Liikkuva kelihavainnointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikkuva kelihavainnointi"

Transkriptio

1 Jaakko Myllylä Liikkuva kelihavainnointi

2

3 Jaakko Myllylä Liikkuva kelihavainnointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2004

4 Raportin kopionti ja jakelu: Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Telefax Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu KOUVOLA puh (vaihde)

5 Jaakko Myllylä: Liikkuva kelihavainnointi,. Kouvola Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. 19 s. TIIVISTELMÄ Tiehallinnon kehittämä tiesääjärjestelmä tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa sään ja kelin muutoksista tienpidon urakoitsijoille ja tienkäyttäjille. Pitkien välimatkojen ja vaihtelevan ilmaston maassa noin 330 tiesääasemaa ja noin 250 kelikameraa eivät kuitenkaan riitä. Havaintoasemia tarvitaan huomattavasti enemmän, jos halutaan kattaa koko päätieverkko riittävän tarkkaan. Lisäksi asemat eivät pysty mittaamaan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeintä ominaisuutta eli kitkaa. Tiehallinto on kehittänyt yhdessä AL-Engineering Oy:n kanssa ratkaisuksi autoon sijoitettavan mittausjärjestelmän. Kehitysyhteistyö perustui Tiehallinnon asettamiin vaatimuksiin ja toimittajan innovatiivisuuteen ja tekniseen asiantuntemukseen. Ensimmäinen mittausauton prototyyppi valmistui vuoden 1998 alussa. Tiehallinnossa mittausauton kehittämisestä ja koekäytöstä on vastannut Kaakkois-Suomen tiepiiri. Mittauslaitteisto käynnistyy automaattisesti linja-auton käynnistyksen yhteydessä ja suorittaa mittauksia kuljettajasta riippumattomasti ajoneuvon liikkuessa normaalisti. Autoon asennetut laitteet mittaavat ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, tienpinnan lämpötilan ja kitkan sekä mittausajankohdan ja sijainnin. Tiedot lähetetään lähes reaaliaikaisina GSM-verkon kautta Tiehallinnon tiesääjärjestelmään, jossa ne näkyvät kiinteiden tiesääasemien tietojen tavoin kartalla havaintopisteessä. Autossa on lisäksi videokamera, jonka ottamat kuvat tienpinnasta lähetetään muun mittaustiedon mukana tiesääjärjestelmään. Mittauslaitetta testattiin vuosien 1998 ja 2001 välillä ja testien perusteella kehitystyötä päätettiin jatkaa. Mittauslaitteisto automatisoitiin vuonna 2000 ja ensimmäinen tuotteistettu versio asennettiin linja-autoon vuonna Projekti on saanut Euroopan Unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta.

6

7 Jaakko Myllylä: Liikkuva kelihavainnointi,. [Floating Car Road Weather Monitoring, Summary of the Development Work between ]. Kouvola Finnish Road Administration. 19 p. ABSTRACT Finnra s traffic management system presently utilizes a nationwide road weather system. It includes around 330 automatic road weather monitoring stations and around 250 road weather cameras. It also utilizes satellite and weather radar information and road weather forecasts obtained from weather service producer. A new method of gathering information employs busses, which travel along the highways. Those "mobile monitoring stations" gather information about driving conditions and transmit video images of different places along roadway. The mobile road weather monitoring equipment was developed to improve the monitoring of weather and driving conditions on the road network and provide more accurate information. The monitoring equipment begins operating when the power is turned on, and it starts automatically monitor weather and driving conditions. The measurement takes place while the bus is driven in normal traffic. The monitoring equipment measures the temperature and humidity of the air, the temperature and friction of the road surface and the GPS coordinates of the measuring time during the driving. The system also transmits video images from the road. The information and video images are transmitted in real time to Finnra s road weather system via the GSM cellular phone network. The monitoring equipment was tested between the years and on the basis of the tests the development of the equipment was decided to continue. The automation of the road weather monitoring equipment was performed in year 2000 and the first productive version of the measuring equipment was installed in long distance bus in winter The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

8

9 Liikkuva kelihavainnointi 7 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 9 2 LAITTEISTON KOKOONPANO Kitkamittaus Kelitietojen mittaus Tietojenkäsittely, paikannus ja tiedonsiirto Kuvan lähettäminen 12 3 LAITTEISTON TESTAAMINEN Kaakkois-Suomen ja Turun tiepiirien testit Kitkamittauslaitteiden vertailututkimus LAITTEISTON AUTOMATISOINTI JA TUOTTEISTAMINEN Automatisointi Tuotteistaminen 16

10

11 Liikkuva kelihavainnointi 9 ERROR! STYLE NOT DEFINED. 1 JOHDANTO Liikkuvan kelihavainnoinnin kehittäminen käynnistyi Tieliikenteen telematiikka - E18 kokeilualue -ohjelman yhteydessä vuonna Ohjelmassa kokeiltiin ja arvioitiin telemaattisia ratkaisuja liikenteen ohjauksessa, tiedotuksessa sekä tiestön talvihoidossa. Tavoitteena oli kehittää yksittäisistä tiedonkeruu-, tiedonkäsittely- ja tiedon hyväksikäyttöjärjestelmistä tehokas ja toimiva kokonaisuus ja selvittää millainen järjestelmä toimii parhaiten Suomessa. /1/ Yhtenä tutkimusohjelman osa-alueena oli "Liikkuva kelihavainnointi anturiajoneuvolla", johon ei ollut olemassa valmista laitetta tai menetelmää. Kitkamittareita oli olemassa monenlaisia, mutta ne olivat joko hinattavia tai autolaitekokonaisuuksia (tutkimusajoneuvoja), joita ei ollut mahdollista asentaa esimerkiksi raskaan liikenteen ajoneuvoon. Laitteen tarkoituksena oli parantaa kelinseurantaa ja tuoda kelitietoa myös tiesääasemien välisiltä tiejaksoilta. Lisäksi haluttiin saada tietoa tienpinnan kitkasta, jota ei kiinteältä tiesääasemalta ole toistaiseksi mahdollista saada. /2/ Projektin käynnistyessä laitteelle asetettiin seuraavat vaatimukset: laite mittaa kitkaa fyysisesti eli laite on mekaaninen laite voidaan asentaa raskaan liikenteen ajoneuvoon laitteessa on tarkka reaaliaikainen paikannusjärjestelmä laite on varustettava lähes reaaliaikaisella tiedonsiirrolla lähetettävä tieto muokataan liikennekeskukselle sopivaan muotoon aluksi laitteen lasku ja nosto hoidetaan manuaalisesti, lopputuote on kuitenkin oltava automaattinen laitteessa on vikadiagnostiikka, joka nostaa laitteen tarvittaessa ylös kitkan lisäksi lisäinformaationa kelitietojen automaattinen mittaus keli-informaatio voidaan kerätä myös kuvatietona ja lähettää kuva liikennekeskukseen reaaliaikaisesti. /2/ Ensimmäinen prototyyppi mittauslaitteesta valmistui vuoden 1998 alussa ja se asennettiin silloisen Tielaitoksen omistamaan Chevrolet Chevy Van pakettiautoon (kuva 1). Myös laitteen kehittäjällä AL-Engineering Oy:llä on vastaava laite käytössään. Mittauslaitetta testattiin vuosien 1998 ja 2001 välillä ja testien perusteella kehitystyötä päätettiin jatkaa. Mittauslaitteisto automatisoitiin vuonna 2000 ja ensimmäinen tuotteistettu versio asennettiin linja-autoon vuonna Myös alkuperäinen mittauslaitteisto jouduttiin siirtämään linja-autoon Tiehallinnon mittausajoneuvon kolaroinnin seurauksena.

12 10 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. Kuva 1. Kelimittauslaitteiston periaatekuva.

13 Liikkuva kelihavainnointi 11 ERROR! STYLE NOT DEFINED. 2 LAITTEISTON KOKOONPANO 2.1 Kitkamittaus Tienpinnan kitkan mittauksessa käytetään yleensä kolmea eri mittausperiaatetta; sivukitkamittausta, lukkojarrutusmittausta tai luistokitkamittausta. Kelimittauslaitteiston mittausperiaatteeksi valittiin sivukitkamittaus, koska se kuvaa parhaiten ajoneuvon käyttäytymistä kaarreajossa. Lukkojarrutusmittaus ei tässä tapauksessa sovellu, koska mittausajoneuvoa ei saa jarruttaa eikä lukkojarrutus vastaa normaalia ajotilannetta. Luistokitkamittaus olisi taasen vaatinut runsaasti lisämekaniikkaa, joka olisi kasvattanut laitteen kokoa. /2/ Kelimittauslaitteiston kitkamittari on varustettu vapaasti pyörivällä mittapyörällä, joka on asennettu 4 asteen kulmaan (sortokulma) ajoneuvon pituussuuntaan nähden (kuva 2). Kitkapyörän sortokulma vaikuttaa mitattavan kitka-arvon suuruuteen. Jäisellä pinnalla sortovoiman maksimi saavutetaan 3-6 asteen kulmalla, kun taas lumipinnalla suurin arvo saavutetaan noin 15 asteen kulmalla. Koska laitteen tarkoituksena oli selvittää alhaisimpia ja tienkäyttäjän kannalta haitallisimpia kitkatasoja valittiin kulmaksi 4 astetta. /2/ Kuva 2: Kitkamittari. Mittapyöränä on kokeiltu kahta erilaista rengastyyppiä. Ensimmäisessä prototyypissä mittapyöränä on käytetty pienoislentokoneen nokkapyörää, jossa on neljä pituussuuntaista uraa. Urarengasta käytettäessä mittausnopeuden vaikutus kitka-arvoihin on todettu olevan pienempi. Renkaan kulutuskestävyys on hyvä, mutta huonona puolena on renkaan hinta. Toisena rengastyyppinä on kokeiltu myös muissa kitkamittareissa käytettävää kuvioitua kitkarengasta. Renkaan etuna on kohtuullisen halpa hinta ja vertailukelpoisuus muihin mittareihin, mutta kulutuskestävyyden on todettu olevan huono. Mittapyörää kuormitetaan ilmajousella joko erillisellä 12V kompressorilla tai vaihtoehtoisesti mittausajoneuvon (esim. linja-auton) omalla painejärjestelmällä. Pyörän kuormituksena käytetään 600 N (60 kg). Mittausten kannalta

14 12 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. on tärkeää, että kuormitus pysyy koko ajan vakiona. Tämä varmistetaan paineanturin ja painesäätimien avulla. Kitkan aiheuttama voima mitataan voima-anturilla, joka on rakennettu pyörän tukivarren yhteyteen. Kitkakerroin lasketaan sivukitkavoiman ja pyöräkuormituksen suhteena. /2/ 2.2 Kelitietojen mittaus Ilman lämpötilan ja kosteuden mittaukseen käytetään samaa anturityyppiä, kuin kiinteillä tiesääasemilla yleisesti Suomessa käytetään eli Vaisala Oy:n HMP35D anturia. Anturi on sijoitettu ajoneuvon etupuskurin taakse, jolloin se on suojassa likaantumiselta ja moottorin lämmön vaikutukselta. Ilman lämpötilan ja kosteuden perusteella lasketaan kastepistelämpötila. /2/ Tienpinnan lämpötila joudutaan mittaamaan pintaa koskemattomalla menetelmällä ja käyttökelpoisin tapa on käyttää infrapunalämpömittaria. Koska mittausperiaate eroaa kiinteiden tiesääasemien lämpötilamittauksesta, eivät mittaustulokset ole vertailukelpoisia kaikilla keleillä. Ero on suurimmillaan silloin, kun tien pinnalla on lunta, jäätä tai vettä, jolloin infrapunalämpömittari mittaa tämän materiaalin pinnan lämpötilan. Kiinteän tiesääaseman tienpinta-anturi taas mittaa aina lämpötilan tien pinnasta. /2/ Kelimittauslaitteiston prototyypissä on ollut myös ylimääräinen lämpötilaanturi, jota on käytetty kitkamittarin voima-anturin lämpötilakorjauksen määrittämiseen. Lämpötila-anturilla voidaan myös mitata esimerkiksi ilman lämpötila mittausajoneuvon katolta. /2/ 2.3 Tietojenkäsittely, paikannus ja tiedonsiirto Kelimittauslaitteiston tietojenkäsittely hoidetaan tavallisella tietokoneella, jossa on Windows-käyttöjärjestelmä. Mittauslaitteiston prototyypissä oli myös aktiivimatriisinäyttö, josta mittaaja pystyi seuraamaan mittauksen toimivuutta ja mittaustuloksia. Tietojenkäsittelyyn liittyy myös mittauslaitteiston elektroniikkaosa, joka sisältää mm. anturiliitännät. Laitteiston virta saadaan joko suoraan mittausajoneuvon akusta tai omasta erillisestä akusta, joka on erotettu mittausajoneuvon akusta diodilla. /2/ Ajoneuvon paikannus suoritetaan GPS -paikantimella. Alkuvaiheessa paikannukseen oli liitetty differentiaalikorjaus, mutta nykyisellä tarkkuudella korjausta ei enää tarvita. GPS -paikannuksen yhteydessä saadaan myös ajoneuvon suunta ja nopeus, joiden perusteella lasketaan liikenteen sujuvuuteen liittyviä tunnuslukuja, kuten nopeuden hajonta, keskiarvo ja minimi. Mittauslaitteen tiedonsiirto suoritetaan GSM datalähetyspalveluna. Tietojen lähetysväli voidaan määritellä mittausohjelmaan. Yleensä lähetysvälinä on käytetty 10 minuuttia. /2/ 2.4 Kuvan lähettäminen Mittauslaitteistoon liitetty kamera on sijoitettu auton etuosaan ja se kuvaa tietä ajoneuvon tuulilasin läpi. Aikaisemmin kuvankäsittely ja lähettäminen hoidettiin omalla tietokoneella ja GSM puhelimella, mutta nykyisin ne on yhdistetty samaan mittaustietokoneeseen muun tietojenkäsittelyn kanssa. Kuva lähetetään datana liikennekeskukseen muun kelitiedon mukana. Kuvien

15 Liikkuva kelihavainnointi 13 ERROR! STYLE NOT DEFINED. lähetystiheys määräytyy tiedonsiirtovälin mukaan eli aina kun kelitietoja lähetetään liikennekeskukseen, lähetetään myös viimeisin kuva.

16 14 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. 3 LAITTEISTON TESTAAMINEN 3.1 Laitteiston kehittäjän omat testit Mittalaitteiston kehittäjä AL-Engineering Oy suoritti laitteiston kehitysvaiheessa omia tutkimuksia ja testimittauksia. Tutkimusten perusteella urarengas näyttää olevan paras valinta mittausrenkaaksi. Mittausnopeus tulisi rajata km/h nopeusalueelle, jolloin ajonopeuden vaikutus mitattuun kitka-arvoon olisi vähäisintä ja mittausnopeus vastaisi paremmin normaalia ajotilannetta. Renkaan sortokulman sopiva arvo kulumisen ja mittaustarkkuuden kannalta on 4-6 astetta. Mittausten onnistumisen kannalta on tärkeää, että rengaskuorma pysyy vakiona mittauksen aikana. /3/ 3.2 Kaakkois-Suomen ja Turun tiepiirien testit Kaakkois-Suomen tiepiirissä selvitettiin ja kehitettiin järjestelmän yleistä toimivuutta ja käyttökelpoisuutta. Lisäksi selvitettiin mittausten toistettavuutta ja vertailtiin mittauksia tiesääasemien antamiin tuloksiin. Testit suoritettiin talvikaudella /3/ Yleisinä huomioina testeistä voidaan todeta, että kitka- ja säätietojen mittaus ja lähetys tiesääjärjestelmään toimivat pääsääntöisesti hyvin. Varsinaisia korjaustoimenpiteitä vaativia rikkoutumisia ei mittausjärjestelmässä tapahtunut. Sen sijaan videokuvan lähetyksessä käytetty tietokone jumiutui usein. Testaajien yleisen näkemyksen mukaan kitkatieto oli varsin luotettavaa ja antoi hyvän kuvan tien liukkaudesta. /3/ Toistettavuusmittaukset suoritettiin ajamalla sama reitti useaan kertaan samaan suuntaan ja kirjaamalla kitka-arvot ylös ja laskemalla niiden erotus. Mittaus aloitettiin ja lopetettiin aina samaan pisteeseen. Tienpinta oli pääasiassa luminen tai lumipolanteinen. Tulosten perusteella mittausten toistettavuus oli hyvä, sillä suurin osa mitattujen kitkakertoimien erotuksista sijoittui välille 0-0,03 keskiarvon ollessa 0,039. /3/ Mittausajoneuvon ja kiinteiden tiesääasemien vertailutestissä kirjattiin ajoneuvon mittaamat ilman lämpötilan, tienpinnan lämpötilan sekä ilman kosteuden arvot eri tiesääasemien kohdalla ja verrattiin niitä tiesääasemien vastaaviin mittauksiin. Kelimittarin ja tiesääasemien mittausajankohdat erosivat toisistaan 1-10 minuuttia. Tiesääasemien tietoihin verrattuna myös lämpötila ja kosteustiedot olivat luotettavia. Ilman lämpötilaerojen keskiarvo oli 0,62 ºC, tienpinnan lämpötilaerojen 0,87 ºC ja ilman kosteuden 1,87%. /3/ Turun tiepiiri suoritti kelimittarin kokeilun talvella Kelimittarin antamia arvoja verrattiin kahden muun mittarin antamiin tuloksiin. Vertailumittareina käytettiin Turun tiepiirin käytössä olevaa maastoautoon asennettua kalibroitua kitkamittaria sekä pakettiautoon asennettua Greatekin C-trippiä. /3/ Turun tiepiirin kokemusten ja testien mukaan kelimittauslaitteisto antoi oikeaa tietoa ja auton mittaamat tiedot olivat käyttäjän kannalta hyödyllisiä. Koetuloksia ei kuitenkaan ole raportoitu kirjallisesti. Eri kitkamittareilla mitattu kitka oli 0,29 ± 0,02, joten kitka-arvot olivat lähes täsmälleen samansuuruisia. /3/

17 Liikkuva kelihavainnointi 15 ERROR! STYLE NOT DEFINED. 3.3 Kitkamittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Vuonna 2000 tehdyssä kitkamittauslaitteiden vertailututkimuksessa vertailtiin erilaisia tienpinnan kitkan mittaukseen tarkoitettuja laitteita talvikeliolosuhteissa. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, miten tietyllä menetelmällä ja järjestelmäkokoonpanolla mitatut kitka-arvot vaihtelevat ja miten eri menetelmillä mitatut arvot eroavat toisistaan vakioiduissa talvikeliolosuhteissa. Lisäksi tavoitteena oli esittää suosituksia C-trip -kitkanmittauslaitteilla tapahtuvaan kitkan mittaukseen talvihoidon laadunseurantaa varten. /4/ Tutkimuksessa vertaillut laitteet olivat sekä henkilö- että maastoautoon liitetty C-trip, Kaakkois-Suomen tiepiirin keliauto, Ilmailulaitoksen BV-11, VTT:n Kitka-Sisu, Nokia Renkaiden kitka-auto sekä Ruotsin Tielaitoksen kehittämä Fiido. /4/ Kaakkois-Suomen tiepiirin keliauton kitkanmittaus käyttäytyi parhaiten jääradoilla, mutta tietyillä tieosuuksilla tehdyissä mittauksissa ja etenkin lumella mittaustulokset olivat varsin yllättäviä. Lisäksi laitteen tallentamasta datasta tarkasteltuna yksittäisten kitka-arvojen hajonta oli selvästi suurempaa kuin millään muulla kokeessa käytetyllä laitteella. Keliautolla suoritettiin myös mittauksia sekä kuluneella että uudella mittausrenkaalla kuin myös kahdesta eri mittausnopeudesta 50 km/h ja 80 km/h. Renkaiden välillä ei voitu havaita kitka-arvoihin vaikuttavia eroja. Nopeuden lisääminen nosti hieman kitkaarvoja, mutta ei yhtä selvästi ja yhdenmukaisesti kuin C-trip laitteella. Tulosten perusteella laitetta ei voitu suositella talvihoidon laadunseurantaan. Laitteen katsottiin parhaiten soveltuvan kelinseurantaan tilanteissa, joissa se ei ole ainoa tietolähde. /4/

18 16 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. 4 LAITTEISTON AUTOMATISOINTI JA TUOTTEISTAMI- NEN 4.1 Automatisointi Liikkuvan havainnoinnin toiminnan automatisoinnin tarkoituksena oli tehdä mittauslaitteistosta itsenäinen kuljettajasta riippumaton kokonaisuus. Automatisointi käynnistyi vuoden 2000 keväällä ja valmistui vuoden 2001 alussa. Laitteiston käyttötavan ja mittausten tilanne ennen lopullista automatisointia olivat seuraavat: mittaaja teki päätöksen mittauksen aloittamisesta ja lopettamisesta (manuaalinen käyttö) mittausdata lähetettiin automaattisesti halutuin aikavälein mittauksen aikana videokuvan ottaminen tapahtui manuaalisesti käyttäjän toimesta, mutta lähetys oli automaattinen videokuva ei sisältänyt sijaintidataa kelimittauksen ja videokuvan ottamiseen ja lähettämiseen tarvittiin kaksi erillistä tietokonetta ja kaksi GSM-puhelinta. Automatisoidussa laitteistossa mittaaja tai ajoneuvon kuljettaja käynnistää ainoastaan ajoneuvon pääsähköjärjestelmän, jolloin mittaustietokone käynnistyy ja aloittaa mittausohjelman. Mittausohjelma tarkkailee ilman lämpötilaja kosteustietoja, tienpinnan lämpötilaa sekä ajoneuvon nopeutta ja sijaintia ja laskee kitkapyörän alas esiohjelmoitujen mittausehtojen perusteella. Kitkapyörän lasku ja nosto tapahtuu seuraavien ehtojen perusteella: A. mittausnopeus B. ilman lämpötila C. kitkan maksimiarvo D. uusintamittauksen väli ehtojen A ja B täyttyessä, mutta C:n ylittyessä Ohjelma lopetetaan hallitusti viivästyttäen mittaajan tai ajoneuvon kuljettajan sammuttaessa ajoneuvon sähköjärjestelmän virran. Ohjelman lopettamisen ja tietokoneen sammuttamisen aikana laitteiston virransaannista huolehtivat aikarele sekä mittauslaitteiston oma akku. Datan lähettäminen liikennekeskukseen hoidetaan tällä hetkellä mittaustietokoneeseen liitetyn GSM-kortin välityksellä. GPRS ratkaisua sekä VIRVEverkon käyttömahdollisuutta selvitettiin kehitystyön yhteydessä, mutta toistaiseksi näitä ei ole voitu hyödyntää. Mittauslaitteiston automatisoinnin yhteydessä haluttiin päästä eroon videokuvan käsittelyyn käytettävästä tietokoneesta sekä toisesta GSMpuhelimesta. Sen vuoksi videoseuranta yhdistettiin samaan mittaustietokoneeseen muun kelitiedon kanssa. Keliauton mittaustietokoneeseen on lisätty konenäkökortti, jonka avulla kuvankaappaus videokameralta suoritetaan. Koska konenäkökortti kuitenkin vaatii PCI-väylän, jouduttiin mittaustietokoneen passiiviemolevy korvaamaan uudella emolevyllä, jossa on sekä ISA- että PCI-väyliä. Keliauton mittausoh-

19 Liikkuva kelihavainnointi 17 ERROR! STYLE NOT DEFINED. jelma on toteutettu Windows-ympäristössä toimivalla LabView-ohjelmistolla, jossa on erillinen konenäköohjelma videokuvan käsittelyä varten. Videokuva lähetetään datana liikennekeskukseen GSM-puhelimen välityksellä muun kelitiedon mukana. Kuvien lähetystiheys määräytyy tiedonsiirtovälin mukaan eli aina kun kelitietoja lähetetään liikennekeskukseen, lähetetään myös viimeisin kuva. Yleensä tiedonsiirtovälinä on käytetty 10 minuuttia. Kelitiedon mukana olevan sijaintitiedon perusteella voidaan määrittää myös kuvan ottopaikka ja sijoittaa kuva kartalle. 4.2 Tuotteistaminen Vuonna 2001 aloitettiin laitteiston tuotteistaminen ja tavoitteena oli kokeilla tuotteistettua laitetta reittiliikenteen linja-autossa talven 2002 aikana. Tuotteistetun laitteiston rakentaminen kuitenkin viivästyi alkuperäisistä suunnitelmista, koska liikennöitsijöiden puolelta ei saatu ajoissa testaamiseen soveltuvaa linja-autoa. Tuotteistettu laitteisto asennettiin Etelä-Suomen linjaliikenteen linja-autoon syksyllä Linja-auto liikennöi pääasiassa valtatiellä 6 välillä Kouvola- Helsinki. Kelimittauslaitteisto on moduuliratkaisu, johon voidaan tarvittaessa lisätä haluttuja antureita tai jättää joitain antureita pois. Lisäksi mittausjärjestelmän eri osat (tietokone, mittauselektroniikka, yms.) on sijoitettu mahdollisimman yhtenäiseen "pakettiin", jolloin laitteisto vie mahdollisimman vähän tilaa mittausajoneuvon (linja-auton) normaaleilta toiminnoilta (kuvat 3 ja 4). Kameraseuranta hoidetaan tuotteistetussa laitteessa pienikokoisella kameralla, jossa on sama kaapeli sekä virralle että kuvasignaalille. Kamera on sijoitettu kuljettajan yläpuolelle, josta se kuvaa tietä tuulilasin läpi (kuva 5). Kuva 3: Kelimittauslaitteisto linja-autoon asennettuna.

20 18 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. Kuva 4: Kitkapyörän suojakotelo ja mittauselektroniikka. Kuva 5: Kelimittauslaitteiston kameran ottama kuva. Tuotteistettua laitteistoa testattiin yhdessä pilottilaitteiston kanssa talven aikana ja pieniä korjaus- ja kehitystoimenpiteitä suoritettiin.

21 Liikkuva kelihavainnointi 19 ERROR! STYLE NOT DEFINED. 5 KEHITYSTYÖN NYKYTILANNE Tiehallinnolla on tällä hetkellä käytössä kaksi mittauslaitteistoa, joista toinen on asennettu Paunu Oy:n Tampere-Lahti -väliä pääsääntöisesti liikennöivään linja-autoon ja toinen Etelä-Suomen linjaliikenteen Kouvola-Helsinki - väliä liikennöivään linja-autoon. Molemmat laitteistot ovat olleet käytössä talven aikana. Laitteistojen toimivuudessa on havaittu edelleen ongelmia etenkin tuotteistetun laitteen osalta. Kelitietoja ei saada ajoittain ollenkaan ja kuvatiedon lähettäminen tuotteistetusta laitteesta ei toimi. Myös kitkapyörän on todettu kuluvan liian nopeasti. Lisäksi on havaittu joitain kehitystarpeita, jotka pyritään ottamaan huomioon, mikäli uusia laitteistoja rakennetaan. Esimerkiksi mittaustietokoneen käyttöjärjestelmä vaihdetaan Windowsista Linuxiin, jolloin koneen käynnistäminen ja sammuttaminen linja-auton päävirran kytkennän yhteydessä eivät aiheuta ongelmia. Myös tiedon vastaanottopäässä on ollut ajoittain ongelmia. Tiedon jatkojalostamista ja hyödyntämistä (käyttöliittymiä) ei ole toistaiseksi kehitetty eteenpäin johtuen laitteiden toiminnan epävarmuudesta. Mikäli laitteistoja tullaan hankkimaan lisää, täytyy myös tiedon hyödyntämistä kehittää. Vuonna 2003 laaditussa Tiesääseurannan tavoitetila -raportissa on tarkasteltu myös liikkuvaa kelihavainnointia. Raportin mukaan liikkuvan kelihavainnoinnin kehitystarpeita tulisi selvittää kehityshankkeilla, joissa määriteltäisiin mm. mittaustietojen ja -välineiden laatu ja kustannukset sekä parhaiten sopivat ajoneuvot laitteiden sijoittelulle. Lisäksi tulisi panostaa taustajärjestelmän kehittämiseen ja toimintamallien selvittämiseen sekä selvittää kunnossapidon laadun seurannan tarpeet liikkuvan havainnoinnin suhteen. Vuosina esitetään varustettavaksi yhteensä 30 uutta kelin liikkuvan havainnoinnin ajoneuvoa. /5/

22 20 Liikkuva kelihavainnointi ERROR! STYLE NOT DEFINED. 6 LÄHTEET 1. Lähesmaa Jukka, Schirokoff Anna, Pilli-Sihvola Yrjö: Tieliikenteen telematiikka - E18-kokeilualue. Helsinki Tielaitoksen selvityksiä 4/ Lampinen Anssi: Liikkuva kelin mittaus, Liikkuvan kelimittarin kehittäminen. Tutkimusraportti 3/ Savolainen Jukka, Myllylä Jaakko, Pilli-Sihvola Yrjö: Liikkuva kelin havainnointi, Testiraporttien yhteenveto. Kouvola Kaakkois- Suomen tiepiirin selvityksiä 5/ Malmivuo Mikko: Kitkamittareiden vertailututkimus Helsinki Tiehallinnon selvityksiä 6/ Lähesmaa Jukka, Levo Juha: Tiesääseurannan tavoitetila, versio 1.0. Kouvola Tiehallinnon selvityksiä 6/2003.

23

24

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät PANK-5201 PANK PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1 MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 20.3.2008

Lisätiedot

Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001

Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 Mikko Malmivuo Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 VIKING Mikko Malmivuo Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 TIEHALLINTO

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut 0DULWWDÃ3ROYLQHQ 7LHODLWRV.HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 0DULWWDÃ3ROYLQHQ.HOLWLHGRWWDPLQHQWLHWRMHQNHUXXNlVLWWHO\ MDMDNHOX 7LHODLWRV

Lisätiedot

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

-XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol. .DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl. Kouvola 1999. TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING

-XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol. .DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl. Kouvola 1999. TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING -XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol 7LHODLWRV 7LHODLWRNVHQXXVLNHOLNDPHUDMlUMHVWHOPl.DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl Kouvola 1999 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla Liisa Pirjola Aleksi Malinen Oskari Raiskio Metropolia ammattikorkeakoulu Teollinen tuotanto Tulokset 1. Snowek Oy:n ja Dynaset Oy:n yhdessä

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Käyttöohje Eltrip-7k Eltrip-7km Eltrip-7kmb 2012.05

Käyttöohje Eltrip-7k Eltrip-7km Eltrip-7kmb 2012.05 Käyttöohje Eltrip-7k Eltrip-7km Eltrip-7kmb 2012.05 Trippi Oy Pilvitie 6 90620 Oulu, Finland Puh. 08-512 165 www.trippi.fi toni.rasanen@trippi.fi Sisällysluettelo 1.Käyttöönotto...2 2.Yleistä kitkan mittaamisesta...3

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

testo 410-1 Käyttöohje

testo 410-1 Käyttöohje testo 410-1 Käyttöohje FIN 2 Short manual testo 410-1 Pikaohje testo 410-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Siipipyörä 3 Lämpötilasensori 4 Näyttö 5 Toimintonäppäimet 6 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 4.9.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 4.9.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Automaattinen liukkauden tunnistusjärjestelmä RASTU-tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli Kari Mäkelä

Automaattinen liukkauden tunnistusjärjestelmä RASTU-tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli Kari Mäkelä Automaattinen liukkauden tunnistusjärjestelmä RASTU-tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli Kari Mäkelä Liukkauden automaattinen tunnistus-projekti LIUTU oli vuonna 2005 VTT:n rahoittama erillishanke Hankkeessa

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) : Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

SwemaAir 5 Käyttöohje

SwemaAir 5 Käyttöohje SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Tiesääseurannan tavoitetila

Tiesääseurannan tavoitetila Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Versio 1.0, 23.01.2003 Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Tiehallinto

Lisätiedot

Turvallista matkaa alkolukon kanssa

Turvallista matkaa alkolukon kanssa Turvallista matkaa alkolukon kanssa räger Interlock XT on helposti asennettava ja laadukas alkolukko, joka estää alkoholin vaikutuksenalaista kuljettajaa ajamasta ajoneuvoa. Jos kuljettajan uloshengitysilman

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta

Taito Tehdä Turvallisuutta Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä HOME CONTROLLER HOME CONTROLLER HC-0016, HC-WF HELPPOKÄYTTÖINEN KODINOHJAUSJÄRJESTELMÄ Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems. Liite 1. Raportti WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.fi Pohjavesipintojen ja pohjaveden ottomäärien seurantajärjestelmä reaaliaikaiseen

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

MOBIILIPEDAKOGIA OPETUKSESSA. FERCS10 kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän kytkentä, konfigurointi ja käyttö

MOBIILIPEDAKOGIA OPETUKSESSA. FERCS10 kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän kytkentä, konfigurointi ja käyttö MOBIILIPEDAKOGIA OPETUKSESSA FERCS10 kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän kytkentä, konfigurointi ja käyttö Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Sähkö- ja automaatiotekniikka LSKKY 5.12.2013

Lisätiedot

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite geoliner 680 ja geoliner 780 Huipputarkka Kaikki ajoneuvojen säätöarvot tulevat suoraan autovalmistajilta ja ovat tarkkoja ja luotettavia. Kehittynyt kamerajärjestelmä on erittäin tarkka ja takaa luotettavan

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Menetelmä on tarkoitettu päällysteen ja renkaan kosketuksessa syntyvän melun eli rengasmelun mittaamiseen.

Menetelmä on tarkoitettu päällysteen ja renkaan kosketuksessa syntyvän melun eli rengasmelun mittaamiseen. Päällysteet, autolla tehtävät mittaukset PANK-5210 PANK Päällysteen meluominaisuuden mittaaminen CPX-menetelmällä PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 6.11.2008 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-1176-14 28.2.214 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-1176-14 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999 Tielaitos Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja xx/1998 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas 32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma

Lisätiedot

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA

VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA VARAVOIMAPALVELUIDEN VARMISTAMINEN ERI TEHOLUOKISSA DEMO 2013 Projektin tavoitteita v. 2009 Siirrettävä itsenäinen sähköntuotantojärjestelmä Prototyyppi integroidaan 10 jalan mittaiseen järjestelmäkonttiin

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Kitkamittareiden mittaustarkkuuden vertailu. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/2008

Kitkamittareiden mittaustarkkuuden vertailu. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/2008 Kitkamittareiden mittaustarkkuuden vertailu Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/28 Kitkamittareiden mittaustarkkuuden vertailu DSC111 TWO Ctrip - Gripman Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 28/28 Tiehallinto

Lisätiedot

Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä

Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä Ovaport pilvipalvelu Betonivalun kuivumisen seuranta on nyt todella yksinkertaista. Vain käyttöjännite tukiasemaan ja selaimella

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

E18 -tien muuttuvat liikennemerkit. Tielaitos. Helsinki 1999. Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING

E18 -tien muuttuvat liikennemerkit. Tielaitos. Helsinki 1999. Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING Tielaitos E18 -tien muuttuvat liikennemerkit Helsinki 1999 Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING E18-tien muuttuvat liikennemerkit järjestelmän laajennus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi)

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) MyBus Apps4Pirkanmaa Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) 1 Sisällys MyBus yleisesti Tavoite ja kohderyhmät Pääominaisuudet Toimintamalli Käyttöohjeet

Lisätiedot

VIANMÄÄRITYSMENETTELY SD-NAVI (versio 1.00)

VIANMÄÄRITYSMENETTELY SD-NAVI (versio 1.00) 1 - SISÄLLYS Asiakkaan valitus Vianmääritys Yleiskuvaus ja pinnijärjestys Luku 2 Yleinen toimintaongelma Luku 3 Ei toimintaa tai ei käynnisty (musta ruutu): Luku 3-1 Painike ei toimi Luku 3-2 Kosketusnäyttö

Lisätiedot

TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014. 10/7/2014 Heikki Mantsinen, VTT

TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014. 10/7/2014 Heikki Mantsinen, VTT TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014 Heikki Mantsinen, VTT (TALVI)TIESÄÄOSAAMISELLE ON TARVETTA Suomessa huonoissa sää- ja keliolosuhteissa

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

Tienvarsiteknologian valvonta- ja hallintapalvelut Projektisuunnitelma ja hankkeen tilanne 10/2004 VIKING MIP 2004: Differentiation of Traffic

Tienvarsiteknologian valvonta- ja hallintapalvelut Projektisuunnitelma ja hankkeen tilanne 10/2004 VIKING MIP 2004: Differentiation of Traffic Tienvarsiteknologian valvonta- ja hallintapalvelut Projektisuunnitelma ja VIKING MIP 2004: Differentiation of Traffic Management Systems and Office Systems Monitoring and Controlling of Technical Functionality

Lisätiedot