Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2011"

Transkriptio

1 Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj Helsinki Y-tunnus PL Helsinki Puh Fax

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 23 Konsernin laaja tuloslaskelma 24 Konsernin tase 25 Konsernin rahavirtalaskelma 27 Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista 31 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 32 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 142 Emoyhtiön tase 143 Emoyhtiön rahoituslaskelma 144 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 145 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 162 Tilinpäätösmerkintä 163 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 164

3 1 Hallituksen toimintakertomus Markkinatilanne ja toimitukset Euroopan painopaperimarkkinat heijastavat hyvin Euroopan talouden turbulenssia. Bruttokansantuote kehittyi vahvemmin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kehitys hidastui toisella vuosipuoliskolla. Mainonnan määrä seurasi samaa kehitystä. Painettuun mediaan käytettävät menot laskivat hieman, ja painettu media hävisi Euroopassa edelleen osuuksia kilpaileville mediakanaville. Sanomalehti- ja kirjapaperisegmentti kasvoi voimakkaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla pääasiassa yllättävän vahvan Saksan ansiosta. Toista vuosipuoliskoa hallitsi taloudellinen epävarmuus. Saksan kysyntä oli vastaavalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna, mutta Espanja ja Iso-Britannia päättivät vuoden selvästi alhaisemmalla kysyntätasolla taantuman seurauksena sekä lukutottumusten muuttuessa yhä enenevissä määrin kohti digitaalisten viestintävälineiden käyttöä. Kaikki toimitukset Eurooppaan tässä segmentissä laskivat hieman. Sanomalehtipaperin kysyntä pieneni edelleen kaikissa maanosissa, poikkeuksena tietyt kasvumarkkinat, kuten Venäjä, Intia ja Turkki. Kehityksen seurauksena toimitukset Länsi-Euroopasta Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin laskivat hieman. Kysyntä jatkoi laskuaan Pohjois-Amerikassa, mutta hitaammin kuin aiempina vuosina. Aikakauslehtipapereiden maailmanlaajuinen kysyntä laski hieman. Itä-Euroopan markkinat vakiintuivat, kun taas Länsi-Euroopan markkinat seurasivat yllä kuvattuja taloudellisia tekijöitä ja heikkenivät hieman sen mukaisesti. Huolimatta ensimmäisen vuosipuoliskon vahvoista mainostuloista Euroopassa, suurimmat päällystetyn aikakauslehtipaperin markkinat, kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, päättivät vuoden korkeimmilla absoluuttisilla volyyminvähennyksillä verrattuna vuodentakaiseen. Päällystämättömät aikakauslehtipaperit kärsivät, kun niiden tilalta järjestelmällisesti suosittiin erikoissanomalehtipaperia tietyissä maissa. Pohjois-Amerikan päällystettyjen paperilaatujen kysyntä heikkeni aikakauslehtien vähentyneiden mainostulojen myötä. Hienopaperin kysyntä vuoden takaiseen verrattuna laski Euroopassa 5 % ja Pohjois-Amerikassa 3 % sekä kasvoi Aasiassa ja Tyynenmeren alueella 3 %. Kysynnän lasku johtuu pääasiassa mainonnan määrän laskusta sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Vuoden takaiseen verrattuna kartongin kysyntä laski hieman Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja kasvoi hieman Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopan markkinoilla kysyntä heikkeni pääasiassa epävarmojen taloudellisten näkymien takia sekä siksi, että jatkojalostajat pienentävät varastojaan. Vuosien talouskriisi vaikutti syvästi maailmanlaajuiseen rakennustoimintaan. Sahatavaran kysyntä oli pohjalukemissa vuonna 2009, elpyi vuonna 2010 maailmanlaajuisesti 6 % ja jatkoi vuonna 2011 kasvuaan 2 %:lla, pysyen silti selvästi vuosien huipputasoja alempana etenkin Pohjois- Amerikassa, Euroopassa ja Japanissa. Rakennustoiminta ja sahatavaran kysyntä ovat pysyneet vahvempana Kiinassa ja Tyynenmeren alueella. Viime vuosien positiivinen kysynnän kehitys Pohjois- Afrikassa ja Lähi-idässä laski selvästi poliittisen epävarmuuden ollessa suuri vuonna 2011.

4 2 Arvioitu paperin, kartongin ja havusahatavaran kulutus vuonna 2011 Milj. tonnia Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Kartonki 9,2 12,4 22,1 Sanomalehtipaperi 9,1 5,0 12,9 Päällystämätön aikakauslehtipaperi 3,7 2,2 0,4 Päällystetty aikakauslehtipaperi 6,6 3,7 3,7 Päällystämätön hienopaperi 8,1 9,2 18,7 Päällystetty hienopaperi 6,2 4,5 12,5 Havusahatavara (milj. m 3 ) 87,8 73,0 n/a Lähteet: Stora Enso, CEPIFINE, PPPC, RISI Konsernin paperin ja kartongin toimitukset vuonna 2011 olivat yhteensä tonnia eli tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa kolmen sanomalehtipaperikoneen sulkemisesta vuoden 2010 toisen vuosipuoliskon aikana. Markkinasellun toimitukset kasvoivat tonnia ja olivat tonnia. Puutuotteiden toimitukset vähenivät kuutiometrillä kuutiometriin markkinoiden yleisen heikkenemisen takia. Toimitukset segmenteittäin Tuotannon- Toimitukset rajoitukset tonnia Muutos % Kuluttajapakkauskartonki , Teollisuuspakkaukset , Sanomalehti- ja kirjapaperi , Aikakauslehtipaperi , Hienopaperi , Paperi ja kartonki yhteensä , Puutuotteet, m ,4 Markkinasellu ,0 Aaltopahvi, milj. m ,9

5 3 Tulos Liiketoiminta-alueet Kuluttajapakkauskartonki Milj. euroa Liikevaihto 2 506, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 423,1 410,4 Operatiivinen liiketulos* 272,4 277,1 % liikevaihdosta 10,9 12,0 Sidottu pääoma , ,5 Operatiivinen ROOC, %** 18,6 21,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Kuluttajapakkauskartongin liikevaihto oli milj. euroa, kasvua 8 % edellisvuoteen verrattuna pääasiassa siksi, että myyntihinnat paikallisissa valuutoissa nousivat kaikissa kartonkilaaduissa. Myös kemiallisen sellun myyntihinnat ja -volyymit nousivat. Operatiivinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla ollen 272 milj. euroa. Korkeammat kartongin ja kemiallisen sellun myyntihinnat paikallisissa valuutoissa sekä korkeammat sellutoimitukset lähes kompensoivat korkeammat muuttuvat kustannukset erityisesti puun, kemikaalien ja energian hankinnassa ja korkeammat kiinteät kustannukset. Poistot kasvoivat 2010 tehtyjen käyttöomaisuuden arvonalentumisen palauttamisten seurauksena. Teollisuuspakkaukset Milj. euroa Liikevaihto 997,8 949,5 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 129,4 114,0 Operatiivinen liiketulos* 72,7 65,5 % liikevaihdosta 7,3 6,9 Sidottu pääoma ,4 627,9 Operatiivinen ROOC, %** 10,8 11,0 Henkilöstö keskimäärin Paperin ja kartongin toimitukset, t Paperin ja kartongin tuotantomäärät, t Aaltopahvipakkausten toimitukset, milj. m Aaltopahvipakkausten tuotantomäärät, milj. m * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Teollisuuspakkausten liikevaihto kasvoi 5 % edellisvuodesta ja oli 998 milj. euroa. Tämä selittyy myyntihintojen merkittävällä nousulla paikallisissa valuutoissa kaikissa laaduissa sekä Inpacin hankinnan loppuunsaattamisesta vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana. Paperin ja kartongin toimitukset laskivat 10 %, mikä johtui pääasiassa laminaattipaperiliiketoiminnan myynnistä kesällä 2010 sekä

6 4 aaltopahvipakkausten toimitusten yhden prosentin laskusta. Inpac-yritysosto on kuvattuna tarkemmin liitteessä 4 Yritysostot ja -myynnit Operatiivinen liikevoitto oli 73 milj. euroa eli 7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna, koska myyntihintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa ylitti toimitusmäärien laskun ja muuttuvien kustannusten kasvun etenkin aaltopahviraaka-aineen ja keräyspaperin osalta. Sanomalehti- ja kirjapaperi Milj. euroa Liikevaihto 1 318, ,6 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 205,2 80,6 Operatiivinen liiketulos* 115,6-10,8 % liikevaihdosta 8,8-0,9 Sidottu pääoma ,1 943,2 Operatiivinen ROOC, %** 12,2-1,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Sanomalehti- ja kirjapaperin liikevaihto oli milj. euroa, kasvua 5 % edellisvuodesta, koska merkittävästi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa ylittivät tuotantomäärien laskun. Tuotantomäärien lasku johtui sanomalehtipaperikoneiden pysyvästä sulkemisesta Varkauden tehtaalla (PK 2 ja PK 4) vuoden 2010 kolmannen neljänneksen lopussa ja Maxaun tehtaalla (PK 7) Saksassa marraskuun 2010 lopussa. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 126 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 116 milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että myyntihintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa sekä kiinteiden kustannusten lasku ylittivät tuotantomäärien laskun sekä muuttuvien kustannusten nousun vaikutukset etenkin keräyspaperin ja puun hankinnassa. Aikakauslehtipaperi Milj. euroa Liikevaihto 2 094, ,2 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 231,8 191,9 Operatiivinen liiketulos* 128,1 90,9 % liikevaihdosta 6,1 4,4 Sidottu pääoma , ,7 Operatiivinen ROOC, %** 9,5 7,1 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Aikakauslehtipaperin liikevaihto kasvoi 2 % vuodesta 2010 ja oli milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa paperin ja sellun myyntihintojen noususta paikallisissa valuutoissa. Paperitoimitukset laskivat ja

7 5 sellutoimitukset hieman kasvoivat edellisvuodesta. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 37 milj. euroa ja oli 128 milj. euroa. Sellun ja paperin myyntihintojen nousu paikallisissa valuutoissa ylitti muuttuvien kustannusten merkittävän nousun etenkin kuidun, kemikaalien ja kierrätyskuidun hankinnassa, sekä kiinteiden kustannusten nousun. Hienopaperi Milj. euroa Liikevaihto 2 152, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 282,0 344,5 Operatiivinen liiketulos* 191,8 259,4 % liikevaihdosta 8,9 12,2 Sidottu pääoma ,4 957,1 Operatiivinen ROOC, %** 20,4 27,4 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, t Tuotantomäärät, t Markkinasellun toimitukset, t * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos/keskimääräinen sidottu pääoma Hienopaperin liikevaihto kasvoi 1 % edellisvuodesta ja oli milj. euroa. Kaikkien laatujen myyntihinnat paikallisissa valuutoissa nousivat, samoin kuin sellun toimitusmäärät, mutta myönteistä vaikutusta osittain heikensi hieman alhaisemmat paperin toimitusmäärät. Operatiivinen liikevoitto laski 68 milj. euroa ja oli 192 milj. euroa. Lasku selittyy muuttuvien kustannusten nousulla etenkin kemikaaleissa ja kuidussa. Laskua osittain pienensi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa. Puutuotteet Milj. euroa Liikevaihto 1 671, ,7 Operatiivinen liiketulos ennen poistoja (EBITDA)* 102,3 110,7 Operatiivinen liiketulos* 62,8 70,9 % liikevaihdosta 3,8 4,5 Sidottu pääoma ,1 593,0 Operatiivinen ROOC, %** 10,9 12,3 Henkilöstö keskimäärin Toimitukset, m * Ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia ** Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketuloskeskimääräinen sidottu pääoma Puutuotteiden liikevaihto oli milj. euroa eli kasvua 5 % edellisvuoteen verrattuna johtuen pääasiassa myyntihintojen noususta paikallisissa valuutoissa. Tuotantomäärät laskivat 3 %. Teollisuuden varastojen korkea taso ja kysynnän merkittävä lasku johtivat merkittäviin tilapäisiin tuotannonrajoituksiin vuoden 2011 jälkipuoliskolla. Operatiivinen liikevoitto laski 8 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 63 milj. euroa. Lasku selittyy pääasiassa raaka-ainekustannusten nousulla sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainon heikentymisellä etenkin vuoden

8 jälkipuoliskolla. Laskua osittain pienensi korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa. Tulos Konserni Liikevaihto oli milj. euroa. Se oli 668 milj. euroa eli 7 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden milj. euron liikevaihto. Kasvu johtui korkeammista hinnoista paikallisissa valuutoissa kaikissa segmenteissä. Operatiivinen liikevoitto kasvoi 69 milj. euroa ja oli 867 milj. euroa. Operatiivinen liiketulosprosentti oli 7,9 (7,7). Hintojen merkittävä nousu paikallisissa valuutoissa sekä tuotemixin positiivinen vaikutus kasvattivat operatiivista liikevoittoa 590 milj. euroa. Se on selvästi enemmän kuin osittain rakenteellisista muutoksista johtuvien hieman alhaisempien volyymeiden aiheuttama 77 milj. euron negatiivinen vaikutus operatiiviseen liikevoittoon. Tuottavuuden parantamis- ja kustannussäästötoimenpiteet kompensoivat osittain korkeampia kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia, erityisesti kuidun, kierrätyskuidun, kemikaalien ja energian osalta. Korkeammat kiinteät ja muuttuvat kustannukset vähensivät operatiivista liikevoittoa 396 milj. euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli suojausten jälkeen yhteensä 24 milj. euron negatiivinen nettovaikutus myyntiin ja kustannuksiin. Poistot kasvoivat 27 milj. euroa. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksista oli yhteensä 114 (110) milj. euroa. Suurin osa tulee Bergvik Skogista ja Tornatorista. IFRS-liikevoitto sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan 32 milj. euron negatiivisen nettovaikutuksen (positiivinen 32 milj. euroa), joka koostuu osakeperusteisten maksujen kirjaamisesta, optio-ohjelmien suojausinstrumenteista ja hiilidioksidin päästöoikeuksista. IFRS-liikevoitto sisältää myös positiivisen 4 (negatiivinen 38) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta. Stora Enso jatkoi tuotantoyksiköissään uudelleenjärjestelyjä ja sulki pysyvästi Kopparforsin sahan Ruotsissa (vuosikapasiteetti m 3 sahatavaraa ja tonnia pellettejä). Vuonna 2011 käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset olivat nettoarvoltaan yhteensä 11 (arvonalentumisten palautuksia 246) milj. euroa, josta 4 milj. euroa arvonalentumisten palautuksia liittyi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä tehtyyn arvonalentumistestaukseen ja 15 milj. euroa arvonalentumisia liittyi Kopparforsin sahan sulkemiseen ja erilaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntiin. Arvonalentumisten palautuksista, arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelyihin liittyvistä varauksista sekä aiemmin julkistettuihin uudelleenjärjestelytoimiin liittyvistä muutoksista kirjattiin kertaluonteisina erinä yhteensä 59 milj. euron kulu (214 milj. euron voitto). Muilla kertaluonteisilla erillä oli yhteensä 21 (33) milj. euron negatiivinen nettovaikutus, joka johtui pääasiassa Ruotsin Falunissa sijaitsevan entisen kaivoksen veden puhdistukseen ja vedenpinnan sääntelyyn liittyvään varaukseen. IFRS-liikevoitto oli 759 (986) milj. euroa. Stora Enso on muuttanut osakkuus- ja yhteisyritystensä esittämistapaa ja kaikki vertailutiedot vuoden 2011 neljännestä neljänneksestä alkaen. Stora Enson osuus osakkuus- ja yhteisyritystensä nettotuloksesta esitetään nyt yhdellä rivillä Stora Enson liiketuloksessa. Konserni otti operatiivisen liikevoiton tärkeimmäksi ei-ifrs perusteiseksi tunnusluvukseen aiemmin seuratun liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia -tunnusluvun sijaan. Operatiivinen liikevoitto koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus veroista on eliminoitu verojen yhteissummasta. Vertailuvuoden tiedot on muutettu vastaavasti. Rahoituserät olivat 338 (101) milj. euroa. Nettokorkokustannukset nousivat 32 milj. euroa ja olivat 122 milj. euroa. Valuuttakurssitappiot olivat yhteensä 27 milj. euroa (voittoa 1 milj. euroa). Nettotappio muista

9 7 rahoituseristä oli 189 (12) milj. euroa. Tämä koostuu Newpagen velkajärjestelymenettelyn (Chapter 11) seurauksena kuluksi kirjatusta 128 milj. euron vuokrasopimuksen takausvarauksesta, 10 milj. euron arvonalennuksesta Arktos Groupin lainasaatavissa, payment-in-kind-velkakirjoista saadusta 8 milj. euron tuotosta, korkojohdannaissopimuksiin liittyvistä 10 milj. euron käyvän arvon muutosten tappioista, pitkäaikaisen vieraan pääoman käyvän arvon muutoksiin liittyvistä 2 milj. euron tappioista ja muista 47 milj. euron kuluista. Tulos ennen veroja ja kertaluonteisia eriä laski 66 milj. euroa ja oli 639 milj. euroa. Tulos ennen veroja kertaluonteisten erien jälkeen oli 421 (885) milj. euroa. Nettoverot olivat yhteensä 79 (116) milj. euroa, mikä vastaa 18,8 (13,1) %:n efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempia tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 9). Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta oli 2 (3) milj. euroa. Yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli näin ollen 340 (766) milj. euroa. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,63 (0,79) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli 0,43 (0,97) euroa. Osakekohtainen kassatulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,33 (1,46) euroa. Operatiiivisen sijoitetun pääoman tuotto oli 10,0 (9,7) %. Sijoitettu pääoma oli milj. euroa eli vuoden takaiseen verrattuna nettomääräisesti 41 milj. euroa enemmän. Sijoitettu pääoma nousi pääasiassa 200 milj. euron kasvulla osakkuus- ja yhteisyritysten arvonnousun, käyttöpääoman kasvun, verovelkojen laskun ja Inpacin oston takia. Osakkuus- ja yhteisyritysten arvonnousu oli 200 milj. euroa ja johtui pääosin Montes del Platan sellutehdashankkeeseen tehdystä oman pääomanehtoisesta sijoituksesta ja osakkuus- ja yhteisyritysten liikevoiton kasvusta. Käyttöpääoma kasvoi 90 milj. euroa varastojen arvon kasvun seurauksena. Verovelat laskivat 90 milj. euroa ja Inpacin osto oli 70 milj. euroa. Sijoitetun pääoman lasku johtui pääasiassa siitä, että PVO:n käypää arvoa alennettiin 240 milj. euroa ennakoitua alhaisempien tulevaisuuden sähkön hintojen takia ja siitä, että investoinnit olivat 140 milj. euroa alhaisemmat kuin poistot. Yllä oleva analyysi ei sisällä valuuttakurssien vaikutusta, mikä alensi sijoitettua pääomaa 40 milj. euroa pääasiassa heikentyneen Brasilian realin takia.

10 8 Avainluvut Liikevaihto, milj. euroa , ,9 Operatiivinen liiketulos 1), milj. euroa 866,7 797,3 Operatiivinen liiketulos, % liikevaihdosta 7,9 7,7 Liiketulos (IFRS) 4), milj. euroa 759,3 986,2 Liiketulos (IFRS) 4), % liikevaihdosta 6,9 9,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,6 13,5 Operatiivinen ROCE, % 10,0 9,7 Velkaantumisaste 0,47 0,39 Tulos/osake, euroa 0,43 0,97 Tulos/osake, ilman kertaluonteisia eriä 2), euroa 0,63 0,79 Osinko/varojenjako osaketta kohti 3), euroa 0,30 0,25 Osinko-/varojenjakosuhde ilman kertaluonteisia eriä 2), % 47,6 31,6 Osinkosuhde (IFRS), % 69,8 25,8 Efektiivinen osinkotuotto, (%) (R-osake) 6,5 3,3 Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman kertaluonteisia eriä 2) 7,3 9,7 Oma pääoma/osake, euroa 7,45 7,87 Markkina-arvo , milj. euroa Päätöskurssi , A/R-osake, euroa 5,03/4,63 7,90/7,69 Keskikurssi, A/R-osake, euroa 7,73/6,28 6,47/6,03 Osakkeiden määrä (tuhatta) Osakevaihto, A-osake (tuhatta) % A-osakkeiden määrästä 0,8 1,1 Osakevaihto, R-osake (tuhatta) % R-osakkeiden määrästä 202,1 195,0 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) ) Operatiivinen liikevoitto koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Käyvän arvon muutokset sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuus- ja yhteisyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen. 2) Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuuserien arvonalentumiset tai palautukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäiset kertaluonteiset erät eritellään, mikäli niiden tulosvaikutus on yli yhden sentin osaketta kohti. 3) Hallituksen ehdotus osingonjaosta. 4) Uudelleenluokiteltu. Lisätietoja liitteessä 1, kohdassa Tuloverot.

11 9 Rahoitus Liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana ja oli (992) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 625 (592) milj. euroa. Käyttöpääoma kasvoi 217 (207) milj. euroa. Käyttöpääoman kasvu selittyy varastojen arvon nousulla ja uudelleenjärjestely- ja ympäristövarausten maksuilla. Rahavirta Milj. euroa Liiketulos 759,3 986,2 Poistot ja muut ei-kassavaikutteiset erät 492,0 213,0 Käyttöpääoman muutos -217,0-207,1 Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 1 034,3 992,1 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin -409,6-400,4 Rahavirta investointien jälkeen 624,7 591,7 Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat milj. euroa eli 336 milj. euroa suuremmat kuin Tämä johtui pääasiassa osingonmaksusta (197 milj. euroa), NewPagen vuokrasopimuksen takaukseen liittyvästä varauksesta (128 milj. euroa) ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta, jota osittain kompensoi liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat. Rahavarat olivat milj. euroa (1 103 milj. euroa vuoden 2010 lopussa). Käyttämättömät luottolimiitit laskivat vuoden lopussa milj. eurosta 700 milj. euroon. Joulukuussa 2010 Stora Enso allekirjoitti uuden 700 milj. euron komittoidun valmiusluottosopimuksen 16 pankin syndikaatin kanssa. Sopimus tuli voimaan tammikuussa Sopimusta jatkettiin marraskuussa 2011, ja se erääntyy tammikuussa Luotto on tarkoitettu yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 750 milj. euroon saakka. Velkaantumisaste oli 0,47 (0,39). Valuuttojen nettovaikutus omaan pääomaan oli 72 milj. euroa negatiivinen muuntoerojen suojausten jälkeen, mikä johtui pääasiassa Brasilian realin heikkenemisestä. Rahavirran ja hyödykesuojausten sekä myytävissä olevien, muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen investointien käyvän arvon arvostus alensi omaa pääomaa 354 milj. euroa johtuen ensisijaisesti siitä, että PVOn arvostusta laskettiin 240 milj. euroa pääasiassa alhaisempien tulevaisuuden sähkön hintojen takia. Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat: Luottoluokituslaitos Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus Voimassa alkaen Standard & Poor s BB (vakaa) / B Moody s Ba2 (vakaa) / NP Fitch BB (vakaa) / B (Stora Enso ei ole Fitchin asiakas) Investoinnit Kokonaisinvestoinnit vuonna 2011, mukaan lukien aktivoidut korot ja sisäiset kustannukset, olivat 453 milj. euroa eli 53 milj. euroa enemmän kuin vuonna Oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin olivat yhteensä 129 milj. euroa eli 113 milj. euroa enemmän kuin vuonna Stora Enso ilmoitti vuoden 2011 aikana useista uusista kasvuinvestointihankkeista, jotka tukevat yhtiön strategiaa. Hieman yli 80 % investoinneista, mukaan lukien oman pääoman ehtoiset sijoitukset, kohdennettiin vuonna 2011 korkean tuoton strategisille kasvualueille.

12 10 Stora Enso ilmoitti tammikuussa 2011 että Montes del Plata, Stora Enson ja Araucon yhteisyritys, rakentaa huipputason sellutehtaan Punta Pereiraan Uruguayhin. Hanke tukee yhtiön strategista keskittymistä puuviljelmiin perustuvaan selluun. Tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia. Tehdasinvestoinnin yhteenlaskettu arvo on noin 1,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1,4 miljardia euroa), ja tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Projekti käsittää huipputason sellutehtaan, jossa on käytössä parhaat mahdolliset tekniikat, sekä syväsataman ja uusiutuvaa energiaa käyttävän voimalan. Vuoden 2011 aikana Stora Enson oman pääoman ehtoiset sijoitukset Montes del Plata -hankkeeseen olivat yhteensä 129 milj. euroa. Yhtiö käynnisti vuoden 2011 aikana myös kaksi merkittävää investointihanketta, jotka liittyvät toiseen strategiseen painoalueeseen: kuitupohjaisiin pakkauksiin. Tammikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti vahvistavansa johtavaa asemaansa aaltopahvipakkauksissa Keski- ja Itä-Euroopan kasvumarkkinoilla uudenaikaistamalla Ostrołękan tehtaan aaltopahvin raaka-ainekapasiteettia Puolassa. Investointihankkeen arvo on 285 milj. euroa, ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Uuden koneen käyttöönoton myötä Stora Enso aikoo sulkea Ostrołękan tehtaalla aaltopahvin raaka-ainekoneen PK 2:n. Huhtikuussa 2011 Stora Enso ilmoitti vastaavansa pakkausmarkkinoiden odotuksiin ja kasvavaan kysyntään investoimalla 90 milj. euroa Skoghallin tehtaaseen Ruotsissa. Stora Enso rakentaa Skoghallin tehtaalle uudet puuvarastot, joiden vuosittainen kapasiteetti on 1,9 milj. m 3. Sijoitus varmistaa tehtaan kilpailukyvyn ja turvaa puuraaka-aineen saatavuuden. Investointi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2012 viimeisen neljänneksen loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana Stora Enso investoi Ostrołękan uuteen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaan koneeseen ja Skoghallin puuvarastohankkeeseen yhteensä 81 milj. euroa. Lokakuussa 2010 Stora Enso ilmoitti sopimuksesta kiinalaisen pakkausyhtiö Inpac Internationalin enemmistöosuuden ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa 2011 ja vuoden 2011 aikana Stora Enso investoi 16 milj. euroa maankäyttöoikeuksiin, rakennuksiin ja Inpacin toimintojen lisäkehittämiseen. Vuoden 2011 aikana oli käynnissä myös kaksi merkittävää Puutuotteet-liiketoiminnan investointihanketta, joiden avulla parannetaan tärkeimpien tehtaiden kustannustehokkuutta, kehitetään lisäarvoa luovia tuotevalikoimia ja tuetaan etenkin Rakentamisen ratkaisut -liiketoiminnon strategiaa. Stora Enso investoi näihin hankkeisiin yhteensä 27 milj. euroa vuonna Hankkeet ovat 10 milj. euron investointi Imaveren pellettitehtaaseen Virossa ja 23 milj. euron investointi Ybbsin sahan ristiinliimattuja puuelementtejä (CLT) valmistavaan tuotantoyksiköön Itävallassa. Imaveren hanke saatiin päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä ja CLT-hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Heinäkuussa 2011 Stora Enso ilmoitti rakentavansa uuden yhdistetyn lämpö- ja sähkölaitoksen Zdírecin sahalle Tšekkiin. Tämä 21 milj. euron investointi tehostaa energian tuotantoa ja käyttöä tehtaalla parantamalla lämmön saatavuutta. Uusi lämpö- ja sähkölaitos hyödyntää polttoaineena tuotannon sivutuotteita ja tekee sahasta täysin omavaraisen höyryn ja sähkön suhteen. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Stora Enso jatkoi vuonna 2011 investointeja energiatehokkuushankkeisiin, jotka edistävät ympäristöystävällisyyttä ja pitkän aikavälin kustannustehokkuutta sen tuotantolaitoksissa. Ostrolekan tehtaan voimalaitos, viimeinen kolmesta suuresta voimalaitoshankkeesta, valmistui vuonna Stora Enso investoi energiatehokkuuteen liittyviin investointihankkeisiin yhteensä 32 milj. euroa vuonna Yhtiö jatkoi vuonna 2011 toimintojensa kehittämistä myös uusilla strategisilla investoinneilla, jotka kohdistuivat pääasiassa tärkeimpiin tuotantolaitoksiin. Edellä mainitut hankkeet pois lukien yhtiö investoi vastaavanlaisiin strategisiin investointikohteisiin yhteensä 92 milj. euroa vuonna Lisäksi konserni jatkoi investointeja puuviljelmiin globaalisti yhteensä 17 milj. eurolla. Toukokuussa 2011 Stora Enso ilmoitti rakentavansa mikrokuitusellun esikaupallisen tuotantolaitoksen

13 11 Imatralle. Hankkeen kokonaisarvo on noin 10 milj. euroa. Laitos aloitti tuotannon vuoden 2011 lopussa. Tutkimus ja kehitys Stora Enso käytti 80 (75) milj. euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna Tämä on 0,7 (0,7) % yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2011 Stora Enson innovaatiotoiminnassa painottui vahvasti yhtiön sisäinen uudistuminen, mukaan lukien ennakkoluulottomat ratkaisut jo olemassa olevassa liiketoiminnassa. Liiketoiminta-alueiden tutkimusja kehityskeskukset keskittyivät entistä enemmän pitkän aikavälin uudistamiseen, ja tuotantolaitosten tutkimus- ja kehityskeskusten toiminta painottui lyhyen ja keskipitkän aikavälin uudistus- ja tehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Biojalostamoihin liittyvä tuotekehitys oli vuonna 2011 niin menestyksekästä, että hallitus päätti perustaa erillisen biojalostamoyksikön. Biomateriaalien lisäarvoa luovan kaupallistamisen lisäksi yksikön toiminnan piiriin kuuluvat Stora Enson yrityshautomotoiminnot sekä uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä tukevat sijoitustoiminnot. Stora Enson uusyritystoiminnot on siis sulautettu biojalostamoyksikköön. Stora Enson tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt seuraaville alueille: biojalostus ja bioenergia, biopohjaiset päällysteet, mikromateriaalit, raaka-aineiden ja energian tehokas käyttö sekä puupohjainen rakentaminen. Immateriaaliomaisuuden hallinta oli keskeisessä asemassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Painoalueisiin kuului myös tutkimus- ja kehitystoimintaan ja etenkin sen tuloksiin liittyvä viestintä. Avainmittarien järjestelmällinen käyttö sekä yhtenäiset hankkeiden arviointijärjestelmät ovat olleet tärkeässä asemassa tutkimus- ja kehitystoiminnon sisäisessä kehittämisessä. Tutkimuksen ja kehityksen sekä niiden tulosten näkyvyyttä parannettiin myös vuonna 2011 monilla uusilla menettelytavoilla ja työkaluilla. Mikrokuitusellun kehittäminen johti investointipäätökseen esikaupallisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Imatralle. Laitoksen toiminta käynnistyi joulukuussa Esikaupallisen toiminnan odotetaan johtavan kapasiteettia kasvattaviin investointeihin vuonna Mekaaniseen massanvalmistamisen energiatehokkuushankkeet johtivat ensimmäisiin täysimittaiseen kaupallistamiseen liittyviin investointeihin vuonna Kaupallistaminen aloitettiin Maxaun tehtaalla Saksassa, jossa saatiin aikaan merkittäviä energiasäästöjä. Älykkäiden lääkepakkausten kehittäminen johti laajoihin kaupallistamiseen liittyviin tutkimuksiin vuoden 2011 aikana, kuten myös pikapainokoneellisten digitaalisten pakkausten kehitys. Henkilöstö Stora Enson henkilöstömäärä oli eli enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kasvu johtuu Inpac-pakkausyrityksen hankinnasta, mikä lisäsi henkilöstömäärää henkilöllä. Henkilöstöä oli vuonna 2011 keskimäärin eli 575 enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut olivat yhteensä (1 375) milj. euroa eli 12,7 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 999 (1 042) milj. euroa, eläkekulut 173 (187) milj. euroa ja muut pakolliset henkilöstökulut 222 (146) milj. euroa. Edelleen valtaosa henkilöstöstä (51 %) työskentelee Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Vuoden 2011 lopussa Kiina oli kuitenkin henkilöstömäärän perusteella konsernin kolmanneksi suurin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen Inpacin oston seurauksena. Henkilöstömäärä laskee etenkin Pohjoismaissa ja Saksassa mutta kasvaa joillakin maantieteellisillä alueilla konsernin keskittyessä vahvasti Latinalaisen Amerikan ja Aasian kasvumarkkinoille. Stora Enson henkilöstö on ikääntynyttä useimmissa toimintamaissa, etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa 35 %, Ruotsissa 40 % ja Saksassa 32 % henkilöstöstä oli yli 51-vuotiaita. Kiinassa vain 3 % ja Latinalaisessa Amerikassa 8 % henkilöstöstä oli yli 51-vuotiaita.

14 12 Henkilöstöstä on naisia 24 % eli hieman enemmän kuin vuonna 2010 johtuen pääasiassa Inpacin ostosta. Vakituisiin työsuhteisiin palkatuista uusista työntekijöistä 43 % oli naisia vuonna 2011 (25 % vuonna 2010). Muutos johtui pääasiassa Inpacin ostosta. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2011 oli 11,0 % (7,4 % ilman Inpacia vuonna 2011). Henkilöstöön liittyvää tietoa löytyy enemmän Stora Enson vuoden 2011 yritysvastuuraportista. Sairauksista ja tapaturmista johtuneet poissaolot olivat 3,7 % (3,8 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta. Riskit ja riskienhallinta Johtoryhmän, liiketoiminta-alueiden, tukitoimintojen, tuotantoyksiköiden ja hankkeiden vastuulla on hallita riskejä, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Onnistuakseen riskienhallinnassa Stora Enso on ottanut käyttöön yhteisen riskienhallintaprosessin, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja käsitellä riskejä ja tunnistaa mahdollisuuksia sekä siten parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Stora Enson konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee yleisen lähestymistavan riskien hallintotapaan ja riskienhallintaan. Prosessiin kuuluu tunnistettujen ja aineellisesti merkittävien riskien jatkuva seuranta sekä niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden perusteella organisaation jokaisella tasolla. Lisäksi riskit on huomioitava strategian ja liiketoiminnan suunnitteluprosesseissa. Stora Enso myös tunnistaa ja hallitsee mahdollisuuksia. Prosessissa käytetään järjestelmällisesti riskienarviointityökalua, jolla varmistetaan kaikkien riskien yhdenmukainen käsittely ja hallinta. Prosessi noudattaa pääasiassa ISO standardia, mutta siinä käytetään myös COSO (Committee of Sponsoring Organizations) -ohjeistusta. Riskien tunnistamisessa riskit ja epävarmuustekijät luokitellaan riskilähteiden (riskiajureiden) perusteella. Riskilähteet jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin. Eri riskilähteet jaotellaan seuraaviin pääluokkiin: markkinapaikkariskit, taloudelliset riskit, infrastruktuuririskit ja maineriskit. Riskit jaetaan jokaisessa pääluokassa vaikutuksen keston ja suuruuden perusteella strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin riskeihin. Riskilajit jaotellaan edelleen epävarmuustekijöihin, vaaroihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi tunnistetaan sidosryhmät, joihin riski vaikuttaa. Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten rajaamisessa käytetään, riskien toteutuessa ei voida taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa. Markkinapaikkariskit Liiketoimintaympäristön riskit

15 13 Jatkuva kilpailu sekä paperi-, kartonki- ja puutuotemarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Paperi-, kartonki- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Taloussuhdanteet, velkakriisi Euroopassa ja kulutustottumusten muutokset saattavat heikentää kannattavuutta. Kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät jatkuvaa kapasiteetin hallintaa, tuotannon rajoittamista ja rakenteellista kehittämistä. Esimerkiksi energian, kuidun ja muiden raaka-aineiden hankintaan sekä kuljetukseen ja työvoimaan liittyvien kustannusten nousu voi heikentää kannattavuutta. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta ovat tärkeitä. Lainsäädännön ja etenkin ympäristömääräysten muutokset saattavat vaikuttaa Stora Enson toimintoihin. Stora Enso seuraa ja tarkkailee ympäristölainsäädännön kehittämistä ja osallistuu siihen aktiivisesti minimoidakseen liiketoimintaansa kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen, kuten merenkulun polttoaineiden rikkipäästöjen säätely ja hiilidioksidipäästöjen säätely, voi vaikuttaa toimitusketjuun tai tuotantokustannuksiin. Liiketoiminnan kehitysriskit Liiketoiminnan kehitysriskit liittyvät pääasiassa Stora Enson strategiaan. Stora Enson tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan. Tavoite voidaan saavuttaa sekä orgaanisen kasvun että harkittujen yritysfuusioiden ja -ostojen avulla ydinliiketoiminnassa pääasiassa kasvumarkkinoilla sekä nykyiseen tuotantoon liittyvillä operatiivisilla parannuksilla. Stora Enso pyrkii vähentämään liiketoiminnan epävakaisuutta vähentämällä tuotevalikoimansa suhdanneherkkyyttä. Kehittyviin talouksiin tehdyt suuret yksittäiset investoinnit vaikuttavat laajasti paikalliseen väestöön. Näissä maissa Stora Enson toimintaan vaikuttavat paikalliseen kulttuuriin ja uskontoon liittyvät tekijät, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymykset sekä kyky kohdata paikallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Näihin tekijöihin liittyviä riskejä voidaan vähentää ennen jokaista mittavaa investointia toteutettavilla yksityiskohtaisilla kannattavuustutkimuksilla. Kasvaville markkinoille tehtyjen investointien arvoon voi vaikuttaa maiden poliittinen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen kehitys. Stora Ensoon kohdistuu myös uudelleenjärjestelyihin ja nykyisten toimintojen parantamiseen liittyviä riskejä. Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen riskejä hallitaan Stora Enson yrityskauppaohjeistuksen ja due diligence -menettelyn sekä päätöksenteon strukturoidun hallintomallin avulla. Ohjeistuksella varmistetaan, että Stora Enson strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät riskit otetaan huomioon. Liiketoiminnan kehitysriskeihin kuuluu myös luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian hankintaan ja saatavuuteen sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Toimittajariskit Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä näiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä ulkoistetut liiketoiminta- ja kunnossapitopalvelut. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, tällä saattaa olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun-

16 14 ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka sisältävät koko konsernin puun- ja kuidunhankintaa koskevat perusvaatimukset. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niiden avulla varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä lähteistä. Odottamattomat muutokset sertifiointijärjestelmissä ja kasvaneet asiakasvaatimukset voivat rajoittaa sertifioidun raaka-aineen saatavuutta. Metsäsertifiointijärjestelmillä ja sertifioidulla puun alkuperäketjulla hallitaan puun hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä. Stora Enson toimitusketjujen kestävät hallintaperiaatteet ja hallintajärjestelmät kattavat myös muut raaka-aineet, kuten sellun ja kemikaalit, sekä logistiikan. Markkinariskit Kysyntään, hintoihin, kilpailuun, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, raaka-aineisiin, energiaan ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti liiketoiminta-alueilla ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoimintaa. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan myös rahoitus- ja strategiaosastolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista. Kysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, joihin heijastuvat myös talouden yleinen kehitys ja varastotasot. Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttava kapasiteetin käyttöaste pienenee laskusuhdanteiden aikana. Hinnanmuutokset vaihtelevat tuotteen ja maantieteellisen alueen mukaan. Asiakasluottoriskeistä on yksityiskohtaisemmin tietoa liitteessä 25 Rahoitusriskien hallinta. Seuraavassa taulukossa ovat Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät: Kustannusten jakauma 2011 Kustannukset % kokonaiskustannuksista % liikevaihdosta Logistiikka ja komissiot 10 9 Tuotantokustannukset Kuitu Kemikaalit ja täyteaineet 11 9 Energia 9 8 Materiaalit 4 4 Henkilöstö Muut 8 7 Poistot 6 5 Yhteensä Yhteensä, milj. euroa

17 15 Herkkyysanalyysi Paperin ja kartongin hinnat ovat perinteisesti olleet syklisiä, ja ne heijastavat siten talouden yleistä kehitystä ja toimialan kapasiteetin muutoksia. Paperi-, pakkaus- ja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen vaikuttavat myös raaka-ainehintojen vaihtelut etenkin puun, sellun ja energian hinnat sekä valuuttakurssien muutokset. Konsernin tulokseen vaikuttavat hintojen ja volyymien muutokset, vaikkakin muutosten vaikutus liikevoittoon vaihtelee segmenteittäin. Oheinen taulukko näyttää hintojen ja volyymien 10 % muutoksen vaikutuksen eri segmenttien liikevoittoon vuoden 2011 lukujen perusteella. Liikevoitto: +/- 10 % muutoksen vaikutus, milj. euroa Segmentit Hinta Määrä Kuluttajapakkauskartonki Teollisuuspakkaukset Sanomalehti- ja kirjapaperi Aikakauslehtipaperi Hienopaperi Puutuotteet Hyödykkeiden ja energian hintariskit Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja hiilen, sekä turpeen toimittajista. Lisäksi puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita. Riskiä hallitaan myös pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Infrastruktuuririskit Henkilöstöriskit Pätevän työvoiman kehittäminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen Stora Enson maailmanlaajuisessa organisaatiossa ovat liiketoiminnan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä etenkin strategisten investointihankkeissa ja tutkimus- ja tuotekehitystyössä, tai silloin, kun yhtiö joutuu toteuttamaan uudelleenjärjestelyjä ja vähentämään henkilöstöä yksiköiden myyntien ja sulkemisten seurauksena. Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Toimet sisältävät johdon ja avainhenkilöiden arvioita, vuosittain suoritettavia seuraajasuunnitelmia ja eri kehitystoimia, kuten johtajuuden kehittämisohjelmia, taitojen kehittämistä, valmennusta ja mentorointia. Stora Enso on myös mukana eri työmarkkinakuvatoimenpiteissä ollakseen houkutteleva työnantaja myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutosriskit Stora Enso on sitoutunut ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Yhtiö hakee aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla se pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentämällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Puutuotteilla voidaan korvata hiili-intensiivisempiä tuotteita.

18 16 Työmarkkinaseisauksiin liittyvät riskit Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin, jotka voivat häiritä toimintoja ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Näin voi käydä etenkin silloin, kun yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyjä ja vähennetään henkilöstöä. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys. Toimitusketjuun liittyvät riskit Stora Ensolle on tärkeää, että se pystyy hallitsemaan toimittajiin ja alihankkijoihin liittyviä riskejä. Investointien ja tuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että toimittajat pystyvät vastaamaan asetettuihin laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin. Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat riskienhallinnan välineet: raaka-aineiden hintavaihtelujen seuranta, toimittajien taloudellisten riskien seuranta, yritysvastuun itsearviointi ja keskeisten toimittajien auditoinnit. Informaatioteknologiariskit Stora Enson liiketoimintaympäristössä tiedon on oltava helposti, turvallisesti ja luottamuksellisesti saatavilla liiketoimintaprosessien tueksi. Stora Enson tietohallintotoiminnon hallintajärjestelmän avulla voidaan tunnistaa IT-riskit ja säännösvaatimukset. Liiketoimintasovellusten, IT-infrastruktuurin ja IT-prosessien yhtenäistäminen sekä monipuoliset ja kattavat turvatoimet ovat informaationteknologiaan liittyvän riskienhallinnan avaintekijöitä. Nämä toimenpiteet lieventävät niin sisäiseen valvontaan ja taloudelliseen raportointiin kuin myös koko tuotantoympäristön toimintaan liittyviä riskejä. Omaisuusriskit ja liiketoiminnan keskeytysriskit Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Stora Enson riskienhallintatoiminto käsittelee näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallitaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla (Stora Enson riskienhallintasuunnitelma). Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä arviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Stora Ensolla on käytössään tietokoneistettuja virallisia ennalta ehkäisevän huollon ohjelmia ja varaosaseuranta, joiden avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, niiden käsittelemisen tai jakamisen välillä. Riskienhallintatoiminnon vastuulla on varmistaa, että konsernilla on riittävä vakuutussuoja. Toiminto myös tukee yksiköitä vahinkojen ehkäisytyössä ja riskien hallinnassa. Konsernin oma vakuutusyhtiö auttaa riskien kokonaiskustannusten optimoinnissa. Työterveys- ja työsuojeluriskit Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nollaraja tapaturmissa ja työhön liittyvissä sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on myös terve ja työkykyinen henkilöstö. Stora Enso mittaa työterveyttä ja työturvallisuutta sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tulosmittareiden että turvallisuushavaintoihin perustuvien ennakoivien mittareiden avulla. Työturvallisuudessa on lopullisena tavoitteena nolla tapaturmaa, mutta tapaturmien määrälle on asetettu vaativia välitavoitteita, joiden odotetaan toteutuvan vuoden 2013 loppuun mennessä. Työturvallisuuden hallinta tuotantolaitoksissa perustuu paikallisiin hallintajärjestelmiin ja riskinarvioinnin

19 17 prosesseihin, mutta turvallisuuskeskustelujen ja turvallisuushavaintojen osalta on otettu käyttöön myös koko konsernin kattavia toimia. Tehtaiden terveys- ja työturvallisuusriskit arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Konsernitasolla terveysriskien seurannasta ja arvioinnista vastaa työterveys- ja työturvallisuusyksikkö. Henkilöstön turvallisuusriskit Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson on oltava tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistettava henkilöstöä riittävästi niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen. Stora Enso seuraa jatkuvasti henkilöstön turvallisuuteen liittyviä riskejä. Tietoa on saatavilla intranetissä, ja sitä myös jaetaan suoraan esimerkiksi matkalle lähteville työntekijöille. Terveyteen tai turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa on apuna ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka toimii Stora Enson kriisinhallintatyöryhmän alaisuudessa. Kriisinhallintatyöryhmää johtaa henkilöstöjohtaja, joka on myös johtoryhmän jäsen. Luonnonkatastrofeihin liittyvät riskit Stora Enson on tiedostettava, että myrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja muut luonnonkatastrofit voivat vahingoittaa konsernin omaisuutta ja vaikuttaa sen toimintaan. Suurin osa konsernin tuotantolaitoksista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla tulvien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofien seurauksia voidaan lieventää laatimalla etukäteen hätäsuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa. Maineriskit Kilpailulainsäädäntöön liittyvät riskit Stora Enson ohjelmaa kilpailulainsäädännön noudattamiseksi päivitetään jatkuvasti. Ohjelmassa korostetaan, että Stora Enso kannattaa vapaata ja rehtiä kilpailua ja on sitoutunut noudattamaan kilpailulakeja. Tämä sitoumus on myös olennainen osa yhtiön toimintaohjeita ja liiketoiminnan periaatteita. Stora Enso osoittaa jatkuvasti sitoutumisensa kilpailulainsäädännön noudattamiseen konsernissa käytössä olevien politiikkojen ja koulutuksen kautta. Hallintoriskit Stora Enso on suuri kansainvälinen yritys, jossa on monenlaisia toiminnallisia ja juridisia rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernilla on selkeät hallinnointiohjeet. Stora Enson konsernihallinnointiohjeissa on määritelty eri hallintoelinten tehtävät ja vastuut. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien tärkeiden asioiden ja päätösten johdonmukainen käsittely. Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Periaatteet laadittiin konsernin viestintäkäytäntöjen perusteella. Viestintäkäytännöt ovat konsernia koskevien lakien ja asetusten mukaiset. Ympäristöriskit Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa konsernin voittomarginaaleihin ja tulokseen. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyiden avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperänpuhdistusprojektit ovat tarpeellisia. Maaperän puhdistukset liittyvät vanhoihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin. Tuoteturvallisuusriskit Elintarvikkeiden ja kuluttajien turvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, koska Stora Enson paperia ja kartonkia käytetään muun muassa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Niillä on myös muita terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä sovelluskohteita. Näitä tuotteita valmistavat tehtaat ovat laatineet tai ovat laatimassa sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät.

20 18 Sosiaaliset riskit Sosiaaliset riskit voivat olla vahingollisia erityisesti uusinvestointien kehittämisessä sekä suhteissa paikallisiin sidosryhmiin. Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi yritysvastuuta koskevan due diligence - menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Rahoitusriskit Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian, hintariski. Rahoitusriskejä käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 25 Rahoitusriskien hallinta. Ympäristöasiat Stora Enson ympäristökulut vuonna 2011 olivat yhteensä 200 (152) milj. euroa sisältäen poistot mutta ei korkoja. Ympäristökulut sisältävät verot, maksut, korvaukset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja kunnossapitokustannukset sekä kemikaalit ja tietyt materiaalit. Ympäristövaraukset olivat yhteensä 126 (119) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 23 Muut varaukset. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Vuonna 2011 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 22 (37) milj. euroa. Niillä parannettiin pääosin ilman ja veden laatua, tehostettiin raaka-aineiden käyttöä, parannettiin energiaomavaraisuutta sekä pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä. Vuonna 2011 vietiin päätökseen useita merkittäviä ympäristöinvestointeja. Stora Enson ympäristötyö keskittyy kahteen päätekijään: tehtaiden ympäristövaikutusten pienentämiseen, joka on Stora Enson ensisijainen tavoite ja jokapäiväisen työn perusta, sekä raaka-aineiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, jotta arvokkaita luonnonvaroja tai rahavaroja ei tuhlattaisi. Stora Enso on sitoutunut ympäristönsuojelun jatkuvaan kehittämiseen. Päästöille ilmaan, prosessiveden kulutukselle ja jätemäärille on määritetty tiukat tavoitteet. Tuotantoon suhteutetut ympäristötavoitteet koskevat Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita. Tavoitteiden etenemistä seurataan neljännesvuosittain, ja tuloksista raportoidaan läpinäkyvästi joka vuosi. Stora Ensolla on käytössä hallintajärjestelmät, joilla varmistetaan, että kaikki yksiköt noudattavat parhaita ympäristökäytäntöjä ja kehittävät työskentelytapojaan jatkuvasti. Stora Enson kaikkien sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmät on ISO sertifioitu. Vuodesta 2009 lähtien ympäristötyössä on keskitytty erityisesti vedenkäyttöön liittyviin seikkoihin. Vedenpuutteesta on tulossa maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää toimia erityisesti runsaasti vettä kuluttavilta teollisuudenaloilta. Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen vedenkäyttöön ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin kansainvälisiin vedenkulutusta koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa YK:n Global Compact CEO Water Mandate -julistus sekä kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) kehittämät työkalut vedenkulutuksen mittaukseen. Stora Enso on myös mukana kehittämässä kansainvälistä ISOstandardia vesimäärien laskentaan ja tekee yhteistyötä Water Footprint Network -järjestön kanssa, jonka kehittämää vesimäärien laskentamenetelmää on testattu Stora Enson Skoghallin tehtaalla Ruotsissa. Stora Enson tavoitteena on vähentää suhteutettua prosessiveden kulutusta 10 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2011 tavoite eteni vain vähän. Suhteutettu prosessiveden kulutus on

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010

TILINPÄÄTÖS 31.12.2010 Stora Enso Oyj TILINPÄÄTÖS 31.12.2010 Y-tunnus 1039050-8 Kotipaikka: Helsinki Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 21 Konsernin laaja tuloslaskelma

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2012 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com ON Sisällysluettelo Hallituksen

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00

Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00 Pörssitiedote 21.10.2011 kello 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 21.10.2011 klo 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2011 Takana vakaa vuosineljännes, rahavirta edelleen vahva Kolmannen

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00

Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00 Pörssitiedote 20.4.2011 klo 13.00 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.4.2011 klo 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 Vahva neljännes parannusta kaikissa liiketoiminnoissa Liiketulos

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015 Kemiran osavuosikatsaus Tammimaaliskuu 2015 Taloudelliset kohokohdat Tammi-maaliskuu 2015 Liikevaihto 553 milj. euroa (530), +4 % Paper-segmentin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Osavuosi- katsaus Tammi maaliskuu 2011

Osavuosi- katsaus Tammi maaliskuu 2011 Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2011 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on pakkaus-, paperi- ja puutuoteteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme

Lisätiedot

Metsä Group Vuositulos 2015

Metsä Group Vuositulos 2015 Metsä Group Vuositulos 2015 Kari Jordan Pääjohtaja 3.2.2016 Metsä Group Vuositulos 2015 Vahva tuloksentekovuosi Liikevaihto 5 016 milj. euroa (4 970 milj. euroa) Liiketulos* 537 milj. euroa (418 milj.

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Metsä Group Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja

Metsä Group Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja Tilinpäätös 2013 Kari Jordan Pääjohtaja 1 Vuosi 2013: liiketulos parani selvästi edellisvuodesta Konsernin koko vuoden liiketulos* oli 342 miljoonaa euroa (256 milj. euroa) Viimeisen neljänneksen liiketulos*

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014 Osavuosikatsaus 2Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 toisella neljänneksellä Kartongin toimitusmäärän kasvu jatkui. Taivekartongin myynnin kasvattaminen Pohjois-Amerikan markkinoilla eteni suunnitellusti

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012

Osavuosikatsaus. Tammikuu kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus Tammikuu kesäkuu 2012 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on paperi-, biomateriaali-, puutuote- ja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

osavuosikatsaus kolmas neljännes

osavuosikatsaus kolmas neljännes osavuosikatsaus kolmas neljännes tammi syyskuu 2010 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on maailmanlaajuinen paperi-, pakkaus- ja puutuotealalla toimiva yhtiö, jonka päätuotteet ovat sanomalehti- ja kirjapaperi,

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006

Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006 Ahlstrom-konsernin tilinpäätös 2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsinki 2.2.2007 1 Taloudellinen kehitys 2006 Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 %* Sijoitetun pääoman

Lisätiedot

Metsä Group Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja

Metsä Group Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja Osavuosikatsaus 1 9/2013 Kari Jordan Pääjohtaja 1 Kolmas neljännes odotusten mukainen liiketoiminnan määrätietoista kehittämistä jatkettiin Tammi syyskuun liiketulos* oli 256 miljoonaa euroa (185 milj.

Lisätiedot

Y-tunnus:1039050-8 Kotipaikka: Helsinki STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖS 31.12.2008

Y-tunnus:1039050-8 Kotipaikka: Helsinki STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖS 31.12.2008 Y-tunnus:1039050-8 Kotipaikka: Helsinki STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖS 31.12.2008 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 16 Konsernin laskelma kirjatuista

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Pörssitiedote 27.10.2010 klo 9.00

Pörssitiedote 27.10.2010 klo 9.00 Pörssitiedote 27.10.2010 klo 9.00 Kanavaranta 1 00160 Helsinki PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 27.10.2010 klo 9.00 www.storaenso.com Stora Enson osavuosikatsaus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

UPM TILINPÄÄTÖS 2009. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 2010

UPM TILINPÄÄTÖS 2009. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 2010 UPM TILINPÄÄTÖS 2 Jussi Pesonen Toimitusjohtaja 2. helmikuuta 21 Vuosi 2 lyhyesti Haastava vuosi kaikilla liiketoiminta-alueilla myynti laski 18 % Liiketoiminta-alueet keskittyivät kustannuskuriin ja säästötoimenpiteisiin

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja 24.7.2008 Q2 lyhyesti Liikevaihto vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 48,9 (57,5) milj. euroa Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 24,8 (28,7)

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun. Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen

Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun. Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen Stora Enso - muutos arvoa tuottavaan kasvuun Tehtaanjohtaja Oulu, Jari Kärkkäinen 19. maaliskuuta 2013 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun

Lisätiedot

osavuosikatsaus 1. neljännes

osavuosikatsaus 1. neljännes osavuosikatsaus 1. neljännes tammi maaliskuu 2010 Stora Enso lyhyesti Stora Enso on maailmanlaajuinen paperi-, pakkaus- ja puutuotealalla toimiva yhtiö, jonka päätuotteet ovat sanomalehti- ja kirjapaperi,

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Jan Lång Toimitusjohtaja Seppo Parvi Talousjohtaja 9.8.2012 Sisältö Huhti-kesäkuu 2012 Liiketoiminta-aluekatsaus Rahavirta ja velkakehitys Tuloslaskelma

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 VAAHTO GROUP -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS ajalta 1.9.2006-28.2.2007 Pulp & Paper Machinery Kovassa kilpailussa Pulp & Paper Machinery ryhmän katsauskauden myynti onnistui

Lisätiedot

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014 Stora Enso Oyj TASEKIRJA 1.1.- 31.12.2014 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com Sisällysluettelo Hallituksen

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2014. Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 29.4.2014 28.4.2014 1 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 214 Jan Lång Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 29.4.214 214 Ahlstrom Page Corporation 28.4.214 1 Sisältö Tammi-maaliskuu 214 Liiketoiminta-aluekatsaus Rahavirta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2014 Osavuosikatsaus 1Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 ensimmäisellä neljänneksellä Kannattavuus parani edelliseen neljännekseen verrattuna Taivekartongin toimitusmäärät kasvoivat Euroopassa sekä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 215 Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Sisältö Vuoden 214 tulos Muuttuva Pääoman käyttö Vastuullisuus Yhteenveto 2 3 VUODEN 214 TULOS Vahva tulosvire ja ennätyksellisen vahva tase 214

Lisätiedot

Pörssi- 22.4.2010 klo 9.00 tiedote

Pörssi- 22.4.2010 klo 9.00 tiedote Pörssi- 22.4.2010 klo 9.00 tiedote Kanavaranta 1 00160 Helsinki PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com Stora Enson osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2010 Merkittävä tulosparannus

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00

Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00 Pörssitiedote 24.4.2012 kello 13.00 Stora Enson osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2012 Tulos pysyi odotetusti kohtuullisena, likviditeetti parantui entisestään STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 24.4.2012

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Metsä Board Vuositulos 2014

Metsä Board Vuositulos 2014 Vuositulos 214 Olennaisinta vuonna 214 Kannattavuus parani edellisestä vuodesta Kassavirta oli vahva ja nettovelka laski selvästi 427 miljoonaan euroon Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat selvästi ja hintatasot

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.2016 Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 215 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 9.2.216 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja 1 (ex M-real) lyhyesti Liikevaihto noin 2,1 miljardia euroa, henkilöstömäärä noin 3 300 Johtava eurooppalainen ensikuitukartongin,

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot