PALAUTE- JA VASTINERAPORTTI

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI KISSANMAA, HIPPOSKYLÄ, Asemakaava nro 8549 Diaarinumero: TRE:1198/ /2017 PALAUTE- JA VASTINERAPORTTI Valmisteluvaiheesta nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet (yhteensä 18 kpl)

2 TIIVISTELMÄ PALAUTTEESTA VASTINE TOIMENPITEET Mielipide 1: - Alueelle korkeintaan 6-kerroksisia kerrostaloja - Hippospuiston länsipäähän korkeammat ja itäpäähän matalammat talot, jos erikorkuisia kerrostaloja on alueelle tulossa - Vanhoja 2-kerroksisia taloja säilytettäisiin 5 kpl, talot jotka ovat Hippoksenkadun varressa ja kadun suuntaisia - Vaihtoehdoista kehittämisen arvoinen on vaihtoehto 1 - Ympärillä pitää olla viheralueita Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 1: Kasvun ja täydentämisen tavoitteet, joita asemakaavahankkeelle tulee ylempien kaavatasojen suunnitelmista ja strategioista, heijastuvat kaavaratkaisuun. Sekä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 suunnittelualueeseen kohdistuu tavoitteita yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Tampereen kaupunkistrategiassa on ilmaistu kaupungin kasvutavoite noin 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupunkistrategian mukaisesti 80 prosenttia kaavoitettavasta asuinkerrosalasta tulee sijoittua joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin. Hipposkylä sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä. Suunnittelualue on tunnistettu arvokkaana rakennettuna ympäristönä sekä maakunta- että yleiskaavassa. Yhtenä keskeisenä arvona on pidetty vanhojen puukerrostalojen rajaamaa Hippoksenkadun katunäkymää. Molemmissa asemakaavan luonnosvaihtoehdoissa pääosa kadun varren taloista oli esitetty säilytettäviksi. Asemakaavaehdotuksessa Hippoksenkadun varren kuudesta vanhasta puukerrostalosta on säilytetty neljä ja niiden lisäksi kolme taloa tontin sisäosassa. Suunnittelualueelle esitetyt uudet rakennukset ovat korkeintaan 6-kerroksisia.

3 Ratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun ja ohjausryhmän linjauksiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Asemakaavaehdotuksessa on esitetty määräys suunnittelualueen vanhan puuston säilyttämisestä ja suojaamisesta rakentamisen aikana. Hipposkylän säilytettävien rakennusten pihaalueet on esitetty asemakaavaehdotuksessa suojeltaviksi. Mielipide 2: - As Oy Kissankellon (Kissanmaankatu 28 32) viereen ei saa rakentaa kuin max 6- kerroksisia taloja - Kattomuoto ei saa nostaa korkeutta - Korkeat talot on rakennettava Hippoksenkadun reunaan ja rakennukset on rakennettava alueen länsipäähän = yläpäähän - As Oy Kissankello rajan viereen ei saa rakentaa korkeita taloja - Talot oltava kaukana rajasta - Taloyhtiöiden väliin rakennettava umpiaita - Estettävä läpikulku As Oy Kissankello alueen läpi - Rakennettava meluaita myös As Oy Kissankello kohdalle Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 2: Asemakaavassa uudet rakennukset ovat enintään kuusikerroksisia. Kattomuoto on pääasiallisesti harjakatto. Tonttien väliset raja-aidat ovat taloyhtiöiden keskenään sovittavissa. Asemakaavassa esitettyä meluseinää ei toteuteta kaupungin kustannuksella, vaan sen toteutuksesta sopivat keskenään uusien rakennusten rakentajat. As. Oy Kissankello ei kuulu tämän asemakaavan suunnittelualueeseen ja sitä koskevat asiat ratkaistaan omassa Suunnittelualueelle esitetyt uudet rakennukset ovat korkeintaan 6-kerroksisia.

4 kaavahankkeessaan. Mielipide 3: - Liikenne ja liikkuminen Hipposkylän uuden asutuksen liikennevaikutusten takia liikenteen, liikkumismuotojen yhteensovituksen, liikenneturvallisuuden ja katuympäristöjen suunnittelua on tarpeen tehdä rinnan asemakaavan jatkosuunnittelun kanssa ja riittävän laajalla alueella. - Asemakaava-aluetta esitetään laajennettavaksi katualueiden osalta niin, että kriittisten kohtien ratkaisut voidaan osoittaa asemakaavassa ajoneuvoliikenteen rauhoittamiseen ja muuhun katurakentamiseen ohjaavina asemakaavamerkintöinä - Uuden katuyhteyden tutkiminen Hervannan valtaväylän yli tai ali - Liikenneturvallisuuden kehittäminen - Hippoksenkadun kehittäminen: Katu voisi jatkossa olla luonteeltaan kaupunginosan identiteettiä vahvistava pääkatu - Liikenneturvallisuuden parantaminen: (esim. koulun ja päiväkodin saatto- ja Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 3: Asemakaavahankkeen yhteydessä laadittu liikenneverkkotarkastelu kattaa Kissanmaan alueen Teiskontielle saakka. Tarkastelun perusteella täydennysrakentamisen tuottamat liikennemäärät ja sen liikenteelliset vaikutukset on todettu melko vähäisiksi. Hakametsän alueen yleispiirteisemmässä suunnittelussa on esitetty Rieväkadun pohjoinen jatke, Jäähallinkaari, yhdistämään Kalevan ja Kissanmaan alueita. Hervannan valtaväylälle toteutetaan uusi valo-ohjattu liittymä nykyisen jäähallin liittymän pohjoispuolelle, johon kytketään Jäähallinkaari ja Kissanmaankadun jatke. Asemakaavahankkeeseen liittyvässä Hippoksenkadun katuyleissuunnitelmassa on ollut tavoitteena liikenneturvallisuuden ja kadun viihtyisyyden parantaminen. Suunnitelmassa Hippoksenkadulle esitetään länsireunaan erotettu pyörätie ja jalkakäytävä, pysäköintitaskujen ja katupuiden toteuttaminen ajoradan itä- ja länsireunaan. Kissanmaan koulun edustalla olevaa kääntöpaikkaa kehitetään Asemakaavahankkeeseen liittyy Hippoksenkadun katuyleissuunnitelma, jossa on ollut tavoitteena liikenneturvallisuuden ja kadun viihtyisyyden parantaminen. Hippoksenkadun yleissuunnitelmassa esitetyn katupoikkileikkauksen perusteella on myös tarkistettu suunnittelualueen korttelirajaukset Hippoksenkadun puolella. Asemakaavassa on esitetty Hervannan valtaväylän suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys Puolimatkanpolku, joka välittää liikennettä Kaupin suuntaan. Osa ehdotetuista toimenpiteistä koskee asemakaavan suunnittelualuetta laajempaa kokonaisuutta.

5 muu autoliikenne, erotettu pyöräkaista ja jalkakäytävä, katupuita) - Koko Hippoksenkatu ja liittyvien asuntokatujen (Sudenkatu ja Karhunkatu) päät tulisi liittää asemakaava-alueeseen. Tarvitaan katusuunnitelmat asemakaavan korttelirajausten pohjaksi ja varmistamaan Hipposkadun katualueen ja poikkileikkauksen mitoitus, ehdotusvaiheen asemakaavakartassa katualueena täsmällisesti osoitettavaksi. 5. Karhunkadun ja Karhunkadun- Hippoksenkadun risteysalueen kehittäminen: - Tällä hetkellä onnettomuusriski Karhunkadulla on erittäin suuri. Nykyisin katujärjestelyin lisää läpikulkevaa ajoneuvoliikennettä ei tule sinne ohjata. Karhunkadun liikenneturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä esim.: - katkaisemalla ajoneuvoliikenteen läpiajo Karhunkadulta Hippoksenkadulle kokonaan - lisäämällä hidastavia katurakenteita ja korjaamalla nykyiset vaurioituneet hidasteet - jalkakäytävän ja ehkä myös pyöräkaistan rakentaminen, Karhunkadun muuttaminen pihakaduksi Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun välillä - näkemiltään hankalimpiin risteyksiin/liittymiin katupeilit tai pysäköinnin rajoittaminen välittömässä tuntumassa näkemien parantamiseksi turvallisemmaksi ja Karhunkadun liittymäjärjestelyjä parannetaan. Myös Sudenkadun ja Hippoksenkadun risteysalueen liikennejärjestelyjä parannetaan risteyksen turvallisuuden lisäämiseksi. Asemakaavaehdotuksessa korttelialueen rajan sijainti on sovitettu katusuunnitelmassa esitettyyn Hippoksenkadun poikkileikkaukseen. Meluntorjunnan osalta on noudatettu Tampereen kaupungin meluntorjuntasuunnitelman linjauksia. Viheryhteyksiä on esitetty kehitettäväksi Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:n osoittamalla tavalla. Rakennusten korkeuden ja alueelle osoitetun rakentamisen määrän osalta ks. vastine 1.

6 - Teiskontien melusuojausten toteuttaminen, minkä jälkeen itälänsisuuntaisen pyöräily- ja jalankulku- ja ulkoiluvirtojen ohjaaminen ja houkutteleminen melusuojatulle puistoalueelle Teiskontien varressa, - yhdistelmät edellisestä tai jokin muu kehitetty liikenteen ohjauksen tai rauhoittamisen ratkaisu 6. Sudenkadun ja Hippoksenkadun risteysalueen kehittäminen: Risteys on huonosti havaittavissa ja vaarallinen. Sudenkadun kautta tulevan läpiajon voisi alistaa, hidastaa tai katkaista. Aluetta voisi kehittää esim. Majavakadulle ulottuvana katuaukiona/pihakatuna, jonka kautta läpiajoa ei olisi Hipposkylään. Asemakaavaluonnoksessa esitetty Hipposkylän uuden tonttikatuliittymän paikka Sudenkadun kohdalla ei ole hyvä, ellei risteysalueen katurakenteita paranneta merkittävästi. Hipposkylän uuden tonttikadun tai ajoyhteyden sijaintia voisi harkita siirrettäväksi lähemmäksi Kissanmaankatua, mikä olisi liikenteen ohjauksen kannalta parempi. 7. Ulkoreitit ja viherympäristöt 8. Laajemman viher- ja ulkoiluverkoston kehittäminen, erityiskysymyksenä Kaupin suunta

7 Hipposkylän täydennysrakentaminen osana Kissanmaata: 9. Alueen kehittäminen tervetullutta 10. Rakentamisen luonnosvaihtoehdot ja luonnossuunnittelun jatkaminen Asemakaava-alue, vaikutusalue ja osalliset: 11. Asemakaava-alueen laajentaminen - Aluetta ehdotetaan laajennettavaksi liikennesuunnittelullisista syistä Hippoksenkadun katualueille ja sitä risteäville Karhukadun ja Sudenkadun katualueille. Viherympäristöön ja meluntorjuntaan liittyvistä syistä aluetta ehdotetaan laajennettavaksi Kissanmaan koulun molemmin puolin oleville puisto- ja viheralueille. 12. Lähivaikutusalueen ja osallisjoukon laajentaminen 13. Osalliseksi ilmoittautuminen Mielipide 4: - Ehdotetaan uusien rakennusten siirtoa, että ne eivät olisi Kissanmaankatu 30 ja 32 asukkaiden maisemissa. - As Oy Kissankellon mieliestä esitettyjen kahden vaihtoehdon yhdistelmä olisi paras - Onko kulkutie suunniteltu Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 4: Kissanmaankatu 30 ja 32 (As. Oy Kissankello) kohdalla olevat uudet rakennusalat on saadun palautteen johdosta siirretty olemassa olevien talojen pohjoispäädyn kohdalle. Vuoden 2018 aikana tarkistetussa Uusia rakennuksia on siirretty mielipiteessä ehdotetulla tavalla. Kahdeksankerroksisia rakennuksia ei esitetä kaavaehdotuksessa lainkaan. As. Oy Kissankellon lisärakentamissuunnitelmat on pyritty huomioimaan asemakaavaratkaisussa.

8 yhteiskäyttöiseksi Kissankellon kanssa - As Oy Kissankellon lisärakentamissuunnitelmat tulee huomioida asemakaavaehdotuksessa kortteliratkaisussa noudatellaan Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta. Uusien talojen kerrosluku on korkeintaan kuusi. Ylimmän kerroksen yläpuolelle, harjakaton alle, saa toteuttaa asukkaiden saunaja yhteistiloja sekä ilmastointikonehuoneen. Suunnittelualueen itäpäässä olevaa ajoväylää ei asemakaavassa ole esitetty yhteisenä Hipposkylän ja As Oy Kissankellon tonteille. As Oy Kissankellon suunnittelukysymykset ratkaistaan kyseisen asemakaavan yhteydessä. Mielipide 5: Kehittämisehdotuksena toivotaan toimenpiteitä, joilla korjattaisiin Hervannan valtaväylän aiheuttamia estevaikutuksia liikuttaessa Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien välillä. - Esitetään uuden liikenneyhteyden toteuttamista sillalla Hipposkylästä Kalevaan. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 5: Hakametsän alueen yleispiirteisemmässä suunnittelussa on esitetty Rieväkadun pohjoinen jatke, Jäähallinkaari, yhdistämään Kalevan ja Kissanmaan alueita. Hervannan valtaväylälle toteutetaan uusi valo-ohjattu liittymä nykyisen jäähallin liittymän pohjoispuolelle, johon kytketään Jäähallinkaari ja Kissanmaankadun jatke. Ehdotettu alue jää tämän asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle, mutta tilanteeseen on esitetty parannuksia muissa suunnitelmissa. Mielipide 6: - Hippoksenkadun alkupäätä ei tulisi rakentaa kovin tiiviisti. - Korkeat talot sopisivat taaemmas - Jäähallin käytön muuttuminen areenahankkeen myötä huomioitava Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 6: Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti Hippoksenkadun itäpäässä vanhat kerrostalot on esitetty korvattaviksi uusilla ja länsipäässä säilytetty vanhaa korttelirakennetta. Asemakaavahankkeeseen liittyvässä Hippoksenkadun varrelle esitetyt uudet rakennukset ovat hieman vinottain kadun toisella puolella oleviin rakennuksiin nähden. Uusien talojen ja Hippoksenkadun väliin on lisäksi esitetty asemakaavassa vyöhyke, jolle istutetaan puita.

9 alueen kokonaissuunnittelussa - Ulkopuolisten pysäköintiä toivotaan rajoitettavaksi - Ajotie ja pyörätie ja jalankulku toivotaan selvästi erotettavaksi liikenneturvallisuuden ja riittävän tilan takia - Alueelle teema, esim. viljelysmahdollisuuksia Mielipide 7: - Kompromissi kaavasta 1 ja 2 vähentäisi vanhaa rakennuskantaa - Kaikki talot pitäisi säästää ja kehittää aluetta siitä lähtökohdasta - Myös nykyiset asukkaat tulee huomioida - Sosiaalinen suunnitelma pitäisi kulkea mukana kaavaehdotuksen rinnalla alusta alkaen - Kaupungin kannalta alueen muutosten tulee olla sosiaalisesti vastuullisia - Kooltaan suurempi tai arkkitehtuuriltaan moderni rakennus ei kuulu Kissanmaalle. - Kysymyksiä pidettävään tilasuuteen (esim.): Hippoksenkadun katuyleissuunnitelmassa on tavoitteena liikenneturvallisuuden ja kadun viihtyisyyden parantaminen. Suunnitelmassa Hippoksenkadulle esitetään erotettu pyörätie ja jalkakäytävä, parannettu kadunvarsipysäköinti ja katupuita. Kissanmaan koulun edustalla olevaa kääntöpaikkaa kehitetään turvallisemmaksi. Myös Sudenkadun ja Hippoksenkadun risteysalueen katurakenteita parannetaan risteyksen turvallisuuden lisäämiseksi. Asemakaavaehdotuksessa korttelialueen rajan sijainti on sovitettu katusuunnitelmassa esitettyyn Hippoksenkadun poikkileikkaukseen. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 7: Kasvun ja täydentämisen tavoitteet, joita asemakaavahankkeelle tulee ylempien kaavatasojen suunnitelmista ja strategioista, heijastuvat kaavaratkaisuun. Sekä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 suunnittelualueeseen kohdistuu tavoitteita yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Tampereen kaupunkistrategiassa on ilmaistu kaupungin kasvutavoite noin 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupunkistrategian mukaisesti 80 prosenttia kaavoitettavasta asuinkerrosalasta tulee sijoittua joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin. Hipposkylä sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä. Hippoksenkadulle on laadittu yleissuunnitelma ja korttelialueiden rajauksella on varmistettu Hippoksenkadun kehittämisen mahdollisuudet. Asemakaavassa esitetyt uudet rakennukset noudattelevat Hipposkylän olemassa olevaa korttelirakennetta. Hyvinvoinnin palvelualue (psykososiaalisen tuen palvelulinja) on ollut edustettuna asemakaavatyön ohjausryhmässä.

10 - Miksi kaksi kaavaehdotusta? - miksi museoviraston kannanottoa ei huomioida? - Miksi kaikkia rakennuksia ei peruskorjata? - Miksi korkeita kerrostaloja? Mielipide 8: - Hippoksenkadun suuntaisesti voitaisiin rakentaa suhteellisen pitkä, esim. 6- kerroksinen kerrostalo - Kaikkien rakennettavien talojen tulee olla julkisivultaan puusta yleisilmeen säilymisen takia Suojelutason suhteen luonnosvaihtoehtoon 1 perustunut asemakaavaehdotus palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vuoden 2018 aikana valmisteltu asemakaavaratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun, ohjausryhmän linjauksiin ja uusiin viitesuunnitelmiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Päätökset säilytettävien rakennusten sisätilojen osalta tekee rakennuksen omistaja. Asemakaavalla ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, kenelle tai millaisille asukkaille vanhojen talojen peruskorjatut asunnot osoitetaan. Asemakaavoituksen toimesta on pidetty asukastilaisuuksia kaavan aloitus- ja valmisteluvaiheissa. Myös asemakaavaehdotusta koskeva yleisötilaisuus järjestetään kaavan nähtävilläoloaikana. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 8: Asemakaavatyön aikana on tutkittu erilaisia rakennevaihtoehtoja. Alueelle osoitetun rakentamisen määrän osalta ks. vastineet 1 ja 7. Asemakaavamääräykset mahdollistavat puun käytön julkisivumateriaalina.

11 Asemakaavan mukaisesti julkisivumateriaalina on mahdollista käyttää puuta tai rappausta. Uusien rakennusten sijoittelussa on mukailtu Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 9: Mielipide 9: - Vaihtoehto 2 ei ole suotava, koska se hajottaa Hipposkylän kokonaisuuden - Hipposkadun katunäkymän säilyminen on tärkeää - Alueen arvoja ei tulisi heikentää liian laajalla uudisrakentamisella - Alueen arvot on todettu Pirkanmaan maakuntamuseon inventoinnissa Suojelutason suhteen luonnosvaihtoehtoon 1 perustunut asemakaavaehdotus palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vuoden 2018 aikana valmisteltu asemakaavaratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun, ohjausryhmän linjauksiin ja uusiin viitesuunnitelmiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Uudisrakentamisen osalta on kehitetty vaihtoehto, joka noudattelee Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta. Rakentamisen määrän osalta ks. vastineet 1 ja 7. Mielipide 10: - Kumpikaan kaavaluonnoksista ei palvele riittävästi alueen rakennuskulttuurisen ja - historiallisen kerroksellisuuden Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 10: Kasvun ja täydentämisen tavoitteet, joita asemakaavahankkeelle tulee ylempien kaavatasojen suunnitelmista ja strategioista, heijastuvat kaavaratkaisuun. Sekä Pirkanmaan Muutoksen vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin on todettu asemakaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa. Uudessa rakentamisessa on mukailtu Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta.

12 säilyttämistä ehjänä. - Ehdotetut rakennukset liian korkeita ja tyyliltään aivan erilaisia - Kaikki nykyiset Hipposkylän 14 asuinrakennusta tulisi kuulua A29/ssuojelumerkinnän alueelle, jotta alueen kokonaisuus säilyy selkeänä historiallisena kerroksena. - Hippospuistoa ei ole mielekästä supistaa asuntorakentamisella maakuntakaavassa 2040 että Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 suunnittelualueeseen kohdistuu tavoitteita yhdyskuntarakenteen täydentämisestä. Tampereen kaupunkistrategiassa on ilmaistu kaupungin kasvutavoite noin 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupunkistrategian mukaisesti 80 prosenttia kaavoitettavasta asuinkerrosalasta tulee sijoittua joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin. Hipposkylä sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä. Hipposkylän 1940-luvun puukerrostalojen määrä vähenee ja vaikutukset on todettu asemakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa. Suojelutason suhteen luonnosvaihtoehtoon 1 perustunut asemakaavaehdotus palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vuoden 2018 aikana valmisteltu asemakaavaratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun, ohjausryhmän linjauksiin ja uusiin viitesuunnitelmiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Uudessa rakentamisessa on mukailtu Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta.

13 Mielipide 11: - Alue säilyy luonnosvaihtoehto 1:n pohjalta ehdottomasti paremmin - Autopaikkojen riittävyys huolestuttaa - Asuinalueen kiireettömän luonteen toivotaan säilyvän Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 11: Suojelutason suhteen luonnosvaihtoehtoon 1 perustunut asemakaavaehdotus palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vuoden 2018 aikana valmisteltu asemakaavaratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun, ohjausryhmän linjauksiin ja uusiin viitesuunnitelmiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Uudisrakentamisen osalta on kehitetty vaihtoehto, joka noudattelee Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta. Asemakaavaratkaisussa on pyritty varmistamaan autopaikkojen riittävyys. Asemakaavahankkeeseen liittyvässä Hippoksenkadun katuyleissuunnitelmassa on tavoitteena liikenneturvallisuuden ja kadun viihtyisyyden parantaminen. Suunnitelmassa Hippoksenkadulle esitetään erotettu pyörätie ja jalkakäytävä, parannettu kadunvarsipysäköinti ja katupuita. Kissanmaan koulun edustalla olevaa kääntöpaikkaa kehitetään turvallisemmaksi. Myös Sudenkadun ja Hippoksenkadun risteysalueen katurakenteita parannetaan risteyksen turvallisuuden lisäämiseksi.

14 Mielipide 12: - AA-ryhmän vakiintunut toiminta alueella toivotaan otettavaksi huomioon - Haluttaisiin säilyttää toiminta entisissä tiloissa säilyttäen liikenne- ja pysäköintitilaisuudet - Tilojen mahdollisesti poistuessa toivotaan sijoittumista alueen uusiin tiloihin Mielipide 13: - Pyöräliikenteen reitityksen linjausta mietittävä sujuvan pyöräliikenteen ja jalankulun kannalta - Aluereitin luokituksen säilyttämistä tulisi harkita - VE2 linjaus sopii paremmin jalankulun ja polkupyöräliikenteen väylälle alueen halki - VE1:ssä tarpeeton kaavamerkintä ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkypyöräilylle varattu alueen osa - Tonttikadun pyöräliikenne turvallisinta ja luontevinta ohjata ajoradalle, josta se ohjataan kadun päässä erilliselle viheralueen pyörätielle - Tonttikatu tulisi käsitellä pihakatuna - Pyöräliikenteen olosuhteita tulee kehittää korvaamalla nykyinen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden keskinäisille konflikteille altistava yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie erillisillä jalkakäytävillä ja yksisuuntaisilla pyöräteillä/pyöräkaistoilla. - Kaavassa tulisi olla myös laadulliset Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 12: Rakennus osoitteessa Hippoksenkatu 14 on esitetty asemakaavassa säilytettäväksi. Pysäköintimahdollisuus Hippoksenkadulla säilyy edelleen pysäköintijärjestelyjen muutoksista huolimatta. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 13: Kaavaehdotuksessa alueen eteläreunalla säilytetään Hervannan valtaväylän suuntainen, suora pyöräilyn ja kävelyn reitti. Sudenkadun kohdalle tulevalla uudella tonttikadulla Hippoksenkujalla pyöräily on osoitettu ajoradalle. Hippoksenkadun yleissuunnitelmassa on esitetty, että myös Sudenkadulla pyöräily sijoitetaan ajoradalle. Hippoksenkadun yleissuunnittelussa arvioitiin erilaisia pyöräilyväylän toteuttamisvaihtoehtoja ja päädyttiin kaksisuuntaiseen, eroteltuun pyöräilyja kävelyväylään, jolla kadun liittymäratkaisut saadaan ratkaistua luontevimmin. Polkupyöräpysäköintiä koskevia määräyksiä on tarkistettu asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kyseistä rakennusta ei esitetä purettavaksi asemakaavaehdotuksessa. Hippoksenkadun varrella on jatkossakin tarjolla pysäköintipaikkoja. Hipposkylän eteläreunalla säilytetään Hervannan valtaväylän suuntainen, suora pyöräilyn ja kävelyn reitti. Hippoksenkadun varrella pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita parannetaan nykyisestä. Polkupyöräpysäköintiä koskevia määräyksiä ja ohjeita on tarkistettu asemakaavan ehdotusvaiheessa.

15 vaatimukset esim. paikkojen kattamisesta - Rakentamistapaohjeeseen olisi syytä laittaa hahmotelma polkupyöräkatoksista, jotka sopivat merkinnän A-29/s alueille. - Hipposkylän liikenneselvityksessä pääreitin on oltava käyttökelpoinen ympäri vuoden - vaatii kestopäällysteen myös puistossa - Pyöräliikenteelle jää suunnitelmassa verkostollisia puutteita - Sudenkatu huomioitu laadultaan riittämättömäksi pyöräväyläksi - Selvityksessä esitettyä mallia Hakametsän alueen pyöräilyn tavoiteverkoksi ei hyväksytä (mm. purkaa nykyistä pyöräliikenteen infraa, rajoittaa mahdollisuuksia liikkua alueella ilman autoa, pidentää pyöräiltäviä matkoja) Mielipide 14: - Asemakaavan muutoshakemuksessa tavoitteena oli kaikkien jo elinkaarensa lopussa olevien vanhojen rakennusten purkaminen. - Rakennetun ympäristön ja ekologisten arvojen suojelun takia asemakaavan muutoshakemuksessa asumiseen ehdotettu alue on pienentynyt huomattavasti. - Hyväksyttävää on enintään viiden vanhan asuinrakennuksen säilyttäminen. - Uusien rakennusten tulisi olla muodoltaan Rakentamistapaohjeessa on lisäksi esitetty määritelmä suojeltaville A-29/s- korttelialueille sopivista polkupyöräkatoksista. Hakametsän alueen pyöräilyn tavoiteverkko ei kuulu tämän asemakaavan suunnittelualueeseen. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 14: Vuoden 2018 asemakaavaehdotus on laadittu ohjausryhmän linjausten perusteella. Mielipiteen esittäjä TVA on ollut edustettuna ohjausryhmässä.

16 taloudellisia toteuttaa. - Rakenteellista pysäköintiä tulisi siitä aiheutuvien kustannusten takia välttää. Mielipide 15: - Tulevien asuinkerrostalojen ei tulisi olla kuutta kerrosta korkeampia. - Uusien rakennusten tulisi sijaita Hippospuiston länsipäässä. - Kaavaluonnoksista vaihtoehto 1 on parempi. - Kissanmaankatu 32:n taloista tulisi säilyttää puistonäkymä. Mitä peremmälle länteen uudet rakennukset saadaan sijoitettua sen parempi Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 15: Suojelutason suhteen luonnosvaihtoehtoon 1 perustunut asemakaavaehdotus palautettiin valmisteluun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä Vuoden 2018 aikana valmisteltu asemakaavaratkaisu pohjautuu yhdyskuntalautakunnassa käytyyn keskusteluun, ohjausryhmän linjauksiin ja uusiin viitesuunnitelmiin. Pirkanmaan maakuntamuseo on tuonut ohjausryhmätyöskentelyssä esiin, että asemakaavaehdotuksessa suojeltavien rakennusten määrä ei vastaa maakuntamuseon näkemystä riittävästä suojelun tasosta. Uudisrakentamisen osalta on kehitetty vaihtoehto, joka noudattelee Hipposkylän nykyistä korttelirakennetta. Asemakaavaehdotuksessa esitetyt uudet rakennukset ovat korkeintaan kuusikerroksisia. Asemakaavaehdotuksessa esitetyt uudet rakennukset ovat korkeintaan kuusikerroksisia. Ylimmän kerroksen yläpuolelle, harjakaton alle, saa toteuttaa asukkaiden sauna- ja yhteistiloja sekä ilmastointikonehuoneen. Suunnittelualueen länsipäässä Hippospuistoa on asemakaavassa säilytetty viheralueena luontoarvojen takia. Asemakaavan mukainen

17 rakentaminen tuo muutoksia Hipposkylään ja sen lähialueille, mutta suunnittelulla on pyritty luomaan uudenlaista laadukasta asuinympäristöä. Mielipide 16: - Ei haluta uusia korkeita kivitaloja aivan Hippoksenkadun varteen - Oleskelupihoja etupihalle Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 16: Rakennusten korkeuden, alueelle osoitetun rakentamisen määrän ja suojelutavoitteiden osalta ks. vastineet 1 ja 7. Hippoksenkadun varrella ei ole Museoviraston suojelemia rakennuksia (rakennussuojelulaki), vaan rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Hipposkylä kuuluu samaan maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen kuin Kissanmaa. Asemakaavaehdotuksessa Hippoksenkadun varrelle osoitetut uudet talot ovat kadun puolella korkeintaan nelikerroksisia. Hippoksenkadun ja rakennusten välissä oleva puusto on esitetty säilytettävänä ja tarvittaessa istutuksin kehitettävänä. Sekä säilytettäville että uusille asuintaloille on osoitettu oleskelupihat. Uuden asemakaavan mukainen rakentaminen tuo muutoksia Hipposkylään ja sen lähialueille, mutta suunnittelulla on pyritty luomaan uudenlaista laadukasta asuinympäristöä. Hippoksenkadun varrelle osoitetut uudet talot ovat kadun puolella korkeintaan nelikerroksisia. Sekä säilytettäville että uusille asuintaloille on osoitettu oleskelupihat.

18 Mielipide 17: - Viherkatot ja -seinät - Portaittaista rakentamista, jolloin esim. kattoviljely / laatikkoviljely mahdollistuu. - Ylös ja korkealle saa rakentaa, mutta väljyys ja puistot huomioiden. - Puurakentaminen (kivijalat?), materiaalit ja olemassa olevien hippostalojen arkkitehtuuri huomioiden. - Asukkaiden toiveet ja resurssit hyötykäyttöön (remontointi, puistojen työstö) - Maltillinen väritys (maanläheisten värin suosiminen) - Sisäpihat - yhteisöllisyys Mielipide 18: - Hippospuistoa ei saisi pienentää. - Puistossa tulee säilyttää kulkureitti kävelijöille ja pyöräilijöille Hervannan valtaväylän rinnalla. - Kaavaan tulee sisällyttää sekä vuokraettä omistusasuntoja. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 17: Asemakaava ei estä viherpintojen rakentamista uusille korttelialueille tai kaupunkiviljelyä. Rakentamisen määrän osalta ks. vastine 1. Säilytettävien rakennusten pihoilla väljyys ja vehreys säilyy. Kissanmaalla kerrostalojen julkisivumateriaalina on tyypillisesti rappaus ja Hipposkylän talojen julkisivut ovat puuta. Asemakaavan mukaan uudisrakennuksissa voidaan käyttää julkisivumateriaalina rappausta ja puuta. Asemakaavamääräyksiä on tarkennettu julkisivuvärien osalta. Määräyksissä todetaan, että rakennuksissa tulee käyttää murrettuja maavärejä. Kortteleihin muodostuu laajoja, yhtenäisiä pihaalueita. Kaavoittajan vastine mielipiteeseen 18: Viheraluetta säilyy suunnittelualueella noin 2 ha. Asemakaavassa on osoitettu Hippospuiston läpi Hervannan valtaväylän suuntainen pyöräilyn ja kävelyn reitti. Vanhoja rakennuksia ja niiden vehreitä, väljiä piha-alueita säilytetään. Asemakaavan mukaisesti uudisrakennuksissa voidaan käyttää julkisivumateriaalina rappausta ja puuta. Asemakaavamääräyksiä on tarkennettu julkisivuvärien osalta. Määräyksissä todetaan, että rakennuksissa tulee käyttää murrettuja maavärejä. Kortteleissa on laajoja, yhtenäisiä piha-alueita. Asemakaavassa on osoitettu Hippospuiston läpi Hervannan valtaväylän suuntainen pyöräilyn ja kävelyn reitti. Kaavan mukaisesti on mahdollista rakentaa pysäköintihalli Hervannan valtaväylän viereen.

19 - Riittävän suuria asuntoja. - Kaavaan tulisi sisällyttää riittävän suuri leikkipuisto lapsille. Sellaista ei ole alueella. - Kaavaluonnos 1 on parempi lähtökohta kehittämiselle. - Autotallien sijaan parkkihalli. - Vanhojen talojen osalta riittää Hippoksenkadun varren säilyttäminen. - Rakentaminen lisää liikennettä Kissanmaankadulla. Alueen kehittämisen tavoitteena on monipuolinen asuntojakauma ja omistuspohja. Asemakaavalla ei kuitenkaan voida määritellä asuntojen kokoja tai omistusmuotoa. Lähialueella on useita leikkipuistoja, joten suunnittelualueelle sellaista ei ole esitetty. Korttelipihoille voidaan rakentaa taloyhtiöiden yhteisiä leikkipaikkoja.