RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Maanantai Paikka: Varsinais-Suomen sovittelutoimisto, Puistokatu 2 ja pääpoliisiaseman auditorio, Eerikinkatu Osallistujat: Neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet, neuvottelukunnan jaostojen jäsenet, Ahvenanmaan sovittelutoimiston, Turun kaupungin sosiaalitoimen, Varsinais-Suomen sovittelutoimiston, poliisin ja syyttäjänviraston edustajat. Tilaisuuksiin osallistui myös aluehallintoviraston sovittelua hoitavia virkamiehiä. Läsnä olleet neuvottelukunnan os. Lintulahdenkuja jäsenet ja varajäsenet: Mauri Marttunen, pj. Tytti Solantaus ( ) Aarne Kinnunen, varapj. Anne Hartoneva ( ) Kari Haavisto Heidi Manns-Haatanen ( ) Tapio Lehtonen ( ) Mia Tuominen ( ) Saija Sambou Kaisa Saario ( ) Jaana Helander Antti Savela ( ) Ilse Julkunen ( ) Bettina von der Pahlen ( ) Sakari Suominen ( ) Marja-Leena Kärkkäinen Pia Mäenpää ( ) Leena Metsäpelto ( ) Johanna Karlström ( ) Sami Uotinen ( ) Tuija Öberg ( ) Janne Väinölä ( ) Olli Salin Terttu Mehtonen ( ) Kurt Hellstrand ( ) Pia Rosengård-Andersson ( ) Heli Yliriesto Esa Savolainen Helena Pohjanvirta ( ) Reetta Ikonen ( ) Tauno Kurikka ( ) Aune Flinck Petra Kjällman ( ) Matti Marttunen Kalevi Juntunen. siht. Pia Slögs, siht. Muut osallistujat Merja Niinimäki Jatta Haltsonen Merja Hoppari Eero Pulli Riku Laurila Daniela Sundell Postiosoite: PL 33, Valtioneuvosto Puhelin: (09) Sähköposti: etunumi.sukunimi@stm.fi Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, Helsinki Telekopio: (09) kirjaamo.stm@stm.fi (Kirjaamo)

2 1. Kokouksen avaus Neuvottelukunnan puheenjohtaja Mauri Marttunen avasi kokouksen ja toivotti kokouksen edustajat ja Varsinais-Suomen maakuntatapaamiseen liittyvät vieraat tervetulleeksi. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin, mutta Petra Kjällmanin toivomuksesta kohdassa 7 mainittu asia siirretään seuraavaan kokoukseen. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Jäsenmuutokset Asiantuntijäsen Juhani Iivarin tilalle neuvottelukuntaan valittiin kehittämispäällikkö Aune Flinck THL:sta. Kaisa Kurikan tilalle STM pyytää edustajan samalta taholta, jota Kaisa Kurikka edusti. Kansainvälisen jaoston jäsenen Juhani Iivarin tilalle valittiin Aune Flinck THL:stä ja sovittelutoimiston johtaja Leena Sopanen Pohjois-Karjalan sovittelutoimistosta. 5. THL:n rooli sovittelussa Aune Flinck esitteli THL:n roolia rikos- ja riita-asioiden sovittelussa ja totesi sen perustuvan STM:n ja THL:n välisiin tulossopimuksiin. THL:n sovittelutehtäviin on sovittu kuuluvan mm. sovittelun hyvät käytännöt -hankkeen toteuttaminen, tilastointi ja tutkimus sekä koordinointi ja seuranta. Hyvät käytännöt -hanke rakentuu tällä hetkellä viidestä teemasta, joihin liittyy tutkimus- ja kokemustieto. Teemat ovat: viranomaisyhteistyö, monikulttuurisuus, dialogisuus, lapset ja vajavaltaiset ja lähisuhdeväkivalta sovittelussa. Tavoitteena on, että sovitteluun luodaan yhtenevät, ennustettavat käytännöt, sisällöt ja menetelmät. Hyvien käytäntöjen kuvaukset julkaistaan hyväkäytäntö-verkkosivustolla ja rikossovittelun omilla www-sivuilla. (Hankkeen päättyessä hyvät käytännöt viedään omiksi sivustoiksi sovittelun omille nettisivuille.) Hyvien käytäntöjen lisäksi tulisi luoda laatukäsikirja ja sovittelun eettiset ohjeet. Sovittelutoimistojen edustajien tapaamisissa on tullut esiin tarve kehittää hyvät käytännöt malli mm. myös sovittelijoiden kohtelussa. Sovittelijoiden rekrytointikriteerit tulisi myös olla yhteneviä. Pitkäjänteinen koulutussuunnittelu tulisi tehdä yhteistyössä AVIen kanssa. Sovittelun tilastokoonti kaipaa joiltakin osin kehittämistä ja uudistamista. THL:n edustaja toimii tarvittaessa asiantuntijana eri työryhmissä ja sillä voisi olla näkyvä rooli sovittelusta tiedottamisessa. Sovittelun kansainvälinen yhteistyö ja sosiaali- ja terveysministeriön muut mahdolliset toimeksiannot liittyvät THL:n sovittelutehtäviin.

3 Kari Haavisto totesi, että ministeriöstä katsottuna sovittelun kehittämishaasteena on huolehtia, että sovittelu olisi samanlaista ympäri valtakuntaa. Vapaaehtoisten sovittelukoulutuksessa tulisi luopua massakoulutuksista eli n. 10 h:n koulutusryhmät olisivat sopivia. STM on käynyt THL:n kanssa keskustelua siitä, että sovittelu pysyy THL:n yhtenä tehtävänä. Marja-Leena Kärkkäinen halusi selvittää, mitkä ovat STM:n, THL:n ja aluehallintovirastojen roolit sovittelussa. Nämä vastuut pitäisi selvittää pikaisesti päällekkäisyyksien ja sekaannusten välttämiseksi. Sirkka-Liisa Mäkelä korosti, että eri toimijoiden: STM:n, AVIen ja THL:n roolit pitäisi todella selvittää myös kentän hämmennyksen vähentämiseksi. Valtakunnassa on jo yhtenevät koulutusohjelmat. Niitä tietenkin tulee selkeyttää. AVIissa ollaan myönteisiä yhteistyön selkeyttämiseen THL:n kanssa. Olli Salin piti tärkeänä huomioida sovittelussa tulkkauskysymykset ja niiden kustannukset. Samoin hän korosti sovittelun valtakunnallisen tietokannan kehittämisen tärkeyttä. Kari Haavisto totesi, että STM on delegoinut operatiivisia toimintojaan THL:lle, mutta mm. lakimuutosesitykset kuuluvat edelleen STM:lle. AVit ja THL käyvät yhteiset neuvottelut sovittelun tehtävistä STM:n johdolla vuoden 2011 alussa. 6. Norjan sovittelutoimintaan tehdyn tutustumismatkan palaute Aarne Kinnunen esitteli elokuussa 2010 toteutettua tutustumismatkaa Norjan. Osallistujia mukana oli yhteensä 11 henkilöä. Matkalla tutustuttiin sovittelun keskushallintoon ja Oslon sovittelutoimintaan. Ohjelmassa oli myös ns. dialoginen seminaari sovittelussa toimivien ja viranomaisten kesken. Seminaarissa käsiteltiin sovittelun laatukysymyksiä, hallintomallia ja lähisuhdeväkivaltasovittelua. Norjan toiminnasta saatiin hyvä kuva. Nykyiseen hallintomalliin siirryttiin Norjassa v Norjan mallin selkeys korostui. Sovittelulla on oikeusministeriön alainen toimisto, joka hoitaa yhteydet paikallisiin toimistoihin, joita on 35. Sovittelun valtakunnalliset kustannukset ovat 7.5 milj. euroa. Määrärahat jaetaan toimistoille edellisen vuoden toteuman mukaisesti. Työntekijät ovat oikeusministeriön virkamiehiä. Sovittelujuttuja on vuodessa n eli vähemmän kuin meillä. Juttuja tulee enemmän asianosaisilta kuin meillä. Syyttäjän näkemyksen mukaan sovitteluun lähetetään lieviä juttuja ja sovittelu johtaa yleensä automaattisesti syyttämättä jättämiseen. Valtakunnallisessa keskushallinnossa työskentelee 12 henkilöä, joista yksi on päätoiminen tiedottaja. Sovittelulla on laatukäsikirja, erilaisia toimikuntia, ja sovittelijoiden koulutus oli samanlaista koko massa. Norjassa on yhteensä n.

4 600 sovittelijaa. Sovittelijoilta edellytetään, että sovittelija sovittelee vähintään yhden sovittelun kuukaudessa. Sovittelija saa laskuttaa tuntipalkan tekemästään työstä. Palkka on kuitenkin pieni. Lähisuhdeväkivaltarikoksia ei juurikaan Norjassa sovitella. Lähisuhdeväkivaltaan sovellettiin läheisneuvonpitomenetelmää. Norjassa on www-sivuilla mm. asiakaspalautelomake. (Liite: matkaraportti) Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa huomio kiinnittyi Norjan sovittelun selkeyteen ja määrältään ja kustannuksiltaan samantasoiseksi kuin Suomessa. Huomioitiin myös, että Norjassa vain lieviä juttuja ohjattiin sovitteluun. Keskustelussa todettiin, että Norjassa on jo saattanut toteutua Suomessa ennen sovittelun lakisääteistämistä esiintynyt huoli oikeusministeriön alaisuudessa tapahtuvan sovittelun ohjautumisesta rikosoikeusjärjestelmän roskakoriin. Myös Suomen sovittelumalliin toivottiin keskustelussa lisää jämäkkyyttä. Neuvottelukunnan roolia sovittelussa toivottiin vahvistettavan siten, että pitäisikö neuvottelukunnan olla vahvemmin vaikuttamassa sovittelun näkyvyyteen ja asemaan Suomessa. 7. Rikosuhripäivystys ja sovittelu Petra Kjällmanin toivomuksesta tämä asia siirtyy seuraavaan kokoukseen. 8. Muut asiat: Aarne Kinnunen kertoi sovittelulain muutosesitysten käsittelytilanteesta ja totesi, että lakiesitys on lakivaliokunnassa kuulemisvaiheessa. Lakimuutos saataneen voimaan vuoden 2011 alussa. Siihen sisältyy takautumissäännös vuoden 2010 ja 2011 määrärahojen osalta. Kysymys on nykyisen sovittelumäärärahan 6,3 milj. euron jakamisesta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Kari Haavisto totesi, että STM valmistaa ohjeistuksen sovittelun lakimuutoksista. Matti Marttunen viittasi lakiesitykseen 78/2010, jonka mukaan lievä pahoinpitely lähisuhdeväkivallassa ja työpaikkaväkivallassa tulevat virallisen syytteen alaiseksi. Lakiesityksessä ei ole mainintaa sovittelusta. Olli Salin ilmoitti, että video sovittelusta löytyy netistä osoitteesta: www. monivisio.fi Aarne Kinnunen ilmoitti, että European Forum for Restorative Justice on laittanut liikkeelle vetoomuksen restoratiivisen oikeuden kehittämiseksi Euroopassa. Linkki vetoomukseen on:

5 Matti Marttunen esitteli tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on pyrkiä seuraamaan sitä, millaisiin ratkaisuihin sovittelussa olleista jutuissa päädytään oikeusprosessissa. Tutkija on Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Tavoitteina on, että tutkimus valmistuu ensi vuonna. Tutkimuksessa aineiston keruu on alkamassa. 9. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo THL:ssä, Lintulahdenkuja 4 Helsinki. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kalevi Juntunen neuvottelukunnan sihteeri