Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys
|
|
- Pirjo Sipilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotimaiset legionellat ja tartunnanlähteen selvitys Silja Mentula THL Terveysturvallisuus osasto Asiantuntijamikrobiologia yksikkö Bakteriologian laboratorio Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 1
2 Vesivälitteiset infektiot kontaminoitunut vesi Tartunta veden välityksellä: suun kautta (ruoka, juoma, sormet), hengittämällä (keuhkot), limakalvojen kautta, suora kontakti kudokseen (haava) Aiheuttajat: mikrobit, toksiinit, kemikaalijäämät Oireet: Suolistoinfektiot, hengitystieinfektiot, neurologiset oireet, muut myrkytysoireet Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 2
3 Vesivälitteiset infektiot -aiheuttajat Nopeat Ulosteperäinen kontaminaatio: Alkueläimet Cryptosporidium, Giardia Bakteerit: Clostridium difficile, E. coli, Campylobacter jejuni, jne. Virukset adeno, astro, hepatiitti A/E, rota, noro, muut kalikivirukset ja enterovirukset Biofilmi Hitaat Bakteeri: Legionella, Non-tuberculous mycobacteria Alkueläimet: Naegleria fowlerii, Acanthamoeba Hoitoon liittyviä: Pseudomonas aeruginosa, Burkholderia cepacia, Stenotrophomonas maltophilia, ym. Toksiinit / kemikaalijäämät Syanobakteeri-toksiinit Kloori / fluori yhdisteet, trihalometaanit Raskasmetallit Arseeni, radium, alumiini, kupari, lyijy, elohopea, kadmium, barium Hormoni / lääkeainejäämät Torjunta-aineet Nitraatit Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 3
4 Legionelloosi Legionnaires disease 1976, Hotel Stratford Bellevue, Philadelphia, USA American Legion Convention 4000 osallistujaa,182 sairastui keuhkokuumeeseen, 34 kuoli CDC eristi uuden patogeenin: Legionella pneumophila CDC= Centers for Disease Control and Prevention Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 4
5 Legionella sukuun kuulu yli 60 lajia, joista 28 on taudinaiheuttajia Patogeenisiä (28 lajia) L. anisa, L. birminghamensis, L. bozemanii, L. cardiaca, L. cincinnatiensis, L. clemsonensis, L. dumoffii, L. erythra, L. feeleii, L. gormanii, L. hackeliae, L. jamestowniensis, L. jordansis, L. lansingensis, L. londiniensis, L. longbeachae, L. lytica, L. maceachernii, L. micdadei, L. nagasakiensis, L. oakridgensis, L. parisiensis, L. pneumophila, L. sainthelensi, L. steelei, L. tucsonensis, L. wadsworthii, L. waltersii Ympäristö-löydöksiä (33 lajia) L. adelaidensis, L. beliardensis, L. brunensis, L. busanensis, L. cherrii, L. drancourtii, L. dresdenensis, L. drozanskii, L. fairfieldensis, L. fallonii, L. geestiana, L. gratiana, L. gresilensis, L. impletisoli, L. israelensis, L. massiliensis, L. moravica, L. nautarum, L. norrlandica, L. quateirensis, L. quinlivanii, L. rowbothamii, L. rubrilucens, L. santicrucis, L. saoudiensis, L. shakespearei, L. spiritensis, L. steigerwaltii, L. taurinensis, L. thermalis, L. tunisiensis, L. worsleiensis, L. yabuuchiae Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 5
6 Legionella Legionella ei kuulu ihmisen normaalimikrobistoon. Infektio vaihtelee oireettomasta henkeäuhkaavaan Yleisin ja virulentein: Legionella pneumophila seroryhmä 1, >80% tapauksista Kliinisesti merkittäviä lajeja ovat myös mm. muut L. pneumophila seroryhmät, L. longbeachae, L. micdadei, L. bozemanii, L. dumoffii. Hoitoon liittyvissä infektioissa (immuunivaje) yli puolessa aiheuttajana ovat muut vähemmän virulentit seroryhmät (sg 3, 5, 6) tai muut Legionella-lajit. Potilaan hoidon kannalta lajitason tunnistus ei ole kriittistä, koska eri lajit eivät eroa keskenään mikrobilääkeherkkyydeltään. Tapauksia Euroopassa n /v., Suomessa /v Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 6
7 Esiintyvyys Esiintyy yleisesti luonnonvesissä ja maaperässä, ameboissa Pieniä pitoisuuksia verkostovedessä voivat rikastua rakennusten vesijärjestelmiin Sopiva lämpötila (20 45 C) Puutteellinen lämmöneristys Veden vähäinen vaihtuvuus Putkistojen korroosio, sakat Biofilmi Verkoston paineenvaihtelut Korkea bakteeripitoisuus + Altistus + Alttius = Infektio Kotimaiset Legionellat 7
8 Mikrobien rikastumiselle otolliset vesijärjestelmät Suuret vesijärjestelmät isoja, moniosaisia, mutkikkaita ja vaikeasti ylläpidettäviä, ei jatkuvassa käytössä, käyttämättömiä osia, sesongit, huollon laiminlyönti, huono suunnittelu Kerrostalot, hotellit, sairaalat, laivat talousvesi-, lämminvesi- ja jäähdytysjärjestelmät Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 8
9 Veden laatua ohjaava lainsäädäntö Talousvesidirektiivi (98/83/EC) Tartuntatautilaki (1227/2016) Työturvallisuuslaki 738/2002 STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) Talousvesi ei saa sisältää mikrobeja terveyttä haittaavia pitoisuuksia Allasvesiasetus 315/2002, STM ja sen soveltamisohje/ Valvira (2/2017) Laivoihin liittyvä ohjeistus/ WHO ja Valvira (24/2018) STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) Ympäristöministeriön rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva asetus (1047/2017) Kylmävesijohto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila saa olla enintään 20 C. Lämminvesilaitteistossa oleva veden lämpötila on oltava vähintään 55 C. Lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 C Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 9
10 Eurooppalaisen teknisen ohjeiston toimenpiderajat Kylmä talousvesi, lämmin käyttövesi, jäähdytystornit: >1000 pmy/l Porealtaat >100 pmy/l uidelinesfinal%20updated%20for%20ecdc%20corrections.pdf Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 10
11 Tartunta Tartunta tapahtuu hengittämällä legionelloja sisältävää aerosolia (<5 µm pisarat) aspiroimalla vettä suorassa kontaktissa esim. haavan kautta Ei tartu juomalla Tartunnan välittäjänä toimivat tavallisimmin suihkut, sumuttimet, kostuttimet ja lauhduttimet. Myös perusterve henkilö voi sairastua legionelloosiin Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 11
12 Tartunnan välittäjät Poreammeet, koristelähteet, pesurit, hammashoitokoneet, muut vettä käyttävät laitteet Jäähdytystornit Teollisuuden prosessi- ja jätevedet Multa: L. longbeachae Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 12
13 Legionellainfektion kolme taudinkuvaa 1. Legionelloosi: keuhkokuume itämisaika 2-10 vrk. korkea kuume, kuiva yskä, päänsärky, sekavuus, keskushermosto-oireet, lihaskivut, vatsakivut ja ripuli sekä kuumeeseen nähden hidas pulssi. 2. Pontiac-kuume: ylähengitystie infektio itämisaika 5 t - 3 vrk nuorempien potilasryhmien, joukkosairastumisena esiin tuleva, spontaanisti paraneva flu-like tauti; vasta-aineiden nousu, epidemiologinen näyttö 3. Keuhkojen ulkopuoliset infektiot leikkaus- ja avohaavat, ihonalaiskudos, sydänlihas, sydämen sisäkalvo, haima, munuaiset Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 13
14 Legionelloosin erilaiset epidemiologiset ilmentymät Joukkosairastumiset (outbreak) nopeasti eteneviä kymmeniä tai satoja tapauksia käsittäviä Day jäähdytystornit, yleisötapahtumat, hotellit, risteilylaivat Yksittäiset tapaukset (sporadic) voivat olla osa hitaampaa peräkkäisiä yksittäisiä sairastumisia käsittävää ketjua kodin, hoitopaikan, työpaikan, veneen, auton, mökin vesi- ja ilmastointijärjestelmät, muut vettä käyttävät laitteet Month Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 14
15 Legionelloosi Legionnaires disease Legionelloosi on harvinainen tauti 2-5 % sairaalahoitoa vaatineista keuhkokuumeista (CAP) Ei eroa kliinisesti muista keuhkokuumeista riskiryhmien tunnistaminen vesiaerosoli- tai multa-altistus matkustustausta perussairaus tai immunosuppressio useita sairastuneita muita patogeenejä ei löydy spesifiset laboratoriotestit Kuolleisuus 8% (15-30%) Ei tartu henkilöstä toiseen Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 15
16 Sairastumiseen ja vakavan taudinkuvan riskiin vaikuttavat Infektoineen kannan virulenssiominaisuudet Infektoivien bakteerien lukumäärä (pmy/l) Hoitoon hakeutumisen ajankohta, kohdistetun mikrobilääkehoidon aloittamisen ajankohta Altistavat tekijät Tupakointi Perussairaudet (sydämen, keuhkojen tai munuaisten vajaatoiminta, immuunipuutos). Korkea ikä Epidemioissa ~5% altistuneista sairastuu Riskiryhmillä hoitotoimenpiteissä steriilin veden käyttö! (hengitystie-imuhuuhteet, lääkesumuttimet) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 16
17 Spesifinen laboratoriodiagnoosi Virtsan antigeeni (U-Ag) Nopea, helppo, herkkä sg1:lle Yskös- tai kudosnäytteiden viljely Hidas, teknisesti vaativa, golden standard Kaikki lajit ja seroryhmät. Useat näytelaadut. Kantavertailu! Nukleiinihapon osoitus (PCR) Nopea, kaikki lajit ja seroryhmät Herkkyys hyvä vain hengitystienäytteille Veren vasta-aine-määritys (serologia) Vasta-aineiden muodostuminen ja tiitterin nousun hitaita, ristireaktiot Sopii epidemiologiseen seurantaan ja joukkotutkimuksiin. Immunofluoresenssivärjäys (väistyvä menetelmä) Vaatii kokeneen mikroskopoijan, ristireaktiot Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 17
18 Tapausmäärät nousseet Euroopassa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 18
19 Tapausmäärien nousuun vaikuttavia tekijöitä Väestön alttius sairastua on kasvanut Väestön ikääntyminen, laitosmainen asuminen Immunosupressiivisen lääkityksen käyttö kasvanut Legionellan lisääntyminen rakennetussa ympäristössä Ilmaston lämpeneminen (hellejaksot) Kiinteistöjen ja infrastruktuurin ikääntyminen & Vettä säästävät käyttöpisteet (virtaamat) Vettä käyttävien (säilövien) laitteiden määrä ja valikoima kasvanut voimakkaasti Yksin asuminen (vähäinen käyttö) Diagnostiset palvelut, diagnostiikan käyttö & raportointi Saatavuus ja testien herkkyys parantunut Tietoisuus, seuranta, raportointivelvollisuus Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 19
20 Legionella keuhkokuumeet Suomessa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 20
21 Notifications of Legionnaires disease per , by reporting country, EU/EEA, 2017, ECDC Tapaukset / asukasta Slovenia 4,5 Ruotsi 1,5 Eurooppa 1,4 Norja 0,8 Suomi 0,3 Bulgaria 0.0 ECDC = European Centre for Disease Prevention and Control Legionellan jäljillä / Silja Mentula 21
22 Legionelloosin ilmaantuvuus sukupuolen ja iän suhteen, EU/EEA (ECDC) vs. Suomi Notification rates per EU Suomi > Legionellakeuhkokuume on todennäköisesti alidiagnosoitu Suomessa, erityisesti kotimaassa sairastuneilla vanhuksilla ECDC = European Centre for Disease Prevention and Control Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 22
23 Tartunnanlähteen selvitys Hoitava lääkäri ja mikrobiologian laboratorio tekevät ilmoituksen tartuntatautirekisteriin Kokonaiskuva: Hoitoon, matkailuun, työntekoon, kotiin liittyvät tiedot Epidemiat - yksittäiset tapaukset - tartuntaketjut Epidemiologinen selvitys (tehostettu seuranta) Potilaan tai omaisten haastattelu, taustatiedot, riskitekijät, muut sairastuneet /altistuneet, itämisaika Hoitolaitoksissa muiden tapausten aktiivinen etsiminen ja tehostettu diagnostinen näytteenotto Ympäristönäytekohteiden valinta kotimaisissa tartunnoissa Matkailuun liittyvät ilmoitetaan ECDC:n seurantajärjestelmään Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 23
24 Tartunnanlähteen selvitys II Legionellakannat lähetetään THL:ään lajivarmistusta ja tarkempaa tyypitystä varten (mikrobikantakokoelma) Ympäristö- ja potilaskantojen vertailu Fenotyyppinen vertailu: laji, seroryhmä, kasvutapa, kasvunopeus, pesäkkeen ulkonäkö, agglutinointi-käyttäytyminen, fluoresenssi Kantojen valinta tarkempaan genotyypitykseen cgmlst (core genome multilocus sequence typing) geenin WGS (whole genome sequencing) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 24
25 L. pneumophila sg1 WGS (Whole Genome Sequencing), cgmlst Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Ilmankostutin Potilaskanta (Ymp. kannat eri seroryhmää) Potilas Poreamme Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 25
26 Suomalaiset legionella-tartunnat V tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 199 Leg löydöstä. 111 /199 (56 %) oli varmistettu pneumonia (tautikriteerit) 19 tapausta / vuosi 8 potilasta menehtyi, kuolleisuus 7.2 % Alkuperä 54 % liittyi ulkomaan matkailuun 46 % kotimainen tartunta Tartunnanlähteen selvitys! Epidemiologinen selvitys Koti, hoitopaikka, hoitotoimenpiteet (vesijärjestelmät, hengitystie-imuhuuhteet, lääkeaine-nebulisaattorit, hammashoitokoneet) Työpaikka (lauhdevedet, leikkuuneste, jäteveden käsittely) Vettä käyttävät laitteet (poreamme, koristelähteet, painepesuri, autopesula) Matkakohteet (kylpylät, hotellit, leirintä-alueet, suihkulähteet, messut) Puutarhatyöt (multa-altistus) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 26
27 Tartunnanlähteen osoitus Paikallinen terveydensuojeluviranomainen ottaa ympäristönäytteet THL:n ohjeistuksella Kylmä ja lämmin vesi (ilman juoksutusta, osien irrotusta tai liekitystä) Veden lämpötilat mitataan a) heti näytteenoton jälkeen, b) 1 min juoksutuksen jälkeen ja c) minimi/ maksimi) lämpötilat auttavat riskinarvioinnissa ja syyn selvittämisessä Varma tai todennäköinen Mikrobiologinen näyttö: Potilas ja ympäristökanta geneettisesti identtisiä tai hyvin samankaltaisia Vahva epidemiologinen näyttö (ei potilaskantaa, mahdollisesti tieto seroryhmästä, muut taustatiedot) THL antaa suositeltavat toimenpiteet legionellojen torjuntatoimia varten (juoksutus, klooraus, lämpötilat) Torjuntatoimien jälkeen kontrollinäytteet toimien tehon varmistamiseksi Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 27
28 Ympäristönäytteiden löydöksiä (v ) Tartunnanlähde varmistui 56 % kotimaisessa tapauksessa 11 x koti 5 x sairaala 3 x multa (2 x haavainfektio) x työpaikka (jäteveden käsittely) 1 x mökki Löydökset: 29 L. pneumophila sg 1 (84%) L. pneum sg 3, sg 5 L. longbeachae, L. anisa ja Legionella sp. Kylmä/lämmin käyttövesi Multa Jätevesi Kostutin 3 tapauksessa legionelloja löytyi useammasta kohteesta (koti, asuntola, hoitopaikat). 5 tapauksessa löytyi muita legionelloja (eri laji tai seroryhmä kuin potilaalla) Muissa tapauksissa tartunnanlähdettä ei löydetty useista näytteenottokohteista huolimatta (koti, työpaikka, hoitopaikka, hotelli) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 28
29 KOTIMAISET TAPAUSRYPÄÄT, Toimenpiderajat Talousvesi cfu/l Poreamme 100 cfu/l 1) Kolme rivitalon asukasta - lämmin ja kylmäs vesi (L.p.1, pmy/l ja L. sp., pmy/l, v. 2015) 2) Sairaalaperäinen ryväs, 2 tapausta - lämmin ja kylmä vesi, (L.p.1, 5000 ja 1700 pmy/l v. 2017) 3) Kaksi työntekijää - jäteveden pesuri (org. aineksen poisto), (L.p.1, 510 pmy/l ja L.sp., pmy/, v. 2017) 4) 7:n henkilön ryväs - hotellin poreamme (L.p. 6, pmy/l, 3 keuhkokuumetta, 4 Pontiac-kuumetta, kahdella kohonneet vasta-aineet, v. 2017) Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula
30 TAPAUS: siirtolapuutarhamökki Keuhkokuumeeseen kesällä sairastunut 59v, immuunipuutteinen nainen, toipui antibioottihoidolla Viljely ja PCR: potilaskanta Legionella anisa Tartunnanlähteen selvitys: ei ulkomaanmatkoja itämisaikana oleskellut siirtolapuutarhamökillä ja käynyt sairaalassa Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 30
31 Vesinäytteiden otto sairaalasta ja siirtolapuutarhamökiltä Sairaalan tilat, joissa potilas oli vieraillut: potilas WC:n hanasta kylmä (17 C) ja lämminvesi (51 C) erillinen kylmä talousvesi (15 C) Mökki: suihkusta lämmin käyttövesi (40 C) ja kylmä talousvesi (15 C) keittiöstä sekavesi (38 C) erillinen kylmä talousvesi puutarhan hanasta (14 C) pihalla oleva suihkulähde (15 C) Mahdollisen Legionellakontaminaation laajuutta selvitettiin myös verkostovesinäytteiden avulla Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 31
32 Löydökset Kohde Löydös Pitoisuus Sairaala (WC hana ja muu kylmävesi) neg - Verkostovesi neg - paikallinen kontaminaatio Mökin keittiö sekavesi L. sp. 160 pmy/l Tyypittymättömiä ympäristökantoja Mökin suihkun lämmin vesi Mökin suihkun hanan kylmävesi Kylmä vesi mökin puutarhan hana Mökin pihan suihkulähde L. anisa pmy/l L. anisa pmy/l Mökin vesi todennäköinen lähde L. anisa pmy/l neg Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 32
33 L. anisa siirtolapuutarha Potilaskanta Potilaskanta vs. mökin vesikantojen vertailu: Tartunnanlähteen vahvistus WGS:llä: ero vain 6/3331 alleelia Kotimaiset Legionellat Mentula 33
34 Legionella is everywhere, but the risks can be managed! Vesijärjestelmien säännöllinen käyttö, huolto ja puhdistus, käyttämättömien putkiston osien poisto Pore-, suihku- ja koristealtaiden sekä sumulaitteiden huolellinen ylläpito ja tarpeellisuuden harkinta. Oikeat lämpötilat kaikkialla vesijärjestelmässä: lämmin käyttövesi C ja kylmä vesi alle <20 C Jätevesipuhdistamoilla hengityssuojaimet Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 34
35 Lopuksi Legionelloosit eivät liity vain matkailuun, vaan ne voivat liittyä myös sairaala- ja laitoshoitoon, työntekoon ja tavalliseen kodin arkeen. Sairastuneiden nopea tunnistaminen ja raportointi ovat tärkeitä, jotta hoito kohdistetaan heti oikein ja jotta rypäät havaitaan nopeasti ja ehkäistään niihin liittyvät uudet tapaukset. Kliininen kuva ei eroa muista keuhkokuumeista, riskiryhmien tunnistaminen vaatii valppautta ja diagnoosi spesifisen, erikseen pyydettävän laboratoriotestin. Suurin osa terveistä legionellabakteereille altistuneista ei sairastu Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 35
36 Kiitokset THL Legionella tiimi: Terveysturvallisuus osasto Asiantuntijamikrobiologia yksikkö: Jaana Kusnetsov, Pia Räsänen, Pia Airaksinen, Silja Mentula Infektiotautien torjunta ja rokotukset yksikkö: Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen Diagnostiikkaa tekevät laboratoriot Tapaus-selvityksiin osallistuneet tahot ECDC / ELDSnet Kuulijat Kotimaiset Legionellat / Silja Mentula 36
Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019
Legionellat Nyt! Ajankohtaista 2019 Jaana Kusnetsov 30.9.2019 Muutoksia tulossa liittyen legionellabakteereihin Uudet ja vanhat viljelymenetelmät ympäristöanalytiikassa Menetelmät kliinisessä diagnostiikassa
POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT. XXX Tartuntatautipäivät Silja Mentula THL. Silja Mentula
POREEET KEUHKOIHIN KOTIMAISET LEGIONELLA TARTUNNAT XXX Tartuntatautipäivät 14.11.2017 Silja Mentula THL 15.11.2017 Silja Mentula 1 Legionelloosi Legionnaires disease 1976, Philadelphia, Hotel Stratford
mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen
LEGIONELLOOSIT SUOMESSA Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2017 mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi
Legionellat ovat ympäristöperäisiä. Legionelloosi. tartuntalähteiden selvittäminen Suomessa
Tutkija Pia Räsänen 1, erikoistutkija Jaana Kusnetsov 1, terveydenhoitaja Sari Jaakola 1, erikoistutkija Silja Mentula 1, tutkija Piia Airaksinen 1, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen 2, tutkimusprofessori
Legionellat Suomessa ja muualla
Legionellat Suomessa ja muualla XXVIII Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 9.11.2015 Silja Mentula, THL / Bakteeri-infektiot 11.11.2015 Tartuntatautipäivät 2015 / Silja Mentula 1 Legionellat Aerobisia,
mm. Jaana Kusnetsov, Piia Airaksinen, Pia Räsänen, Silja Mentula, Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen
LEGIONELLA, ALIDIAGNOSOITU VAARA Alidiagnosoidut legionelloosit ja alitutkitut vesijärjestelmät Photograph: Pia Räsänen 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n työryhmässä vuonna 2018 mm. Jaana Kusnetsov,
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Kokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät
Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi
C.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen
TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen
Clostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1
VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat
Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?
TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015
Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut
Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.
Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta
TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen
Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla
Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia
TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)
Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800
ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
Tuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö
Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta
Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa
Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain
Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus
Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ
MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi
Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi Dos. Hanna Soini THL, Terveysturvallisuusosasto 17.3.2017 TB-laboratoriodiagnostiikka 1 Sidonnaisuudet Johtava asiantuntija, THL, Terveysturvallisuusosasto
TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016
Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan
Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017
Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 27.9.2017 Elina Seppälä 1 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 26.9.2017 Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017 / Elina Seppälä 2 Esityksen sisältö Taustaa Mikä on tuhkarokko? Euroopan
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
Penikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle
1 (7) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 288532 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 26.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 Näytteenottaja: Mika Väle NÄYTTEET Lab.nro
Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista
1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
Vesiepidemiat Suomessa
RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN
TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),
Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
Legionellabakteereja esiintyy
4915 Katsausartikkeli Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat MARI KANERVA SILJA MENTULA OUTI LYYTIKÄINEN PETRI RUUTU JAANA KUSNETSOV PEKKA NUORTI Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy
Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
Uusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista
lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta
1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT ilmoitettavat eläintaudit Salmonella akkr SFS-EN ISO 6579-1:2017 Lemmikki- ja kotieläinten salmonellatutkimukset
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie