Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutos 609/ /2011 Kaupunginhallitus Maanmittausinsinööri Birit Keva ja maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen : Naantalin kaupunki antaa ranta-asemakaavojen valmistelua koskevan päätöksen mukaisesti lausunnon Keskitalon ranta-asemakaavan ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutoksen päivätystä luonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Pitkäluodossa n. 4 km Rymättylän kirkonkylästä etelään. Kaavan laatijana on DI Juha Erjanti. Kaava-alue ja kaavan tavoitteet Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Knaapilan (488) kylässä kiinteistöjä 1:16, 1:21, 1:17, 1:22, 1:26, 1:19, 1:24, 1:20, ja 1:25. Sijaintikartta ja voimassa oleva asemakaava, johon muutosalue on merkitty, ovat esityslistan liitteinä (KH ). Muutosalueen pinta-ala on noin 34,349 ha. Kaava-aluetta laajennetaan si ten, että siihen otetaan mukaan myös Keskitalon tilaan lunastetut vesijättö alueet, pinta-alaltaan noin 1,094 ha. Suunnittelualueen pinta-ala on 35,443 ha ja rantaviivan pituus 1,94 km. Kaavalliset lähtökohdat Alueelle on vahvistettu Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaava. Suunnittelualueella on kymmenen omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA-5), seitsemän yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (RA-4) sekä yksi kalaviljelyyn osoitettu rakennuspaikka (AM-2). Ranta-asemakaavan mukaan rakennusoikeutta on yhteensä m². Tästä 120 m² + 30 m² on kalanviljelyyn osoitetulla maatilojen talousrakennusten korttelialueella ja m² omarantaisten ja yhteisrantaisten lomaraken nusten korttelialueella sekä yhteiskäyttöalueilla. Alueen läpi kulkeva Pitkäluodon yksityistie on merkitty rantakaavatieksi. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Rymättylän kunta on laatiessaan kunnan eteläosan osayleiskaavoja päättänyt jättää ranta-asemakaava-

2 alueet yleiskaavojen ulkopuolelle. Selvitykset Alueella ei ole tehty luonto- eikä maisemaselvityksiä. Ranta-asemakaavojen mitoitus Rantaviiva ja lomarakennusyksiköt Varsinais-Suomen liiton seutukaava 2:ssa suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen, jolla loma-asuntojen mitoitus on 5-7 kpl ranta kilometriä kohden. Muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrän pitäisi seutukaa va n mukaan alueella olla vä hin tään 40 % rantaviivan pituudesta. Kaavamuutosalueen rantaviivan pituus on lisääntynyt noin 40 m, kun vesijättö on otettu mukaan kaava-alueeseen. Suunnittelualu een todellisen rantaviivan pituus on 1,94 km. Kaavamuutosalueella on loma-asuntoyksikköjä voimassa olevassa kaavassa seuraavasti: 9 omarantaista RA 9 lay 8 yhteisrantaista RA 5,3 lay 2 rantasaunapaikkaa RS 0,5 lay 1 kalanviljelysalue AM 0 lay yhteensä 14,8 lay Muunnettua rantaviivaa muutosalueella on 1,603 km. Ranta-asema kaavan mukainen mi toitus on siten 9,48 lay / muunnettu rantaviivakilo metri. Koko ranta-asemakaavan alueella mitoitus on kaupungin tekemän selvityksen mukaan 7,4 lay / muunnettu rantaviivakilometri. Kaava-asiakirjojen mukaan Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan mitoi tus on 6,6 lay. Siinä ei kuitenkaan ole otettu huomioon maatilojen talouskeskuksia, jotka ylei sesti otetaan mukaan rantayleiskaavoissa rakennuspaikkoina mitoitusta laskettaessa. Rymättylän eteläisen väli- ja sisäsaariston osayleiskaavassa alue kuuluu vyöhykkeeseen I, jonka mitoitusnormi on 7 lay/km ja lomarakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus 175 k-m². Kaavaluonnos Kaavaluonnoksessa suunnittelualueelle esitetään sijoitettavaksi kymmenen oma rantaista lomarakennuspaikkaa (RA-5), seitsemän yhteisrantaista lo-

3 mara kennuspaikkaa (RA-4) sekä yksi maatilan talouskeskus AM-3, jonka koko naisrakennus oikeus on 650 k-m² k-m² sekä kaksi rantasaunapaikkaa, joiden raken nusoikeudet ovat 30 k-m² ja 170 k-m². Luonnoksen mi toitus on: 10 omarantaista RA-5 10 lay 7 yhteisrantaista RA-4 4,7 lay 2 rantasaunapaikkaa RS 0,5 lay 1 maatilan talouskeskus AM-3 1 lay yhteensä 16,2 lay päivätty kaavaluonnos on liitetty esityslistaan (KH ). Ranta-asemakaavaluonnoksessa yksi kalanviljelyyn osoitettu rakennuspaikka ehdotetaan muutettavaksi lomarakennuspaikaksi ja yksi sisämaan lomarakennuspaikka maatilan talouskeskukseksi. Rakennusoikeus nousisi m²:stä m²:iin, eli m². Kalanviljelyaluetta ei voida pitää sellaisena rakennuspaikkana, joka voimassa olevaan asemakaavaan vedoten automaattisesti voitaisiin muuttaa lomarakennuspaikaksi. Koska suunnittelualueen rakennuspaikkojen mitoitus jo nyt on korkea, lomarakennuspaikan lisäämiselle ei ole perusteita. Rakennusoikeuden nousu perustuu muilta osin siihen, että lomarakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeudet esitetään nostettaviksi 200 k-m²:iin ja maatilan talouskeskukselle esitetään rantasaunapaikka ja talousraken nusoikeus mukaan lukien yhteensä 950 k-m²:n rakennusoikeutta. Vaikka ym päröivän yleiskaavan rakennusoikeudet ovat alhaisemmat (175 k-m²/lomarakennuspaikka), suunnittelualue rajautuu lännessä yleiskaavaan ja ranta-asemakaavaan, jonka rakennusoikeudet ovat 200 k-m²/lomarakennuspaikka. Ja vaikka suunnittelualueen mitoitus ylittää ympäröivän yleiskaavan mitoituksen, koko ranta-asemakaavan mitoitus noudattaa sitä pääpiirteisesti. Näillä perusteilla rakennusoikeuden nostoa voidaan pitää perusteltuna. Maatilan talouskeskuksen rakennusoikeus perustuu siihen, että on kyse elinkeinon harjoittamisesta, jonka toimintaedellytykset on syytä turvata. Lausunnot Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on lausunut Kes ki ta lon ran ta-ase ma kaavan ja Pitkäluoto-Keuston ranta-asema kaa van muu tok sen päi vätystä luonnoksesta ympäristöpäällikön ja kau pungin ark kitehdin selos tukseen perustuen seuraavaa: Alueelta tulee tehdä luontoselvitys. Luontoselvitys on yksi pe rusin-

4 ven tointeja, joka tulisi kaavojen valmistelussa tehdä, jotta luonnon monimuo toisuus voidaan turvata. Luontoselvitystä ei ole tehty van han ran takaavan valmisteluvaiheessa eikä nyt käsittelyssä olevan ranta-asemakaa van valmis telussa. Pitkäluodossa, aivan käsitte lyssä olevan kaava-alueen ul kopuolella, on Lounais-Suomen ympäris tökeskuksen rajaama Pitkäluodon pähkinäpen saslehto (rajauspäätös ), jossa on satoja luonnonsuo jelulain kri teerit täyttäviä pähkinäpensaita. Lounais-Suomen ympäristökes kus ei ole tehnyt luontoinventointeja muissa saaren osissa kuin päätöksen rajaamalla alueella. Koska saari luonnoltaan on sen tyyppistä, että alueella voi olla paikallisesti arvokkaita luontokohteita, tulisi ne selvittää ja ottaa huomioon kaavan valmistelussa. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Maa- ja metsätalousalueille, joilla on ympäristöarvoja tulee li sätä kaava määräys MRL 128 :n mukaisesta maisematyövelvoittees ta, joka turvaa alueen asukkaiden kuulemisen mahdollisia hakkuita tehtäessä. Alueelle tulee laatia maisemaselvitys, josta käy ilmi rakenta miseen sovel tuvat alueet ja alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ul kopuolelle. Korttelialueet ja niiden rakennusalat sekä maa- ja metsäta lous aluei den käyttötarkoitukset tulee rajata alueella tarkemmin laa ditta vaa mai semasel vitystä noudattaen ottamalla huomioon maisemal li sesti ar vokkaat laki- ja rinnealueet. Kaavamääräyksissä alin rakentamisen korkeus tulee ohjata Naantalin kaa voituksessa käyttöön otetun tavan mukaan siten, että määräys vastaa tulevan rakennusjärjestyksen korkeusmääritystä. Rakennusvalvonta Ei lausuttavaa. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos: Rakennettavien tai muutettavien teiden mitoituksessa tulee huomioida pe lastusajoneuvon mitoitus. Sammutusveden hankinta alueelle (eli missä lähin paloposti ja tehdään kö kaavamuutoksen yhteydessä kunnallisteknisiä töitä). Varsinais-Suomen ELY-keskus ELY-keskuksen kanssa pidettiin viranomaisneuvottelu Neuvot-

5 telun johtopäätöksistä on kaavoittajalla ja muilla osallistujilla eri näkemyksiä. ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön tarkastaja Tapio Aalto on jälkeenpäin sähköpostilla kommentoinut seuraavasti: KAUPUNGINJOHTAJA: "Alueen luonto- ja maise ma-ar vot pi tää olla arvioitu ja selvitetty, kuten ko kouksessa todettiin. Ylei sesti siis van han kaa van olemassa olo ei vapauta tästä lähtökohdasta, sillä esim. luontonäkö kulmiin liittyvät velvoitteet ja taustatieto muuttu vat /ovat muut tuneet, ja asioita täytyy tarkastella nykyti lan teesta." Kaupunginhallitus antaa päivätystä kaavaluonnoksesta seu raa van lausunnon: Tarkasteltaessa koko kaava-alueen (Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaa va ) mitoitusta, joka on 7,4 lay/km ja ympäröivän yleiskaavan (väli- ja sisäsaariston osayleiskaava) mitoi tusta, joka on 7 lay/km, voidaan rakennusoikeuden nostoa ym päröivän yleiskaavan tasolle 200 k-m²/raken nuspaikka pi tää perusteltuna. Kalanviljelyaluetta ei voida pitää sellaisena rakennuspaikkana, joka voimassa olevaan asemakaavaan vedoten automaattisesti voitaisiin muuttaa lomarakennuspaikaksi. Koska suunnittelualueen rakennuspaikkojen mitoitus jo nyt ylittää yleiskaavamitoituksen, lo ma ra ken nus paikan lisäämiselle ei ole perusteita. Kerrosalojen laajentuessa tulee korttelialueet ja niiden rakennusalat rajata tarkemmin maisema- ja maastomuotojen mukaisesti. Alueelta tulee tehdä luontoselvitys. Luontoselvitys on yksi perusinventointi, joka tulisi kaavojen valmistelussa tehdä, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Luontoselvi tystä ei ole tehty vanhan rantakaavan valmiste luvaiheessa ja mer kittävä osa rakennuspaikoista on muutosalueella rakentamat tomia. Alueelle tulee laatia maisemaselvitys, josta käy ilmi rakentamiseen soveltu vat alueet ja alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousalueille, joilla on ympäristöarvoja, tulee lisätä kaava määräys MRL 128 : n mukaisesta maisematyö vel-

6 Kaupunginhallitus KOKOUSKÄSITTELY: voitteesta, joka turvaa alueen asukkaiden kuulemisen mah dollisia hakkuita tehtäessä. Kaavamääräyksiin tulee kirjata alin rakentamiskorkeus rakennusjärjestyk sen mukaisesti. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rakennettavien tai muutettavien teiden mitoituksessa tulee huomioida pe lastusajoneuvon mitoitus (pelastustieohjeen mukaisesti). Sammutusveden hankinta alueelle tulee selvittää (eli missä on lähin paloposti ja tehdäänkö kaavamuutoksen yhteydessä kunnallisteknisiä töitä). Merkittiin, että Markku Tuuna poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi sekä että hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Viveka Raitanen. Kokouksen puheenjohtajana tältä osin toimi kaupunginhallituk sen 1. va ra pu heen johtaja Urpo Alho. Merkittiin, että maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esitteli asiaa kokouksessa. Kaupunginjohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että lausunnosta poistetaan sen viimeinen kap pale. KAUPUNGINHALLITUS: Hannu Aallon esityksestä asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle. Keskitalon ranta-asemakaavan ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutoksen sijaintikartta ja voimassa oleva asemakaava, johon muutosalue on merkit ty, oheistetaan. LIITTEET A1 - A2, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) päivätty Keskitalon ranta-asemakaavan ja Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan muutoksen kaavaluonnos oheistetaan.

7 LIITTEET A3 - A4, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Sähköinen oheismateriaali: Pitkäluoto-Keuston rantakaava vuodelta 1981 KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa päivätystä kaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Tarkasteltaessa koko kaava-alueen (Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaava ) mitoitusta, joka on 7,4 lay/km ja ympäröivän yleiskaavan (väli- ja sisäsaariston osayleiskaava) mitoitusta, joka on 7 lay/km, voidaan rakennusoikeuden nostoa ympäröivän yleiskaavan tasolle 200 k-m²/rakennuspaikka pitää perusteltuna. Kalanviljelyaluetta ei voida pitää sellaisena rakennuspaikkana, joka voimassa olevaan asemakaavaan vedoten automaattisesti voitaisiin muuttaa lomarakennuspaikaksi. Koska suunnittelualueen rakennuspaikkojen mitoitus jo nyt ylittää yleiskaavamitoituksen, lomarakennuspaikan lisäämiselle ei ole perusteita. Kerrosalojen laajentuessa tulee korttelialueet ja niiden rakennusalat rajata tarkemmin maisema- ja maastomuotojen mukaisesti. Alueelta tulee tehdä luontoselvitys. Luontoselvitys on yksi perusinventointi, joka tulisi kaavojen valmistelussa tehdä, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Luontoselvitystä ei ole tehty vanhan rantakaavan valmisteluvaiheessa ja merkittävä osa rakennuspaikoista on muutosalueella rakentamattomia. Alueelle tulee laatia maisemaselvitys, josta käy ilmi rakentamiseen soveltuvat alueet ja alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousalueille, joilla on ympäristöarvoja, tulee lisätä kaavamääräys MRL 128 : n mukaisesta maisematyövelvoitteesta, joka turvaa alueen asukkaiden kuulemisen mahdollisia hakkuita tehtäessä. Kaavamääräyksiin tulee kirjata alin rakentamiskorkeus rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

8 KOKOUSKÄSITTELY: Rakennettavien tai muutettavien teiden mitoituksessa tulee huomioida pelastusajoneuvon mitoitus (pelastustieohjeen mukaisesti). Merkittiin, että Markku Tuuna poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi sekä että hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Viveka Raitanen. Kokouksen puheenjohtajana tältä osin toi mi kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Urpo Alho. Kaupunginjohtaja muutti kokouksessa päätösehdotuksensa viimeisen kappaleen kuulumaan seuraavasti: Rakennettavien tai muutettavien teiden mitoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida pelastusajoneuvon mitoi tus (pe las tus tie oh jeen mu kaisesti). KAUPUNGINHALLITUS: KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maanmittausinsinööri Birit Keva : Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen. Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston ran ta-ase ma kaa vamuu tos on ollut luonnoksena nähtävillä välisen ajan. Suun nit te lu alue sijaitsee Rymättylässä Pitkäluodossa, noin 4 km kir kon kyläs tä ete lään, liitekartan osoittamalla alueella. Liitekartta on esityslistan liit tee nä (KSJ ). Kaavamuutos koskee tiloja Nii ni veik ko , Rantaveikko , Saukkoranta , Vastaröölä , Haapa la , Ran ta heik ki , Pohjanpuoli , Ka la kop pi ja Kes ki ta lo Kaavan laatijana on Nos to Consulting Oy / DI Pasi Lap pa lai nen. Keskitalon ranta-asemakaavan ja Pitkäluodon-Keuston ran ta-ase ma kaa vamuu tok sen sijaintikartta kiinteistöille on esityslistan liitteenä (KSJ ). Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Pitkäluodon- Keus-

9 ton ranta-asemakaava. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ry mätty län kunta on laatiessaan kunnan eteläosan osayleiskaavoja päättänyt jät tää ran ta-ase ma kaa va-alu eet yleis kaa vo jen ulkopuolelle. Suun nit te lu aluet ta ym pä röi Rymättylän väli- ja si sä saa ris ton osayleiskaava. Maanomistajien asettamat tavoitteet ranta-asemakaavalle ja ran ta-ase ma kaavan muutokselle alun perin olivat: poistaa korttelin 6 (tilan Haapala 1:21) käyttöoikeus yh teis käyt töi ses tä rantasaunan rakennuspaikan korttelista 8 (tilan Keskitalo 1:26 alu eella). Poistaminen perustuu maanomistajien tekemään sopimukseen. Samal la poistetaan muidenkin rakennuspaikkojen käyttöoikeus ran ta sauna-alu ees ta ja jätetään alue korttelin 20 rakennuspaikan 4 eli AM-3, maa ti lan rakennuspaikan käyttöön rantasaunapalstaksi. Alu eel le suunnitellaan myös venevalkama ja venehuone. muuttaa korttelin 9 lomarakennuspaikan 4 rakennettu alue ja osa vierei ses tä M-alueesta tilan Keskitalo ( ) maatilan ta louskes kus alu eek si, jolle saa rakentaa maa-ja metsätalouden käyttöön tarvit ta via ra ken nuk sia (AM-3). Alueella on rakennettuna noin 80 m²:n lo ma ra ken nus, 140 m²:n vaja/varastorakennus sekä muita pienempiä ta lous ra ken nuk sia ja maa kel la ri. Keskitalon kokonaispinta-ala on noin 25,7 ha eikä tilalla ole muu al la rakennettuna talouskeskusta. muuttaa rakentamaton omarantainen maatilan talouskeskus kort te lis sa 12 omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. sijoittaa kortteleiden 7 ja 9 loma-asuntojen rakennuspaikoille yh teiskäyt töi nen pienimuotoinen venevalkama Keskitalon länsirajalle. lisätä rakennuspaikkojen kerrosaloja siten, että ne vastaavat ym pä röivien osayleiskaavojen mukaisia kerrosaloja. suunnitella rakennuspaikkojen rakennusalat uudelleen. suunnitella uudella ranta-asemakaavalla lunastetut ve si jät tö alu eet osit tain rantapalstan rakennusalueeksi sekä maa- ja met sä ta lous alueek si, jolle ei saa rakentaa. Edellä mainittu pienimuotoinen ve ne valka ma-alue suunnitellaan osittain vesijättöalueelle. merkitä Vähäkutuluotoon rakennettu tie ohjeellisena ran ta-ase ma kaava tie nä kaavakartalle. Tavoitteet muuttuivat ja tarkentuivat prosessin aikana seuraavasti: kahden yhteisrantaisen lomarakennuspaikan (korttelissa 15) si jain tia muu tet tiin siten, että niiltä on mahdollista saada to teut ta mis kel poi nen

10 kul ku niiden yhteiskäyttöiselle rantasaunapalstalle. pienien (alle 3500 m²) rakennuspaikkojen kokoa suurennettiin si ten, et tä pinta-alat tulivat vähintään 3500 m²:ksi, jotta mm. harmaiden jäte ve sien asianmukainen käsittely olisi mahdollista omalla alueella. Korttelin 12 rakentamaton kalanviljelyn käyttöön tarkoitettu oma rantai nen maatilan talouskeskus jätettiin muutettavan kaavan mu kai sek si. Rakennusalojen sijaintia muutettiin nykytilanteeseen paremmin so veltu vak si. Lomarakennuspaikkojen kerrosaloja lisättiin siten, että ne vas taa vat ym pä röi vien osayleiskaavojen mukaisia kerrosaloja. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä ja lausunnon antoivat kau pun ginhal li tus, kaavoitus- ja ympäristölautakunta, Varsinais-Suomen alue pe las tuslai tos sekä Varsinais-Suomen Ely- keskus. Lausunnot on huomioitu kaa vaeh do tus ta laadittaessa. Keskitalon ranta-asemakaavan ja Pitkäluodon-Keuston ran ta-ase ma kaa vamuu tok sen päivätty kaavaehdotus ja kaavaselostus liitteineen oheis te taan. Oheismateriaali: Kaavakartta ehdotus Kaavaselostus ehdotus Selostus liite 1, Asemakaavan seurantalomake Selostus liite 2, Osallistumis-ja arviointisuunnitelma Selostus liite 3, Kaavakartta ja määräykset Selostus liite 4, Viranomaisneuvottelujen muistiot Selostus liite 5, Luonto- ja maisemaselvitys Selostus liite 6, Luonnoksesta annetut lausunnot KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunkisuunnittelujaosto esittää kaupunginhallitukselle, että Kes ki ta lon ran ta-ase ma kaa van ja Pitkäluodon-Keuston ranta-ase ma kaa van muutos hy väk sy tään päivätyn eh dotuk sen mukaisesti ja asetetaan maan käyt tö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julki ses ti nähtäville 30 päivän ajaksi. Lisäksi seuraaville tahoille varataan mahdollisuus antaa lausun ton sa ran ta-ase ma kaa va eh do tuk ses ta sekä ran ta-ase ma kaavan muu tos eh do tuk ses ta: Varsinais-Suomen liitto

11 Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos rakennuslautakunta kaavoitus- ja ympäristölautakunta. KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että Markku Tuuna poistui esteellisenä ko kouk sesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.