HAUSJÄRVEN KUNTA KUULOJAN VESIHUOLTOLINJA, JÄTEVESIPUMPPAAMO. Vastaanottaja Hausjärven kunta

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Työkohtainen työselostus, jätevedenpumppaamo Päivämäärä (Rev A, ) Viite HAUSJÄRVEN KUNTA KUULOJAN VESIHUOLTOLINJA, JÄTEVESIPUMPPAAMO

2 1 Päivämäärä (Rev A, ) Laatija Joonas Sipilä Lasse Sallinen (geosuunnittelu) Hyväksyjä Marko Loikkanen Viite Muutokset: REV A, lisätty varakäytön liitoskaivon periaatepiirros sisällysluetteloon.

3 2 SISÄLTÖ 1. ESITIEDOT RAKENNUSKOHDE RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJA TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET RAKENNUSTYÖN YLEINEN LAATUTASO 4 2. ESITYÖT TYÖALUE JA ESITYÖT TIEDOT PUTKISTA, KAAPELEISTA JA MUISTA ESINEISTÄ 4 3. MAATYÖT JÄTEVESIPUMPPAAMO Maaperä ja pohjavesi Perustaminen Kaivanto Piha-alueen perustaminen Putkien perustaminen Viimeistelytyöt 5 4. JÄTEVESIPUMPPAAMO JÄTEVESIPUMPPAAMO RAKENNUSTYÖT Jätevesipumppaamon pohjalaatta Täyttö- ja tiivistystyöt Tikkaat ja tukikaiteet Tuuletus KONEISTOTYÖT Ulkoiset putkistot Ruostumattomat teräsputket Putkiston asennus ja tukeminen Painekoe Venttiilit ja putkistovarusteet Jätevesipumppaamon jätevesipumput SÄHKÖISTYS JA AUTOMATISOINTI Yleistä Pumppaamo VALVONTA JA TARKASTUKSET Käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet Käyttöönottotarkastus Koekäyttö Vastaanottotarkastus 10 LIITTEET: Liite 1. Varakäytön liitoskaivon periaatepiirros

4 3 1. ESITIEDOT 1.1 RAKENNUSKOHDE Tämä työselostus koskee Hausjärven kunnalle, Kuulojan vesihuoltolinjalle rakennettavan jätevesipumppaamon rakennus- ja koneistotöitä. Pumppaamo ja niiden varusteet on esitetty tässä työselostuksessa sekä suunnitelmapiirroksessa RAKENNUTTAJA Hausjärven kunta Keskustie Oitti Yhteyshenkilö: Paavo Vuori puh. (019) fax. (019) SUUNNITTELIJA Ramboll Finland Oy Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilöt: Marko Loikkanen, Joonas Sipilä puh TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET Rakennustyössä noudatetaan urakkasopimusta tätä rakennustapaselostusta Ramboll Finland Oy:n laatimia piirustuksia tätä työtä varten laadittuja sähkösuunnitelmia Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisua RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket InfraRYL2010 osa1 InfraRYL2006 osa 2 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL 2000 Suomen rakentamismääräyskokoelma, B4 muita Rakennusinsinööriliiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita Muoviputkistandardeja (SFS) rakennustuotteet pitää olla CE-merkittyjä koskien myös kiviaineksia Betoni- ja teräsbetonirakenteiden voimassaolevia määräyksiä putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisen antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijoiden työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan, joten yhdessä asiakirjassa annettu työhön liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuisi muista asiakirjoista.

5 4 1.5 RAKENNUSTYÖN YLEINEN LAATUTASO Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia, uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää työnjohtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos luovutettaessa on sopimuksen edellyttämässä kunnossa. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet, ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. 2. ESITYÖT 2.1 TYÖALUE JA ESITYÖT Pumppaamon rakentamiseen varataan riittävän laaja työalue. Työalueelta poistetaan tarpeellisessa laajuudessa nykyiset läjitetyt maamassat. Läjitetyt maat poistetaan niin laajalti että pumppaamo voidaan rakentaa, eikä läjitettyjä maamassoja ole viiden metrin etäisyydellä tulevien kaivantojen luiskien yläreunoista. 2.2 TIEDOT PUTKISTA, KAAPELEISTA JA MUISTA ESINEISTÄ Ennen töiden aloittamista on urakoitsijan hankittava kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan mahdollisesti asennetuista putkista, kaapeleista tai muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kaapeleiden, pylväiden ym. suojaamisesta, siirtämisestä tai poistamisesta on sovittava rakennuttajan ja laitteiden omistajan kanssa. Kaikki risteämiskohdat on merkittävä sekä maastoon että piirustuksiin. 3. MAATYÖT 3.1 JÄTEVESIPUMPPAAMO Maaperä ja pohjavesi Pumppaamon sijainti ja rakentamisalueen lähelle tehty puristinheijarikairaus 108 on esitetty suunnitelmapiirustuksessa. Puristinheijarikairauksen 108 kohdalla maanpinta on noin tasolla +103,7. Suunnitellun pumppaamon kohdalla on läjitettynä maa-aineksia noin tasolle +107,2. Alueen luonnon maaperä on pohjatutkimuksen perusteella 7 metrin syvyydelle asti savista silttiä ja silttiä. Siltin alapuolella on moreenia noin 4 metrin paksuudelta ja sen alapuolella kallio. Maanpinnalla on alueella vaihtelevan paksuisia rakennettuja ja läjitettyjä maakerroksia. Pumppaamon lähelle tehdyn puristinheijarikairauksen 108 yhteydessä asennetusta pohjavesiputkesta on havaittu pohjaveden pinnan olevan tasolla +100, Pumppaamokaivanto ei ulotu pohjavesipinnan alapuolelle Perustaminen Pumppaamo perustetaan maanvaraisesti laatalle silttikerroksen päälle tehdylle 0,3 m paksulle, tiivistetylle murskearinalle. Kaivannon pohja ulottuu noin 5,3 m syvyydelle nykyisestä maanpinnasta (läjityksen päältä), kun alin kaivutaso on +101,90. Rakennettava maanpinta on tasolla +106,5 noin 0,7 m nykyistä maanpintaa alempana. Kaivannon pohja tasataan ja pohjalla mahdollisesti olevat kivet, vesi, lumi ja jää poistetaan ennen perustuksen alustäytön rakentamista. Kaivu ulotetaan 0,3 m pohjalaatan perustamistason alapuolelle ja pohjalle laitetaan suodatinkangas (N3) ja tiivistetty 0,3 m paksuinen murskearina 0 32 mm murskeesta. Perustusten alustäytön tiiveysvaatimus on D 95 %.

6 Kaivanto Läjitetyt maa-ainekset poistetaan koko pumppaamon pihan ja sen liittymän alueelta Ekokem Oyj:n toimesta ennen pumppaamon rakentamista. Maa-ainekset poistetaan arviolta tasolle +103,0 saakka. Maa-aineksia ei saa läjittää rakennettavan pumppaamoalueen vierelle vaan ne tulee kuljettaa riittävän etäälle alueesta. Läjitettyjen maiden poiston jälkeen tarpeelliset kaivannot voidaan tehdä luiskattuna 1:2 luiskakaltevuudella. Pumppaamon perustamistyöt ja täyttötyöt on tehtävä välittömästi kaivannon valmistuttua. Kaivumaita ei saa läjittää kaivannon reunoille ja pintavesien pääsy kaivantoon on estettävä. Pumppaamon vierustäyttö ja ympärystäyttö tehdään kerroksittain tiivistäen maksimiraekooltaan 32 mm hiekasta tai sorasta, tiiveysvaatimus D 92 %. Vierus- ja ympärystäytön tiivistämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Maatöissä noudatetaan InfraRYL 2010 sekä RIL Kaivanto - ohjetta Piha-alueen perustaminen Pumppaamon piha-alueen rakennekerrokset ovat seuraavat, kun alue on pengerretty: kulutuskerros, kivituhka/murske 50 mm kantava kerros, murskesora 0-32 mm 250 mm jakava kerros, sora 500 mm suodatinkangas N3 Yhteensä vähintään 800 mm Rakennekerrokset kuivatetaan avo-ojaan. Rakennekerroksen rakeisuusohjealueet sekä tiivistysohjeet ja vaatimukset, InfraRYL2010 Osa 1. Piha-alueella tulee olla kokonaiskaltevuutta niin paljon, että pintavedet pääsevät ympäristöön. Piha-alueen yleistäytöt tiivistetään huolellisesti vähintään tiiveysasteeseen D= 92% paksuhkojen täyttömaakerrosten tiivistymisen (painumien) eliminoimiseksi. Pumppaamon piha-alueen yleistäytöt rakennekerrosten alapintaan saakka tehdään käyttäen kevennysmateriaalia, jonka tilavuuspaino rakenteessa on alle 10 kn/m 3. Tällaisia ovat esimerkiksi vaahtolasi, rengasrouhe ja lekasora. Urakoitsijan tulee toimittaa kevennyskerroksen rakentamisesta ja tiivistämisestä kirjallinen suunnitelma Putkien perustaminen Putket perustetaan piha ja liikennealueilla teräslevyarinalle, jonka päällä on 150 mm paksu kiviainesarina ja 150 mm asennusalusta. Liikennealueiden ulkopuolella paineputket voidaan perustaa tasatun, kivettömän, häiriintymättömän pohjamaan varaan. Pumppaamon piha-alueella, josta läjitetyt maa-ainekset on poistettu, joudutaan tekemään putkijohtojen arinarakenteiden alle täyttöjä. Nämä täytöt tehdään tiivistyskelpoisesta kitkamaasta huolellisesti tiivistäen. Tasauskerros ja alkutäyttö tehdään routimattomasta hiekasta, sorasta tai murskeesta, jonka maksimiraekoko on 16 mm. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Lopputäyttö liikennealueiden ulkopuolella voidaan tehdä kaivumailla. Mikäli peitesyvyys viemäreillä ja vesijohdolla on liikennealueen ulkopuolella <1,9 m ja liikennealueella <2,5 m, on ne lämpöeristettävä. Pumppaamon paineputki lämpöeristetään suunnitelmapiirustuksen mukaisesti vähintään 5 m matkalta pumppaamolta. Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettuja polystyreenisolumuovilevyjä, esim. Finnfoam Fi-300, mitat 2x50 mm, saumat limittäin Viimeistelytyöt Kaikki työalueet on viimeisteltävä siten, että ne ovat töiden valmistuttua vähintään alkuperäistä vastaavassa kunnossa.

7 6 4. JÄTEVESIPUMPPAAMO 4.1 JÄTEVESIPUMPPAAMO Pumppaamo, ø2200 mm, korkeus 4000 mm, rakennetaan tehdasvalmisteisena pakettipumppaamona, johon asennetaan kaksi jäteveden pumppaukseen soveltuvaa pumppua. Pumppaamo kiinnitetään teräsbetonilaatan päälle. 4.2 RAKENNUSTYÖT Jätevesipumppaamon pohjalaatta Pohjalaatta valetaan K 30-2 betonista ja raudoitetaan betoninormien määräyksiä noudattaen. Betoniteräkset on puhdistettava huolellisesti liasta, rasvasta, irtonaisesta ruosteesta ja valssaushilseestä ennen muottiin asentamista. Betonilaatan mitat on esitetty suunnitelmapiirroksessa 401. Pumppaamo kiinnitetään pohjalaattaan valmistajan ohjeiden mukaan ruostumattomasta materiaalista olevilla kiinnikkeillä Täyttö- ja tiivistystyöt Ennen kaivannon täyttämistä tarkastetaan, ettei pumppaamo ole vaurioitunut kuljetuksen tai asennuksen yhteydessä. Täytön saa aloittaa vasta sitten, kun rakennuttajan edustaja on tarkastanut valetut ym. rakenteet ja betonilaudoitukset on purettu. Asennuksen ja kiinnityksen jälkeen kaivanto täytetään lopulliseen tasoon Tikkaat ja tukikaiteet Tikkaat tehdään ruostumattomasta (SS 2333) teräksestä tai alumiinista ja kaiteet ruostumattomasta (SS 2333) teräksestä. Tikkaiden ja tukikaiteiden tulee sisältyä pumppaamon tehdastoimitukseen Tuuletus Pumppaamon tuuletusputki tehdään ruostumattomasta (SS 2333) teräksestä. Tuuletusputken tulee kuulua pumppaamon tehdastoimitukseen. Pumppaamon laitetilaan on jätettävä tilanvaraus erilliselle hajunpoistolaitteistolle, kuten suunnitelma piirroksessa 401 on esitetty. 4.3 KONEISTOTYÖT Ulkoiset putkistot Ulkoiset putkistot tehdään suunnitelmapiirroksen sekä työselostuksen mukaisesti. Paineputket tehdään 200 koon PE100 PN10 putkista ja putken osista ja viettoputket 250 koon PP/PVC SN8 putkista ja putken osista. Maan tiivistykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Ruostumattomat teräsputket Pumppaamon sisäiset putkistot tehdään ruostumattomasta (SS 2333) tai haponkestävästä (SS2343) teräksestä paineluokan PN10 mukaisesti. Putkien mittojen tulee olla ISO-järjestelmän mukaisia. Putkistojen liitokset tehdään hitsaus- ja irtolaippaliitoksina. Irtolaippaliitoksia käytetään piirustusten osoittamissa paikoissa sekä siellä, missä varusteet on saatava irti korjausta ja huoltoa varten. Irtolaipat tehdään kuumasinkitystä teräksestä. Irtolaippojen paksuuden tulee olla vähintään DIN 2642 mukainen ja laippaporausten DIN 2501 PN10 mukainen.

8 7 Maan alle jäävät laippaliitokset suojataan asennusten jälkeen korroosionestoteipillä, esim. Nitto 57 GO, Etra Oy. Kumitiivisteinä laippaliitoksissa käytetään kangasvahvisteisia tiivisteitä, joiden paksuus on vähintään 2 mm. Kuusioruuvien, muttereiden ja aluslevyjen materiaalin tulee olla kuumasinkittyä terästä. Muttereiden tulee olla pyöreällä olakkeella varustettuja. Putkistojen hitsaus tulee suorittaa asianmukaisesti noudattaen hitsaamista ja hitsausliitosten tarkastamista koskevia SFS-standardeja. Hitsaustöiden sekä hitsaajien tulee täyttää vähintään hitsausluokan C vaatimukset. Mikäli rakennuttajan suorittamissa tarkastuksissa todetaan virheellisiä saumoja, urakoitsijan tulee avata ko. saumat ja hitsata ne uudestaan. Tämän jälkeen suoritetaan uusintatarkastus. Jokaista virheellistä saumaa kohden suoritetaan urakoitsijan kustannuksella yhden uuden hitsaussauman kuvaus. Putkiston pinnan käsittely tulee suorittaa asianmukaisesti. Teräsvillaa tai teräksisiä työkaluja ei saa käyttää. Hiontaan voidaan käyttää keinohartsi- tai kumisideaineisia hiomalaikkoja tai hiomakangasta. Hiontajäljet samoin kuin hitsaussaumat on passivoitava Putkiston asennus ja tukeminen Putkistot on asennustyön jälkeen kiinnitettävä ja tuettava huolellisesti teräskiinnikkeillä rakenteisiin niin, ettei putkisto paineiskujenkaan vaikutuksesta pääse liikkumaan eikä murtumia pääse syntymään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä raskaiden venttiileiden ym. tuentaan. Kannattimet ja kiinnikkeet on eristettävä putkista kumi- tai muovivuorauksella Painekoe Paineenalaisille putkistoille on suoritettava painekoe, joka suoritetaan InfraRYL 2006 osa 2 kohtien ja mukaisesti. Kokeiden kestoaika on 0,5 tuntia, jolloin putkistoa tulee tarkkailla Venttiilit ja putkistovarusteet Sulkuventtiileinä <DN40 käytetään palloventtiileitä esim. LVI ja DN40 kumiluistiventtiileitä käsipyörällä esim. LVI Yksisuuntaventtiileinä DN80 käytetään palloyksisuuntaventtiileitä esim. LVI , AVK International A/S. Virtausmittauksen mittausvahvistimen tulee olla varustettu: - paikallisnäytöllä, jossa hetkellinen virtaama ja summavirtaama ilmoitetaan valinnaisina yksikköinä esim. l/s ja m 3 - ohjelmoitavalla virtausulostulolla 0/4-20 ma - ohjelmoitavalla pulssiulostulolla - mittausvahvistimen epätarkkuus on oltava ±0,5 % todellista virtaamasta, kun virtausnopeus ±0,5 m/s Virtausanturin koko on DN 100, käytetään, esim. laipallista Krohne Optiflux 2000 anturia ja mittausvahvistimena IFC-100 vahvistinta, Lining Oy. Mittausvahvistimen hetkellisen virtaaman näyttö sekä ulostulo (4-20 ma) säädetään alueelle 0-40 l/s. Mittausaukon halkaisijan tulee olla vähintään 80 mm. Virtausmittari on asennettava ja maadoitettava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Virtausmittarin häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi on huomioitava virtauksen rauhoitusetäisyydet. Virtauksen tulopuolella rauhoitusetäisyys tulee olla vähintään 5 x putken d i ja virtauksen menopuolella vähintään 3 x d i.

9 Jätevesipumppaamon jätevesipumput Jätevesipumput on mitoitettu käyttäen alla mainittuja mitoitusperusteita. Paineviemärin materiaalia tai paineluokkaa ei saa vaihtaa. Pumppaamoon asennetaan uppoasenteiset jätevesipumput 2 kpl, esim. Oy Grundfos pumput Ab: SLV H.S.N.51D, 50 Hz (Pn=15 kw, In=30-28 A / A, Un=3 x V / V). Rakennettava paineviemäri 200 PE100-PN10 (Di=176,20 mm) pituus noin 2980 m, h geod 19,21 m, putkistohäviöt 12,35 m. Olemassa oleva paineviemäri 200 PEH-PN10, pituus noin 1200 m, putkistohäviöt noin 4,50 m. Olemassa olevan paineviemärin 200 PEH-PN10 putkistohäviöitä ei ole huomioitu pumppumitoituksessa, mutta esim. pumpun tuottama paine pysyy riittävän korkealla purkupisteelle asti. Mitoituksessa on huomioitu linjan keskivaiheille sijoittuva korkea mäki. Yhden pumpun mitoituspiste 17,00 l/s x 31,56 mvp. Yhden esim. pumpun toimintapiste 17,60 l/s x 32,39 50 Hz. 4.4 SÄHKÖISTYS JA AUTOMATISOINTI Yleistä Pumppaamo varustetaan valaistuksella, asennustilaan soveltuvalla sähkölämmityksellä ja pistorasioilla tyyppipiirustusten mukaisesti. Pumppaamon sähköistys- ja automatisointi tehdään pumppaamotoimittajan sähkösuunnitelman mukaisesti. Pumppaamon varustelu on esitetty suunnitelmapiirroksessa Pumppaamo Jätevesipumppujen käyntiä ohjataan logiikkapohjaisella ohjausyksiköllä. Pumppaamon logiikkaan liitetään siihen soveltuva pinnankorkeusmittaus. Pinnankorkeusmittaukseen käytetään siihen soveltuvaa paineanturia, jolle asennetaan suojaputki D=50-75mm (RST tai muovi). Putken alapää 200mm pumppaamon pohjasta ja yläpää lähelle avautuvaa kantta, josta anturi on helppo nostaa ylös puhdistusta varten. Pumppujen varakäynti ja hälytys esim. Kari-4Y pintakytkimellä tai vastaavalla. Pumppaamon tulee toimia logiikan/pinta-anturin vikaantumisesta huolimatta. Varaohjauksella käynnistetään pumput omilla käynnistys- ja pysäytysrajoilla. Pintavippa kytketään ns. kovalle puolelle. Varaohjauksessa vuorottelua ei tarvita. Pumppaamoon asennetaan erillinen tuki varakäynti- ja hälytysvipoille. Paineanturin suojaputki voi myös toimia tukena edellyttäen, että se tulee olla helposti nostettavissa ylös. Normaalitilanteessa vipat eivät kosketa veteen. Sähkö- ja automatiikkakeskuksessa tulee olla tilavaraus Teoteam Oy:n kaukovalvonta- ja hälytystensiirtolaitteistolle. Pumppaamon sähkö- ja automatiikkakeskuksen tulee sisältää mm. seuraavat laitteet: kwh-mittaritila johdotettuna pää- ja ryhmävarokkeet ylijännitesuojaus pääkytkin käyttötuntilaskurit ampeerimittarit pumppujen käsi-automatiikka-nolla-kytkimet pakkopysäytys pumppujen ohjausautomatiikka jätevesipumppujen automaattisella vuorottelijalla pumppujen käynti- ja hälytysmerkkivalot, hälytysvilkku katolle pumppukohtaiset taajuusmuuntajat

10 9 pistorasiapaneeli 24V, 230V, 400V kiinteästi asennettu 4-napainen pistotulppa varavoimavirran syöttöön verkkovirransyötön nolla-kytkin pumppujen kuivakäyntisuojaus keskuksen lämmitys ja sisävalo kaukovalvonta- ja hälytystensiirtolaitteisto (tilavaraus Teoteam Oy:n laitteistolle) pumppaamosta siirretään seuraavat tiedot ja hälytykset kaukovalvontaan o jätevesipumppujen ylivirtasuojaus o pumppaamon vesipinnan ylä- ja alarajahälytys o pumppujen kuivakäyntisuojaus o syöttöjännitehälytys o taajuusmuuttajien häiriöhälytys o käyntitila o pumppujen painetaso paineputkesta (osanro. 22.) 4.5 VALVONTA JA TARKASTUKSET Käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet Kaikista laitteista ja koneista on toimitettava suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet kolmena sarjana. Ohjeet on koottava kansioihin, jotka on varustettava tarpeellisin tekstein ja sisällysluetteloin. Käyttöohjeen tulee sisältää: ohjeet laitteen tai koneen käytöstä ja säädöstä tiedot, miten menetellään mahdollisen häiriön sattuessa mahdolliset toimenpiteet pysäytyksen tai huollon jälkeen uudelleen käynnistettäessä mahdolliset varoitusäänet viallisista tai kuluneista osista jne. Hoito- ja huolto-ohjeissa on selvitettävä lisäksi tarvittavat puhdistus- ja huoltotoimenpiteet: kuinka usein ja miten suoritetaan. Laitteista on toimitettava varaosaluettelot ja kokoonpanopiirustukset Käyttöönottotarkastus Ennen rakennuskohteen käyttöönottoa ja koekäyttöä pidetään työmaalla käyttöönottotarkastus. Hyväksytyn tarkastuksen edellytyksenä on mm. rakennusjätteet, hiekka ym. on poistettu putkista, pumppaamosta ja kaivosta pintakäsittelyt on tehty valmiiksi laitteisto on käyttökunnossa Koekäyttö Koneisto- ja sähkötöiden tultua sopimuksen edellyttämään käyttövalmiiseen kuntoon ja kun rakennuskohteet on hyväksytty käyttöönottotarkastuksessa, pidetään koekäyttö, jossa todetaan laitteistojen toimivuus tarkoitetulla tavalla sekä suoritetaan tarvittavat korjaukset ja säädöt. Koekäyttö pidetään käyttöhenkilökunnan läsnä ollessa ja sen suorituksessa noudatetaan RIL annettuja ohjeita. Urakoitsija laatii koekäyttöohjelman sekä pöytäkirjan koekäytöstä, jonka rakennuttaja ja urakoitsija allekirjoituksellaan varmistavat. Ennen koekäytön alkua tulee urakoitsijan järjestää laitoksen käyttöhenkilökunnalle yksityiskohtainen käytönopetus, myös sähkö- ja automaatiotöiden osalta, jonka aikana käydään urakoitsijan ohjauksen alaisena läpi kaikki urakoitsijan toimittamat laitteet, niiden toiminta, käynnistys, pysäytys, huolto- ym. seikat.

11 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastus pidetään urakoitsijan pyynnöstä, kun rakennuskohde on valmis luovutettavaksi. Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on lisäksi: hyväksytyssä koekäytössä on todettu, että laitteet toimivat tarkoitetulla tavalla kaikki viranomaisten suorittamat ja vaatimat tarkastukset on suoritettu käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet on toimitettu rakennuttajalle. Lahdessa 2. päivänä helmikuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Marko Loikkanen Aluepäällikkö Joonas Sipilä CAD-suunnittelija