RAKENNUSTIETOJEN VIRTAUS JULKISESSA HALLINNOSSA - NYKYTILA

Transkriptio

1 RAKENNUSTIETOJEN VIRTAUS JULKISESSA HALLINNOSSA - NYKYTILA JULKINEN Versio Laatija Tarkastanut Hyväksynyt 1.0 Anne Honkaranta, Kari Parkkinen MML/Tarja Myllymäen lisäykset ja poistot, editorina Riitta Autere MML/Tarja Myllymäen lisäyset ja poistot, editorina Riitta Autere Hankkeen ohjausryhmä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA XX.XX.2019 Project Jakelu VM Tietovirtakartoitus Projektin extranet projektin aikana, VM jakelee/julkistaa kun raportti on hyväksytty

2 SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS VM Tietovirtakartoitus-Projektin tavoitteet Case-tarkastelun Toimeksianto Tietovirtakartoitus-projektin Aikataulu ja eteneminen Osallistujat Projektin ohjausmalli Haastattelut RAKENNUSTIEDON VIRTAUS JULKISHALLINNOSSA NÄKÖKULMIA JA HAVAINTOJA Kuntaliitto Helsingin kaupunki maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriön näkökulmia ja havaintoja Väestörekisterikeskus (VRK) Maistraatti Tilastokeskus Maanmittauslaitos Vero muut toimijat EHDOTUS TIEDON VIRTAUKSEN KUVAUSMALLIKSI RAKENNUSTIEDON VIRTAUS VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ, ESIMERKKEJÄ NYKYTILASTA Tiedonvirtaus rakennustiedon syntyessä ( rakennuslupavaihe ) tiedonvirtaus rakennustiedon ylläpidossa tiedonvirtaus: rakennetun kohteen elinkaari VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄN (VTJ) RAKENNUS- JA HUONEISTOTIETOJEN TIETOVIRRAT Rakennustiedon kuvaamisessa käytetyt sanastot ja käsitteistöt SIVU 2 / 39

3 5 TUNNISTETTUJA HAASTEITA perusongelmia tietoa puuttuu tai se on riittämätöntä tieto ei päivity tiedon laatu on huono manuaalista ja toisteista työtä JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tarkastelun täydentäminen Työn jatkaminen tavoitetila-tarkastelulla Kartoittajien havaintoja SANASTO LÄHDE- JA LIITEAINEISTO lähteitä liitteet SIVU 3 / 39

4 TIIVISTELMÄ Tässä dokumentissa ja sen liitteissä kuvataan VM Tietovirtakartoitus -hankkeessa tehdyn Rakennustietojen virtaus julkisessa hallinnossa nykytilatarkastelua. Julkishallinnon organisaatioiden välisen rakennustiedon vaihdon (virtauksen) lisäksi tarkastellaan tietovirtauksen mallia mitä viranomaisten välisessä tiedonvirtauksessa tiedosta ja virtaamisesta tulisi kuvata, jotta kuvaus antaa realistisen kuvan tiedonhallinnan kehittämistarkastelua varten. Tietovirtauksen mallia ei ole rajoitettu esim. kaavioihin ja niissä käytettävään notaatioon, vaan malli voi olla yhdistelmä kaavioita ja tekstiä ja myös kokoelma edellä mainittuja. Viranomaisten välinen tiedonvirtaus rakennusten ja rakennelmien osalta perustuu luonnollisesti lakeihin, asetuksiin ja muihin normeihin. Normeista tässä selvityksessä esille tulivat useimmin (esim. haastatteluissa ja liiteaineistoissa): Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2014), Asetus väestötietojärjestelmästä, Laki Verohallinnosta (503/2010), VTVPL (Väestötietojärjestelmän tietojen luovuttaminen ja henkilötietojen suoja), Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista, Kiinteistöverolaki, erit 13-15, Laki Maanmittauslaitoksesta (900/2013), Tiivistelmänä tiedon virtauksesta nykytilassa voi kertoa, että viranomaistietoa rakennus- tai rakennelmatietoa synnytetään pääosin kunnissa. Osa tästä tiedosta virtaa pääosin kuukausittaisina siirtoina (joiltain osin Maistraatin avustuksella) Väestörekisterikeskuksen (VRK) Väestötietojärjestelmään (VTJ). Väestötietojärjestelmästä tietoa poimitaan ja toimitetaan pääosin Verolle sekä Tilastokeskukseen. Tiedon virtaus VTJ:stä on pääosin viikoittaista tai kuukausittaista, ei päivittäistä toisille viranomaisille. MML ja kunnat ilmoittavat kiinteistötunnuksen muutokset VRK:lle, SIVU 4 / 39

5 kun kiinteistöllä on rakennuksia. Vero täydentää tietoja toimintaansa varten eri lähteistä. Vero toimittaa verovuosittaisen tiedon kiinteistöverotuksesta niille kunnille, jotka ovat ko. tiedot tilanneet. Tällöin kunnat voivat tarkastaa ovatko asukkaat tai verovelvolliset ilmoittaneet muuttuneita tietoja Verolle, mutta ei kunnille. Tällöin kunnat voivat vuorostaan päivittää muuttuneet tiedot VTJ:ään. Tyypillisesti kunnat (joilla on sopimus VRK:n rajapinnan käytöstä) päivittävät muutostietoja VTJ:ään noin kuukausittain. Edellä kuvatun viranomaisten välisen tiedonvirtauksen lisäksi esimerkiksi VRK ja Tilastokeskus jakavat rakennustietoja (suuria volyymeja) muun muassa kansalaisille, rakennusliikkeille, pankeille, isännöitsijöille ja muille tahoille sähköisten verkkopalveluiden välityksellä. Tilastokeskuksen kautta saadaan tilastotietoja, ei tietoja yksittäisistä rakennuksista. Tietopolitiikassa ja sen ohjaamisessa tulee kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että rakennustiedon virtaus on normeilla ohjattua, ja suurelta osin myös sen päivittäminen. Tarkastelussa havaittiin, että rakennustietojen osalta kullekin viranomaiselle erikseen laaditut velvoitteet estävät tiedon optimaalisen virtaamisen ja samalla koko toimintoketjun digitalisoinnin tehokkaasti. Digitalisaatio jää pisteittäisiksi ratkaisuiksi. Moni viranomaistaho on itse päivittänyt rakennustietoja ja laajentanut niitä omaa toimintaansa varten. Tyypillisesti päivitetty tieto ei päivity (normi ei ohjaa päivittämään) toisille viranomaisille, tai jos päivittyy, on päivityssykli hidas. Kukin viranomainen käyttää omien rekisteriensä osalta omia käsitteistöjään ja tietoyksiköitään, joten tietoja siirrettäessä niitä poimitaan ja muunnetaan siirtoa varten, tai tietoa syötetään käsin toisen järjestelmän käyttöliittymään automaattisen siirron sijaan. Rakennustiedolla ei ole nk. masteria, jossa tieto olisi ajantasaista. Edellisistä syistä riippuen esimerkiksi Verolla ja VRK:lla saattaa olla rekisterissään eri määrä rakennuksia ja eri määrä niiden ominaisuustietoja. Myös käyttötarkoitustieto ja sen koodaamistapa saattaa vaihdella eri viranomaisten kesken samaa rakennusta koskien. Tiedon virtauksessa on tyypillisesti keskitytty kuvaamaan rakennuslupaa varten annettuja tietoja, joista kuitenkin vain pieni osa välittyy eteenpäin. Kuvauksia rakennuksen elinkaaren aikaisista tietovirroista viranomaisten välillä ei juurikaan ole tehty. Rakennuksen elinkaaren aikana tietoja liikkuu arviolta vähintään kymmeniä kertoja enemmän jokaista rakennusta kohden kuin rakennuslupa-aikana, mutta normiohjauksesta johtuen ylläpitotietojen päivittäminen on satunnaisempaa ja tulkinnanvaraisempaa, jolloin ne jäävät vähemmälle huomiolle suuremmasta volyymistaan huolimatta. Tiedon virtauksen suunnittelijat ja kehittäjät tarvitsevat virtauksesta enemmän tietoa kuin tiedon lähteen ja päätepisteen. Tietoa tarvitaan esimerkiksi seuraavista asioista: Liittyykö tiedon virtaukseen manuaalista toimintaa /onko jokin manuaalinen toiminto edellytys tiedon virtaamiselle? Tämä vaikuttaa tiedon virtaukseen tarvittavaan resurssiin. Onko tiedonvirtaus jatkuvaa vai tapahtuuko se sykleissä, esimerkiksi päivittäin, kuukausittain tai vuosittain -tämä vaikuttaa tiedon ajantasaisuuteen? Onko tiedonvirtaus tiheää vai ohutta, toisin sanoen liikkuuko tietovirrassa kerrallaan yksittäisiä tietoja vai valtavia tietomassoja? Virtaako päivitetty tieto edelleen? Kenelle? Metatietoa tiedosta eli mitä tieto on ja miten se on koodattu? SIVU 5 / 39

6 Seuraavissa luvuissa kuvataan tarkemmin tapaustutkimusta ja sen kulkua. Ensin kuvataan projektin ja Rakennustiedot julkisessa hallinnossa-osion tavoitteita, aikataulua ja etenemistä. Sitten kuvataan osallistuneita organisaatioita ja niiden näkökulmia tiedonvirtaukseen. Organisaatioiden norminmukaisia velvoitteita suhteessa rakennustiedon virtaukseen on koottu liitteeseen 1. Sen jälkeen esitellään tiedonvirtauksista laadittuja kaavioita. Kaavioissa pyritään tuomaan esille erilaisia näkökulmia tiedon virtauksesta; joissain tarkastellaan esimerkiksi tiedon virtausta rakennustiedon syntyessä, ja joissain esimerkiksi tiedonvirtauksen manuaalisuutta/automaattisutta tai tiedonvirtauksen syklejä ja tiheyttä. Lopuksi on koottu teemoittain organisoituja listauksia haastatteluissa esiin tulleista tiedonvirtauksen haasteista. Haasteita ei ole priorisoitu eikä analysoitu tarkemmin, vaan ne on listattu mahdollista jatkotyötä varten. Lopuksi esitellään työn lähde- ja liiteaineisto. Raportin kommentointiaika osallistujien ja muiden toimesta jäi lyhyeksi järjestettiin vapaamuotoinen palautetilaisuus kommenttien koostamiseksi. Tätä ennen raportti oli muutamia päiviä tutustuttavissa. Case-tutkimusta rajattiin seuraavasti: Tarkastellaan vain viranomaisten välistä tiedon virtausta. Tarkastelu alkaa, ajallisesti vaiheesta, kun on suunniteltu vähintään hallinnollinen rakennus, ja sen rakennuslupaprosessi on vireillä tai prosessia ollaan saattamassa vireille ja päättyy rakennuksen purkamiseen. Raportin tekstissä ja kuvissa tiedonvirtausta ja sen haasteita kuvataan vain haastateltujen organisaatioiden näkökulmasta o Raportin liitteeseen 1 on koostettu viranomaisten normin- tai sopimusten edellyttämiä tietovirtauksia rakennuksiin ja rakennelmiin liittyen koko casen rajauksen mukaisesti. 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tässä raportissa kuvattava case-tarkastelu on osa VM Tietovirtakartoitus -projektia, joka esitellään tässä lyhyesti ensin. 1.1 VM TIETOVIRTAKARTOITUS-PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin taustalla on kaksi keskeistä julkishallinnon kehittämistoimintoa, Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) ja Yhteinen tiedon hallinta digikärkihanke (YTI). VM Tietovirtakartoitus -projekti toteuttaa JUHTA:n tavoitteita julkishallinnon tietovarantojen käytön ja kehittämisen edistämiseksi tarkastelemalla seuraavia seikkoja: SIVU 6 / 39

7 tietovarantojen ja niiden välisten kytkentöjen selkiyttäminen, ajantasainen kokonaiskuva tietovarannoista sekä tietojen käytön ja käyttömahdollisuuksien lisääminen. Tietovirtakartoitus liittyy Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -digikärkihankekokonaisuuteen. Hanke on osa Sipilän hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankekokonaisuutta. Digikärkihankkeen työn tavoitteena on: Luoda edellytykset julkisen hallinnon yhtenäiselle tiedon hallinnalle ja vahvistaa tiedon järjestelmällistä ja tavoitteellista määrittelyä ja käsittelyä. Sujuvoittaa kansalaisen asiointia ja palvelupolkuja yhtenäistämällä julkisen hallinnon tiedon määrittelyä ja kehittämällä tiedon jakamisessa tarvittavaa infrastruktuuria. Rohkaista tehostamaan jo olemassa olevan tiedon monipuolista käyttöä. Julkisen hallinnon toimijoiden kannalta hankkeen toimenpiteet tarkoittavat tiedon tuotannon taustaprosessien digitalisointia. Hanketta ohjaa ja rahoittaa valtiovarainministeriö. VM Tietovirtakartoitus -projektin tavoitteena oli: 1. Selkiyttää esimerkkien avulla, miten voidaan tunnistaa ja määritellä julkishallinnon yhteisiä /yhteiskäyttöisiä tietoja (kriteerit, tunnusmerkit, jne.) 2. Kehittää tapoja kuvata yhteisten tietojen ja tietovirtojen välisiä kytkentöjä (esimerkki- eli casetoteutusten nykytilaa kuvaamalla) eli tietovirtamallia 3. Tehdä ehdotuksia toimenpiteistä yhteisten tietojen käytön edistämiseksi ja tehostamiseksi Projektille kirjattiin seuraavia rajauksia: Fokus on tietojen käytössä ja moninaisissa (uudelleen) käyttöprosesseissa, joita pyritään case-esimerkein selkiyttämään. Fokus on jo käytössä tai kehitteillä olevissa tietojen haku-, koostamis-, analysointi-, yhdistely-, sekä toimitusprosesseissa (case-esimerkit). Tavoitteena ei ole kaikkien mahdollisten yhteiskäyttöisten tietojen koostaminen tai listaaminen. SIVU 7 / 39

8 1.2 CASE-TARKASTELUN TOIMEKSIANTO Case-tarkastelun toimeksiantona oli: Kuvata rakennustiedon virtausta nykytilassa eri viranomaisten välillä (lakisääteisissä viranomaistehtävissä) ja kerätä kokemuksia ja havaintoja rakennustietojen tietovirtojen kuvaamisesta (mm. kuvausten suositeltu sisältö ja tarkkuustaso) muiden ns. yhteiskäyttöisten tietojen kuvaamista varten. Lisäksi case-toimeksiannossa koostettiin esimerkkejä julkishallinnossa rakennukseen liittyvän tiedon määritelmistä, käytöstä, eri toimijoista sekä lakisääteisistä tehtävistä. Tarkastelua rajattiin ja fokusoitiin seuraavasti: Tavoitteena on moniviranomaisnäkymä, ei kuvata tiedon virtausta yksittäisen tahon sisällä. Rakennustietoa ja sen käyttöä kuvataan esimerkinomaisesti, ei tyhjentävästi. Tavoite on konkreettisen (= oikean elämän ) tiedon virtausmallin laadinta, ei kaikkien mahdollisten virtausmekanismien tms. kartoittaminen. Case hyödyntää mahdollisuuksien mukaan muissa hankkeissa jo tehtyjä tuotoksia. Casen fokus on toimijoiden lakisääteiset /yhteiskuntaa hyödyttävät tehtävät (ei tietyn hankkeen rajausta tai näkökulmaa) Painotuksena rakennus ja rakennelma: tilanne, jossa vähintään nk. hallinnollinen rakennus on syntynyt (rakennus tai rakennelma on suunniteltu ja sille haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa), ja rakennuksen tämän jälkeinen elinkaari purkamiseen saakka. Painotuksena nykytilan kuvaaminen sellaisenaan ei esim. kehitysehdotusten koostaminen nykytilaan liittyen. Kuvaukset tehdään pääosin käytettävissä olevia materiaaleja hyödyntämällä. Kuvauksissa tarkastellaan osallistuvien organisaatioiden välistä tietovirtausta, ja sen lisäksi muiden osapuolten toimintaa siinä laajuudessa, kuin se tulee esille osallistujaorganisaatioiden kuvauksissa. Raportin excel-liitteessä (Liite 1.) on kooste rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvistä lain tai asetuksen tai vakiintuneen sopimuksen mukaisista, sikäli kun tästä sopimuksesta oli kartoitukseen osallistuvilla tietoa, viranomaistehtävistä ja niiden hoidossa vaaditusta tiedonvirtauksesta (kuten esim. tiedoksiannot tai tietovirrat tietopalveluihin). Nämä tiedot poimittiin Ympäristöministeriön laatimasta laajasta koosteesta, johon oli koostettu tietoa maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvästä lainsäädännöstä sekä Maanmittauslaitoksen kanssa tehdystä Maanmittauslaitoksen lakisääteisten velvoitteiden sekä sopimuksen perustella hoidettavien tehtävien tarkastelusta. SIVU 8 / 39

9 1.3 TIETOVIRTAKARTOITUS-PROJEKTIN AIKATAULU JA ETENEMINEN Projektia tukevan konsultointityön kilpailutus alkoi helmikuussa Kilpailutuksessa Digia tuli valituksi, ja sopimus työhön liittyvästä konsultoinnista tehtiin huhtikuussa 2017, jolloin myös pidettiin projektin kick-off. Projektisuunnitelma hyväksyttiin lomien kynnyksellä Tämän jälkeen etsittiin case-kohteita projektille. Useita erilaisia case-ehdotuksia käytiin tämän jälkeen läpi. Ehdotuksia punnittaessa keskeiseksi kriteeriksi osallistuvien viranomaisten osalta osoittautui osallistujien mahdollisuus tarjota resursseja työn tueksi. Projektin case-tarkastelukohteeksi valikoitui Rakennustiedot julkisessa hallinnossa (viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa) joulukuussa Tämän jälkeen projektin työtä jatkettiin ensisijaisesti tähän case-tarkastelun liittyvillä tehtävillä. Resurssiviisaan toiminnan takaamiseksi tehtiin rajaus siitä, että tarkastellaan ensisijaisesti nykytilaa sellaisena kuin se saadaan osallistujien toimesta (pääosin olemassa olevia materiaaleja käyttämällä) eikä lähdetä arviomaan jatkokehitystä. Tietovirtojen kuvaamisen malli jäi edelleen toiseksi päätavoitteeksi tarkastelun osalta. Projekti ja case-tarkastelu päätettiin alkuperäisen aikataulun mukaisesti Jatkossa tässä raportissa keskitytään tehtyyn case-tarkasteluun, siinä tehtyihin havaintoihin ja tarkastelun tuloksiin. 1.4 OSALLISTUJAT Case tarkastelukohteen tultua valituksi projektin osallistujia laajennettiin caseen osallistuvien tahojen edustajilla. Näin ollen koko projektiin, ja case tarkasteluun osallistuivat alle listatut toimijat ja heidän asiantuntijansa: Helsingin kaupunki: Petja Kallio, Outi Hermans, Teija Soini, Harri Backman Kuntaliitto: Susanna Hyvärinen (koord.), Anne Jarva, Matti Holopainen Maanmittauslaitos: Marja Rantala (joht.), Tarja Myllymäki, Tuomas Kautto, Antti Kosonen (ASREK-hankkeen osalta) Maa- ja metsätalousministeriö: Antti Vertanen (koord.) sekä Jere Rajalin Maistraatti: Anja Pumpanen, Maria Lunabba PRH: Liisa Räsänen (joht.), Ulla-Maija Sarkkinen Tilastokeskus: Paula Paavilainen (koord.), Pekka Mäkelä (sanastot), Jose Lahtinen ja Arja Tiihonen Vero: Auli Hirsjärvi SIVU 9 / 39

10 VRK: Janne Viskari (joht.), Joonas Kankaanrinne, Anne Valkama, Petri Roponen, Leila Kivistö Ympäristöhallinto: Minna Perähuhta (YM), Juha-Pekka Maijala (YM), Antti Autio (YM), Outi Koskenniemi (SYKE) Osallistujat on listattu organisaatioiden mukaiseen aakkosjärjestykseen ja sen jälkeen osallistujat on listattu satunnaisessa järjestyksessä; osallistujaorganisaation yhteyshenkilö ensimmäisenä (jos tällainen on nimetty). Tarkastelussa ehdotettiin kuultaviksi myös muita asiantuntijoita, mutta tähän ei valitettavasti aikataulun puitteissa ollut mahdollisuutta. Näin ollen haastattelematta ja kuulematta jäivät seuraavat asiantuntijat tai tahot: ELY-keskus: Henrik Wager Vantaan kaupunki: Sami Rapo Tampereen kaupunki: Anna Mustajoki MMM Kjell Brännes (investointi- ym tukien asiantuntija, tukikäsittelyn yhteydessä tarkastellaan tuotantorakennusten ominaisuustietoja, joka voi antaa lisää tietoa rakennustietojen käyttöön ja tiedonvirtaukseen) 1.5 PROJEKTIN OHJAUSMALLI Projektia ohjasi ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Riitta Autere, Suvi Remes, VM Mervi Haakana, Heli Mikkelä, Tilastokeskus Minna Perähuhta, YM Antti Vertanen, Jere Rajalin, Maa- ja metsätalousministeriö Susanna Hyvärinen, Kuntaliitto Kari Parkkinen, Digia Anne Honkaranta, Digia Riitta Autere toimi ohjausryhmän puheenjohtajana vuonna 2018, ja Anne Honkaranta ohjausryhmän sihteerinä. Projektin aikana ohjausryhmän kokoonpano vaihteli. Projektia aloitettaessa ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jari Kallela ja sen jälkeen Anne Kauhanen-Simanainen. Ohjausryhmä kokoontui aluksi sopimuksen mukaan, ja syksystä 2017 alkaen säännöllisemmin kuukausittain. SIVU 10 / 39

11 1.6 HAASTATTELUT Case-tarkasteluun liittyen haastateltiin seuraavia henkilöitä: Maistraatti: Anja Pumpanen 1.3. Kuntaliitto: Anne Jarva, Matti Holopainen 6.3. MML: Tuomas Kautto, Tarja Myllymäki 8.3. VRK: Anne Valkama, Petri Roponen, Leila Kivistö Vero: Auli Hirsjärvi Helsingin kaupunki: Teija Soini, Outi Hermans, Petja Kallio MMM: Jere Rajalin, Antti Vertanen Tilastokeskus Paula Paavilainen (koord.), Pekka Mäkelä, Jose Lahtinen ja Arja Tiihonen 4.4. YM: Minna Perähuhta, Juha-Pekka Maijala MML /ASREK-hanke: Antti Kosonen Haastatteluista tehtiin PowerPoint -yhteenveto, jota esiteltiin vapaamuotoisessa tilannekatsauksessa osallistujille. Yksittäisten haastattelujen muistiinpanot jäävät konsulteille, eikä niitä jaella edelleen. Jos organisaatiossa oli useampia haastateltavia, pidettiin haastattelu (workshop), jossa kaikki olivat yhtä aikaa läsnä. Haastattelut etenivät pääosin seuraavan teemoituksen mukaan: Lyhyt johdatus projektiin Esittäytymiset Rakennustiedot ja niiden virtaaminen julkisessa hallinnossa, kysymykset: Mitä rakennukseen liittyviä tietoja yksikkönne tuottaa ja kenelle? Mitä rakennukseen liittyviä tietoja yksikkönne vastaanottaa ja keneltä? Mitkä normit, lait tai asetukset ohjaavat rakennustietoihin liittyviä hallintotehtäviänne? Kuka mielestänne omistaa rakennustiedon? Millaisia toiveita tiellä on muille viranomaisille rakennustietoihin ja niiden välittämiseen liittyen? Onko teillä kuvauksia viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta, johon rakennustieto liittyy esim. prosessikuvia, toimintaohjeita tms.? Mikä olisi materiaali, johon mielestänne kannattaisi paneutua aihepiiriin liittyen? Useissa haastatteluissa päädyttiin käymään läpi rakennustietojen virtausta kaavalla: SIVU 11 / 39

12 Rakennuksen suunnitteluvaihe: mitä tietoja organisaationne tuottaa tai vastaanottaa? Rakennuslupavaihe: mitä tietoja organisaationne tuottaa tai vastaanottaa? Rakennuksen elinkaaren aikaiset muutokset: mitä tietoja organisaationne tuottaa tai vastaanottaa? Rakennuksen purkaminen: mitä tietoja organisaationne tuottaa tai vastaanottaa? Kiitämme lämpimästi kaikkia haastateltuja heidän ajastaan ja asiantuntemuksestaan. Helsingin kaupunki, Tilastokeskus, VRK ja Ympäristöministeriö toimittivat työhön paljon nykyisiä ja myös muokattuja aineistoja, josta myös suurkiitokset. 2 RAKENNUSTIEDON VIRTAUS JULKISHALLINNOSSA NÄKÖKULMIA JA HAVAINTOJA Case-tarkasteluun osallistuvilla organisaatiolla ja heidän asiantuntijoillaan on luonnollisesti erilaisia velvoitteita organisaatioita velvoittavien normien mukaisesti suhteessa rakennus- ja rakennelmatietoon. Tässä luvussa organisaatioiden näkökulmia pyritään havainnollistamaan haastatteluissa kerätyillä näkökulmilla ja havainnolla, joita organisaatioilla on rakennustietoon ja sen virtaukseen liittyen. Tarkastelu ei ole kattava eikä sillä pyritä kuvamaan organisaation lakisääteisiä velvoitteita rakennustiedon käsittelyyn ja tiedon virtaukseen liittyen. Kuvauksen tavoitteena on auttaa aihepiiriä tuntematonta tai heikosti tuntevaa lukijaa hahmottamaan rakennuksiin ja rakennelmiin liittyviä viranomaistoimijoita ja heidän toimintaansa. Maanmittauslaitoksen yhteydessä esitellään tiiviisti ASREK-hankkeessa toteutettava Osakehuoneistorekisteri ASREK, joka ei tarkkaan ottaen kuulu työn rajaukseen, eikä myöskään ole toimija. ASREK toteutuessaan edistää rakennuksiin liittyvää tietovirtausta, jolloin tieto hankkeen tavoitteista ja tilanteesta koettiin tarpeelliseksi liittää tähän tarkasteluun. Organisaatioiden norminmukaisia velvoitteita on koostettu raportin liitteenä olevaan exceltaulukkoon; Liite 1. JHS 179 taulukoinnit rakennustieto.xslx. Se sisältää JHS 179 -suosituksen liite 5 mukaisen taulukon, jonne on jätetty pääsivu sekä alisivut, joita projektissa täytettiin. Merkittävin alisivuista on taulukko rakennustiedon jakamista ja käyttöä ohjaavista normeista. Normeja ei tässä raporttitekstissä käydä tarkemmin läpi, vaan tiedot siltä osin kuin ne projektissa koostettiin - löytyvät em. taulukosta. SIVU 12 / 39

13 2.1 KUNTALIITTO Kuntia motivoi rakennustietojen koostamiseen, käsittelyyn ja ilmoittamiseen lainsäädännön lisäksi erityisesti kiinteistöverotus ja sen oikeellisuus. Halutaan varmistaa, että kunta saa asianmukaiset kiinteistöverotulonsa. Kunnissa rakennusten tietoja ja erityisesti ominaisuus- sekä omistajatietoja tarvitaan myös esimerkiksi pelastustoimen tehtävissä ja asukaskuulemisissa. Kunnalla on velvoite ilmoittaa rakennusluvat VRK:n ylläpitämään VTJ-järjestelmään vähintään kuukausittain. Tämä vie paljon resursseja, koska siirto tulee käynnistää manuaalisesti rakennuslupaohjelmasta. Usein siirretään tietoja lupa kerrallaan, jotta tiedot voidaan vielä tarkastaa ja perillemenosta varmistua. Kunnalla on tyypillisesti jokin 3:sta eri rakennuslupajärjestelmästä käytössään, jonne siirtotoiminto on toteutettu. Kunta on riippuvainen rakennuslupajärjestelmän toimittajasta, kun siirtomenettelyyn tarvitaan muutoksia. Osa kunnista syöttää tietoja suoraan VTJjärjestelmän käyttöliittymään, ja on vielä joitain kuntia, jotka ilmoittavat tietoja paperilla maistraattiin, joka syöttää tiedot VTJ-järjestelmään kunnan puolesta. Rakennuslupatieto järjestelmässä koodataan nk. KuntaGML-merkkauskielellä (XML-merkkauskielen mukainen skeema määrittää merkkauksen rakenteen). Kuntien yhteinen julkaisupalvelu, KuntaTietoPalvelu ( julkaisee ajantasaisen rakennus- ja huoneistotiedon suoraan kuntien prosesseista käyttäjille. Rakennus- ja huoneistotietoja voi katsella Palvelun käyttöliittymästä. Tiedot saa käyttöönsä myös rajapintapalveluna omaan paikkatietosovellukseen. Käyttäjä sitoutuu EU:n tietosuoja-asetuksen asettamiin rajoituksiin henkilötietojen käyttöä koskien. Palvelussa on jo mukana kuntaa, joissa on yhteensä 2 3 miljoonaa asukasta. Kuntien järjestelmätoimittajien kanssa haarukoitu tavoite on, että palvelussa on mukana tämän vuoden aikana yli 200 kuntaa ja kaikki kunnat viimeistään vuonna Joissain kunnissa vanhojen rakennuspiirustusten digitointi on kesken, josta johtuen asiakas joutuu toimittamaan piirustuksia paperilla uudelleen kuntaan hakiessaan muutoksia olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen tai muuttamiseen. 2.2 HELSINGIN KAUPUNKI HUOMIO! Kunnissa on eri käytäntöjä mm. VRK:lle ilmoittamiseen. Tämä teksti pyrkii kuvaamaan nk. tyypillisen kunnan menettelyt. Vuosina Helsingissä myönnettiin lupa kaikkiaan kerrosneliön rakentamiselle, josta 55 prosenttia oli asuinrakennusten kerrosalaa. Aloitettujen rakennustöiden kokonaiskerrosala oli puolestaan neliötä, josta asuinrakennusten osuus oli 60 prosenttia. Myös Helsinkiä motivoi rakennustiedon hyödyntäminen omassa toiminnassa: viranomaistoiminnassa, lupaharkinnassa ja suunnittelussa, kuten kaavoituksessa. Esimerkiksi lupaharkinnassa joudutaan usein tarkastelemaan kohteen lisäksi ympäristön rakennuskantaa. SIVU 13 / 39

14 Moni kunta kuten myös Helsingin kaupunki - pitää yllä erillistä excel-taulukkoa vanhojen rakennusten tiedoista jotka halutaan päivittää VRK:lle. Kyseinen taulukko toimitetaan vuosittain maistraattiin, joka syöttää tietoja VTJ-järjestelmään. Syynä toimintamalliin on ongelmat purettujen rakennusten ilmoittamisessa järjestelmästä. Kunnat vastaanottavat vuosittain Verolta Exceltaulukon, josta ilmenee kiinteistöverotuksen mukaiset kiinteistöt ja rakennukset. Usein taulukkotiedon täsmäyttäminen kunnan omien tietojen kanssa on haastavaa, koska tiedot eivät ole yhtenevät, eikä helposti vertailtavassa muodossa. Vanhoilla rakennuksilla ei välttämättä ole pysyvää rakennustunnusta koska ne on rakennettu ennen Pysyvän rakennustunnuksen (PRT) käyttöönottoa, eikä niitä kaikkia syystä tai toisesta ole pystytty täsmäyttämään PRT tunnukseen. Helsingillä on yhä käytössä PRT:n lisäksi oma rakennustunnus, ja mahdollisesti erilaisia tonttitunnisteita. Aikaisemmin oli käytäntönä, että VTJ:n rakennustunnus muuttui joka kerta, kun rakennukseen kohdistui toimenpiteitä. Esimerkiksi vanhan rakennuksen laajennukseen tarvittava rakennuslupa aiheutti VTJ:ään tunnuksen muutoksen. Helsingissä tämä aiheutti niin paljon ongelmia rakennustietojen ylläpidolle, että käyttöön otettiin omat rakennusten pysyvät tunnukset oman kaupungin käyttöön. Näiden rinnalle tuli sitten VTJ-PRT eli valtakunnallinen pysyvä rakennustunnus, joka auttaa tiedon kohdistumisessa aina samaan rakennuskohteeseen eri toimijoiden välisissä tietovirroissa. Turha manuaalinen täsmäytystyö jäi pois kaupungin ja muiden toimijoiden välillä. Nykyisin Helsingissä nuo vanhat omat pysyvät tunnuksetkin on edelleen sisäisessä käytössä, koska ne koetaan käytännöllisiksi, mutta rinnalla ja virallisesti toimitaan uusilla VTJ-PRT:illä. Vanhoissa rakennuksissa on ongelmana myös, että vanha rakennus saattaa nykypäivänä koostua useista rakennuksista, joiden ominaisuuksien erittely tai tunnistaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus- ominaisuus tulisi määrittää koko rakennukselle (yksi käyttötarkoitus), mutta vanha rakennus voi koostua alirakennuksista joilla on useita eri käyttötarkoituksia. Rakennuksen ominaisuustietoja käyttötarkoituksen lisäksi - tarvittaisiin kiireesti esim. pelastustilanteissa, mutta aina tiedot eivät ole riittävät. Rakennuksen käyttötarkoitusluokitusta ollaan päivittämässä, ja Tilastokeskuksen laatimaa uutta luokitusta aletaan soveltaa 2018 alkaen. Kunnilla voi olla poikkeavia tulkintoja siitä, mikä on rakennus tai rakennelma. Esimerkiksi rakennus, jonka sijainti kiinteistöllä ei vaikuta kaavanmukaiseen yleisilmeeseen saatetaan määritellä rakennelmaksi. Tyypillisesti rakennelmalle ei tarvita rakennuslupaa. On huomattava, että jopa yhden kunnan sisällä voi olla monta masteria rakennuksia koskevalle tiedolle, eikä näiden em. rekisterienkään tieto ole välttämättä synkronissa keskenään. Osoiterekisterimuutokset hoidetaan useissa kunnissa niin, että ne ilmoitetaan paperilla Maistraattiin, joka syöttää tiedot VTJ:ään käyttöliittymän kautta. Yhteenveto Helsingin ja muiden kaupunkien tyypillisestä tiedonvirtauksesta: Rakennuslupailmoituksen toimitetaan kuukausittain VTJ:ään, konekielinen siirto käynnistetään manuaalisesti. Rakennuslupamuutokset toimitetaan kuukausittain VTJ:ään, kuten yllä. Puretut rakennukset toimitetaan vuosittain excelillä Maistraatin kautta VTJ:ään (ellei purkamislupaa ole haettu erikseen rakennuslupamenettelyn kautta). SIVU 14 / 39

15 Osoiterekisterimuutoksia aika ajoin (paperilla) Maistraatin kautta VTJ:ään. Kiinteistöveron täsmäytystaulukko (excel) saadaan verovuosittain Verolta sähköpostilla tai vastaavalla menettelyllä verovuosittain, jos se on tilattu. Kunta toimittaa asemakaavan seurantalomakkeen TYVI-operaattorin kautta SYKE:lle. Kunta toimittaa ELYille kaava- ja rakennuslupadokumentit pääosin pdf-dokumentteina. 2.3 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ei ministeriönä ole juurikaan osallisena rakennustiedon käsittelyssä, tuottamisessa tai vastaanottamisessa. Poikkeuksena voidaan mainita maatalouden investointituet, joita ministeriössä käsitellään, ja joissa rakennustieto tuotantorakennuksista on osa tuen myöntämisessä tarvittavaa tietoa. Lisäksi MMM saa ja käyttää tietoa tuotantorakennuksista esimerkiksi eläinsuojeluun liittyen. MMM on myös mukana alkavassa JHS-työssä, jossa määritellään ominaisuuksia, käsitteitä ja tietomalleja rakennus- ja rakennelmatiedolle. 2.4 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN NÄKÖKULMIA JA HAVAINTOJA Ympäristöministeriön lakisääteiset tehtävät, jotka liittyvät rakennustietoon, ovat: rakennussuojelu, kansalliset kaupunkipuistot, sekä valtion kiinteistöomaisuuden luovutus. Ympäristöministeriö vastaa säädösvalmistelusta rakennettuun ympäristöön (ml. MRL, maankäyttö- ja rakennuslaki, lait luonnonsuojelualueista). Muun muassa ELY:n päättämät rakennusten suojelut vahvistetaan YM:ssä, ja valtion rakennusomaisuuden luovutukset sekä kansalliset kaupunkipuistot päätetään YM:ssä. YM:n Rakentamismääräyskokoelma ohjaa mm. rakennuspiirustusten sisältöä (joka on nyt asetuspohjaista tietoa), mutta ei sähköisen tiedon muotoa. Rakennuksen työmaa-aikana näitä rakennustietoja toimitetaan aluehallintoviranomaisille (AVI, VERO), ARA:n Energiatodistusrekisterille sekä kuntaan rakennuslupaa varten, kaikille näille eri formaateissa ja hieman eri sisällöllä. Lainsäädännössä ei ole juurikaan velvoittavuutta rakennustiedon koostamiseen tai ilmoittamiseen valtion viranomaisille ennen kuin rakennuslupahakemus tai sen mukainen päätös on syntynyt. Säädöksissä määritetään mm. tiedonantovelvoitteita ja mitä sisältöjä rakennuspiirustuksissa pitää olla, mutta ei tämän tiedon jakelutapoja. YM:ssä oltiin havaittu, että rakennuksen käytön aikainen tietovirtaus on moninkertaista rakennustiedon syntyyn verrattuna, vaikka julkishallinnossa on kiinnitetty huomiota eritoten rakennustiedon syntyprosessin kehittämiseen ja syntyvän tiedon laatuun. Lisäksi tuotiin esiin, että rakentamisen ja maankäytön normeissa on tyypillisesti ajateltu tietyn viranomaisen velvoitteita ja tiedoksiantoja ei tiedon koko käyttöprosessia. Koska rakennustiedosta on jokainen viranomainen vastannut omalta osaltaan ja itseään varten, on kukin viranomainen kerännyt tietoa oman rakenteen SIVU 15 / 39

16 ja tietosisällön mukaan ja vaihtelevin käsittein ja tunnistein. Näin rakennustieto on ajan mittaan siiloutunut. 2.5 VÄESTÖREKISTERIKESKUS (VRK) Väestörekisterikeskuksella on velvoite pitää yllä väestötietojärjestelmää (VTVPL, ks. myös Muita VRK:ta velvoittavia normeja ovat esimerkiksi Maankäyttö- ja rakennuslaki 147. Väestötietojärjestelmässä ylläpidetään tietoja: henkilöistä, sekä Suomen että suomessa asuvan ulkomaalaisen henkilön osalta, valtakunnan alueella sijaitsevista kiinteistöistä ja muista rekisteriyksiköistä, jos niitä koskevia tietoja tarvitaan järjestelmän henkilö-, rakennus- tai huoneistotietojen käsittelemisessä, rakennuksista (VTVPL 15) ja huoneistoista (VTVPL 16). Pääasiallisena lähteenä kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotiedolle ovat kunnat. VRK pitää yllä nk. PRT:tä eli pysyvää rakennustunnusta, jonka avulla identifioidaan rakennuksia. Viranomaisilla ja muilla toimijoilla on rakennuksille myös muita, omia tunnisteita. Kunta saa PRT:n VTJ:stä toimitettuaan sinne rakennuslupatiedot. PRT:n käyttö on välttämätöntä monissa tilanteissa; esimerkiksi Vero edellyttää kuntia hankkimaan PRT:n ennen korjattavien tietojen toimittamista Verolle kiinteistöverotusta varten. VRK pitää jatkossa yllä myös huoneistotunnusta, jonka avulla yksittäinen huoneisto voidaan jatkossa tunnistaa. Huoneistotunnus on huoneiston identifioiva, viranomaisten yhteiskäyttöinen tunniste. Se tulee käyttöön Kiinteistötietoja saadaan sekä kunnilta että Maanmittauslaitokselta. Kun rakennushanke merkitään kunnassa aloitetuksi, VRK toimittaa hankkeen tiedot Verohallinnolle viikoittain. Niitä hanketietoja, joita kunta ei ilmoita VRK:lle ei VRK voi myöskään toimittaa Verohallinnolle. VRK:lla on laajat tietopalvelut ylläpitämäänsä rekistereihin liittyen. Palveluita voi tyypillisesti käyttää verkon kautta, kun tekee käyttösopimuksen ja käyttää palvelun rajapintakuvausta tiedonhakuun. Palveluita tarjotaan tyypillisesti muille viranomaisille ja myös esimerkiksi pankeille ko. rajapintojen kautta. VRK-VTJ lain mukaan viranomaisten ensisijainen tietolähde rakennustietojen osalta on VRK:n Rakennus- ja huoneistorekisteri. Koska aineistot ovat isoja, ei niitä voi ladata sellaisenaan. Myös tietojen liikennöintimäärät VRK:lta ja VRK:lle ovat vuotuisesti erittäin isoja. SIVU 16 / 39

17 Seuraavaan taulukkoon on koottu 2017 VTJ Rakennus- ja huoneistotietojen suurimmat käyttäjät ja niiden käyttämät tietuemäärät. (Lähde: VRK) Organisaatio tai ryhmä tietueita % Tilastokeskus ,2 kunnat ,8 Maanmittauslaitos ,7 poliisi ,9 puolustusvoimat ,7 Viestintävirasto ,7 Luonnonvarakeskus ,7 Suomen ympäristökeskus ,7 Liikennevirasto ,6 Väestörekisterikeskus ,9 teleoperaattorit ,1 (sekalaisia) ,7 THL ,0 kirkko ,8 maistraatti ,6 Verohallinto ,4 Yhteenveto VRK:n tiedonvirtauksesta: Vastaanotetaan uusien hankkeiden rakennuslupatietoja kunnista pääosin VTJ-rajapinnan kautta. Vastaanotetaan rakennuslupamuutostietoja kunnilta suoraan, tai niin, että kunta tai maistraatti syöttää tiedot VTJ:n käyttöliittymän kautta. Vastaanotetaan rakennuksen sijaintikiinteistön muutoksista aiheutuvia kiinteistötunnusten muutoksiin liittyviä tietoja MML:lta. Vastaanotetaan puretut rakennukset tietoja, jotka syötetään maistraatin toimesta VTJ:ään. Vastaanotetaan osoiterekisterimuutoksia aika ajoin tiedot tulevat pääosin rajapinnan kautta. Toimitetaan MML:lle viikoittain sähköisesti muutostiedot rakennuksista. Toimitetaan Verolle viikoittain uudet rakennus- ja huoneistotiedot sähköisenä siirtona. Toimitetaan Tilastokeskukselle viikoittain tiedot rakennusluvista ja rakennuksista. Tiedot sisältävät sekä uudet hankkeet ja rakennukset, että kaikki muutostiedot sähköisenä siirtona. Toimitetaan Kelalle uudet rakennus- ja huoneistotiedot sähköisenä siirtona. SIVU 17 / 39

18 Toimitetaan Tilastokeskukselle Rakennus- ja huoneistotietokannan kopio kerran vuodessa sähköisenä siirtona. Toimitetaan kunnille PRT-tunnuksia rakennusilmoitusten johdosta rakennuksille. Vastataan rajapintakyselyihin, ks. taulukko yllä. 2.6 MAISTRAATTI Väestötietojärjestelmän päävastuullisia rekisterinpitäjiä ovat rekisterinpitokunnat, maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus ja maistraatit saavat käyttää väestötietojärjestelmän tietoja niille lain mukaan kuuluvien tai niiden nojalla säädettyjen tai määrättyjen tehtävien tai velvoitteiden hoitamisessa. Maistraatti on paikallinen ja ensisijainen viranomainen ulkomaalaisen tietojen rekisteröinnin ja tarkastamisen suhteen. Kuten alaluvussa 2.1 kuvattiin, maistraatti myös auttaa kuntia VTJ-tietojen ylläpidossa muun muassa osoiterekisterimuutosten sekä purettujen rakennusten tietojen päivittämisessä VTJ:hin. Käytännössä virkailija naputtelee päivitettävät tiedot VTJ:n käyttöliittymään. Myös muuttoilmoitukset työllistävät maistraattia. Kuntalaiselta tuleva tai VTJ-järjestelmään ilmoitettua muuttoa ei saada syötettyä VTJ:ään. Tyypillisesti syynä voi olla se, että muuttokohdetta ei ole merkitty asunnoksi (kunta ei ole ilmoittanut käyttöönottotarkastusta tehdyksi), rakennus on oikeasti kesken tai käyttöönottotarkastusta ei ole tehty, VTJ rekisteristä ei löydy rakennusta tai asuntoa muuttokohteesta, tai muuttokohteessa ei VTJ:n mukaan ole asunto- tai osakehuoneistoa. Esimerkiksi osakehuoneistotieto voi puuttua, jos kunta ei ole ilmoittanut osakehuoneistotietoa. Tällöin maistraatti tyypillisesti selvittelee tilannetta VRK:n tai kunnan kanssa. Jotkin kunnista tulkitsevat ohjeita niin, että osakehuoneistotietoa ei ilmoiteta, jos rakennuksessa on vain 1 osakehuoneisto. Myös rakennuksen tai asunnon ominaisuustiedoissa voi olla puutteita (esim. pintaala voi olla muuttunut tai se on tulkittu eri lailla eri viranomaisten toimesta.) Yhteenveto maistraatin tiedonvirtauksesta: Puretut rakennukset vastaanotetaan kunnista ja toimitetaan vuosittain excelillä ja syötetään VTJ:ään. Osoiterekisterimuutoksia aika ajoin vastaanotetaan paperilla kunnista ja syötetään VTJ:ään. Tehdään rakennuslupailmoituksia joidenkin kuntien toimeksiannosta niin, että tiedot vastaanotetaan sähköpostilla tai paperilla ja syötetään Maistraatin toimesta VTJ:ään. 2.7 TILASTOKESKUS Tilastotuotantoa määrittelee tilastolaki (Tilastolaki 280/2004, muut. 361/2013). Tilastokeskus käyttää tilastotuotannossa ensisijaisesti rekisteripohjaisia, hallinnollisia tai muun toiminnan yhteydessä syntyneitä tietoja. Tilastointivelvoitteita ja tilastojen tietosisältöä määrittelevät sekä kansalliset SIVU 18 / 39

19 tarpeet että EU-säädökset. Tilastokeskus vastaa myös Suomessa käytössä olevasta JHS-standardin mukaisesta kansallisesta rakennusluokituksesta, jonka uusin versio julkistetaan vuonna 2018 Rakennustietoa Tilastokeskukselle tuottavat mm: VRK, ARA ja Vero (kiinteistö- ja osakehuoneistorekisteri). Tilastokeskus tekee myös omaa tiedonhankintaa esimerkiksi kyselytutkimuksin. Tilastoja julkaistaan pääosin kuukausi- ja vuositilastoina. Tilastotietoa jaellaan pääosin palvelutietokantoina, jotka ovat saatavilla verkosta (tilastokeskus.fi): Rakennukset ja kesämökit, Rakennukset ja asuntotuotanto, ks. Rakennukset ja asunnot, ks. Rakennettu ympäristö, ks. avoimia aineistoja löytyy osoitteesta Palvelutietokannoissa päätietolähteenä on Väestörekisterikeskus. Tilastoihin tarvittaisiin enemmän ominaisuustietoa rakennuksista, kuten esimerkiksi lämmitysmuodon muutoksista, mutta tietoa ei saada VTJ:stä, koska kunnilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä, vaan pelkästään rakennushankkeista. Tilastotyötä ohjaa suurelta osin Eurostat eli EU:n tilastoelin. Eurostat velvoittaa tekemään tietyt tilastot jokaisessa EU:n maassa. Tämän vuoksi useiden tilastojen nimet, sisältö ja tilastoissa käytetyt käsitteet, yksiköt ja sanastot ovat Eurostatin vaateiden mukaiset. Näin ollen esimerkiksi rakennuskäsitteet Tilastokeskuksessa ja Verolla eivät ole semanttisesti samansisältöisiä. Osa Tilastokeskuksen tilastoissa olevista käsitteistöistä on myös peräisin 1980-luvulta, jolloin tilastointityö aloitettiin. Nykyisin tilastoinnissa käytetään lisäksi mm. Sanastokeskus TSK:n ja ISO-normien mukaisia käsitteitä ja termejä. LisäksiTilastokeskus osallistuu uusiin hankkeisiin, kuten julkishallinnon JHS 175- harmonisointityöhön sekä YTI-sanastotyöhön. Yhteenveto Tilastokeskuksen tiedonvirtauksesta: Vastaanotetaan viikottain tiedot rakennusluvista ja rakennuksista. Tiedot sisältävät sekä uudet hankkeet ja rakennukset että näiden muutostiedot sähköisenä siirtona VRK:lta. Vastaanotetaan VRK:n rakennus- ja huoneistotietokannan kopio kerran vuodessa. Vastaanotetaan Veron kiinteistörekisteri kerran vuodessa. Vastaanotetaan Veron osakehuoneistorekisteri kerran vuodessa. Vastaanotetaan Veron Varainsiirtoveroaineiston hintatiedot kuukausittain. Kiinteistöverotilastoja varten tiedot Verohallinnolta 2 krt vuodessa. SIVU 19 / 39

20 2.8 MAANMITTAUSLAITOS Maanmittauslaitoksen velvoitteena on huolehtia maastotietoja koskevan valtakunnallisen maastotietojärjestelmän pitämisestä ja siinä yhteydessä rakennusten osalta niiden fyysinen sijainnin kuvaamisesta. Lisäksi Maanmittauslaitoksella (kuntien ohella) on velvoite välittää VTJ:ään tieto rakennuksen sijaintikiinteistön muutoksista (tarkoittaa kiinteistötunnusta). VRK:n :n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti MML huolehtii VTJ:n rakennustietojen paikkatietopohjaisen tietopalvelun tarjoamisesta VRK:lta tietoluvan saaneille asiakkaille. Samoin MML huolehtii VRK:ta velvoittavien INSPIRE-direktiivin mukaisten katselu- ja kyselypalvelujen (rakennus- ja osoitetiedot-teemat) tarjoamisesta. Sopimuksen perusteella MML voi myös tarjota VTJ:n rakennus- ja osoitetietoja muutamissa muissa palveluissa sekä käyttää tietoja mm. maastotietojärjestelmän ylläpitoon. Yhteenveto Maanmittauslaitoksen tiedonvirtauksesta: Tieto rakennuksen sijaintikiinteistön kiinteistötunnuksen muutoksista VTJ:ään VRK:lta saadaan rakennusten muutostiedot viikoittain rakenteisessa muodossa digitaalisena viestinä ASREK-hanke ASREK eli huoneistorekisteri on kehityksen alla oleva hanke, joten sen käsittely tässä raportissa on jätetty informatiiviselle tasolle. Hanketta koordinoidaan MML:n toimesta. ASREK on hallitusohjelman digkärkihanke, jossa toteutetaan sähköinen asuntorekisteri hallintaoikeuksien ja omistusten kirjaamiseen sekä sähköiseen panttausten hallintaan (lähde: Rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuri). ASREKin tavoitteena on muodostaa huoneistojen hallinta- ja omistustietopalveluita sekä viranomaisille että eritoten yksityisille toimijoille. ASREK koostaa pääosin VRK:n ja PRH:n tuottamaa rakennus-, asunto- ja huoneistotietoa digitaaliseksi tietopalveluksi. Tieto rakenteilla olevista rakennuksista ja ominaisuuksista saadaan VRK:ta, kun taas PRH:een rekisteröidään jo rakennusvaiheessa asunto-osakeyhtiöiden tietoja. PRH:lle toimitettava huoneistoselitelmä yhtiöjärjestyksessä kertoo mitä huoneistoja (ja niiden mukaisia hallintaoikeuksia) aiotaan tuottaa asukkaille. Viranomaisrekistereissä tieto rakennuksesta ja sen asujasta ja asuinhuoneistosta on erillään, ja tietojen päivittyminen ei ole synkronoitua. Tästä seuraa se, että tieto rakennuksesta, siinä olevasta huoneistosta ja huoneiston omistajasta sekä asujasta tulisi koostaa useita eri kyselyitä ja päättelyitä käyttäen useasta rekisteristä. ASREK koostaa tämän tiedon yhteen ja tarjoaa tietokokonaisuuteen liittyviä digitaalisia palveluita esimerkiksi pankeille ja kiinteistöhuoltoyhtiöille. Palvelut mahdollistuvat, kun huoneiston yksilöivä huoneistotunnus otetaan käyttöön Huoneistotunnuksen hallinnoinnista vastaa VRK. SIVU 20 / 39

21 Tieto rakennuksen tilasta ja korjaushistoriasta päivittyy nykytilassa vain isännöitsijäntodistuksiin (n osaketta vuodessa myydään) tämän tiedon tuominen ASREKiin avaisi vieläkin uusia mahdollisuuksia tiedonjakoon ja uusille digitaalisille hyödykkeille (esim. 3 julkisivuremonttia suunnittelevaa taloa vierekkäin). Rakennuksen ominaisuustietoja, joita ASREKiin tallennetaan, tarkennetaan ensi syksynä. Rakennuksen korjaushistoria on rakennuksen syntytietoon verrattuna moninkertaisesti useammin päivittyvä tieto, josta syntyisi myös moninkertainen määrä tietovirtoja, jos tietoa jaettaisiin laajemmin sitä tarvitseville. 2.9 VERO Veroa kiinnostaa luonnollisesti kiinteistöverotus, ja sen oikeellisuus sekä tasapuolisuus verotettavia kohtaan. Oleellista on VRK:lta viikoittain saatavien rakennushanketietojen (tietovirtojen) kattavuus (kaikki aloitetut hankkeet, jotka ovat kiinteistöverotuksen perusteena) ja tietojen ajantasaisuus, täsmällisyys (käsitteet), luotettavuus sekä oikeellisuus. Vero vastaanottaa aloitetut rakennushanketiedot viikoittain järjestelmäsiirtona VTJ:stä. Verotuksen oikeellisuuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta ongelmaksi nähdään se, että rakennustiedot ovat joidenkin rakennustyyppien osalta puutteellisia. Ongelmana on lisäksi se, että Verohallinto ei saa tietoja VRK:lta niistä aloitetuista rakennushankkeista, joita kunta ei VRK:lle ilmoita. Verohallinto käyttää verotuksessa verohallinnon omaa rakennusten käyttötarkoitusluokitusta sekä Verohallinnon itse keräämiä ominaisuustietoja, kuten kuistin pinta-ala. Tilastokeskus tuottaa uuden kansallisen rakennusluokituksen vuonna Tämä edellyttää, että Tilastokeskuksen luokitus vahvistetaan ja että se on otettu käyttöön kunnissa ja VRK:lla sitä ennen, eli vuonna 2018 tai viimeistään alkuvuoden 2019 aikana. Kuntien Verohallinnolle ilmoittamat asemakaavan mukaiset käyttötarkoitustiedot poikkeavat toisistaan eivätkä niistä ole Verohallinnolla kattavasti tunnistettavissa mihin ympäristöministeriön pääkäyttötarkoitusluokkaan ne kuuluvat. Verohallinto tarvitsee em. tiedon kunnilta, koska tieto tulee olemaan verotuslaskennan peruste vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kaavatietomuutokset saadaan kunnilta excel-taulukoilla (Veron laatimalla pohjalla), joista ne poimitaan tietojärjestelmiin. Vero, kuten muutkaan viranomaiset, ei ilmoita muuttuneita tietoja takaisin VRK:n VTJ-järjestelmään, eikä VRK ole myöskään valmistautunut päivitystiedon vastaanottoon, koska siihen ei ole velvoitetta. Jos kuntalainen ilmoittaa esim. veroilmoituksen yhteydessä että hänen kiinteistönsä arvo on laskenut, koska kiinteistöllä olleet rakennukset ovat palaneet, ei tämä tieto välity Verolta VTJ:hin. Jos kuntalainen ei ilmoita tietoa palosta, saa kunta, joka on tilannut Verolta muutostiedot, tiedon arvonmuutoksesta verovuoden jälkeen Veron toimittamalta excel-taulukolta. Rakennustietoon liittyvä väärä tai turha ilmoittelu vie paljon resursseja. Jos kunta haluaa ilmoittaa Verohallinnolle Verohallinnon tiedoista puuttuvan rakennuksen, kunta kirjaa tai korjaa rakennuksen tiedot ensin VTJ:hin ja pyytää VRK:ta poimimaan sen sähköisesti VTJ:stä Verohallinnolle. Verohallinto joutuu kuitenkin tutkimaan tällaiset ns. vanhojen rakennusten ilmoittamistapaukset erikseen, koska SIVU 21 / 39

22 kyse on ns. vanhoista rakennustiedoista: kuntien ilmoittamat tiedot eivät ole aina relevantteja tai kunta ei ole kirjannut tietoja ennen poimintapyyntöä VTJ:hin oikeanlaiseksi. Veron ja kunnan tulkinnat rakennuksen ominaisuuksista saattavat olla poikkeavat. Esimerkiksi se, huomioidaanko kuistit ja parvekkeet rakennuksen pinta-alaan vai ei, vaihtelee. Lisäksi kunta saattaa tulkita rakennuksen rakennelmaksi siitä riippuen mikä on sen sijainti kiinteistöllä. Rakennelmaksi tulkittava kohde ei välttämättä vaadi rakennuslupaa, eikä tule sitä kautta ilmoitetuksi VTJ:hin eikä Verolle, eikä myöskään saa PRT-tunnusta. Yhteenveto Veron tiedonvirtauksesta: Vastaanotetaan kaavamuutostietoja kunnilta excel-taulukoilla, joista ne syötetään Veron järjestelmiin käsin. Vastaanotetaan viikoittain uudet rakennushanketiedot (uudisrakennukset ja muutokset) ja huoneistotiedot sähköisenä siirtona VRK:lta. Vastaanotetaan VRK:lta kuntien ilmoittamat Verohallinnon tietokannasta puuttuvat tai siellä olennaisesti virheellisin tiedoin olevat rakennukset (mm. vanhat luvattomat rakennukset tai sellaiset, joita kunta ei ole hankkeen alkamisvaiheessa Väestötietojärjestelmään ilmoittanut). Vastaanotetaan muutostietoja Veroilmoitus Verkossa-palvelun kautta sekä papereilla kansalaisilta esim. kiinteistön tai rakennuksen tietoihin. Toimitetaan osakehuoneistorekisterin tiedot Tilastokeskukselle kerran vuodessa. Tiedot tilastokeskukselle kiinteistöverotilastotietoja varten kaksi kertaa vuodessa: helmikuun lopussa (ennakkotiedot) ja syyskuun alussa (verotuksen valmistuttua). Toimitetaan Tilastokeskukselle Varainsiirtoveroaineiston hintatiedot kuukausittain sähköisesti MUUT TOIMIJAT Tässä kappaleessa on kuvattu muita tiedonvirtauksen osapuolia. Näitä tahoja ei hankkeessa kuultu hankkeen rajauksen tai aikataulun vuoksi. Kuvaus ei ole tyhjentävä. Se perustuu Rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilatarkastelun tietoihin (lähde 5). Rakennustiedon virtaukseen osallistuvat tässä raportissa laajemmin esiteltyjen tahojen lisäksi muun muassa: AVI ELY Kela Museovirasto ja SYKE. SIVU 22 / 39

23 Ympäristöministeriö vastaa rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja myös rakentamiseen liittyvien EU-säädösten sovittamisesta kansalliseen lainsäädäntöön sekä yleisestä rakentamisen ohjauksesta. Myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä maakuntaliitot ohjaavat rakentamista laajemmin. Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskukset ja AVI:t (aluehallintavirastot) lakkautetaan, ja tilalle muodostettaville maakuntien hallinnolle ja valtion lupaviranomaiselle siirretään ELY:jen- ja AVI:en, TE-toimistojen, maakuntien liittojen ja kuntien tehtäviä. Näiden nykyisten virastojen tietojen hyödyntäjä viranomaispäätöksissä -rooli loppuu maakuntauudistuksen toteuttamisen myötä, kun ELY:t ja AVI:t lakkautetaan. Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa ympäristön tilaa ja tuottaa myös elinympäristön tilaa koskevaa tutkimusta. Kunnat huolehtivat yleisen edun nimissä alueiden käytön suunnittelusta ja rakentamisen ohjaamisesta ja valvonnasta omalla alueellaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 124 mukaan "kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta". Tehtävänä on siis ympäristöministeriön ohjauksen toteuttaminen kuntatasolla. Paikallisuus otetaan huomioon kunnan rakennusjärjestyksessä. Rakennuksia koskevia suojelupäätöksiä tehdään ympäristöministeriössä, ELY keskuksissa ja asemakaavoituksen yhteydessä kunnissa. SYKE kokoaa ELY-keskusten tallentamista rakennussuojelun tiedoista valtakunnallisen koosteen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa myös ympäristön tilaa ja tuottaa myös elinympäristön tilaa koskevaa tutkimusta. Museovirasto kokoaa muiden erityislakien nojalla suojeltuja rakennuksia koskevat suojelu- ja kulttuurihistoriatiedot. Normien mukaan kunnilla, ELY-keskuksilla sekä maakunnilla on seurantavelvoite suhteessa rakennustietoihin omassa toiminnassaan. Tämä ei tarkoita, että kaikilla em. osapuolilla olisi myös velvoita jakaa seurantatietoa eteenpäin muille viranomaisille. Kela tarkastaa asumistietoja erilaisten tukien myöntämisen yhteydessä. Tätä varten se vastaanottaa sähköisesti VRK:lta viikoittain tiedot uusista rakennushankkeista huoneistotietoineen. 3 EHDOTUS TIEDON VIRTAUKSEN KUVAUSMALLIKSI Tiedon virtausta on tyypillisesti kuvattu nuolella, joka lähtee tiedon toimittajaorganisaatiolta (tyypillisesti kaaviossa esimerkiksi neliö), ja nuoli osoittaa vastaanottajaorganisaatiota (tyypillisesti kaaviossa esimerkiksi neliö). Alla olevassa kuvassa on esimerkki tiedon virtaamisen tyypillisestä kuvauksesta. Kuvaus havainnollistaa rakennustiedon virtausta rakennuslupavaiheessa. Kuvasta puuttuu detaljitietoja, joten voidaan ajatella sen olevan havainnollistava abstraktio rakennuslupavaiheen tiedonvirtauksesta. SIVU 23 / 39

24 Kuva 1. Havainnekuva tietovirtauksen tyypillisestä esittämistavasta rakennustiedon virtaus rakennuslupavaiheessa. Nykytilatarkastelussa havaittiin, että tämä kuvaustapa kertoo tiedon virtauksen suunnan, mutta ei paljoakaan tiedonvirtauksesta. Tiedon virtauksen suunnittelijat ja kehittäjät tarvitsevat virtauksesta enemmän tietoa. Jos kuvausta halutaan esimerkiksi käyttää tilanteessa, jossa pohditaan VRK:n Väestötietojärjestelmän palvelukapasiteettia, paljonko tietoja tulee pystyä ottamaan vastaan, ja paljonko toimittamaan vaikkapa päivän aikana, ei kuva anna tarkasteluun juurikaan eväitä. Samoin, jos halutaan tarkastella esimerkiksi miten suuren muutostarpeen kuntien VRK:lle toimitettavan tiedon lisääminen vaikkapa 10 ominaisuustiedolla aiheuttaisi kunnan ja VRK:n väliselle tiedonsiirtokanavalle ja sen kapasiteetille, ei kuvauksesta tätä tietoa saa. Entä jo kunta suunnittelee töiden tehostamista, ja pohtii, voisiko Rakennuslupatietojen toimittamista tehostaa tai automatisoida? Jälleen sama vastaus. Tarkastelussa havaittiin, että tietovirasta tarvitaan ainakin seuraavanlaista oheistietoa (metatietoa): Liittyykö tiedon virtaukseen manuaalista toimintaa /onko jokin manuaalinen toiminto edellytys tiedon virtaamiselle? Tämä vaikuttaa tiedon virtauksessa tarvittavaan resurssiin ja tiedonsiirron automatisointitarkasteluun. Mikä on tiedon virtauksen kanavat, onko niitä useita? Onko tiedonvirtaus jatkuvaa vai tapahtuuko se sykleissä, esimerkiksi päivittäin, kuukausittain tai vuosittain -tämä vaikuttaa eri toimijoilla olevan tiedon ajantasaisuuteen? Onko tiedonvirtaus tiheää vai ohutta, toisin sanoen liikkuuko tietovirrassa kerrallaan yksittäisiä tietoja vai valtavia tietomassoja? Kuinka suuria massoja liikutellaan? Ketkä tietoa päivittävät? Virtaako päivitetty tieto edelleen? Tiedon kattavuus ja laatu. Metatieto tiedosta pitäisi olla mukana tiedossa ja tietovirrassa edes jossain muodossa: SIVU 24 / 39

25 o o Tieto käytetystä termistöstä tai käsitteistöstä, jolla tietovirta on koodattu. Tiedon tulee olla koodattu niin, että on erotettavissa eri viranomaisten omat tunnisteet ja yleiskäyttöiset tietoelementit. 4 RAKENNUSTIEDON VIRTAUS VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ, ESIMERKKEJÄ NYKYTILASTA Seuraavissa kaavioissa havainnollistetaan rakennus- ja rakennelmatiedon virtausta viranomaisten välillä viranomaistehtävissä nykytilassa. Koska yhteen kuvaan on vaikeaa laittaa näkyville kaikkia tarvittavia näkökulmia tiedon virtauksesta, tässä nykytilaa esitetään useiden kuvien kautta. Käytännössä eri mallit voivat olla mallinnusvälineen generoimia kerroksia tai näkymiä, jotka väline generoi tietovirtoihin syötettyjen lisätietojen perusteella. Joitain näkökulmia kannattaa pitää mukana kaikissa malleissa. Tässä jokaisessa mallissa on pidetty mukana näkökulma siitä, edellyttääkö tietovirran toimittaminen tai vastaanottaminen manuaalista työtä. 4.1 TIEDONVIRTAUS RAKENNUSTIEDON SYNTYESSÄ ( RAKENNUSLUPAVAIHE ) Alla olevassa kuvassa on asuinpientalon suunnittelu- ja käyttöönottoprosessi sekä sen aikaiset tietovirrat Helsingin kaupungin näkökulmasta (lähde: Helsingin kaupunki). SIVU 25 / 39

26 Kuva 2. Asuinpientalon rakentaminen, Helsingin kaupunki. Seuraavassa kuvassa esitetään rakennusaikaiset tietovirrat useamman toimijan näkökulmasta. SIVU 26 / 39

27 Kuva 3. Tietovirrat hallinnollisen rakennuksen tai rakennelman syntyessä. Kuvaan on koodattu manuaalista toimintaa edellyttävät tietovirrat niin, että tietovirtaan liittyy henkilö symboli (ks. esim. korjatut tiedot tietovirta Maistraatista VRK:een). HUOMIO! Tiedonvirtauksen ei tarvitse olla kokonaan manuaalista, jotta punaista viivaa ja henkilö -symbolia on käytetty. Esimerkiksi tietovirta Rakennus- ja huoneistotiedot kunnista VTJ:ään on koodattu punaisella vaikka siirto kunnan rakennuslupajärjestelmästä tapahtuu VTJ:ään järjestelmien välinsenä siirtona. Syy manuaaliseksi koodaamiseen on siinä, että kunnassa jonkun henkilön täytyy käynnistää siirto käsin, se ei käynnisty automaattisesti. Kuvassa viivan paksuus kuvaa tiedonsiirron määrää ja intensiteettiä; mitä paksumpi viiva, sitä enemmän tai useammin tietoa virtaa. Kuvassa Rakennus- ja huoneistotiedot -tietovirta ei sisällä vielä virallista huoneistotunnusta, jonka kunta saa VTJ:stä samalla tavalla kuin PRT:nkin v alkaen. 4.2 TIEDONVIRTAUS RAKENNUSTIEDON YLLÄPIDOSSA Kuvaan 4. on hahmoteltu tiedonvirtaus rakennuksen valmistuttua, rakennuksen ylläpitovaiheessa. Notaatio on sama, kuin edellisessäkin kuvassa. SIVU 27 / 39

28 Kuva 4. Tiedonvirtaus rakennuksen ylläpidon aikana. 4.3 TIEDONVIRTAUS: RAKENNETUN KOHTEEN ELINKAARI Kuvaan 5 on hahmoteltu rakennetun kohteen elinkaaren tietovirtaus. SIVU 28 / 39

29 Kuva 5. Rakennetun kohteen elinkaari viranomaisnäkökulmasta. 4.4 VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄN (VTJ) RAKENNUS- JA HUONEISTOTIETOJEN TIETOVIRRAT Tiedonvirtaus on suurin VRK:n VTJ:n ja muiden toimijoiden välillä. Kuvaan 6 on hahmotettu VTJ:n ja muiden toimijoiden väliset tietovirrat (lähde: VRK). SIVU 29 / 39

30 Kuva 6. Tietovirrat VTJ:n näkökulmasta 4.5 RAKENNUSTIEDON KUVAAMISESSA KÄYTETYT SANASTOT JA KÄSITTEISTÖT Tarkastelussa ei erikseen paneuduttu sanastotyöhön. Työn ohessa kuitenkin kerättiin havaintoja siitä, mitä sanastoja tai terminologoita kukin viranomainen käytti itse. Näin voi saada aavistuksen siitä, että tiedonvaihdossa miltei kaikki osapuolet joutuvat joko vastaanottamaan tai tuottamaan tietoa niin, että toimenpiteen yhteydessä tietovirtaan lähetettävä tai sieltä vastaanotettava tieto muunnetaan nk. sisäisesti käytettävään muotoon. Eri sanastoja ja terminologoita joilla rakennustietoja kuvataan, havaittiin kartoituksen aikana ainakin seuraavia: Tilastokeskuksen julkaisemaa käyttötarkoitusluokitusta käyttävät lähimain kaikki toimijat rakennuksen käyttötarkoituksen ilmaisemiseen (Rakennusluokitus 1994). VERO, VRK ja Tilastokeskus käyttävät käsitettä rakennus hieman eri merkityksissä, myös nykyisen rakennusluokituksen käytössä on eriävyyksiä. Tilastokeskus käyttää tilastoissa pääasiassa Eurostatin määrittelemiä elementtinimiä ja arvoja: o myös ISO ja TSK-sanastoja käytetään, ja YTI-sanastotyöhön sekä JHS 175 määrittelytyöhön osallistutaan. SIVU 30 / 39

31 MML julkaisee sähköisissä palveluissaan VRK:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti rakennusten tietoja INSPIRE-direktiivin mukaisesti. Kunnat ja kaupungit käyttävät omia tonttitunnisteitaan kiinteistötietojärjestelmän kiinteistötunnusten ohessa. KuntaGML:n käsitteistö tulee MRL:stä ja on siten myös laajemmin käytössä VTJ rajapinnassa ja palveluissa käytetään VRK:n tätä tarkoitusta varten määrittämää tietomallia termeineen. Kaikki osapuolet käyttävät PRT:tä eli pysyvää rakennustunnusta. Jatkossa kaikki käyttävät / pyrkivät käyttämään pysyvää huoneistotunnusta (PHT), jonka myöntää VRK (v alkaen). Nykytilassa haasteita tiedonvirtaukselle aiheuttaa esimerkiksi se, että yleiskielen sanalla kiinteistö tarkoitetaan sekä rakennuksia että maa-aloja, joita sillä täsmällisesti ottaen pitäisi tarkoittaa yksinomaan. Tietojärjestelmien välillä tästä on aiheutunut sekaannusta, kun kunta käyttää termiä sekaisin molemmista, MML vain maanomistuksen yksiköistä (voi olla maa-alue ja/tai vesialue tai ns. haamukiinteistö, jolla ei ole fyysistä sijaintia ja jolla on vain oikeuksia muihin kiinteistöihin) ja Verottaja näiden kombinaatiosta. Vrk:lla puolestaan on vain rakennustietoa. Myöskään termi Rakennustunniste ei ole yksiselitteinen, koska ajan mittaan tunnisteina on käytetty kuntien omia, ja myöhemmin myös VRK:n PRT-tunnistetta. Myös käyttötarkoitusluokitustermiä on käytetty ajan saatossa eri sisältöisenä eri kunnissa. Jos 310 kuntaa itsenäisesti määrittelee, miten luokittelee rakennusten käyttötarkoitusta, on siitä vaikea tehdä yhtenäistä verotusta tai vetää tilastointia yhteen koko valtakunnan tasolla. Nykyisin on yhtenäisempi käytäntö, ja siihen on edelleen tulossa parannusta uuden käyttötarkoitusluokituksen käyttöönoton myötä. Rakennustiedolle tarvitaan siis yhä enemmän pysyviä, yhteiskäyttöisiä tunnisteita, jotka identifioivat kohteita koko niiden elinkaaren ajan yksiselitteisesti. Haastetta tähän tuo se, että rakennusten osien muodostama kokonaisuus voi olla niin kompleksinen, etteivät kaikki osapuolet ole samaa mieltä osien jakotavoista. Rakennuksen määritelmätarpeetkin vaihtelevat käytännössä käyttötapausten mukaan. Yhtenäiset käsitteet rakennetun ympäristön kohteille ovat tarpeen, jotta tulevaisuuden tietojärjestelmien kehitystyö voisi käyttää yhdessä määriteltyjä käsitteitä, eikä niitä määriteltäisi uusissa hankkeissa uudelleen. Tämän vuoksi tietovirtojen tarkastelussa on tarpeen päästä tietosisältötasolle, jotta tiedetään mitä rakennustieto tai uudisrakennustieto kussakin kontekstissa sisältää. Kuvassa 7. on ASREK-hankkeessa mallinnettu kuvaus aihepiirin käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. SIVU 31 / 39

32 Kuva 7. ASREK-hankkeessa tehty kuvaus rakennuksista ja muista kohteista juridisina ja teknisinä käsitteinä. 5 TUNNISTETTUJA HAASTEITA Haastattelujen yhteydessä tuli esille haasteita rakennustiedon virtaukseen ja sen edistämiseen liittyen. Kehityskohteita ei ole tässä työssä tarkemmin analysoitu tai priorisoitu. Ne on kuitenkin haluttu koostaa raporttiin, koska niistä voi olla hyötyä mahdollista työn jatkoa varten ja javaitut haasteet tuovat esille sen, että tiedon virtauksessa voi olla monen tyyppisiä ongelmia; listaus tuo samalla esille millaisiin ongelmiin voi tiedonvirtauksia suunnitellessa ja toteuttaessa törmätä. Haasteet on tutustumisen helpottamiseksi luokiteltu. Luokittelu ei ole tyhjentävä, ja tulkinnasta riippuen jokin haaste voisi kuulua useampaankin luokkaan. Haasteiden luokittelussa käytetty luokitus on seuraava: SIVU 32 / 39

33 Haasteita perusongelmia. Tähän luokkaan kuuluu haasteita, jotka vaikuttavat useiden viranomaisten tiedonvirtaukseen tai ovat tyypiltään perustavanlaatuisia, kuten esimerkiksi normi, jonka vaikutus on laaja. Haasteita tietoa puuttuu tai saatu tieto on riittämätöntä. Tähän luokkaan on koottu haasteet, jotka seuraavat siitä, että saatu tieto ei ole ominaisuuksiltaan riittävää tai tarvittavaa tietoa ei saada lainkaan. Toisin sanoen tiedon lähteessä oleva tieto ei ole ollut käyttäjän kannalta riittävää tai sitä ei ole saatu lainkaan. Haasteita tieto ei päivity. Haasteita- tiedon laatu on huono. Tähän luokkaan on koottu haasteita, jotka ilmenevät siten, että saatu tieto ei ole ajantasaista tai sen laatu on huono. Huono laatu saattaa tulla ilmi esimerkiksi niin, että rekisterissä, joista tietoa saadaan, on toisteista tai väärää tietoa. Tämä luokka on lähellä edellistä, joten haasteissa on keskenään lähinnä vivahde-eroja. Haasteita manuaalista ja toisteista työtä. Yähän luokkaan on koottu haasteita, jotka johtuvat siitä, että tiedonvirtaus ei ole automaattista ja järjestelmien välistä, vaan tietoja joudutaan syöttämään tai korjaamaan manuaalisesti, joka on virhealtista, hitaampaa, ja resursseja vievää. 5.1 PERUSONGELMIA Esitetyn listauksen järjestys on sattumanvarainen. Rakennus- ja rakennelmatiedolla on useita ylläpitäjiä, kuitenkin tieto on eri toimijoilla eri tavoin ylläpidettynä eikä sen sisältö ole yhteismitallista. Eri toimijoiden tekemät päivitykset eivät synkronoidu toisille toimijoille, jolloin kaikki korjaavat oletettavasti sekä vain itse tarvitsemiaan, ja myös nk. yhteiskäyttöisiä tietoja rinnakkain Fyysisen ja hallinnollisen rakennuksen prosessit eivät kulje rinnakkain eivätkä ole toisistaan riippuvia (ainoa yhteinen tekijä on rakennuttaja) eikä tieto fyysisestä ja hallinnollisesta rakennuksesta ole synkronissa eri viranomaisten tietovarannoissa. Tällöin asukas voi esimerkiksi pyrkiä muuttamaan asuntoon, jota ei ole fyysisenä asuntona olemassa rekistereissä, pelkästään hallinnollinen ilmentymä löytyy. Hallinnollista ilmentymää pitää osata etsiä eri rekisteristä ja mahdollisesti eri käsittein ja tunnistein kuin mitä fyysinen rakennus omaa. Useilla toimijoilla käsite rakennus ei vastaa (semanttisesti tai ominaisuuksiltaan) toisiaan Lainsäädännössä ei ole juurikaan velvoittavuutta rakennustiedon koostamiseen tai ilmoittamiseen ennen kuin tehdään rakennuslupahakemus/päätös Säädökset määrittävät mm. tiedonantovelvoitteita (ei tiedonjakotapoja) ja mitä rakennus- kiinteistöpiirustuksissa pitää olla SIVU 33 / 39

34 Rakennustietojen seurantavelvoitteita on asetettu mm. kunnille ja maakunnille ja edelleen joillekin valtion virastoille, mutta ei velvoitetta jakaa tietoa eikä eritoten velvoitetta jakaa päivitettyä tietoa VTJ:ään ilmoitetaan vain rakennukset ja rakennuslupaa vaativat toimenpiteet (tulkinta vaihtelee kunnittain). HUOMIO: Nyt ollaan suunnittelemassa väljennyksiä lupa- ja ilmoitusvelvollisuuksiin, jolloin entistä vähemmän tietoa päivittyisi VTJ:ään. Toteutuessaan tämä uudistus olisi päinvastainen sen tavoitetilan kanssa, että kaikki verotuksen perusteena olevat rakennukset ja rakennelmat saadaan VTJPRT numerolla yksilöidysti VRK:lta sähköisesti Verohallintoon kiinteistöverotuksen perusteeksi. 5.2 TIETOA PUUTTUU TAI SE ON RIITTÄMÄTÖNTÄ Esitetyn listauksen järjestys on sattumanvarainen. Rakennusluvasta saadaan riittämättömät tiedot: pitäisi kerätä jo tässä vaiheessa kaikki tarpeellinen, asiakaan sähköisesti ilmoittama tieto talteen. Nykyinen rakennusten käyttötarkoitusluokitus ei mahdollista kohteiden riittävää kuvailua (nyt käytössä on vielä vuoden 1994 rakennusten käyttötarkoitusluokitus) ja kunnilla on lisäksi omia luokituksia. Ominaisuusluokituksesta tulee ottaa käyttöön vuoden 2018 uusi versio, jotta 2020 kiinteistövero vuodelle 2019 voidaan laskea ja rakennuksen verotusarvo sitä ennen vahvistaa. VTJ:ssä olevat tiedot peruskorjauksista, parannuksista, muutostöistä sekä käyttötarkoituksen muutoksista eivät ole riittäviä, esimerkiksi tieto siitä, mitä korjattiin voi puuttua, putkiremontti voi olla nimikkeellä muutostyö ja nimike on ainoa tieto muutoksesta. Saatu muutostieto ei ole riittävää esimerkiksi kiinteistöveron arviointia tai tilastointia varten. Kunta käyttää rakennelmiin kuntien omaa luokitusta (perustuu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelyyn), rakennelmia ei aina ilmoiteta, jolloin rakennelma ei saa rakennustunnusta, jota voidaan myöhemmin tarvita. Huoneistotunnus tulisi aina olla useamman kuin yhden huoneiston rakennuksessa, muodoltaan se voi olla kirjain tai numero. Tiedon pitäisi tulla rakennusvalvonnan kautta rekisteriin, mutta tulkinta ja ilmoittamistaajuus eri kunnissa vaihtelee Rakennuslupatiedoista voi luvan hakija, omistajatieto tai lainmukainen perustieto rakennushankkeeseen ryhtyvästä tahosta puuttua (sekä verottaja, Tilastokeskus että kunta itse tarvitsisivat ajantasaisen omistajatiedot). Rakennuksen käyttöönottotieto ei aina päivity VTJ:hin. Tästä tulee ongelmia esim. muuttoilmoitusten ratkaisemiseen, rakennuksen rahoituksen varmistamiseen, ja kiinteistöverotukseen. SIVU 34 / 39

35 5.3 TIETO EI PÄIVITY Esitetyn listauksen järjestys on sattumanvarainen. Veron rakennustiedoissa ovat esim. hissitiedot paremmat kuin VTJ:ssä. Veron tietoja ei päivitetä VTJ:ään (tieto kiertää kunnan kautta normin vuoksi, kierto eli tiedon päivittyminen tätä kautta kestää noin vuoden.). On mahdollista, että kunta ei päivitä Verolta saamaansa ominaisuustietoa VTJ:ään ollenkaan. Kuntien tekemät päivitykset kerran pääasiassa kerran kuukaudessa -syklillä ovat liian hitaita esimerkiksi tilastotuotannon näkökulmasta. 5.4 TIEDON LAATU ON HUONO VRK:sta tulee nk. tuplahuoneistoja eli samojen huoneistojen tietoja useaan kertaan. (Kun VTJ:hin muutetaan huoneistotunnistetta, tulee sama huoneisto kantaan tällöin toiseen kertaan.) Verolla ja VRK:lla rakennus-käsitteet ovat toisistaan eriävät, jolloin niiden rekistereitä vertaamalla esimerkiksi suomessa olevien rakennusten määrä on eri. Verotettavia rakennuksia on enemmän kuin VRK:n kannassa. 5.5 MANUAALISTA JA TOISTEISTA TYÖTÄ Esitetyn listauksen järjestys on sattumanvarainen. Digitaalisuus katkeaa ensimmäisen kerran rakennusliikeen ja kunnan välisessä tiedonvaihdossa. Rakennuttaja ja rakennusliike toimittavat rakennustietoa eri tahoille; kullekin eri muodossa, formaatissa ja eri tavalla. Lainsäädäntö ei juurikaan ohjaa rakennustiedon käyttöä. Excelöintiä o Kunnat ilmoittavat excel-taulukolla muuttuneet ja uudet kaavatiedot sähköpostitse (veron pohja) verolle kaavayksiköittäin. Kunnilla voi olla käytössä omia, aiemmin käytettyjä sijaintien merkintätapoja tonteilleen nykyisin käytettävien kiinteistötunnusten lisäksi. Vero käyttää jatkossa vain kiinteistötietojärjestelmässä olevia kiinteistöjen sijaintitietoja kiinteistöjen kaavanmukaisen sijainnin määrittämiseen. Paperointia : Kuntien osoiterekisterien muutokset ilmoitetaan paperilla maistraattiin. SIVU 35 / 39

36 VTJ:n käyttöliittymä ei salli tietyn yhden tiedon korjaamista erikseen (tietojen pakollisuus). Tästä voi seurata, että päivitettävä tieto toimitetaan paperilla tai excel-tiedostossa Maistraattiin, joka hoitaa päivittämisen käsin VTJ:n käyttöliittymään. Käsin päivittäminen on hidasta, virhealtista ja resursseja vievää toimintaa. 6 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1 TARKASTELUN TÄYDENTÄMINEN Raportin liitteen 1. taulukoissa on kaksi koostetta Rakennustietoa ohjaavista normeista (Ympäristöministeriön tekemä ja MML:n tekemä). Olisi tärkeää jatkaa tämän tarkastelun mallinnusta tekemällä mallit lakisääteisten tehtävien ja normien taulukointeja vasten, ja verrata niitä tässä haastatteluiden pohjalta kuvattuun tiedon virtaukseen. Ajanpuutteen vuoksi norminmukainen tietovirtauskuvaus jäi tässä työssä tekemättä. Jatkotyössä esille tuoduista haasteista on tarpeellista tehdä riskianalyysi. Tässä työssä ei tarkasteltu YTI-hankkeen tuottamaa Yhteentoimivuusalustaa ja sen potentiaalista kapasiteettia tietovirtojen kuvaukselle, vaan se jää YTI-hankkeen tehtäväksi. 6.2 TYÖN JATKAMINEN TAVOITETILA-TARKASTELULLA Työtä tulisi jatkaa, ja määritellä tarkastellulle tiedonvirtaukselle tavoitetila. Tavoitetilassa tiedonvirtauksessa havaittua manuaalista ja toisteista työtä olisi hyvä pyrkiä digitalisaatioperiaatteiden mukaan vähentämään. Eräs selvityskohde on tarkastaa, miten jo käynnissä olevat hankkeet (KiraDigi, ASREK) voivat osaltaan edistää tiedonvirtauksessa havaittuja haasteita. Tavoitetilan kannalta mielenkiintoista on se, voidaanko olettaa, että rakennustiedon virtauksessa tapahtuvat haasteet ovat laajemmin yleistettävissä julkishallinnon tiedonvirtauksen haasteiksi? Jos näin on, tulisi tietopolitiikassa ja lainsäädännössä ottaa entistä laajemmin huomioon tietovarantojen omistajuus ja hallinnointi, ja niiden vaikutukset tiedon virtaukselle, oikeellisuudelle ja eheydelle viranomaisvelvoitteita suunniteltaessa. Analytiikan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen edellyttävät, että tiedon ylläpito on selkeästi vastuutettua ja ainakin joiltain osin keskitettyä. Keskittämien ei tarkoita sitä, että tietty viranomainen päivittää kaikkea tietoa, vaan että tietoa päivitetään yhteiskäyttöiseen varantoon niin, että sen uusin versio on löydettävissä, ja eri tietojen yhdistely toisiinsa on mahdollista. Tämä edellyttää myös sitä, että kun tietoa siirretään, tulee siirrettävässä tiedossa olla mukana metatietoa tiedosta sen moninaisempaa käyttöä varten. SIVU 36 / 39

37 Nykyinen tiedonvirtaus on tässä tarkastellussa esimerkissä ollut perinteistä point-2-point-tyyppistä virtausta, jossa yksittäisten viranomaisten tehtäviä on digitoitu yksittäisen viranomaisen tarpeista lähtien, mutta ei koko tiedonvirtausprosessia. Tarkastelussa rakennustieto on jäänyt saarekkeiseksi eikä tietoa hyödynnetä optimaalisesti. Kärjistäen voisi sanoa, että paperien kierrättämiseen perustuvia vanhoja toimintaprosessia ei ole kokonaisuudessaan kehitetty, vaan pelkästään solmupisteitä ko. tiedonvaihtoprosessista. 6.3 KARTOITTAJIEN HAVAINTOJA Tiedonvirtauksen esittäminen mallinnusvälinein kuten valtionhallinnossa käytettävällä QPR mallinnustyövälineellä - edellyttää suunnittelua. Tietovirran rikastaminen esimerkiksi tiedon määrällä, toistuvuudella, automaattisuudella ja niin edelleen edellyttää uusien näkymien ja koodaustapojen kehittämistä. Tietovirtojen kuvaamista ei tulisi tehdä visuaalisen diagrammieditorin tarjoamin visuaalisin valmismallein (käytössä olevat tietovirtauksen mallikaaviot ja niiden notaatiot esim. QPR-välineessä), vaan tarpeen mukaan toiminnallisuutta laajentaen esimerkiksi näkymin. Mallien laadinta valtionhallinnon käyttämää QPR-mallinnusvälinettä käyttäen ei ollut aivan vaivatonta. Huomattavaa on, että ko. mallinnusväline ei tuota nykyisellään muiden mallinnusvälineiden tulkittavissa olevaa mallia, vaan pelkästään kuvia, joita ko. välinettä (QPR) omaamaton voi tarkastella. Tämä rajoittaa alkuperäistä yhteensopivuuden periaatetta. SIVU 37 / 39

38 7 SANASTO Termi Huoneistotietojärjestelmä JUHTA Rakennus Rakennustunnus Tietovirta VRK VTJ Kuvaus Osakehuoneistorekisteri on ASREK-hankkeessa toteutettava oleva rekisterijärjestelmä, jolla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät. Rekisterin avulla asuntoosakkeiden omistuksen siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). Lähde: (viitattu ) *1) Asumista, työskentelyä tm. toimintaa varten vars. maan päälle rakennettu suoja. *2) erillinen, kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu, omalla sisäänkäynnillä varustettu kokonaisuus, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista erottavien seinien rajoittamaa tilaa. *1) Rakennuksen yksilöivä tunnus, joka muodostuu sijaintikiinteistön voimassaolevasta kiinteistötunnuksesta ja sen tarkistemerkistä sekä rakennuksen järjestysnumerosta kiinteistöllä. *2) Rakennuksen yksilöivä ainutkertainen tunnus, joka ei muutu missään tilanteessa. Tietovirralla tarkoitetaan yksittäisen tiedon tai tietojoukon siirtymistä (tässä projektissa: valtionhallinnon) toimijalta toiselle. Siirto voi olla push- tai pull- tyyppinen, manuaalinen /paperilla tai käsin syötetty tieto, tai automaattinen järjestelmien välinen. Väestörekisterikeskus Väestötietojärjestelmä sisältää mm. tiedot suomessa asuvista henkilöistä, rakennuksista ja huoneistoista. VRK pitää yllä väestötietojärjestelmää. VTJ sisältää tietoa kiinteistöistä siinä määrin kuin on tarpeen vanhanmuotoisen rakennustunnuksen koostamiseen. YTI YTI Yhteinen tiedon hallinta on osa Digitalisoidaan julkiset palvelut - kärkihankekokonaisuutta. YTI-hanke painottuu yhtenäisen palvelukokemuksen muodostamiseksi tarvittavan yhteisen tiedon hallintamallin ja yhteiskäyttöisen tietoympäristön kehittämiseen. Lähde: (viitattu ) *lähde: sanastot.suomi.fi 1) Julkisen hallinnon yhteinen sanasto ; 2) KIRA - Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeinen sanasto SIVU 38 / 39

39 8 LÄHDE- JA LIITEAINEISTO 8.1 LÄHTEITÄ 1. Ympäristöministeriön koostama MKP(maankäyttöpäätökset)-määrittelytaulukko (laaja aineisto viranomaisvelvoitteista ja niiden johdosta tehtävistä maankäyttö- ja rakennustietotoimista) 2. YTI Rytinä- tilaisuus YM Juha-Pekka Maijalan kommentointipuheenvuoron aineisto 3. KIRA-digi -hankkeen tuottama Rakennetun ympäristön elinkaari pptx-aineisto 4. Asrek huoneistorekisterin kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilakuvaus v RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISARKKITEHTUURI: NYKY- JA TAVOITETILA v KIRA-digi, PTA-Paikkatietoalusta, Maankäyttö(päätökset), ASREK ja TALTIO-hankkeet. 6. YM:n laatimat yleiskuvaukset aihepiiristä 7. PRH-MML-VRK yhteentoimivuuden selvitystyö, LIITTEET Liite 1. JHS 179 Taulukoinnit rakennustieto.xls pääsiallisin tuotos Ohjaavat lait ja säädöksetvälilehdelle kootussa taulukossa, johon on koottu lakeja ja normeja, jotka ohjaavat rakennustiedon virtausta sekä mitä tiedon virtauksesta ohjeistetaan -lähde YM maankäyttöpäätökset taulukko, MML haastattelu ja tietokooste. Liite 2. Rak_kasitteet_tilastot_aineistot_v1.pdf Tilastokeskuksen laatima alustava tietovirtakuvaus rakennuksiin liittyvistä tilastoista ja mistä aineistot tilastoihin koostetaan. Liite 3. Tietovirtakuvaus_DFD_VTJn_rakennus- ja huoneistotietojen_tietovirrat v_0_2_2018_03_21.png - VRK:n laatima alustava kuvaus Rakennus- ja huoneistotietojen tietovirroista (saatavilla tiedostomuodossa). Liite 4. KA-kuvaus_loogiset_tietovarannot_tietovirrat_Rakennus- ja huoneistotiedot_v_0_2_2018_03_21.png - VRK:n laatima alustava kuvaus Rakennus- ja huoneistotietojen tietovarannoista ja niiden välisistä tietovirroista. Liite 5. Asuinpientalon_rakennuslupa_tietovirrat.docx Helsingin kaupungin tuottama kuvaus rakennusluvan hakuprosessista ja sen tietovirroista asuinpientalon osalta. SIVU 39 / 39

40 Keskeiset rakentamisen ja asumisen käsitteet, tilastot ja aineistot Käsitteet Lupa Rakennnus Kiinteistö Huoneisto Tilastot Rakennus- ja asuntotuotanto Uudisrakentamisen volyymi-indeksi Asuntoosakeyhtiöiden talous Rakennukset ja kesämökit Kiinteistöjen hinnat Asunnot ja asuinolot Asuntojen vuokrat Osakeasuntojen hinnat Aineistot (toimitustiheys) VRK rakennus-ja huoneistotiedot (viikottain) Asuntoosakeyhtiöiden tiedonkeruu (kerran vuodessa) ARA-tiedot, arakirerekisteri? (kerran vuodessa) Verohallinnon osakehuoneistorekisteri (kerran vuodessa) Muuttoaineisto (kuukausittain) MML kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatiedot (neljännesvuosittain) Verohallinnon kiinteistörekisteri (kerran vuodessa) Uusien asuntojen kauppatiedot hintaseurantapalvelusta (neljännesvuosittain) Rakennuskustannusindeksi (kuukausittain) Uusien omakotitalojen hintatiedonkeruu (RTS) (neljännesvuosittain) Uudisrakentamisen volyymi-indeksi (kuukausittain) VRK:n rakennus- ja huoneistokannan kopio (kerran vuodessa) Väestörakenneaineisto (kerran vuodessa) Vuokratilaston haastatteluaineisto (kuukausittain) Verohallinnon varainsiirtoveroaineiston hintatiedot (kuukausittain) Vuokrien yhtiöaineistot Kelan asumistukirekisteritiedot (kuukausittain) Kotitalousvähennys aineisto RAKSI-aineisto Asuntoosakerekisteri 2019

41

42

43 Asuinpientalon rakentaminen (Helsinki) 1. Rakennuslupahakemus jätetään Lupapisteeseen c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

44 2. Asiakas (yleensä pääsuunnittelija) täyttää rakennuksen tiedot Lupapisteessä c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

45 c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

46 3. Asiakas (yleensä pääsuunnittelija) käy keskustelua rakennusluvan käsittelijän kanssa ja rakennuksen sekä huoneiston tiedot muokataan (pääsuunnittelija) asianmukaiseen kuntoon. Rakennuksen tiedoissa on syötettäessä loogisuus tarkistuksia sekä pakollisia kenttiä ja tiedon muodon tarkistuksia. 4. Luvan ollessa lähes vaille päätöstä eli kaikki on miltei kunnossa luvan käsittelijä lähettää luvan (sisältäen rakennukset) operatiiviseen tietojärjestelmään (Facta), päätöksentekoa varten. Tiedot siirtyvät KRYSP-rajapinnan yli. Normaalissa tilanteessa tiedot siirtyvät ja Helsingin pysyvä rakennustunnus (RATU) muodostuu. Poikkeustapauksissa (mikäli luvan/rakennuksen tiedoissa on virheitä) pysähtyy siirto Factan sähköiset hakemukset osioon. Tilanteesta riippuen luvan käsittelijä siirtää luvan täältä Factaan eteenpäin tiedostaen virheet tai poistaa rakennusluvan sähköisistä hakemuksista, palauttaa asian käsittelyyn Lupapisteessä, tekee tarvittavat korjaukset ja yrittää siirtoa Factaan uudestaan. 5. Siirron yhteydessä kaupunkimittauspalveluille lähtee sähköpostiheräte että uusi rakennus on vireillä Factassa. Tämän jälkeen kaupunkimittaus määrittää rakennuksen sijaintikiinteistön ja koordinaatit sekä käynnistää haun VTJ-PRT:n hakemista varten. Myös näiden kahden em. pakollisen tiedon lisäksi tulee rakennuksella olla pääasiallinen käyttötarkoitus. Tieto pitää ensin täydentää, jotta VTJ-PRT voidaan hakea ja tiedon puuttuessa Harri Backman täyttää käyttötarkoituksen vasta luvan myöntämisen jälkeen ja hakee rakennukselle VTJ-PRT:n. c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

47 Sähköiset hakemukset Facta perustaa (hankkeen) rakennuksen - Rakennuslupa myönnetään (normaalissa tapauksessa) Harri tarkistaa asiakkaan täyttämien tietojen oikeellisuuden sekä täydentää mahdollisesti tyhjäksi jääneitä tietokenttiä, jotka koetaan tarpeelliseksi jatkokäyttöä varten. Tämän jälkeen Harri siirtää kyseisen rakennuksen tiedot rajapinnan kautta valtion väestötietojärjestelmään (VTJ). - Mikäli lupa evätään (harvinaista) rakennuksen tietoon syntyy merkintä että rakennus on rauennut 6. Rakennusluvan pöytäkirjassa (päätös) kerrotaan lupamääräyksenä että: c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

48 c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

49 7. Asiakas tilaa kaupunkimittaukselta ensin maastoonmerkinnän ja sen jälkeen sijaintikatselmuksen. Ei aiheuta rakennuksen ominaisuustietoihin mitään. 8. Asiakas tilaa rakennusvalvonnalta tarvittavat katselmukset c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

50 c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l

51 9. Rakennusvalvontaviranomainen käy suorittamassa pohjakatselmuksen Hankkeen rakennukselle tallentuu rakennustöiden aloitus pvm.. Tieto rakennuksen aloituksesta siirtyy VTJ:ään. 10. Rakennusvalvontaviranomainen käy suorittamassa käyttöönottokatselmuksen (katselmuksen laji on loppukatselmus) Hankkeen rakennukselle tallentuu rakennuksen käyttöönotto pvm. joka käynnistää siirron VTJ:ään, jossa myös rakennuksen olotila muuttuu valmiiksi rakennukseksi (myös Factassa). Factan katselmusnäyttö (kirjaus) Factan hankkeen rakennus: Kun rakennus puretaan, haetaan sille purkamislupa. Tämän jälkeen asiakas purkaa rakennuksen ja tilaa rakennusvalvontaviranomaisen paikalle purkamisen toteamiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen merkitsee Factaan (loppukatselmus) purku pvm:n. Rakennus jää Factaan sellaisena kuin se purkaessa tietoineen oli mutta sen olotila muuttuu puretuksi. Rakennuksen purkamisen jälkeen mikään toinen uusi rakennus ei voi saada samaa pysyvää rakennustunnusta (RATU) ja VTJ-PRT:tä. Helsingin rakennusten purkutiedot eivät siirry sähköisesti rajapinnan kautta VTJ:ään vaan heille (maistraattiin) toimitetaan kerran vuodessa Excel-taulukko kyseisistä rakennuksista. He päivittävät taulukon pohjalta rakennukset puretuiksi VTJ:ssä. c:\users\ \desktop\koosta\liite 5. asuinpientalon rakennuslupa_tietovirrat.docx /l