Stora Enso Oyj TASEKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013"

Transkriptio

1 Stora Enso Oyj TASEKIRJA Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj Helsinki Y-tunnus PL Helsinki Puh Fax

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 23 Konsernin laaja tuloslaskelma 24 Konsernin tase 25 Konsernin rahavirtalaskelma 27 Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista 31 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 32 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 143 Emoyhtiön tase 144 Emoyhtiön rahoituslaskelma 145 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 146 Hallituksen ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja 165 osingonmaksusta päättämisestä Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 165 Tilinpäätösmerkintä Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

3 Hallituksen toimintakertomus Stora Enso - esittely Stora Enso (konserni tai yhtiö) on paperi, biomateriaali-, puutuote- ja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Konsernin palveluksessa on noin henkilöä yli 35 maassa. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Asiakkaita ovat kustantamot, painotalot ja paperitukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus. Stora Enson vuosittainen tuotantokapasiteetti on 5,4 miljoonaa tonnia kemiallista sellua, 11,7 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, 1,3 miljardia neliömetriä aaltopahvia ja 5,6 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, josta 2,9 miljoonaa kuutiometriä on jatkojalosteita. Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 10,5 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 578 miljoonaa euroa. Stora Enso hyödyntää ja kehittää osaamistaan uusiutuvien raaka-aineiden käytössä vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin sekä raaka-aineisiin liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhtiön tuotteet tarjoavat ilmastolle ystävällisen vaihtoehdon ja pienemmän hiilijalanjäljen verrattuna moniin kilpaileviin tuotteisiin, jotka on valmistettu uusiutumattomista materiaaleista. Stora Enson puuraaka-aineeseen perustuvat tuotteet hyödyttävät niin liiketoimintaa, ihmisiä kuin ympäristöäkin. Vastuullisuuteen ihmisten ja planeetan hyväksi nivoutuu yhtiön asenne ja tapa tehdä liiketoimintaa. Stora Enso on muutosmatkalla arvoa tuottavaksi uusiutuvien materiaalien yritykseksi kasvavilla markkinoilla. Keskitymme kasvumarkkinoihin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa kuitupohjaisten pakkausten, puuviljelmiltä peräisin olevaan sellun, biomateriaali-innovaatioiden, kilpailukykyisten paperilaatujen ja kestävien rakennusratkaisujen kautta. Kuitupohjaiset pakkaukset tarjoavat pitkällä aikavälillä tasaisen kasvupotentiaalin useimmissa segmenteissä. Pakkausalalla on paljon mahdollisuuksia tuoteinnovaatioihin, joiden avulla Stora Enso voi tarjota ympäristöystävällisiä ratkaisuja asiakkaille. Käyttämällä puuviljelmiltä peräisin olevaa sellua yhtiö varmistaa edullisen kuidun saatavuuden. Biomateriaalien innovaatiot tarjoavat skaalautuvia ratkaisuja uusille markkinoille. Markkinatilanne ja toimitukset Kartongin kysyntä kasvoi Euroopassa 3 % edellisvuodesta, mutta laski 1 %:n Pohjois-Amerikassa. Kohentunut taloustilanne lisäsi kysyntää erityisesti Länsi-Euroopassa. Aasiassa vahva kysyntä jatkuu ja kulutus kasvoi 4 %. Vuonna 2013 taloudellinen tilanne parani ja aaltopahvin kysynnän kasvu oli Itä-Euroopassa ja Aasiassa edellisvuotta vahvempaa. Länsi-Euroopassa aaltopahvin kysyntä pysyi ennallaan. Paperin kysynnän rakenteellinen heikkeneminen jatkui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna Paperin kysyntä laski Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 4 % edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvoi Aasiassa 1 %:n. Maailmanlaajuisesti paperin kulutus laski 2 % vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi vuonna 2013 noin 3 % edellisvuoteen verrattuna huolimatta Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan haastavista paperimarkkinoista. Kasvua on nähtävissä kaikilla keskeisillä markkina-alueilla lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa ja muuta Aasiaa (Japanin ja Kiinan ulkopuolella). Kiinan kasvu oli jälleen vahvaa 9 % lehtipuusellun kysynnän kasvaessa merkittävästi. Toimitusten suhde kapasiteettiin oli hyvällä tasolla: 94 % havupuusellun ja 92 % lehtipuusellun osalta. Maailmanlaajuinen markkinasellun kapasiteetti kasvoi noin 2 % vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Yleisesti sellumarkkinat pysyivät tasapainossa kysynnän kasvun, uuden kapasiteetin vähäisen lisäämisen sekä korkean kustannustason tehtaiden sulkemisten ja muutosten ansiosta. 1

4 Vuonna 2013 sahatavaran kysynnän kasvu Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Japanissa ja osissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinoita kompensoi kysynnän laskua Euroopassa. Sahatavaran kokonaiskysyntä Euroopassa laski 1 %:n edellisvuoteen verrattuna. Kasvu pysähtyi useimmilla Euroopan markkinoilla vuonna Vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla oli kuitenkin nähtävissä selkeä parannus sekä kysynnässä että hinnoissa erityisesti Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa. Pohjois-Amerikassa tasainen elpyminen jatkui sahatavaran kysynnän kasvaessa 2 % edellisvuodesta asuntomarkkinoiden piristymisen vauhdittamana. Japanin asuntomarkkinat olivat vuonna 2013 poikkeuksellisen vahvat. Talojen rakentaminen lisääntyi 10 % ja piristi sahatavaran kysyntää. Kasvua vauhdittivat alhaiset korot, kohentunut taloustilanne ja rakentamisen kasvu ennen kulutusveron nostoa vuoden 2014 alussa. Rauhoituttuaan hieman vuonna 2012 Kiinan rakennustarvikemarkkinat elpyivät vuonna Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella oli jälleen vakaiden markkinoiden vuosi eurooppalaisille toimittajille. Merkittävä poikkeus oli Egypti, jossa poliittinen kuohunta ja yhteiskunnallinen levottomuus laskivat selvästi sahatavaran kysyntää ja maahantuontia vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toimitukset segmenteittäin Toimitukset Tuotannonrajoitukset tonnia Muutos-% Printing and Reading , Renewable Packaging , Paperin ja kartongin toimitukset yhteensä , Puutuotteet, m ,8 Markkinasellu, 1000 tonnia ,5 Aaltopahvi, milj. m ,0 Arvioitu paperin, kartongin ja havusahatavaran kulutus vuonna 2013 Milj. tonnia Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Kuluttajapakkauskartonki 10,8 8,8 24,6 Aaltopahvi (mrd. m 2 ) Sanomalehtipaperi 7,8 4,5 13,4 Päällystämätön aikakauslehtipaperi 3,4 1,9 0,4 Päällystetty aikakauslehtipaperi 5,6 3,4 3,9 Päällystämätön hienopaperi 7,8 8,6 19,3 Päällystetty hienopaperi 5,9 4,2 12,6 Kemiallinen markkinasellu 17,8 7,7 25,4 Havusahatavara (milj. m 3 ) 81,4 79,2 n/a Lähde: Lähde: Stora Enso, CEPIFINE, PPPC, RISI, Pöyry, ICCA, UNECE Konsernin paperi- ja kartonkitoimitukset olivat tonnia vuonna 2013 eli tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa aiemmin ilmoitetuista paperikoneiden sulkemisista ja paperilaatujen kysynnän heikkenemisestä. Kartongin toimitukset kasvoivat edellisvuoden tasosta. Markkinasellun toimitukset kasvoivat tonnia tonniin. Puutuotteiden toimitukset kasvoivat m³ ja olivat m³. Tulos: konserni Liikevaihto milj. euroa oli 271 milj. euroa eli 3 % pienempi kuin vuonna Lasku johtui pääasiassa paperin hintojen laskusta paikallisissa valuutoissa ja pienemmistä paperin toimitusmääristä. 2

5 Operatiivinen liiketulos oli 578 milj. euroa eli 52 milj. euroa pienempi kuin edellisvuotena. Operatiivinen liiketulosprosentti laski 5,8:sta 5,5:een. Paperin alhaisemmat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa laskivat operatiivista liiketulosta 113 milj. euroa. Paperin myyntimäärien lasku, jota kartonkilaatujen tuotanto- ja myyntimäärien kasvu osittain kumosi, pienensi operatiivista liiketulosta 50 milj. euroa. Muuttuvien kustannusten lasku pääasiassa kuidun osalta paransi operatiivista liiketulosta 120 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten lasku paransi operatiivista liiketulosta 30 milj. euroa. Valuuttakurssien vaikutus liikevaihtoon ja kustannuksiin laski operatiivista liiketulosta 34 milj. euroa suojausten jälkeen. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksista oli yhteensä 98 (119) milj. euroa, josta suurin osa tulee Bergvik Skogista, Tornatorista ja Veracelista. IFRS-liiketulos sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan positiivisen 5 ( 12) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakeperusteisten maksujen, optio-ohjelmien suojausinstrumenttien ja hiilidioksidin päästöoikeuksien kirjaamisesta. IFRS-liiketulos sisältää myös negatiivisen 10 (71) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41 mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta. Konserni jatkoi tuotantoyksiköiden uudelleen järjestelyjä sulkemalla pysyvästi Ruotsissa sijaitsevan Hylten tehtaan paperikoneen (PK) 2, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti oli tonnia sanomalehtipaperia, ja Kvarnsvedenin tehtaan paperikoneen (PK) 11, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti oli tonnia sanomalehtipaperia. Konserni käynnisti rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron vuosittainen säästö kiinteissä kustannuksissa kokonaisuudessaan vuoden 2014 toisesta neljänneksestä lähtien. Ohjelma kattaa kaikki divisioonat ja toiminnot. Kulujen vähentämisen lisäksi ohjelman tavoitteena on minimoida liiketoimintojen väliset riippuvuussuhteet ja mahdollistaa vahvempi keskittyminen voitollisten liiketoimintojen kasvuun. Näiden toimien seurauksena uudelleenjärjestelyvarauksia kirjattiin kertaluonteisena eränä 111 (62) milj. euroa. Uudelleenjärjestelyistä ja vuosittaisesta arvonalentumistestauksesta johtuvien arvonalentumisten ja palautusten seurauksena kirjattiin 593 milj. euron nettomääräinen arvonalentuminen (52 milj. euroa palautusta). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset liittyvät pääasiassa heikentyneisiin pitkän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin johtuen Euroopan paperimarkkinoiden heikkenemisestä. Vuoden aikana konserni siirtyi arvostamaan kiinalaiset puuviljelmänsä käypään arvoon ja kirjasi kertaluonteisena eränä 179 milj. euron positiivisen käyvän arvon muutoksen. Muilla kertaluonteisilla erillä oli yhteensä negatiivinen 14 (positiivinen 140) milj. euron nettovaikutus. Muut kertaluonteiset erät vuonna 2012 liittyvät pääasiassa Ruotsin yritysverokannan laskuun, jonka seurauksena konsernin liiketulokseen kirjattiin 69 milj. euron tuotto Bergvik Skog -osakkuusyrityksestä, Pohjolan Voimasta saatuun 41 milj. euron verovapaaseen osinkotuloon sekä arvonalentumisesta johtuvan 21 milj. euron vähennyserän purkamiseen, joka liittyy Brasiliassa sijaitsevan Arapotin tehtaan arvonlisäveroihin. IFRS-liiketulos oli 34 (701) milj. euroa. 3

6 Avainluvut ) ) Liikevaihto, milj. euroa Operatiivinen liiketulos 1), milj. euroa Operatiivinen liiketulos, % 5,5 5,8 7,9 Liiketulos (IFRS), milj. euroa Liiketulos (IFRS), % 0,3 6,5 6,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % -1,3 8,3 5,6 Operatiivinen ROCE, % 7,1 7,3 10,0 Velkaantumisaste 0,47 0,48 0,47 Tulos/osake, euroa -0,07 0,61 0,43 Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä 2), euroa 0,40 0,33 0,63 Osinko/varojenjako osaketta kohti 3), euroa 0,30 0,30 0,30 Osinkosuhde, ilman kertaluonteisia eriä 2), % 75,0 90,9 47,6 Osinkosuhde (IFRS), % -428,6 49,2 69,8 Efektiivinen osinkotuotto, % (R-osake) 4,1 5,7 6,5 Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman kertaluonteisia eriä 2) 18,3 15,9 7,3 Oma pääoma/osake, euroa 6,61 7,32 7,45 Markkina-arvo , milj. euroa Päätöskurssi , A/R-osake, euroa 7,31/7,30 5,70/5,25 5,03/4,63 Keskikurssi, A/R-osake, euroa 6,88/5,79 6,15/5,08 7,73/6,28 Osakkeiden määrä (tuhatta) Osakevaihto, A-osake (tuhatta) % A-osakkeiden määrästä 0,9 0,5 0,8 Osakevaihto, R-osake (tuhatta) % R-osakkeiden määrästä 135,5 159,7 202,1 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) ) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden uudelleenarvostuksen sekä Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. 2) Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten palautukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäinen kertaluonteinen erä raportoidaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta. 3) 4) Katso hallituksen ehdotus osingonjaosta. Vertailuvuoden 2012 tiedot on oikaistu uudistetun standardin IAS 19, Työsuhde-etuudet, mukaisesti, kun taas vertailuvuoden 2011 lukuja ei ole oikaistu kyseisen standardin mukaisesti. Nettorahoituserät 223 milj. euroa olivat 3 milj. euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokustannukset kasvoivat 30 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa keskimääräisen bruttovelan kasvusta vuoden aikana, pienemmistä aktivoiduista koroista ja osakkuus- ja yhteisyrityksille annettujen lainojen korkotuottojen laskusta. Nettovaluuttakurssitappio rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien suojausten osalta oli 1 (12) milj. euroa. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksella oli 40 milj. euron positiivinen vaikutus vuoteen 2012 verrattuna, mikä johtui korkeammista pitkäaikaisista koroista. Vuonna 2013 kirjattiin 12 milj. euron voitto osakkuus- ja yhteisyritysten Bergvik Skogin ja Tornatorin 99 milj. euron pääomalainojen myynnistä. Vuonna 2012 kirjattiin 34 milj. euron tuotto liittyen NewPagen vuokrasopimusvaraukseen ja takauksen tilitykseen. 4

7 Tulos ennen veroja ja kertaluonteisia eriä kasvoi 33 milj. euroa ja oli 350 milj. euroa. Tappio ennen veroja kertaluonteisten erien jälkeen oli 189 (voitto 481) milj. euroa. Nettoverot olivat yhteensä positiiviset 118 (9) milj. euroa, mikä vastaa 62,4 %:n (positiivinen 1,9 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempia tietoja tilinpäätöksen liitteessä 9. Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 18 (voitosta 10) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva tappio oli 53 (voitto 480) milj. euroa. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,40 (0,33) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli negatiivinen 0,07 (positiivinen 0,61) euroa. Osakekohtainen kassatulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,12 (1,07) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 7,1 % (7,3 %). Konsernin sijoitettu pääoma oli milj. euroa, jossa on nettomääräistä laskua 912 milj. euroa edellisvuodesta. Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma Sijoitettu pääoma , milj. euroa Investoinnit vähennettynä poistoilla -179 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten palautukset -592 Biologisen omaisuuden uudelleenarvostus 179 Myynnissä olevat muut osakkeet (pääasiassa PVO) -89 Osakkuus- ja yhteisyritykset 142 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka 98 Käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto -332 Nettoverovelka 136 Muuntoerot -258 Muut muutokset , milj. euroa Rahoitus Liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana ja oli (1 254) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 756 (578) milj. euroa. Käyttöpääoma laski 301 (74) milj. euroa, mikä johtui pääasiassa 90 milj. euroa vähentyneistä lyhytaikaisista saamisista, lyhytaikaisten velkojen lisääntymisestä 70 milj. eurolla ja varastojen pienentymisestä 50 milj. eurolla. Maksut aiemmin ilmoitetuista uudelleenjärjestelyvarauksista olivat 80 milj. euroa. 5

8 Liiketoiminnan rahavirta Milj. euroa Operatiivinen EBITDA Operatiivisen EBITDAn kertaluonteiset erät Osakkuus- ja yhteisyritysten osinkotuotot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta Rahavirta investointien jälkeen Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat (2 757) milj. euroa. Rahavarat ilman luottolimiittejä olivat (1 845) milj. euroa. Käyttämättömät luottolimiitit olivat vuoden 2013 lopussa 700 milj. euroa eli yhtä suuret kuin edellisvuonna. Stora Enson 14 pankin kanssa tekemä 700 milj. euron komittoitu luottosopimus erääntyy tammikuussa Stora Ensolla on mahdollisuus laina-ajan pidentämiseen 1+1 vuotta. Laina-ajan pidentäminen vaatii pankkien hyväksynnän. Luottosopimus on likviditeettireservinä toimiva luottolimiitti yhtiön yleisiin tarkoituksiin. Stora Ensolla on lisäksi käytettävissä erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 800 milj. euroon saakka. Velkaantumisaste oli 0,47 (0,48). Valuuttakurssimuutosten nettovaikutus omaan pääomaan oli negatiivinen 208 milj. euroa muuntoerojen suojausten jälkeen, mikä johtui pääasiassa Brasilian realin heikkenemisestä. Rahavirran ja hyödykesuojausten sekä myytävissä olevien, muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen investointien käyvän arvon muutos alensi omaa pääomaa 123 milj. euroa ensisijaisesti sen vuoksi, että PVO:n arvo laski 89 milj. euroa pääasiassa ennakoitujen tulevaisuuden sähkön hintojen laskun takia. Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat: Luokitus Luottoluokituslaitos Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus Voimassa alkaen Standard & Poor s BB (vakaa) / B Moody s Ba2 (negatiivinen) / NP Fitch BB- (vakaa) / B (Stora Enso ei ole Fitchin asiakas) Tulos: segmentit Stora Enso päätti siirtyä neljästä liiketoiminta-alueesta kolmeen divisioonaan huhtikuussa 2013 samassa yhteydessä, kun se ilmoitti konsernin rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelmasta. Uudessa divisioonarakenteessa Building and Living- ja Printing and Reading -liiketoiminta-alueet on yhdistetty uudeksi Printing and Living -divisioonaksi, joka keskittyy pääasiassa perinteisiin liiketoimintoihin ja maantieteellisiin alueisiin. Kaksi muuta divisioonaa ovat aiemmat Renewable Packaging- ja Biomaterials-liiketoiminta-alueet, jotka pysyivät ennallaan ja keskittyvät kasvumarkkinoille ja -liiketoimintoihin sekä innovaatioihin. Segmenttiraportointi pysyi ennallaan. 6

9 Printing and Reading Milj. euroa Liikevaihto Operatiivinen EBITDA 1) Operatiivinen liiketulos 2) % liikevaihdosta 0,8 4,6 Sidottu pääoma Operatiivinen ROOC, % 3) 1,4 7,4 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t ) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 3) Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Printing and Reading -segmentin liikevaihto oli miljoonaa euroa eli 11 % pienempi kuin vuonna Lasku johtui ilmoitetuista paperikoneiden sulkemisista, kysynnän heikkenemisestä ja kaikkien paperilaatujen alhaisemmista keskihinnoista paikallisissa valuutoissa. Operatiivinen liiketulos oli 34 milj. euroa eli 189 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna, koska Kvarnsvedenissä ja Hyltessä tehtyjen paperikoneiden sulkemisten osittain vauhdittama kiinteiden kustannusten selvä lasku ei täysin kompensoinut kaikkien paperilaatujen myyntihintojen laskua paikallisissa valuutoissa eikä edellisvuotta pienempiä toimitusmääriä. Sellukustannukset olivat edellisvuotta pienemmät, mikä johtui tuotannon jakauman muutoksesta. Kirjatut poistot vuonna 2013 olivat noin 18 milj. euroa pienemmät, mikä johtuu pääasiassa vuonna 2013 kirjatuista aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisista. Biomaterials Milj. euroa Liikevaihto Operatiivinen EBITDA 1) Operatiivinen liiketulos 2) % liikevaihdosta 7,6 8,1 Sidottu pääoma Operatiivinen ROOC, % 3) 5,6 5,7 Henkilöstö keskimäärin Markkinasellun toimitukset, t ) 2) 3) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Biomaterials-segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli milj. euroa. Operatiivinen liiketulos laski edellisvuodesta 5 milj. euroa 77 milj. euroon. Lasku johtui pääasiassa hieman alhaisemmista myyntihinnoista paikallisissa valuutoissa. Alhaisemmat puukustannukset pohjoismaisilla sellutehtailla kumosivat laskua osittain. Aktivoitujen kulujen arvonalennus ja aiempien oikeudenkäyntien päättyminen Veracelissa heikensivät osakkuus- ja yhteisyritysten vuoden 2013 tulosta. Maa-alueiden myyntivoitot Montes del Platassa kumosivat laskua osittain. Kiinteät kustannukset olivat edellisvuoden tasolla, vaikka biojalostamoyksikön siirto Muut-segmentistä tammikuussa 2013 lisäsi kustannuksia. 7

10 Building and Living Milj. euroa Liikevaihto Operatiivinen EBITDA 1) Operatiivinen liiketulos 2) % liikevaihdosta 4,0 1,7 Sidottu pääoma Operatiivinen ROOC, % 3) 13,9 5,2 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, m ) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 3) Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Building and Living -segmentin liikevaihto oli milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 11 % vuodesta 2012, mikä johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista ja parantuneesta myynnin rakenteesta sekä toimitusmäärien kasvusta, joka on osittain seurausta Mena Wood Oy:n (aikaisemmin RETS Timber Oy) hankinnasta elokuussa Operatiivinen liiketulos oli 75 milj. euroa eli 46 milj. euroa suurempi kuin vuonna Kasvu johtui pääasiassa paremmista myyntihinnoista paikallisissa valuutoissa. Renewable Packaging Milj. euroa Liikevaihto Operatiivinen EBITDA 1) Operatiivinen liiketulos 2) % liikevaihdosta 9,7 8,5 Sidottu pääoma Operatiivinen ROOC, % 3) 13,3 12,1 Henkilöstö keskimäärin Paperin ja kartongin toimitukset, t Paperin ja kartongin tuotantomäärät, t Aaltopahvin toimitukset, milj. m Aaltopahvin tuotanto, milj. m ) 2) 3) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Renewable Packaging -segmentin liikevaihto oli milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 2 % vuodesta 2012, kun selvästi suuremmat kartongin toimitusmäärät, sisältäen Ostrolekan tehtaan uuden PK5:n toimitukset, kumosivat hieman alhaisempien myyntihintojen vaikutuksen paikallisissa valuutoissa. Operatiivinen liiketulos oli 318 milj. euroa eli 45 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Kasvu johtui pääasiassa selvästi suuremmista toimitusmääristä ja alhaisemmista puukustannuksista. Kemikaalien ja 8

11 täyteaineiden kustannukset olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Muut Milj. euroa Liikevaihto Operatiivinen EBITDA 1) Operatiivinen liiketulos 2) % liikevaihdosta 2,8 0,9 Henkilöstö keskimäärin ) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Muut-segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli milj. euroa. Operatiivinen liiketulos 74 milj. euroa oli 51 milj. suurempi kuin edellisvuonna, mikä johtui pääasiassa pohjoismaisen puunhankintatoiminnan varaston oikaisusta vuonna 2012 ja kulujen laskusta konsernihallinnossa ja -palveluissa. Biojalostamoyksikkö siirrettiin Biomaterials-segmenttiin tammikuussa Investoinnit Kokonaisinvestoinnit vuonna 2013, mukaan lukien aktivoidut korot ja sisäiset kustannukset, olivat 424 (561) milj. euroa. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin olivat yhteensä 66 (115) milj. euroa. Konserni jatkoi vuonna 2013 investointeja strategisilla painopistealueilla. Stora Enso on saanut integroidulle sellu- ja kartonkihankkeelle Etelä-Kiinassa Guangxissa vaaditun hyväksynnän Kiinan valtion kehitys- ja uudistuskomissiolta (NDRC) ja yhteisyritysten toimintaluvan valtionvarainministeriöltä (MOFCOM). Kyetäkseen hyödyntämään kasvavaa hygieenisten ja korkealaatuisten kuluttajapakkausten kysyntää yritys on yhdessä paikallisen yhteistyökumppaninsa kanssa ja avainasiakkaidensa tuella tarkistanut investointiaikataulua ja rakentaa ensin kuluttajapakkauskartonkitehtaan. Tehtaan suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2016 alussa. Aiemmin ilmoitetun sellutehtaan rakentaminen aloitetaan, kun kartonkitehdas saadaan valmiiksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen investoinnin arvioidaan olevan noin 760 milj. euroa, josta 590 milj. euroa käytetään teollisuuteen ja 170 milj. euroa puuviljelmiin liittyviin toimintoihin. Vuonna 2013 hankkeen metsätaloudellisiin ja teollisiin investointeihin käytettiin noin 57 milj. euroa. Merkittäviin kasvuhankkeisiin kuuluu myös huipputason sellutehtaan rakentaminen Punta Pereiran alueelle Uruguayssa. Tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 milj. tonnia. Hanke eteni vuoden aikana. Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2014 ensimmäisinä kuukausina. Tehtaan rakentaa Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Montes del Plata. Vuoden 2013 aikana Stora Enson oman pääoman ehtoiset sijoitukset Montes del Plata - hankkeeseen olivat yhteensä 35 milj. euroa. Toukokuussa 2013 Stora Enso ja Packages Ltd perustivat Pakistanissa Bulleh Shah Packaging (Private) Limited -yhteisyrityksen. Stora Enson omistusosuus on tällä hetkellä 35 %, mutta yhtiöllä on optio nostaa omistuksensa ennalta sovitulla hinnalla myöhemmin 50 %:iin. Yhteisyritykseen kuuluvat Kasurin ja Karachin toiminnot, ja se valmistaa pakkaustuotteita paikallisille ja kansainvälisille avainasiakkaille Pakistanin nopeasti kasvavilla markkinoilla. Ensimmäinen osa aiemmin ilmoitetusta 103 milj. euron investointiohjelmasta on käynnistetty. Sen tarkoitus on kehittää voimalaitos kestäväksi biomassaratkaisuksi. Tämän osan odotetaan valmistuvan vuoden 2015 puolivälissä. Stora Enson käteissuoritus 35 %:n omistusosuudesta oli noin 39 milj. Yhdysvaltain dollaria (30 milj. euroa). Stora Enso on päättänyt investoida 32 milj. euroa rakentaakseen maailmanluokan biojalostamon Sunilan tehtaalle Suomeen. Investointi vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 90 % maakaasusta ligniinillä, joka on erotettu mustalipeästä. Investointi on ensimmäinen askel kohti uutta, ulkoisille asiakkaille 9

12 suunnattua ligniini-liiketoimintaa. Maailmanlaajuiset erikoiskemikaaleja sekä teknisiä materiaaleja valmistavat asiakkaat pystyisivät näin korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä uusiutuvalla vaihtoehdolla. Stora Enso kehittää uusia sovelluksia, joissa ligniini tuottaa lisäarvoa luonnollisena polymeerinä. Tuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Teknologia on mahdollista ottaa tulevaisuudessa käyttöön myös konsernin muilla sellutehtailla. Vuonna 2013 käynnistettiin uusia strategisia investointeja tärkeiden tuotantoyksiköiden kustannus- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Näitä olivat esimerkiksi uusi voimalaitos Kabelin tehtaalla sekä sellutehtaiden kehityshankkeet Skoghallin, Oulun ja Enocellin tehtailla. Lisäksi käynnistettiin mittava hanke Suomen puunhankintatoiminnan uudistamiseksi. Tarkoitus on optimoida ja järkeistää liiketoimintaprosesseja ja uudistaa IT-järjestelmä vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitellut kokonaisinvestoinnit yllä mainittuihin hankkeisiin ovat 96 milj. euroa. Aiemmin ilmoitetuista investoinneista uusi aaltopahvin raaka-ainetta tuottava kone Ostrołekan tehtaalla Puolassa käynnistyi suunnitelmien mukaisesti tammikuussa 2013 ja yhdistetyn lämpö- ja sähkölaitoksen rakennushanke Zdírecin sahalla Tšekin tasavallassa käynnistyi suunnitellusti vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Tutkimus ja kehitys Stora Enso käytti 80 (81) milj. euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2013 eli 0,8 (0,7) % yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2013 yhtiön päämäärät olivat konsernin uudistaminen ja uudelleenjärjestely sekä uuden strategian toteuttaminen. Konserni aloitti tutkimus- ja kehitysrakenteen uudelleenorganisoinnin, millä pyritään antamaan vastuuta myös keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimuksesta ja kehityksestä suoraan divisioonille. Ensimmäisenä toimenpiteenä konsernin teknologiaohjelma poistetaan vaiheittain käytöstä ja muutetaan osaksi divisioonan tulevaa työtä. Konsernin tutkimus- ja kehitysalustoja ovat biopohjaiset päällysteet, mikromateriaalit, yhdistelmämateriaalit, biokemia ja puupohjaiset rakentamisen ratkaisut. Stora Enso jatkoi patenttisalkkunsa vahvistamista vuoden aikana. Immateriaalioikeuksia koskevan tietoisuuden lisääntyessä yhtiö teki vuonna 2013 noin 30 patenttihakemusta ja sai yli 60 patenttia maailmanlaajuisesti. Mahdollisuuksia korvata fossiiliset kemikaalit ja polymeerit tehokkailla biokemikaaleilla tutkittiin edelleen, ja asiassa keskityttiin lisäarvon kehittämiseen asiakkaille valituissa aloitussegmenteissä. Ilmoitus investoinnista ligniiniä erottavaan jalostamoon Sunilan tehtaalla on ensimmäinen askel kohti uusiutuviin lähteisiin perustuvaa kemikaaliliiketoimintaa. Mikrokuitusellun esikaupallisen tuotannon kehittämistä jatkettiin Imatran tehtaalla. Tuotannossa on ollut useita laatuja. Täysimittaisia kartonkikoneajoja ja onnistunut asiakastestaus on suoritettu. Lisäksi käynnissä on mikrokuitusellusovellusten kehitys ja testaus paperi- ja kartonkialan ulkopuolella. Tutkimuksen ja kehityksen sisäiset asiantuntijat tukivat vahvasti Uruguayn Montes del Plata - sellutehdashanketta ja integroidun sellu- ja kartonkihankkeen valmisteluja Guangxissa eteläisessä Kiinassa. Metsäbiologia ja metsäbioteknologia ovat edelleen tutkimuksen ja kehityksen painoalueita. Tutkimusta tehdään osittain yhteistyössä SweTree Technologies Ltd:n kanssa. Euroopan paperiteollisuuden liitto (CEPI) järjesti vuoden kestäneen ideariihen löytääkseen teollisuudesta käänteentekeviä ideoita, jotta saavutettaisiin EU:n vuodelle 2050 asettamat tavoitteet. Tämä Two team - projekti järjestettiin kilpailuna punaisen ja sinisen joukkueen välillä. Sinisen joukkueen kapteenina toimi Stora Enson työntekijä. Osa kahdeksasta julkaistusta käänteentekevästä projektista tutkitaan tarkoin ja ne johtavat mahdollisesti jatkotoimenpiteisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön piirissä. Vedenkulutuksen minimointi on Stora Ensolle maailmanlaajuisesti tärkeä asia. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen käyttöä ja energiankulutusta, sillä veden pumppaaminen ja haihduttaminen vievät erittäin paljon energiaa. Vuonna 2013 päätavoitteena oli sellutehtaiden vedenkulutuksen vähentäminen. Paperi- ja 10

13 kartonkiliiketoiminnoissa meneillään olevia toimiaa tehostetaan. Euroopan unionin Bio-based Industries Consortium -yhteenliittymän (BIC) perustajajäsenenä Stora Enso on osallistunut strategisen innovointi- ja tutkimuslinjauksen valmisteluun sekä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen puiteohjelmaan. Yhteisyritys on uusi julkisen ja yksityisenn sektorin kumppanuus EU:n Horisontti tutkimusohjelmassa. Henkilöstöö Stora Ensonn henkilöstömäärä oli , eli työntekijöitä oli 2182 vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstöä oli vuonna 2013 keskimäärin eli 546 vähemmän kuin edellisvuonna. Huhtikuussa 2013 konserni aloitti rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelman. Ohjelman seurauksena konsernilla oli noin työntekijää vähemmän vuoden 2013:sta lopussa. Konserni hankki loput Efora Oy:n osakkeet. Efora Oy:llä on noin työntekijää Suomessa. Henkilöstökulut olivat yhteensä (1 349) milj. euroa eli 13,0 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat (1 034) milj. euroa, eläkekulut 169 (152) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 165 (163) milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa 52 % työntekijöistä työskenteli Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ja 17 % Kiinassa. Työntekijöistä 22 % (23 %) oli naisia. Henkilöstönn vaihtuvuus vuonna 2013 oli 15,9 % (12,8 %). Sairauksista jaa tapaturmista johtuneet poissaolot olivat 3,2 % (3,1 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta. Henkilöstöstä ja henkilöstöstrategiasta on yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson vuoden 2013 yritysvastuuraportissa. Riskit ja riskienhallinta Johtoryhmän, divisioonien, konsernitoimintojen, tuotantoyksiköiden ja hankkeiden vastuulla on hallita riskejä, joilla saattaaa olla haitallinen vaikutus tavoitteidenn ja päämäärien saavuttamiseen. Onnistuakseen riskienhallinnassa Stora Enso on ottanut käyttöön yhteisen riskienhallintaprosessin, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja käsitellä riskejä ja tunnistaa mahdollisuuksia sekä siten parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Stora Enson konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee yleisen lähestymistavan riskien hallintotapaan ja riskienhallintaan. Prosessiin kuuluu tunnistettujen ja aineellisesti merkittävien riskien jatkuvaa seuranta sekä niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden perusteellaa organisaation jokaisella tasolla. Lisäksi riskit on huomioitava strategian ja liiketoiminnann suunnitteluprosesseissa. Stora Enso myös tunnistaa ja hallitsee näihin liittyviä mahdollisuuksia. Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, riskien toteutuessa ei voida taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttäää taloudelliset velvoitteensa. Riskienhallinnan prosessi 11

14 Markkinaympäristöriskit Liiketoimintaympäristön riskit Jatkuva kilpailu sekä paperi-, sellu-, pakkaus- ja puutuotemarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Paperi-, sellu-, pakkaus- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Taloussuhdanteet ja kulutustottumusten muutokset saattavat heikentää kannattavuutta. Kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät jatkuvaa kapasiteetin hallintaa, tuotannon rajoittamista ja rakenteellista kehittämistä. Esimerkiksi energian, kuidun ja muiden raaka-aineiden hankintaan sekä kuljetukseen ja työvoimaan liittyvien kustannusten nousu voi heikentää kannattavuutta. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta ovat tärkeitä. Lainsäädännön ja etenkin ympäristömääräysten muutokset saattavat vaikuttaa Stora Enson toimintoihin. Stora Enso seuraa ja tarkkailee ympäristölainsäädännön kehittämistä ja osallistuu siihen aktiivisesti minimoidakseen liiketoimintaansa kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen, kuten merenkulun polttoaineiden rikkipäästöjen säätely ja hiilidioksidipäästöjen säätely, voi vaikuttaa toimitusketjuun tai tuotantokustannuksiin. Liiketoiminnan kehitysriskit Liiketoiminnan kehitysriskit liittyvät pääasiassa Stora Enson strategiaan ja sen toteutukseen. Konsernin tavoitteena on kehittyä eurooppalaisesta sellu- ja paperiyhtiöstä arvoa tuottavaksi uusiutuvien materiaalien yhtiöksi kasvumarkkinoilla. Tavoite saavutetaan sekä orgaanisen kasvun että harkittujen fuusioiden ja yritysostojen avulla pääasiassa kasvumarkkinoilla sekä nykyiseen tuotantoon liittyvillä operatiivisilla parannuksilla. Kehittyviin talouksiin tehdyt suuret yksittäiset investoinnit vaikuttavat laajasti paikalliseen väestöön. Näissä maissa Stora Enson toimintaan vaikuttavat paikallinen kulttuuri ja uskonto, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymykset sekä kyky kohdata paikallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Näihin tekijöihin liittyviä riskejä voidaan vähentää ennen jokaista mittavaa investointia toteutettavilla yksityiskohtaisilla kannattavuustutkimuksilla. Kasvaville markkinoille tehtyjen investointien arvoon voi vaikuttaa maiden poliittinen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen kehitys. Stora Ensoon kohdistuu myös uudelleenjärjestelyihin ja nykyisten toimintojen parantamiseen liittyviä riskejä. Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen riskejä hallitaan Stora Enson yrityskauppaohjeistuksen ja due diligence -menettelyn sekä päätöksenteon strukturoidun hallintomallin avulla. Ohjeistuksella varmistetaan, että Stora Enson strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät riskit otetaan huomioon. Liiketoiminnan kehitysriskeihin kuuluu myös luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian hankintaan ja saatavuuteen sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Toimittajariskit Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä näiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun hallinta puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, tällä saattaa olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka asettavat perusvaatimukset koko konsernin puun- ja kuidunhankinnalle. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niiden avulla varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä 12

15 lähteistä. Odottamattomat muutokset sertifiointijärjestelmissä ja kasvaneet asiakasvaatimukset voivat rajoittaa sertifioidun raaka-aineen saatavuutta. Metsäsertifiointijärjestelmillä ja sertifioidulla puun alkuperäketjulla hallitaan puun hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä. Stora Enson toimitusketjujen kestävät hallintaperiaatteet ja hallintajärjestelmät kattavat myös muut raaka-aineet, kuten sellun ja kemikaalit, sekä logistiikan. Markkinariskit Kysyntään, hintoihin, kilpailuun, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, raaka-aineisiin, energiaan ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoimintaa. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin Business Controlling -toiminnossa. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista. Kysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys ja varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttava kapasiteetin käyttöaste pienenee laskusuhdanteiden aikana. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Asiakasluottoriskeistä on yksityiskohtaisempaa tietoa liitteessä 25 (Rahoitusriskien hallinta). Seuraavassa taulukossa on esitetty Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät: Kustannusten jakauma 2013 Operatiiviset kustannukset % kokonaiskustannuksista % liikevaihdosta Logistiikka ja komissiot Tuotantokustannukset Kuitu Kemikaalit ja täyteaineet Energia 9 8 Materiaalit 4 3 Henkilöstö Muut Poistot 6 5 Yhteensä Yhteensä, milj. euroa Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen 98 Operatiivinen liiketulos 578 Herkkyysanalyysi Paperin ja kartongin hinnat ovat perinteisesti olleet syklisiä, ja ne heijastavat talouden yleistä kehitystä ja toimialan kapasiteetin muutoksia. Paperi-, sellu-, pakkauskartonki- ja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen vaikuttavat myös raaka-ainehintojen vaihtelut etenkin puun, sellun ja energian hinnat sekä valuuttakurssien muutokset. Konsernin tulokseen vaikuttavat hintojen ja volyymien muutokset, vaikkakin muutosten vaikutus liiketulokseen vaihtelee segmenteittäin. Seuraava taulukko näyttää +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutosvaikutuksen eri segmenttien liiketulokseen vuoden 2013 lukujen perusteella. 13

16 Liiketulos: +/- 10 % muutoksen vaikutus, milj. euroa Segmentit Hinta Määrä Printing and Reading Biomaterials Building and Living Renewable Packaging Hyödykkeiden ja energian hintariskit Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun, öljyn, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden toimittajista sekä turpeen toimittajista. Lisäksi lähes puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Infrastruktuuririskit Henkilöstöriskit Pätevän työvoiman pitäminen ja kehittäminen sekä avainhenkilöiden sitouttaminen Stora Enson maailmanlaajuisessa organisaatiossa ovat yhtiön menestyksen kannalta merkittäviä tekijöitä. Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Näitä toimia ovat esimerkiksi paremman kokonaiskuvan saaminen yhtiön henkilöstöstä, Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ilmastonmuutosriskit Stora Enso on sitoutunut ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen hakemalla aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla se pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentämällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Ilmaston näkökulmasta Stora Enson puupohjaiset tuotteet ovat parempi vaihtoehto hiili-intensiivisemmille tuotteille. Työmarkkinaseisauksiin liittyvät riskit Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin, jotka voivat häiritä toimintoja ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Näin voi tapahtua etenkin aikana, jona yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyitä ja vähennetään henkilöstöä. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys. Toimitusketjuun liittyvät riskit Stora Ensolle on tärkeää, että se pystyy hallitsemaan toimittajiin ja alihankkijoihin liittyviä riskejä. Investointien ja tuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että toimittajat pystyvät vastaamaan asetettuihin laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat riskienhallinnan välineet: raaka-aineiden hintavaihtelujen seuranta ja toimittajien taloudellisten riskien seuranta. Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön 14

17 yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Stora Enson toimittajille asettamat yritysvastuuvaatimukset ja tarkastusjärjestelmät kattavat hankkimamme raaka-aineet, tavarat ja palvelut. Toimittajiimme liittyvien ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja liiketoimintariskien arvioinnissa käytetään itsearviointilomakkeita ja toimittajien auditointeja. Arvioinneissa havaittujen kehittämistarpeiden toteutusta seurataan jatkuvasti. Tiedonhallinta- ja informaatioteknologiariskit Stora Enson liiketoimintaympäristössä tiedon on oltava helposti, turvallisesti ja luottamuksellisesti saatavilla liiketoimintaprosessien tueksi. Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja edistetään kansainvälistä säännöstenmukaisuutta. Omaisuusriskit ja liiketoiminnan keskeytysriskit Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset ja liiketoiminnan tulokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Stora Ensolla on käytössään tietokoneistettuja virallisia ennalta ehkäisevän huollon ohjelmia ja varaosaseuranta, joiden avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, niiden käsittelemisen tai jakamisen välillä. Riskienhallintajohtajien vastuulla on varmistaa, että divisioonilla on riittävä vakuutussuoja. He myös tukevat yksiköitä vahinkojen ehkäisytyössä ja riskienhallinnassa. Työterveys- ja työsuojeluriskit Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nollaraja tapaturmissa ja työhön liittyvissä sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on myös terve ja työkykyinen henkilöstö. Stora Enso mittaa työterveyttä ja työturvallisuutta sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tulosmittareiden että turvallisuushavaintoihin perustuvien ennakoivien mittareiden avulla. Työturvallisuudessa on lopullisena tavoitteena nolla tapaturmaa, mutta tapaturmien määrälle on asetettu vaativia välitavoitteita. Vuonna 2012 Stora Enso otti käyttöön yhteisen työturvallisuuden hallintamallin sekä työkaluja, jotka on otettava käyttöön kaikissa yksiköissä. Työkalujen käyttöönoton etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan kuukausittain. Yksiköille järjestetään koulutusta ja valmennusta sekä tilaisuuksia parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Yksiköillä on päävastuu turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Tehtaiden terveys- ja työturvallisuusriskit arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Konsernitasolla terveysriskien seurannasta ja arvioinnista vastaa työterveys- ja työturvallisuusyksikkö. Henkilöstön turvallisuusriskit Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen. Stora Enso seuraa jatkuvasti henkilöstön turvallisuuteen liittyviä riskejä, mukaan lukien terveysriskit. Tietoa on saatavilla intranetissä, ja sitä myös jaetaan suoraan matkalle lähteville työntekijöille. Terveyteen tai turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa on apuna ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka toimii Stora Enson kriisinhallintatyöryhmän ohjauksessa. Kriisinhallintatyöryhmää johtaa Global People and Organisation -yksikön johtaja, joka on myös johtokunnan jäsen. 15

18 Luonnonkatastrofeihin liittyvät riskit Stora Enson on tiedostettava, että myrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja muut luonnonkatastrofit voivat vahingoittaa konsernin toimitiloja ja vaikuttaa konsernin toimintaan. Suurin osa konsernin tuotantolaitoksista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla tulvien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofeista aiheutuvia seuraamuksia voidaan lieventää laatimalla etukäteen hätäsuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa. Maineriskit Liiketoiminnan periaatteisiin liittyvät riskit Stora Enson liiketoiminnan periaatteet pidetään aina ajan tasalla. Periaatteissa ilmaistaan selvästi, että Stora Enso tukee eettisiä ja lainmukaisia liiketoimintakäytäntöjä, kuten vapaata ja reilua kilpailua sekä kaikenlaisen korruption nollatoleranssia. Nämä toimintatavat ovat myös olennainen osa Stora Enson eettisiä periaatteita. Stora Enso painottaa toiminnassaan sitoutumista eettisesti kestävään ja säännöstenmukaiseen toimintaan riskien arvioinnin, konserninlaajuisten käytäntöjen, koulutuksen, toimitusketjun hallinnan ja epäkohtien tehokkaan korjaamisen avulla. Hallintoriskit Stora Enso on suuri kansainvälinen yritys, jossa on monenlaisia toiminnallisia ja juridisia rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernilla on selkeät hallinnointiohjeet. Stora Enson konsernihallinnointiohjeissa on määritelty eri hallintoelinten tehtävät ja vastuut. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien tärkeiden asioiden ja päätösten johdonmukainen käsittely. Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Periaatteet laadittiin konsernin viestintäkäytäntöjen perusteella, jotka ovat konsernia koskevien lakien ja asetusten mukaiset. Ympäristöriskit Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa konsernin voittomarginaaleihin ja tulokseen. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeellisia. Maaperän puhdistushankkeet liittyvät vanhoihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin. Tuoteturvallisuusriskit Elintarvikkeiden ja kuluttajien turvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, koska Stora Enson paperia ja kartonkia käytetään muun muassa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Niillä on myös muita terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä sovelluskohteita. Näitä tuotteita valmistavat tehtaat ovat laatineet tai ovat laatimassa sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaalien turvallisuuden ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Sosiaaliset riskit Sosiaaliset riskit voivat olla vahingollisia investointien kehittämisessä etenkin kasvumarkkinoilla sekä suhteissa paikallisiin sidosryhmiin. Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi yritysvastuuta koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Rahoitusriskit Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, 16

19 valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian, hintariski. Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin tilinpäätöksen liitteessä 25 (Rahoitusriskien hallinta). Ympäristöasiat Stora Enson ympäristönettokulut vuonna 2013 olivat yhteensä 147 (175) milj. euroa. Ympäristönettokuluihin on luettu mukaan poistot mutta ei korkoja. Nämä kulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt materiaalit. Ympäristövaraukset olivat yhteensä 106 (114) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 23 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Vuonna 2013 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 54 (23) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua, pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä ja parannettiin resurssitehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. Stora Enson ympäristötyöllä pyritään varmistamaan, että raaka-aineita tehokkaasti hyödyntävät toimintomme ja tuotteemme ovat ympäristöystävällisiä koko elinkaarensa ajan. Pyrimme jatkuvasti parantamaan energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuutta toiminnassamme ja liiketoimintamalleissamme edistääksemme liiketoiminnan etuja ja säästääksemme luonnonvaroja ja taloudellisia resursseja. Uskomme, että monet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden rajoittamiseen keskittyvät keskeiset ratkaisut perustuvat uusiutuvien raaka-aineiden ja entistä puhtaampien ja energiatehokkaampien tuotantoprosessien käyttöön sekä kestävään metsänhoitoon. Keskeiset ympäristötavoitteemme ohjaavat meitä vähentämään entisestään hiilidioksidipäästöjä ja prosessiveden kulutusta ja kehittämään jatkuvasti toimintamme materiaalitehokkuutta. Seuraamme näiden tavoitteiden toteutumista ja muita ympäristönsuojelun tasoomme liittyviä indikaattoreita neljännesvuosittain ja raportoimme tuloksista vuosittain yritysvastuuraportissa. Stora Ensolla on käytössä hallintajärjestelmät, joiden avulla varmistetaan, että kaikki yksiköt noudattavat parhaita ympäristökäytäntöjä ja kehittävät työtään jatkuvasti. Kaikilla Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmillä on ISO sertifiointi. Stora Enso on asettanut sellu-, paperi- ja kartonkitehtailleen hiilidioksidipäästötavoitteen. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti 35 % vuoden 2006 lähtötasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2013 Stora Enson suhteutetut hiilidioksidipäästöt kasvoivat hieman ja ovat nyt 28 (32) % pienemmät kuin vuonna Hiilidioksidipäästöjen väheneminen viime vuosina selittyy pääasiassa energian- ja lämmöntuotannon tehostamisella sekä investoinneille biopolttoaineita käyttäviin kattiloihin, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta. Lisäksi tuottavuutta on parannettu ja käytetty entistä tehokkaampia laitteita ja prosesseja. Myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2013 lähinnä siksi, että fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi Ostrołękan tehtaalla Puolassa ja Maxaun tehtaalla Saksassa. Vuonna 2013 prosessiveden kulutukselle asetettuja tavoitteita jatkettiin vuoteen Stora Enson tavoitteena on vähentää suhteutettua prosessiveden kulutusta 10 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2013 Stora Enso ei edistynyt tämän tavoitteen saavuttamisessa. Suhteutettu prosessiveden kulutus on kokonaisuudessaan vähentynyt 6,6 % (7,5 % vuonna 2012) vuodesta 2005 Stora Enson tavoitteena on myös vähentää sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden jäteveden kemiallista hapenkulutusta (COD) 10 % vuoden 2007 tasosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuotantoon suhteutetut COD-päästöt laskivat tavoitetasolle ja ovat nyt 10 (4,5) % pienemmät kuin vuonna Vuonna 2013 tuotantoon suhteutetut typen päästöt kasvoivat hieman, kun taas fosforin päästöt laskivat hieman vuoteen 2012 verrattuna. Typpi- ja fosforiyhdisteitä käytetään biologisille jätevedenpuhdistusprosesseille tärkeiden mikro-organismien ravintolähteinä. Vesistön liiallinen typpi- ja fosforipitoisuus voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä. Tuotantoon suhteutetut 17

20 fosforipäästöt ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana 2 % ja typpipäästöt ovat kasvaneet 11 %. Vuonna 2012 saavutettiin rikkidioksidipäästöille asetetut tavoitteet. Stora Enso jatkaa kuitenkin rikkidioksidin seurantaa tulosmittarina, ja viisivuotiskaudella tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt laskivat 1 %. Viisivuotiskaudella suhteutetut typpioksidipäästöt (NO X ) kasvoivat 18 %. Vuonna 2013 päätimme luopua aiemmasta kaatopaikkajätteeseen liittyvästä tavoitteestamme ja keskittyä sen sijaan materiaalitehokkuuden parantamiseen laajempana konseptina. Tämä konsepti kattaa jätteiden vähentämisen, raaka-aineiden ja energian käytön tehokkuuden sekä nykyisin jätteenä pidettävistä materiaaleista syntyvän liiketoiminnallisen arvon. Jatkamme vuonna 2014 konseptin ja materiaalitehokkuuden mittaustapojen kehittämistä. Pyrimme tehostetulla keskittymisellä parantamaan resurssitehokkuuttamme ja löytämään uusia mahdollisuuksia yhteisen lisäarvon luomiseen sidosryhmiemme kanssa. Kaatopaikkajätteen määrä pysyy tulosmittarina. Viisivuotiskaudella suhteutetun sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden kaatopaikkajätteen määrä väheni 9 %. Konserni hyödynsi 97 % tuotannosta syntyneestä jätteestä vuonna 2013 (97 % vuonna 2012). Stora Enson tuotantoprosesseissa syntyy erilaisia jätteitä, joista suurin osa hyötykäytetään. Tällaisia materiaaleja ovat biomassakuidut, energiantuotannossa syntyvä tuhka, sellunvalmistuksessa syntyvä kalkki ja jätevedenpuhdistuksen liete. Useita näistä materiaaleista hyödynnetään sisäisessä bioenergian tuotannossa sekä sidosryhmien toimesta maatalouskäytössä, brikettien valmistuksessa ja teiden rakentamisessa. Etsimme jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää materiaaleja, jotka muutoin päätyisivät jätteeksi. Stora Enson tuotannossa syntyviä ongelmajätteitä ovat jäteöljyt, liuottimet, maalit, laboratoriokemikaalit sekä akut ja paristot. Stora Enson tuotantoyksiköissä syntyi yhteensä tonnia ongelmajätettä vuonna 2013 (4 444 tonnia vuonna 2012). Ongelmajätteet käsitellään ja hävitetään turvallisesti ongelmajätteen käsittely- tai polttolaitoksissa. Raportoimme ongelmajätteiden hävittämisestä kussakin toimintamaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2013 ei ollut merkittäviä ongelmajätteiden vuotoja tai päästöjä. Varmennetut ympäristötiedot julkaistaan Stora Enson erillisessä yritysvastuuraportissa (Global Responsibility Report 2013). Konsernihallinnointi Stora Ensossa Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan Hallinnointikoodi on nähtävillä osoitteessa Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa myös voimaan tullutta Ruotsin hallinnointikoodia (jota sovelletaan Stora Ensoon ulkomaalaisena yhtiönä alkaen), lukuun ottamatta Stora Enson erillisessä konsernihallinnointiraportissa lueteltuja poikkeuksia. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden kohdalla Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on nähtävillä osoitteessa Konsernihallinnointiraportti on saatavana pdf-asiakirjana Stora Enson kotisivuilla osoitteessa Joukkokanteet Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa vuosina 2002 ja 2003 tapahtuneen aikakauslehtipaperimyynnin yhteydessä Stora Enso Oyj (SEO) ja Stora Enso North America (SENA) joutuivat useiden joukkokanteiden (ja muiden siviilikanteiden) kohteeksi Yhdysvalloissa. Niissä useat eri aikakauslehtipaperin ostajat vaativat vahingonkorvauksia väitetyistä kartellirikkomuksista. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin antoi joulukuussa 2010 ns. summary judgement -päätöksen, joka hylkäsi suorien ostajien joukkokanteet SEO:a ja SENA:a vastaan. Vetoomuksen jälkeen vetoomustuomioistuin piti voimassa alemman oikeusasteen päätöksen SEO:n osalta, mutta kumosi päätöksen SENA:n osalta ja palautti tapauksen siltä osin takaisin alemmalle oikeusasteelle valamiesoikeudenkäynnin päätettäväksi, onko SENA:n toiminta rikkonut liittovaltion kartellilainsäädäntöä. Oikeudenkäynti tapauksesta SENA:a vastaan oli määrätty alkavaksi elokuussa Stora Enso myi 18

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com ON Sisällysluettelo Hallituksen

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun. Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen

Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun. Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen 19. maaliskuuta 2013 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2011

Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2011 Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2011 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com Sisällysluettelo Hallituksen

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com Sisällysluettelo Hallituksen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus Tammikuu kesäkuu 2012 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on paperi-, biomateriaali-, puutuote- ja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Metsä Group Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja

Metsä Group Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja 1 Kolmas neljännes odotusten mukainen liiketoiminnan määrätietoista kehittämistä jatkettiin Tammi syyskuun liiketulos* oli 256 miljoonaa euroa (185 milj.

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010 Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2010 Y-tunnus 1039050-8 Kotipaikka: Helsinki Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 21 Konsernin laaja tuloslaskelma

Lisätiedot

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Tuloksemme Vuoden 2013 tulos kuten aiemmin raportoitu Liikevaihto Operatiivinen liikevoitto 10 544 milj. euroa 578 milj. euroa Operatiivinen ROCE 7,1 % Liiketoiminnan rahavirta

Lisätiedot

Pörssitiedote 5.2.2014 13.00

Pörssitiedote 5.2.2014 13.00 Pörssitiedote 5.2.2014 13.00 STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 5.2.2014 klo 13.00 Stora Enson viimeisen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2013 tulos Rahavirta pysyi vahvana, ehdotettu osinko edelleen 0,30

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2015

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2015 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2015 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. +358 20 46 131 Fax +358 20 46 21302 www.storaenso.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

UPM TILINPÄÄTÖS 2009. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 2010

UPM TILINPÄÄTÖS 2009. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 2010 UPM TILINPÄÄTÖS 2 Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 21 Vuosi 2 lyhyesti Haastava vuosi kaikilla liiketoiminta-alueilla myynti laski 18 % Liiketoiminta-alueet keskittyivät kustannuskuriin ja säästötoimenpiteisiin

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015 Kemiran osavuosikatsaus Tammimaaliskuu 2015 Taloudelliset kohokohdat Tammi-maaliskuu 2015 Liikevaihto 553 milj. euroa (530), +4 % Paper-segmentin

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Karl-Henrik Sundström, toimitusjohtaja

Karl-Henrik Sundström, toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström, toimitusjohtaja 1 Näin edistymme Koko vuoden tulos 2014 Milj. euroa 2014 2013 Muutos Liikevaihto 10 213 10 563-3,3 % Operatiivinen liiketulos 810 578 40,1 % Operatiivinen ROCE 9,5

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Pörssitiedote 5.2.2013 kello 13.00

Pörssitiedote 5.2.2013 kello 13.00 Pörssitiedote 5.2.2013 kello 13.00 STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 5.2.2013 klo 13.00 Stora Enson viimeisen vuosineljänneksen ja koko vuoden 2012 tulos Vahva rahavirta, paperimarkkinat heikkenivät, ehdotettu

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00

Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00 Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 21.10.2011 klo 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2011 Takana vakaa vuosineljännes, rahavirta edelleen vahva Kolmannen

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Metsä Group Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja

Metsä Group Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja 1 Vuosi 2013: liiketulos parani selvästi edellisvuodesta Konsernin koko vuoden liiketulos* oli 342 miljoonaa euroa (256 milj. euroa) Viimeisen neljänneksen liiketulos*

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 215 Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Sisältö Vuoden 214 tulos Muuttuva Pääoman käyttö Vastuullisuus Yhteenveto 2 3 VUODEN 214 TULOS Vahva tulosvire ja ennätyksellisen vahva tase 214

Lisätiedot

Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00

Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00 Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2012 Tulos pysyi odotetusti kohtuullisena, likviditeetti parantui entisestään STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 24.4.2012

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014 Osavuosikatsaus 1Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 ensimmäisellä neljänneksellä Kannattavuus parani edelliseen neljännekseen verrattuna Taivekartongin toimitusmäärät kasvoivat Euroopassa sekä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016 Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 215 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.216 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00

Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00 Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 23.4.2014 klo 13.00 Stora Enson vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulos Selvästi suurempi operatiivinen liiketulos kustannusten laskun

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014 Osavuosikatsaus 2Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 toisella neljänneksellä Kartongin toimitusmäärän kasvu jatkui. Taivekartongin myynnin kasvattaminen Pohjois-Amerikan markkinoilla eteni suunnitellusti

Lisätiedot

Tervetuloa! Gunnar Brock, hallituksen puheenjohtaja

Tervetuloa! Gunnar Brock, hallituksen puheenjohtaja Tervetuloa! Gunnar Brock, hallituksen puheenjohtaja Stora Enson varsinainen yhtiökokous 22. huhtikuuta 2015 Karl-Henrik Sundström, toimitusjohtaja 3 Näin edistymme Koko vuoden tulos 2014 Milj. euroa 2014

Lisätiedot

M-real. Uudet kannattavuuden parannustoimet 13.11.2007

M-real. Uudet kannattavuuden parannustoimet 13.11.2007 M-real Uudet kannattavuuden parannustoimet 13.11.2007 M-realin strateginen tarkastelu jatkuu Vaihe 1: Laaja saneerausohjelma käynnistettiin lokakuussa 2006 Vaihe 2: Saneerausohjelma laajennettiin kattamaan

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 214 Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 29.4.214 214 Ahlstrom Page Corporation 28.4.214 1 Sisältö Tammi-maaliskuu 214 Liiketoiminta-aluekatsaus Rahavirta

Lisätiedot

Metsä Group Osavuosikatsaus Q2/2015

Metsä Group Osavuosikatsaus Q2/2015 Metsä Group Osavuosikatsaus Q2/2015 Kari Jordan Pääjohtaja 6.8.2015 Metsä Group Q2 Myönteinen tuloskehitys jatkui Liikevaihto 2 585 milj. euroa (2 519 milj. euroa) Liiketulos* 266 milj. euroa (197 milj.

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja 1 (ex M-real) lyhyesti Liikevaihto noin 2,1 miljardia euroa, henkilöstömäärä noin 3 300 Johtava eurooppalainen ensikuitukartongin,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

Stora Enso Q4 ja koko vuoden tulos

Stora Enso Q4 ja koko vuoden tulos Stora Enso Q4 ja koko vuoden tulos 1.1. 31.12.2015 Yhteenveto tuloksesta Vakaa tuloksenteko jatkuu; osinkoehdotus nousee 0,33 euroon osakkeelta 10 12/2015 (verrattuna 10 12/2014) Liikevaihto 2 487 (2 552)

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2016. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 26.4.2016

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2016. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 26.4.2016 UPM OSAVUOSIKATSAUS 216 Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 26.4.216 13 Q213 13 Q413 14 Q214 14 Q414 Q2 Q4 16 216 tulos parani kasvuhankkeiden ja kustannustehokkuustoimenpiteiden ansiosta EBITDA nousi 24 % +

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00

Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00 Pörssitiedote 23.4.2014 klo 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 23.4.2014 klo 13.00 Stora Enson vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulos Selvästi suurempi operatiivinen liiketulos kustannusten laskun

Lisätiedot

Osavuosi- katsaus Tammi maaliskuu 2011

Osavuosi- katsaus Tammi maaliskuu 2011 Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2011 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on pakkaus-, paperi- ja puutuoteteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme

Lisätiedot

Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00

Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00 Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.4.2011 klo 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 Vahva neljännes parannusta kaikissa liiketoiminnoissa Liiketulos

Lisätiedot

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma 32 KONSERNITILINPÄÄTös FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Liikevaihto 5 6 161 6 296 Muut tuotot 11 91 108 Materiaalit ja palvelut 12 2 566 2 846 Henkilöstökulut 14 529

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pörssitiedote 22.10.2013 klo 13.00

Pörssitiedote 22.10.2013 klo 13.00 Pörssitiedote 22.10.2013 klo 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 22.10.2013 klo 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 Vahva operatiivinen liikevoitto, vakaa rahavirta Vuoden 2013 kolmas

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Metsä Board. Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Euroopan johtava kuluttajapakkauskartonkiyhtiö Matti Mörsky 14.11.2012 1 pähkinänkuoressa Liikevaihto noin 2,3 miljardia euroa vuodessa Liikevaihto 3Q/2012 Johtava eurooppalainen kuluttajapakkauskartonkiyhtiö

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q2 2011 MYLLYKOSKI-YRITYSKAUPPA. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 3. elokuuta 2011

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q2 2011 MYLLYKOSKI-YRITYSKAUPPA. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 3. elokuuta 2011 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q2 211 MYLLYKOSKI-YRITYSKAUPPA Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 3. elokuuta 211 Q2 211 lyhyesti Q2 211 oli vakaa vuosineljännes haasteellisesta kustannusympäristöstä huolimatta Rahavirta

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander Yhtiökokous 2014 Metsä Board Sisältö 1. Metsä Board tänään 2. Vuosi 2013 3. Kannattava kasvu 4. Painopistealueet vuonna 2014 2 Metsä Board tänään Metsä Board Metsä

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006

Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006 Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsinki 2.2.2007 1 Taloudellinen kehitys 2006 Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 %* Sijoitetun pääoman

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q3 2012. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 25.10.2012

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q3 2012. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 25.10.2012 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q3 212 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 25.1.212 Q3 212 lyhyesti Rahavirta jatkui vahvana 319 (Q3 211: 285) milj. euroa Q3:lla Nettovelka laski 245 milj. euroa Q3:lla Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot