THL, NCC talo, kokoushuone Ursa Minor, Mannerheimintie 103, Helsinki

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA, luonnos 1(5) RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Perjantai klo Paikka THL, NCC talo, kokoushuone Ursa Minor, Mannerheimintie 103, Helsinki Osallistujat Jäsenet; Varajäsenet; Marttunen, Mauri, pj. ( ) Kinnunen, Aarne, varapj. (x) Paavola, Meri (x) Manns-Haatanen, Heidi ( ) Kankainen, Heidi ( ) Simanainen, Antti ( ) Sambou, Saija (x) Andersson, Gun ( ) Muuri, Anu (x) Kivipelto, Minna ( ) Kirmanen, Leena ( ) Mattila, Keijo ( ) Mäenpää, Pia (x) Metsäpelto, Leena ( ) Kjällman, Petra (x) Koivukangas, Jaana ( ) Panttila, Raija (x) Mehtonen, Terttu ( ) Pohjanvirta, Helena (x) Ikonen, Reetta ( ) Savolainen, Esa (x) Toivainen, Sanna ( ) Niemi, Hannu (x) Mäkipää, Leena ( ) Uotinen, Sami ( ) Häkkinen, Hannele ( ) Savela, Antti ( ) Helander, Jaana (x) Lusa, Jarmo (x) Herranen, Taru ( ) Reen, Tommi, asiantuntija (x) Calin, Ari-Pekka ( ) Flinck, Aune, asiantuntija (x) Haavisto, Kari, asiantuntija (x) Roimaa, Elisa, asiantuntija ( ) Juntunen, Kalevi, siht. (x) Slögs, Pia, siht. (x) Kutsuttuina: Kari Paaso, Jukka Mäki, Arja Konttila ja Timo Jyrijärvi ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Varapuheenjohtaja Aarne Kinnunen avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi, sillä lisäyksellä, että Tommi Reen esittelee POHAn uuden sovitteluohjeen kohtana Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 4. STM:n toiveet neuvottelukunnalle, johtaja Kari Paaso Kari Paaso kertoi, että sovittelutoiminta koetaan yleisesti hyvänä ja tärkeänä. Hallitusohjelmassa todetaan, että sovittelun käyttöä edistetään Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) 5. POHAn uusi sovitteluohje konfliktinratkaisumenetelmänä ja nopeuttamaan oikeudenkäyntejä, erityisesti huoltoriidoissa. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että lähisuhdeväkivallan sovittelua rajoitetaan. Sovittelutoiminnan talous on turvattu koska toiminnalla on omalla momentilla oleva rahoitus. Ministeriöstä on yritetty saada määrärahan nosto 7 milj. euroon. Nykyisessä taloustilanteessa korotusta 6,3 milj. eurosta ei kuitenkaan ole tulossa ensi vuodeksi. Seuraavaan kehykseen, vuosille , on esitetty 7 milj. euroa sovittelutoimintaan. Ministeriössä tehdään säästösyistä karsintoja mm. neuvottelukuntiin. Ministeriössä ei ole aikeita lakkauttaa rikosasioiden sovittelun neuvottelukuntaa. Kari Paaso kertoi myös, että Sote-uudistus vie ministeriössä suuren osan virkamiesten ajasta. Tästä syystä saadaan uusi määräaikainen, kahden vuoden mittainen, virka. Tulevan virkamiehen pääasiallinen tehtävä tulee olemaan sovittelulain uudistaminen. Virka on ollut valtion sisäisessä haussa, joka päättyy tänään. Virka tulee näinä päivinä julkiseen hakuun, ja työn on määrä alkaa vuoden 2014 alussa. Sovittelulain uudistamisen yhteydessä on määrä tarkastella mm. lähisuhdeväkivallan sovittelua sekä THL:n roolia. Ajatus on, että THL:n roolia valtakunnallisen ohjauksen ja strategiatyön osalta vahvistetaan ja selkeytetään. Suunnitellun aikataulun mukaan, lainmuutos tulisi esitettäväksi eduskunnalle loka- marraskuun aikana Keskustelimme sovittelutoiminnan resurssien riittävyydestä pidemmällä aikavälillä ja siitä, miten pystyisimme laskemaan sovittelun tuottamia säästöjä esim. oikeusprosessissa. Totesimme, että säästöjä kertyy ainakin oikeusministeriölle. Kari Paaso totesi, että tässä vaiheessa ei voi sanoa mitään tarkempaa siitä, miten lakimuutosehdotusta valmistellaan, perustetaanko asiaa varten työryhmä vai järjestetäänkö kuulemisia. Tässä vaiheessa ei myöskään ole tarkempaa tietoa siitä, mitä tehtäviä mahdollisesti siirtyy THL:lle. Asiaan palataan ja siitä tiedotetaan kun uusi työntekijä aloittaa tehtävässään ministeriössä. Tommi Reen esitteli poliisihallituksen uuden, allekirjoituksia vaille julkaisuvalmiin, sovitteluohjeen. Ohje on ollut suppealla kommenttikierroksella, eikä siihen ole tehty suurempia muutoksia. Uudessa ohjeessa on huomioitu mm. valtakunnansyyttäjän kommentit. Ohje on esitelty POHAn normiryhmässä ja se on käännetty ruotsiksi. Muutoksia esitutkintapöytäkirjamerkintöihin on tulossa. Esitutkintapöytäkirjalomakkeisiin tulee kolme sovitteluun liittyvää rastikohtaa: sovittelun yleisistä edellytyksistä on kerrottu kuulusteltavalle, lupa esitutkintaaineiston lähettämiselle ja kielto esitutkinta-aineiston lähettämiselle. Poliisihallituksessa asiaa käsittelee lomakkeita käsittelevä työryhmä, joka tuo päivitykset lomakkeisiin muiden päivitysten yhteydessä.

3 3(5) Keskustelimme siitä, että olisi tarvetta määritellä tarkemmin mitä ohjeessa mainittu toistuva lähisuhdeväkivalta tarkoittaa. Toistuvuuden käsitteestä olisi hyvä keskustella laajemminkin. 6. Vakavien rikosten sovittelu, KRITS toiminnanjohtaja Jukka Mäki ja projektipäällikkö Arja Konttila Jukka Mäki esitteli KRITSin toimintaa. Hän kertoi että säätiö on perustettu 2001 jatkamaan kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintaa. Toiminnan tavoitteina on uusintarikollisuuden ehkäisy, jälkihuoltojärjestelmän ja palvelutoiminnan kehittäminen, sekä erilaisten kehittämishankkeiden eteenpäin vieminen. Arja Konttila esitteli KRITSin projektia jossa kehitetään vakavien rikosten sovittelua vankilassa. Projekti on alkanut vanki- ja tekijälähtöisesti, mutta uhri otetaan sovittelussa huomioon. Projekti on vielä alkuvaiheissa, eikä kaikkia toimintatapoja ole selvitetty. Aloite sovitteluun voisi tulla myös uhrilta, tällä hetkellä aloite tulee vankilassa olevalta tekijältä. Ennen kontaktia uhriin, vangin kanssa käydään keskusteluja hänen motiivistaan osallistua sovitteluun ja tarkistetaan edellytykset. Myös uhrin kanssa on määrä käydä alustavia keskusteluja siitä, mitä uhri haluaa. Projektissa käytetään termiä jälkisovittelu, koska sovittelu tapahtuu vasta vankilassa. Jälkisovittelu ei ole terapiaa, vaan asian käsittelyä. Tavoitteena ei ole sopimus, vaan psykososiaalinen traumanpurkuprosessi. Tällä hetkellä projektissa on mukana kaksi pilottivankilaa, halukkaita muistakin vankiloista voi osallistua jälkisovitteluun. Pilottivankiloissa järjestetään sovitteluvalmennusryhmiä. Ryhmässä on 6-8 väkivaltarikoksesta tuomittua vankia ja tarkoituksena on lisätä uhriempatiaa ja ymmärrystä, sijaisuhrien ja kouluttajien avulla. Hankkeen tarkoituksena on myös avata restoratiivista oikeutta vankilayhteisössä. Tavoitteena on vaikuttaminen vankien asenteisiin ja vastuunottoon omista tekemisistään, sekä uusintarikollisuuden vähentäminen. Uhrin kohtaaminen on yksi tärkeä keino. Arja Konttila kertoi, että projektista on annettu tietoa lakisääteisen sovittelupalvelun toimistoihin ja aluehallintovirastoille. Yhteistyöhön liittyvät asiat ovat vielä paljolti keskustelematta ja sopimatta. Yhteistyön mahdollisuuksia löytyy kuitenkin mm. koulutuksen, sovittelijoiden ja tilojen suhteen. Uhrityön näkökulmana Petra Kjällman kehotti varovaisuuteen liittyen raiskausten sovitteluun, edelleen hän painotti sitä, että uhreja ei saa käyttää tekijöiden hoitamiseen. Uhrityöstä toivovat, että sovittelu olisi uhrilähtöistä. Tämän voisi toteutua esim. siten, että tuomion annon yhteydessä uhrille annetaan informaatiota KRITSin projektista ja uhri voi näin halutessaan ilmoittaa sovitteluhalukkuudestaan. 7. Sovittelun ja vakuutusyhtiöiden yhteistyö Pohjola Vakuutus Oy:n korvaustoiminnan lakimies Timo Jyrinjärvi kertoi, että hän on 20 vuoden aikana ollut mukana sovittelukuvioissa. Koska

4 4(5) vakuutusyhtiöt eivät osallistu sovittelutapaamisiin, puuttuu häneltä tämä kokemus. Yleiseen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan kuuluu, että vahingontekijä joutuu korvamaan aiheuttamansa vahingot. Vakuutuksenottajilla on lojaliteettivelvoite siten, että heidän tulee edesauttaa vahingonaiheuttajan vastuuseen saattamista. Monissa vakuutuksissa vaaditaan, että vahingonkärsijä tekee asiassa rikosilmoituksen. On tärkeää, että vahingonkärsijä ymmärtää tämän velvoitteensa vakuutusyhtiön suuntaan. Vahingonkärsijän pitää myös ymmärtää se, että vahinko on suurempi kuin omavastuuosuus. Vahingonkärsijällä ei ole oikeuttaa luopua korvausvaatimuksista vakuutusyhtiön puolesta. 8. Turvallisuus sovittelussa Timo Jyrinjärvi kertoi edelleen, että vakuutusyhtiöiden puolelta koetaan ongelmallisiksi sovittelusopimuksissa esiintyvät lauseet kuten esim. vahingonkärsineellä ei ole asiassa muita korvausvaatimuksia. Vakuutusyhtiöiden puolelta toivotaan, että jos mahdollista myös heidän vaatimuksistaan sovittaisiin sovittelussa. Vakuutusyhtiöt eivät osallistu itse sovitteluun, mutta heillä on käytössään mallisopimus jota voidaan sovittelussa käyttää. Korvausvelvollinen voi sopimalla välttyä siviilikanteesta aiheutuvista kuluista. Mikäli sovittelussa sovitaan myös vakuutusyhtiöiden saatavista, voivat he luopua rikosilmoituksen tekemisen vaatimuksesta. Mikäli korvausvelvollinen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pyrkii sopimaan asiansa, on vakuutusyhtiöillä mahdollisuudet sovitella vaatimiaan korvauksia. Mikäli asiat etenevät käräjäoikeuteen ja ulosottoon saakka, pitävät he yleensä kiinni saatavistaan täysimääräisinä. Korvausvelvollisille aiheutuu tästä yleensä maksuhäiriömerkintöjä ja este vakuutusten saamiselle. Pahin tilanne on se, että korvausvelvollinen ei lainkaan saa tietoa vakuutusyhtiön vaatimuksista ja asia tulee ikävänä yllätyksenä myöhemmin. Keskustelimme siitä, että regressioikeuden perustana oleva huolimattomuus voi vaihdella vakuutustyypeittäin. Joissakin tilanteissa vaatimuksena on huolimattomuus, ja toisissa tilanteissa vaatimuksena on törkeä huolimattomuus. Keskusteluun nousi myös vakuutusyhtiöiden vaatimusten vaikutus syyteharkintaan, sekä se, että asianomistajan luopuminen rangaistuvaatimuksista saattaa estää vakuutuskorvauksen maksamisen. Työjaosto valmistelee asian jatkokäsittelyä. Pia Slögs esitteli koosteen sovittelutoimistojen, sovittelutilanteisiin liittyvistä turvallisuusohjeista. Toimenpide-ehdotuksena hän esitti, että neuvottelukunta tekee sisällöllisen linjauksen sovittelutoiminnan ohjeistamiseen. Aluehallintovirastot huolehtisivat alueellaan tai yhdessä valtakunnallisesti siitä, että kaikilla sovittelutoimistoilla on käytössään riittävän kattavat kirjalliset turvallisuusohjeet sovittelussa. Turvallisuusnäkökulman sisällyttäminen sovittelijoiden koulutusohjelmiin tulisi myös käsitellä tässä yhteydessä.

5 5(5) Neuvottelukunta esittää ehdotuksen mukaisesti, että asian laajempi käsittely kuuluu aluehallintovirastoille. Käsittelyssä tulee vielä huomioida riskiarvioinnit sekä työntekijöiden, että vapaaehtoisten osalta. Aluehallintovirastoissa on työsuojelun asiantuntemusta, jonka kanssa asiaa on hyvä valmistella. 9. Sovittelun kriisiviestintä 10. Vuoden 2014 kokousajat ja teemat 11. Muut asiat 12. Kokouksen päättäminen Aune Flinck kertoi, että kriisiviestintää on pohdittu viestintä- ja vaikuttamistyöryhmässä. Omalle kriisiviestintäsuunnitelmalle olisi tarvetta. Hyvä suunnitelma takaa sen, että jos sovittelutoiminnassa tapahtuu jotakin yllättävää ja ikävää, vältymme huonon viestinnän aiheuttamalta kriisiltä. Normaalitilanteissa toimivat hyvät käytännöt johtavat siihen, että toiminta selviytyy myös kriisissä. Erityinen tilanne vaatii selkeitä ohjeita ja nopeutta. Tarvitaan oikeaa ja luotettavaa tietoa, ennakoitavalla tavalla. Aune Flinck esitti, että hyväksyisimme viestintäsuunnitelman roolijaot, jonka pohjalta toimisi myös kriisiviestintäsuunnitelma. Viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä voisi valmistella kriisiviestintäsuunnitelman, jonka se toisi neuvottelukunnalle hyväksyttäväksi. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulisi huomioida viestinnän eri kohderyhmät, kuten media, viranomaiset, työntekijät jne. Neuvottelukunta päätti, että viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä valmistelee kriisiviestintäsuunnitelman loppuvuodesta 2014, kun STM:n sovittelulain uudistusehdotus on tiedossa. Päätimme, että neuvottelukunnan kokoukset järjestetään helmi-, touko-, syysja marraskuussa. Työjaosto esittää muutamia vaihtoehtoisia kokouspäiviä. Maakuntamatka järjestetään syyskuussa, tiedustellaan mahdollisuutta vierailla Joensuun sovittelutoimistossa. Kokousten pääasialliset teemat ovat: helmikuussa sovittelun tunnettavuuden parantaminen, toukokuussa sovittelutoiminnan vastuuorganisaatioiden roolien selkeyttäminen, syyskuussa kansainväliset asiat ja marraskuussa viranomaisyhteistyö. Petra Kjällman jää eläkkeelle ja tämä on viimeinen kokous johon hän osallistuu. Petraa kiitettiin hänen aktiivisesta osallistumisesta sovittelun kehittämistyöhön. Totesimme, että uhrityön mukanaolo on ollut tärkeää. Petra on toiminut tärkeänä linkkinä uhrityön ja sovittelun välillä, antaen sovittelulle tietoa uhrien kokemuksista ja tarpeista sekä tehnyt sovittelutoimintaa tutuksi uhrityölle. Puheenjohtaja päätti kokouksen 12.40