Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä. Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä. Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi 25.1.2011"

Transkriptio

1 Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä Toimialapäällikkö Markku Alm Rovaniemi

2 Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu Pk-bioenergia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä alatoimialasta: 1) hakkeen tuotanto 2) energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä. Vuoden 2008 raportti ei ole vertailukelpoinen vuoden 2009 ja 2010 raportin tilastoaineiston kanssa

3 Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 502 bioenergia-alan yritystä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 9 prosenttia 843 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,6 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 12,4 prosenttia.

4 Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 4

5 Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain Vuonna 2009 toimialan liikevaihto oli 775 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 70,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 29,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2008 bioenergian toimiala työllisti 3958 henkilöä työpaikoista 64 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 36 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

6 Mistä vuodesta alkaen bioenergia-alan yrityksenne on toiminut? ,8% (31) ,5% (21) luvulta 32,5% (39) luvulta 10,0% (12) luvulta 10,0% (12) luvulta 1,7% (2) luvulta 0,8% (1) luvulta 1,7% (2) 0% 20% 40% 60% 80% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM. 100% 6

7 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 7

8 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 8

9 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 9

10 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 10

11 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina Liikevaihdon trendivertailu / / / / / / / / / / /2010 Bio Kaikki ryhmät yhteensä Lämpö Hake Energiapuu 11

12 Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä koko maassa vuonna 2008 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto 1000 eur Henkilöstö Bio Energiapuu Hake Lämpö Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12

13 Pk-bioenergialan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä yhteensä ELY-keskuksittain vuonna 2008 ELY-keskus Toimipaikat Liikevaihto 1000 Henkilöstö Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 13

14 Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä), mediaani ** Yritysten lkm jakaumassa 96, ,5 125, Liikevaihto/yritys 1000e 195,6 191,9 182,0 196,0 203,2 229,6 Henkilöstön lkm /yritys 1,0 1,0 1,2 1,3 1,1.. Liikevaihto/henkilö 1000e 93,8 95,8 92,4 99,4 109,7.. Jalostusarvo/yritys 1000e 79,9 76,3 79,3 97,6 80,4.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 46,2 45,2 41,6 47,9 47,7.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,8 1,8 1,9 1,9 1,8 Taseen loppusumma/yritys 1000e 182,1 219,5 265,9 253,2 259,6 249,3 Käyttökate/yritys 1000e 41,7 38,2 30,3 40,0 39,1 37,2 Käyttökate-% 23,0 19,4 17,7 21,8 18,5 18,7 Rahoitustulos-% 16,6 15,5 13,2 16,4 14,0 14,4 Liiketulos-% 7,3 6,0 5,0 8,2 6,7 5,8 Nettotulos-% 3,1 1,9 1,4 3,4 2,0 1,7 Kokonaistulos-% 3,4 1,9 1,7 3,4 2,2 2,3 Tilikauden tulos-% 6,1 4,4 4,8 6,9 4,8 4,7 Kokonaispääoman tuotto-% 6,5 5,0 5,9 8,2 4,8 4,3 Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 25,2 22,1 22,8 18,6 15,7 17,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 61,0 67,7 65,5 69,6 52,4 67,1 Quick ratio 1,1 1,0 0,8 0,7 0,9.. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 14

15 Kustannusrakenne, Bioenergiaryhmä (1-249 henkilöä) ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ HENKILÖSTÖN LKM/YRITYS KESKIM. 10,0 10,0 7,6 7,1 9,0.. % % % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim Liiketoiminnan muut tuotot LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,0 Aine- ja tarvikekäyttö , , , , , ,3 Ulkopuoliset palvelut , , , , , ,6 Palkat ja henkilösivukulut , , , , , ,5 Laskennallinen palkkakorjaus -6-0,2-6 -0,2-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3-7 -0,3 Liiketoiminnan muut kulut , , , , , ,5 Valmistevarastojen lisäys/vähennys ,0 81 2, , , , ,7 KÄYTTÖKATE , , , , , ,4 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,6 LIIKETULOS 187 6, , , , , ,8 Rahoitustuotot 62 2,2 50 1,7 36 1, , ,4 49 2,5 Rahoituskulut -54-1, , , , , ,7 Verot -45-1, , , , , ,2 NETTOTULOS 150 5, , , , ,5 66 3,3 Satunnaiset tuotot ja kulut -7-0,2 24 0,8 0 0,0 16 0,7 3 0,1 14 0,7 KOKONAISTULOS 144 5, , , , ,7 81 4,0 Poistoeron lisäys/vähennys -23-0, , , ,6-5 -0,3 1 0,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 1 0, ,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,1 Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) 6 0,2 6 0,2 7 0,3 7 0,3 7 0,3 7 0,3 TILIKAUDEN TULOS 127 4, , , , ,7 90 4,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto,.. tietoa ei ole saatavissa, **vuoden 2009 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto. 15

16 Investoinnit ja poistot, 1000 euroa Lähde: Tilastokeskus, tilipäätösaineisto Investoinnit, 1000 e Poistot, 1000 e 16

17 Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2009, % (muutos vuodesta 2008) Muu uusiutuva 11,8 % (+4,3 %) Vesi - ja tuulivoima 13,2 % (-2,3 %) Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 27,9 % (+1,9 %) Puun pienkäyttö 16,6 % (+2,7 %) Metsäteollisuuden jätelimet 30,5 % (-6,1 %) Lähde: Tilastokeskus. 17

18 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2009, % Sähkön nettotuonti 3,3 Puupolttoaineet 19,7 Muut 3,1 Öljy 25,1 Vesi - ja tuulivoima 3,5 Turve 5,2 Ydinenergia 18,5 Maakaasu 10,1 Hiili 11,6 Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko. 18

19 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Lähde: Metla. Puupoltoaine Muutos Käyttö Energiasisältö 2009/2008 kohteita 2009 milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12, ,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13, ,17 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5, ,83 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7, ,15 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0, ,63 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1, ,72 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5, ,78 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0, ,03 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0, ,4 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0, ,79 19

20 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina Muutos % Käyttö m³ 2009/2008 kohteita Kokonaiskäyttö Lämpö- ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntutanto Pientalot Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. 20

21 Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina , 1000 m Pientalot Lämpö- ja sähkövoimalat Lähde: Metla. 21

22 22 Metsähakkeen käyttäjät v ja 2008

23 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina Muutos Osuus Osuus 1000 m³ 2009/ % % % Yhteensä Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkutähteet Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Erittelemätön Lähde: Metla. 23

24 24 Puuhakkeen tuonti selvässä kasvussa Maaseudun Tulevaisuus, 13 jou 2010, s.12:- Tullitilastojen mukaan puuhakkeen tuonti on lisääntynyt huomattavasti vuonna Havupuuhakkeen tuonti on noussut 29 % ja lehtipuuhakkeen tuonti 75 %. Tuontihinta viittaa siihen, että mukana on merkittävästi myös energiahaketta. Koneyrittäjät arvioivat tuonnin vähentävän kotimaisen energiapuun menekkiä. Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjistä sanoo, että metsähakkeen kotimainen tuotanto on saatava kestävälle pohjalle, ja hakkeen tuonti sotii sitä vastaan. Esmerk

25 25 Metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2006 sekä maakunnallinen teknis-taloudellinen potentiaali

26 Use / Potential (TWh) Käyttö/potentiaali (TWh) Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali Lähde: Metsäteho ja Pöyry Energy Oy Stumps Kannot Kannot Logging Korjuutähteet Residues Small-sized Pienpuu Wood 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekologinen Technoecological Teknis-taloudellinen Techno-economical

27 Pelletin markkinat maailmalla Vuonna 2009 (2008) maailman pelletin tuotantokapasiteetti oli tonnia ja tuotanto ( ) tonnia. Pellettien kysyntä oli ( ) tonnia. Vuonna 2011 pelletin tuotannon arvioidaan olevan tonnia. Euroopan tuotanto oli vuonna 2009 vastaavasti tonnia ja kulutus tonnia. Euroopassa on yli 450 pelletin tuotantolaitosta ja Suomessa laitoksia on 24 kappaletta. Suurimmat pelletintuottajat maailmassa ovat Ruotsi 1,4 M/tn (1,6), USA 1,8 M/tn (1,6), Saksa 1,46 M/tn (1,5) ja Kanada 1,2 M/tn (1,4). Suurimmat kuluttajat ovat Ruotsi (1,85 M/tn), Italia (0,85 M/tn), USA (2,09 M/tn) ja Tanska (1,06 M/tn). USA:n kulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2008

28 Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli, *Tullihallitus ennakkotieto Puupelletit Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt t * 136* Muutos2009/2008, %

29 Pelletintuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna Lähde: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, PELLETime hanke. Kuva: P. Anttila.

30 Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pientalossa vuosina , snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Pellettienergiayhdistys. 30

31 Biokaasulaitokset Suomessa Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 62 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.

32 Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 40 biokaasulaitoshanketta, joista 20 on yhteismädättämöjä ja 18 maatilalaitoksia. Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamaan tukihakuun jätettiin yhteensä 43 (38 kpl syksy kpl kesä 2010) kappaletta biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta. Raha on peräisin hallitusohjelman erillismomentilta, jota käytettävissä 5 miljoonaa euroa kutakin hallitusohjelmavuotta kohden. Hallituksen syöttötariffijärjestelmää koskevan esityksen ja valmistelun viivästymisen vuoksi vain kolme laitosta on aloittanut rakentamistyöt. Toteuttajat aprikoivat tariffijärjestelmän tukien vaikutusta suhteessa investointituen avulla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Järjestelmien edullisuuden kunkin hakijan kohdalla ratkaisee sähkön tuleva markkinahintakehitys.

33 Suomessa vuonna 2010 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto 33

34 Tuotantokustannus, snt/kwh Biometaanin tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Työ 8 6 Peltobiomassa Sähkö 4 Huolto- ja ylläpito 2 Pääoma Biokaasulaitoksen syötevirtaus, m3/a

35 Tuotantokustannus, snt/kwh Biokaasusähkön tuotantokustannukset Varsinais-Suomessa (snt/kwh) laitoskoosta riippuen Kuljetus Työ 20 Peltobiomassa Biokaasulatoksen syötevirtaus, m3/a Sähkö Huolto- ja ylläpito Pääoma

36 36

37 37

38 EU -alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2009, 1000 tonnia Germany France Spain Italy Belgium Poland Netherlands Austria Portugal Denmark/Sweden Finland * Czech Republic UK Hungary Slovakia Lithuania Greece Latvia Romania Bulgaria Estonia Ireland * Slovenia Cyprus Malta Luxemburg Lähde: European biodiesel board.

39 /t Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan sekä rypsin ja rapsin kotimaisen tuottajahinnan muutokset vuosina , /t Crude oil, Europe Brent Spot Price FOB Rypsi, tuottajahinta Suomessa Rehuohra, tuottajahinta Suomessa

40 RME:n tuotantokustannuksen muutokset vuosina verrattuna korvaaviin fossiilisiin polttoainesiin, snt/l. snt / l RME, tk. + valmistevero RME, tuotantokustannus Diesel + valmistevero Polttoöljy + valmistevero

41 UPM suunnittelee biodieselistä miljardien eurojen liiketoimintaa Kauppalehti, 08 lok 2010, s.12-13:- UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen kertoo yhtiön tavoittelevan biodieselistä miljardiliiketoimintaa. Chicagon laitoksella tehdään parhaillaan viimeisiä kokeiluja. Suunnittelu valmistuu loka-marraskuun 2010 vaihteessa, ja sitten haetaan tukirahaa. Kukkosen mukaan UPM tarvitsee ensimmäiselle jalostamolleen tukea yli 100 miljoonaa euroa. EU on luvannut erilaisille bioenergialaitoksille tukea noin 4 miljardia euroa. UPM päättää ensimmäisen laitoksen paikan, kunhan EU:n tuki selviää. Tukea aiotaan hakea sekä Suomessa että Ranskassa. Sitten katsotaan valtioiden tahtotila. Suomessa riittää hakkuutähteitä ainakin yhdelle jalostamolle, vakuuttaa Kukkonen. Suomeen mahtuu ainakin 2-4 jalostamoa. Laitoksen rakentamisesta päätetään näillä näkymin vuoden 2011 lopussa. Esmerk

42 Uudessakaupungissa alkamassa lähivuosina 300 milj. euron hankkeet Uudenkaupungin Sanomat, 15 tam 2011, s.3:- Uudenkaupungin lähivuosien yhteensä 300 milj. euron hankkeet ovat varmistumassa. Niiden myötä kaupunkiin syntyy noin 300 uutta työpaikkaa. Finnprotein Oy:n soijatehtaan rakentaminen Orivolla alkaa kevään 2011 aikana. Hangonsaaren etanolitehdas on todettu kannattavaksi, ja omistajarypäs on muotoutumassa. Lisäksi kumpikin hanke tarvitsee viereensä oman biovoimalaitoksen. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski muistuttaa, että kaupunki ei rakenna eikä rahoita tehtaita eikä ole menossa niiden osakkaiksi. Kaupungin tehtävä on ollut koordinoida hankkeita, kaavoittaa maata ja rakentaa kunnallistekniikkaa. Tehdashankkeiden vaikutus kaupungin talouteen tulee viiveellä ja vähitellen. Esmerk 42

43 Lapin ely-keskukselta lausunto biodieseltehtaasta Keskisuomalainen, 15 tam 2011, s.8:- Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Metsäliiton ja Vapon suunnittelemasta biodieseltehtaasta. Tehtaan sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Kemi ja Äänekoski. Keskus ei lausunnossaan arvioinut, kumpi vaihtoehdoista olisi parempi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta voidaan sen mukaan pitää pääosin riittävänä, kun otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaihe. Arviointiselostusta on täydennettävä metsäraakaaineen riittävyyden ja turpeen hankinnan vaikutusten osalta sitten, kun on päätetty, minkä vaihtoehdon mukaan investointisuunnitelmaa työstetään eteenpäin. Vapossa biodieselhankkeesta vastaava johtaja Mikko Kara kertoo, että suunnitelmien mukaan biodieseltehtaan raaka-aineena käytettäisiin vain puuta ja turve olisi pelkästään vararaaka-aine. Biodieseltehtaan rakentaminen maksaa arviolta puoli miljardia euroa. EU-tuen osuuden toivotaan olevan jopa 200 miljoonaa euroa. Esmerk 43

44 USA Brazil EU China Canada Other Thailand Colombia India Australia Maailman etanolin tuotanto vuonna 2008, miljoonaa litraa Miljoonaa litraa 44 Lähde: RFA, International Trade Commission.

45 EU:n etanolin tuotanto vuosina Tuotanto milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission. 45

46 Etanoli Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa. Viljan kotimaisen käytön lisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisen avulla voitaisiin vähentää merkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Kestävyyskriteerit!!! Etanolitehtaan vaikutus viljan kysyntään ja maatalouden kannattavuusedellytyksiin ristiriitainen, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi. Viimeinen yksikkö markkinoilla määrittää hinnan

47 VEHNÄN JA RAPSIN KASVIHUONEKAASU-PÄÄSTÖT VILJELTÄESSÄ NIITÄ BIOPOLTTOAINEIDEN RAAKA-AINEEKSI SUOMESSA Direktiivin mukaan tarkastelu tulisi suorittaa NUTS 2 -aluejakoa, tai sitä alhaisempaa aluejakoa, noudattaen. NUTS 2 -alueet ovat seuraavat: Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) Etelä-Suomi (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi) Länsi-Suomi (Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) Ahvenanmaa. Taulukko 1. Eri viljelykasvien keskimääräiset sadot (kg/ha) NUTS 2 -alueittain. Alue Vehnä Rapsi Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Ahvenanmaa Eritellyt oletusarvot viljelylle -otsikon alla esitetyt päästöt, jotka ovat: etanoli vehnästä 23 g CO 2 -ekv./mj - biodiesel rapsista 29 g CO 2 -ekv./mj. Vehnälle direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 23 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa. Rapsilla direktiivin 2009/28/EY liitteen V D osan oletusarvo 29 g CO 2 -ekv./mj alittuu seuraavilla NUTS 2- alueilla: Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

48 1000 t/a Viljan tuotanto ja kulutus Suomessa alueittain vuonna Lähde: Senior & Sons Oy, Reijo Laine. Raaka-aineen saatavuus Viljan tuotanto ja kulutus alueittain Tase t/a Tase t/a Tase t/a Viljan tuotanto Viljan kulutus

49 snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina , snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus 49

50 snt/l bensiini-ekv. Ohraetanolin tuotantokustannukset verrattuna bensiinin pumppuhintaan, snt/l bensiini-ekv Bensiinin LHV lämpöarvo on 32,3 MJ/l ja etanolin 21,2 MJ/l Ohraetanoli + valmistevero Bensiini + valmistevero Ohraetanoli, tuotantokustannus Bensiini, veroton Ohraetanolin tuotantokustannus on edelliseen verrattuna huomattavasti korkeampi, koska tarkastelussa on otettu huomioon ero tuotteiden lämpöarvossa 50

51 m i l j. m 3 Etanolin kulutuksen yli- ja alijäämät maailmalla Lähde: RFA, International Trade Commission. Y li- ja a lijä ä m ä t K a n a d a EU A a s ia y m. Y h d y s va lla t B ra s ilia

52 Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2007 oli 1861 milj. kg 2 % 2008 = n. 60 milj. kg / a 4 % 2009 = n. 120 milj. kg / a 5,75 % 2010 = n.170 milj. kg / a 10 % 2020 = n. 300 milj. kg / a Vuonna 2011 sekoitusvelvoite 6 %

53 Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2009 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten määrä, kpl Kattilateho yhteensä, MW Kattilateho keskimäärin, MW - Yrittäjä ,5 0,40 - Yrittäjärengas 40 11,4 0,28 - Osuuskunta 93 63,5 0,68 - Osakeyhtiö ,8 0,69 - Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä ,1 0,55 53

54 Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä 54 Lähde: Työtehoseura.

55 55 Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2009 lopulla Lähde: Työtehoseura. Kuva: Kaija Laaksonen.

56 Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalan kustannusarvio 200 milj. euroa YLE.fi, 21 tam 2011, online:- Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalaitoksen kustannusarvio on täsmentynyt. Rovaniemen Energian hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että hanke tulisi maksamaan kaikkiaan hieman yli 200 milj. euroa. Omaa pääomaa hinnasta olisi noin 50 milj. euroa, josta Rovaniemen Energian osuus olisi 75 %. Lohi toteaa, että käytännössä energiayhtiö lainaa summan markkinoilta. Hanke on kuitenkin niin suuri, että yhtiön pitää saada ensin vahvistus omistajalta lainan takauksen lisäksi myös voimalaitoksen rakentamisesta. Rovaniemen Energia voi tehdä omat päätöksensä investoinnista vasta Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätösten jälkeen. Lohi uskoo voimalaitoksen rakennustöiden lähtevän liikkeelle kuitenkin jo vuoden 2011 aikana, jolloin laitos olisi valmis vuonna Esmerk 56

57 Taulukko 21: Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

58 TWh Suomen kokonaisenergian käyttö, TWh, perusura

59 SÄHKÖN KULUTUS, TWh toteutunut + arvio 2009 Ilmasto- ja energiastrategian perusura Ilmasto- ja energiastrategian tavoiteura

60 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina , TWh TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

61 EOS skenaariot 2009: Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin primäärienergiana, TWh vuodessa Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet 65,1 56, TWh Metsähake 6,1 9,4 21 Vesivoima 14,0 16,9 14 Tuulivoima 0,2 0,3 6 Muu uusiutuva energia 18,1 17,5 28 Yhteensä 103, Miten puuttuva uusiutuva energia katetaan => Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma 6/2010

62 EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomen osuus taakanjaosta 38 % liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %

63 63

64 EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on vielä suurempi, 38 TWh (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia vuoden 2006 tasosta). Mutta tavoitteet on toteutettava ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua uusilla toimilla.

65 Tulevaisuus on täynnä biomahdollisuuksia Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Pitkänajan ilmasto- ja energiastartegian toimenpidevalikko yhdistettynä uusiutuvan energian velvoitepaketin rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia bioenergia-alan pk-yrityksille bioenergia-alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat suuret virrat

66 Mitä esimerkiksi 13,5 milj. m ³ haketta edellyttää? miljoonan euron investoinnit koneen ja autonkuljettajaa Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen Aidosti kannattavia työkohteita pkyrityksille Koko korjuu ja hankintaketjua tehostettava Energiapuun korjuun edellytykset olemassa Alan houkuttelevuutta parannettava Kotimaisen raaka-ainehankinnan kilpailukyvyn varmistaminen, kustannustehokkuus

67 Esitetyt veronkorotukset (lämpö, sähkön kuluttaja) /2009 /MWh /MWh % POK 8,72 15, % POR 6,07 13, % Kivihiili 7,13 15, % Turve 0,00 1,90 ### % Maakaasu 2,10 9, % Sähkö, verol. II 2,63 7, % Polttoturpeelle tulee ensi vuodesta alkaen asteittain kiristyvä energiavero. Ensi ja seuraavana vuonna turvetta verotetaan 1,9 euroa megawattitunnilta, vuosina 2013 ja 2014 taso on 2,9 euroa ja vuodesta 2015 lähtien 3,9 euroa vuosittain.

68 Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 68

69 Uusituvan energian velvoitepaketti perustuu omavaraisuuteen ja kotimaiseen energia-raakaaineeseen???? -Mitkä tuotantotuet edellyttävät kotimaista raakaainetta -Entä edellyttävätkö investointituet? -Miten on tariffien laita tältä osin -Veroneutraaliusperiaate EU:ssa? 69

70 nimellinen jalostusarvo, mrd Energian ja paperin tuotannon jalostusarvo, mrd. /a (Lähde: Hetemäki 2008) sellu ja paperi energia vuosi

71

72 Stora Ensolle sellutehdas Uruguayhin Helsingin Sanomat, 19 tam 2011, s.b7:- Stora Enso ja chileläinen puunjalostaja Arauco ovat ilmoittaneet, että Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan kokonaiskustannukset ovat 1,4 mrd. euroa. Hankkeesta 40 % rahoitetaan yhteisyrityksen omistajien pääomasijoituksilla. Loput 60 % rahoitetaan yhteisyrityksen ottamilla lainoilla. Uuden tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Yhtiöt arvioivat sen olevan valmis vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tehtaan raaka-aineena käyttämä eukalyptus tulee pääasiassa Montes del Platan omilta viljelmiltä. Yhtiöllä on Uruguayssa maata hehtaaria, josta hehtaaria on istutettu, noin hehtaaria on suojeltu ja hehtaaria soveltuu istutettavaksi. Stora Enson mukaan tehtaan rakentamisella on 0,8 prosentin myönteinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas on käytössä, sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on kaksi prosenttia. Esmerk 72

73 2020 puuplantaaseilta saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä (1,8 mrd. m 3 /a) Lähde: Metla, Asikainen

Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku

Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3-1.4.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Noormarkku 31.3.2011 Indeksi 2005=100 Liikevaihdon kehitys bioenergian yritysryhmissä yhteensä 250 200 150 100 50 0

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) EUBIONET 3 Biopolttoainemarkkinat ja standardit -seminaari 23.3.2010 Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Varsinais-Suomi 7.3.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot