ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus. AIKA kello 15:00-18:34. PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus AIKA kello 15:00-18:34 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 19 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 20 Pöytäkirjan tarkastus 4 21 Proavera Oy:n takausanomus 5 22 Konginkankaan hevosurheilukeskuksen maneesihanke Keilahallilaitteiston ja -kalusteiden hankinta Vapaa-aikalautakunnan lisämäärärahaesitys vuodelle Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetustoimen muu 24 rahoitus vuonna Kotakennään asemakaava II Keskuskadun ympäristön asemakaavan muutos Omakotitonttien myyntihinnat Määräalan myyminen tilasta yritystontiksi Määräalan myyminen tilasta lisäalueeksi 41 omakotitonttiin 31 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (joulukuu tammikuu ) 32 Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttöönotto Luonnos jätehuoltomääräyksiksi / Lausunnon antaminen Kuntalais- ja valtuustoaloitteet ajalla Ympäristöpäällikön virka Valtuustoaloite neuvoloiden iltavastaanotosta / Tuominen Marke ym Tilintarkastajan väliraportti tilikauden 2018 tarkastuksesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella 2018 tehty 64 kysely vanhustenhuollon palveluista 39 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset Kasvun ja oppimisen lautakunnan lisämäärärahaesitys vuodelle

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-18:34 puheenjohtaja poissa 21 Lindell Leila 15:00-18:34 jäsen Närhi Merja 15:00-18:34 jäsen Ruotsalainen Seppo 15:00-18:34 jäsen Tani Jaana 15:00-18:34 jäsen Tiusanen Matti 15:00-18:34 1. varapuheenjohtaja poissa 21 Tuominen Marke 15:00-18:34 jäsen poissa 21 Virtanen Matti 15:00-18:34 jäsen poissa 21, 28 Happo Riikka 15:00-18:34 varajäsen POISSA Martins Sirpa 2. varapuheenjohtaja Hämäläinen Tapani talousjohtaja Nieminen Aapo nuorisovaltuuston edustaja MUU Kautto Juho 15:00-18:34 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-18:34 valtuuston 1. varapuh.joht. poissa 28 Lax Lauri 15:00-18:34 valtuuston 2. varapuh.joht. Flink-Liimatainen Piia 15:00-18:34 valtuuston 3. varapuh.joht. Tuononen Matti 15:00-18:34 kaupunginjohtaja poissa 28 Heikkilä Aleksi 15:00-18:34 hallintojohtaja Ruuska Tuula 15:00-18:34 tekninen sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Leila Lindell Aleksi Heikkilä Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä 19-20, KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Merja Närhi Jaana Tani PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Äänekosken kaupungin verkkosivut alkaen

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH KuntaL:n 103 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH Kuntalain mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöy täkirjaa ja pöytäkirja siihen liitettyine valitus osoituksineen on pidettävä tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä si ten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja pu heenjoh ta ja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään kes ki viik ko na 13. päivänä helmikuuta 2019 klo 11 mennessä ja tarkastetun pöy tä kir jan julkaistavaksi kaupungin verkkosivuilla pöytäkirjan tar kas ta mi sen jälkeen, kuitenkin viimeistään keskiviikkona 13. päivänä helmikuu ta 2019 klo 12. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Merja Närhi ja Jaana Tani. Päätös: Hyväksyttiin.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Proavera Oy:n takausanomus 885/ /2018 KH Kaupunginhallituksen päätökset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan, että uu si jäähalli rakennetaan vapaa-aikalautakunnan esityksen mu kaises ti Suolahteen uimahallin läheisyyteen kaupungin tytäryhtiön (Proave ra Oy) toimesta. Samalla kaupunginvaltuusto päätti sitoutua osta maan arkipäivien klo jäävuoroja vuosittain erikseen neu vo tel ta van määrän, arviolta eurolla (alv 0 %). Hal lin sijoittamista Suolahteen puoltaa erityisesti käyttäjien/seurojen mie li pi de sekä mahdollisuus hyödyntää ja myydä jään tekemisestä va pau tu vaa lämpöenergiaa uimahallin lämmitykseen. Proavera Oy on hyväksynyt kaupungin tekemän toteuttamisesityksen. Ää ne kosken kaupunki voi kaupunginvaltuuston erillisellä päätöksellä antaa tar vit ta val le lainarahoitukselle omavelkaisen takauksen. Proavera Oy:n hakemus Proavera Oy on päivätyllä kirjeellään anonut Äänekosken kau pun gil ta omavelkaista takausta Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle euron lainalle. Lainassa on huomioitu jäähallin ra ken tamis kus tan nuk set euroa ja mahdollisten pohjatöiden ja raken nus kus tan nus ten nousua varten on varattu euron. Laina-ai ka on 20 vuotta ja korko on sidottu kymmenen vuoden kiin teään korkoon, joka tarjoushetkellä on 1,4 %. Kiin teän korkojakson jälkeen korko neuvotellaan uudelleen. Kun ta ra hoi tus Oyj :n ra hoi tuksen ehtona on, että Proavera Oy:n 100 %:n omis ta ja Äänekosken kau pun ki myöntää 100 % omavelkaisen ta kauk sen ko. lai na mää rälle. Takaukseen liittyviä käsitteitä Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa laissa on esi tetty määritelmiä takaukseen liittyville keskeisimmille käsitteille. Näistä kau pun gin näkökulmasta olennaisia ovat lähinnä seuraavat mää ri telmät: 1) Takaus on sitoumus, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vas ta tak seen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (pää ve las ta). 2) Toissijainen takaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa pää ve las ta vain, jollei suoritusta saada velalliselta. 3) Omavelkainen takaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa pää ve las ta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva ve lal linen.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ) Täytetakaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa pää ve lasta vain siltä osin kuin suoritusta ei saada päävelan vakuudeksi an ne tus ta omaisuudesta. Kuntalain 6 :ssä on lisäksi annettu seuraavat kuntien myöntämiin ta kauk siin liittyvät määritelmät: 1) Kuntakonserni: Yhteisö (tai säätiö), jossa kunnalla on kir jan pi tolais sa tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta ty tär yh tei söi neen muodostaa kuntakonsernin 2) Kunnan toimialasta on uudessa kuntalaissa säädetty 7 :ssä kun nan tehtävät käsitteen avulla. Kunnan toimialalla tar koi tetaan niiden tehtävien kokonaisuutta, joiden hoitamiseen kun nalla on oikeus itsehallintonsa nojalla ryhtyä tai lainsäädännön perus teel la jopa velvollisuus ryhtyä. Kuntien takaussitoumusten antamista koskeva lainsäädäntö Kuntalaki ja voimassa oleva oikeuskäytäntö Voimassa olevan kuntalain (410/2015) 15 luvun säännökset kunnan toi min nas ta markkinoilla tulivat voimaan Takauksen an tamis ta koskevat säännökset sisältyvät kuntalain 129 : ään. Kun talain sääntely perustuu EU-oikeuden säännöksiin, jotka olivat olleet voi mas sa jo ennen kuntalain uudistamista. Kuntalain mukaan kunta voi myöntää takauksen ainoastaan seu raavil le tahoille: 1) Takaus annetaan kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle tai yh teisöl le, joka on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä mää räysval las sa. 2) Takaus liittyy kuntalain momentissa lueteltujen lakien mu kai seen toimintaan. Näitä erityislakeja ovat: liikuntalaki, kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki, museolaki, teatteri- ja orkesterilaki nuorisolaki 3) Takaus perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yk sit täi seen tukeen tai yhteisölle tai säätiölle annettuun kun talain 131 :n mukaiseen palveluvelvoitteeseen. Kunta ei saa myöntää takausta, jos siihen sisältyy merkittävä ta loudel li nen riski. Kunnan edut tulee lisäksi turvata riittävän kattavilla vas ta va kuuk sil la. Tämä kuntalain momentin säännös koskee kaikkia takauksia riippumatta taattavan yhteisön kuulumisesta kau pun ki kon ser niin tai taattavan hankkeen sisällöstä.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Takauksen edellytykset ja sallitun takauksen laajuus ja laatu vaih tele vat jossain määrin edellä luetelluissa tilanteissa. Takauksen edelly tyk sis tä eri tilanteissa on huomioitava ainakin seuraavat seikat: Kuntakonserniin kuuluvalle tai muulle julkisessa määräysvallassa ole val le yhtiölle annettavan takauksen on oltava markkinaehtoinen, jos yhteisö toimii kilpailluilla markkinoilla. Vastaavasti takauksen mark ki na eh toi suu des ta voidaan poiketa, jos yhteisö ei toimi mark kinoil la. Lähinnä vain sellainen taloudellinen toiminta, joka perustuu la ki sää tei seen tai luonnolliseen monopoliin, ei tapahdu kil pai lu ti lantees sa markkinoilla. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisohankkeille takausta myönnettäessä on olen nais ta varmistaa, että toiminnassa on aidosti kysymys sellaisten teh tä vien edistämisestä, jotka erityssääntelyssä on asetettu kunnan vas tuul le. Kun kyse on tukiohjelmasta tai myönnetystä palveluvelvoitteesta, on ta kauk sen myöntäminen huomattavasti helpompaa kuin muissa tilan teis sa, ja takaus on usein olennainen osa tukiohjelman tai pal velu vel voit teen sisältöä. Valtiontukisäännökset Takausta myönnettäessä kunnan tulee ottaa huomioon Euroopan unio nin valtiontukisäännökset. Erityisen tärkeää on huomata, että val tion tu ki sään nök set on otettava huomioon myös niissä tilanteissa, jois sa takaus annetaan kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan kunta kon ser niin kuuluvan yhteisön tai kuntien tai kuntien ja valtion yh teises sä määräysvallassa olevan yhteisön velasta tai sitoumuksesta. Myös tällainen takaus voi vääristää kilpailua. Komissio on selventänyt valtiontukisäännösten soveltamista an tamal la niistä tiedonantoja. Näistä keskeisin on niin kutsuttu Ta kaustie don an to (2008/C 155/02), jonka 3.2. kohdan mukaan seuraavien edel ly tys ten täyttäminen riittää osoittamaan, että yksittäinen val tionta kaus (jollaiseksi tässä yhteydessä katsotaan kuuluvaksi myös kunnan antama takaus) ei ole valtiontukea: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mukai ses ti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika), 3) takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lai na saa mi sen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä ja 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus EU-tiedonannossa on myös todettu, että jos jokin edellä mainituista edel ly tyk sis tä ei täyty, se ei tarkoita, että takaus katsottaisiin au tomaat ti ses ti valtiontueksi. Kunnan antaman takauksen tulee rajautua kunnan toimintaan kuu luvien tehtävien toteuttamiseen. Takauspäätöksille on tästä syystä luon teen omais ta palvelutuotannon näkökulman korostuminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös elinkeinotoiminnan yleisten edel lytys ten tukeminen. Uuden kuntalain myötä oikeustila on kuitenkin viimeis tään muuttunut sellaiseksi, että kunta ei käytännössä voi myöntää takauksia pelkästään elinkeinopoliittisin perustein. Takauspäätöksen riskienhallinta Valtiontukianalyysi Merkittävä osa kunnan taloudellisen ja myös oikeudellisen riskin hallin taa takausta myönnettäessä on kiellettyyn valtiontukeen liittyvien ris kien arviointi erityistä menettelyä käyttäen. Tätä arviointia voidaan kut sua valtiontukianalyysiksi. Analyysi tehdään varmistamalla, että edel lä kohdassa (valtiontukisäännökset) selostetun Komission takaus tie don an non mukaiset neljä edellytystä täyttyvät. Kaikkien neljän kriteerin täyttyessä yhtiölle voidaan myöntää takaus ilman riskiä sii tä, että takaukseen sisältyvä tuki joudutaan perimään takaisin. Jos jo kin edellytys ei täyty, on erikseen selvitettävä, onko myönnettävällä ta kauk sel la kielletty markkinavaikutus. Tämän selvittäminen tar koittaa käytännössä lähinnä ilmoituksen tekemistä Euroopan unionin Ko mis siol le. Jos valtiontukianalyysiä ei tehdä, voidaan kaupunginvaltuuston takaus pää tös saada kumottua kunnallisvalituksella, sillä perusteella, et tä kaupunki ei ole täyttänyt sille kuuluvaa velvoitetta selvittää päätök seen mahdollisesti sisältyvä kielletty tuki. On huomattava, että tämä valitusperuste on tehokas, vaikka takauspäätökseen ei to si asiassa sisältyisi lainkaan tukea. Kyse on siis päätöksentekojärjestykseen liit ty väs tä valitusperusteesta. Äänekosken kaupungin valtiontukianalyysi takauskohteelle: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa - Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Proavera Oy:llä ei ole ker tynei tä alijäämiä eikä lainkaan pitkäaikaista vierasta pääomaa. Yri tyksen omavaraisuusaste on yli 50 % (51,3 %). Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 1,3 M ja taseen loppusumma tilinpäätöshetkellä 4,96 M

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mu kaises ti - takauksen kiinteä enimmäismäärä on 3 M ja kesto 20 vuotta 3) takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 % lai na saami sen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä - kunnat voivat taata täysimääräisesti (100 %) kuntayhtiöiden toi mintaa ja hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta, kun kyse on kunnan toimi alaan kuuluvista yhtiöistä tai paikallisista erityisolosuhteista, joilla tur va taan palveluiden saatavuus ja tehokas tuottaminen, jolloin takaus ei vääristä kilpailua. 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta - Proavera Oy maksaa kaupungille takausprovisiota 0,5 % lai na pääomas ta vuosittain Edellä kuvatun analyysin perusteella katsotaan, ettei takaukseen sisäl ly kiellettyä valtiontukea. Vastavakuus Kuntalain mukaan kaikissa tilanteissa on varmistuttava siitä, ettei myön net ty takaus vaaranna kaupungin kykyä vastata sille laissa sää de tyis tä tehtävistä. Kaupunki ei saa myöntää takausta lainkaan, jos takaukseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski eikä riskiä voida vastavakuuksien tai muiden luotettavana pidettävien järjestelyjen avul la poistaa. Kaupungin edut on aina turvattava riittävän kattavilla vas ta va kuuk silla. Lain mukaan vastavakuuksien ei välttämättä tarvitse kattaa koko ta kauk seen liittyvää riskiä, vaan riittää, että ne kattavat riskien nä kökul mas ta riittävän osan. Kuhunkin takaukseen liittyvät riskit ja vaadittavan vastavakuuden suu ruus arvioidaan yksittäistapauksina. Riskien ja vakuustarpeen arvioi mi seen on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Takausta myönnettäessä huomioon otettavat asiat Takausta myönnettäessä on aina otettava huomioon tilanne, johon kau pun ki takauksen antajana voi joutua takauksen saajan ajau tuessa taloudellisiin vaikeuksiin. Ennen takauspäätöstä on suunniteltava toi met, joihin kaupunki ryhtyy takausvastuun realisoituessa. Täl laises sa tilanteessa kaupunki voi esimerkiksi joutua ottamaan vas tuulleen taattavan toiminnan joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Uutta takausta myönnettäessä on lisäksi tehtävä arvio kaupungin takaus sal kun kokonaisriskistä ja otettava kantaa siihen, onko kau pungin mahdollista lisätä takausvastuiden määrää kyseisellä ta kauk sella. Kuten jäljempänä esitetään, kaupungin tulee antaa takaus vain sille osal le rahoitettavaa hanketta, jolle ei ole saatu muuta vakuutta. On kui ten kin huomattava, että tällainen täytetakaus tulee to den nä köises ti maksettavaksi ennen kiinnitysvakuuden realisoimista, sillä oma vel kai sen takauksen vaatiminen maksettavaksi on huo mat tavas ti helpompi toimenpide luoton myöntäneelle rahalaitokselle kuin kiin teis tö kiin ni tyk sen realisoiminen. Takaushakemuksia käsiteltäessä seuraavia periaatteita ja me net tely ta po ja on aihetta noudattaa: Kuten edellä on jo mainittu, takauksen myöntämiseen liittyy aina tapaus koh tais ta harkintaa, joten näistä periaatteista on mahdollista poi ke ta, jos poikkeamiseen on erityinen peruste ja jos poikkeaminen ei johda takauksen yleisten edellytysten täyttymättä jäämiseen. Takaus myönnetään vain investointia varten Käyttötalouteen kohdistuvat takaukset on katsottu oi keus käytän nös sä kunnan toimialaan kuulumattomiksi Takaus myönnetään vain rahalaitoksesta otetulle lainalle Taattavien lainojen tulee olla asianmukaisesti kilpailutettu ja lai nan otos ta on takausta hakevan yhteisön hallituksen päätös Taloudelliset laskelmat ja muu takausta hakevan yhtiön esit tämät selvitysten tulee osoittaa takauksen hakijan kyvyn hoitaa lai nas ta aiheutuvat velvoitteet Lainan vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täysimääräisesti ta kauk sen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. Jos takauk sen hakijalla on kiinteistöpantti tai muu ensisijainen vakuus käytössään, kaupunki antaa ainoastaan täytetakauksen Kaupungille on toimitettava vakuutustodistus kiinteistön vakuut ta mi ses ta, jos takauslaina kohdistuu kiinteistöön. Myös muis sa tapauksissa on selvitettävä, missä laajuudessa taat tava kohde on tarpeen vakuuttaa Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta jana Takauksesta peritään takausprovisio, joka on määrältään vähin tään hallintosäännössä määritetyn suuruinen Takaussitoumus ja sen valvonta

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Takausten sopimuksen aikaisessa arvioinnissa on tarvittaessa käytet tä vä ulkopuolista asiantuntijaa. Sopimuksen voimassaoloaikana Takauksen saajan toimintaa valvotaan takaussitoumuksessa so vit tu ja menettelyjä käyttäen, jotta takauksen saaja ei lisää en si si jai seen panttiin kohdistuvaa vastuutaan eikä muu toinkaan menettele tavalla, joka vaarantaa kaupungin asemaa takaa ja na Takauksen saajan on toimitettava vuosittain talousarvio ja ti linpää tös tie dot kaupungille Takauksen vaikutus kaupunkikonsernin talouteen Toteutettava jäähallihanke kasvattaa kaupunkikonsernin lainakantaa eurolla, mikä ei ole merkittävä lisäys konsernin ko ko naislai na mää rään. Proavera Oy:n on arvioitava hankkeen vaikutukset ris kien hal lin nan kannalta. (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että val tuus to myöntää Proave ra Oy:lle omavelkaisen 100 %:n takauksen uu den jäähallin raken ta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavalle euron Kun ta ra hoi tus Oyj:tä otettavalle lainalle. Ta kauk ses ta peritään takaus pro vi sio, joka on 0,5 % suuruinen lai na pää oman määrästä vuosit tain. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, et tä alla olevat ehdot täyt ty vät: 1) Takauksen hakija, Proavera Oy, toimittaa taloudelliset las kelmat ja muut selvitykset, joilla osoitetaan takauksen ha ki jan kyky hoi taa lainasta aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi yh tiön on toi mi tetta va vakuutustodistus kiinteistön va kuut ta mi ses ta, koska takaus lai na kohdistuu rakennettavaan kiinteistöön. 2) Takauksen vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täy si mää räises ti takauksen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. 3) Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta jana. 4) Valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan yhdessä al le kirjoit ta maan takaussitoumuksen.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää Proave ra Oy:lle omavelkaisen 100 %:n takauksen uuden jäähallin raken ta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavalle euron Kun ta ra hoi tus Oyj:tä otettavalle lainalle. Takauksesta peritään takaus pro vi sio, joka on 0,5 % suuruinen lainapääoman määrästä vuosit tain. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että alla olevat ehdot täyt ty vät: 1) Takauksen hakija, Proavera Oy, toimittaa taloudelliset las kelmat ja muut selvitykset, joilla osoitetaan takauksen hakijan kyky hoi taa lainasta aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi yhtiön on toi mi tetta va vakuutustodistus kiinteistön vakuuttamisesta, koska takaus lai na kohdistuu rakennettavaan kiinteistöön. 2) Takauksen vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täy si mää räises ti takauksen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. 3) Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta jana. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. KVALT Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen tote si vat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jä se niä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja pää töksen teon ajaksi. Simo Holopainen ja Riitta Nyrönen osallistuivat va rajä se ni nä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan toimi kau pun gin hal li tuk sen II varapuheenjohtaja Sirpa Martins. Pöytäkirjantarkastajaksi tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajak si Matti Virtasen tilalle valittiin Jaana Tani. Kaupunginvaltuuston päätös:

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyväksyttiin. Valtuutetut Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat valtuutetuille varatuilta paikoilta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Varavaltuutettuina tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan osallistuivat kokoukseen Teuvo Hiltunen Marke Tuomisen sijalla ja Jarkko Niemi Matti Virtasen sijalla. Merkittiin pöytäkirjaan, että talousjohtaja Tapani Hämäläinen selosti asiaa kokouksessa. KH (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) toteaa, että valtuuston kohdalla asetetut ehdot 1-3 takaussitoumuksen myöntämiselle on kaikilta osin täytetty: Takauksen hakija, Proavera Oy, on toimittanut kau pungil le riittävät taloudelliset laskelmat ja muut selvitykset, joi den perusteella kaupunki katsoo olevansa varmistunut ta kauk sen hakijan kyvystä hoitaa lainasta aiheutuvat velvoit teet. Lisäksi valtuusto merkitsee tiedoksi, että kaupun gil le on toimitettu Proavera Oy:n hallituksen päätös ta kaus lai nan kohteena olevan kiinteistön va kuut ta mi sesta. Takauksen vastavakuudeksi Proavera Oy:n hallitus on teh nyt päätöksen, jonka mukaan takauksen vakuutena käy te tään ensisijaisesti ja täysimääräisesti takauksen haki jan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. Proavera Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen vakuuden aset ta mis kiel los ta kolmansien velkojien hyväksi, jotta takauk sen hakija ei omilla toimillaan voi heikentää kau pungin asemaa takauksen antajana;

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ) vahvistaa valtuuston kohdalla tekemän päätök sen myöntää Äänekosken kaupunkia velvoittava ehdoton 100 %:n omavelkainen takaus Proavera Oy:n uuden jäähallin ra ken ta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavan eu ron Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavan lainan mak su vel voit teiden, mukaan lukien pääomat, korot, viivästyskorot, lisäkorot, palk kiot, kulut ja muut liitännäiskustannukset, oikea-aikaisesta täyt tä mi ses tä ja maksamisesta. Takauksesta peritään Proavera Oy:ltä kaupungille provisio, joka on 0,5 % lainapääoman määräs tä vuosittain. 3) valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan yhdessä al le kirjoit ta maan Kuntarahoitus Oyj:lle annettavan takaussitoumuksen si tou muk sen ehtojen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan toimi kaupunginhallituksen jäsen Leila Lindell. Liitteet Liite 1 Proavera Oy / jäähallin kannattavuuslaskelma (SALASSA PIDETTÄVÄ) Liite 2 Proavera Oy:n pöytäkirjanote koskien jäähalliprojektia (SALASSA PIDETTÄVÄ)

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Konginkankaan hevosurheilukeskuksen maneesihanke 926/ /2018 KH Konginkankaan Kyläyhdistys ry on teettänyt yleissuunnitelman hevos ur hei lu kes kuk ses ta Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura ry:n omista man harjoitusraviradan yhteyteen. Suunnitelmaan voi tutustua Konginkankaan Kyläyhdistys ry:n sivuilla. Suunnitelman toteutuksen edistämiseksi Ääneseudun Kehitys Oy:llä on Hevosvoimia hevosurheilukeskus -hanke, joka on toteutettu yhteis työs sä alan yhdistysten kanssa. Tehtyjen selvitysten perusteella hevosurheilukeskuksen toiminnan pe rus ta na ja ensimmäisenä investointikohteena on monipuoliseksi he vos toi min nan kilpailukeskukseksi suunniteltu maneesi. Maneesin on sovelluttava myös koira- ym. toimintaan. Äänekosken kaupungin toimesta asiaa on valmisteltu yleis hyö dyl lise nä investointihankkeena, johon on mahdollisuus saada ELY:stä Man ner suo men maaseudun kehittämisohjelmasta in ves toin ti avustus ta 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. ELY:n maaseutuyksikön kans sa käydyissä alustavissa rahoitusneuvotteluissa todettiin, että han ke on periaatteessa rahoitettavissa, jos maneesi ei kilpaile haital li ses ti yrityspohjaisten maneesien kanssa, sen toiminta ei ole voittoa tavoittelevaa ja tilat ovat tasa-arvoisesti laajan käyttäjäpiirin käytet tä vis sä. Suunnitellun hevosurheilukeskuksen alueesta on teetetty poh ja ve situt ki mus ja riskiarvio, joiden mukaan hevosurheilukeskus ei vaa ranna Äänekosken Energia Oy:n pohjavedenottamon toimintaa eikä muu toin kaan pohjavesialuetta. Maneesihankkeesta on tehty L1-tason suunnitelmat ja kus tan nus arvio, jotka ovat pöytäkirjan liitteenä. Suunnitellun maneesin ulkomitat ovat 30 x 100 m, jolloin rat sas tusaree nan koko riittää kansallisen kilpailujen järjestämiseen ym pä rivuo ti ses ti. Koko on suurempi kuin Konginkankaan kyläyhdistyksen suun ni tel mas sa, sillä Äänekosken ratsastajien käyttämä Polleparkki Lau kaas sa sulki ovensa tänä vuonna. Isolle kilpailukokoiselle manee sil le syntyi selkeä tarve. Hallirakennuksen kylkeen on suunniteltu kaksikerroksinen, lämmin kah vio-/so si aa li ti la/-toi mis to ra ken nus sekä kylmää varasto- ja huol toti laa. Itse maneesi on puolilämmin tila, jonka tavoitelämpö on talvella +5 astetta. Lämmitys hoidetaan hakelämmityksenä. Maneesin pää-

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: ra ken nus ai ne on hengittävä ja eristävä betoniharkko. Kattona on liima puu palk kien varassa huopakatto. Maneesin yhteyteen ra ken netaan P-paikkoja sekä yleisölle että hevosajoneuvoille. P-paikat on suun ni tel tu lähelle Häkkiläntietä, jolloin niistä ei ole vaaraa poh ja vesi alu eel le. Sähkö- ja laajakaistakaapelit sekä vesi- ja viemäriputket kul ke vat tontin vierestä. Maneesin rakentamiseen tarvittavasta maa-alueesta on tekeillä kaup pa, joka käsitellään kaupunginhallituksessa erillisenä asiana. Maa kau pal la maneesin ja raviradan tontit nivotaan toiminnallisesti yh teen yhdeksi hevosurheilukeskukseksi. Maneesin rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua, joka on vireillä ja tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi seu raavaan kokoukseen. Maneesin ylläpitoa varten on perusteilla maneesiyhdistys, joka ke räisi maneesin käyttömaksut ja huolehtisi maneesin ylläpidosta. Yh distyk ses sä tulee olemaan eri toimijoiden edustus. Maneesi täydentää Äänekoskelta ja lähiseudulta puuttuvia har rastus mah dol li suuk sia ja yrittäjyyden edellytyksiä erityisesti hevos- ja koi ra toi min taan. Maneesi edistää lähiseudun elinvoimaa tarjoamalla uu den lai sia toiminnan mahdollisuuksia, vauhdittamalla tyhjien pien tilo jen myyntiä hevostiloiksi ja tarjoamalla turvallisen ja ym pä ri vuo tisen toimintatilan kaikille, jotka tarvitsevat rouheampaa hallitilaa. Sopi vil la varotoimilla ja käyttäjien ohjeistuksella pohjavesiriskit ovat pienet. Hankkeelle on haettavissa 70 % yleishyödyllistä investointitukea Man ner-suo men maaseudun kehittämisohjelmasta tai seu raa vas sa haussa ( ) ELY:stä. (Valmistelija va elinvoimajohtaja Sakari Aho-Pynttäri, puh ) Kaupunginjohtajan päätösehdotus esitellään kokouksessa. Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus: Kaupunginhallitus: 1) toteaa hankkeen olevan kannatettava; 2) päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi; ja

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ) edellyttää, että hankkeesta laaditaan liiketoimintasuunnitelma ja teh dään selvitys maneesia hoitavasta yhdistyksestä sään töineen mennessä. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. Sirpa Martins totesi olevansa esteellinen (yhteisöjäävi; Ääneseudun Ke hi tys Oy:n hallituksen jäsen) ja poistui kokouksesta tämän asian kä sit te lyn ja päätöksenteon ajaksi. Riikka Happo osallistui va ra jä sene nä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Maaseutumatkailun projektipäällikkö Outi Raatikainen selosti asiaa ko kouk ses sa. KH Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt maneesikiinteistölle hae tun suunnittelutarveratkaisun :ssä 311. Suun nit te lutar ve rat kai su on saanut lainvoiman. Rakennuslupa haetaan, mikäli hanke saa alustavan ra hoi tus pää töksen ELY:ltä ja kaupunki rahoittaa omarahoitusosuuden. ELY-keskuksen edustajat ovat todenneet annettujen selvitysten perus teel la, että esillä oleva maneesihanke ei vääristä kilpailua. Ympäristöviranomaiset ovat todenneet käydyissä keskusteluissa, että hanke ei vaadi ympäristölupaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajien sekä naapureiden kanssa käy dyis sä alustavissa neuvotteluissa/keskusteluissa ei ole ilmennyt es tei tä saada uutta tieliittymää, joka palvelisi paremmin maneesin käyt töä ja koko hevosurheilukeskusta. Rakennuslupaviranomainen edellyttää ennen rakennusluvan myöntä mis tä selvityksen suunnitelmissa esitetyn P0-paloluokan vaa ti mista rakenteista ym. Paloluokituksesta on käyty alan konsultin kanssa alus ta va keskustelu, jossa ei ilmennyt esteitä P0-paloluokan to teutta mi ses sa. Suunnitelma laaditaan rakennuslupahakemuksen liitteek si. Kaupunki on selvittänyt maneesin ylläpitopalveluiden kil pai lut ta mista. Selvitys on liitteenä. Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen -hankkeessa on selvitetty ma nee sin toimintoja ja mahdollisen yleishyödyllisen yhdistyksen perus ta mis ta.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Hevosurheilukeskushanke on syntynyt Konginkankaan ky lä yh dis tyksen aloitteesta. Hanke sisältyy Konginkankaan kyläsuunnitelmaan, kts. ELY keskukselle jätettävää avustushakemusta varten on laadittu liittee nä oleva projektisuunnitelma Konginkankaan monitoimimaneesi uuden hevosurheilukeskuksen sydän. (Valmistelija kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh ) Kaupunginjohtajan päätösehdotus esitellään kokouksessa. Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus: Kaupunginhallitus: 1) päättää hakea Keski-Suomen ELY-keskuksen maa seu tu yk siköl tä yleishyödyllistä investointiavustusta 70 % ma nee si hankkeen kustannuksista; ja 2) esittää valtuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä edel lyt täen, että ELY-keskus myöntää hankkeelle haettavan avus tuk sen. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. Liitteet Liite 3 Hevosurheilukeskuksen kilpailuttamisselvitys Liite 4 Projektisuunnitelma Konginkankaan monitoimimaneesista Liite 5 Hevosurheilukeskus / kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, kustannuslaskelma ja laskelmien pohjana käytetyt rakennetiedot Liite 6 Hevosurheilukeskus / pohjavesitutkimukset ja riskiarvio Liite 7 Hevosurheilukeskus / asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset sekä havainnekuvat

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Keilahallilaitteiston ja -kalusteiden hankinta 1017/ /2018 KH Äänekosken kaupunki on pyytänyt tarjouksia keilahallin laitteistosta ja keilahallikalusteiden hankinnasta päivätyllä tar jouspyyn nöl lä. Hankintamuotona oli avoin menettely. Hankinnasta on ilmoi tet tu julkisten hankintojen ilmoituspalvelussa (HILMA). Suomenkieliset tarjoukset tuli toimittaa Äänekosken kaupungille sähköi ses ti Tarjouspalvelu.fi- toimittajaportaalista viimeistään kello 14:00. Tarjouspyyntö oli jaettu kahteen erilliseen osa ko ko nai suu teen, ensimmäinen osakokonaisuus koski kei la hal lilait teis to ja ja toinen osakokonaisuus sisälsi muut keilahallin ka lusteet. Toisen osakokonaisuuden (Kalusteet) osalta tarjouspyyntöön ei saatu yhtään tarjousta, mutta ensimmäisestä osa ko ko nai suu des ta(keila hal li lait teet) tarjouksen jätti vain yksi laitetoimittaja Oy Bowling AB. Tar joa ja täytti tarjouspyynnössä esitetyt kelpoisuusvaatimukset ja oli si ten kelvollinen osallistumaan varsinaiseen tarjouskilpailuun. Määräaikaan mennessä saatu Bowling Oy AB:n tarjouksen ko konais hin ta ( euroa alv. 0%) keilahallilaitteistoista ylitti kuiten kin olennaisesti talousarviossa keilahallin laitteistoille varatut mää rä ra hat ( euroa, alv. 0%), joten hankinnassa siirryttiin neu vot te lu me net te lyyn. Hankintalaki Hankintalain 34 mahdollistaa siirtymisen neuvottelumenettelyyn seu raa vin ehdoin: "Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn myös, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä on saatu vain tarjouk sia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä, tai jos tarjouksia ei voida hy väk syä. Uutta hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neu vot telu me net te lyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät :n mukaisesti asetetut vähimmäisedellytykset ja jotka ovat edel tä väs sä menettelyssä tehneet tarjousmenettelyn muo to vaatimus ten mukaisen tarjouksen." Hyväksyttäviä tarjouksia ei ole saatu esimerkiksi silloin, kun tar joukset ylittävät käytettävissä olevat varat, tarjoajat eivät täytä asetettuja so vel tu vuu den vähimmäisedellytyksiä tai tarjotut tuotteet eivät täytä vä him mäis vaa ti muk sia tai ne eivät sovellu aiottuun käyt tö tar koi tukseen. Neuvottelumenettelyssä ei saa neuvotella alkuperäisen tar jous pyynnön mukaisista vähimmäisvaatimuksista tai vertailuperusteista. Neuvot te lu jen käyminen ei saa johtaa siihen, että hankinta muuttuu olennai ses ti muuksi kuin alun perin on ilmoitettu.

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Neuvottelujen kuluessa hankintayksikkö voi myös muuttaa tar jouspyyn töä tai neuvottelukutsua, mutta alkuperäisen HILMA-ilmoituksen tar jous pyyn nös sä esitetyistä vähimmäisvaatimuksista ja ko ko nais talou del li sen edullisuuden perusteista ei saa neuvotella. Neuvottelumenettelyn kulku siirryttäessä neuvottelumenettelyyn aikai sem mas ta avoimesta hankintamenettelystä: 1. Neuvottelukutsun lähettäminen ja neuvotteluajoista sopiminen 2. Neuvottelujen käyminen sovittuna ajankohtana. Neuvottelujen poh ja na toimivat alkuperäinen tarjouspyyntö ja tarjous. Käydyt neu vot te lut dokumentoidaan muistioon. Neuvottelukierroksia voi daan pitää yksi tai useampia. 3. Neuvottelujen päättäminen ja siitä ilmoittaminen tarjoajille. 4. Käytyjen neuvottelujen pohjalta laaditaan lopullinen tarjous pyyntö, johon tarjoajat antavat lopullisen tarjouksen, josta ei enää neu votel la. 5. Lopullisten tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen tekeminen. 6. Hankintasopimuksen tekeminen. Siirryttäessä neuvottelumenettelyyn, neuvotteluvaihetta ja sen jälkeis tä lopullisen tarjouksen jättämistä eivät koske hankintalain mukai set määräajat, ne ovat sovittavissa hankintayksikön ja tar joa jien vä lil lä. Neuvottelut Neuvottelun kohteena olivat hankittavan 8-rataisen kei la hal li kokonais uu den (keilanpystytyskoneet, keilaradat, pisteenlaskun ohjaus-jär jes tel mä, pisteenlaskujärjestelmä, varaosasarjat, tarvikkeet, tie tyt kalusteet ja hoitoaineet sekä asennukset ja koulutukset) tek niset ja toiminnalliset yksityiskohdat ja niitä koskevat vaihtoehdot tarjouk sen mukauttamiseksi määrärahoja vastaavaksi, kuitenkin siten, et tä keilahallikokonaisuus täyttää keilahallilaitteistoja koskevat kansal li set ja EU:n säännökset ja standardit sekä alkuperäisen tar jouspyyn nön mukaisen vaatimuksen keilahallilaitteistosta asen nuk sineen, ohjelmistoineen ja tarvikkeineen. Neuvottelut pidettiin klo 9:00 kaupungintalon neu vot teluhuo nees sa 218. Neuvotteluiden pää tyttyä lopullinen tarjouspyyntö jä tet tiin Cloudia järjestelmän kautta ja tarjouksen jät tä misen määräaika päättyi klo 14:00.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Oy Bowling Ab jätti tarjouspyynnössä asetettuun määräaikaan mennes sä tarjouksensa, joka täyttää lopullisen tarjouspyynnön vaa timuk set ja keilahallilaitteistoja koskevat kan sal li set ja EU:n sään nökset ja standardit sekä alkuperäisen tar jous pyyn nön mukaisen vaa timuk sen keilahallilaitteistosta asen nuk si neen, ohjelmistoineen ja tarvik kei neen. Tarjouksen kokonaishinta oli euroa alv.0% ja näin ollen talousarvioon varattu määräraha keilahallilaitteistosta riittää toteuttamaan tämän hankinnan. (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ja hankinta-asiantuntija Kati Miettinen puh ) Kaupunginhallitus: 1) hyväksyy Oy Bowling AB:n lopullisen tarjouksen euroa alv 0% kei la hal li laitteis tois ta: ja 2) valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään sitovan ti lauk sen keilahallilaitteistoista, kun hankintapäätös on saanut lain voi mai suu den. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 8 Keilahallilaitteisto ja -kalusto / alkuperäinen tarjouspyyntö, avauspöytäkirja ja tarjous Liite 9 Keilahallilaitteisto ja -kalusto / neuvotteluaineisto Liite 10 Keilahallilaitteisto ja -kalusto / lopullinen tarjouspyyntö ja tarjous

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunnan lisämäärärahaesitys vuodelle / /2017 VAPAA Äänekosken kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan vapaa-aikalautakunnalle lisämäärärahaa euroa, joista liikuntatyön menoihin kohdentui euroa. Liikuntatoimen osalta määräraha jakautui luistinratojen ja hiihtolatujen kunnossapitoon, sekä euroa liikuntatalon remontin myötä tulleisiin irtaimistohankintoihin (kuntosalilaitteet, painimatto, kiipeilyseinän varusteet, jne.). Liikuntatyön vastuualueen nettomenot ylittyivät myönnetystä lisämäärärahasta huolimatta arvion mukaan yhteensä euroa. Suurimman ylityksen suhteessa budjetoituihin menoihin aiheuttivat luistinratojen kunnossapitoon liittyvät kustannukset. Vuonna 2018 luistinradat saatiin jäädytettyä luistelukuntoon vasta alkuvuonna, mikä yleensä tapahtuu edellisen vuoden loppupuolella. Keväällä kausi jatkui yli kuukauden tavallista kauemmin. Syksyllä luistinradat saatiin hyvien keliolosuhteiden myötä luistelukuntoon jo joulukuun loppupuolella. Näin ollen kustannuspaikalle kohdentui kahden eri kauden kunnossapitokuluja huomattavasti tavallista enemmän. Lisäksi käyttöikänsä päässä olevia kaukaloita jouduttiin purkamaan ja korjaamaan vielä loppuvuonna. Nettomenot ylittyivät budjetoidusta arviolta yhteensä euroa. Äänekosken uimahallin tulot olivat arviolta euroa budjetoitua pienemmät ja menot arviolta euroa budjetoitua suuremmat. Nettomenot ylittyivät budjetoidusta arviolta yhteensä euroa. Suolahden uimahallin tulot olivat arviolta euroa budjetoitua pienemmät ja menot arviolta euroa budjetoitua pienemmät. Nettomenot ylittyivät budjetoidusta arviolta euroa. Äänemäen laskettelurinteen nettomenot ylittyivät budjetoidusta arviolta euroa. Vuoden 2018 rinteet saatiin lumetettua ja avattua vasta tammi-helmikuussa, kun taas kaudella rinteet saatiin hyvän pakkastilanteen myötä auki jo vuoden 2018 puolella. Näin ollen kahden kauden lumenteko- ja rinteenhoitokustannukset tulivat saman vuoden tuloslaskelmaan. Kulttuurityön nettomenot alittuivat arvion mukaan vuonna 2018 yhteensä euroa. Nettomenojen alitus aiheutui useista eri syistä. Kulttuurituottajan sijainen aloitti vasta elokuussa, mikä säästi vastuualueelta kahden kuukauden palkkakustannukset.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Vs. vapaa-aikajohtajan ehdotus: Kesätapahtumat saatiin tuotettua odotettua edullisimmin. Suolahtisaliin kohdistuvissa kustannuksissa säästettiin salin ollessa poissa käytöstä. Lisäksi kohdeavustuksia haettiin budjetoitua vähemmän. Liikuntatyön vastuualueen ylityksestä euroa voidaan kattaa kulttuurityön vastuualueelta. (valmistelija vs.vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, puh ) Vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1) kulttuurityön vastuualueelta siirretään euron määräraha liikuntatyön vastuualueelle ja että 2) kaupunginhallitus ja edelleen kaupunginvaltuusto myöntää liikuntatyön vastuualueelle euron lisämäärärahan. Päätös: Hyväksyttiin. KH Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) siirtää kulttuurityön vastuualueelta euron määrärahan liikuntatyön vastuualueelle; ja 2) myöntää vapaa-aikalautakunnalle liikuntatyön vastuualueelle euron lisämäärärahan. Päätös: Hyväksyttiin.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetustoimen muu rahoitus vuonna / /2019 KH Valtionvarainministeriö on vahvistanut vuonna 2019 maksettavan pe rus pal ve lui den valtionosuuden, verotulotasauksen ja pe rus opetuk sen kotikuntakorvauksen. Valtionosuuden määräksi on vah vis tettu 37,979 milj. euroa ja verotulotasaukseksi 5,206 milj. euroa eli perus pal ve lu jen valtionosuus on yhteensä 43,185 milj. euroa. Val tionosuu den tilityksessä kuitataan lisäksi kuntien väliset perusopetuksen ko ti kun ta kor vauk set, joiden määräksi Äänekosken kaupungin osalta on vahvistettu nettomääräisesti euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Yhdistettyyn maksatukseen sisältyvät valtiovarainministeriön myöntä mä kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja kotikuntakorvaukset se kä opetus ja kulttuuriministeriön myöntämä opetus- ja kult tuu ri toimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä an ne tus sa laissa tarkoitettu rahoitus, jonka määräksi Äänekosken kau pun gin osalta on vahvistettu 1,077 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2018 maksatuksen yhteismäärä on 42,021 milj. euroa. Kunnalla on peruspalveluiden valtionosuuslain 64 :n perusteella oikeus tehdä päätöksen johdosta oikaisuvaatimus val tion va rain mi niste riöl le kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valtionosuuslaskelma, verotulotasaus ja kotikuntakorvaukset on tarkas tet tu käytettävissä olevin tiedoin, eikä niissä tai laskelmissa ole ha vait tu virheitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt hallinnonalansa val tionosuuk sis ta oman erillisen päätöksensä. Tämä päätös on tarkastettu käy tet tä vis sä olevin tiedoin, eikä niissä tai laskelmissa ole havaittu vir hei tä. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksestä voidaan hakea oi kai sua kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa valtion osuuk siin on budjetoitu euroa vuodelle Yllä vah vis te tun päätöksen mukaisesti Äänekosken kaupunki saa valtion osuuk sia yhteensä euroa. Kotikuntakorvaukset on bud je toi tu kasvun ja oppimisen toimialalle ja niiden nettovaikutus mak sa tuk seen on euroa. (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginhallitus: 1) merkitsee valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset tietoonsa saatetuksi;

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus ) päättää, ettei se hae oikaisuja annettuihin päätöksiin; ja 3) esittää kaupunginvaltuustolle, että vuo den 2019 talousarvion valtionosuuksia lisätään euroa. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 11 Päätös 2019 / Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille Liite 12 Päätös kuntien kotikuntakorvauksen perusosasta 2019

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kotakennään asemakaava II 860/ /2017 KH Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on edennyt to teu tusvai hee seen. Äänekosken uuden sisääntuloliittymän itäpuolelle si joittu va asemakaavahanke (Kotakennään asemakaava I) on saanut lain voi man kesällä Asemakaavoitusta jatketaan tässä yh teydes sä noin 50 hehtaarin alueelle uuden valtatielinjauksen län si puolel le. Asemakaavasuunnittelun kohteeksi tuleva alue on osoitettu Ää nekos ken kaupunginvaltuuston hyväksymässä Kotakennään alu een kehittämissuunnitelmassa ja hyväksytyssä Ää nekos ki 2030 osayleiskaavassa toiminta-alueeksi yrityksille ja työ paikoil le. Alueen länsiosaan on tarkoitus suunnitella myös pienehkö Kuh na mo-jär ven rantaan rajoittuva omakotitaloalue. Kotakennään II alueelle on tarkoitus muodostaa logistisesti erinomai sel le paikalle elinkeinotoimintaa tukevaa tonttitarjontaa, jossa toi min nan laatuun ja rakennetun ympäristön kaupunkikuvalliseen ilmee seen kiinnitetään läheisen valtatien varren sijainnista johtuen eri tyis tä huomiota. Merkittävälle työpaikkojen aluelle voidaan tehdä alue va rauk sia myös suuria tilatarpeita vaativalle yritystoiminnalle. Alu een suunnittelussa ja toteutuksessa hyö dyn ne tään kaavoituksen avul la alueen maisema- ja ympäristötekijät mm. Kuhnamon rantaan sijoittuva Kuskallio. Kulku suunnittelualueelle tapahtuu rakenteilla olevan moottoritien sisään tu lo ram pin päästä, josta on myös suora moottoritien alittava kul ku yh teys Äänekosken keskustaan. Alueelta on erinomaiset yh teydet sekä ulkoiseen tieverkkoon että kaupungin sisäiseen ka tu verkkoon. Kotakennään asemakaava II:n alueelle laaditaan luonnosvaiheessa kak si vaihtoehtoista kaavaratkaisua, jotka poikkeavat toisistaan mm. ka tu ver kon ja rakennusmassojen sijoittumisen puolesta. Kaa va luonnok set asetetaan nähtäville vuoden 2018 keväällä. Syksyllä 2018 eh do tus vai hees sa valitaan lopullinen asemakaavaksi kehitettävä ratkai su. Ajoituksen osalta kaavoituksella pyritään luomaan edellytykset Ko taken nään II-alueen maankäytön toteuttamiselle siten, että alueen kun nal lis tek nii kan rakentaminen voisi alkaa uuden VT4-linjauksen avaa mi sen aikoihin v Tavoitteellinen aikataulu tonttien luo vutuk sen alkamiselle on vuosi 2019 ja/tai 2020.

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaavamuutoksen vireilletulon yhteydessä julkaistaan osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel ma. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää laittaa vireille asemakaavan laatimisen nimel lä Kotakennään asemakaava II. Päätös: KH Hyväksyttiin. Kotakennään asemakaava II:n alueelle on laadittu kaksi vaih to ehtois ta asemakaavaluonnosta, joissa Äänekosken uuden si sään tu loliit ty män yhteyteen esitetään sijoitettavaksi merkittävä työ paikka-alue ja pienimuotoinen etelässä Kuhnamon rantaan tukeutuva asun to alue. Kaava-alue rajautuu itäpuolella keväällä 2019 val mis tuvaan moottoriliikennetiehen (VT4) ja pohjoisessa rajana on rautatie, jon ka pohjoispuolella sijaitsee Koukkuniemen teollisuusalue. Vaihtoehdot VE1 ja VE2 poikkeavat toisistaan lähinnä TY-5 - merkin näl lä osoitettujen työpaikka-alueiden suunnittelun osalta: kort te lialuei den rajaukset, tonttikoot ja katuverkko perustuvat erilaisiin ratkai sui hin. Pienempien työpaikoille osoi tet tu jen kortteleiden sekä asun to alu een osalta vaihtoehdot ovat pit käl ti toistensa kaltaiset. Kon sult ti na hankkeessa on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Vaihtoehto 1 on runsaan 17 hehtaarin laajuisen työpaikka-alueen osal ta "perinteisempi" asemakaava: erikokoiset TY-5 - merkinnällä kaa voi te tut tontit sijoittuvat voimalinjaa seuraavaksi suunnitellun kadun varrelle. Katua pitkin järjestyy kulkuyhteys alueen keskellä si jaitse val le sähköasemalla (ET). Kulkuyhteyttä on mahdollista jatkaa suun nit te lu alu een luoteispuolelle, jolloin asemakaava-alueen ja Nalkin sal men vä li sen asutuksen liikenne välttyisi käyttämästä rautatien ta so yli tys tä Kouk ku nie mes sä. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille suun nitel tu jen tonttien koot ovat VE1:ssä noin 4500 m2-2 ha. Vaihtoehto 2:ssa noin 20 hehtaarin TY-5 - alue on suunniteltu laa joja tilatarpeita vaativalle yritystoiminnalle: alueen halki kulkeva voi malin ja jää tonteille rasitteeksi eikä muutoin yhtenäiselle korttelialueelle suun ni tel la erillistä katuverkkoa. Sähköasema liitetään katuverkkoon ra sit tee na järjestettävän ajoyhteyden kautta. Kulkuyhteys Nal kin salmen suunnan alueelle järjestetään tässä vaihtoehdossa asun to alueen katuyhteyttä jatkamalla.

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: TY-5 - alueelle voidaan VE2:ssa lohkoa yritysten tarpeiden mukaan usei ta esim. noin 2-10 hehtaarin tontteja. TY-5 - kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,35, jonka mukaan alueen rakennusoikeudeksi muodostuu VE1:s sä noin k-m2 ja VE2:ssa k-m2. Molemmissa vaihtoehdoissa sijoittuu moottoriliikennetien uuden sillan tuntumaan kaksi KTY-1 - korttelia, joille voi sijoittua teol li suus raken nus ten lisäksi liike- ja toimistorakentamista. Korttelit rajautuvat Kuh na mon rantapuistoon ja niiltä avautuu esteetön järvinäköala Kuh na mon yli Tärttävuoren suuntaan. Kahden kaksikerroksisen KTY-1 - korttelin rakennusoikeus on yhteensä noin k-m2. Alueen länsiosaan on suunniteltu 21 tontin pientaloalue, jolle si joittuu 11 omarantaista tonttia Kuhnamon rantaan. Lounaaseen avau tuvien rantatonttien koot ovat noin m2. Asuntoalueelle on suunniteltu kevyen liikenteen yhteys sekä ka tuver kon kautta että rantapuistoa seuraten. Moottoriliikennetien sillan alit se johdetaan kevyen liikenteen väylä Kuskalliolle, jonka kohdalle on kaavoitettu noin 6 hehtaarin laajuinen lähivirkistysalue (VL). Kuskal li on länsiosassa väylä liittyy asuntoalueen katuverkkoon, johon on teh ty aluevaraus jalankulku- ja polkupyörätien toteuttamiseen. Molemmat kaavaluonnokset asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuu le mis ta varten. Syksyllä uuden pohjakartan valmistumisen jälkeen laaditaan kaavaehdotus virallista nähtävillepanoa varten. Tavoi te ai ka tau lu kaavaehdotuksen hyväksymiselle on loppuvuosi 2018 / alkuvuosi (valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus: 1) hyväksyy, että Kotakennään asemakaava II:n val mis te lu vaiheen kuu le mi nen suoritetaan päivätyn kartan pe rusteel la; 2) oikeuttaa kaavoituspäällikön hyväksymään kaavaluonnoksiin teh tä vät teknisluonteiset tarkistukset ennen luonnosten näh tävil leaset ta mis ta, ja 3) pyytää luonnoksesta lausunnot Liikennevirastolta, Kes ki- Suo men ELY-kes kuk sel ta, Keski-Suomen liitolta, Elenia Oy:ltä,

29 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ää ne kos ken Ener gia Oy:ltä, Äänekosken yrittäjät ry:ltä sekä tek ni sel tä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Päätös: KH Hyväksyttiin. Valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty Lii kenne vi ras to ei ole katsonut tarpeelliseksi antaa luonnoksista lausuntoa, muut lausunnot on kaupungille toimitettu. Mielipiteitä luonnoksista ei ole jätetty nähtävilläoloajan kuluessa. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaavasuunnittelua on jatket tu samanaikaisesti katu- ja vesihuollon yleissuunnittelun (kon sultti na Ramboll) kanssa. Yhteensovittamalla eri suunnittelutasot py ritään luomaan edellytykset alueen nopealle toteuttamiselle kaa va ehdo tuk sen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Ehdotusvaiheessa suunnittelualuetta esitetään supistettavaksi siten, et tä moottoriliikennetien länsipuolisen kiertoliittymän ja uuden Kuhna mon ylittävän sillan välinen ranta-alue jätetään tässä vaiheessa kaa voit ta mat ta. Alueelle on tarkoituksenmukaista laatia asemakaava sen jälkeen, kun Kotakennääntie on otettu käyttöön katualueena. Eril li sen asemakaavan laatimisen yhteydessä tutkitaan tarkemmin Ko ta ken nään tien katualueen aluevaraustarve ja liittymien muo dos tamis mah dol li suus Kotakennääntielle kadun ja Kuhnamon väliin luonnos vai hees sa suunnitelluilta tonteilta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 44 ha. Kennäs ja työpaikka-alue Kaavaehdotus perustuu luonnosvaiheen vaihtoehdon 1 runkoon: alu een keskiosaan sijoittuu voimalinjaa seuraileva työpaikka-alueen pää ka tu (Kennäs), johon Kuhnamon rannan asuntoalueelle johtava asun to ka tu (Kota) liittyy. Kennäs - katu liittyy suoraan uuteen mootto ri lii ken ne tie hen Äänekosken eritasoliittymän länsipuoleisen kier toliit ty män välityksellä. Liittyminen sekä ulkoiseen tieverkkoon (VT4) et tä kaupungin katuverkkoon (Kotakennääntie) on erinomainen. Kennäs - kadulle on suunniteltu moottoriliikennetien kiertoliittymästä uu si linjaus, mikä pienentää katualueen täyttömassojen tarvetta luon nos vai hee seen verrattuna. Katua on mahdollista tu le vai suu dessa jatkaa kaava-alueen luoteispuoliselle alueelle, jolloin voitaisiin pois taa Koukkuniemen työpaikka-alueella sijaitseva rautatien tasoristeys. Pääkadun varteen on suunniteltu erillinen kevyen lii kenteen väy lä.

30 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Moottoriliikennetien ja Kennäs - kadun välinen noin 17 hehtaarin työpaik ka-alue (kortteli 2206) on kaavoitettu pääosiltaan T-5 - mer kinnäl lä teol li suus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoit taa ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamatonta toimintaa. Tonteille saa raken taa myös pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja 20 % ra ken ne tus ta kerrosalasta. Moottoriliikennetielle avautuvaan kortte liin 2206 on ohjeellisen tonttijaon mukaan mahdollista sijoittaa erityi ses ti kook kai ta yritysten toimitiloja. Kiertoliittymän läheisyyteen on esitetty KP-2 - merkinnällä liike- ja toi mis to ra ken nus ten, palveluiden sekä ympäristöhäiriöitä ai heut tamat to mien teol li suus ra ken nus ten korttelialue, jolle voi sijoittaa myös polt to ai neen ja ke lu pis teen. Kulku KP-2 - tontille tapahtuu moot to ri liiken ne tien ra ken ta mi sen yhteydessä toteutetun olemassa olevalle säh kö ase mal le joh ta van tieyhteyden kautta. Toinen KP-2 - tontti ilman polttoaineenjakelumahdollisuutta on kaavoitettu samalle kohdal le Kuhnamon rannan puolelle. Tonteille ei saa si joit taa päi vit täista va ra kau pan myymälätiloja eikä niillä sallita avointa varastointia. Kennäs - kadun länsipuolinen T-5 - alue (pinta-ala noin 2 ha) so veltuu erityisesti pienempiä toimitiloja (esim k-m2) tar vitse vil le yrityksille erikseen laadittavan tonttijaon ratkaistessa tont tikoh tai set rakennusoikeudet. Samaan kortteliin Kennäs - ja Kota - ka tu jen liittymään on suunniteltu aluevaraus lämpökeskukselle (ET). Kennäs - kadun päässä on lisäksi vajaan hehtaarin suuruinen T-5 - kort te li. T-5 - alueiden yhteinen pinta-ala asemakaavaehdotuksessa on noin 20 ha. Kota ja asuntoalue Kota - katu on suunniteltu pussikaduksi, jonka varrelle sijoittuu 12 oma ran tais ta ja 10 sisämaan pientalotonttia. Kadun alkupää on tarkoi tus toteuttaa bulevardityyppisesti yksisuuntaisina ajoratoina, joita kes kel lä erottaa istutuskaista / puurivi. Myös Kota - kadun varrella on alue va raus erilliselle kevyen liikenteen väylälle, joka sijoittuu asuintont tien kohdalla maasto-olosuhteista johtuen ylärinteen puolelle. Rantatonteille on mahdollista saunan rakentaminen Kuhnamon veden pin nan korkeusvaihtelusta riippuen noin metrin etäi syydel le rantaviivasta. Rantatonttien koko on noin m2 si sämaan tonttien tonttikoon ollessa noin m2. Kevyen liikenteen yhteydet asuntoalueelta keskustan suuntaan muo dos tu vat monipuolisiksi: katuverkon väylästön lisäksi on suun nitel tu Kuhnamon rantaan nykyiseen polkuverkostoon perustuva raitti

31 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: suo si tun Kuskallion virkistyskohteen kaut ta uuden VT4:n sillan alitse Ko ta ken näs I - alueelle, mis sä väylä liittyy kaupungin olemassa olevaan kevyen liikenteen ver kos toon. Viheralueet Jylhän ja jyrkkärantaisen Kuskallion näköalapaikan ympäristöön on kaa voi tet tu noin kuuden hehtaarin suuruinen Kuskallionpuisto, missä virkistysalueelle sijoittuu nä kö ala pai kan lisäksi mm. Kota - kadun asun to alu een leikkipaikka ja hu le ve sien viivytystä varten varattu alue. Kota - kadun ja työ paik ka-alu een välinen lähivirkistysalue on ni met ty Kotapuistoksi. (Valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus: 1) hyväksyy päivätyn kaavoittajan vastineen val mis telu vai heen kuulemisen yhteydessä saadusta palautteesta; 2) hyväksyy, että Kotakennään asemakaava II:n eh do tus vai heen kuu le mi nen suoritetaan päivätyn kartan pe rus teel la; 3) oikeuttaa kaavoituspäällikön hyväksymään kaa va eh do tuk seen teh tä vät teknisluonteiset tarkistukset ennen ehdotuksen näh tävil leaset ta mis ta, ja 4) pyytää ehdotuksesta lausunnot Keski-Suomen ELY-kes kuk selta, Elenia Oy:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Äänekosken yrittä jät ry:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kunnal ta. Päätös: Hyväksyttiin. KH Ehdotusvaiheen kuuleminen on järjestetty Asema kaa va eh do tuk ses ta on saatu pyydetyt lausunnot, näh tä vil lä oloajan kuluessa ei kaupungille ole toimitettu ehdotuksesta muis tu tuksia. Kaavoittajan vastine annettuihin lausuntoihin on kaavaselostuksen liit tee nä. Lausuntojen perusteella esitetään nähtävilläolleeseen kaava eh do tus kart taan tehtäväksi seuraavat tarkistukset:

32 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus voimalinjan vaara-aluetta koskevan merkinnän va poistaminen ja koko voimajohtoalueen osoittaminen va-1 merkinnällä va-1 - merkinnän täsmentäminen: "Alueelle ei saa sijoittaa raken nuk sia tai rakenteita, eikä aluetta saa käyttää varastointiin tai las tauk seen. Aluetta saa käyttää hulevesien viivytykseen ja käsittelyyn joh don haltijan hyväksymällä tavalla. Kaikista alueelle kohdistuvista toi men pi teis tä on pyydettävä lausunto johdon haltijalta." hulevesimääräyksen täsmentäminen koskemaan KP-2-, T-5- ja ET-korttelialueita toisen liittymän rakentamismahdollisuuden osoittaminen tontin (KP-2) länsireunaan Kennäs -kadulle. ohjeellisen leikkialuevarauksen (le) lisääminen erillispientalojen kort te lei den 2210 ja 2212 väliselle lähivirkistysalueelle (VL) ja kort te lin 2210 viereisen le-alueen muokkaaminen pallokentän muotoiseksi va-1 - merkinnän poistaminen ET-alueelta Kaupunginjohtajan ehdotus: Lisäksi kaavaselostukseen on tehty teknisluonteisia tarkistuksia ja täydennyksiä. Tarkistusten johdosta kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uu delleen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n perusteella: muutok sia ei ole katsottava olennaisiksi. (Valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväk syy päivätyn ehdotuksen Kotakennään asemakaava II:ksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 13 Kotakennään asemakaava II, kaava-aineisto

33 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Keskuskadun ympäristön asemakaavan muutos 129/ /2019 KH Vuonna 2012 on ollut luonnoksena nähtävillä Liikuntapuiston asema kaa van muutos -niminen kaava, joka käsitti varsinaisen lii kun tapuis ton alueen lisäksi mm. noin 180 pientalotonttia sekä muu ta mia ker ros ta lo tont te ja Römminkadun eteläpuoleisella alueella. Al ku pe räinen kaavahanke on sittemmin jaettu kahteen osaan siten, et tä liikun ta puis ton alueen ja varsinaisten tonttialueiden kaa va muu tok set kä si tel lään erillisinä kaavoina. Liikuntapuiston asemakaavan muu tos on ollut uudelleen nähtävillä luonnoksena tammikuussa Keskuskadun ympäristön asemakaavan muutosalue käsittää lii kunta puis ton eteläpuolisen rakennetun alueen, joka etelässä rajoittuu Huu han perhepuistoon ja Rautatienkatuun. Kaavamuutos on saa tettu vireille Kaavoituskatsaus 2019 hyväksymisen yhteydessä kau pungin hal li tuk ses sa Tuossa yhteydessä kaavamuutosaluetta on laajennettu koskemaan myös yhtä kerrostalotonttia Jär ve län kadul la ja ns. kaupunginvarikon aluetta Keskuskadun varrella. Alueella voimassa oleva asemakaava koostuu lukuisista eri aikoina laa di tuis ta kaavoista, joista vanhimmat ovat 1960-luvun lopulta. Äänekoski 2030 osayleiskaavassa pääosa suunnittelualueesta on kaa voi tet tu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla on merkintä kaupun ki ku val li ses ti arvokas alue / arvokas rakennettu ympäristö. Mer kin nän mukaan "Asemakaavaa laadittaessa ja alueen maan käyttöä suun ni tel taes sa on varmistettava kaupunkikuvallisten ja his to riallis ten arvojen ja suojeltavien rakennusten säilyminen. Uudis- ja korjaus ra ken ta mi nen tulee sopeuttaa omaleimaisen ja ra ken nus pe riteel tään arvokkaan alueen rakennusperinteeseen. Rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusviranomaisen hyväksymää pakottavaa syy tä. Ennen rakentamista ja sen ympäristöä merkittävästi muut taviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata ti laisuus lausunnon antamiseen." Vanha paloasema on merkitty osayleis kaa vas sa suojeltavaksi rakennukseksi. Asemakaavaluonnoksessa kaikki katuvarsittain hyvin yhtenäisellä ta val la rakennetut omakotitalojen korttelit on kaavoitettu AO-mer kinnäl lä erillispientalojen korttelialueiksi. Rakennustapaa ohjataan kaava mää räyk sel lä, jonka mukaan uudis- ja korjausrakentamisessa tulee noudattaa alueen rakennuskannan ominaispiirteitä rakennusten si jain nin, ker ros lu vun, mittasuhteiden ja kattomuodon sekä julkisivun ma te ri aa lin, vä ri tyk sen ja jäsentelyn osalta. Myös asuinrakennusten sijoittuminen alueelle tyypilliseen tapaan samaan lin jaan katua vastaan on todettu kaavamääräyksessä. Ta lous-

34 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: ra ken nuk set - joihin saa sijoittaa autotallin, saunan, varaston tai työti laa asu mis ta häiritsemätöntä toimintaa varten - ohjataan kaavassa si joi tet ta vik si tontin takaosaan. Ta lous ra ken nus ten runkoleveys ei saa ylittää 6 metriä: asuin ra ken nuk sen tulee olla pientaloalueella ton tin käyttöä hallitseva rakennus. Varikon alue on kaavoitettu varastorakennusten alueeksi, jolle saa si joit taa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta toimintaa.tontille voi sijoit taa myös pääkäyttötarkoitusta palvelevia liike- ja toimistotiloja. Ää ne kos ki 2030 osayleiskaavassa varikon maankäytöksi on esitetty asu mis ta ja yleisiä toimintoja, mutta tämänhetkisen näkemyksen mu kaan alueella ei ole toistaiseksi kysyntää osayleiskaavan mu kaisel le ratkaisulle. Vanhan paloaseman tonttia esitetään asemakaavassa yleisten raken nus ten korttelialueeksi ja paloasemarakennusta suojeltavaksi: ky sees sä on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta ar vokas rakennus. (Valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus: 1) hyväksyy, että Keskuskadun ympäristön ase ma kaa van muu toksen valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään päi vätyn kartan perusteella; 2) päättää pyytää kaavaluonnoksesta lau sun not Kes ki-suo men museolta, Äänekosken Energia Oy:ltä se kä ym pä ris tö lau ta kunnal ta ja tekniseltä lautakunnalta; ja 3) valtuuttaa kaavoituspäällikön hyväksymään kaavaluonnokseen tehtävät teknisluonteiset tarkistukset ennen luonnoksen nähtävilleasettamista. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 14 Keskuskadun ympäristön asemakaavan muutos, kaava-aineisto

35 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Omakotitonttien myyntihinnat 130/ /2019 KH Yleistä Äänekosken kaupunki on määritellyt omistamiensa tonttien hinnat vuon na 2014, jolloin uuden kunnan muodostamisen yhteydessä pää tet tyä hinnoittelua nostettiin kaikkien käyttötarkoitusmuotojen osal ta. Pitkän aikaa voimassa olleen vyöhykehinnoittelun lisäksi kaupun gil la on asemakaavamuutosten yhteydessä määriteltyjä hin noitte lu ja sekä lukuisia yksittäisiä erikoishinnoiteltuja tontteja. Vuonna 2018 kaupunki toteutti rakentamattomia omakotitontteja kos ke neen tonttikampanjan, jonka aikana tontteja myytiin mää rä aikai ses ti listahintaa edullisemmin. Tonttikampanjasta saatujen myönteis ten kokemusten perusteella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi alen taa kaupungin omakotitonttien hintoja. Maapolitiikassa yleisesti käytössä olevan periaatteen mukaisesti tont tien myynnistä saatavilla tuloilla tulisi pystyä kattamaan alueen ra ken ta mi ses ta aiheutuvat kulut kokonaan tai ainakin pääosiltaan. Pe ri aat tees ta on monessa kunnassa jouduttu luopumaan mm. en nakoi tua heikomman tonttikysynnän johdosta. Tavoitteeksi Äänekosken omakotitonttien hinnoittelussa asetetaan eri tyi sen kilpailukykyiset hinnat lähiseutujen muuhun tonttitarjontaan näh den, hinnoittelun selkeys sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteu tu mi nen. Yhdenvertaisuusperiaate korostuu erityisesti kalliimpien tont tien tapauksissa, missä joudutaan harkitsemaan ra ken ta mat tomien tonttien hinnoittelua normaalihintaan ostetun rakennetun tontin lä hi alu eel la. Vuokratontit Vuokratonttien osalta tilanne on vastaava: mikäli "kalliin" vuok ra tontin alueella tonttihintoja lasketaan, on vuokratontille rakentaneella mah dol li suus ostaa tontti edullisemmalla hinnalla kuin naapuritontit on aikoinaan myyty. Omakotitonttien hinnoittelupäätös vaikuttaa automaattisesti myös vuok ra tont tien haltijoiden - vajaat 600 vuokratonttia - mah dol li suuksiin ostaa tontti uudella hinnalla: vuokrasopimuksissa on aina mainin ta, että tontti voidaan ostaa kaupungin määrittelemällä hinnalla. Omakotitonttien hinnan alentamisen vaikutusta vuokratonttien lu nasta mi seen nykyistä halvemmalla hinnalla on vaikea arvioida. Vuon na 2007 uuden kunnan muodostamisen yhteydessä vuokralaisilla oli

36 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus mää rä ajan kuluessa mahdollisuus ostaa vuokratontti ennen hin ta tason nos ta mis ta. Tuolloin 53 vuokratonttia myytiin "van hal la" hinnalla. Vuonna 2017 Äänekosken kaupungilla oli vuokralle annettuja omako ti tont te ja 586 kpl, joista vuokratuloja saatiin kaikkiaan euroa. Kaupungin tontinvuokratulot vuonna 2017 olivat yhteensä euroa. Tontinvuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin jolloin in dek si vaikut taa pitkällä aikavälilllä tontinvuokria korottaen. Esi mer kik si vuonna 2007 solmitun tontinvuokrasopimuksen perusvuokra on nous sut 10 vuodessa noin 17 prosenttia. Nykyisin sopimukset tehdään 50 vuodeksi mahdollisuudella, että ton tin voi milloin tahansa ostaa omaksi sen jälkeen kun ra ken ta misvel voi te on täytetty. Äänekoskella omakotitontin keskivuokra on noin 350 euroa ja vuokrat jakaantuvat seuraavasti: alle 100 euroa 41 kpl euroa 233 kpl euroa 73 kpl euroa 64 kpl euroa 36 kpl euroa 48 kpl euroa 38 kpl euroa 17 kpl euroa 7 kpl euroa 3 kpl yli 1000 euroa 26 kpl Maankäyttöpalvelut on laskenut, että jos kaikki nykyiset ton tin vuokra so pi muk set ovat voimassa sopimuskautensa loppuun, saa kaupun ki vuokratuloja yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa (ilman että elin kus tan nusidek siä huomoidaan). Oheiseen laskelmaan on otettu esimerkinomaisesti 11 tonttia Ää nekos ken ja Suolahden taajamissa:

37 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Omakotitonttien hintojen alennuksella ja päätökseen liittyvällä vuokra tont tien ostohintojen ylei sel lä alentamisella saattaa olla merkittäviä ta lou del li sia vai ku tuk sia: esimerkiksi 11 vuokratontin myyminen puoleen hintaan olisi ai heut ta mas sa noin euron saamatta jäävät vuokratulot. Toisaalta mahdollisesti kasvavat tontinmyyntitulot voi vat kompensoida vuokratuottoalenemaa ja talousvaikutusta varsin kin, jos hintojen tarkistamisella on vaikutusta tulomuuton li sään tymi seen. Hinnoittelun vaihtoehdot Maankäyttöpalvelut on valmistellut omakotitonttien hintojen alen tami ses ta kaksi vaihtoehtoa: - VE A > tonttien hintoja alennetaan harkinnan mukaan 0-50 % - VE B > kaikkien tonttien hintoja alennetaan % Vaihtoehdossa A tonttien hinnat on määritelty painottaen keskustan lä hei syyt tä, tonttikysyntää, yhdenvertaisuusperiaatetta ja hinnoittelun sel keyt tä. Hinnat pysyisivät ennallaan Äänekosken keskustan alueel la ja Äänejärven rantavyöhykkeellä (20 /m2) sekä Mörtissä Keite leen rannalla (60000 /tontti). Äänekoskella vyöhykehintoja las kettai siin %, minkä lisäksi myynnissä olisi Ääneniemen alueella muu ta ma tontti hintaan 3000 ja Suolahdessa Lehtorinteen alueen rantatontit maksaisivat (alen nus 22 %) vyöhykehintojen alennuksen ollessa eri puolilla asema kaa va-aluet ta %. Paatelan, Paadentaipaleen ja Leh to rinteen alueilla olisi lisäksi tarjolla erikseen hinnoiteltuja tontteja hintaan 4000, 8000 ja Sumiaisissa ja Konginkankaalla vyöhykehinnaksi esitetään 1 /m2 (ny kyi sin 2 /m2) ja lisäalueen hinnaksi 2 /m2 (nykyisin 3,5 /m2). Su mi ais ten Kukkoniemessä rantatontit maksaisivat (ny kyisin ) ja sisämaan tonttien hinnat olisivat 4000 ja (ny kyi sin 5000, ja ).

38 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Hallintojohtajan ehdotus: Vaihtoehdossa B kaikkien tonttien alennusprosentti nykyisistä hinnois ta on vähintään 30. Tällöin alennettu hinta johdettaisiin eri ai koina tehdyistä päätöksistä ja esimerkiksi Äänekosken ase ma kaava-alu eel la olisi kuuden eri hintavyöhykkeen lisäksi 15 yksilöllisesti hin noi tel tua tonttia (vaihteluväli ). Suolahdessa Lehtorinteen rantatontin hinta olisi ja myös Suo lah den asemakaava-alueen vyöhykehinnat olisivat hieman edulli sem mat kuin vaihtoehdossa A. Hinnoitteluperusteesta johtuen tarjol la olisi huomattavan paljon erikseen hinnoiteltuja tonttialueita hinta luo kis sa /tontti. Sumiaisissa ja Konginkankaalla vyöhykehinta olisi 1,4 /m2 ja li sämaa maksaisi 2,4 /m2. Kukkoniemen rantatontin hinta olisi Lisäksi Sumiaisissa olisi 7 tonttialuetta, joissa tontin hinta olisi Haja-asutusalueiden tonttien hinnanmäärittelyn perustaksi maankäyt tö esit tää 30 %:n alennusta nykyisiin hintoihin, jolloin esimerkiksi Mäm men ja Hietaman alueilla omakotitontin hinta olisi ja Pa ran ta las sa Syvälahden ja Vihijärven tontit esitetään myytä väk si naa pu reil le lisämaaksi nykyisillä hinnoilla. Maankäyttöpalvelut esittää, että asemakaava-alueiden oma ko ti tonttien hinnat määriteltäisiin VE A:n mukaisesti. Menetelmä toteuttaisi VE B:tä paremmin yhdenvertaisuusperiaatteen eri aikoina laadittujen kaup pa kir jo jen ja vuokrasopimusten osalta ja olisi johtamassa yk sinker tai seen ja selkeään hinnoitteluun: selvästi vähemmän erikseen hin no tel tu ja tontteja ja tonttialueita kuin VE B:ssä. Tonttitalouden ja -va ran non kannalta VE A korostaa arvokkaiden, yleensä rannan lähei syy des sä sijaitsevien tonttien merkitystä. Vaihtoehtojen A ja B hinnoittelukartat on liitteenä. Kartoista on poistet tu alueet, missä ei ole rakentamattomia tai vuokratontteja (Rot kola ja Laajalahti). Mörtissä Mörtinrannan lisämaan hinnoittelu (KH ) jää edelleen voimaan. (Valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ja tonttipäällikkö Pet ri Konttimäki, puh ) Kaupunginhallitus: 1) päättää, että Äänekosken kaupungin omistamien ja myytävänä ole vien omakotitonttien myyntihinnat määräytyvät edellä esit tely teks tis sä ja liitteessä tarkoitetun vaihtoehto A:n mukaan;

39 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus ) päättää, että edellä kohdassa 1 päätetyt myyntihinnat ovat voimas sa lukien toistaiseksi; ja 3) kumoaa kaupungin viranomaisten aiemmin tekemät oma ko titont tien myyntihintoja koskevat päätökset pois lukien kau pungin hal li tuk sen (25 ) tekemän päätöksen Mör tin rannan lisäalueiden myyntihin noista. Päätös: Hyväksyttiin. Rolf Nyholm, Matti Tuononen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (osallisuusjäävi; kaupungin vuokratontin haltijat) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Liitteet Liite 15 Omakotitonttien hinnoittelukartat

40 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Määräalan myyminen tilasta yritystontiksi 121/ /2019 KH Haapasora Oy haluaisi ostaa kaupungilta noin 5 hehtaarin suuruisen alu een tilasta Aittolahti Alue soveltuisi yli 20 metrin kor keus eros ta johtuen hyvin maa-ainesten läjitysalueeksi. Kor keuseros ta johtuen alue soveltuu tällä hetkellä huonosti ra ken ta mi seen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Haapasora Oy tarjoaa alueen maapohjasta euroa. Yhtiö kunnos taa ja jatkaa kustannuksellaan nykyisen yksityistien määräalalle saak ka. Yhtiö osoittaa myös kaupungin käyttöön varastoalueen risuil le ja hakkuutähteille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on arvioinut alueen met sä ta loudel li sek si arvoksi puustoineen ja maapohjineen euroa. Maankäyttöpalvelut esittää, että määräala myydään Haapasora Oy:lle ilman puustoa euron kauppahinnalla. Kaupunki poistaa alueen puuston kauppakirjan allekirjoittamisen jäl keen. Puuston myyn nis tä on arvioitu saatavan euroa eli kau pun ki saisi määrä alas ta kaikkineen noin euroa. (Valmistelija tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh ) Äänekosken kaupunki myy Haapasora Oy:lle noin 5 hehtaarin määrä alan tilasta euron kauppahintaan. Puusto jää kaupungille. Kiinteistökaupasta laaditaan esisopimus, joka on voimassa enintään 4 vuotta. Varsinainen kauppakirja allekirjoitetaan sitten kun Haa paso ra Oy on saanut lainvoimaisen ympäristöluvan maa-ainesten läjittämiseen. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 16 Määräalan myyminen tilasta yritystontiksi, kartta

41 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Määräalan myyminen tilasta lisäalueeksi omakotitonttiin 120/ /2019 KH Kiinteistön omistaja haluaisi ostaa Niemeläntien varrella sijaitsevan ra ken nus paik kan sa lisäalueeksi Äänekoski osayleiskaavassa osoitetun alu een kaupungilta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Alueen pinta-ala on noin 900 m 2 ja se on pääosin ase ma kaa voit tama ton ta aluetta. Akanniemen asemakaava-alueen lähivirkistysalue kos kee osittain myytävää aluetta, joten tältä osin on asemakaava muu tet ta va tulevaisuudessa. Kauppahintarekisterin mukaan asuinpientalotonttien ra ken nus paikkko jen myyntihinta on ollut 2000-luvulla lähialueella e/m 2. Maankäyttöpalvelut esittää tämän määräalan arvoksi 8500 euroa eli 9.44 e/m 2. (Valmistelija tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh ) Äänekosken kaupunki myy tilan omistajalle noin 900 m 2 :n määräalan tilasta euron kaup pa hintaan. Kauppakirja on allekirjoitettava 6 kuukauden kuluessa päätöksestä. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 17 Määräalan myyminen tilasta lisäalueeksi omakotitonttiin, kartta

42 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (joulukuu tammikuu 2019) KH S. Äänekosken kylässä sijaitseva kiinteistö Syrjäharju RN:o (5,8 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyt tö tarkoi tus on muu rakennuspaikka. Kaupunginjohtajan ehdotus: 2. S. Äänekosken kylässä sijaitseva kiinteistö Sippola RN:o (1,1 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyt tö tar koi tus on maa- ja metsätalous. 3. Laajalahden kaupunginosassa sijaitseva kiinteistö RN:o (0,6 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyt tö tar koitus on muu rakennuspaikka. 4. Pyyrinlahden kylässä sijaitseva kiinteistö Hiekkala RN:o (17,2 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyt tö tar koi tus on maa- ja metsätalous. 5. Raikkouksen kylässä sijaitsevat kiinteistöt Koliseva RN:o (8,1 ha) ja Jussinsuo RN:o (2 ha). Rakentamattomien kohteiden aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 6. 1/4 määräosa Kalaniemen kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Rau ha la (6,2 ha). Rakentamattoman kohteen ai oit tu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 7. Pyyrinlahden kylässä sijaitseva kiinteistö Lisä-Rajala RN:o (11,6 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyt tö tar koi tus on maa- ja metsätalous. 8. Paadentaipaleen kylässä sijaitseva kiinteistö Teerimäki RN:O (7,2 ha). Rakentamattoman kohteen aioittu käyttö tar koi tus on maa- ja metsätalous. 9. Raikkouksen kylässä sijaitseva kiinteistö Sherwood RN:o (85,8 ha). Rakentamattoman kohteen aioittu käyt tö tar koi tus on maa- ja metsätalous. 10. L. Äänekosken kylässä sijaitseva kiinteistö Lähteelä RN:o (1 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttö tar koi tus on asuinrakennuspaikka. (Valmistelija kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, puh )

43 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Hyväksytään, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeutta edellä mainituissa kiinteistökaupoissa. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 18 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (joulukuu tammikuu 2019), kartta

44 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttöönotto 131/ /2019 KH Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja ja monet niistä vaikuttavat syvästi kuntalaisiin, palveluiden käyttäjiin ja kunnan talouteen. Joidenkin päätösten vaikutukset saattavat olla hy vin vaikeasti jäsennettäviä ja sisältää myös keskenään ristiriitaisia ele ment te jä. Merkittävä osa kunnallisessa päätöksenteossa teh tävis tä ratkaisuista merkitsee myös valintoja eri väestöryhmien ja eri toi mi joi den tärkeinä pitämien asioiden ja arvojen välillä. Voidaan sanoa, että kunnallisen päätöksenteon avoimuutta ja jul kista luottamusta päätösten ja päätöksentekomenettelyn laatuun edistää se, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa otetaan huo mioon useita erilaisia päätösvaihtoehtoja. Vaihtoehdoista suoraan ja vä lil li ses ti seuraavien vaikutusten ennakollinen pohdinta puolestaan tu kee kunnallisen toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä kunnan asuk kaiden, palveluiden käyttäjien ja päätöksenteon muiden kohderyhmien so si aa li sen ja taloudellisen kehityksen kokonaisvaltaista huomioon ot ta mis ta. Valmistelutyössä tarkastelluista ja arvioiduista vaih to ehdois ta voivat kulloisetkin päätöksentekijät voivat valita kuntalaisten ja mui den kohderyhmien kannalta parhaana pidettävän ratkaisun. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyllä eli eva-me net telyl lä tarkoitetaan toimintatapaa, jossa valmistelutyöhön lisätään eri vaih to eh to jen tulevia vaikutuksia tarkasteleva ja vertaileva osa-alue ja työmuoto. Vaihtoehtojen ja niiden piiristä valitun ehdotuksen vaiku tuk sia pohditaan tällöin kattavasti eri näkökulmista ennen pää töksen te koa. Vaikutusten arviointi ei korvaa demokraattiseen prosessiin kuu lu vaa vallanjakoa ja arvoperusteisten valintojen tekemistä, vaan lu jit taa niiden edellytyksinä olevia valmistelun laatu- ja laa juus te ki jöitä. Myös päätöksentekijöille kuuluvan vastuun ja päätökseen si tou tumi sen kannalta on hyvä, että mahdollisia vaikutuksia on arvioitu enna kol ta. Suomen Kuntaliitto ry:n hallitus on vuonna 2011 hyväksynyt kuntien luot ta mus hen ki löil le ja henkilöstölle tarkoitetun suosituksen vai ku tusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2018 Kuntaliitto toteutti Ennakkoarviointikäytäntöjen uudistaminen ja toi meen pa no -projektin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Ter vey den ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Projektin tavoitteena oli li sä tä vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän käyttöä kunnissa ja maa kun nis sa, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eri ar voisuu den vähentämisen näkökulmat ja kustannukset tulisivat pa remmin esille päätöksenteossa. Projektin toteutusajan lopulla julkaistiin "Evataan yhdessä! Vaikutusten en nak ko arvioin nil la kestäviä päätöksiä" -niminen opas.

45 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin lainsäädännöllinen perusta voi daan paikantaa useaan eri lakiin. Viittauksia ennakkoarviointiin on esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa, ter vey den huol to laissa, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa, viran omais ten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioin nis ta annetussa laissa, naisten ja miesten välisestä ta sa-ar vosta annetussa laissa sekä kielilaissa. Erityisen merkittävänä voidaan tässä yhteydessä pitää ter vey denhuol to lain (1326/2010) 11 :n säännöstä, jonka perusteella kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huo mi oon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön ter vey teen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Aluehallintoviraston teh tä vänä on valvoa terveydenhuoltolain mukaisen arviointimenettelyn toteu tu mis ta alueellaan. Tämä on vuonna 2018 ollut osa suun ni tel mallis ta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Aluehallintoviraston suorittaman valvonnan perustana käytetään Ter vey den ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 kun ta johdol le tekemää terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) tie don ke ruuta. THL on kerännyt tiedot kuntajohdolta vuodesta 2011 alkaen joka toi nen vuosi. TEA-tiedonkeruu koskee muun muassa lakisääteistä hy vin voin nin ja terveyden edistämisen toteuttamista kunnissa. Siinä tar kas tel laan erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan hyvin voin nin ja terveyden edistämisessä. TEA-tiedonkeruussa me nette lyä kun nis sa arvioidaan viidellä kysymyksellä seuraavasti: 1) suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa, 2) lautakuntapäätösten valmistelussa, 3) kuntastrategian valmistelussa, 4) käyttöönottamista koskeva päätös, ja 5) käyttöä koskeva kirjallinen toimintaohje. Vastaukset pisteytetään kolmiportaisesti (0 = ei käytössä, 50 = käytös sä joillain kunnan toimialoilla, 100 = käytössä kaikessa kunnan toi min nas sa). Kunnan tulos on keskiarvo viiden kysymyksen pis teistä. Viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana useat kunnat ovat ottaneet käyt töön päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn tai ke hittä neet ja laajentaneet jo aiemmin käytössä olleita menettelyitä. Tavoit teek si on usein asetettu terveydenhuoltolain noudattamisen ohella kunnan hyvinvointijohtamisen kehittäminen osana vuoden 2015 kun ta lain täytäntöönpanoa ja toisaalta valtakunnalliseen sosiaali- ja ter vey den huol lon ja maakuntauudistukseen valmistautumista. Asukkai den hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain (410/2015) 1 :n perus teel la osa kunnan tarkoitusta riippumatta siitä, mitä palveluita kun ta käytännössä järjestää tai tuottaa.

46 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyä varten on eri kunnis sa laadittu toimintamalleja ja lomakkeita, joiden väliltä voidaan tun nis taa jopa merkittäviä eroja. Kuntakohtaisten dokumenttien ja lin jaus ten rinnalla käytettävissä on Kuntaliiton ja Terveyden ja hy vinvoin nin laitoksen laatima sähköinen työväline ja lomake. Se on integ roi tu kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa käytet tä vään työvälineeseen ja tietojärjestelmään osoitteessa Tämän työvälineen käyttäminen edis tää eri kuntia koskevan tiedon yhteismitallisuutta ja vahvistaa yh teyt tä ennakkoarvioinnin ja hyvinvointikertomuksen kesken. Äänekosken kaupungissa päätösten vaikutusten en nak ko ar vioin time net te ly ei ole ollut käytössä siinä laajuudessa kuin esimerkiksi ter vey den huol to lain 11 :ssä tai Kuntaliiton julkaisemassa ai neis tossa on tarkoitettu eli osana hyvinvointijohtamista ja hyvinvoinnin ja ter vey den edistämistä. Arviointia on toki suoritettu maankäytön, raken ta mi sen ja ympäristönsuojelun lainsäädännössä tarkoitetuissa tilan teis sa osana normaalia kaupungin toimintaa ja viranomaistyötä. Li säk si käytössä on ollut erillinen yritysvaikutusten ar vioin ti me net tely, jonka vastuutahoksi on nimitetty kaupungin strateginen joh to ryhmä. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se päättäisi aloittaa päätösten vai ku tus ten ennakkoarviointimenettelyn koko kaupungissa eli kaikkien toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksenteossa. Ar vioin ti me nette ly to teu tet tai siin edellä tarkoitetulla sähköiseen hy vin voin ti ker tomuk seen in teg roi dul la työvälineellä ja sen laajempaa ar vioin ti lo maket ta hyö dyn täen. Arvioinnin näkökulmia olisi neljä eli kun ta lai nen, ym pä ris tö, organisaatio ja henkilöstö ja neljäntenä talous. Arviointilomakkeeseen lisättäisiin asian perustietoihin maininta siitä, mi tä kaupunkistrategiassa tai kaupungin muussa strategisessa päätök sen teos sa määriteltyä strategista päämäärää asia tai päätös toteut taa. Edelleen kaupunginhallitukselle esitetään, että se määrittelisi, missä asiois sa tai asiaryhmissä eva-menettely suoritetaan. Ehdotuksena on seuraavanlainen linjaus: Arviointi suoritetaan, jos: 1) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kunta lais ten hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen; 2) päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mer kittä vä; 3) kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden jär jes tä mis ta pa; tai

47 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus ) päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vai ku tuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan. Toisaalta joistakin asioista arviointi on tar peen rajata selkeästi pois. Täl lai sia asioita katsotaan olevan en sin nä kin ottokelvottomat asiat eli sellaiset, joita kuntalain 92 :n perusteella ei saa ottaa ylem män toi mi eli men käsiteltäväksi (lain tai asetuksen mukaista lupa-, il moitus-, valvonta- tai toi mi tus me net te lyä koskevat asiat, yksilöön kohdis tu vat opetustoimen, ter vey den huol lon tai sosiaalitoimen asiat taik ka kuntien yhteiselle toi mi eli mel le siirretyt asiat). Näistä asioista pää tet täes sä noudatettava lain sää dän tö on tyypillisesti sellaista, että asian osai sen aseman ja oi keuk sien turvaaminen edellyttää, että yleis tä ja laaja-alaista, laa joi hin väestö- ja kohderyhmiin liittyvää vaiku tus ten arviointia ei oteta pää tök sen perusteeksi. Esimerkiksi ympä ris tö lu vat ovat tässä tarkoitetulla tavalla ottokelvottomia. Toiseksi arviointimenettely on syytä rajata pois asioista, jotka ovat kä si tel tä vä nä oikaisuvaatimuksen, valituksen tai kantelun johdosta; jos asia kuuluu ja soveltuu arvioitavaksi, on arviointi tällöin suoritettu jo silloin, kun muutoksenhaku- tai vastaavan prosessiin johtanut pää tös on teh ty. Kolmanneksi arviointimenettelyä ei sovellettaisi hen ki lö va lin nois sa eli virkavaalin, työntekijän tai muun työn suo rit tajan ottamisen tai luot ta mus hen ki löi den vaalin ollessa käsillä. Neljäntenä poisrajaamisperusteena esitetään, että eva-menettelyä pää sään töi ses ti ei tehtäisi myöskään silloin, kun vireillä oleva asia on jo hyväksytty kaupungin talousarviossa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se päättäisi, että eva-me net telys sä tarkasteltaisiin aina vä hin tään kol mea vaihtoehtoa. Näistä vaih to eh dois ta vaihtoehto 0 viittaisi ny ky ti laan ja siihen, mitä ta pahtuu, jos asiassa ei tehdä mitään uut ta. Vaih to eh dot 1 ja 2 olisivat var si nai sia muutosvaihtoehtoja, joiden vä li set erot voivat liittyä esimer kik si muutosten laajuuteen, laatuun, tyyp piin, aikatauluun tai toimi joi hin tai muihin kulloinkin tar koi tuk sen mu kai siin seikkoihin. Vastuu eva-menettelystä ja sen asianmukaisesta hoitamisesta kuului si kunkin asian valmistelijalle tai valmistelijoille. Toimielimen kä sitel tä väk si kuuluvissa asioissa vastuussa viime kädessä on asian esit te li jä. Tarkoituksena on, että kaupungin joh to ryh män tai laa jenne tun joh to ryh män jäsenet ottaisivat johtoryhmän ko kouk sis sa esille sel lai sia teh tä vä alu eel laan vireillä olevia asioita, joi den valmisteluun eva-me net te ly saattaa kuulua. Johtoryhmän ko kouk ses sa tällöin sovit tai siin eva-me net te lyn toteuttamisesta ja työn jaos ta. Mikäli vireillä oleva asia tunnistetaan poliittisesti poikkeuksellisen laa ja vai kut tei sek si, kaupunginjohtaja voi kutsua eva-menettelyyn mu kaan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuuston pu heen joh ta jan.

48 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Esityslistan liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: - Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa -suo si tus (2011); - Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä pää tök siä -opas (2018); - Eva-menettelyn kuusi vaihetta -kaavio (Kuntaliitto, STM ja THL, 2018); ja - Ehdotus Äänekosken kaupungin eva-lomakkeeksi. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus päättää seuraavaa: 1) Äänekosken kaupungissa otetaan lukien käyttöön pää tös ten vaikutusten ennakkoarviointimenettely (eva-me nette ly) edellä esittelytekstissä tarkoitetulla tavalla ja liitteenä olevan lomakkeen mukaisesti. 2) Edellä kohdassa 1 tarkoitettua ennakkoarviointimenettelyä ei so vel le ta: a) asioissa, joita kuntalain 92 :n perusteella ei saa ottaa ylem män toimielimen käsiteltäväksi; b) asioissa, jotka ovat käsiteltävänä oikaisuvaatimuksen, vali tuk sen tai kantelun johdosta; c) asioissa, joissa on kyse virkavaalista, työntekijän tai muun työn suo rit ta jan ottamisesta taikka luottamushenkilöiden vaa lis ta; tai d) asioissa, jotka on jo hyväksytty kaupungin ta lous ar vios sa, joll ei painavista syistä muuta johdu. 3) Erillinen yritysvaikutusten arviointimenettely ja strateginen johto ryh mä lakkautetaan lukien. Päätös: Hyväksyttiin.

49 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Liitteet Liite 19 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa -suositus (2011) Liite 20 Evataan yhdessä! Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kestäviä päätöksiä -opas (2018) Liite 21 Eva-menettelyn kuusi vaihetta -kaavio (Kuntaliitto, STM ja THL, 2018) Liite 22 Ehdotus Äänekosken kaupungin eva-lomakkeeksi

50 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Luonnos jätehuoltomääräyksiksi / Lausunnon antaminen 90/ /2019 KH Sydän-Suomen jätelautakunta pyytää päivätyllä lau sun topyyn nöl lä muun muassa toimialueensa kuntien lausuntoja luon nokses ta uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Lausuntopyyntö, jätelautakunnan pöytäkirjanote, luonnos jä te huol tomää räyk sik si ja määräysten perustelumuistio ovat liitteenä. Jätehuoltomääräyksillä viitataan jätelain (646/2011) 91 :ssä tar koitet tui hin yleisiin määräyksiin, jotka jätehuoltoviranomainen antaa jäte lain täytäntöönpanemiseksi. Jätehuoltomääräysten sisällössä otetaan jätelain ja muun lainsäädännön ohella huomioon myös pai kal liset olot. Äänekosken kaupungin alueella toimivaltainen jä te huol to vi ran omainen on Sydän-Suomen jätelautakunta, joka päättää jä te huol to määräyk sis tä. Kaupunki voi pyrkiä vaikuttamaan jätehuoltomääräyksiin an ta mal la luonnoksesta lausunnon, jossa luonnosta arvioidaan esimer kik si Äänekosken paikallisten olojen tai kaupungin strategian näkö kul mis ta. Kaupungin lausunnosta päättää kaupunginhallitus, sillä kun ta lain (410/2015) 39 :n ja Äänekosken kaupungin hal lin to säännön 22 :n nojalla kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kau pun kia ja käyttää sen puhevaltaa. Jätehuollon valvontaviranomaisena Äänekosken kaupungin alueella toi mi va ympäristölautakunta antaa halutessaan jä te huol to mää räysten luonnoksesta erillisen lausunnon, jossa se tarkastelee asiaa jäte huol lon laillisuusvalvonnan kannalta. Jätelautakunnan valmistelemilla uusilla jätehuoltomääräyksillä on tar koi tus yhtenäistää jätelautakunnan toimialueella tällä hetkellä voimas sa olevat jätehuoltomääräykset. Nykyisin toimialueella on voimas sa kolmet toisistaan erilliset ja osittain erilaiset jä te huol to määräyk set, sillä yhteistoiminta-alueen laajentuminen Äänekosken kaupun gil la lukien ja Petäjäveden kunnalla lukien ei vä lit tö mäs ti johtanut Äänekosken ja Petäjäveden vanhojen jä te huolto mää räys ten kumoamiseen tai mitätöitymiseen. Lisäksi uusilla jätehuoltomääräyksillä on tarkoitus täytäntöönpanna jä te la kiin säädetyt uudet muutokset, joita nykyisissä jä te huol to määräyk sis sä ei ole otettu huomioon. Lainmuutoksia kuvataan tar kemmin liitteissä. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh )

51 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Äänekosken kaupunki antaa asiassa seu raa van lausunnon: Äänekosken kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Sydän-Suomen jä te lau ta kun nan toimialueella nykyisin voimassa olevat erilliset ja osit tain erilaiset jätehuoltomääräykset kumotaan ja korvataan yksillä yh te näi sil lä jätehuoltomääräyksillä. Kaupunki ei näe syytä sille, että toi mi alu een eri kunnissa tai kuntien eri osa-alueilla sovellettaisiin eri si säl töi siä jätehuoltomääräyksiä. Kaupunki pitää myös tärkeänä, että jätehuoltomääräysten yh teen sopi vuus muuttuneseen jätelakiin ja muukin ajanmukaisuus var mis tetaan päivittämällä jätehuoltomääräykset kevään 2019 aikana ja vastai suu des sa kin aina tarvittaessa. Kaupunki katsoo, että jätehuoltomääräysten ja yleensä jätehuollon ke hit tä mi ses sä on pyrittävä jatkuvasti kunnianhimoisempiin ym pä ristö-, ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä erityi sen merkittäväksi voi muodostua jätekertymien pienentäminen paran ta mal la tuotteiden ja materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähen tä mäl lä varsinkin muovien käyttöä. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 23 Lausuntopyyntö / Jätehuoltomääräykset 2019 Liite 24 Sydän-Suomen jätelautakunnan pöytäkirjanote / Kunnalliset jätehuoltomääräykset 2019 Liite 25 Kunnalliset jätehuoltomääräykset, luonnos 2019 Liite 26 Jätehuoltomääräysten perustelumuistio, luonnos 2019

52 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kuntalais- ja valtuustoaloitteet ajalla KH Äänekosken kaupungin hallintosääntö sisältää muun ohella määräyk siä myös kaupungille saapuneiden aloitteiden käsittelystä. Aloitteet jaotellaan kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden tekemiin kun ta lais aloit tei siin sekä valtuutettujen tekemiin valtuustoaloitteisiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Hallintosäännön kuntalaisaloitteita koskevan 145 :n 3-4 momentin mu kaan kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennes sä esitettävä valtuustolle luettelo valtuuston toimivaltaan kuu luvis ta aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuus to voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Edelleen hallintosäännön 118 :n 3 momentin mukaan kau pun ginhal li tuk sen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä val tuus tol le luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhal li tuk selle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun men nes sä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toi men pi tei siin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Edellä olevat hallintosääntömääräykset ovat tulleet voimaan lukien eli nykyisen valtuuston toimikauden alkaessa. Valtuus to on (91 ) merkinnyt tiedoksi luettelon ajalla vireille tulleista kuntalais- ja valtuustoaloitteista ja (11 ) vastaavasti luettelon ajalla vi reille tulleista aloitteista. Päätöksenteko vireillä olevien aloitteiden aiheuttamista toi men pi teistä ja kunkin aloitteen toteamisesta loppuun käsitellyksi on tarkoitus to teut taa myöhemmin valmistelutyön etenemisen mukaan. Luettelo edellä tarkoitetuista kuntalais- ja valtuustoaloitteista on liittee nä. Luettelosta ilmenee, onko valtuusto jo loppuunkäsitellyt aloitteen vai onko se yhä valmistelussa. Kuntalaisaloitteista huomioon ote taan ainoastaan valtuuston toimivaltaan kuuluvat aloitteet. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) merkitsee tiedoksi liitteenä olevan luettelon valtuuston toi mi valtaan kuuluvista, ajalla vireille tulleista kun talais aloit teis ta; ja 2) merkitsee tiedoksi liitteenä olevan luettelon ajalla vireille tulleista valtuustoaloitteista.

53 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 27 Saapuneet valtuustoaloitteet ja kuntalaisaloitteet

54 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristöpäällikön virka 961/ /2018 KH Ympäristöpäällikön virka jää avoimeksi alkaen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Ympäristöpäällikkö toimii teknisellä ja ympäristötoimialalla ym pä ristö val von nan vastuualueen esimiehenä. Hän vastaa ym pä ris tö valvon nan ja rakennusvalvonnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä toi mii ympäristölautakunnan esittelijänä. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi kor kea kou lutut kin to. Lisäksi edellytetään kokemusta ympäristöhallinnosta ja esimies teh tä vis tä. Ympäristöpäällikön valitsee kaupunginvaltuusto. Viran auki ju lis ta mises ta päättää kaupunginhallitus (hallintosääntö 42, 43 ). Parhaillaan neuvotellaan lähikuntien kanssa ympäristö- ja ra ken nusval von nan järjestämisestä yhteistyössä siten, että Äänekosken kaupun ki toimisi ns. isäntäkuntana. Päätös mahdollisesta yhteistyöstä ja vas tuu alu een laajenemisesta tehdään vuoden 2018 loppuun mennes sä. (Valmistelija henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus päättää julistaa ympäristöpäällikön viran julkisesti haet ta vak si klo 16 mennessä. Kelpoisuusvaatimuksena vir kaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi edel ly tetään kokemusta ympäristöhallinnosta ja esimiestehtävistä. Hakuilmoitus julkaistaan Äänekosken kaupungin www-sivuilla, kaupun gin ilmoitustaululla, Kuntarekry.fi-järjestelmässä, Pik ku kau pun kilai ses sa, Keskisuomalaisessa ja Kuntalehden verkkosivuilla. Kaupunginhallitus valitsee työryhmän valmistelemaan ym pä ris töpääl li kön viran täyttämistä. Työryhmään valitaan kau pun gin hal li tuksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto, edustaja sekä Ko koo muk sen valtuustoryhmästä että Jari Halttusen val tuus to ryhmäs tä, ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, tekni nen johtaja ja henkilöstöjohtaja. Työryhmä päättää haastatteluun kut sut ta vis ta, suorittaa haastattelut, päättää tarvittaessa so vel tuvuus ar vioin nin käytöstä sekä tekee kaupunginhallitukselle esityksen ym pä ris tö pääl li kök si valittavasta henkilöstä.

55 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Päätös: Hyväksyttiin. KH Ympäristöpäällikön virkaan oli määräaikaan mennessä 9 hakijaa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Valintaryhmä kokoontui ja päätti esittää kau pun gin hal lituk sel le, että vähäisen hakijamäärän vuoksi virka ilmoitetaan uu delleen haettavaksi. Valinnassa huomioidaan ensimmäisellä ha ku kierrok sel la saapuneet hakemukset. Lisäksi valintaryhmä esittää, että Saarijärven kaupunkia ja Uuraisten kun taa pyydetään nimeämään edustajansa valintaryhmään, mikäli yh teis toi min ta ympäristö- ja rakennusvalvonnassa käynnistyy alkaen. (Valmistelija henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus päättää julistaa ympäristöpäällikön viran uu delleen haettavaksi klo 12 mennessä. Valinnassa huo mioidaan ensimmäisellä hakukierrokselle tulleet hakemukset. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi kor kea kou lutut kin to. Lisäksi edellytetään kokemusta ympäristöhallinnosta ja esimies teh tä vis tä. Hakuilmoitus julkaistaan Äänekosken kaupungin www-sivuilla, kaupun gin ilmoitustaululla, Kuntarekry.fi-järjestelmässä, Pik ku kau pun kilai ses sa, Keskisuomalaisessa, Kuntalehden verkkojulkaisussa sekä Oi ko tie.fi- työpaikkasivustolla. Valintaryhmää täydennetään siten, että Saarijärven kaupunkia ja Uu rais ten kuntaa pyydetään nimeämään edustajansa valintaryhmään, mikäli yhteistoiminta ympäristö- ja rakennusvalvonnassa käyn nis tyy alkaen. Päätös: Hyväksyttiin. KH Ympäristöpäällikön virka oli uudelleen haettavana klo 12 men nes sä. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin www-sivuilla, kau pungin ilmoitustaululla, Kuntarekry.fi- järjestelmässä, työvoimahallinnon www-si vuil la, Pikkukaupunkilaisessa, Keskisuomalaisessa, Kun taleh den verkkojulkaisussa sekä Oikotie.fi- työpaikkasivustolla.

56 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Ympäristöpäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 19 henkilöä. Valintaryhmä päätti kutsua hakemusasiakirjojen perusteella haas tatte luun kuusi henkilöä. Haastattelut toteutettiin ja Haastattelujen jälkeen yksi haastatelluista peruutti ha kemuk sen sa virkaan. Valintaryhmä esittää, että ympäristöpäällikön virkaan valitaan kou lutuk sen, työkokemuksen ja soveltuvuuden perusteella maatalous- ja met sä tie tei den maisteri Juhana Jalkanen. Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä kau pun ginhal li tuk sen kokouksessa tunnin ajan ennen kokouksen alkua. Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaan kaupunginhallitus (hal lin tosään tö 44 ). (Valmistelija henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää: 1) valita ympäristöpäällikön virkaan koulutuksen, työkokemuksen ja soveltuvuuden perusteella maatalous- ja metsätieteiden mais te ri Juhana Jalkasen; 2) valinnan olevan ehdollinen siten, että valitun on ennen vaalin vah vis ta mis ta esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ter veyden ti las taan; 3) noudattaa viran täyttämisessä kuuden (6) kuukauden koeaikaa 4) kokonaispalkaksi euroa kuukaudessa (palkkarakenne TS -so pi mus alan mukainen). Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 28 Luettelo ympäristöpäällikön viran hakijoista

57 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Valtuustoaloite neuvoloiden iltavastaanotosta / Tuominen Marke ym. 994/ /2018 KVALT Marke Tuominen jätti hänen ja 18 muun valtuutetun allekirjoittaman val tuus to aloit teen neuvoloiden iltavastaanotosta. Kaupunginvaltuuston päätös: Merkittiin valtuustoaloite tiedoksi ja lähetettiin se edelleen kau pungin hal li tuk sen käsiteltäväksi. KH Valtuutettu Marke Tuomisen ym jättämä valtuustoaloite on liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja päättää pyy tää perusturvalautakunnalta lausunnon aloitteesta. Lausunto on toi mi tet ta va kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja päättää pyy tää perusturvalautakunnalta ja kasvun ja oppimisen lau ta kun nalta lausunnon aloitteesta. Lausunnot on toimitettava kau pun gin hal lituk sel le mennessä. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. KASVOPPI Marke Tuomisen ja neljän muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuus to aloit tees sa esitetään, että Äänekoskella selvitetään mah dol lisuus aloittaa kokeilu, jossa tarjotaan perheille vastaanottoaikoja neu vo loi hin myös arki-iltaisin ja tämän kustannukset. Aloitteessa mainitaan mm.: Neuvolat ovat auki virka-aikana ja puhelinaika on kello Au kiolo ajat ovat ns. virka-aikana eivätkä ole kovin asukaslähtöisiä elä-

58 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus män vai hees sa, jossa palvelujen käyttäjät elävät elämän ruuh ka vuosia. Useissa kaupungeissa on tarjolla ilta-aikoja, jotta erilaisissa ti lan teissa oleville perheille löytyisi mahdollisimman sopiva aika neu vo lakäyn nil le. Laajennetut aukioloajat mahdollistaisivat paremmin palveluiden suun taa mi sen koko perheelle. Palveluiden tulisi tukea asiakkaita erilaisissa elämäntilanteissa mahdol li sim man joustavasti ja lisäksi on tärkeää huomioida käyttäjien työ elä mä vai ku tuk set. (valmistelija opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh ) Lausunto: Tällä hetkellä Äänekosken äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa sekä lastenneuvoloissa vastaanottopalveluja tarjotaan pääsääntöisesti maa nan tais ta torstaihin klo 8-16 ja perjantaisin klo Tar vittaes sa neuvolaan on jo vuosien ajan ollut mahdollisuus sopia vastaan ot to ai ka myös aamulla ennen kello kahdeksaa (esim alkaen) sekä iltapäivästä klo saakka, mikäli se asiakkaan tai per heen tilanteen vuoksi on ollut tarpeellista. Äänekosken äitiys- ja per he suun nit te lu neu vo las sa kokeiltiin iltavastaanottoja kerran vii kossa noin viisi vuotta sitten, mutta ne lopetettiin, koska kysyntää noille klo välisille ajoille ei ollut. Kysytyimpiä neuvolan vas taan ot to aiko ja ovat aamuajat kello sekä iltapäiväajat klo eikä asiak kail ta ole tullut neuvoloihin toiveita laajennetuista au ki olo ajoista. Neuvoloissamme olemme pystyneet tarjoamaan hyvin myös yk silöl li sen lisätarpeen mukaisia vastaanottoaikoja, niidenkään osalta tar vet ta iltavastaanottoaikoihin ei ole toimintayksikköön esitetty. Vuoden 2018 aikana lastenneuvoloissa on puhelinajan ohella otettu käyt töön sähköinen palvelu, joka mahdollistaa ajanvarauksen neuvo laan myös soittoajan ulkopuolella. Sähköistä ajanvarausta laa jenne taan vuoden 2019 aikana myös perhesuunnittelu- ja äi tiys neu volaan. Lasten sairauksien hoito on keskitetty päiväpolin lastenlinjalle, jon ne voi hakeutua arkipäivisin ilman ajanvarausta klo 8-15välillä. Neuvolatoiminnan tavoitteena on lasta odottavien ja alle kou lu ikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edis tä minen ja tuen tarjoaminen arjessa. Palvelua tarjotaan koko perheelle ja molempia vanhempia kutsutaan aktiivisesti neuvolaan. Val ta kunnal lis ten ohjeiden mukaisesti äitiysneuvolassa tarjotaan yksi ja lasten neu vo las sa kolme laajaa terveystarkastusta lapsen ollessa 4 ja 18 kuukauden sekä 4 vuoden ikäinen. Erityisesti näihin koko per-

59 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus heen hyvinvoinnin tarkastuksiin toivotaan perheen molempien vanhem pien osallistuvan. Säännöllisten määräaikais- ja laajojen terveys tar kas tus ten ohella koko perheelle kohdennettua tukea tar jotaan lasta odottaville perheille suunnatuilla, virka-ajan ulkopuolella jär jes tet tä vil lä perhevalmennuksilla sekä vastasyntyneiden perheisiin teh tä vil lä kotikäynneillä. Neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden li säk si keskeinen toimija ehkäisevässä perhetyössä on neuvolan per he oh jaa ja, jonka yhtenä keskeisenä työmuotona on tarjota perheil le tukea joustavin kotikäynnein. Myös neuvoloiden ter vey denhoi ta jat tekevät tarvittaessa perheen yksilöllisen tarpeen mukaisia ko ti käyn te jä vauvaperhetyön ohella. Vuodesta 2016 lähtien isyys on ollut mahdollista tunnustaa jo raskau den aikana äitiysneuvolassa, mikäli lapsi syntyy avioliiton ul kopuo lel la. Kuten valtakunnallisesti, myös Äänekoskella tämä uusi käy tän tö on otettu hyvin vastaan ja se on lisännyt isien asiointia neuvo las sa. Myös neuvolapalvelujen keskittyminen Äänekoskelle on lisän nyt isien mukana oloa äitiys- ja lastenneuvolakäynneillä. Neuvolapalvelujen tarjoaminen myös virka-ajan ulkopuolella on yksi mah dol li suus kehittää perhelähtöistä neuvolatoimintaa. Il ta vas taanot to jen järjestämisessä on huomioitava kuitenkin neuvolatoiminnan kes kei set sisällöt: esimerkiksi lasten määräaikaistarkastusten kesto vaih te lee yhdestä 1,5 tuntiin, joten näiden terveystarkastusten hoi tami nen iltavastaanotolla ei ole mahdollista. Ilta-aikaan ajoittuva terveys tar kas tus ei ole myöskään lapsen näkökulmasta tar koi tuk senmu kai nen, sillä harva lapsi jaksaa osallistua pitkäkestoiseen ter veystar kas tuk seen oman hoitopäivän ja vanhempien työpäivän jälkeen. Las ten neu vo lois sa iltavastaanottotoiminta olisikin joko ajan va rauksel la tai ilman ajanvarausta toimivaa iltavastaanottoa, joka koh dentui si asiakkaille, joiden tarpeet ovat lyhytkestoisia, esim. rokotuksia, pai no- ja pituuskontrolleja. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa ilta vas taan ot to ai ko ja voitaisiin tarjota työssä käyville vanhemmille, tosin tällöinkin olisi tarkoituksenmukaista suunnata toiminta lähinnä lyhyt kes toi siin vastaanotto- ja kontrollikäynteihin. Iltavastaanottotoimintaa järjestettäessä tulee huomioida myös työtur val li suus nä kö koh dat. Käytännössä työjärjestely edellyttää sitä, että työvuorossa on samanaikaisesti vähintään kaksi henkilöä, yk sintyös ken te ly ei ole neuvolassakaan mahdollista. Il ta vas taan ot to päi vinä työvuorot tulisi suunnitella niin, että kaksi työntekijää aloittaa työpäi vän sä esimerkiksi vasta kello 10 alkaen, jolloin ko. päivänä ei ole aa mun vastaanottoaikoja tarjolla. Iltavastaanottojen ajankohdat tulee myös suunnitella etukäteen riippumatta siitä, onko kyseisen päivän iltavastaanottoajoille tarvetta, sillä KVTES:n mukaisesti neu volois sa työvuorot suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa ja suun ni telma tulee olla työntekijän tiedossa viikkoa ennen seuraavan jakson

60 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus al kua. Nykyisillä henkilöresursseilla neuvolassa pystytään tar joamaan vain terveydenhoitajien iltavastaanottopalveluja, ei neu vo lalää kä rin palveluja. Kevätkauden 2019 aikana Äänekosken neuvolassa voidaan to teuttaa kokeilu, jolla selvitetään neuvoloiden iltavastaanottojen tarvetta. Ter vey den hoi ta jien Iltavastaanottotoimintakokeilu tullaan aluksi järjes tä mään kerran kuukaudessa, samanaikaisesti äitiys- ja las tenneu vo las sa. Kokeilusta saatavien kokemusten perusteella jatketaan neu vo la toi min nan kehittämistä. (valmistelija neuvola ja terapiapalvelujen osastonhoitaja Anne Hakkarainen, puh ) Lausunto: Äänekosken perheneuvolassa toimii puolipäiväinen toi mis to työn te kijä, kolme hoitotyöntekijää (2 psykologia ja 1 sosiaalityöntekijä, perhe te ra peut ti) sekä käy noin 1,5 kk välein konsultoiva lastenpsykiatri. Työ ai ka hoitotyöntekijöillä on klo Viikoittain on pu he lin päivys tys aika ke klo Muina toimiston aukioloaikoina hen ki lökun taa voi tavoitella toimiston numerosta klo 12 asti (toimistosihteeri vas taa) ja hoitohenkilökunnan suorista numeroista muinakin aikoina. Ai na puheluihin ei pystytä vastaamaan, mutta puhelimeen viestin jättä mäl lä henkilökunta voi soittaa takaisin. Perheneuvolassa on ollut tarjolla ilta-aika maanantaisin luvul la. Siitä luovuttiin, koska kysyntä ko. ajalle oli kovin satunnaista. Ky sy tyim mät ajat ovat aina olleet klo 8 10 ja klo Pää asiassa melko pienten lasten kannalta niin tutkimusajat kuin per he is tunnot kin on todettu heidän jaksamisen kannalta hyvä olla mieluummin ai em min kuin myöhemmin. Hoitopäivän tai koulupäivän jälkeen pau kut on yleensä lapsilla vähissä. Aikuisten parisuhdeasioissa ja/tai vanhemmuudentukiasioissa ilta-aika saattaisi joillekin olla terve tul lut lisävalintamahdollisuus. Tuolloin toki pitäisi olla lapsille hoi topal ve lu ja tarjolla. Pääosin aikuiset ovat pystyneet järjestämään aikan sa päiväsaikaan yllättävänkin joustavasti usein haasteena sopi van viikonpäivän löytäminen kuin kellonaika (matkatyöläiset). Alueel la on paljon vuorotyössäkäyviä, mikä mahdollistaa ja hankaloittaa ajan sopimisia. Iltavastaanottoa järjestettäessä näin pienen yksikön tulisi siirtää koko ko. päivän toiminto ilta-aikatauluun mm. työturvallisuus syistä. Tä mä mahdollistaisi ko. aikoihin vastaanoton sopimiset, mutta toisaal ta estäisi pääosan yhteistyökumppaneista (päivähoito, koulut..) kans sa ko. aamupäivänä asioimisen. Ratkaistavaksi tulisi myös, olisi ko ilta-ajat kaikkien valikossa vai niiden, jotka sitä eniten tarvitsisivat ja miten sen osaa arvioida.

61 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: (valmistelija perheneuvolan vastaava työntekijä, psykologi Mika Lappalainen, puh ) Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa esityksen mukaisen lausunnon Marke Tuomisen ja 4 muun valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen ja toteaa seuraavaa: 1. Kevätkauden 2019 aikana Äänekosken neuvolassa toteutetaan kokeilu, jolla selvitetään neuvoloiden iltavastaanottojen tarvetta. Terveydenhoitajien Iltavastaanottotoimintakokeilu tullaan aluksi järjestämään kerran kuukaudessa, samanaikaisesti äitiys- ja lastenneuvolassa. Kokeilusta saatavien kokemusten perusteella jatketaan neuvolatoiminnan kehittämistä. 2. Perheneuvolan iltavastaanoton tarvetta selvitetään asiakkuuksien yhteydessä keväällä Päätös: Hyväksyttiin. PETUR Perusturvajohtajan ehdotus: Valtuutettu Marke Tuomisen ym jättämä valtuustoaloite on liitteenä. (Valmistelija perusturvajohtaja Saara Kuusela p ) Perusturvalautakunta kannattaa kasvun ja oppimisen lautakunnan antamaa lausuntoa Marke Tuomisen ja ym. valtuutettujen allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen liittyen äitiys- ja lasten- ja perheneuvoloiden iltavastaanotosta. Lisäksi perusturvalautakunta toteaa, että 1. Kevätkauden 2019 aikana Äänekosken neuvolassa toteutetaan kokeilu, jolla selvitetään neuvoloiden iltavastaanottojen tarvetta. Terveydenhoitajien Iltavastaanottotoimintakokeilu tullaan aluksi järjestämään kerran kuukaudessa, samanaikaisesti äitiys- ja lastenneuvolassa. Kokeilusta saatavien kokemusten perusteella jatketaan neuvolatoiminnan kehittämistä. 2. Perheneuvolan iltavastaanoton tarvetta selvitetään asiakkuuksien yhteydessä keväällä Päätös: Hyväksyttiin.

62 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus KH Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus: 1) antaa valtuustolle tiedoksi valtuutettu Marke Tuomisen ym tekemän valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimen pi teet; ja 2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto toteaa sanotun val tuus toaloit teen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 29 Valtuustoaloite neuvoloiden iltavastaanotosta / Tuominen Marke ym.

63 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Tilintarkastajan väliraportti tilikauden 2018 tarkastuksesta TARK Kuntalain 123 :n mukaan tilintarkastajan on toukokuun loppuun men nes sä tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukai ses ti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Puheenjohtajan ehdotus: Tilintarkastajan tulee noudattaa valtuuston ja tarkastuslautakunnan an ta mia ohjeita, jolleivat ne ole ristiriidassa lain, hallintosäännön tai jul kis hal lin non hyvän tilintarkastustavan kanssa. Havaitsemistaan olennaisista epäkohdista tilintarkastajan on il moitet ta va viipymättä kunnanhallitukselle annettavassa ti lin tar kas tuspöy tä kir jas sa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tar kas tuslau ta kun nal le. Tilintarkastaja JHT, HT Lilja Koskelo raportoi tarkastuksen edis tymis tä ja keskeisiä havaintoja tarkastuslautakunnalle esiteltävällä väli ra por til la. Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi tilintarkastajan väliraportin tili kau den 2018 tilintarkastuksesta ja saattaa sen kau pun gin hal li tuksel le tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi ja päätettiin saattaa väliraportti kau pun gin hal li tuksel le tiedoksi. Väliraportti on salassa pidettävä (JulkL koh ta). Väliraportin esitteli tarkastaja Sanna Niemi. KH Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tilintarkastajan väliraportin tilikauden 2018 tarkastuksesta. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 30 Väliraportti tilikauden 2018 tilintarkastuksen työohjelman toteutumisesta (SALASSA PIDETTÄVÄ)

64 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella 2018 tehty kysely vanhustenhuollon palveluista 66/ /2019 PETUR Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kartoitti toimialueensa van hus ten palveluja toukokuussa 2018 tehdyllä kyselyllä. Uu sin ta kyse ly toteutettiin elokuussa ja vastausprosentti oli 95%. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa kuntien omien asumispalvelujen määrää ja odo tus ai ko ja sekä omaishoidon tuen riittävyyttä. Selvityksen mukaan osa kuntien vanhusten asumispalveluista to teute taan edelleen laitoshoitona ja kaikille asiakkaille ei ole tehty asiakas koh tai sia päätöksiä laitoshoidon lopettamisesta ja tehostetun pal ve lu asu mi sen myöntämisestä. Suuressa osassa kuntia muu toksis ta on tiedotettu asiakkaille yhteisissä asiakasilloissa ja kes kus telu ti lai suuk sis sa, osin on tiedotettu kirjeitse. Aluehallintovirasto ohjaa kun tia siltä osin, että lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tu ke mises ta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 14 ja 14 a :n mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön ar vokas ta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hä nen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avo pal ve luil la. Kunta voi vastata iäkkään henkilön pal ve lun tar peeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset pe rus teet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät pe rus teet. Lisäksi aluehallintovirasto ohjaa kuntia siltä osin, että asiak kail le tulee tehdä asiakaskohtaiset palvelupäätökset pe rus te luineen asumispalvelumuodon muuttuessa, palvelupäätöksiin voidaan si säl lyt tää päätös laitoshoidon lopettamisesta. Selvityksen mukaan osa kunnista on kokonaan ulkoistanut ikä ih misten asumispalvelut yksityisille palveluntuottajille, mutta osa kunnista tuot taa edelleen palvelut kokonaan itse. Tehostettuun pal ve lu asu miseen pääsi 49% asiakkaista alle yhdessä kuukaudessa ja 89% asiak kais ta sai palveluasumispaikan kolmessa kuukaudessa sen myön tä mi ses tä. Yli kolme kuukautta odottaneita oli 11%. Kolme kuntaa ilmoitti, että heillä on vapaita paikkoja tehostetussa pal ve lu asumi ses sa. Vapautuvaa paikkaa terveyskeskuksen vuodeosastolla odot ta vien asiakkaiden määrä oli vähäinen suhteutettuna asiak kaiden kokonaismäärään. Kotihoidon saatavuuden osalta tilanne kunnissa vaikutti erin omai selta. 88% kunnista ilmoitti, että kotihoitoa saa tarvittaessa heti. Vain 2% asiakkaista joutui odottamaan kotihoidon saamista 1-2 viikkoa ja 10% noin viikon.

65 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Selvityksen mukaan myönteisen omaishoidontuen päätöksen saaneis ta asiakkaista määrärahaa joutui odottamaan viidessä kun nassa. Muissa kunnissa omaishoidon määräraha on riittävä, tai kun nassa on ollut mahdollista ylittää budjetoitu summa. Suuressa osassa kuntia omaishoidon tuki myönnetään kaikille, jotka täyt tä vät myöntämisperusteet. Perusturvajohtajan ehdotus: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyödyntää selvityksen tuloksia kuntakohtaisessa ohjaus- ja valvontatyössä. Saatetaan AVIn kirje kuntiin tiedoksi perusturvalautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin. KH Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjeen. Päätös: Hyväksyttiin. Oheismateriaali Kysely vanhustenhuollon palveluista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella

66 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat KH Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat asiakirjat: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen pöytäkirja Sydän-Suomen jätelautakunnan pöytäkirja Keski-Suomen pelastuslaitos-liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja Kaupunginjohtajan ehdotus: Maakuntahallituksen pöytäkirja Saarijärven kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote koskien Sydän-Suomen jätelautakunnan jäsenten vahvistamista Kaupunginhallitus merkitsee em. ilmoitusasiat tiedokseen. Päätös: Hyväksyttiin.

67 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Lautakuntien pöytäkirjat KH Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavien lautakuntien pöytäkirjajäljennökset: Kaupunginjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen edellä mainituissa ko kouksissa tehtyjä päätöksiä. Päätös: Hyväksyttiin.

68 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätökset KH Kaupunginhallitukselle on toimitettu kaupunginjohtajan päätökset ajalta Puheenjohtajan ehdotus: yleinen henkilöstöpäätös, viranhaltijapäätösten tarkastus 3 Matkailu- ja markkinointiasiantuntijan toimen vaali 4 Vs. elinvoimajohtajan, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, kaavoituspäällikön ja talousjohtajan viranhaltijapäätösten tarkistaminen 5 Yritysneuvojan toimen vaali 6 LS - sopimusalan järjestelyerän jakaminen alkaen 7 Kodinhoitajan toimen vakinainen täyttölupapäätös 8 Varhaiskasvatuksen opettajien toimien vakinainen täyttölupapäätös 9 Palkkasihteerin toimen vakinainen täyttölupapäätös 10 Arjen tuen palvelujen vakinaisten virkojen ja toimien täyttölupapäätös 11 Toimintaohjeistus lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa Kaupunginhallitus päättää, että edellä mainittuja kaupunginjohtajan päätöksiä ei oteta kaupungin halli tuksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin.

69 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunnan lisämäärärahaesitys vuodelle / /2017 KASVOPPI Kokoukseen tuotu esitys: Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seurantatehtävät ovat mahdollisia. Lautakuntaa on infor moi ta va vähintään kaksi kertaa vuodessa: ensimmäisen ja toisen vuo si-kol man nek sen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen valmis tut tua. Merkittäville (yli ) sitovan tason ylityksille on hankittava valtuus ton hyväksyminen. Hyväksyminen on hankittava ennen ylityksen muo dos tu mis ta ja aina ao. tilivuoden aikana. Kaupunginvaltuusto myönsi kasvun ja oppimisen lau ta kun nal le lisämäärärahan; opetuspalveluille eu roa ja lasten ja perheiden palveluille euroa. toteuma 2018 poikkeama Kasvun ja oppimisen lautakunta ta 2018 ta + muutos Tot -% Toimintatuotot ,6 % Henkilöstökulut ,3 % Palvelujen ostot ,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % Avustukset ,5 % Muut toimintakulut ,0 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,2 % Kasvun ja oppimisen toimialan vuoden 2018 käyttötalous tulee toteu tu maan alijäämäisenä tämän hetkisen tiedon mukaan eu roa. OPETUSPALVELUT

70 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Opetuspalveluiden toimintakatteen ylitys euroa muodostuu pää osin seuraavista menoista: 1. Henkilöstömenot ylittävät muutetun talousarvion eurolla. Ylityksestä aiheutuu hankkeista euroa. Hankkeiden henkilöstökustannuksia ei ole budjetoitu talousarvioon. Hanketulot kattavat em. ylityksestä euroa. Hankkeista aiheutuu nettoylitystä euroa. Muut henkilöstökulut ylittyvät Palvelujen ostot ylittää muutetun talousarvion eurolla. Ylitys sisältää hankkeiden menoja Varsinaisen toiminnan osal ta ylitys on Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittävät muutetun talousarvion eu rol la. Ylitys sisältää hankkeiden menoja Varsinaisen toimin nan osalta ylitys on Myyntituottoja kertyi euroa arvioitua enemmän. Mak su tuot toja on kertynyt euroa arvioitua enemmän. Tukia ja avustuksia ker tyi euroa arvioitua enemmän, mikä johtuu vuoden 2018 ai ka na tulleista hankerahoituksista. Toimintatuottoja kertyi kaikkiaan euroa, mikä on euroa arvioitua enemmän. Henkilöstökulut Henkilöstökuluja kertyi euroa. Hankkeiden osuus oli Talousarvioon oli merkitty hankkeiden henkilöstökuluja Kun huomioidaan budjetoimattomat hankkeiden henkilöstökulut, jää henkilöstökulujen ylitykseksi euroa. Hankkeiden omavastuuosuuksien ylittyminen kohdentuu henkilöstömenoihin eurolla. Palkallisten sairaslomien

71 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus sijaisuudet ylittyivät eurolla, koska määräraha on alibudjetoitu. Lisäksi erilliskorvaukset ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Palvelujen ostot Palvelujen ostot ylittyivät eurolla. Keskeisimmät ylitykset ovat seuraavat: - Sairaalakoulun ja Valteri-koulujen jaksoissa olleiden lasten kus tannuk sia ei ole budjetoitu, koska näitä kuluja ei voida ennakoida. Kustan nuk sia kertyi euroa. - Toimisto- ja asiantuntijapalvelut ylittyivät euroa, jossa keskei sim mät syyt ovat ennakoimattomat työyhteisöjen työnohjaus- ja val men nus pal ve lu jen hankkiminen. - ICT-palvelut ylittyivät eurolla. Jo hankittuihin mobiililaitteisiin on täytynyt hankkia ylläpitoon tarvittavaa etähallintaohjelmistoa. Kustannus on kohdistunut ko ko nai suu des saan vuodelle 2018, mahdollista olisi ollut jaksottaa hankinta kol mel le vuodelle. ICT-palvelujen ylitys johtuu osin myös ali bud je toin nis ta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittävät muutetun talousarvion eu rol la. Ylitys sisältää hankkeiden menoja Varsinaisen toimin nan osalta ylitys on Viherkoulujen on täytynyt hankkia ompelukoneita rikkoutuneiden tilal le. Lisäksi uuden opetussuunnitelman perusteista johtuen on täyty nyt hankkia uusia oppikirjasarjoja. Näiden kahden tekijän kus tannus vai ku tus on noin Keskeisin syy ylitykseen on myös Suo lah den yhtenäiskoululle hankitut kemian ja fysiikan välineet, jotka ovat olleet hankkimatta vuodesta 2012 asti, kustannusvaikutus euroa. Avustukset Avustukset ylittivät talousarvion eurolla. Ylitys johtuu Koskelan Set le men til le maksetusta avustuksesta aamu- ja iltapäivätoiminnan jär jes tä mi seen. Suolahden taajamassa oli tarvetta toiminnalle en nakoi tua isommassa mittakaavassa. Muut toimintakulut Kulut ylittävät talousarvion eurolla, josta merkittävin on Koske lan aamu- ja iltapäivätoiminnalle hankittu väistötilan vuokra Suolah den taajamassa, kustannusvaikutus n Leasingvuokrakustannuksia ei ole pystytty arvioimaan tarkasti talous ar vion laatimisvaiheessa.

72 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Hankkeet Opetuspalveluissa oli vuonna 2018 yhteensä 19 hanketta, joihin on saatu valtiolta avustusta. Hankkeiden käyttö jakaantuu yleensä kahdelle tilivuodelle. Ensimmäisen toimintavuoden kustannusvaikutus on +/- nolla. Viimeisen toimintavuoden talousarvioon tulee merkitä hankkeen omavastuuosuus, jolloin talousarviossa menot ovat omavastuun verran suuremmat kuin tulot. Mikäli hankerahoitus on myönnetty marras-joulukuussa, ei sille ole talousarvion laatimisvaiheessa pystytty varaamaan omavastuuosuutta talousarvioon. Hankerahoitusta saatiin vuonna 2018 yhteensä euroa. Hankerahoituksesta siirtyi vuonna 2019 käytettäväksi euroa, joten vuoden 2018 hankerahoituksen osuus tuloissa oli euroa. Opetuspalveluiden toimintakate jää alijäämäiseksi. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Toimintatuottoja kertyi talousarvioon verrattuna euroa enemmän. Toimintatuottojen sisällä budjetoimattomia sisäisiä työ suo ri tusten myyntituottoja kertyi Varhaiskasvatuksen maksutuloja ker tyi , eli vähemmän kuin talousarviossa. Henkilöstökulut Henkilöstökulut ylittävät muutetun talousarvion eurolla. Äänekoskella on jouduttu perustamaan yksi ylimääräinen alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmä. Ryhmään on palkattu yksi varhaiskasvatuksen hoitaja. Tähän ei ole haettu määrärahaa ja täyttölupaa henkilöstön palkkaamiseen.