KESKITALON RANTA-ASEMAKAAVA JA PITKÄLUODON-KEUSTON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 237-RAK1603 NAANTALI KESKITALON RANTA-ASEMAKAAVA JA PITKÄLUODON-KEUSTON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (21) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 Alueen yleiskuvaus... 7 Luonnonympäristö... 7 Rakennettu ympäristö... 7 Muinaismuistot... 9 Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 9 Ranta-asemakaava... 9 Rakennusjärjestys Kantakiinteistöselvitys Luontoinventointi Vanha rakennuskanta Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne... 15

3 Nosto Consulting Oy 3 (21) Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun ja työneuvottelun muistiot 5) Luonto- ja maisemaselvitys 6) Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot VERSIOHISTORIA Kaavaluonnos Kaavaluonnos Kaavaluonnos Käsitelty Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Kaavaluonnos Käsitelty Naantalin kaupunginhallituksessa ja Kaavaehdotus Käsitelty Naantalin kaupunginhallituksessa pp.kk.2016 nn

4 Nosto Consulting Oy 4 (21) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot NAANTALI KESKITALON RANTA-ASEMAKAAVA JA PITKÄLUODON- KEUSTON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaava koskee: Kiinteistön Keskitalo 1:26 ranta-aluetta. Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kortteleita 6 15, maa- ja metsätalousaluetta ja rantakaavatietä. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 20 28, venevalkama-aluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta Kaava-alueen sijainti Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2015 alusta lähtien työstä on vastannut Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ( ) ovat olleet nähtävillä Kaavaluonnos ( ) on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa entisen Rymättylän kunnan alueella Pitkäluodossa, linnuntietä noin 4 km Rymättylän kirkonkylästä etelään. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2).

5 Nosto Consulting Oy 5 (21) 1.3. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena oli alun perin: poistaa korttelin 6 käyttöoikeus yhteiskäyttöisestä rantasaunan rakennuspaikan korttelista 8. Poistaminen perustuu maanomistajien (Liisa Saarni ja Maija Saarni-Tuuna) tekemään sopimukseen. Samalla oli tarkoitus poistaa muidenkin Liisa Saarnin omistamien rakennuspaikkojen käyttöoikeus rantasauna-alueesta ja jättää alue Liisa Saarnin oman rakennuspaikan rantasaunapalstaksi. Alueelle oli tarkoitus suunnitella myös venevalkama ja venehuone. muuttaa korttelin 9 lomarakennuspaikan 4 rakennettu alue ja osa viereisestä M-alueesta Keskitalon maatilan talouskeskusalueeksi, jolle saa rakentaa maa- ja metsätalouden käyttöön tarvittavia rakennuksia. Alueella on rakennettuna noin 80 m²:n 1½-kerroksinen lomarakennus, 140 m²:n vaja/varastorakennus sekä muita pienempiä talousrakennuksia ja maakellari. Keskitalon kokonaispinta-ala on noin 25,7 ha eikä tilalla ole muualla rakennettuna talouskeskusta. muuttaa rakentamaton omarantainen maatilan talouskeskus korttelissa 12 omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. sijoittaa kortteleiden 7 ja 9 loma-asuntojen rakennuspaikoille yhteiskäyttöinen pienimuotoinen venevalkama Keskitalon länsirajalle. Naapuritilan Meritalo 3:0 ranta-alueella on vuokravenesatama, joten suunnitellusta venevalkamasta ei tule häiriötä naapurialueelle. lisätä kaikkien rakennuspaikkojen kerrosaloja siten, että ne vastaavat rakennusjärjestyksen mukaisia kerrosaloja. suunnitella rakennuspaikkojen rakennusalat ja tiet uudelleen. Uudella ranta-asemakaavalla oli tarkoitus suunnitella lunastetut vesijättöalueet osittain rantapalstan rakennusalueeksi sekä pääosin maa- ja metsätalousalueeksi, jolle ei saa rakentaa. Edellä mainittu pienimuotoinen venevalkama-alue oli tarkoitus suunnitella osittain vesijättöalueelle. Vähäkutuluotoon rakennettu tie suunniteltiin merkittäväksi ohjeellisena ranta-asemakaavatienä kaavakartalle. Rakennuspaikkoja ei alueelle ollut tarkoituksena lisätä. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettavan rannan määrä suunniteltiin pidettäväksi voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisena tai sitä pyrittiin lisäämään.

6 Nosto Consulting Oy 6 (21) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen: Kaavoituksen aikana tavoitteet muuttuivat siten, että kahden yhteisrantaisen lomarakennuspaikan (korttelissa 15) sijaintia muutettiin siten, että niiltä on mahdollista saada toteuttamiskelpoinen kulku niiden yhteiskäyttöiselle rantasaunapalstalle. Samalla rakennuspaikkojen rakennettavuus tuli paremmaksi. Myös pienien (alle 3500 m²) rakennuspaikkojen kokoa suurennettiin siten, että pintaalat tulivat vähintään 3500 m²:ksi, jotta mm. harmaiden jätevesien asianmukainen käsittely olisi mahdollista omalla alueella. Korttelin 12 rakentamaton omarantainen maatilan talouskeskus jätettiin muutettavan kaavan mukaiseksi. Rakennusalojen sijaintia muutettiin nykytilanteeseen paremmin soveltuvaksi. Lomarakennuspaikkojen kerrosaloja lisättiin siten, että ne vastaavat ympäröivien osayleiskaavojen mukaisia kerrosaloja.

7 Nosto Consulting Oy 7 (21) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on maastoltaan pääosin peltoa ja kallioista metsämaata. Osa alueen lomarakennuspaikoista on rakennettuja. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 35,5 ha. Mitoitusrantaviivan pituus on noin 1,77 km ja todellinen rantaviiva on noin 1,94 km. Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin peltoa ja kallioista metsämaata. Avokalliota ei ole. Rannat ovat Pitkäluodon eteläpuolella matalia ja ruovikkoisia, pohjoispuolella jyrkkiä ja osittain ruovikkoisia. Alueen pohjoisosassa kohoaa korkea itä-länsi-suuntainen Lapinvuoren kallioselänne. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle osoitetuista yhdeksästä omarantaisesta lomarakennuspaikasta neljä on rakennettu. Maatilan talouskeskuksista toinen on rakennettu. Seitsemästä yhteisrantaisesta lomarakennuspaikasta yksi on osittain rakennettu. Rantasaunan korttelialue etelärannalla on rakennettu, ja pohjoisrannan rantasaunan korttelialue on rakentamaton. Lisäksi maa- ja metsätalousalueella on talousrakennuksia. Tiloilla Niiniveikko 1:16, Rantaveikko 1:17 ja Saukkoranta 1:19 on rakennettuna lomarakennukset. Niiniveikon tilan loma-asunto Rantaveikon tilan loma-asunto

8 Nosto Consulting Oy 8 (21) Saukkorannan tilan loma-asunto Tilalla Vastaröölä 1:20 on rakennettuna lomarakennus ja erillinen sauna. Vastaröölän tilan loma-asunto Vastaröölän tilan saunarakennus Keskitalon tilalla 1:26 on rakennettuna lomarakennus ja talousrakennuksia (mm. kaksi suurta makasiinia). Keskitalon tilan etelänpuoleisella rantasaunapalstalla on rakennettuna sauna ja venekatos. Keskitalon tilan asuinrakennus Keskitalon tilan makasiini

9 Nosto Consulting Oy 9 (21) Muinaismuistot Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan. Suunnittelualue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Alue on osana laajaa saariston rengastiehen tukeutuvaa kehittämisvyöhykettä. Maakuntakaavassa ei suunnittelualueella ole aluevarauksia. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Rymättylän kunta on laatiessaan kunnan eteläosan osayleiskaavoja päättänyt jättää ranta-asemakaava-alueet yleiskaavojen ulkopuolelle. Ranta-asemakaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut alueelle Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan. Muutettava ranta-asemakaava on esitetty kaavakartalla.

10 Nosto Consulting Oy 10 (21) Ranta-asemakaavan mukaan: Maatilan talouskeskuksen korttelialueelle (AM-2) saa rakentaa kalanviljelyn käyttöön tarvittavia rakennuksia, kerrosalaltaan enintään 120 m m 2 ja lisäksi kalanviljelyksessä ja veneiden säilytyksessä tarvittavia vajarakennuksia. Omarantaisten loma-asuntojen (RA-1) rakennuspaikoille saa rakentaa yhden yhdenperheen, enintään ½I -kerroksisen lomaasunnon, kerrosalaltaan enintään 80 m 2. Lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntojen (RA-2) rakennuspaikoille saa rakentaa yhden yhdenperheen, enintään ½I -kerroksisen lomaasunnon, kerrosalaltaan enintään 80 m 2. Lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Loma-asuntojen korttelialueella (RA-3) korttelissa 8 saa rakentaa yhden saunarakennuksen, kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Alue on merkitty yhteiskäyttöalueeksi (YK) kortteleiden 6, 7 ja 9 rakennuspaikoille. Korttelissa 14 saa rakentaa kaksi saunarakennusta, kummankin kerrosala enintään 20 m 2. Alue on merkitty yhteiskäyttöalueeksi (YK) korttelin 15 rakennuspaikoille. Maa- ja metsätalousalueelle (M) saa rakentaa tarpeelliset pääsytiet, kävelypolut sekä maatalouden käyttöön tarvittavia rakennuksia, ei kuitenkaan saunaa. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 metrin päähän rantaviivasta sekä siten, että ne eivät haittaa viereisten rakennuspaikkojen eikä yhteiskäyttöalueiden käyttöä. Alueen läpi kulkeva Pitkäluodon yksityistie on merkitty rantakaavatieksi. Muut tiet ovat ohjeellisia rantakaavateitä. Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Rakennusjärjestyksen mukaan rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla saa loma-asunnon kerrosala olla enintään 120 k-m². Alle 2000 m²:n suuruisilla vanhoilla rakennuspaikoilla saa loma-asunnon kerrosala olla enintään 100 m². Lisäksi saa rakentaa enintään 30 k-m² saunarakennuksen, enintään 20 k-m² vierasmajan sekä yhden erillisen enintään 30 k-m² suuruisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen. Näitä määräyksiä noudatetaan, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikan rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää.

11 Nosto Consulting Oy 11 (21) Rakennuksen vähimmäisetäisyyteen keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja sijaintiin rakennuspaikalla vaikuttavat maaston muoto ja muut luonnonolosuhteet. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy, kuitenkin vähintään 40 metriä, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta johdu. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m² ja johon ei liity vähäistä suurempaa terassia tai katosta, saa rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Huvimajan, grillikodan, katoksen, kesäkeittiön, terassin tai näihin rinnastettavan rakennelman etäisyyden tulee olla keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta vähintään 15 metriä. Puupintaisen ja lämpöeristämättömän venevajan saa rakentaa lähemmäs rantaa edellyttäen, että vaja soveltuu ympäristöön. Venevaja, joka sijaitsee vesirajassa, tulee sijoittaa mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan. Pintamateriaaleina tulee käyttää perinteisiä julkisivumateriaaleja. Kattomuodon tulee olla harjakatto. Harjan suunnan tulee olla kohtisuorassa rantaan nähden ja venevajan harjan korkeuden tulee olla sopusuhtainen maisemaan nähden. Rakennettaessa ranta-alueella on rakennushankkeeseen ryhtyvän otettava huomioon vedenpinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella. Veden vaikutukselle arat rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava mahdollisimman riskittömälle korkeudelle. Rakennuksia ja rakennelmia voidaan niiden arvon, käyttötarkoituksen ja vedenkestävyyden perusteella sijoittaa rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan myös alemmaksi. Mereen rajoittuvilla ja muilla alavilla rakennuspaikoilla alimman lattiakorkeuden tulee olla +3,50 metriä (N2000-järjestelmä). Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä tulee ottaa huomioon myös mahdollinen rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä. Kantakiinteistöselvitys Suunnittelualueelta ei ollut tarpeen laatia kantakiinteistöselvitystä, sillä rakennuspaikkojen määrä pysyy kaavamuutoksessa samana kuin muutettavassa kaavassa.

12 Nosto Consulting Oy 12 (21) Luontoinventointi FM, biologi Terhi Korvenpää ja FM, biologi Turkka Korvenpää ovat laatineet suunnittelualueelle luonto- ja maisemaselvityksen kesän 2012 sekä kevään 2013 aikana (liite 5). Samalla on selvitetty alueen linnusto. Selvityksen mukaan alueella ei ole muutamaa selvityksessä mainittua kohdetta lukuun ottamatta erityisiä luontoarvoja. Pitkäluodontien varrella kasvaa selvityksen mukaan pähkinäpensaita, mutta luonnonsuojelulain mukaisen kohteen määritelmän kannalta riittävän isoja pensaita ei ole tarpeeksi. Pitkäluodontien pohjoispuolella selvitysalueen itäosassa sijaitsee pienialainen kallioketo, jolla kasvaa mm. keltamataraa, joka on määritelty uhanalaistarkastelussa vaarantuneeksi. Alue tulee luontoselvityksen mukaan jättää rakentamattomaksi. Selvitysalueen pohjoisosassa kohoaa lisäksi korkea itä-länsi-suuntainen Lapinvuoren kallioselänne, jolla on ennen kaikkea maisemallista merkitystä. Lapinvuoren kallioalueen korkeimpiin osiin ei tulisi sijoittaa rakentamista, koska sieltä rakennukset näkyisivät mm. Röölän kyläkeskukseen ja muuallekin ympäröivään saaristoon. Alue, jolle rakentamista olisi hyvä välttää, on merkitty luontoselvityksen liitekarttaan punaisella ristikkorasterilla. Suunnittelualueen linnusto koostuu selvityksen mukaan tavallisesta Varsinais-Suomen lajistosta. Alueen pohjoisrannalla havaittiin paikallinen, silmälläpidettäväksi luokiteltu rantasipi sopivassa pesimäympäristössä. Rantasipille jää kuitenkin selvityksen mukaan kaavamuutoksen jälkeenkin riittävästi sopivan rauhallista rakentamatonta rantaa. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueelta ei ole tiedossa vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi ottaa erityisesti huomioon kaavoituksessa. Kaikki asuinrakennukset on rakennettu 1960-luvulta lähtien. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta on laadittu uudelleen suunnittelualueen osalta. Pohjakartta on hyväksytty Kartan mittakaava on 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

13 Nosto Consulting Oy 13 (21) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty Keskitalon tilan maanomistajan aloitteesta. Osa naapurialueiden omistajista tuli mukaan kaavoitustyöhön myöhemmässä vaiheessa Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta on pidetty aloitus-/viranomaisneuvottelu sekä työneuvottelu Varsinais-Suomen ELYkeskuksessa. Neuvottelujen muistiot ovat liitteenä 4. Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Rymättylän kunnanhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen Ranta-asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse ja kuulutettu Rannikkoseutu-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja ensimmäinen kaavaluonnos (päivätty ) ovat olleet nähtävillä Rymättylän kunnanvirastossa välisen ajan. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä osallisilta. Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Uusi kaavaluonnos valmistui syksyllä 2009, jolloin valmisteluaineisto toimitettiin Naantalin kaupungille nähtäville pitoa varten. Naantalin kaupunki kuitenkin päätti elokuussa 2010, että se ei aseta ranta-asemakaavan valmisteluaineistoa nähtäville, vaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan mm. valmisteluaineiston nähtävillä pito on kaavoittajan tehtävä. Kaavan laatija huolehti siten osallisten luonnosvaiheen kuulemisesta. OAS ja kaavaluonnos (päivätty ) olivat nähtävillä Rymättylän palvelupisteessä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kaikille osallisille kirjeitse sekä Rannikkoseutu-lehdessä olleella ilmoituksella. Lisäksi ilmoitus oli kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta ei tullut mielipiteitä osallisilta.

14 Nosto Consulting Oy 14 (21) Kaavaehdotus Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta antoi päivätystä kaavaluonnoksesta lausunnon Kaupunginhallitus käsitteli päivätyn kaavaluonnoksen kokouksissaan sekä ja antoi lausunnon luonnoksesta. Lausunnot ovat selostuksen liitteenä 6. Kaavan laatijan vastine lausuntoihin: Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolle saa rakentaa kalanviljelyn käyttöön tarvittavia rakennuksia (AM-2) jätetään kaavaehdotuksessa alkuperäisen kaavan mukaisesti kaavaan. Kaava-alueelta on laadittu luonto- ja maisemaselvitys. Selvityksen liitekartasta käyvät ilmi alueet, joille rakentamista olisi hyvä välttää. Rakennuspaikat ja niiden rakennusalat rajataan maisema- ja maastomuotojen mukaisesti. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousalueen, jonka ympäristö tulee säilyttää (MY) kaavamääräykseen lisätään määräys: Alueen metsänhoidollisia toimenpiteitä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista maisematyölupaa. Kaavamääräyksiin lisätään alin rakentamiskorkeus rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kaavamääräyksiin lisätään määräys jätehuollon hoitamisesta kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ohjeellisten yhteiskäyttöisten tieyhteyksien kaavamääräykseen lisätään määräys: Rakennettavien tai muutettavien teiden mitoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida pelastusajoneuvon mitoitus (pelastustieohjeen mukaisesti). Kaavaratkaisua on kehitetty edelleen kaavaehdotusta laadittaessa. Muutoksissa on huomioitu kaavaluonnoksesta saadut lausunnot. Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

15 Nosto Consulting Oy 15 (21) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 35,5 hehtaaria. Muutosalueen pinta-ala on noin 35,2 ha ja uutta kaavaa ovat Keskitalon tilaan lunastetut vesijättöalueet, yhteensä noin 0,3 ha. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat oma- ja yhteisrantaisia loma-asuntojen korttelialueita (RA-4 ja RA-5), maatilan talouskeskuksen korttelialueita (AM-2 ja AM-3) sekä rantasaunan korttelialueita (RS-1 ja RS-2). Rakentamiseen on osoitettu kaavassa noin 8,8 ha (noin 24,9 %), maa- ja metsätalousalueeksi (M-1 ja MY) noin 26,6 ha (noin 75,0 %) sekä venevalkama-alueeksi (LV) noin 0,040 ha (noin 0,1 %). Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Mitoitusrantaviiva, rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakentamattoman rannan määrä kaava- ja muutosalueella Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus ei ole muuttunut voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Rakennuspaikkojen määrä (mitoitus) on hyväksytty em. kaavassa noin 28 vuotta sitten sen hetkisten säännösten mukaisesti (Rymättylän rantayleiskaavassa 10 loma-asuntoa / rantakilometri). Vain osa alkuperäisestä kaavasta on mukana kaavamuutoksessa eikä rakennuspaikkojen lukumäärää tällä suunnittelualueella muuteta. Suunnittelualueelle on osoitettu yksi omarantainen maatilan talouskeskuksen korttelialue (AM-2), yksi yhteisrantainen maatilan talouskeskuksen korttelialue (AM-3), seitsemän yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (RA-4), yhdeksän omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA-5) sekä kaksi rantasaunan rakennuspaikkaa (RS- 1 ja RS-2). Loma-asuntoyksikköjä on osoitettu alueelle yhteensä 16 kpl. Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on noin 1,94 km ja mitoitusrantaviiva on noin 1,77 km. Rantaviivan pituudella ei ole vaikutusta kaavamuutosalueen rakennuspaikkojen määrään, sillä kaavamuutoksessa ei muuteta voimassa olevan ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen lukumäärää suunnittelualueella. Kaava-

16 Nosto Consulting Oy 16 (21) Palvelut muutoksessa rakentamattoman rantaviivan pituus pysyy lähestulkoon samana kuin muutettavassa kaavassa. Ranta-alueille on edelleenkin jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kerrosalat 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Rakennuspaikan kerrosalamäärät ovat kaavamuutoksessa vastaavat kuin osassa Rymättylän osayleiskaavoja (esim. Eteläisen saariston osayleiskaava, Otava lähisaarineen) sekä vastaavat kuin Naantalin Luonnonmaan yleiskaavan tarkistuksessa ja myös suunnittelualueen viereisessä Nimettömän saaressa hyväksytyissä ranta-asemakaavojen muutoksissa. Voimassa oleva ranta-asemakaava on laadittu 1980-luvun alkupuolella, ja se on hyväksytty silloisten määräysten perusteella. Kaava on hyväksytty lääninhallituksessa 28 vuotta sitten. Vuosien varrella lomarakennuspaikkojen kerrosalat ovat nousseet siten, että tällä hetkellä lomarakennuspaikalle saa rakentaa 200 k-m². Vanhan ranta-asemakaavan kerrosalat voidaan "päivittää" vain ranta-asemakaavan muutoksella maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteella samaksi kuin yleiskaavoissa, jos rakennuspaikka on pinta-alaltaan, muodoltaan ja maastollisesti sopiva. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on rakennusoikeutta yhteensä 1910 k-m². Kaavamuutosalueen kerrosalamäärä on lisääntynyt 1910 k-m²:stä 4530 k-m²:iin eli 2620 k-m². Lisäys johtuu pääasiassa lomarakennuspaikoilla käytetyistä kokonaiskerrosalamääristä, jotka perustuvat ympäröiviin osayleiskaavoihin. Maatilan talouskeskuksen sekä maa- ja metsätalousalueen kerrosalat on lisäksi suunniteltu elinvoimaisen maatilan tarpeita ajatellen. Alueella ei ole palveluja. Maanteitse noin kolmen kilometrin päässä on Röölän kyläkeskus, jossa on mm. polttoainejakelu ja ravintola. Muita palveluja, kuten kauppa, pankki ym. on Rymättylän kirkonkylässä noin seitsemän kilometrin päässä. Suunnittelualueella on yhteensä yhdeksän korttelialuetta (RA-4, RA-5, RS-1, RS-2, AM-2 ja AM-3). Kortteleiden yhteensä 20 rakennuspaikasta 13 on rakentamattomia ja seitsemän on rakennettuja.

17 Nosto Consulting Oy 17 (21) Kortteli 26 (rakennuspaikka 4) Kortteli 20 (rakennuspaikka 4) Korttelit 20 (rakennuspaikat 1 3), 21 ja 24 Korttelit 25, 26 (rakennuspaikat 1 3), 27, 28 Kortteli 22 Kortteli 23

18 Nosto Consulting Oy 18 (21) Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M-1, MY) ja venevalkama-aluetta (LV/yk). Maa- ja metsätalousalueelle (M-1) on osoitettu rakennusoikeutta yhdelle talousrakennukselle 300 k-m² Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää vesi- eikä autoliikenteen määrää merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella toteutetun luonto- ja maisemaselvityksen perusteella Lapinvuoren eteläpuolella pellonreunan lähellä sijaitsee kaksi matalaa noin kahden metrin levyistä pyöreää kivikasaa, jotka

19 Nosto Consulting Oy 19 (21) voivat mahdollisesti olla muinaisjäännöksiä. Kaavamuutoksessa ei ole osoitettu rakentamista näiden kohteiden läheisyyteen. Virkistys Kaava-alueella on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Ympäristöä merkittävästi muuttavia toimenpiteitä tulee välttää. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Mereltä katsottuna maisema ei juurikaan muutu. Pitkäluodontien pohjoispuolella selvitysalueen itäosassa sijaitsee alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan pienialainen kallioketo, joka tulee luontoselvityksen mukaan jättää rakentamattomaksi. Kallioketo on osoitettu kaavamuutoksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo), eikä rakentamista ole osoitettu kaavassa tälle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Selvitysalueen pohjoisosassa kohoaa lisäksi korkea itä-länsi-suuntainen Lapinvuoren kallioselänne, jolla on ennen kaikkea maisemallista merkitystä. Lapinvuoren kallioalueen korkeimpiin osiin ei tulisi maisemaselvityksen mukaan sijoittaa rakentamista, koska rakennukset näkyisivät sieltä mm. Röölän kyläkeskukseen ja muuallekin ympäröivään saaristoon. Alue, jolle rakentamista olisi hyvä välttää, on merkitty selvityksen liitekarttaan punaisella ristikkorasterilla. Tälle alueelle on osoitettu kaavamuutoksessa kaksi rakennuspaikkaa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Rakennuspaikkojen sijaintia on muutettu siten, että niiltä on mahdollista saada toteuttamiskelpoinen kulku rakennuspaikkojen yhteiskäyttöiselle rantasaunapalstalle. Samalla rakennuspaikkojen rakennettavuus tuli paremmaksi. Suunnittelualueen linnusto koostuu selvityksen mukaan tavallisesta Varsinais-Suomen lajistosta. Alueen pohjoisrannalla havaittiin paikallinen, silmälläpidettäväksi luokiteltu rantasipi sopivassa pesimäympäristössä. Rantasipille jää kuitenkin selvityksen mukaan

20 Nosto Consulting Oy 20 (21) kaavamuutoksen jälkeenkin riittävästi sopivan rauhallista rakentamatonta rantaa. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.

21 Nosto Consulting Oy 21 (21) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Naantalin kaupunki. Raisiossa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.