Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2011"

Transkriptio

1 Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj Helsinki Y-tunnus PL Helsinki Puh Fax

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 23 Konsernin laaja tuloslaskelma 24 Konsernin tase 25 Konsernin rahavirtalaskelma 27 Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista 31 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 32 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 142 Emoyhtiön tase 143 Emoyhtiön rahoituslaskelma 144 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 145 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 162 Tilinpäätösmerkintä 163 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 164

3 1 Hallituksen toimintakertomus Markkinatilanne ja toimitukset Euroopan painopaperimarkkinat heijastavat hyvin Euroopan talouden turbulenssia. Bruttokansantuote kehittyi vahvemmin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kehitys hidastui toisella vuosipuoliskolla. Mainonnan määrä seurasi samaa kehitystä. Painettuun mediaan käytettävät menot laskivat hieman, ja painettu media hävisi Euroopassa edelleen osuuksia kilpaileville mediakanaville. Sanomalehti- ja kirjapaperisegmentti kasvoi voimakkaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla pääasiassa yllättävän vahvan Saksan ansiosta. Toista vuosipuoliskoa hallitsi taloudellinen epävarmuus. Saksan kysyntä oli vastaavalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna, mutta Espanja ja Iso-Britannia päättivät vuoden selvästi alhaisemmalla kysyntätasolla taantuman seurauksena sekä lukutottumusten muuttuessa yhä enenevissä määrin kohti digitaalisten viestintävälineiden käyttöä. Kaikki toimitukset Eurooppaan tässä segmentissä laskivat hieman. Sanomalehtipaperin kysyntä pieneni edelleen kaikissa maanosissa, poikkeuksena tietyt kasvumarkkinat, kuten Venäjä, Intia ja Turkki. Kehityksen seurauksena toimitukset Länsi-Euroopasta Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin laskivat hieman. Kysyntä jatkoi laskuaan Pohjois-Amerikassa, mutta hitaammin kuin aiempina vuosina. Aikakauslehtipapereiden maailmanlaajuinen kysyntä laski hieman. Itä-Euroopan markkinat vakiintuivat, kun taas Länsi-Euroopan markkinat seurasivat yllä kuvattuja taloudellisia tekijöitä ja heikkenivät hieman sen mukaisesti. Huolimatta ensimmäisen vuosipuoliskon vahvoista mainostuloista Euroopassa, suurimmat päällystetyn aikakauslehtipaperin markkinat, kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, päättivät vuoden korkeimmilla absoluuttisilla volyyminvähennyksillä verrattuna vuodentakaiseen. Päällystämättömät aikakauslehtipaperit kärsivät, kun niiden tilalta järjestelmällisesti suosittiin erikoissanomalehtipaperia tietyissä maissa. Pohjois-Amerikan päällystettyjen paperilaatujen kysyntä heikkeni aikakauslehtien vähentyneiden mainostulojen myötä. Hienopaperin kysyntä vuoden takaiseen verrattuna laski Euroopassa 5 % ja Pohjois-Amerikassa 3 % sekä kasvoi Aasiassa ja Tyynenmeren alueella 3 %. Kysynnän lasku johtuu pääasiassa mainonnan määrän laskusta sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Vuoden takaiseen verrattuna kartongin kysyntä laski hieman Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja kasvoi hieman Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopan markkinoilla kysyntä heikkeni pääasiassa epävarmojen taloudellisten näkymien takia sekä siksi, että jatkojalostajat pienentävät varastojaan. Vuosien talouskriisi vaikutti syvästi maailmanlaajuiseen rakennustoimintaan. Sahatavaran kysyntä oli pohjalukemissa vuonna 2009, elpyi vuonna 2010 maailmanlaajuisesti 6 % ja jatkoi vuonna 2011 kasvuaan 2 %:lla, pysyen silti selvästi vuosien huipputasoja alempana etenkin Pohjois- Amerikassa, Euroopassa ja Japanissa. Rakennustoiminta ja sahatavaran kysyntä ovat pysyneet vahvempana Kiinassa ja Tyynenmeren alueella. Viime vuosien positiivinen kysynnän kehitys Pohjois- Afrikassa ja Lähi-idässä laski selvästi poliittisen epävarmuuden ollessa suuri vuonna 2011.

4 2 Arvioitu paperin, kartongin ja havusahatavaran kulutus vuonna 2011 Milj. tonnia Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Kartonki 9,2 12,4 22,1 Sanomalehtipaperi 9,1 5,0 12,9 Päällystämätön aikakauslehtipaperi 3,7 2,2 0,4 Päällystetty aikakauslehtipaperi 6,6 3,7 3,7 Päällystämätön hienopaperi 8,1 9,2 18,7 Päällystetty hienopaperi 6,2 4,5 12,5 Havusahatavara (milj. m 3 ) 87,8 73,0 n/a Lähteet: Stora Enso, CEPIFINE, PPPC, RISI Konsernin paperin ja kartongin toimitukset vuonna 2011 olivat yhteensä tonnia eli tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa kolmen sanomalehtipaperikoneen sulkemisesta vuoden 2010 toisen vuosipuoliskon aikana. Markkinasellun toimitukset kasvoivat tonnia ja olivat tonnia. Puutuotteiden toimitukset vähenivät kuutiometrillä kuutiometriin markkinoiden yleisen heikkenemisen takia. Toimitukset segmenteittäin Tuotannon- Toimitukset rajoitukset tonnia Muutos % Kuluttajapakkauskartonki , Teollisuuspakkaukset , Sanomalehti- ja kirjapaperi , Aikakauslehtipaperi , Hienopaperi , Paperi ja kartonki yhteensä , Puutuotteet, m ,4 Markkinasellu ,0 Aaltopahvi, milj. m ,9

5 3 Tulos Liiketoiminta-alueet Kuluttajapakkauskartonki Milj. euroa Liikevaihto 2 506, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 423,1 410,4 Operatiivinen liiketulos* 272,4 277,1 % liikevaihdosta 10,9 12,0 Sidottu pääoma , ,5 Operatiivinen ROOC, %** 18,6 21,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Kuluttajapakkauskartongin liikevaihto oli milj. euroa, kasvua 8 % edellisvuoteen verrattuna pääasiassa siksi, että myyntihinnat paikallisissa valuutoissa nousivat kaikissa kartonkilaaduissa. Myös kemiallisen sellun myyntihinnat ja -volyymit nousivat. Operatiivinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla ollen 272 milj. euroa. Korkeammat kartongin ja kemiallisen sellun myyntihinnat paikallisissa valuutoissa sekä korkeammat sellutoimitukset lähes kompensoivat korkeammat muuttuvat kustannukset erityisesti puun, kemikaalien ja energian hankinnassa ja korkeammat kiinteät kustannukset. Poistot kasvoivat 2010 tehtyjen käyttöomaisuuden arvonalentumisen palauttamisten seurauksena. Teollisuuspakkaukset Milj. euroa Liikevaihto 997,8 949,5 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 129,4 114,0 Operatiivinen liiketulos* 72,7 65,5 % liikevaihdosta 7,3 6,9 Sidottu pääoma ,4 627,9 Operatiivinen ROOC, %** 10,8 11,0 Henkilöstö keskimäärin Paperin ja kartongin toimitukset, t Paperin ja kartongin tuotantomäärät, t Aaltopahvipakkausten toimitukset, milj. m Aaltopahvipakkausten tuotantomäärät, milj. m * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Teollisuuspakkausten liikevaihto kasvoi 5 % edellisvuodesta ja oli 998 milj. euroa. Tämä selittyy myyntihintojen merkittävällä nousulla paikallisissa valuutoissa kaikissa laaduissa sekä Inpacin hankinnan loppuunsaattamisesta vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana. Paperin ja kartongin toimitukset laskivat 10 %, mikä johtui pääasiassa laminaattipaperiliiketoiminnan myynnistä kesällä 2010 sekä

6 4 aaltopahvipakkausten toimitusten yhden prosentin laskusta. Inpac-yritysosto on kuvattuna tarkemmin liitteessä 4 Yritysostot ja -myynnit Operatiivinen liikevoitto oli 73 milj. euroa eli 7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna, koska myyntihintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa ylitti toimitusmäärien laskun ja muuttuvien kustannusten kasvun etenkin aaltopahviraaka-aineen ja keräyspaperin osalta. Sanomalehti- ja kirjapaperi Milj. euroa Liikevaihto 1 318, ,6 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 205,2 80,6 Operatiivinen liiketulos* 115,6-10,8 % liikevaihdosta 8,8-0,9 Sidottu pääoma ,1 943,2 Operatiivinen ROOC, %** 12,2-1,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Sanomalehti- ja kirjapaperin liikevaihto oli milj. euroa, kasvua 5 % edellisvuodesta, koska merkittävästi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa ylittivät tuotantomäärien laskun. Tuotantomäärien lasku johtui sanomalehtipaperikoneiden pysyvästä sulkemisesta Varkauden tehtaalla (PK 2 ja PK 4) vuoden 2010 kolmannen neljänneksen lopussa ja Maxaun tehtaalla (PK 7) Saksassa marraskuun 2010 lopussa. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 126 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 116 milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että myyntihintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa sekä kiinteiden kustannusten lasku ylittivät tuotantomäärien laskun sekä muuttuvien kustannusten nousun vaikutukset etenkin keräyspaperin ja puun hankinnassa. Aikakauslehtipaperi Milj. euroa Liikevaihto 2 094, ,2 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 231,8 191,9 Operatiivinen liiketulos* 128,1 90,9 % liikevaihdosta 6,1 4,4 Sidottu pääoma , ,7 Operatiivinen ROOC, %** 9,5 7,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Aikakauslehtipaperin liikevaihto kasvoi 2 % vuodesta 2010 ja oli milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa paperin ja sellun myyntihintojen noususta paikallisissa valuutoissa. Paperitoimitukset laskivat ja

7 5 sellutoimitukset hieman kasvoivat edellisvuodesta. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 37 milj. euroa ja oli 128 milj. euroa. Sellun ja paperin myyntihintojen nousu paikallisissa valuutoissa ylitti muuttuvien kustannusten merkittävän nousun etenkin kuidun, kemikaalien ja kierrätyskuidun hankinnassa, sekä kiinteiden kustannusten nousun. Hienopaperi Milj. euroa Liikevaihto 2 152, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 282,0 344,5 Operatiivinen liiketulos* 191,8 259,4 % liikevaihdosta 8,9 12,2 Sidottu pääoma ,4 957,1 Operatiivinen ROOC, %** 20,4 27,4 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Hienopaperin liikevaihto kasvoi 1 % edellisvuodesta ja oli milj. euroa. Kaikkien laatujen myyntihinnat paikallisissa valuutoissa nousivat, samoin kuin sellun toimitusmäärät, mutta myönteistä vaikutusta osittain heikensi hieman alhaisemmat paperin toimitusmäärät. Operatiivinen liikevoitto laski 68 milj. euroa ja oli 192 milj. euroa. Lasku selittyy muuttuvien kustannusten nousulla etenkin kemikaaleissa ja kuidussa. Laskua osittain pienensi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa. Puutuotteet Milj. euroa Liikevaihto 1 671, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 102,3 110,7 Operatiivinen liiketulos* 62,8 70,9 % liikevaihdosta 3,8 4,5 Sidottu pääoma ,1 593,0 Operatiivinen ROOC, %** 10,9 12,3 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, m * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketuloskeskimääräinen sidottu pääoma Puutuotteiden liikevaihto oli milj. euroa eli kasvua 5 % edellisvuoteen verrattuna johtuen pääasiassa myyntihintojen noususta paikallisissa valuutoissa. Tuotantomäärät laskivat 3 %. Teollisuuden varastojen korkea taso ja kysynnän merkittävä lasku johtivat merkittäviin tilapäisiin tuotannonrajoituksiin vuoden 2011 jälkipuoliskolla. Operatiivinen liikevoitto laski 8 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 63 milj. euroa. Lasku selittyy pääasiassa raaka-ainekustannusten nousulla sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainon heikentymisellä etenkin vuoden

8 jälkipuoliskolla. Laskua osittain pienensi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa. Tulos Konserni Liikevaihto oli milj. euroa. Se oli 668 milj. euroa eli 7 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden milj. euron liikevaihto. Kasvu johtui korkeammista hinnoista paikallisissa valuutoissa kaikissa segmenteissä. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 69 milj. euroa ja oli 867 milj. euroa. Operatiivinen liiketulosprosentti oli 7,9 (7,7). Hintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa sekä tuotemixin positiivinen vaikutus kasvattivat operatiivista liikevoittoa 590 milj. euroa. Se on selvästi enemmän kuin osittain rakenteellisista muutoksista johtuvien hieman alhaisempien volyymeiden aiheuttama 77 milj. euron negatiivinen vaikutus operatiiviseen liikevoittoon. Tuottavuuden parantamis- ja kustannussäästötoimenpiteet kompensoivat osittain korkeampia kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, erityisesti kuidun, kierrätyskuidun, kemikaalien ja energian osalta. Korkeammat kiinteät ja muuttuvat kustannukset vähensivät operatiivista liikevoittoa 396 milj. euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli suojausten jälkeen yhteensä 24 milj. euron negatiivinen nettovaikutus myyntiin ja kustannuksiin. Poistot kasvoivat 27 milj. euroa. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksista oli yhteensä 114 (110) milj. euroa. Suurin osa tulee Bergvik Skogista ja Tornatorista. IFRS-liikevoitto sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan 32 milj. euron negatiivisen nettovaikutuksen (positiivinen 32 milj. euroa), joka koostuu osakeperusteisten maksujen kirjaamisesta, optio-ohjelmien suojausinstrumenteista ja hiilidioksidin päästöoikeuksista. IFRS-liikevoitto sisältää myös positiivisen 4 (negatiivinen 38) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta. Stora Enso jatkoi tuotantoyksiköissään uudelleenjärjestelyjä ja sulki pysyvästi Kopparforsin sahan Ruotsissa (vuosikapasiteetti m 3 sahatavaraa ja tonnia pellettejä). Vuonna 2011 käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset olivat nettoarvoltaan yhteensä 11 (arvonalentumisten palautuksia 246) milj. euroa, josta 4 milj. euroa arvonalentumisten palautuksia liittyi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä tehtyyn arvonalentumistestaukseen ja 15 milj. euroa arvonalentumisia liittyi Kopparforsin sahan sulkemiseen ja erilaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntiin. Arvonalentumisten palautuksista, arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelyihin liittyvistä varauksista sekä aiemmin julkistettuihin uudelleenjärjestelytoimiin liittyvistä muutoksista kirjattiin kertaluonteisina erinä yhteensä 59 milj. euron kulu (214 milj. euron voitto). Muilla kertaluonteisilla erillä oli yhteensä 21 (33) milj. euron negatiivinen nettovaikutus, joka johtui pääasiassa Ruotsin Falunissa sijaitsevan entisen kaivoksen veden puhdistukseen ja vedenpinnan sääntelyyn liittyvään varaukseen. IFRS-liikevoitto oli 759 (986) milj. euroa. Stora Enso on muuttanut osakkuus- ja yhteisyritystensä esittämistapaa ja kaikki vertailutiedot vuoden 2011 neljännestä neljänneksestä alkaen. Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä nettotuloksesta esitetään nyt yhdellä rivillä Stora Enson liiketuloksessa. Konserni otti operatiivisen liikevoiton tärkeimmäksi ei-ifrs perusteiseksi tunnusluvukseen aiemmin seuratun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia -tunnusluvun sijaan. Operatiivinen liikevoitto koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus veroista on eliminoitu verojen yhteissummasta. Vertailuvuoden tiedot on muutettu vastaavasti. Rahoituserät olivat 338 (101) milj. euroa. Nettokorkokustannukset nousivat 32 milj. euroa ja olivat 122 milj. euroa. Valuuttakurssitappiot olivat yhteensä 27 milj. euroa (voittoa 1 milj. euroa). Nettotappio muista

9 7 rahoituseristä oli 189 (12) milj. euroa. Tämä koostuu Newpagen velkajärjestelymenettelyn (Chapter 11) seurauksena kuluksi kirjatusta 128 milj. euron vuokrasopimuksen takausvarauksesta, 10 milj. euron arvonalennuksesta Arktos Groupin lainasaatavissa, payment-in-kind-velkakirjoista saadusta 8 milj. euron tuotosta, korkojohdannaissopimuksiin liittyvistä 10 milj. euron käyvän arvon muutosten tappioista, pitkäaikaisen vieraan pääoman käyvän arvon muutoksiin liittyvistä 2 milj. euron tappioista ja muista 47 milj. euron kuluista. Tulos ennen veroja ja kertaluonteisia eriä laski 66 milj. euroa ja oli 639 milj. euroa. Tulos ennen veroja kertaluonteisten erien jälkeen oli 421 (885) milj. euroa. Nettoverot olivat yhteensä 79 (116) milj. euroa, mikä vastaa 18,8 (13,1) %:n efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempia tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 9). Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oli 2 (3) milj. euroa. Yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli näin ollen 340 (766) milj. euroa. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,63 (0,79) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli 0,43 (0,97) euroa. Osakekohtainen kassatulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,33 (1,46) euroa. Operatiiivisen sijoitetun pääoman tuotto oli 10,0 (9,7) %. Sijoitettu pääoma oli milj. euroa eli vuoden takaiseen verrattuna nettomääräisesti 41 milj. euroa enemmän. Sijoitettu pääoma nousi pääasiassa 200 milj. euron kasvulla osakkuus- ja yhteisyritysten arvonnousun, käyttöpääoman kasvun, verovelkojen laskun ja Inpacin oston takia. Osakkuus- ja yhteisyritysten arvonnousu oli 200 milj. euroa ja johtui pääosin Montes del Platan sellutehdashankkeeseen tehdystä oman pääomanehtoisesta sijoituksesta ja osakkuus- ja yhteisyritysten liikevoiton kasvusta. Käyttöpääoma kasvoi 90 milj. euroa varastojen arvon kasvun seurauksena. Verovelat laskivat 90 milj. euroa ja Inpacin osto oli 70 milj. euroa. Sijoitetun pääoman lasku johtui pääasiassa siitä, että PVO:n käypää arvoa alennettiin 240 milj. euroa ennakoitua alhaisempien tulevaisuuden sähkön hintojen takia ja siitä, että investoinnit olivat 140 milj. euroa alhaisemmat kuin poistot. Yllä oleva analyysi ei sisällä valuuttakurssien vaikutusta, mikä alensi sijoitettua pääomaa 40 milj. euroa pääasiassa heikentyneen Brasilian realin takia.

10 8 Avainluvut Liikevaihto, milj. euroa , ,9 Operatiivinen liiketulos 1), milj. euroa 866,7 797,3 Operatiivinen liiketulos, % liikevaihdosta 7,9 7,7 Liiketulos (IFRS) 4), milj. euroa 759,3 986,2 Liiketulos (IFRS) 4), % liikevaihdosta 6,9 9,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,6 13,5 Operatiivinen ROCE, % 10,0 9,7 Velkaantumisaste 0,47 0,39 Tulos/osake, euroa 0,43 0,97 Tulos/osake, ilman kertaluonteisia eriä 2), euroa 0,63 0,79 Osinko/varojenjako osaketta kohti 3), euroa 0,30 0,25 Osinko-/varojenjakosuhde ilman kertaluonteisia eriä 2), % 47,6 31,6 Osinkosuhde (IFRS), % 69,8 25,8 Efektiivinen osinkotuotto, (%) (R-osake) 6,5 3,3 Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman kertaluonteisia eriä 2) 7,3 9,7 Oma pääoma/osake, euroa 7,45 7,87 Markkina-arvo , milj. euroa Päätöskurssi , A/R-osake, euroa 5,03/4,63 7,90/7,69 Keskikurssi, A/R-osake, euroa 7,73/6,28 6,47/6,03 Osakkeiden määrä (tuhatta) Osakevaihto, A-osake (tuhatta) % A-osakkeiden määrästä 0,8 1,1 Osakevaihto, R-osake (tuhatta) % R-osakkeiden määrästä 202,1 195,0 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) ) Operatiivinen liikevoitto koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Käyvän arvon muutokset sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuus- ja yhteisyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen. 2) Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuuserien arvonalentumiset tai palautukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäiset kertaluonteiset erät eritellään, mikäli niiden tulosvaikutus on yli yhden sentin osaketta kohti. 3) Hallituksen ehdotus osingonjaosta. 4) Uudelleenluokiteltu. Lisätietoja liitteessä 1, kohdassa Tuloverot.

11 9 Rahoitus Liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana ja oli (992) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 625 (592) milj. euroa. Käyttöpääoma kasvoi 217 (207) milj. euroa. Käyttöpääoman kasvu selittyy varastojen arvon nousulla ja uudelleenjärjestely- ja ympäristövarausten maksuilla. Rahavirta Milj. euroa Liiketulos 759,3 986,2 Poistot ja muut ei-kassavaikutteiset erät 492,0 213,0 Käyttöpääoman muutos -217,0-207,1 Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 1 034,3 992,1 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin -409,6-400,4 Rahavirta investointien jälkeen 624,7 591,7 Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat milj. euroa eli 336 milj. euroa suuremmat kuin Tämä johtui pääasiassa osingonmaksusta (197 milj. euroa), NewPagen vuokrasopimuksen takaukseen liittyvästä varauksesta (128 milj. euroa) ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta, jota osittain kompensoi liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat. Rahavarat olivat milj. euroa (1 103 milj. euroa vuoden 2010 lopussa). Käyttämättömät luottolimiitit laskivat vuoden lopussa milj. eurosta 700 milj. euroon. Joulukuussa 2010 Stora Enso allekirjoitti uuden 700 milj. euron komittoidun valmiusluottosopimuksen 16 pankin syndikaatin kanssa. Sopimus tuli voimaan tammikuussa Sopimusta jatkettiin marraskuussa 2011, ja se erääntyy tammikuussa Luotto on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 750 milj. euroon saakka. Velkaantumisaste oli 0,47 (0,39). Valuuttojen nettovaikutus omaan pääomaan oli 72 milj. euroa negatiivinen muuntoerojen suojausten jälkeen, mikä johtui pääasiassa Brasilian realin heikkenemisestä. Rahavirran ja hyödykesuojausten sekä myytävissä olevien, muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen investointien käyvän arvon arvostus alensi omaa pääomaa 354 milj. euroa johtuen ensisijaisesti siitä, että PVOn arvostusta laskettiin 240 milj. euroa pääasiassa alhaisempien tulevaisuuden sähkön hintojen takia. Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat: Luottoluokituslaitos Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus Voimassa alkaen Standard & Poor s BB (vakaa) / B Moody s Ba2 (vakaa) / NP Fitch BB (vakaa) / B (Stora Enso ei ole Fitchin asiakas) Investoinnit Kokonaisinvestoinnit vuonna 2011, mukaan lukien aktivoidut korot ja sisäiset kustannukset, olivat 453 milj. euroa eli 53 milj. euroa enemmän kuin vuonna Oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin olivat yhteensä 129 milj. euroa eli 113 milj. euroa enemmän kuin vuonna Stora Enso ilmoitti vuoden 2011 aikana useista uusista kasvuinvestointihankkeista, jotka tukevat yhtiön strategiaa. Hieman yli 80 % investoinneista, mukaan lukien oman pääoman ehtoiset sijoitukset, kohdennettiin vuonna 2011 korkean tuoton strategisille kasvualueille.

12 10 Stora Enso ilmoitti tammikuussa 2011 että Montes del Plata, Stora Enson ja Araucon yhteisyritys, rakentaa huipputason sellutehtaan Punta Pereiraan Uruguayhin. Hanke tukee yhtiön strategista keskittymistä puuviljelmiin perustuvaan selluun. Tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia. Tehdasinvestoinnin yhteenlaskettu arvo on noin 1,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1,4 miljardia euroa), ja tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Projekti käsittää huipputason sellutehtaan, jossa on käytössä parhaat mahdolliset tekniikat, sekä syväsataman ja uusiutuvaa energiaa käyttävän voimalan. Vuoden 2011 aikana Stora Enson oman pääoman ehtoiset sijoitukset Montes del Plata -hankkeeseen olivat yhteensä 129 milj. euroa. Yhtiö käynnisti vuoden 2011 aikana myös kaksi merkittävää investointihanketta, jotka liittyvät toiseen strategiseen painoalueeseen: kuitupohjaisiin pakkauksiin. Tammikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti vahvistavansa johtavaa asemaansa aaltopahvipakkauksissa Keski- ja Itä-Euroopan kasvumarkkinoilla uudenaikaistamalla Ostrołękan tehtaan aaltopahvin raaka-ainekapasiteettia Puolassa. Investointihankkeen arvo on 285 milj. euroa, ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Uuden koneen käyttöönoton myötä Stora Enso aikoo sulkea Ostrołękan tehtaalla aaltopahvin raaka-ainekoneen PK 2:n. Huhtikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti vastaavansa pakkausmarkkinoiden odotuksiin ja kasvavaan kysyntään investoimalla 90 milj. euroa Skoghallin tehtaaseen Ruotsissa. Stora Enso rakentaa Skoghallin tehtaalle uudet puuvarastot, joiden vuosittainen kapasiteetti on 1,9 milj. m 3. Sijoitus varmistaa tehtaan kilpailukyvyn ja turvaa puuraaka-aineen saatavuuden. Investointi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2012 viimeisen neljänneksen loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana Stora Enso investoi Ostrołękan uuteen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaan koneeseen ja Skoghallin puuvarastohankkeeseen yhteensä 81 milj. euroa. Lokakuussa 2010 Stora Enso ilmoitti sopimuksesta kiinalaisen pakkausyhtiö Inpac Internationalin enemmistöosuuden ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa 2011 ja vuoden 2011 aikana Stora Enso investoi 16 milj. euroa maankäyttöoikeuksiin, rakennuksiin ja Inpacin toimintojen lisäkehittämiseen. Vuoden 2011 aikana oli käynnissä myös kaksi merkittävää Puutuotteet-liiketoiminnan investointihanketta, joiden avulla parannetaan tärkeimpien tehtaiden kustannustehokkuutta, kehitetään lisäarvoa luovia tuotevalikoimia ja tuetaan etenkin Rakentamisen ratkaisut -liiketoiminnon strategiaa. Stora Enso investoi näihin hankkeisiin yhteensä 27 milj. euroa vuonna Hankkeet ovat 10 milj. euron investointi Imaveren pellettitehtaaseen Virossa ja 23 milj. euron investointi Ybbsin sahan ristiinliimattuja puuelementtejä (CLT) valmistavaan tuotantoyksiköön Itävallassa. Imaveren hanke saatiin päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä ja CLT-hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Heinäkuussa 2011 Stora Enso ilmoitti rakentavansa uuden yhdistetyn lämpö- ja sähkölaitoksen Zdírecin sahalle Tšekkiin. Tämä 21 milj. euron investointi tehostaa energian tuotantoa ja käyttöä tehtaalla parantamalla lämmön saatavuutta. Uusi lämpö- ja sähkölaitos hyödyntää polttoaineena tuotannon sivutuotteita ja tekee sahasta täysin omavaraisen höyryn ja sähkön suhteen. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Stora Enso jatkoi vuonna 2011 investointeja energiatehokkuushankkeisiin, jotka edistävät ympäristöystävällisyyttä ja pitkän aikavälin kustannustehokkuutta sen tuotantolaitoksissa. Ostrolekan tehtaan voimalaitos, viimeinen kolmesta suuresta voimalaitoshankkeesta, valmistui vuonna Stora Enso investoi energiatehokkuuteen liittyviin investointihankkeisiin yhteensä 32 milj. euroa vuonna Yhtiö jatkoi vuonna 2011 toimintojensa kehittämistä myös uusilla strategisilla investoinneilla, jotka kohdistuivat pääasiassa tärkeimpiin tuotantolaitoksiin. Edellä mainitut hankkeet pois lukien yhtiö investoi vastaavanlaisiin strategisiin investointikohteisiin yhteensä 92 milj. euroa vuonna Lisäksi konserni jatkoi investointeja puuviljelmiin globaalisti yhteensä 17 milj. eurolla. Toukokuussa 2011 Stora Enso ilmoitti rakentavansa mikrokuitusellun esikaupallisen tuotantolaitoksen

13 11 Imatralle. Hankkeen kokonaisarvo on noin 10 milj. euroa. Laitos aloitti tuotannon vuoden 2011 lopussa. Tutkimus ja kehitys Stora Enso käytti 80 (75) milj. euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna Tämä on 0,7 (0,7) % yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2011 Stora Enson innovaatiotoiminnassa painottui vahvasti yhtiön sisäinen uudistuminen, mukaan lukien ennakkoluulottomat ratkaisut jo olemassa olevassa liiketoiminnassa. Liiketoiminta-alueiden tutkimusja kehityskeskukset keskittyivät entistä enemmän pitkän aikavälin uudistamiseen, ja tuotantolaitosten tutkimus- ja kehityskeskusten toiminta painottui lyhyen ja keskipitkän aikavälin uudistus- ja tehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Biojalostamoihin liittyvä tuotekehitys oli vuonna 2011 niin menestyksekästä, että hallitus päätti perustaa erillisen biojalostamoyksikön. Biomateriaalien lisäarvoa luovan kaupallistamisen lisäksi yksikön toiminnan piiriin kuuluvat Stora Enson yrityshautomotoiminnot sekä uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä tukevat sijoitustoiminnot. Stora Enson uusyritystoiminnot on siis sulautettu biojalostamoyksikköön. Stora Enson tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt seuraaville alueille: biojalostus ja bioenergia, biopohjaiset päällysteet, mikromateriaalit, raaka-aineiden ja energian tehokas käyttö sekä puupohjainen rakentaminen. Immateriaaliomaisuuden hallinta oli keskeisessä asemassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Painoalueisiin kuului myös tutkimus- ja kehitystoimintaan ja etenkin sen tuloksiin liittyvä viestintä. Avainmittarien järjestelmällinen käyttö sekä yhtenäiset hankkeiden arviointijärjestelmät ovat olleet tärkeässä asemassa tutkimus- ja kehitystoiminnon sisäisessä kehittämisessä. Tutkimuksen ja kehityksen sekä niiden tulosten näkyvyyttä parannettiin myös vuonna 2011 monilla uusilla menettelytavoilla ja työkaluilla. Mikrokuitusellun kehittäminen johti investointipäätökseen esikaupallisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Imatralle. Laitoksen toiminta käynnistyi joulukuussa Esikaupallisen toiminnan odotetaan johtavan kapasiteettia kasvattaviin investointeihin vuonna Mekaaniseen massanvalmistamisen energiatehokkuushankkeet johtivat ensimmäisiin täysimittaiseen kaupallistamiseen liittyviin investointeihin vuonna Kaupallistaminen aloitettiin Maxaun tehtaalla Saksassa, jossa saatiin aikaan merkittäviä energiasäästöjä. Älykkäiden lääkepakkausten kehittäminen johti laajoihin kaupallistamiseen liittyviin tutkimuksiin vuoden 2011 aikana, kuten myös pikapainokoneellisten digitaalisten pakkausten kehitys. Henkilöstö Stora Enson henkilöstömäärä oli eli enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kasvu johtuu Inpac-pakkausyrityksen hankinnasta, mikä lisäsi henkilöstömäärää henkilöllä. Henkilöstöä oli vuonna 2011 keskimäärin eli 575 enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut olivat yhteensä (1 375) milj. euroa eli 12,7 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 999 (1 042) milj. euroa, eläkekulut 173 (187) milj. euroa ja muut pakolliset henkilöstökulut 222 (146) milj. euroa. Edelleen valtaosa henkilöstöstä (51 %) työskentelee Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Vuoden 2011 lopussa Kiina oli kuitenkin henkilöstömäärän perusteella konsernin kolmanneksi suurin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen Inpacin oston seurauksena. Henkilöstömäärä laskee etenkin Pohjoismaissa ja Saksassa mutta kasvaa joillakin maantieteellisillä alueilla konsernin keskittyessä vahvasti Latinalaisen Amerikan ja Aasian kasvumarkkinoille. Stora Enson henkilöstö on ikääntynyttä useimmissa toimintamaissa, etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa 35 %, Ruotsissa 40 % ja Saksassa 32 % henkilöstöstä oli yli 51-vuotiaita. Kiinassa vain 3 % ja Latinalaisessa Amerikassa 8 % henkilöstöstä oli yli 51-vuotiaita.

14 12 Henkilöstöstä on naisia 24 % eli hieman enemmän kuin vuonna 2010 johtuen pääasiassa Inpacin ostosta. Vakituisiin työsuhteisiin palkatuista uusista työntekijöistä 43 % oli naisia vuonna 2011 (25 % vuonna 2010). Muutos johtui pääasiassa Inpacin ostosta. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2011 oli 11,0 % (7,4 % ilman Inpacia vuonna 2011). Henkilöstöön liittyvää tietoa löytyy enemmän Stora Enson vuoden 2011 yritysvastuuraportista. Sairauksista ja tapaturmista johtuneet poissaolot olivat 3,7 % (3,8 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta. Riskit ja riskienhallinta Johtoryhmän, liiketoiminta-alueiden, tukitoimintojen, tuotantoyksiköiden ja hankkeiden vastuulla on hallita riskejä, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Onnistuakseen riskienhallinnassa Stora Enso on ottanut käyttöön yhteisen riskienhallintaprosessin, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja käsitellä riskejä ja tunnistaa mahdollisuuksia sekä siten parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Stora Enson konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee yleisen lähestymistavan riskien hallintotapaan ja riskienhallintaan. Prosessiin kuuluu tunnistettujen ja aineellisesti merkittävien riskien jatkuva seuranta sekä niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden perusteella organisaation jokaisella tasolla. Lisäksi riskit on huomioitava strategian ja liiketoiminnan suunnitteluprosesseissa. Stora Enso myös tunnistaa ja hallitsee mahdollisuuksia. Prosessissa käytetään järjestelmällisesti riskienarviointityökalua, jolla varmistetaan kaikkien riskien yhdenmukainen käsittely ja hallinta. Prosessi noudattaa pääasiassa ISO standardia, mutta siinä käytetään myös COSO (Committee of Sponsoring Organizations) -ohjeistusta. Riskien tunnistamisessa riskit ja epävarmuustekijät luokitellaan riskilähteiden (riskiajureiden) perusteella. Riskilähteet jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin. Eri riskilähteet jaotellaan seuraaviin pääluokkiin: markkinapaikkariskit, taloudelliset riskit, infrastruktuuririskit ja maineriskit. Riskit jaetaan jokaisessa pääluokassa vaikutuksen keston ja suuruuden perusteella strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin riskeihin. Riskilajit jaotellaan edelleen epävarmuustekijöihin, vaaroihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi tunnistetaan sidosryhmät, joihin riski vaikuttaa. Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten rajaamisessa käytetään, riskien toteutuessa ei voida taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa. Markkinapaikkariskit Liiketoimintaympäristön riskit

15 13 Jatkuva kilpailu sekä paperi-, kartonki- ja puutuotemarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Paperi-, kartonki- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Taloussuhdanteet, velkakriisi Euroopassa ja kulutustottumusten muutokset saattavat heikentää kannattavuutta. Kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät jatkuvaa kapasiteetin hallintaa, tuotannon rajoittamista ja rakenteellista kehittämistä. Esimerkiksi energian, kuidun ja muiden raaka-aineiden hankintaan sekä kuljetukseen ja työvoimaan liittyvien kustannusten nousu voi heikentää kannattavuutta. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta ovat tärkeitä. Lainsäädännön ja etenkin ympäristömääräysten muutokset saattavat vaikuttaa Stora Enson toimintoihin. Stora Enso seuraa ja tarkkailee ympäristölainsäädännön kehittämistä ja osallistuu siihen aktiivisesti minimoidakseen liiketoimintaansa kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen, kuten merenkulun polttoaineiden rikkipäästöjen säätely ja hiilidioksidipäästöjen säätely, voi vaikuttaa toimitusketjuun tai tuotantokustannuksiin. Liiketoiminnan kehitysriskit Liiketoiminnan kehitysriskit liittyvät pääasiassa Stora Enson strategiaan. Stora Enson tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan. Tavoite voidaan saavuttaa sekä orgaanisen kasvun että harkittujen yritysfuusioiden ja -ostojen avulla ydinliiketoiminnassa pääasiassa kasvumarkkinoilla sekä nykyiseen tuotantoon liittyvillä operatiivisilla parannuksilla. Stora Enso pyrkii vähentämään liiketoiminnan epävakaisuutta vähentämällä tuotevalikoimansa suhdanneherkkyyttä. Kehittyviin talouksiin tehdyt suuret yksittäiset investoinnit vaikuttavat laajasti paikalliseen väestöön. Näissä maissa Stora Enson toimintaan vaikuttavat paikalliseen kulttuuriin ja uskontoon liittyvät tekijät, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymykset sekä kyky kohdata paikallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Näihin tekijöihin liittyviä riskejä voidaan vähentää ennen jokaista mittavaa investointia toteutettavilla yksityiskohtaisilla kannattavuustutkimuksilla. Kasvaville markkinoille tehtyjen investointien arvoon voi vaikuttaa maiden poliittinen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen kehitys. Stora Ensoon kohdistuu myös uudelleenjärjestelyihin ja nykyisten toimintojen parantamiseen liittyviä riskejä. Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen riskejä hallitaan Stora Enson yrityskauppaohjeistuksen ja due diligence -menettelyn sekä päätöksenteon strukturoidun hallintomallin avulla. Ohjeistuksella varmistetaan, että Stora Enson strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät riskit otetaan huomioon. Liiketoiminnan kehitysriskeihin kuuluu myös luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian hankintaan ja saatavuuteen sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Toimittajariskit Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä näiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä ulkoistetut liiketoiminta- ja kunnossapitopalvelut. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, tällä saattaa olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun-

16 14 ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka sisältävät koko konsernin puun- ja kuidunhankintaa koskevat perusvaatimukset. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niiden avulla varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä lähteistä. Odottamattomat muutokset sertifiointijärjestelmissä ja kasvaneet asiakasvaatimukset voivat rajoittaa sertifioidun raaka-aineen saatavuutta. Metsäsertifiointijärjestelmillä ja sertifioidulla puun alkuperäketjulla hallitaan puun hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä. Stora Enson toimitusketjujen kestävät hallintaperiaatteet ja hallintajärjestelmät kattavat myös muut raaka-aineet, kuten sellun ja kemikaalit, sekä logistiikan. Markkinariskit Kysyntään, hintoihin, kilpailuun, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, raaka-aineisiin, energiaan ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti liiketoiminta-alueilla ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoimintaa. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan myös rahoitus- ja strategiaosastolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista. Kysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, joihin heijastuvat myös talouden yleinen kehitys ja varastotasot. Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttava kapasiteetin käyttöaste pienenee laskusuhdanteiden aikana. Hinnanmuutokset vaihtelevat tuotteen ja maantieteellisen alueen mukaan. Asiakasluottoriskeistä on yksityiskohtaisemmin tietoa liitteessä 25 Rahoitusriskien hallinta. Seuraavassa taulukossa ovat Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät: Kustannusten jakauma 2011 Kustannukset % kokonaiskustannuksista % liikevaihdosta Logistiikka ja komissiot 10 9 Tuotantokustannukset Kuitu Kemikaalit ja täyteaineet 11 9 Energia 9 8 Materiaalit 4 4 Henkilöstö Muut 8 7 Poistot 6 5 Yhteensä Yhteensä, milj. euroa

17 15 Herkkyysanalyysi Paperin ja kartongin hinnat ovat perinteisesti olleet syklisiä, ja ne heijastavat siten talouden yleistä kehitystä ja toimialan kapasiteetin muutoksia. Paperi-, pakkaus- ja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen vaikuttavat myös raaka-ainehintojen vaihtelut etenkin puun, sellun ja energian hinnat sekä valuuttakurssien muutokset. Konsernin tulokseen vaikuttavat hintojen ja volyymien muutokset, vaikkakin muutosten vaikutus liikevoittoon vaihtelee segmenteittäin. Oheinen taulukko näyttää hintojen ja volyymien 10 % muutoksen vaikutuksen eri segmenttien liikevoittoon vuoden 2011 lukujen perusteella. Liikevoitto: +/- 10 % muutoksen vaikutus, milj. euroa Segmentit Hinta Määrä Kuluttajapakkauskartonki Teollisuuspakkaukset Sanomalehti- ja kirjapaperi Aikakauslehtipaperi Hienopaperi Puutuotteet Hyödykkeiden ja energian hintariskit Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja hiilen, sekä turpeen toimittajista. Lisäksi puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita. Riskiä hallitaan myös pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Infrastruktuuririskit Henkilöstöriskit Pätevän työvoiman kehittäminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen Stora Enson maailmanlaajuisessa organisaatiossa ovat liiketoiminnan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä etenkin strategisten investointihankkeissa ja tutkimus- ja tuotekehitystyössä, tai silloin, kun yhtiö joutuu toteuttamaan uudelleenjärjestelyjä ja vähentämään henkilöstöä yksiköiden myyntien ja sulkemisten seurauksena. Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Toimet sisältävät johdon ja avainhenkilöiden arvioita, vuosittain suoritettavia seuraajasuunnitelmia ja eri kehitystoimia, kuten johtajuuden kehittämisohjelmia, taitojen kehittämistä, valmennusta ja mentorointia. Stora Enso on myös mukana eri työmarkkinakuvatoimenpiteissä ollakseen houkutteleva työnantaja myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosriskit Stora Enso on sitoutunut ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Yhtiö hakee aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla se pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentämällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Puutuotteilla voidaan korvata hiili-intensiivisempiä tuotteita.

18 16 Työmarkkinaseisauksiin liittyvät riskit Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin, jotka voivat häiritä toimintoja ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Näin voi käydä etenkin silloin, kun yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyjä ja vähennetään henkilöstöä. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys. Toimitusketjuun liittyvät riskit Stora Ensolle on tärkeää, että se pystyy hallitsemaan toimittajiin ja alihankkijoihin liittyviä riskejä. Investointien ja tuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että toimittajat pystyvät vastaamaan asetettuihin laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin. Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat riskienhallinnan välineet: raaka-aineiden hintavaihtelujen seuranta, toimittajien taloudellisten riskien seuranta, yritysvastuun itsearviointi ja keskeisten toimittajien auditoinnit. Informaatioteknologiariskit Stora Enson liiketoimintaympäristössä tiedon on oltava helposti, turvallisesti ja luottamuksellisesti saatavilla liiketoimintaprosessien tueksi. Stora Enson tietohallintotoiminnon hallintajärjestelmän avulla voidaan tunnistaa IT-riskit ja säännösvaatimukset. Liiketoimintasovellusten, IT-infrastruktuurin ja IT-prosessien yhtenäistäminen sekä monipuoliset ja kattavat turvatoimet ovat informaationteknologiaan liittyvän riskienhallinnan avaintekijöitä. Nämä toimenpiteet lieventävät niin sisäiseen valvontaan ja taloudelliseen raportointiin kuin myös koko tuotantoympäristön toimintaan liittyviä riskejä. Omaisuusriskit ja liiketoiminnan keskeytysriskit Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Stora Enson riskienhallintatoiminto käsittelee näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallitaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla (Stora Enson riskienhallintasuunnitelma). Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä arviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Stora Ensolla on käytössään tietokoneistettuja virallisia ennalta ehkäisevän huollon ohjelmia ja varaosaseuranta, joiden avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, niiden käsittelemisen tai jakamisen välillä. Riskienhallintatoiminnon vastuulla on varmistaa, että konsernilla on riittävä vakuutussuoja. Toiminto myös tukee yksiköitä vahinkojen ehkäisytyössä ja riskien hallinnassa. Konsernin oma vakuutusyhtiö auttaa riskien kokonaiskustannusten optimoinnissa. Työterveys- ja työsuojeluriskit Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nollaraja tapaturmissa ja työhön liittyvissä sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on myös terve ja työkykyinen henkilöstö. Stora Enso mittaa työterveyttä ja työturvallisuutta sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tulosmittareiden että turvallisuushavaintoihin perustuvien ennakoivien mittareiden avulla. Työturvallisuudessa on lopullisena tavoitteena nolla tapaturmaa, mutta tapaturmien määrälle on asetettu vaativia välitavoitteita, joiden odotetaan toteutuvan vuoden 2013 loppuun mennessä. Työturvallisuuden hallinta tuotantolaitoksissa perustuu paikallisiin hallintajärjestelmiin ja riskinarvioinnin

19 17 prosesseihin, mutta turvallisuuskeskustelujen ja turvallisuushavaintojen osalta on otettu käyttöön myös koko konsernin kattavia toimia. Tehtaiden terveys- ja työturvallisuusriskit arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Konsernitasolla terveysriskien seurannasta ja arvioinnista vastaa työterveys- ja työturvallisuusyksikkö. Henkilöstön turvallisuusriskit Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson on oltava tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistettava henkilöstöä riittävästi niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen. Stora Enso seuraa jatkuvasti henkilöstön turvallisuuteen liittyviä riskejä. Tietoa on saatavilla intranetissä, ja sitä myös jaetaan suoraan esimerkiksi matkalle lähteville työntekijöille. Terveyteen tai turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa on apuna ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka toimii Stora Enson kriisinhallintatyöryhmän alaisuudessa. Kriisinhallintatyöryhmää johtaa henkilöstöjohtaja, joka on myös johtoryhmän jäsen. Luonnonkatastrofeihin liittyvät riskit Stora Enson on tiedostettava, että myrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja muut luonnonkatastrofit voivat vahingoittaa konsernin omaisuutta ja vaikuttaa sen toimintaan. Suurin osa konsernin tuotantolaitoksista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla tulvien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofien seurauksia voidaan lieventää laatimalla etukäteen hätäsuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa. Maineriskit Kilpailulainsäädäntöön liittyvät riskit Stora Enson ohjelmaa kilpailulainsäädännön noudattamiseksi päivitetään jatkuvasti. Ohjelmassa korostetaan, että Stora Enso kannattaa vapaata ja rehtiä kilpailua ja on sitoutunut noudattamaan kilpailulakeja. Tämä sitoumus on myös olennainen osa yhtiön toimintaohjeita ja liiketoiminnan periaatteita. Stora Enso osoittaa jatkuvasti sitoutumisensa kilpailulainsäädännön noudattamiseen konsernissa käytössä olevien politiikkojen ja koulutuksen kautta. Hallintoriskit Stora Enso on suuri kansainvälinen yritys, jossa on monenlaisia toiminnallisia ja juridisia rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernilla on selkeät hallinnointiohjeet. Stora Enson konsernihallinnointiohjeissa on määritelty eri hallintoelinten tehtävät ja vastuut. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien tärkeiden asioiden ja päätösten johdonmukainen käsittely. Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Periaatteet laadittiin konsernin viestintäkäytäntöjen perusteella. Viestintäkäytännöt ovat konsernia koskevien lakien ja asetusten mukaiset. Ympäristöriskit Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa konsernin voittomarginaaleihin ja tulokseen. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyiden avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperänpuhdistusprojektit ovat tarpeellisia. Maaperän puhdistukset liittyvät vanhoihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin. Tuoteturvallisuusriskit Elintarvikkeiden ja kuluttajien turvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, koska Stora Enson paperia ja kartonkia käytetään muun muassa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Niillä on myös muita terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä sovelluskohteita. Näitä tuotteita valmistavat tehtaat ovat laatineet tai ovat laatimassa sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät.

20 18 Sosiaaliset riskit Sosiaaliset riskit voivat olla vahingollisia erityisesti uusinvestointien kehittämisessä sekä suhteissa paikallisiin sidosryhmiin. Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi yritysvastuuta koskevan due diligence - menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Rahoitusriskit Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian, hintariski. Rahoitusriskejä käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 25 Rahoitusriskien hallinta. Ympäristöasiat Stora Enson ympäristökulut vuonna 2011 olivat yhteensä 200 (152) milj. euroa sisältäen poistot mutta ei korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, maksut, korvaukset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja kunnossapitokustannukset sekä kemikaalit ja tietyt materiaalit. Ympäristövaraukset olivat yhteensä 126 (119) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 23 Muut varaukset. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Vuonna 2011 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 22 (37) milj. euroa. Niillä parannettiin pääosin ilman ja veden laatua, tehostettiin raaka-aineiden käyttöä, parannettiin energiaomavaraisuutta sekä pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä. Vuonna 2011 vietiin päätökseen useita merkittäviä ympäristöinvestointeja. Stora Enson ympäristötyö keskittyy kahteen päätekijään: tehtaiden ympäristövaikutusten pienentämiseen, joka on Stora Enson ensisijainen tavoite ja jokapäiväisen työn perusta, sekä raaka-aineiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, jotta arvokkaita luonnonvaroja tai rahavaroja ei tuhlattaisi. Stora Enso on sitoutunut ympäristönsuojelun jatkuvaan kehittämiseen. Päästöille ilmaan, prosessiveden kulutukselle ja jätemäärille on määritetty tiukat tavoitteet. Tuotantoon suhteutetut ympäristötavoitteet koskevat Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita. Tavoitteiden etenemistä seurataan neljännesvuosittain, ja tuloksista raportoidaan läpinäkyvästi joka vuosi. Stora Ensolla on käytössä hallintajärjestelmät, joilla varmistetaan, että kaikki yksiköt noudattavat parhaita ympäristökäytäntöjä ja kehittävät työskentelytapojaan jatkuvasti. Stora Enson kaikkien sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmät on ISO sertifioitu. Vuodesta 2009 lähtien ympäristötyössä on keskitytty erityisesti vedenkäyttöön liittyviin seikkoihin. Vedenpuutteesta on tulossa maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää toimia erityisesti runsaasti vettä kuluttavilta teollisuudenaloilta. Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen vedenkäyttöön ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin kansainvälisiin vedenkulutusta koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa YK:n Global Compact CEO Water Mandate -julistus sekä kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) kehittämät työkalut vedenkulutuksen mittaukseen. Stora Enso on myös mukana kehittämässä kansainvälistä ISOstandardia vesimäärien laskentaan ja tekee yhteistyötä Water Footprint Network -järjestön kanssa, jonka kehittämää vesimäärien laskentamenetelmää on testattu Stora Enson Skoghallin tehtaalla Ruotsissa. Stora Enson tavoitteena on vähentää suhteutettua prosessiveden kulutusta 10 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2011 tavoite eteni vain vähän. Suhteutettu prosessiveden kulutus on

Pörssitiedote klo 9.00

Pörssitiedote klo 9.00 Pörssitiedote 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enson uuden liiketoiminta-aluejaon mukaiset historialliset luvut STORA ENSO OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enso on 17.1.2012 julkistetun tiedotteen mukaisesti

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 214 Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 29.4.214 214 Ahlstrom Page Corporation 28.4.214 1 Sisältö Tammi-maaliskuu 214 Liiketoiminta-aluekatsaus Rahavirta

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus

Teleste Oyj Osavuosikatsaus Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2005 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2005 Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 36,1 % ja oli 58,3 miljoonaa euroa Liiketulos lähes kaksinkertaistui edelliseen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus Tammikuu kesäkuu 2012 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on paperi-, biomateriaali-, puutuote- ja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016 Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 215 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.216 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2016 19. HEINÄKUUTA 2016 HENRIK EHRNROOTH, TOIMITUSJOHTAJA Figures Avainluvut for January June tammi kesäkuu 2016 Q2 2016 Avainluvut VAHVAA KEHITYSTÄ JA KANNATTAVAA

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 OSAVUOSIKATSAUS 5.11.2014 KLO 8:50 - Liikevaihto 30,4 miljoonaa euroa (29,9 milj. euroa) - Liikevoitto 1.133 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016 Metsä Board Tulos loka joulukuu ja Olennaista vuoden 216 viimeisellä neljänneksellä 2 Liikevaihto laski hiukan, ja vertailukelpoinen liiketulos pysyi jokseenkin samalla tasolla kuin kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA 1 (22) LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA Lemminkäinen noudattaa 1.1.2010 alkaen EU:n komission heinäkuussa 2009 vahvistamaa IFRIC 15 - tulkintaohjetta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015 Elämyksellisiä kauppakeskuksia. Miellyttävä ostosympäristö on avain sekä kauppakeskusten asiakkaiden että kauppiaiden tyytyväisyyteen. Kun liikkuminen keskuksessa on vaivatonta, kävijät viihtyvät ostoksilla

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Ahlstrom. osavuosikatsaus tammi-maaliskuu Jan Lång Toimitusjohtaja. Seppo Parvi Talousjohtaja. Helsinki

Ahlstrom. osavuosikatsaus tammi-maaliskuu Jan Lång Toimitusjohtaja. Seppo Parvi Talousjohtaja. Helsinki Ahlstrom osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2013 Jan Lång Toimitusjohtaja Seppo Parvi Talousjohtaja Helsinki 25.4.2013 Sisältö Tammi-maaliskuu 2013 Liiketoiminta-aluekatsaus Rahavirta- ja velkakehitys Tuloslaskelma

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.6.2009 KELLO 11.45 1(5) TALENTUMIN VUODEN VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA Talentum Oyj:n ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen myyminen vuoden aikana

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2016 27.7.2016 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja 1 6 2016 lyhyesti Liiketoimintaympäristö Ei merkittäviä muutoksia Rauten tai Rauten asiakaskunnan kannalta Asiakaskunnan markkinatilanne

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot