kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto

Transkriptio

1 Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto

2 Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja, jotka saavat sote- ja maakuntauudistusten myötä johdettavakseen aivan uudenlaisia kuntia. Kuntien tehtävät uudistuvat ja kunnallisilta luottamushenkilöiltäkin edellytetään uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia oman kunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseen. Päätöksentekijöinä tulevien valtuutettujen ja muiden kuntavaalien myötä valittavien luottamushenkilöiden tulee huomioida päätöstensä vaikutukset erilaisten ihmisten arkeen. Suomi ja Suomen kunnat ikääntyy kovaa vauhtia. Kunnilla on tulevaisuudessakin vastuullaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän tehtävään kunnissa on valmistauduttava jo nyt. Eläkeliitto haluaa muistuttaa, että ikääntyneiden tarpeet huomioivat esteettömät kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointiin. 2 Valmistauduttaessa vuoden 2017 kuntavaaleihin, on tärkeätä haastaa ehdokkaat pohtimaan myös sitä, miten ikääntyvien kuntalaisten osallisuutta ja ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Eläkeliitto pitää tärkeänä, että kuntavaalikeskusteluissa ympäri maata käydään rakentavaa keskustelua yli sukupolvirajojen.

3 1. Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja niiden yhteys maakunnallisiin vanhusneuvostoihin varmistettava Lakisääteisten kunnallisten vanhusneuvostojen rooli määritellään sote- ja maakuntauudistuksen myötä uudelleen. Kunnallisille vanhusneuvostoille on turvattava jatkossakin riittävät resurssit ikääntyneiden kuntalaisten äänen vahvistamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat se linkki, jota kautta sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten ääni kanavoidaan maakunnalliselle tasolle. 2. Ikääntyneiden kuntalaisten tarpeet on huomioitava kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus itsensä kehittämiseen. Kulttuuri-, ja liikuntaharrastukset sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet lisäävät ikääntyvien toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Kunnallisia kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluita kehitettäessä on muistettava ikäihmisten tarpeet. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin ovat mitä parhainta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. 3. Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa on muistettava esteettömyys ja muu ikäystävällinen suunnittelu näin turvataan ikääntyneiden monimuotoiset asumisen tarpeet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan kaikille toimialoille. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Vuonna 2030 Suomessa on yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä voidaan vaikuttaa maakunnallisten sote-palveluiden lisäksi myös kaavoituksella ja esteettömällä asuntotuotannolla. 4. Kuntien toimitilat on saatava maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön ilman tiloja ei ole toimintaa Juhlapuheissa ja kyselytutkimuksissa Suomen kunnat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan arvo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiistatonta. Helpointa ja vaikuttavinta kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan tukemista olisi kuntien toimitilojen antaminen maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön. 3

4 Eläkeliiton paikallisen vaikuttamisen periaatteet 1. Kannustamme yhdistyksemme jäseniä käyttämään äänioikeuttaan kuntavaaleissa vain äänestämällä voi vaikuttaa. 2. Kannustamme jäseniämme asettumaan ehdolle, mutta emme yhdistyksenä sitoudu yksittäisten ehdokkaiden emmekä puolueiden tukijoiksi. Eläkeliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö. 3. Haluamme yhdistyksenä nostaa vaalikeskusteluissa esiin eläkeläisille ja ikääntyneille kuntalaisille tärkeitä kysymyksiä. 4. Paikalliseen vaikuttamiseen ja kuntavaaliteemoihin liittyvät kannanotot käsitellään yhdistyksemme hallituksessa ennen niiden julkistamista. 5. Yhdistyksen luottamushenkilön roolissa tuomme esiin yhdistyksemme kannanottoja. Emme ilmaise henkilökohtaisia mielipiteitämme yhdistyksemme nimissä. 4

5 Vaalitilaisuuden järjestäminen Vaikka Eläkeliitto on sitoutumaton, on vaalitilaisuuksien järjestäminen mahdollista. Hyvä vaalitilaisuus nostaa esiin ajankohtaisia, merkittäviä asioita ja tuo esille erilaisia näkemyksiä. Vaalitilaisuus pitää suunnitella hyvin. Montako ehdokasta tai muuta keskustelijaa kutsutaan? Mikä on sopiva paikka ja ajankohta? Äänentoistolaitteet ja muut tarvittavat AV-laitteet kannattaa huomioida. Tilaisuudessa pitää olla puheenjohtaja, joka johdattelee kulloiseenkin käsiteltävään asiaan. Hän jakaa puheenvuoroja ja pitää huolen, ettei keskustelu eksy sivuraiteille. Aiheiden käsittelyssä pitää muistaa paikallisuus. Keskustelu ei saa poiketa kunnasta laajempiin alueisiin (maakunta, valtio). Keskustelua voidaan käydä esimerkiksi lähipalveluista, omaishoitajista, kerhotiloista, sote-uudistuksesta, vanhusneuvostoista ja vapaaehtoistoiminnasta. Vaalitilaisuudesta kannattaa tiedottaa myös paikallis- ja aluelehdille sekä mahdollisesti kunnassa toimiville tv- ja radiokanaville. 5

6 Kuntavaalit Äänioikeus Kuntavaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen, ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää tai b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää, ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää tai c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa, ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään, ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö, jonka 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Ääntenlaskenta Kuntien keskusvaalilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä kello 15. Vaalipäivän äänten laskenta alkaa heti, kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet kello Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan. Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisellä äänestysalueella. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää

7 tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään. Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa sen ennen maanantaiaamua keskusvaalilautakunnalle. Vaalien tuloksen määräytyminen Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d Hondt in laskentamenetelmää: laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän (puolueen, vaaliliiton, yhteislistan ja yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen) saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluku siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi kunnan kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen, ja tästä listasta valitaan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja. 7

8 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta 2017 Äänioikeustiedot määräytyvät Äänioikeusrekisteri perustetaan viimeistään Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään ennen klo 16 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3. Ennakkoäänestys kotimaassa Ennakkoäänestys ulkomailla Äänestäjän avustaminen Mikäli äänestäjä tarvitsee apua merkinnän tekemisessä äänestyslippuun, voi hän käyttää äänestyspaikan virallista vaaliavustajaa tai itse valitsemaansa avustajaa. Äänestäjää avustavana henkilönä ei kuitenkaan voi olla se, joka on ehdokkaana kyseisissä vaaleissa. Myös vaalilautakunnan jäsenet ovat käytettävissä, mikäli tämä ei aiheuta viivytystä muuhun äänestystoimintaan äänestyspaikalla. Erityiset ennakkoäänestyspaikat Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnan hallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Kotiäänestys Äänestäjä, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakkoon kotonaan siten, että hänen luokseen saapuu vaalitoimitsija ottamaan äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle siitä, että hän haluaa äänestää kotonaan. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään tiistaina kello 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Ilmoitus voidaan tehdä joko kotiäänestyslomakkeella tai puhelimitse. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero löytyy äänestäjälle postitse saapuvasta ilmoituskortista. Kuvat: Eläkeliitto Lähde: