-

6 tuot ta jal ta vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Kaupunki tarjoaa ainoas taan päivähoitopalveluun oikeutetulle käyttöön palvelusetelin, jon ka nojalla käyttäjä valitsee asetetut kriteerit täyttävien yksityisten pal ve lun tuot ta jien joukosta haluamansa tuottajan. Näin kaupungin ja palveluntuottajien välille ei muodostu minkäänlaista han kin ta lais sa tarkoitettua sopimussuhdetta, jolloin ei em. lakia myöskään tar vit se soveltaa. Voimassa olevan hallintosäännön 4 luvun 5 mukaan lautakunta päät tää uusien palveluiden tuottamisesta ja nykyisten lak kaut ta mises ta hyväksytyn talousarvion mukaisesti Kaupunginvaltuusto päättää palveluverkosta. Valmistelu: varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen, ja kaupunginlakimies Aki Rasimus, Sivistystoimenjohtajan esitys: Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pun gin val tuus tol le, että yksityisen päivähoitotoiminnan osuutta Sa von lin nan kaupungin varhaiskasvatuspalveluista omaa toimintaa kor vaa mal la lisätään noin %:iin ja että yksityisen päi vä ko tihoi don tulosidonnainen palveluseteli otetaan käyttöön ai kai sintaan Samalla kaupunginvaltuusto valtuuttaa sivistyslautakunnan päät tämään varhaiskasvatuksen palveluverkosta itäisen kantakaupungin alu eel la, palvelusetelin arvosta sekä palvelusetelin sääntökirjasta ja liik keen luovutuksesta." Varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen selostaa asiaa kokouk ses sa. (valmistelu: henkilöstösihteeri Susanna Laine: puh: ) Henkilöstöpäällikön esitys: Yhteistyötoimikunta antaa lausunnon asiasta sivistyslautakunnalle. Käsittely: Varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen ja hen ki lös tö pääl lik kö Juhani Kerman selostivat asiaa yhteistyötoimikunnalle. Varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen ilmoitti, että se los tusosaan on tehty seuraavat muutokset: otsakkeen sa na arvo on muutet tu sanaksi hinta, lisätty lause Hakan, Nätkin ja Tuok ko lan päi vä kotien kunto on tällä hetkellä todella huono sekä lause yli opis ton mielestä yksityisen toiminnan lisääminen ei myöskään vaaranna lasten tar han opet ta ja kou lu tuk sen tulevaisuutta Savonlinnassa.

7 Päätös: Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman esitti yhteistyötoimikunnan lausun nok si sivistyslautakunnalle seuraavaa: "Huomioiden esitetyt perus teet yksityisen päivähoitotoiminnan osuu den lisäämisestä on si vistys toi men joh ta jan esitys si vis tys lau ta kun nal le hyväksyttävissä". Yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja Saku Linnamurto, kau pun gin halli tuk sen jäsen Seija Puputti ja henkilöstösihteeri Su san na Laine hyväksyivät tehdyn esityksen. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ilmoittivat kantanaan seuraavaa: "Emme hyväksy sivistystoimenjohtajan tekemää esitystä si vis tys lauta kun nal le. Kantanamme esitämme, ettemme hyväksy pal ve lusete lin käyt töön ot toa. Palvelusetelin käyttöönotossa on paljon avoimia asioita, joita ei tässä vaiheessa olla selvitetty tai ei ole pystytty sel vit tämään ja jot ka osittain kohdistuu henkilöstöön. Riskit tässä pal ve lu sete li mal lis sa on suuret huomioiden asiak kaat ja hen ki lös tön. Emmekä myös antaisi valtaa sivistyslautakunnalle, jat ko pää tök siä teh täessä". Kaupunhallituksen I varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen ilmoitti kanta naan seuraavaa: "Esitettyjen tietojen perusteella en näe itäi sen kantakaupungin varhaiskasvatuspalveluiden ulkoistamista hy vä nä ratkaisuna, talouden tai palveluiden laadun näkökulmasta. Keskeinen peruste palveluseteli-malliin siirtymisessä on kaupungin omaan tuotantoon kohdistuvan investoinnin vält tä mi nen. Kuitenkin on joka tapauksessa selvää, että ainoat palvelun ra hoit ta jat olisivat Savonlinnan kaupunki palvelusetelin arvon muo dos sa sekä kuntalaiset laissa määrätyn päivähoitomaksun kautta. Pal ve lun ja investoinnin lisäksi edellä mainitut tahot maksaisivat mah dol li sel le yksityiselle taholle myös voiton sekä investoinnista joh tu vat pääomakustannukset. Mikäli palvelun hinta olisi sama kuin kau pungin omana palveluna tuotetun varhaiskasvatuksen, yrityksen voit to ulosmitataan varhaiskasvatuksen laatua heikentämällä sekä hen kilös tön heikomman palkkatason kautta. Tätä ei voida pitää las ten ja perheiden näkökulmasta hyväksyttävänä. Myös mahdollisen yksityiselle toimijalle siirtyvän henkilöstön asemaan sekä kaupungin vastuisiin liikkeenluovutuksessa liittyy vielä epä selvyyksiä joihin en ole saanut riittäviä vastauksia." Tiedoksi: Sivistyslautakunta