Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys"

Transkriptio

1 Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys Silja Mentula THL Terveysturvallisuus osasto Asiantuntijamikrobiologia yksikkö Bakteriologian laboratorio Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 1

2 Vesivälitteiset infektiot kontaminoitunut vesi Tartunta veden välityksellä: suun kautta (ruoka, juoma, sormet), hengittämällä (keuhkot), limakalvojen kautta, suora kontakti kudokseen (haava) Aiheuttajat: mikrobit, toksiinit, kemikaalijäämät Oireet: Suolistoinfektiot, hengitystieinfektiot, neurologiset oireet, muut myrkytysoireet Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 2

3 Vesivälitteiset infektiot -aiheuttajat Nopeat Ulosteperäinen kontaminaatio: Alkueläimet Cryptosporidium, Giardia Bakteerit: Clostridium difficile, E. coli, Campylobacter jejuni, jne. Virukset adeno, astro, hepatiitti A/E, rota, noro, muut kalikivirukset ja enterovirukset Biofilmi Hitaat Bakteeri: Legionella, Non-tuberculous mycobacteria Alkueläimet: Naegleria fowlerii, Acanthamoeba Hoitoon liittyviä: Pseudomonas aeruginosa, Burkholderia cepacia, Stenotrophomonas maltophilia, ym. Toksiinit / kemikaalijäämät Syanobakteeri-toksiinit Kloori / fluori yhdisteet, trihalometaanit Raskasmetallit Arseeni, radium, alumiini, kupari, lyijy, elohopea, kadmium, barium Hormoni / lääkeainejäämät Torjunta-aineet Nitraatit Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 3

4 Legionelloosi Legionnaires disease 1976, Hotel Stratford Bellevue, Philadelphia, USA American Legion Convention 4000 osallistujaa,182 sairastui keuhkokuumeeseen, 34 kuoli CDC eristi uuden patogeenin: Legionella pneumophila CDC= Centers for Disease Control and Prevention Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 4

5 Legionella sukuun kuulu yli 60 lajia, joista 28 on taudinaiheuttajia Patogeenisiä (28 lajia) L. anisa, L. birminghamensis, L. bozemanii, L. cardiaca, L. cincinnatiensis, L. clemsonensis, L. dumoffii, L. erythra, L. feeleii, L. gormanii, L. hackeliae, L. jamestowniensis, L. jordansis, L. lansingensis, L. londiniensis, L. longbeachae, L. lytica, L. maceachernii, L. micdadei, L. nagasakiensis, L. oakridgensis, L. parisiensis, L. pneumophila, L. sainthelensi, L. steelei, L. tucsonensis, L. wadsworthii, L. waltersii Ympäristö-löydöksiä (33 lajia) L. adelaidensis, L. beliardensis, L. brunensis, L. busanensis, L. cherrii, L. drancourtii, L. dresdenensis, L. drozanskii, L. fairfieldensis, L. fallonii, L. geestiana, L. gratiana, L. gresilensis, L. impletisoli, L. israelensis, L. massiliensis, L. moravica, L. nautarum, L. norrlandica, L. quateirensis, L. quinlivanii, L. rowbothamii, L. rubrilucens, L. santicrucis, L. saoudiensis, L. shakespearei, L. spiritensis, L. steigerwaltii, L. taurinensis, L. thermalis, L. tunisiensis, L. worsleiensis, L. yabuuchiae Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 5

6 Legionella Legionella ei kuulu ihmisen normaalimikrobistoon. Infektio vaihtelee oireettomasta henkeäuhkaavaan Yleisin ja virulentein: Legionella pneumophila seroryhmä 1, >80% tapauksista Kliinisesti merkittäviä lajeja ovat myös mm. muut L. pneumophila seroryhmät, L. longbeachae, L. micdadei, L. bozemanii, L. dumoffii. Hoitoon liittyvissä infektioissa (immuunivaje) yli puolessa aiheuttajana ovat muut vähemmän virulentit seroryhmät (sg 3, 5, 6) tai muut Legionella-lajit. Potilaan hoidon kannalta lajitason tunnistus ei ole kriittistä, koska eri lajit eivät eroa keskenään mikrobilääkeherkkyydeltään. Tapauksia Euroopassa n /v., Suomessa /v Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 6

7 Esiintyvyys Esiintyy yleisesti luonnonvesissä ja maaperässä, ameboissa Pieniä pitoisuuksia verkostovedessä voivat rikastua rakennusten vesijärjestelmiin Sopiva lämpötila (20 45 C) Puutteellinen lämmöneristys Veden vähäinen vaihtuvuus Putkistojen korroosio, sakat Biofilmi Verkoston paineenvaihtelut Korkea bakteeripitoisuus + Altistus + Alttius = Infektio Kotimaiset Legionellat 7

8 Mikrobien rikastumiselle otolliset vesijärjestelmät Suuret vesijärjestelmät isoja, moniosaisia, mutkikkaita ja vaikeasti ylläpidettäviä, ei jatkuvassa käytössä, käyttämättömiä osia, sesongit, huollon laiminlyönti, huono suunnittelu Kerrostalot, hotellit, sairaalat, laivat talousvesi-, lämminvesi- ja jäähdytysjärjestelmät Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 8

9 Veden laatua ohjaava lainsäädäntö Talousvesidirektiivi (98/83/EC) Tartuntatautilaki (1227/2016) Työturvallisuuslaki 738/2002 STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) Talousvesi ei saa sisältää mikrobeja terveyttä haittaavia pitoisuuksia Allasvesiasetus 315/2002, STM ja sen soveltamisohje/ Valvira (2/2017) Laivoihin liittyvä ohjeistus/ WHO ja Valvira (24/2018) STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) Ympäristöministeriön rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva asetus (1047/2017) Kylmävesijohto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila saa olla enintään 20 C. Lämminvesilaitteistossa oleva veden lämpötila on oltava vähintään 55 C. Lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 C Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 9

10 Eurooppalaisen teknisen ohjeiston toimenpiderajat Kylmä talousvesi, lämmin käyttövesi, jäähdytystornit: >1000 pmy/l Porealtaat >100 pmy/l uidelinesfinal%20updated%20for%20ecdc%20corrections.pdf Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 10

11 Tartunta Tartunta tapahtuu hengittämällä legionelloja sisältävää aerosolia (<5 µm pisarat) aspiroimalla vettä suorassa kontaktissa esim. haavan kautta Ei tartu juomalla Tartunnan välittäjänä toimivat tavallisimmin suihkut, sumuttimet, kostuttimet ja lauhduttimet. Myös perusterve henkilö voi sairastua legionelloosiin Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 11

12 Tartunnan välittäjät Poreammeet, koristelähteet, pesurit, hammashoitokoneet, muut vettä käyttävät laitteet Jäähdytystornit Teollisuuden prosessi- ja jätevedet Multa: L. longbeachae Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 12

13 Legionellainfektion kolme taudinkuvaa 1. Legionelloosi: keuhkokuume itämisaika 2-10 vrk. korkea kuume, kuiva yskä, päänsärky, sekavuus, keskushermosto-oireet, lihaskivut, vatsakivut ja ripuli sekä kuumeeseen nähden hidas pulssi. 2. Pontiac-kuume: ylähengitystie infektio itämisaika 5 t - 3 vrk nuorempien potilasryhmien, joukkosairastumisena esiin tuleva, spontaanisti paraneva flu-like tauti; vasta-aineiden nousu, epidemiologinen näyttö 3. Keuhkojen ulkopuoliset infektiot leikkaus- ja avohaavat, ihonalaiskudos, sydänlihas, sydämen sisäkalvo, haima, munuaiset Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 13

14 Legionelloosin erilaiset epidemiologiset ilmentymät Joukkosairastumiset (outbreak) nopeasti eteneviä kymmeniä tai satoja tapauksia käsittäviä Day jäähdytystornit, yleisötapahtumat, hotellit, risteilylaivat Yksittäiset tapaukset (sporadic) voivat olla osa hitaampaa peräkkäisiä yksittäisiä sairastumisia käsittävää ketjua kodin, hoitopaikan, työpaikan, veneen, auton, mökin vesi- ja ilmastointijärjestelmät, muut vettä käyttävät laitteet Month Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 14

15 Legionelloosi Legionnaires disease Legionelloosi on harvinainen tauti 2-5 % sairaalahoitoa vaatineista keuhkokuumeista (CAP) Ei eroa kliinisesti muista keuhkokuumeista riskiryhmien tunnistaminen vesiaerosoli- tai multa-altistus matkustustausta perussairaus tai immunosuppressio useita sairastuneita muita patogeenejä ei löydy spesifiset laboratoriotestit Kuolleisuus 8% (15-30%) Ei tartu henkilöstä toiseen Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 15

16 Sairastumiseen ja vakavan taudinkuvan riskiin vaikuttavat Infektoineen kannan virulenssiominaisuudet Infektoivien bakteerien lukumäärä (pmy/l) Hoitoon hakeutumisen ajankohta, kohdistetun mikrobilääkehoidon aloittamisen ajankohta Altistavat tekijät Tupakointi Perussairaudet (sydämen, keuhkojen tai munuaisten vajaatoiminta, immuunipuutos). Korkea ikä Epidemioissa ~5% altistuneista sairastuu Riskiryhmillä hoitotoimenpiteissä steriilin veden käyttö! (hengitystie-imuhuuhteet, lääkesumuttimet) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 16

17 Spesifinen laboratoriodiagnoosi Virtsan antigeeni (U-Ag) Nopea, helppo, herkkä sg1:lle Yskös- tai kudosnäytteiden viljely Hidas, teknisesti vaativa, golden standard Kaikki lajit ja seroryhmät. Useat näytelaadut. Kantavertailu! Nukleiinihapon osoitus (PCR) Nopea, kaikki lajit ja seroryhmät Herkkyys hyvä vain hengitystienäytteille Veren vasta-aine-määritys (serologia) Vasta-aineiden muodostuminen ja tiitterin nousun hitaita, ristireaktiot Sopii epidemiologiseen seurantaan ja joukkotutkimuksiin. Immunofluoresenssivärjäys (väistyvä menetelmä) Vaatii kokeneen mikroskopoijan, ristireaktiot Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 17

18 Tapausmäärät nousseet Euroopassa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 18

19 Tapausmäärien nousuun vaikuttavia tekijöitä Väestön alttius sairastua on kasvanut Väestön ikääntyminen, laitosmainen asuminen Immunosupressiivisen lääkityksen käyttö kasvanut Legionellan lisääntyminen rakennetussa ympäristössä Ilmaston lämpeneminen (hellejaksot) Kiinteistöjen ja infrastruktuurin ikääntyminen & Vettä säästävät käyttöpisteet (virtaamat) Vettä käyttävien (säilövien) laitteiden määrä ja valikoima kasvanut voimakkaasti Yksin asuminen (vähäinen käyttö) Diagnostiset palvelut, diagnostiikan käyttö & raportointi Saatavuus ja testien herkkyys parantunut Tietoisuus, seuranta, raportointivelvollisuus Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 19

20 Legionella keuhkokuumeet Suomessa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 20

21 Notifications of Legionnaires disease per , by reporting country, EU/EEA, 2017, ECDC Tapaukset / asukasta Slovenia 4,5 Ruotsi 1,5 Eurooppa 1,4 Norja 0,8 Suomi 0,3 Bulgaria 0.0 ECDC = European Centre for Disease Prevention and Control Legionellan jäljillä / Silja Mentula 21

22 Legionelloosin ilmaantuvuus sukupuolen ja iän suhteen, EU/EEA (ECDC) vs. Suomi Notification rates per EU Suomi > Legionellakeuhkokuume on todennäköisesti alidiagnosoitu Suomessa, erityisesti kotimaassa sairastuneilla vanhuksilla ECDC = European Centre for Disease Prevention and Control Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 22

23 Tartunnanlähteen selvitys Hoitava lääkäri ja mikrobiologian laboratorio tekevät ilmoituksen tartuntatautirekisteriin Kokonaiskuva: Hoitoon, matkailuun, työntekoon, kotiin liittyvät tiedot Epidemiat - yksittäiset tapaukset - tartuntaketjut Epidemiologinen selvitys (tehostettu seuranta) Potilaan tai omaisten haastattelu, taustatiedot, riskitekijät, muut sairastuneet /altistuneet, itämisaika Hoitolaitoksissa muiden tapausten aktiivinen etsiminen ja tehostettu diagnostinen näytteenotto Ympäristönäytekohteiden valinta kotimaisissa tartunnoissa Matkailuun liittyvät ilmoitetaan ECDC:n seurantajärjestelmään Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 23

24 Tartunnanlähteen selvitys II Legionellakannat lähetetään THL:ään lajivarmistusta ja tarkempaa tyypitystä varten (mikrobikantakokoelma) Ympäristö- ja potilaskantojen vertailu Fenotyyppinen vertailu: laji, seroryhmä, kasvutapa, kasvunopeus, pesäkkeen ulkonäkö, agglutinointi-käyttäytyminen, fluoresenssi Kantojen valinta tarkempaan genotyypitykseen cgmlst (core genome multilocus sequence typing) geenin WGS (whole genome sequencing) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 24

25 L. pneumophila sg1 WGS (Whole Genome Sequencing), cgmlst Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Ilmankostutin Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Poreamme Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 25

26 Suomalaiset legionella-tartunnat V tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 199 Leg löydöstä. 111 /199 (56 %) oli varmistettu pneumonia (tautikriteerit) 19 tapausta / vuosi 8 potilasta menehtyi, kuolleisuus 7.2 % Alkuperä 54 % liittyi ulkomaan matkailuun 46 % kotimainen tartunta Tartunnanlähteen selvitys! Epidemiologinen selvitys Koti, hoitopaikka, hoitotoimenpiteet (vesijärjestelmät, hengitystie-imuhuuhteet, lääkeaine-nebulisaattorit, hammashoitokoneet) Työpaikka (lauhdevedet, leikkuuneste, jäteveden käsittely) Vettä käyttävät laitteet (poreamme, koristelähteet, painepesuri, autopesula) Matkakohteet (kylpylät, hotellit, leirintä-alueet, suihkulähteet, messut) Puutarhatyöt (multa-altistus) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 26

27 Tartunnanlähteen osoitus Paikallinen terveydensuojeluviranomainen ottaa ympäristönäytteet THL:n ohjeistuksella Kylmä ja lämmin vesi (ilman juoksutusta, osien irrotusta tai liekitystä) Veden lämpötilat mitataan a) heti näytteenoton jälkeen, b) 1 min juoksutuksen jälkeen ja c) minimi/ maksimi) lämpötilat auttavat riskinarvioinnissa ja syyn selvittämisessä Varma tai todennäköinen Mikrobiologinen näyttö: Potilas ja ympäristökanta geneettisesti identtisiä tai hyvin samankaltaisia Vahva epidemiologinen näyttö (ei potilaskantaa, mahdollisesti tieto seroryhmästä, muut taustatiedot) THL antaa suositeltavat toimenpiteet legionellojen torjuntatoimia varten (juoksutus, klooraus, lämpötilat) Torjuntatoimien jälkeen kontrollinäytteet toimien tehon varmistamiseksi Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 27

28 Ympäristönäytteiden löydöksiä (v ) Tartunnanlähde varmistui 56 % kotimaisessa tapauksessa 11 x koti 5 x sairaala 3 x multa (2 x haavainfektio) x työpaikka (jäteveden käsittely) 1 x mökki Löydökset: 29 L. pneumophila sg 1 (84%) L. pneum sg 3, sg 5 L. longbeachae, L. anisa ja Legionella sp. Kylmä/lämmin käyttövesi Multa Jätevesi Kostutin 3 tapauksessa legionelloja löytyi useammasta kohteesta (koti, asuntola, hoitopaikat). 5 tapauksessa löytyi muita legionelloja (eri laji tai seroryhmä kuin potilaalla) Muissa tapauksissa tartunnanlähdettä ei löydetty useista näytteenottokohteista huolimatta (koti, työpaikka, hoitopaikka, hotelli) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 28

29 KOTIMAISET TAPAUSRYPÄÄT, Toimenpiderajat Talousvesi cfu/l Poreamme 100 cfu/l 1) Kolme rivitalon asukasta - lämmin ja kylmäs vesi (L.p.1, pmy/l ja L. sp., pmy/l, v. 2015) 2) Sairaalaperäinen ryväs, 2 tapausta - lämmin ja kylmä vesi, (L.p.1, 5000 ja 1700 pmy/l v. 2017) 3) Kaksi työntekijää - jäteveden pesuri (org. aineksen poisto), (L.p.1, 510 pmy/l ja L.sp., pmy/, v. 2017) 4) 7:n henkilön ryväs - hotellin poreamme (L.p. 6, pmy/l, 3 keuhkokuumetta, 4 Pontiac-kuumetta, kahdella kohonneet vasta-aineet, v. 2017) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula

30 TAPAUS: siirtolapuutarhamökki Keuhkokuumeeseen kesällä sairastunut 59v, immuunipuutteinen nainen, toipui antibioottihoidolla Viljely ja PCR: potilaskanta Legionella anisa Tartunnanlähteen selvitys: ei ulkomaanmatkoja itämisaikana oleskellut siirtolapuutarhamökillä ja käynyt sairaalassa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 30

31 Vesinäytteiden otto sairaalasta ja siirtolapuutarhamökiltä Sairaalan tilat, joissa potilas oli vieraillut: potilas WC:n hanasta kylmä (17 C) ja lämminvesi (51 C) erillinen kylmä talousvesi (15 C) Mökki: suihkusta lämmin käyttövesi (40 C) ja kylmä talousvesi (15 C) keittiöstä sekavesi (38 C) erillinen kylmä talousvesi puutarhan hanasta (14 C) pihalla oleva suihkulähde (15 C) Mahdollisen Legionellakontaminaation laajuutta selvitettiin myös verkostovesinäytteiden avulla Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 31

32 Löydökset Kohde Löydös Pitoisuus Sairaala (WC hana ja muu kylmävesi) neg - Verkostovesi neg - paikallinen kontaminaatio Mökin keittiö sekavesi L. sp. 160 pmy/l Tyypittymättömiä ympäristökantoja Mökin suihkun lämmin vesi Mökin suihkun hanan kylmävesi Kylmä vesi mökin puutarhan hana Mökin pihan suihkulähde L. anisa pmy/l L. anisa pmy/l Mökin vesi todennäköinen lähde L. anisa pmy/l neg Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 32

33 L. anisa siirtolapuutarha Potilaskanta Potilaskanta vs. mökin vesikantojen vertailu: Tartunnanlähteen vahvistus WGS:llä: ero vain 6/3331 alleelia Kotimaiset Legionellat Mentula 33

34 Legionella is everywhere, but the risks can be managed! Vesijärjestelmien säännöllinen käyttö, huolto ja puhdistus, käyttämättömien putkiston osien poisto Pore-, suihku- ja koristealtaiden sekä sumulaitteiden huolellinen ylläpito ja tarpeellisuuden harkinta. Oikeat lämpötilat kaikkialla vesijärjestelmässä: lämmin käyttövesi C ja kylmä vesi alle <20 C Jätevesipuhdistamoilla hengityssuojaimet Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 34

35 Lopuksi Legionelloosit eivät liity vain matkailuun, vaan ne voivat liittyä myös sairaala- ja laitoshoitoon, työntekoon ja tavalliseen kodin arkeen. Sairastuneiden nopea tunnistaminen ja raportointi ovat tärkeitä, jotta hoito kohdistetaan heti oikein ja jotta rypäät havaitaan nopeasti ja ehkäistään niihin liittyvät uudet tapaukset. Kliininen kuva ei eroa muista keuhkokuumeista, riskiryhmien tunnistaminen vaatii valppautta ja diagnoosi spesifisen, erikseen pyydettävän laboratoriotestin. Suurin osa terveistä legionellabakteereille altistuneista ei sairastu Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 35

36 Kiitokset THL Legionella tiimi: Terveysturvallisuus osasto Asiantuntijamikrobiologia yksikkö: Jaana Kusnetsov, Pia Räsänen, Pia Airaksinen, Silja Mentula Infektiotautien torjunta ja rokotukset yksikkö: Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen Diagnostiikkaa tekevät laboratoriot Tapaus-selvityksiin osallistuneet tahot ECDC / ELDSnet Kuulijat Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 36

Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019

Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019 Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019 Jaana Kusnetsov 30.9.2019 Muutoksia tulossa liittyen legionellabakteereihin Uudet ja vanhat viljelymenetelmät ympäristöanalytiikassa Menetelmät kliinisessä diagnostiikassa

Lisätiedot

POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT. XXX Tartuntatautipäivät Silja Mentula THL. Silja Mentula

POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT. XXX Tartuntatautipäivät Silja Mentula THL. Silja Mentula POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT XXX Tartuntatautipäivät 14.11.2017 Silja Mentula THL 15.11.2017 Silja Mentula 1 Legionelloosi Legionnaires disease 1976, Philadelphia, Hotel Stratford

Lisätiedot

mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen

mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen LEGIONELLOOSIT SUOMESSA Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2017 mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi

Lisätiedot

Legionellat ovat ympäristöperäisiä. Legionelloosi. tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa

Legionellat ovat ympäristöperäisiä. Legionelloosi. tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa Tutkija Pia Räsänen 1, erikoistutkija Jaana Kusnetsov 1, terveydenhoitaja Sari Jaakola 1, erikoistutkija Silja Mentula 1, tutkija Piia Airaksinen 1, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen 2, tutkimusprofessori

Lisätiedot

Legionellat Suomessa ja muualla

Legionellat Suomessa ja muualla Legionellat Suomessa ja muualla XXVIII Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 9.11.2015 Silja Mentula, THL / Bakteeri-infektiot 11.11.2015 Tartuntatautipäivät 2015 / Silja Mentula 1 Legionellat Aerobisia,

Lisätiedot

mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen

mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen LEGIONELLA, ALIDIAGNOSOITU VAARA Alidiagnosoidut legionelloosit ja alitutkitut vesijärjestelmät Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2018 mm. Jaana Kusnetsov,

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET

Lisätiedot

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle

TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle 1 (7) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 288532 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 26.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 Näytteenottaja: Mika Väle NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Legionellabakteereja esiintyy

Legionellabakteereja esiintyy 4915 Katsausartikkeli Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat MARI KANERVA SILJA MENTULA OUTI LYYTIKÄINEN PETRI RUUTU JAANA KUSNETSOV PEKKA NUORTI Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista

Lisätiedot

lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta

lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT ilmoitettavat eläintaudit Salmonella akkr SFS-EN ISO 6579-1:2017 Lemmikki- ja kotieläinten salmonellatutkimukset

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot