Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Transkriptio

1 LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto

2 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura, puupolttoaineiden kehitys milj. m vaje jäteliemet polttopuu kierrätyspuu pelletit metsäteoll.sivutuotteet metsähake vuosi Metsäntutkimuslaitos 2009

3 Tavoitteet metsähakkeen käytölle m ilj. m Metsähakkeen käyttö Tavoitteet metsähakkeen käytölle KMO 2015: 8-12 milj. m 3 /v 2015 mennessä. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia: runsas 12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä. Käyttö lisääntynyt 2000-luvulla lukuun ottamatta milj m 3 :n tavoite näyttää haasteelliselta Ajankohtaista: päätehakkuiden supistuminen vaikuttaa metsähakkeen määrään

4 Metsähake: potentiaalit ja käyttöaste 2007??

5 Puuperäisen energian edistäminen: tarvittavia toimenpiteitä Energiapuun korjuu- ja haketustuen kokonaismäärää lisättävä (->yht 10 milj /v) ja mietittävä verotuksellisia keinoja Analyysi tai selvitys muista edistämiskeinoista ja toimenpiteistä Bioenergianeuvonnan ja -koulutuksen kehittäminen: Tavoitteena - metsäenergianeuvonnan vakinaistaminen metsäkeskuksissa - bioenergianeuvonnan ja hanketietouden valtakunnallinen koordinointi, yhtenä esimerkkinä sähköinen palvelupaikka ja hankerekisteri ( ) Energiapuun mittauksen kehittäminen edelleen Energiapuun korjuusuositukset uudistetaan vuonna 2009 Energiapuu tulisi ottaa osaksi systemaattista metsänhoidon ketjua? Lämpöyrittäjätoiminnan kehittäminen Selvitetään mm. syöttötariffien mahdollisuudet

6 2.2. Puutuotteiden käyttö Puutuoteteollisuus: Vaikka jalostusaste on noussut, ongelmana on edelleen heikko kannattavuus. Puutuoteteollisuuden suurin yksittäinen markkina-alue on kotimaa kotimaisen rakentamisen supistuminen vähentänyt tuotteiden kysyntää Sahatavaran tuotanto laski vuonna % (tuotanto 9,8 milj. m 3, kotimaan kulutus 4,7 milj. m 3 ja vienti 5,1 milj. m 3 ) Ajankohtaisia toimenpiteitä puutuotteiden käytön edistämiseksi: Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) käynnistäminen Puutuoteteollisuuden kilpailukykyohjelman toimeenpano

7 Edistysaskeleita ja kehittämishankkeita Puutuoteteollisuuden tulevaisuuden kehittämisen painopisteet määriteltiin v ideapajoissa -> tulosten perusteella valmistui 12/2008 puutuoteteollisuuden kilpailukykyohjelma PuuSuomi-verkostohanke käynnistetään keväällä 2009 Asumisen osaamisklusteri Puutuoteklusterin tutkimusstrategia Puurakentamisen ohjeistusta, koulutusta ja osaamista edistetty pitkäjänteisesti: Rakentamisessa mm. uusi puurakenteiden suunnitteluohje (Eurokoodi 5) Julkisten hankintojen ohjeistuksen laatiminen käynnistetään 2009

8 Puun käytön edistäminen: tarvittavia toimenpiteitä (kilpailukykyohjelma) Kansainvälistyminen (uudet markkinat Kiina ja Intia, kilpailukyvyn asiakaslähtöinen kehittäminen) Venäjä (markkinoiden sekä vaatimusten että määräysten tuntemus ja ennakointi) Tutkimus ja kehitys (laajempaa asiakaslähtöistä yhteistutkimustoimintaa) Ympäristöetujen hyödyntäminen (argumentteja ympäristöviestinnän tueksi) Puurakentaminen (matalaenergiaratkaisut ja puutuotteiden parempi soveltuvuus teolliseen rakentamiseen) Osaaminen ja koulutus (koulutusjärjestelmien uudistaminen, koulu- ja opiskelijayhteistyöhön tarvitaan kokopäivätoiminen henkilö) Pk-yritysten osaaminen lähi- ja kotimaan alueen markkinoinnissa (markkinointiosaamisen kehittäminen)

9 2.3. Ilmastonmuutos ja metsätalous Metsät ja puutuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta: Sitovat kasvihuonekaasuja Puu korvaa fossiilisen hiilen käyttöä Ennusteiden mukaan metsät ovat jatkossakin nielu: nettonielu vähenee ensin, mutta kasvaa tasolle 27 milj. tn CO 2 -ekv/v Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin lähivuosikymmeninä: Arvioidut trendinomaiset muutokset lisäävät metsien kasvua Metsätuhojen riski kasvaa: myrskyt, tuhohyönteiset ja sienitaudit Puulajisuhteet muuttuvat Sateisuus ja leudot talvet muuttavat puunkorjuuolosuhteita Muutokset huomioitava metsien hoidossa ja käytössä

10 Edistysaskeleita ja kehittämiskohteita Metsätuhoihin varautuminen: - sekä valtakunnan että metsäkeskusten tasolla on laadittu valmiussuunnitelmat. - valmiusharjoitukset pelastusviranomaisten kanssa. Metsätuhojen kartoitusmenetelmiä kehitetään Metlan MIL-tutkimusohjelmassa ja MMM:n rahoittamissa ISTOtutkimusprojekteissa tuotetaan pohjatietoa mm. metsänhoitomenetelmistä, joilla voidaan tulevaisuudessa hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen Ilmastosopimuksen 15. osapuolikokous ja neuvottelut nielulaskennasta vuoden 2012 jälkeen

11 TAUSTA-AINEISTOA Arvioita metsähakkeen saatavuudesta: potentiaalit Työvoimatarve metsäenergian hankinnassa EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 Uusiutuvan energian osuuden lisäys , %-yksikköinä Primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006, % Uusiutuvan energian käyttö Suomessa, 2006

12 Työvoimatarve metsäenergian hankinnassa 6000 Työvoimatarve, htv/a MAX Vuosi

13 Arvioita metsähakkeen saatavuudesta lähde PTT

14 EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 Tavoitteena: Kasvihuonekaasujen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna (sitova) - jos laaja sitoutuminen EU -30 %; Uusiutuvien energialähteiden keskimääräiseksi osuudeksi EU:ssa 20% (Suomelle 38 %, sitova); Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10% (sitova); Energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20%:lla (v ) (ohjeellinen)

15 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Uusiutuvan energian osuuden lisäys , %-yksikköinä 11,5 % 9,5 % Romania Denmark Ireland France Germany Italy The Netherlands EU Spain Greece Belgium Austria Portugal Cyprus Luxembourg Malta Finland Sweden Slovenia Hungary Lithuania Poland The Slovak Republic Latvia Estonia The Czech Republic Bulgaria United Kingdom

16 Primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006, % Hiili 14% Muut fossiiliset 0% Turve 6% Maakaasu 11% Öljy 24% Muut 3% ¼ Suomen energian kulutuksesta tuotetaan jo tänä päivänä uusiutuvilla Fossiiliset Puupolttoaineet 21% Ydinenergia 16% Muut uusiutuvat 1% Vesi- ja tuulivoima 3% Uusiutuvat Ydinenergia, muut (reaktiolämpö, sähkön nettotuonti, vety)

17 Uusiutuvan energian käyttö Suomessa, 2006 PJ Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 28% Puun pienkäyttö 13% Vesivoima 11% 3,8 1,5 1,0 Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) Biokaasu Muut biopolttoainee Muut 4% 8,6 Lämpöpumput 43% Metsäteollisuuden jäteliemet 0,5 Tuulivoima