KOKOUSMUISTIO: RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO 1(6) Luonnos KOKOUSMUISTIO: RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kokoushuone Maa-artisokka, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Osallistujat Jäsenet; Varajäsenet; Marttunen, Mauri, pj. (x) Solantaus, Tytti ( ) Kinnunen, Aarne, varapj. (x) Hartoneva, Anne ( ) Haavisto, Kari (x) Manns-Haatanen, Anne ( ) Lehtonen, Tapio ( ) Tuominen, Mia ( ) Sambou, Saija (x) Saario, Kaisa ( ) Helander, Jaana (x) Savela, Antti ( ) Julkunen, Ilse ( ) von der Pahlen, Bettina ( ) Suominen, Sakari ( ) Kärkkäinen, Marja-Leena ( ) Mäenpää, Pia ( ) Metsäpelto, Leena (x) Karlström, Johanna ( ) Uotinen, Sami ( ) Öberg, Tuija (x) Väinölä, Janne ( ) Salin, Olli (x) Mehtonen, Terttu ( ) Hellstrand, Kurt ( ) Rosengård-Andersson, Pia ( ) Yliriesto, Heli (x) Savolainen, Esa (x) Pohjanvirta, Helena ( ) Ikonen, Reetta (x) Kurikka, Tauno ( ) Flinck, Aune, asiant. (x) Kjällman, Petra, asiant. (x) Marttunen, Matti, asiant. (x) Juntunen, Kalevi, siht. (x) Slögs, Pia, siht. (x) Reen, Tommi (x) 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Tommi Reen, joka osallistuu kokoukseen poliisin edustajana, ilmoitti että Tapio Lehtonen on siirtynyt eläkkeelle ja Mia Tuominen on siirtynyt muihin tehtäviin. Poliisi tulee esittämään STM:lle nimettäväksi uuden jäsenen ja varajäsenen. 2 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavin muutoksin; kohta 8. siirretään käsiteltäväksi kohdassa 5., koska Kalevi Juntunen joutuu poistumaan kokouksesta aikaisemmin. Kohta 5. muuttuu kohdaksi 6. jne. Kohdassa 9. asiaa sovittelun asiakastietojärjestelmästä. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(6) 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistion kohdassa 8. on maininta että osoitteesta löytyy video monikulttuurisuussovittelusta. Korjataan; video sovittelusta. Muilta osin muistio hyväksyttiin. 4. Neuvottelukunnan Varsinais-Suomen maakuntamatkan palaute Totesimme, että maakuntakäynnit ovat tärkeitä ja hyviä, tällä tavalla neuvottelukunnan jäsenet pääsevät tutustumaan paikalliseen sovittelutoimistoon sekä sen yhteistyöviranomaisiin. Osallistuminen voisi olla myös laajempaa, pyritään informoimaan kaikkia neuvottelukunnan jäseniä aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan kevään maakuntakäynnille Länsi- Lapin sovittelutoimistoon Kemiin. Totesimme myös, että jos on poissa yhdestä kokouksesta, jää helposti tiedonsaanti liian myöhään, koska muistio tulee viiveellä. Sovimme kevään maakuntakäynnin ajankohdaksi tiistai , paikkana Länsi-Lapin sovittelutoimisto Kemissä. Varsinais-Suomen maakuntamatkan muistossa on maininta siitä, että Valtakunnansyyttäjän virastosta olisi annettu ohjausta sen suuntaisesti, että lähisuhdeväkivaltaa ei saisi ohjata sovitteluun. Leena Metsäpelto ilmoitti, ettei tämä pidä paikkaansa. Esitetty mielipide on yksittäisen syyttäjän, eikä sitä voida ymmärtää yleisenä linjauksena. Kyseessä saattaa olla väärinkäsitys sen suhteen, että vksv on eräässä lähisuhdeväkivaltaa sisältäneessä jutussa kumonnut syyttäjän tekemän syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella että tapausta ei voitu katsoa vähäiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lähisuhdeväkivaltaa voisi sovitella. Tapaaminen neuvottelukunnan, vksv:n ja poliisin välillä voisi olla perusteltua. Jotkut poliisit ja syyttäjät ovat myös kokeneet ongelmalliseksi sen, että sovitteluun käytetty aika pidentää heidän käsittelyaikojaan. Leena Metsäpelto ilmoitti, että viive, joka johtuu sovittelusta, ei ole huono asia, eikä sen pitäisi vaikuttaa tulosten seurannassa. Petra Kjällman toi esille sen, että uhrin näkökulmasta on tärkeätä saada tarpeeksi aikaa miettiä mm. kantaansa sovitteluun. Totesimme, että LaVM SovL osalta, sisältää samansuuntaisen kannanoton. Tarkka harkinta ei kuitenkaan tarkoita täydellistä kieltoa. Keskustelimme siitä, että näissä tapauksissa sovittelun tulisi selvemmin olla rinnakkainen oikeusprosessiin nähden. Asian suhteen on tärkeätä järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia, jonka oletetaan tuottavan parempaa tulosta kuin esim. ohjeistukset. Myös sovittelutoimijoiden ja tutkijoiden tuottamat artikkelit tai muut kirjoitukset valtakunnansyyttäjäviraston tiedotuslehteen on hyvä tapa vaikuttaa. Esimerkkinä mainittiin Saija Samboun ja Erika Uotilan kirjoitus tutkimuksestaan sekä Aune Flinckin tulossa oleva artikkeli. 5. Sovittelun koulutusohjelmat ja sovittelun kehittämisteemat vuodelle 2011 Kalevi Juntunen esitteli aluehallintovirastojen koulutussuunnitelman vuodelle Ensi vuonna koulutuksesta vastaa Lapin aluehallintovirasto, vastuuhenkilönä ylitarkastaja Sari Husa. Käytössä olevan rotaatioperiaatteen mukaisesti, koulutuksiin saadaan paikallisia painotuksia. Koulutusohjelma sisältää sovitteluohjaajien ohjausmenetelmäkoulutuksen, johtajille ja heidän varahenkilöille tarkoitetun johtamismenetelmäkoulutuksen, juridiikkapäivät, ruotsinkieliset päivät sekä neuvottelupäivät (liite ohessa). Sovitteluohjaajille

3 3(6) suunnatusta ohjausmenetelmäkoulutuksesta vastaa, rotaatioperiaatteesta poiketen, ISAVI. Koulutus on kolmen moduulin periodityyppinen koulutus. Sovittelun vastuuhenkilöt ovat vastuussa monentyyppisistä asioista, henkilöstöja taloushallinnosta, koulutuksista, osaamisen varmistamisesta sekä toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä. Johtamiskoulutuksessa tärkeitä alueita ovat henkilöstöstä ja vapaaehtoisista huolehtiminen mm. työnohjausten varmistaminen. Sovittelulain uudistus edellyttää tarkempaa ohjeistusta toimistoille, jota STM tulee antamaan kevään juridiikkapäivien yhteydessä. Juridiikkapäivillä perehdytetään sovittelutoimistojen työntekijöitä asiantuntijoiden sekä lakimiesten avulla sovittelutoiminnassa tarvittaviin aiheisiin, kuten työlainsäädäntöön, hallinto- ja julkisuuslakiin. Totesimme, että ruotsinkieliset sovittelupäivät on järjestetty nyt kaksi kertaa. Monet ruotsinkieliset työntekijät ovat kaksikielisiä ja pärjäävät hyvin myös suomenkielisissä koulutuksissa. Ruotsinkieliset päivät ovat kuitenkin tärkeitä, toisaalta siksi että ruotsinkieliset työntekijät voivat käsitellä omalle kieliryhmälleen tärkeitä kysymyksiä, sekä toisaalta siksi että niihin on kutsuttu myös yhteistyöviranomaisia sekä vapaaehtoisia sovittelijoita. Neuvottelupäivillä, jotka on järjestetty aina vuoden lopussa, on käsitelty lähinnä toimistojen esittämiä kysymyksiä ja ajankohtaisia aiheita sekä toiveita seuraavalle vuodelle. Aune Flinck kertoi ensi vuoden kehittämispäivistä. THL suunnittelee yhdessä aluehallintovirastojen kanssa, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Avien osallistuminen kehittämistyöhön on myös tärkeätä koska ne vastaavat sovittelupalvelun järjestämisestä ja valvonnasta. Avit osallistuvat eri työryhmiin ja työpajoihin. Ensi vuonna THL järjestää kaksi kahden päivän kehittämispäivää. Sisältönä tulee olemaan sovittelutoiminnan yhtenäistämiseen ja kehittämiseen liittyviä aiheita. Tällä hetkellä työstetään hyviä käytäntöjä viidestä eri aiheesta; monikulttuuriset sovittelut, viranomaisyhteistyö, dialogisuus sovittelussa, lapset ja vajaavaltaiset sovittelussa sekä lähisuhdeväkivallan sovittelu. Lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutusta jatketaan siten, että työryhmä työstää valtakunnallisen koulutusohjelman, jota toteutetaan paikallisesti tai alueellisesti. Koulutusohjelmaan sisällytetään myös asiantuntijapankki sekä materiaalitietoa. Ohjelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen koulutusohjelma toimitetaan tiedoksi sovittelutoimistoille. Keskustelimme siitä, voitaisiinko neuvottelupäivät yhdistää kehittämispäiviin. Totesimme, että erilaisia koulutuspäiviä on paljon ja yhdistämällä saataisiin sekä taloudellisia että ajankäytöllisiä säästöjä. 6. Kansainvälisen jaoston kuulumiset ja asiat Pia Slögs kertoi Bilbaon kesäkuisen seminaarin aiheista. Kts. matkaraportti liitteenä.

4 4(6) Aune Flinck toi esille Bilbaossa kuulemansa luennon jossa kerrottiin vallitsevista, joissain määrin stereotyppisistä näkemyksistä uhrista. Uhrinäkökulmaa tarvitaan, mutta uhreja ei saisi laittaa samaan muottiin, vaan tulee selvittää mitä uhri itse haluaa. Jotkut uhrit toivovat oikeudenkäyntiä, kun toiset taas haluavat keskustella. Toiset uhrit ovat uhriutuneita ja toiset haluavat itse olla aktiivisia vaikuttajia omassa asiassaan. Aarne Kinnunen kertoi Howard Zehrin luennosta, jossa uhrinäkökulma myös tuli vahvasti esille. Zehr on RJ ajattelija ja yliopistoprofessori, joka on tehnyt paljon työtä uhrien parissa. Bilbaossa oli noussut keskustelua siitä, korostuuko uhrin asema ehkä liikaakin esityksessä. Myös uusia teemoja, kuten conferecing menetelmä tuotiin esille. Edelleen Bilbaossa esiteltiin eri projekteja, kuten Unkarissa tapahtuvaa vankilasovittelua, jossa sovitellaan nimenomaan vankilassa tapahtuneita rikoksia vankien välillä tai vankien tekemiä rikoksia vartioita kohtaan. Tulokset olivat olleet hyviä. Eurooppa foorumilla on sihteeristö Leuvenin yliopistolla Belgiassa. Foorumi osallistuu erilaisiin projekteihin ja pyrkii edistämään restoratiivisen oikeuden laajamittaisempaa käyttöä yhteiskunnassa. Rahoituksen saaminen on haasteellista. Sihteeristö on toiminut Euroopan komission projektirahoituksella, mutta vuodelle 2011 rahoitus ei ole varmistunut. Norja on ollut merkittävä rahoittaja, Suomi ja Belgia ovat myös rahoittaneet toimintaa. Ensi vuonna käynnistyy 2 vuotinen tutkimushanke uhrin asemasta, tutkimukseen osallistuu Suomi, Itävalta, Belgia ja Hollanti. Helsingissä järjestetään kesäkuussa 2012 aiheesta seminaari, joka samalla on foorumin seminaari. Koska Suomi on ainoa pohjoismaa joka osallistuu eurooppalaiseen tutkimukseen, kv jaosto pyrkii järjestämään aiheeseen liittyvän pohjoismaisen seminaarin Helsingissä syyslokakuussa Rahoitusta on anottu pohjoismaiselta ministerineuvostolta, päätöstä ei ole vielä saatu. Mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, sillä Suomi toimii puheenjohtajamaana. Ajatuksena on tuoda eurooppalaista tietoa suomalaiseen sovitteluun ja suomalaista näkemystä ulkomaille. Pohjoismainen seminaari pyritään järjestämään niin, että mahdollisimman moni voisi osallistua. Rahoituksen järjestyessä, seminaariin järjestetään tulkkaus sekä suomenkieliset työryhmät. Pyritään luomaan keskustelua uhrijärjestöjen ja sovittelun kenttäväen välille. Riku pyydetään mukaan suunnittelutyöhön. Edellä mainitut seminaarit ovat kv jaoston tärkeimmät sekä työllistävimmät hankkeet. Kv jaosto pyrkii myös päivittämään nettisivuilla olevaa kirjallisuusluetteloa tammikuun kokouksessaan. Kv jaos on edelleen suunnitellut kirjoittavansa artikkelin julkaistavaksi eurooppalaisissa julkaisuissa. Leena Sopanen osallistuu yhteistyöhankkeeseen jonka tarkoituksena on lisätä Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan yhteistyötä sovittelussa. Rahoituspäätöstä ei vielä hankkeen suhteen ole. CEDAWin (Convention of the Elimination of All Forms of Discrimination Against Women) lausunnossa ( ) on ilmaistu huoli siitä, että Suomessa sovitellaan naisiin kohdistuneissa väkivaltarikoksissa ja että naiset ovat vaarassa uudelleen uhriutua sovittelumenettelyssä. Lausunnossa on pyydetty Suomea huolehtimaan siitä, että sovittelumenettely toteutetaan siten, että naiset eivät uhriutuisi uudelleen. Tähän on syytä kiinnittää huomiota sovittelutyössä. Myös syyttämättäjättämiskäytäntöihin on pyydetty kiinnittämään huomiota. On jäänyt hieman epäselväksi miksi sovittelun

5 5(6) 7. Rikosuhripäivystys ja rikosten sovittelu asiantuntijoita ei ole aikaisemmin kuultu Suomen antamien naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä koskevien lausuntojen yhteydessä, sillä sovittelusta tehty tutkimus ei sinänsä tue näin negatiivista kuvaa. Nytkis on antanut oman varjoraporttinsa jossa esitetään toivomuksena että lsvv sovittelu kielletään kokonaan. Aune Flinck pyrkii osaltaan pitämään esillä lsvv sovittelun ja sovittelijoiden koulutuksen kehittämistyötä. Pyritään siihen että THL voisi osallistua UM:n ja STM:n kanssa ensi vuonna annettavan CEDAWin seurantaraporttia koskevan lausunnon laatimiseen. Petra Kjällman esitteli Rikun toimintaperiaatteet vuodelta 2005, hän totesi että ne ovat edelleen sovittelun osalta ajan tasalla. Rikun näkemyksen mukaan sovittelumahdollisuus on hyvä, edellyttäen että uhrin asema huomioidaan. Rikussa on oltu huolestuneita lähinnä siksi, että muutamassa yksittäistapauksessa sovittelu ei ole toiminut. Pääsääntöisesti on kuitenkin koettu että sovittelussa kuullaan ja ymmärretään Rikun näkökulmia. Rikun näkökulmasta ongelmallinen on sovittelun näkökulma uhrin ja tekijän tasavertaisesta asemasta. Sovittelulain voimaantulon jälkeen on huomattu että koulutuksiin ja laadullisiin kysymyksiin on panostettu. Riku toivoo että sovittelusta kerrottaisiin Rikun toiminnasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta uhri voi saada tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti, mitä aikaisemmassa vaiheessa tukihenkilö pääsee mukaan uhria auttamaan, sitä helpompaa ja laadukkaampaa apu on. Ei nähdä ristiriitaa siinä, että uhri on sekä Rikun että sovittelun asiakas. Petra esitti että Rikussa ollaan tyytyväisiä neuvottelukunnan jäsenyyteen, mutta paikallista yhteistyötä toivotaan enemmän. Myös tiedottamista toistemme toiminnoista voitaisiin kehittää, esim. sovittelun nettisivuilla voisi olla tietoa Rikusta ja päinvastoin. Vastavuoroista konsultaatiota ja koulutuksiin osallistumista voisi myös lisätä. Rikun näkemys on, että sovittelun tehtävänä on uhrin hyvittäminen. Uhrille täytyy varata tarvittava aika miettiä suostumustaan sovitteluun. Sovittelun kentässä on myös toivottu enemmän yhteistyötä. Rikun sähköinen esite on jaettu sovittelutoimistoille. Kaikilla alueilla ei ole Rikun palveluja saatavilla, näillä alueilla sovittelun tulee kuitenkin ohjata uhrit sopivaan muuhun palveluun. Keskustelimme näkemyseroista sen suhteen voiko epäillyn sovittelussa ilmaisemaa tunnustusta käyttää todisteena rikosprosessissa. Rikun mielestä näin tulisi voida toimia, kun taas sovittelussa painotetaan toiminnan luottamuksellisuutta. Keskustelimme myös vapaaehtoisista. Riku ja sovittelu toimivat molemmat vapaaehtoisten avulla, miten vapaaehtoisia riittää? Rikussa on tehty periaatepäätös, jonka mukaan vapaaehtoinen ei voi pääsääntöisesti toimia sekä tukihenkilönä että sovittelijana. Vaarana on roolien sekaantuminen, joka voi olla myös ammattilaisille vaikea asia. Sovittelusta on tuotu sitä viestiä että lähisuhdeväkivaltatapauksissa puhutaan vain naisiin kohdistuvasta väkivallasta, kun myös miehet ovat uhreja. 8. Alustava keskustelu sovitteluun liittyväksi toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2011 Neuvottelukunnalla on ollut tapana laatia suppea toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa on esitetty painopistealueita sekä jäsennetty toimintaa.

6 6(6) Työjaosto esityksen mukaisesti päätettiin, että seuraavassa kokouksessa päätetään toimintasuunnitelmasta. Ajatuksia toimintasuunnitelman sisällöksi esitettiin seuraavasti; neuvottelukunta voisi antaa valtakunnallisia suosituksia yhdenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Neuvottelukunnan tulisi ottaa kantaa määrärahakysymyksiin ja seurata tilannetta uuden sovittelulain tultua voimaan. Tulevaisuuden visiona voidaan pitää valtakunnallista tietojärjestelmää joka olisi yhteensopiva oikeuslaitoksen tietojärjestelmän kanssa. Edelleen tulee kiinnittää huomiota yhdenmukaisiin käytäntöihin, poliisin, syyttäjän ja sovittelun yhteistyössä, varsinkin sovittelujuttujen ohjautuvuuden suhteen. Työjaosto valmistelee asiaa edelleen seuraavaan kokoukseen. 9. Muut asiat Olli Salin kertoi sovittelun tietokantaohjelmasta. Ohjelma on alun perin kehitetty Helsingin kaupungin sisäisiin tarpeisiin, kehitystyötä on tehty 10 vuoden ajan. Helsingin kaupunki on aikeissa lähettää STM:lle kirjeen, jossa pyytää että STM ottaa vastatakseen ohjelman edelleen kehittämisen. Keskustelussa myös miten mahdollinen keskitetty ohjelmiston kehittäminen rahoitettaisiin. Totesimme, että valtakunnallista 6,3 milj määrärahaa ei voi käyttää tällaiseen hankkeeseen. Seuraava kokous päätettiin pitää klo , paikka ilmoitetaan myöhemmin. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Pia Slögs